Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission vihreän kirjan ”Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus” (COM(2013)0150),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (COM(2013)0462),

–  ottaa huomioon OECD:n laatimat, yhteisösijoittajilta saatavaa pitkäaikaisten investointien rahoitusta koskevat korkean tason periaatteet (High-Level Principles of Long Term Investment Financing by Institutional Investors),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”’Pienet ensin’: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”)” (COM(2008)0394), jossa tunnustetaan pk-yritysten keskeinen sija EU:n taloudessa ja pyritään lujittamaan pk-yritysten asemaa sekä edistämään niiden kasvua ja työpaikkoja luovaa potentiaalia auttamalla niitä voittamaan kehitystään haittaavat ongelmat,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) (COM(2011)0834),

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (COM(2011)0078) ja siitä 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon eurooppalaisista riskipääomarahastoista 17. huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 345/2013(2),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta(3),

–  ottaa huomioon transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevat neuvottelut,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0065/2014),

A.  ottaa huomioon, että komission näkemyksen mukaan EU:ssa pääasiallisena rahoituslähteenä ovat liikepankit, joiden osuus rahoituksenvälityksestä on yli 75 prosenttia;

B.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen talouskriisi ja EU:n valtionvelkakriisi ovat merkittävästi haitanneet rahoituksenvälitystä koskevaa prosessia ja unionin rahoitusalan kykyä kanavoida säästöjä pitkäaikaisiin investointitarpeisiin makrotalouden ollessa heikossa tilanteessa;

C.  katsoo, että julkiset investoinnit ovat keskeisessä asemassa edistettäessä pitkäaikaista investointia; katsoo, että julkisen talouden vakauttamista koskevilla politiikoilla – erityisesti, kun niitä on koordinoitu EU:n tasolla – on ollut heijastusvaikutuksista ja positiivisesta finanssipolitiikan kertoimesta johtuen hyvin jyrkkä vaikutus pitkäaikaisiin investointeihin, kuten komission viimeaikaiset tutkimukset(4) osoittavat;

D.  toteaa, että EU:n kansainväliset kilpailijat, kuten Yhdysvallat tai Japani, ovat ylläpitäneet julkisia investointeja korkealla tasolla, kun taas EU:n politiikoilla niiden määrää on vähennetty huomattavasti;

E.  ottaa huomioon, että sekä yksityiset sijoittajat että yhteisösijoittajat ovat kadottaneet luottamuksensa ja välttelevät parhaansa mukaan riskejä;

F.  ottaa huomioon, että alhaisen korkotason ympäristö ja ainakin lähitulevaisuuden osalta heikot kasvunäkymät sekä taloudellisen tilanteen epävarmuus ovat vähentäneet merkittävästi pitkäaikaisen rahoituksen tarjontaa ja riskinottohalukkuutta pitkäaikaisten hankkeiden suhteen;

G.  toteaa, että julkisen rahoituksen rajallisuus jäsenvaltioissa on vaikuttanut haitallisesti julkisen sektorin kykyyn investoida infrastruktuureihin;

H.  huomauttaa esittäneensä useita kertoja (kuten jo tammikuussa 2013) pyynnön yritysten rakennemuutosta koskevan säädöksen laatimisesta pitkän aikavälin suunnittelun mahdollistamiseksi yrityksissä;

I.  toteaa, että yleisesti lisääntyvä työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on edelleen merkittävä haaste taloudelliselle ja sosiaaliselle lähentymiselle Euroopan tasolla;

Perustelut

1.  pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt aloitteen laaja-alaisen keskustelun aloittamiseksi keinoista, joilla voidaan edistää pitkäaikaisen rahoituksen tarjontaa sekä parantaa ja monipuolistaa pitkäaikaisten investointien rahoituksen välitysjärjestelmää EU:ssa; painottaa kuitenkin, että on saavutettava kiireellisesti konkreettista edistystä pitkäaikaisten investointien ja työpaikkojen luomisen uudelleenkäynnistämiseksi EU:ssa; korostaa, että pitkäaikaisen rahoituksen määritelmän olisi oltava tasapainoinen ja katettava pysyvien vastuiden olemassaolo, jotta olisi mahdollista käsitellä pitkäaikaisia omaisuuseriä ilman liiallisen likviditeetin riskiä;

2.  korostaa, että pitkäaikaisten investointien on oltava reaalitalouden tarpeiden mukaisia, jotta ne tarjoavat tarvittavan perustan jatkuvalle kestävälle talouskasvulle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille, joita tarvitaan kilpailukykyisen, kestävän, sosiaalisesti osallistavan ja innovatiivisen EU:n aikaansaamiseksi;

3.  panee merkille paikallisten ja alueellisten olosuhteiden erityisluonteen ja kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia tekemään tehokasta keskinäistä yhteistyötä helpottaakseen valtioiden rajat ylittäviä hankkeita ja pitkäaikaisten sijoitusten kulttuurin vakiinnuttamista kaikkialla EU:ssa;

4.  painottaa, että pitkäaikaisten investointien on oltava niiden tavoitteiden mukaisia, jotka on vahvistettu Eurooppa 2020 -kasvustrategiassa, teollisuuspolitiikan vuoden 2012 päivityksessä, innovaatiounionia koskevassa aloitteessa ja Verkkojen Eurooppa ‑välineessä;

5.  painottaa, että koulutukseen liittyviä kustannuksia olisi käsiteltävä pitkäaikaisina investointeina;

6.  toteaa, että talouden valmiudet tarjota pitkäaikaisille investoinneille rahoitusta riippuvat julkisesta ja yksityisestä kysynnästä, jotka ovat molemmat hyvin alhaisia EU:ssa, sen investointikulttuurista ja kyvystä tuottaa rahoituskapasiteettia sekä houkutella ja säilyttää koti- ja ulkomaista suorien sijoitusten pääomaa;

7.  korostaa, että pitkäaikaiset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä vakauttamaan rahoitusmarkkinoita toteuttamalla suhdanteita tasoittavia investointeja ja edistettäessä siten kestävää talouskasvua;

8.  toteaa, että EU:n alueen pankkien osuus pitkäaikaisesta rahoituksesta on yli 75 prosenttia, mikä aiheuttaa merkittävää riippuvuutta tästä rahoituslähteestä, kun taas Yhdysvalloissa alle 20 prosenttia kaikesta pitkäaikaisesta rahoituksesta tulee pankeilta ja valtaosa pitkälle kehittyneiltä pääomamarkkinoilta;

9.  toteaa, että EU:n rahoitusjärjestelmän sietokykyä on mahdollista parantaa laajentamalla pankkien ulkopuolisten rahoituslähteiden ja -välineiden valikoimaa, joilla täytetään säästäjien tarpeet ja yritysten pitkäaikaiset rahoitustarpeet;

10.  toteaa EU:n ilmasto- ja energia-alan tavoitteiden saavuttamisen edellyttävän, että varojen kohdentamista on suunnattava kohti ympäristöystävällisiä pitkäaikaisia investointeja;

11.  painottaa, että julkisen talouden vakauttaminen on valtion tulo- ja menoarvioiden kannalta etusijalla, jotta varmistetaan ja palautetaan vakaus- ja kasvusopimuksen ja budjettikurin tiukentamista koskevan lainsäädäntöpaketin noudattaminen; kannattaa näin ollen aloitetta yksityisten investointien lisäämiseksi pitkäaikaisen rahoituksen alalla;

Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun esteet

12.  toteaa, että julkinen rahoitus on rajallista, koska talouskasvu on hidasta, julkinen varainhoito on kehnoa ja valtiontukia myönnetään rahoituslaitosten pelastamiseen;

13.  toteaa, että tietyillä valtioilla on vakavia esteitä pääomamarkkinoille pääsyn suhteen ja jotkin eivät pääse niille lainkaan, koska ne ovat velkaantuneet liiallisesti viime vuosina, ja että pääomamarkkinat olivat äskettäisen kriisin suurin syy; toteaa myös, että monissa jäsenvaltioissa pk-yrityksillä on suuria vaikeuksia saada pääomaa, koska liikepankit ovat valmiita myöntämään lainoja vain kohtuuttoman tiukoin ehdoin;

14.  toteaa, että joidenkin pankki- ja vakuutusalan sijoittajien on mukautettava liiketoimintamallejaan kehittyviin ja tiukentuneisiin sääntelyvaatimuksiin; huomauttaa, että näiden vaatimusten avulla on tarkoitus vahvistaa reaalitalouden rahoitusta ja edistää EU:n yleistavoitteita, joilla pyritään kestävän, osallistavan ja älykkään talouden luomiseen;

15.  huomauttaa, että jonkin hankkeen taloudellisia näkökohtia mahdollisesti olennaisesti muuttavien sääntelymuutosten riski saattaa myös estää sijoittajia investoimasta tiettyihin aloihin;

16.  kehottaa komissiota arvioimaan yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa järjestelmäriskejä, joita aiheutuu pääomamarkkinoille ja laajemmin koko yhteiskunnalle jäljelle jääneiden poltettavaksi kelpaamattomien hiilivarantojen vuoksi; pyytää komissiota raportoimaan arvioinnista vihreän kirjansa seurantatoimena;

17.  toteaa, että EU:ssa sovellettava nykyinen konkurssilainsäädäntö on hajanainen ja saattaa joissakin tapauksissa estää rajat ylittäviä investointeja sekä rajoittaa sijoittajien kykyä saada pääomansa takaisin hankkeen epäonnistuessa; varoittaa, että on syytä välttää kilpailemista sijoittajansuojaa koskevalla alhaisimmalla sääntelytasolla; myöntää, että konkurssisäännökset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan;

Vaihtoehtoiset rahoitusmekanismit

18.  toteaa, että liikepankit ovat todennäköisesti vastaisuudessakin rahoituksen pääasiallinen lähde ja että EU:n on otettava käyttöön uusia lähteitä täydentämään vakiintuneita mekanismeja ja kuromaan kiinni rahoitusvajetta varmistaen samalla asianmukaisen sääntely- ja valvontakehyksen, joka on sovitettu reaalitalouden tarpeisiin; pitää valitettavana, että listautumisantien määrä on vähentynyt kuluneiden 20 vuoden aikana EU:ssa, mikä on vaikuttanut kielteisesti kasvuun, työpaikkojen luomiseen, innovointiin ja vakauteen; toteaa, että huomattava osuus kaikista EU:ssa luoduista työpaikoista on listautuneissa pk-yrityksissä, ja pitää valitettavana kielteisiä seurauksia, joita aiheutuu, kun tällaisten yritysten pääoman saanti on rajoitettua niiden kasvaessa;

19.  ehdottaa, että harkitaan investointia koskevan pääluokan luomista Euroopan unionin talousarvioon;

20.  pitää myönteisenä komission lainsäädäntöehdotusta pitkäaikaisista investointirahastoista; toteaa, että niille suunnitellut ominaisuudet tarkoittavat keskittymistä pääasiallisesti yhteisösijoittajiin; huomauttaa, että EU:n vaihtoehtoisten investointirahastojen, riskipääoman ja sosiaalisten investointirahastojen järjestely tarjoaa myös sopivia sijoitusvälinemalleja;

21.  korostaa uusien innovatiivisten rahoitusvälineiden aseman vahvistamista kaikilla toiminnan aloilla ja kaikessa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kattamassa rahoituksessa; painottaa, että rahoitusvälineiden merkitys koheesiopolitiikassa kasvaa, kun otetaan huomioon reaalitalouteen tehtäviin investointeihin myönnettävien lainojen vähäinen saatavuus; kehottaa komissiota takaamaan uusien käyttövalmiiden rahoitusvälineiden oikeudellisen selkeyden ja avoimuuden sekä luomaan vahvempia yhteyksiä Euroopan investointipankin lainanantoa koskeviin vaihtoehtoihin;

22.  kehottaa komissiota ehdottamaan parannettua eurooppalaista kehystä vähemmän likvideille sijoitusrahastoille, jotta yksityisten kotitalouksien lyhytaikainen likviditeetti voidaan kanavoida pitkäaikaisiksi investoinneiksi ja tarjota uutta lisäeläkeratkaisua;

23.  kannustaa sidosryhmiä kehittämään edelleen hankejoukkolainoja koskevaa EU:n ja Euroopan investointipankin aloitetta, jotta laajojen eurooppalaisten infrastruktuurihankkeiden rahoitusta voitaisiin lisätä liikenteen, energian ja tietotekniikan aloilla; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään hankejoukkolainoja koskevia kansallisia aloitteita, joiden tukena olisi takuujärjestelyjä; muistuttaa, että julkisia takuita olisi myönnettävä ainoastaan sellaisten tiukkojen edellytysten täyttyessä, joiden tavoitteena on taata julkisten hyödykkeiden asianmukainen tarjoaminen;

24.  katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat olla tuloksekas ja kustannustehokas tapa edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa tiettyjen investointien, etenkin infrastruktuuria koskevien hankkeiden, kohdalla; toteaa, että tällaisissa hankkeissa tarvitaan kipeästi korkean tason asiantuntemusta, jotta hankkeiden asianmukainen valinta, arviointi, laadinta, pitkän aikavälin suunnittelu ja rahoitusjärjestelyjen käyttöönotto voidaan toteuttaa;

25.  katsoo, että pitkäaikaiset julkiset sijoittajat (kansalliset, alueelliset tai monenväliset kehityspankit ja julkiset rahoituslaitokset) ovat voimakkaita välineitä, jotka elvyttävät yksityisiä investointeja, jotta pk-yrityksille annetaan mahdollisuus saada rahoitusta ja jotta vauhditetaan pitkäaikaisen rahoituksen tarjoamista yrityksille, jotka palvelevat laajempaa yleistä etua ja ovat strategisesti tärkeitä, erityisesti niille yrityksille, jotka tuovat lisäarvoa talouskasvuun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyville julkisen politiikan tavoitteille; korostaa pitkäaikaisten investointien toivottuihin tavoitteisiin ja niitä helpottaviin mekanismeihin liittyvän vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja demokraattisen omavastuullisuuden merkitystä;

26.  kehottaa komissiota tutkimaan ja kehittämään seuranta-asiakirjassa yhdenmukaistettua lähestymistapaa, jota sovelletaan yleistä etua koskevien ja EU:n ja kansallisilla julkisilla varoilla tuettujen hankkeiden arvon määrittämiseen pitkällä aikavälillä;

27.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan asiaankuuluvia yhteistyö- ja tiedonvaihtoverkostoja sekä perustamaan kansallisia tai alueellisia pitkäaikaisia julkisia sijoittajia, jotka voivat ottaa oppia jo vakiintuneiden laitosten parhaista käytännöistä; korostaa tässä yhteydessä, että tällaiset kansalliset tai alueelliset kehityspankit, jotka toimivat usein osuuskuntaperiaatteella, ovat myös nykyisen kriisin aikana huolehtineet alueellisen ja paikallisen talouden vakaista rahoitusmahdollisuuksista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tukea, jota ne antavat tämäntyyppisille rahoituslaitoksille;

28.  kehottaa komissiota tarkastelemaan keinoja niiden jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotka tarvitsevat taloudellista ja teknistä tukea pitkäaikaisten kansallisten ja alueellisten julkisten sijoittajien perustamiseen, ja tutkimaan mahdollisuutta saada EU:n takuumekanismi pitkäaikaisille kansallisille julkisille sijoittajille;

29.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan aggregointi- ja yhteiskäyttötekniikkaa koskevia mahdollisuuksia keinona parantaa pienimuotoisempien sosiaalialan ja muiden infrastruktuurihankkeiden näkymiä tarvittavien investointien houkuttelemisessa;

30.  panee merkille joukkorahoituksen nopean kasvun ja katsoo, että sen myötä saattaa tarjoutua uusia tilaisuuksia; korostaa kuitenkin, että sijoittajansuoja ja avoimuus on säilytettävä;

31.  katsoo, että yhteisösijoittajat – vakuutusyritykset, eläkerahastot, perheyritykset, keskinäiset rahastot ja lahjoitusrahastot – ovat soveltuvia ja luotettavia pitkäaikaisen rahoituksen tarjoajia, koska niiden liiketoimintamallien aikahorisontti on pitkä; painottaa, että näihin yhteisösijoittajiin liittyviä asianmukaisia valvonta- ja vakavaraisuusvaatimuksia on parannettava ja kalibroitava, jotta edistetään pitkäaikaisia investointeja älykkään, kestävän ja osallistavan reaalitalouden saavuttamiseksi;

32.  korostaa, että on tärkeää parantaa pääsyä pääomamarkkinoille uusilla rahoituslähteillä, kuten listautumisanneilla, joukkorahoituksella, vertaislainoilla ja (katetuilla) joukkolainoilla tai uusilla markkinasegmenteillä; kehottaa EU:ta arvioimaan menestyksekkäitä kansallisia aloitteita ja perustamaan niihin toimintansa listautumisantien esteiden määrittämiseksi ja poistamiseksi; tukee pk-yritysten kasvumarkkinoita koskevan luokittelun käyttöönottoa rahoitusvälineiden markkinoista annetussa direktiivissä; kehottaa komissiota tukemaan niiden kehittämistä esitedirektiivin tarkistamisen myötä; kehottaa myös komissiota harkitsemaan pääosastojen välisen lähestymistavan käyttöönottoa, jossa tarkastellaan keinoja kohentaa pk-yritysten julkisia markkinoita ja sitä, miten sijoittajajoukkoa voidaan monimuotoistaa rahoituspalvelujen toimintasuunnitelmasta annettujen direktiivien avulla;

33.  kannustaa sääntelypyrkimyksiä, jotka takaavat pääomaerien korkealuokkaisen arvopaperistamisen samalla, kun vältetään erittäin monimutkaisia rakenteita, liiallista uudelleenarvopaperistamista ja rakenteita, joissa on enemmän kuin kolme etuusluokkaa; toteaa, että riskeihin liittyvälle standardoinnin ja avoimuuden lisäämiselle on tilaa; kehottaa komissiota ja Euroopan keskuspankkia seuraamaan tarkasti kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön (IOSCO) ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) toimintaa ja osallistumaan siihen aktiivisesti; panee merkille johdonmukaisen lähestymistavan puuttumisen ja kehottaa siksi laatimaan ’korkealuokkaiselle arvopaperistamiselle’ yleisen sääntelykehyksen ja määritelmän; katsoo, että korkealuokkainen arvopaperistaminen voi olla hyödyllisessä roolissa rahoituksenvälityksessä sekä pitkä- että lyhytaikaisten omaisuuserien kohdalla ja että se voi hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria lainanottajia;

34.  toteaa, että arvopaperistaminen oli yksi kriisiin johtaneista tekijöistä, koska pitkän aikavälin vastuu riskistä jakautui pitkin arvopaperistamisketjua; kehottaa tästä syystä komissiota jatkamaan pankkijärjestelmän vahvistamista, mukaan lukien osuus- ja säästöpankit, ja lisäämään pankkien mahdollisuuksia saada pitkäaikaista jälleenrahoitusta niiden pitkäaikaisten investointien kattamiseksi;

35.  pitää myönteisinä Euroopan investointirahaston (EIR) erillistakausoperaatioita sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa, joka on tarkoitettu tuottamaan lisärahoitusta pk-yrityksille;

36.  kehottaa komissiota vähentämään tarpeetonta hallinnollista ja sääntelystä johtuvaa rasitetta sekä erityisesti ottamaan huomioon pk-yritysten ja yrittäjien erityispiirteet; pitää myönteisenä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act ‑aloitteen, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) sekä Horisontti 2020 ‑ohjelman käyttöönottoa; toteaa, että rahoitusmarkkinoiden sirpaloituminen on tehnyt pk-sektorin rahoituksesta vaikeampaa ja työläämpää;

37.  suosittelee, että EIP perustaa erityisen yksikön hoitamaan pk-yritysten rahoitusta räätälöityine lainaehtoineen;

38.  panee merkille komission kehotuksen käyttää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen (AIF) hoitajia koskevassa direktiivissä ja eurooppalaisia riskipääomarahastoja koskevassa asetuksessa tarkoitettua yksityistä oman pääoman ehtoista rahoitusta tai riskipääomaa vaihtoehtoisena rahoituslähteenä, erityisesti jos kyse on uus- ja kasvuyrityksistä; toteaa, että tällä hetkellä verotuksessa suositaan voimakkaasti velkarahoitusta; katsoo, että riskipääoma- ja pääomasijoitusyhtiöt voivat tarjota arvokasta tukea muuten kuin rahallisesti, esimerkiksi konsultointipalveluilla, rahoitusneuvonnalla, markkinointistrategiaa koskevalla neuvonnalla ja kouluttamalla; kehottaa komissiota edelleen arvioimaan tällaisten yritysten roolia EU:n talouden rahoittamisessa; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia kaikenlaisten oman pääoman vastaisten ennakkoasenteiden poistamiseksi kansallisissa talouksissa, unionin taloudessa ja maailmantaloudessa;

Sääntely-ympäristö

39.  korostaa, että sijoittajia suosiva liiketoimintaympäristö ja vahva teknologinen kehitys ovat ennakkoehtoja EU:n muuttamiselle ulkomaisia suoria investointeja houkuttelevaksi kohteeksi; painottaa tarvetta kannustaa pääoman vapaata liikkuvuutta sekä EU:n sisällä että EU:n ja kolmansien valtioiden välillä, jotta unionille taataan pääsy maailmanlaajuisiin pääomavarantoihin; panee tässä yhteydessä erityisesti merkille, että on tärkeää varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi pannaan täytäntöön kannustaen samalla ulkomaista investointia unioniin;

40.  pitää tärkeänä, että sijoittajat voivat valita useiden houkuttelevien sijoitustuotteiden välillä sijoitustensa monipuolistamiseksi;

41.  korostaa tarvetta poistaa sijoittajien liiallinen lyhytnäköisyys ja siirtyä kohti vastuullista investointikulttuuria, jolla edistetään pitkäaikaisia investointeja unionissa;

42.  painottaa tarvetta edistää yhteisymmärrystä siitä, että rahoitusvakaus ja kasvu eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisistaan riippuvaisia ja että ne muodostavat tärkeän perustan, jonka avulla varmistetaan sijoittajien luottamus ja vahvistetaan sitä pitkällä aikavälillä;

43.  painottaa rahoitusalan koulutuksen ja sijoittajien tietämyksen merkitystä luotaessa pitkäaikaisia investointeja koskevaa kulttuuria unionissa ja korostaa EU:n sääntelyn merkitystä tältä osin;

44.  korostaa, että johdonmukainen sääntelykehys ja oikeusvarmuus ovat välttämättömiä rahoituspalvelujen toimivien sisämarkkinoiden kannalta; katsoo, että sääntelyjärjestelmän nykyistä ja tulevaa uudistusta olisi arvioitava huolellisesti ja sen tuloksia olisi seurattava tiiviisti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan pankkiunionin edistämistä rahoitusmarkkinoiden sirpaloitumisen vähentämiseksi; kehottaa komissiota toteuttamaan palvelujen sisämarkkinat niiden koko potentiaalin vapauttamiseksi;

45.  kehottaa ottamaan käyttöön kannustimia, jotta lisätään pitkäaikaista osakkeenomistusta, kuten äänioikeuksien määrän lisääminen hallintoneuvostoissa, lisäosakkeet ja suuremmat osingot;

46.  kehottaa komissiota arvioimaan huolellisesti jo toteutetun ja meneillään olevan rahoitusalan sääntelyn kokonaisvaikutukset pitkäaikaisiin investointeihin;

47.  pitää myönteisenä meneillään olevien transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevien neuvottelujen edistymistä; toteaa niiden olevan merkittävässä asemassa pyrittäessä vahvistamaan politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla lisätään Yhdysvaltojen ja EU:n investointeja työpaikkojen luomisen, kestävän talouskasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi;

48.  katsoo, että kaikkiin rahoituspalvelujen sääntelyä koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin olisi sisällytettävä erityinen pitkäaikaista rahoitusta koskeva vaikutustenarviointi;

49.  tukee komissiota sen kehotettua Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista tutkimaan tiettyjen pääomavaatimuksia koskevien säännösten mahdollista kalibrointia Solvenssi II ‑järjestelmässä pitkäaikaiselle rahoitukselle mahdollisesti aiheutuvien esteiden välttämiseksi; kehottaa komissiota toteuttamaan ehdotettuja kalibrointeja koskevan täysimääräisen kuulemisen ja edelleen tarkistamaan nykyistä lainsäädäntöä;

50.  toistaa kehotuksensa, että ehdotuksessa luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevista vakavaraisuusvaatimuksista annettavaksi asetukseksi saamisille, joiden täytenä vakuutena on liikenteen, energian tai viestinnän alan keskeinen infrastruktuurihanke, määritellään asianmukainen riskikerroin; katsoo lisäksi, että sääntelyssä olisi otettava huomioon pitkäaikaisten sijoittajien vaatimukset, arvioitava rahoitusvaroihin kohdistuvaa riskiä vastuiden luonteen ja keston perusteella ja tunnustettava pysyvien vastuiden myönteinen vaikutus;

51.  kannustaa komissiota tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä ja sääntelyn lähentymistä pitkäaikaisten investointien alalla käymällä maailmanlaajuista vuoropuhelua sekä G20-maiden että finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän tasolla;

52.  katsoo, että pitkäaikaisiin omaisuuseriin tehtävät investoinnit edellyttävät perusteellista tietämystä niihin liittyvistä pitkäaikaisista riskeistä ja niiden arvioimista; korostaa tästä syystä, että pitkäaikaisten sitoumusten turvaaminen edellyttää sijoittajilta vahvaa asiantuntemusta ja hyvää riskienhallintaa;

53.  katsoo, että yhteisösijoittajiin sovellettavat moitteettomat kirjanpitoperiaatteet, jotka ovat yhtäpitäviä pitkän aikavälin tavoitteiden kuten ympäristöystävälliseen talouteen siirtymisen kanssa, voivat lisätä taloudellisten tietojen avoimuutta ja johdonmukaisuutta ja niissä olisi järjestelmällisesti otettava huomioon pitkäaikaissijoittajien käyttämä taloudellinen lähestymistapa; korostaa, että mainittujen kirjanpitoperiaatteiden täytäntöönpanon ei pidä johtaa siihen, että luodaan kannustimia suhdanteita vahvistaville strategioille; kehottaa kansainvälistä tilinpäätösstandardilautakuntaa ottamaan huomioon suhdanteiden vahvistamista koskevan riskin, kun se tarkistaa markkina-arvoon perustuvan ja malliin perustuvan arvostuksen käytäntöjä, ja tunnustamaan käsitekehyksensä tarkistamisen yhteydessä varovaisuusperiaatteen keskeisen merkityksen; katsoo, että antamalla selkeää ja vakiomuotoista muuta kuin taloudellista tietoa suuryrityksistä voidaan lisätä avoimuutta ja edistää sijoittajien kannalta myönteisempää ilmapiiriä;

54.  kannustaa komissiota seuraamaan tiiviisti G20-maiden toimia, jotka liittyvät ehdotuksiin monenvälisen investointikehyksen luomisesta, jossa vahvistetaan vähimmäisnormeja ja muutetaan joitakin pitkäaikaisia investointeja koskevia säännöksiä ja käypään arvoon arvostamista koskevia sääntöjä, jotta torjutaan lyhytaikaista vaihtelua ja epävakautta ja edistetään näin rajat ylittäviä investointeja;

55.  katsoo, että on olemassa voimakas tarve luotettavalle veroympäristölle, jossa ei aseteta esteitä pitkäaikaisille sijoituksille; toteaa, että tietyt verokannustimet ja -helpotukset voivat olla keskeisessä asemassa investointien edistämisessä; kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja korostaa, että sisämarkkinat edellyttävät kansallisten veropolitiikkojen avoimuutta ja parempaa yhteensovittamista, jotta rajojen yli tapahtuvat investoinnit helpottuvat ja jotta vältetään kaksinkertaista verotusta samoin kuin kaksinkertaista verottamatta jättämistä; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan mahdollisuutta myöntää verotuksellisesti edullinen kohtelu kestävien infrastruktuurihankkeiden tuotoille tai ottaa käyttöön muita verokannustimia ja ‑helpotuksia, joilla edistetään pitkäaikaisia investointeja;

56.  kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tarkastelemaan uudelleen talousarvion suunnittelussa käyttämiään välineitä sekä laatimaan ja julkaisemaan kansallisia infrastruktuurisuunnitelmia, jotta sijoittajille ja muille sidosryhmille annetaan yksityiskohtaista tietoa ja jotta lisätään tuleviin hankkeisiin liittyvää varmuutta ja suunnittelua; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden kehittää menetelmä, jolla infrastruktuurihankkeita koskevia tietoja standardoidaan ja ne asetetaan saataville keskustietovaraston välityksellä;

57.  katsoo, että vakaa, alakohtainen sääntelykehys on erittäin tärkeä toimiluvan haltijoille, jotka harjoittavat toimintaa merkittävillä liikenneinfrastruktuurin osilla ilman julkista rahoitusta, koska tämä antaa heille mahdollisuudet asianmukaisia hinnoittelusääntöjä soveltamalla saada tarvitsemansa rahoitus, kattaa kustannuksensa pitkällä aikavälillä ja turvata riittävä tuotto investoinnilleen;

58.  kehottaa komissiota arvioimaan jäsenvaltioiden käyttämien verokannustimien vaikutusta pitkäaikaiseen rahoitukseen ja uusiin energiamuotoihin siirtymiseen sekä määrittämään parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät ympäristöystävällisten sijoitusten alhaisempien pääomakustannusten ja sellaisten hankkeiden, jotka eivät ole yhteensopivia kestävään energiantuotantoon siirtymisen kanssa, korkeampien pääomakustannusten väliseen erotteluun;

59.  pyytää asettamaan pk-yritykset etusijalle, kun myönnetään rahoitusta eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (ELTIF), koska ne ovat kasvun ja työpaikkojen luomisen tukiranka EU:ssa; katsoo, että tähän rahoituksen saatavuuteen olisi liitettävä myös hakumenettelyjen yksinkertaistaminen; korostaa, että kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi on tärkeää varmistaa helpompi rahoituksen saanti yrityksen koko elinkaaren aikana;

60.  pyytää komissiota ja jäsenvaltiota kannustamaan eläkerahastoja tekemään sosiaalisesti vastuullisia sijoituspäätöksiä, jotka ovat EU:n ja kansainvälisten ihmisoikeuksien, sosiaalisten normien ja ympäristönormien mukaisia, mukaan lukien asiaa koskevat OECD:n ja YK:n ohjeet ja periaatteet; muistuttaa, että komission suunnitelma tarkistaa ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toimintaa ja valvontaa koskeva direktiivi ei saa estää kestävää pitkäaikaista rahoitusta;

61.  painottaa paremman rahoitussääntelyn ja -valvonnan tarvetta työntekijöiden, veronmaksajien ja reaalitalouden suojelemiseksi markkinoiden tulevilta toimintapuutteilta;

62.  kehottaa komissiota vahvistamaan viestintää Euroopan investointipankin kanssa ja suhteita siihen strukturoitujen lainojen ja takuujärjestelyjen suunnittelun alalla; kannustaa EIP:tä tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa, kun ne panevat täytäntöön Euroopan rakenne- ja investointirahastojen uusia innovatiivisia rahoitusvälineitä, ja jatkamaan niiden yhteisötalouden alaa koskevan investointistrategin tukemista; pyytää lisäksi EIP:tä harkitsemaan joustavuuden lisäämistä määriteltäessä strukturoitujen lainojen ja muiden asiaan liittyvien järjestelyjen kokoa ja sääntöjä, jotta ne olisivat mahdollisimman yhteensopivia Euroopan rakenne- ja investointirahastoista tarjottavien rahoitusvälineiden kanssa, etenkin kun on kyse nuorille yrittäjille ja sosiaalisille yrityksille tarkoitetusta rahoituksesta;

o
o   o

63.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 102. (2) EUVL L 115, 25.4.2013, s. 1. (3) EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1. (4) http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/economic_paper/2013/pdf/ecp506_en.pdf