Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

–  ottaa huomioon 25. syyskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Avoin koulutus: innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla” (COM(2013)0654) sekä sen liitteenä olevan Euroopan uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla kaikille tarjottavien innovatiivisten opetus- ja oppimismahdollisuuksien analysointia ja selvitystä koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Analysis and mapping of innovative teaching and learning for all through new Technologies and Open Educational Resources in Europe” (SWD(2013)0341),

–  ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa” (COM(2013)0499),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta(1),

–  ottaa huomioon 24. helmikuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät osaamiseen investoimiseen tarkoitetusta tehokkaasta ja innovatiivisesta koulutuksesta, jolla tuetaan vuoden 2014 eurooppalaista ohjausjaksoa(2),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(3),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät koulutuksen asemasta Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa(4),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta(5),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä(6),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman koulutuksen uudelleenajattelusta(7),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalinen strategia: aika kiristää tahtia”(8),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta ja Eurooppa 2020 -strategiasta(9),

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamisesta(10),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmasta(11),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman ”Nuoret liikkeellä ‑aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi”(12),

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(13),

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A7-0249/2014),

A.  katsoo, että yleissivistävissä ja ammatillisissa koulutusjärjestelmissä on pyrittävä saavuttamaan yhtäläiset oppimismahdollisuudet ja otettava huomioon kasvava tarve pitää tiedot ja taidot jatkuvasti ajan tasalla ja yhä kansainvälisemmät työmarkkinat sekä pyrittävä samalla lisäämään tehokkuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

B.  palauttaa mieliin, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on lisätä innovointia, luoda uusia työmahdollisuuksia, vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä luoda vankka perusta kestävälle ja osallistavalle kasvulle EU:ssa erittäin ammattitaitoisen työvoiman avulla, jolla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen;

C.  katsoo, että samalla kun työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ja akateeminen työttömyys on suuri ongelma, Euroopassa on huomattavan paljon avoimia työpaikkoja, joita ei pystytä täyttämään, mikä viittaa merkittävään osaamisvajeeseen, jonka poistamiseen soveltuisivat parhaiten muun muassa ns. kaksijakoisen ammattikoulutuksen mallit; toteaa, että vuonna 2012 15,8 prosenttia EU-alueen nuorista oli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella ja näin vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan välisen kasvaneen epäsuhdan vuoksi;

D.  pitää todennäköisenä, että vuoteen 2020 mennessä 90 prosentissa työpaikoista tarvitaan digitaalisia taitoja ja että vuoteen 2015 mennessä EU:ssa on jopa 900 000 avointa tieto- ja viestintätekniikan (ICT) alan työpaikkaa;

E.  toteaa, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän odotetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä;

F.  toteaa, että 18–28 prosentilla EU-alueen opiskelijoista on vähäiset mahdollisuudet käyttää internetiä koulussa tai kotona; toteaa, että vain 30 prosentilla EU-alueen opiskelijoista voidaan katsoa olevan digitaalinen lukutaito; toteaa, että vain 20 prosenttia EU-alueen opiskelijoista saa opetusta digitaaliteknologian hallitsevilta ja siihen kannustavilta opettajilta; toteaa, että 70 prosenttia EU-alueen opettajista ei pidä omia digitaalisia taitojaan riittävinä ja haluaisi kehittyä ICT-taidoissaan; toteaa, että 40 prosentilla 16–74-vuotiaista eurooppalaisista on vähäiset tai olemattomat ICT-taidot;

G.  katsoo, että avoimilla oppimateriaaleilla voi olla keskeinen rooli kaikkien oppijoiden elinikäisen oppimisen edistämisessä sekä sisällön laadun parantamisessa ja epävirallisen ja arkioppimisen opetuksen tarjoajien jakautumisessa; katsoo, että vastaavasti digitaalisesti puutteellinen koulutusjärjestelmä voi jarruttaa oppijoiden tietojen ja taitojen kehittymistä;

H.  katsoo, että Euroopan unioni ei ole vielä riittävällä tavalla tarttunut mahdollisuuksiin, joita tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa kulttuurin ja koulutuksen rikkauden ja moninaisuuden osalta sekä tiedonsaannin ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen osalta;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen edellyttää investointeja sellaisiin koulutusrakenteisiin, joissa on hyvä ICT-varustus;

J.  pitää siksi tärkeänä, että laajakaistayhteydet yleistyvät ja ovat saatavilla myös jäsenvaltioiden maaseutu- ja vuoristoalueilla sekä syrjäisillä alueilla;

K.  katsoo, että myös koulujen olisi opastettava lapsia ja nuoria käyttämään digitaalitekniikkaa ja internetiä konkreettisesti ja kriittisesti;

Mahdollisuudet ja haasteet

1.  on tyytyväinen komission tiedonantoon, jossa esitetään avoimia oppimateriaaleja koskeva unionin ohjelma ja jossa painotetaan tällaisten materiaalien mahdollisuutta parantaa koulutukseen pääsyä sekä lisätä koulutuksen tasapuolisuutta ja monimuotoisuutta; panee merkille avoimien oppimateriaalien merkityksen yhä digitaalisemmassa yhteiskunnassa; katsoo, että avointen oppimateriaalien kehittämistä varten laadittava eurooppalainen kehys auttaisi parantamaan jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä;

2.  toteaa, että avointen oppimateriaalien käytön toteuttamiseksi on tuettava yleiseen digitaaliseen koulutukseen tähtääviä toimia, kartutettava tietoa hyvistä toimintatavoista ja edistettävä niitä eri ympäristöissä;

3.  korostaa, että avoimet oppimateriaalit tarjoavat niin opettajille, opiskelijoille, koululaisille ja kaiken ikäisille oppijoille kuin eri koulutuslaitoksille innovatiivisia tapoja opettaa ja oppia; kehottaa koulutuslaitoksia arvioimaan edelleen avointen oppimateriaalien mahdollisia etuja eri koulutusjärjestelmien kannalta sekä siltä kannalta, olisiko mahdollista luoda organisaatioympäristö, jossa tällaisia innovaatioita tarvitaan ja jossa niitä sovelletaan ja tuetaan; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita perustamaan älykkään erikoistumisen strategioissaan innovoinnin ja huippuosaamisen keskittymiä, joissa hyödynnetään täysimääräisesti tieto- ja viestintätekniikkaa;

4.  pitää valitettavana, että komission tiedonannossa ei eritellä kouluasteita siinä, miten uutta teknologiaa ja digitaalista sisältöä käytetään oppimis- ja opetustarkoituksessa; painottaa, että oppijat hankkivat iästään riippuen eri taitoja ja osaamista, joten opetussuunnitelmien ja oppimismenetelmien olisi oltava eriytettyjä aina kulloisenkin kouluasteen mukaan;

5.  toteaa, että laadunvarmistus on tärkeää pyrittäessä vahvistamaan luottamusta avoimiin oppimateriaaleihin ja lisäämään niiden käyttöä; kannustaa tutkimusta ja hyvien käytäntöjen levittämistä, jotka edistävät avoimien oppimateriaalien tehokasta käyttöä, panostamalla erityisesti metodologisten kokeilujen, metataitojen (itsereflektio, aloitteellisuus ja kriittinen ajattelu) ja ”pehmeiden taitojen” aloihin; katsoo, että olisi myös tuettava tutkimusta näillä aloilla saatujen oppimistulosten arviointimenetelmistä, jotka eivät rajoitu vertaisarviointeihin tai automatisoituihin järjestelmiin, joita käytetään toimijayhteisöissä;

6.  panee merkille, että avoimia oppimateriaaleja tuotetaan yleisesti vain muutamalla kielellä ja että niitä tuottavat pääasiassa mutta eivät pelkästään korkeakoulut (erityisesti, kun kyseessä ovat avoimet massakurssit eli MOOC-kurssit); kannustaa kaikkien jäsenvaltioiden kaikenasteisia koulutuslaitoksia ja muita sidosryhmiä tuottamaan avoimia oppimateriaaleja omalla kielellään, jotta digitaaliteknologiaa ja monikielisyyttä voidaan hyödyntää täysimääräisesti; muistuttaa, että materiaalin saatavuus ja innovatiivisuus ovat ratkaisevassa asemassa sähköisen oppimateriaalin hyödyntämiseksi opetuksessa;

7.  huomauttaa, että tieto- ja viestintätekniikkaa sekä avoimia oppimateriaaleja käytetään nykyään lähinnä korkea-asteen koulutuksessa; kannustaa käyttämään niitä mahdollisuuksien mukaan myös perus- ja keskiasteen koulutuksessa sekä arkioppimisessa, joissa oppilaskeskeisellä oppimisella yhdistettynä tieto- ja viestintätekniikkaan on myös valtavasti mahdollisuuksia;

8.  toteaa, että opetusohjelmistojen käyttöönotossa ratkaisevaa on niiden näkeminen oikeassa yhteydessä; painottaa, että tämä prosessi on yhdistettävä asianmukaisesti opetus- ja oppimisprosesseihin ja että siinä on otettava huomioon pedagogiset ja opetussuunnitelman tavoitteet, välineet ja yksilölliset oppimispolut;

9.  korostaa, että avointen oppimateriaalien kautta hankittujen tietojen ja taitojen tunnustamista on helpotettava laajentamalla sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin tutkintokehyksiinsä asianmukaisia toimia tällaisen oppimisen validointia varten;

10.  huomauttaa, että ulkomailla hankittujen taitojen tunnustamista on helpotettava, jotta voidaan lisätä ja helpottaa avointen oppimateriaalien ja avointen massakurssien (MOOC-kurssit) hyödyntämistä purkamalla byrokraattisia rakenteita;

11.  pitää erittäin tärkeänä, että verkossa on saatavilla maksutonta, korkealaatuista ja asianmukaista oppimateriaalia;

12.  painottaa tarvetta yhdenmukaistaa tekijänoikeuksien nykyisiä rajoituksia ja poikkeuksia ei-kaupallisen opetuksen havainnollistamistarkoituksissa, jotta voidaan helpottaa avointen oppimateriaalien ja etäopetuksen rajatylittävää saatavuutta ja antaa eurooppalaisille foorumeille mahdollisuus maailmanlaajuiseen kilpailuun mittakaavaetujen avulla;

13.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen direktiivin 2001/29/EY tarkistamisesta tarkoituksena saada aikaan yhdenmukainen ja joustava EU:n tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia koskeva järjestelmä, joka soveltuu digitaaliaikaan ja jossa tunnustetaan tietämyksen saannin julkinen arvo;

14.  kannustaa jäsenvaltioita tutkimaan avointen oppimateriaalien odotettavissa olevaa potentiaalia julkisten ja yksityisten koulutusmenojen vähentämisessä erityisesti oppimateriaalimenojen osalta opetuksen laatua laiminlyömättä;

15.  toteaa tarpeen varmistaa kestävät mallit avointen oppimateriaalien ja MOOC-kurssien kehittämiseen; kehottaa komissiota tukemaan edelleen niiden laadintaa, käyttöä ja käyttöönottoa koskevaa tutkimusta vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa;

16.  katsoo, että avoimet oppimateriaalit olisi otettava käyttöön tavalla, jolla edistetään 2000-luvun oppimisratkaisujen kehittämistä ja luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia pienille ja keskisuurille innovatiivisille eurooppalaisille oppimisratkaisujen tarjoajille;

17.  kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan vapaamuotoista verkkoturvallisuuskoulutusta sekä laatimaan kouluille verkkoturvallisuusperiaatteet ja varmistamaan opettajille tarvittava koulutus;

18.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kouluissa annetaan internetin turvallisuutta koskevaa koulutusta, jota koordinoidaan ja kehitetään jatkuvasti; toteaa, että vanhempia ja huoltajia olisi pidettävä kumppaneina verkkoturvallisuuden varmistamisessa, ja suosittaa, että kehitetään heille suunnattuja täydentäviä strategioita ja vahvistetaan siten vanhempien välittäjän roolia; painottaa, että näillä toimilla olisi pyrittävä vahvistamaan nuorten itsenäisyyttä, jotta nämä kantaisivat vastuun toimistaan ja velvollisuuksistaan verkossa ja kehittäisivät digitaalista osaamistaan; vaatii, että on varmistettava avoimia oppimateriaaleja käyttävien opettajien ja oppilaiden yksilön koskemattomuuden, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja;

19.  kehottaa komissiota tukemaan virallisen ja epävirallisen koulutuksen alalla jäsenvaltioiden välistä hyvien käytäntöjen vaihtoa verkkoturvallisuudesta sekä luomaan asianmukaista opetussisältöä ja sellaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joiden avulla nuoret, heidän vanhempansa ja opettajat sekä kaikki nuorten parissa toimivat, mukaan lukien turvallisemman internetin puolesta toimivat kansalaisjärjestöt, voivat osallistua tähän;

Opettajien ja oppilaiden taidot

20.  toteaa, että uudet teknologiat ja avoimet oppimateriaalit mahdollistavat entistä interaktiivisemman oppimiskokemuksen ja ovat arvokkaita välineitä oppijan asettamisessa oppimisprosessin keskiöön;

21.  korostaa, että opettajilla on kaikilla koulutusasteilla tärkeä rooli verkossa olevien oppimateriaalien saatavuuden helpottamisessa ja oppijoiden auttamisessa käyttämään tällaista oppimateriaalia ja hankkimaan digitaalisia taitoja;

22.  korostaa, että kaikki oppijat tarvitsevat ehdottomasti nopeimpia ja parhaita mahdollisia teknisiä välineitä ja ehdottomasti mahdollisuuden käyttää laajakaistayhteyksiä;

23.  muistuttaa, että opettajien tasokas koulutus on ensiarvoisen tärkeää ja sitä on täydennettävä pakollisella koko työuran kestävällä ammatillisella täydennyskoulutuksella, jossa keskitytään innovatiivisiin opetusmenetelmiin ja didaktiikkaan (ˮoppimaan oppiminenˮ);

24.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan opettajien ammatillista kehitystä tarjoamalla nykyaikaisia opetussuunnitelmia heidän peruskoulutuksessaan sekä antamalla täydennyskoulutusta, jolla tarjotaan heille tarvittava osaaminen digitaalisesti tuettujen opetusmenetelmien käyttöön ottamiseksi;

25.  korostaa nimenomaisesti niitä etuja, joita opettajien EU:ssa hankkimilla ulkomaankokemuksilla – esimerkiksi Erasmus+-ohjelman puitteissa – on todettu olevan, ja vaatii tällaisten ohjelmien huomattavaa laajentamista;

26.  huomauttaa, että metataitojen ja ns. pehmeiden taitojen lisäksi luku-, kirjoitus- ja laskutaito sekä kriittisen ajattelun ja oppimaan oppimisen kaltaiset monialaiset taidot ovat edellytyksenä digitaalisten taitojen kehittymiselle ja avointen oppimateriaalien tehokkaalle käytölle; kehottaa komissiota tämän osalta arvioimaan edelleen digitaalisten ja/tai sähköisten oppimateriaalien vaikutusta oppijoiden oppimiseen näiden iän ja kouluasteen mukaisesti;

27.  tunnustaa perinteisten opetus- ja oppimismenetelmien merkityksen sekä kehottaa komissiota tukemaan lisätutkimusta siitä, voivatko avoimet oppimateriaalit ja avoimet massakurssit (MOOC-kurssit) parantaa yksittäisten henkilöiden oppimistuloksia perinteisten opetusmenetelmien lisänä tai olennaisena osana ja jos voivat, niin miten;

28.  muistuttaa, että tieto- ja viestintätekniikan ja avoimien oppimateriaalien mahdollistamat innovatiiviset opetusmenetelmät edistävät osaltaan kriittisen ajattelun, päätöksenteon, viestintätaitojen ja ongelmanratkaisun kaltaisten pehmeiden ja monialaisten taitojen kehittämistä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä työllistymisen ja työmarkkinoiden realisoitumisen kannalta;

29.  painottaa, että koulutuspolitiikassa olisi tähdättävä ensisijaisesti oppijoiden auttamiseen ratkaisevien kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä; kehottaa komissiota arvioimaan edelleen, miten pedagogisiin tarkoituksiin käytettävät digitaaliset laitteet ja sisällöt vaikuttavat oppijoihin ja miten voidaan samalla turvata oppijoiden fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus;

30.  painottaa, että olisi kehitettävä aikuisoppijoiden tarpeisiin suunnattuja avoimia oppimateriaaleja elinikäisten oppimismahdollisuuksien varmistamiseksi heikosti koulutetuille Euroopan kansalaisille ottaen huomioon, että monilla oppijoilla on vähäiset ICT-taidot;

31.  painottaa, että digitaaliset taidot ja osaaminen ovat elintärkeitä kansalaisille tietoyhteiskunnassa, jonka tavoitteena on tulla maailman dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi;

32.  toteaa, että digitaalinen lukutaito avaa uusia viestinnän ja opetuksen kanavia ja vaikuttaa näin myönteisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, yksilön kehityksen, kulttuurien välisen vuoropuhelun ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseen;

33.  painottaa, että tieto- ja viestintätekniikka sekä sähköiset oppimateriaalit, myös avoimet oppimateriaalit, voivat tukea vieraiden kielten opetusta ja opiskelua kaikilla kouluasteilla; painottaa, että sosiaalinen vuorovaikutus on ennakkoedellytys vieraan kielen oppimiselle;

34.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan ja syventämään digitaalisia taitoja myös sisällyttämällä koodauksen ja ohjelmoinnin opetusohjelmiin, jotta voidaan edistää taloudellista kilpailukykyä ja varustaa oppilaat tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvittavilla taidoilla;

35.  toistaa, että jatkuva tietojen ja taitojen ajantasaistaminen on oleellista menestyksekkään työmarkkinoille sijoittumisen kannalta, ja toteaa, että avoimet oppimateriaalit voivat helpottaa elinikäistä oppimista, jota tarvitaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi työmarkkinoilla; kannustaa varmistamaan sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan käytössä, jotta esimerkiksi äitiysloman tai muiden perhevelvoitteiden vuoksi työmarkkinoilta tietyn ajan poissa olevat naiset voisivat saada tällaista koulutusta tietojensa päivittämiseksi tai itseopiskelun kautta ja siten parantaa mahdollisuuksiaan palata myöhemmin työelämään;

36.  painottaa, että julkiset kirjastot ja koulutuskeskukset voivat tarjota ilmaisen pääsyn tietokoneille ja internetiin sekä internetin resursseja koskevaa koulutusta;

Ulottuvuuden laajentaminen

37.  korostaa, että kaikkien ja kaiken ikäisten oppijoiden, myös vammaisten sekä heikommista lähtökohdista tulevien, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja maantieteellisesti syrjäisillä alueilla asuvien oppijoiden, sekä kaikkien taitojaan parantamaan haluavien on tärkeää saada koulutusta ja päästä käyttämään tietotekniikkaa;

38.  kiinnittää jälleen huomiota siihen, että tieto- ja viestintätekniikka ei ole kaikkien kansalaisten saatavilla tasapuolisin hinnoin ja yhtä laadukkaan palvelun kautta ja että yleisesti voidaan todeta, että palvelut ovat laajempia kaupunkialueilla kuin maaseutualueilla, mikä muodostaa digitaalisen kuilun, joka ei ole hyväksyttävä asia siinä mielessä, että kansalaisilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet riippumatta siitä, missä päin Euroopan unionia he asuvat;

39.  korostaa aikuiskoulutuksen kasvavaa merkitystä erityisesti elinikäisen ammatillisen koulutuksen osalta ja vaatii kaikkien aikuiskoulutusorganisaatioiden tunnustamista, vahvistamista ja tukemista EU:n laajuisesti;

40.  muistuttaa sukupolvien välisen oppimisen eduista ja kiinnittää huomiota digitaalisen oppimisen ja avointen oppimateriaalien tarjoamiin laajoihin koulutusmahdollisuuksiin, myös koulutuksen parempaan saatavuuteen kaikille ikäryhmille;

41.  myöntää, että uusien teknologioiden ja avointen oppimateriaalien (erityisesti MOOC-kurssien) ansiosta koulutuslaitokset ovat saavuttaneet tuhansia oppijoita unionissa, myös sen syrjäisimmillä alueilla, ja kaikkialla maailmassa; toteaa, että koulutus ja tietämys siirtyvät nykyään helposti rajojen yli, mikä lisää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuutta ja auttaa edistämään eurooppalaisia koulutuslaitoksia uusien teknologioiden innovaatio- ja kehityskeskuksina;

42.  toteaa, että on tärkeää huolehtia oikeanlaisesta tasapainosta opetuksen laadun ja saatavuuden välillä; painottaa, että uudella teknologialla voidaan varmistaa, että helpommin saatavilla oleva koulutus ei merkitse koulutuksen laadun heikkenemistä;

43.  toteaa, että Euroopan unioni on vaarassa jäädä jälkeen muista maailman alueista, kuten Yhdysvalloista tai Aasiasta, joissa tehdään suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, uusiin teknologioihin ja avoimiin oppimateriaaleihin; vaatii unionia perustamaan toimensa kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteensa sekä investoimaan sähköiseen oppimateriaaliin, myös avoimeen oppimateriaaliin, ja uusiin teknologioihin parhaan tuen tarjoamiseksi väestölleen;

44.  muistuttaa, että uudet teknologiat voivat osaltaan parantaa eurooppalaisen koulutuksen maailmanlaajuista kilpailukykyä, tarjota kansainvälistymismahdollisuuksia eurooppalaiselle korkea-asteen koulutukselle ja vastaavasti lisätä Euroopan vetovoimaa opiskelupaikkana;

45.  korostaa, että avoimet oppimateriaalit voivat parantaa eurooppalaisen koulutuksen laatua; kannustaa tekemään kansainvälistä yhteistyötä koulutuslaitosten ja erityisesti yhdysvaltalaisten koulutuslaitosten kanssa;

46.  painottaa, että menestyksekkäillä avoimia oppimateriaaleja ja avoimia massakursseja koskevilla strategioilla voidaan tukea kansainvälistymisstrategioita lisäämällä eurooppalaisten (korkea)koulutuslaitosten laatua ja näkyvyyttä sekä houkuttelemalla opiskelijoita ja tutkijoita yhä globaalimmassa kilpailussa lahjakkaista tekijöistä;

47.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä ja synergioita elinikäisen oppimisen alalla ja etenkin helpottamaan mahdollisimman paljon koulutuksen saatavuutta sekä uudistamaan oppilaitosten opetusohjelmia ja mukauttamaan niitä nopeasti kehittyvien digitaalisen oppimisen ja avointen oppimateriaalien mahdollisuuksiin ja tarjontaan niin, että voidaan vastata nykymaailman tuomiin uusiin haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla;

48.  kannustaa tehostamaan yhteistyötä eurooppalaisten koulutuslaitosten välillä sekä kansainvälisten organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan auttaa ymmärtämään paremmin uusia opetus- ja oppimismenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia koulutukseen; kannustaa kehittämään yhteisiä foorumeja tällaista yhteistyötä varten;

49.  painottaa, että uuden teknologian käyttö opetuksessa olisi kohdennettava vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita ja nykyisten osaamisvajeiden poistamiseen; painottaa opetus- ja koulutuslaitosten sekä yrityssektorin välisen viestinnän ja yhteistyön parantamisen tarvetta;

50.  katsoo, että uusilla teknologioilla ja verkko-oppimisella on lisäarvona se, että ne tarjoavat kansainvälisiä oppimiskokemuksia niille, jotka eivät osallistu liikkuvuusohjelmiin;

51.  huomauttaa, ettei digitaalisia teknologioita hyödynnetä täysimääräisesti koulutuksessa kaikkialla unionissa; pelkää, että tämä tilanne voi lisätä opetusta ja oppimista koskevien lähestymistapojen hajanaisuutta; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan uusiin markkinoihin tasapuolisuuden periaatteita, koska avointen oppimateriaalien olisi säilyttävä välineenä, jolla laajennetaan koulutuksen saatavuutta eikä siitä saa tulla pelkkä taloudellinen tavoite;

52.  painottaa, että digitaalinen maailma on tärkeä kansalaisuuden oppimisväline, jolla voidaan helpottaa lukuisten syrjäseuduilla asuvien kansalaisten sekä erityisesti nuorten osallistumista, jolloin he voivat hyödyntää täysipainoisesti sananvapautta ja viestinnän vapautta verkossa;

EU:n ohjelmien rooli

53.  kannattaa sellaisen kaikilla EU-kielillä toimivan Open Education Europa -portaalin käyttöönottoa, joka tarjoaa yhden yhteisen portaalin eurooppalaisille avoimille oppimateriaaleille, ja kehottaa panostamaan voimakkaasti sen kehittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen jäsenvaltioissa;

54.  toteaa, että asianmukainen yleisesti sovellettuihin ja suosittuihin teknologioihin perustuva digitaalinen infrastruktuuri on edellytyksenä sille, että avoimilla oppimateriaaleilla saavutetaan mahdollisimman suuri määrä opiskelijoita;

55.  kehottaa komissiota järjestämään kerran vuodessa maankäytön suunnittelua koskevan eurooppalaisen konferenssin sen varmistamiseksi, että ICT-palvelut ovat kaikkien kansalaisten saatavilla koko unionin alueella;

56.  huomauttaa, että paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla on keskeinen asema infrastruktuurien kehittämisessä, eri aloitteiden levittämisessä ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämisessä yleisön keskuudessa, alueen muiden toimijoiden sitoutumisen varmistamisessa sekä asiaa koskevien eurooppalaisten aloitteiden levityksessä ja toteutuksessa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

57.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia käyttämään Euroopan rakenne- ja sijoitusrahastojen kautta saatavilla olevia varoja alueellisen digitaalisen kuilun pienentämiseksi parantamalla infrastruktuureja ja verkkoja sekä edistämällä tieto- ja viestintäteknistä koulutusta ja tekniikan käyttöä ottaen huomioon erityisesti maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden koulutuslaitosten tarpeet; toteaa, että EU-rahoituksen älykäs ja kattava käyttö edellyttää synergioita eri ohjelmien ja välineiden välillä, mukaan lukien Erasmus+ ja Horisontti 2020 sekä rakenne- ja investointirahastot;

58.  kehottaa komissiota edistämään hyvien käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja koulutuslaitosten välillä hyödyntämällä olemassa olevia hankkeita ja kokemuksia;

59.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, että kehitetään indikaattoreita, jotta voidaan seurata tarkasti tieto- ja viestintätekniikan sisällyttämistä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä tukea unionin laajuisia kvantitatiivisia tutkimuksia;

60.  kehottaa komissiota tukemaan ja laajentamaan eurooppalaista kouluverkkoa ja siihen liittyviä toimenpiteitä;

61.  arvostaa sitä, että kaikki Erasmus+-ohjelman tuella laaditut oppimateriaalit ovat yleisön saatavilla avointen lisenssien perusteella; kannustaa samanlaisiin käytänteisiin muissa unionin ohjelmissa, myös edistämään Horisontti 2020 -ohjelman laaja-alaista avointa saatavuutta;

62.  korostaa, että Erasmus+- ja Horisontti 2020 -ohjelmilla voi olla tärkeä rooli avointen oppimateriaalien luomisessa toimijayhteisöjen, kuten eTwinning-foorumia käyttävien koulujen opettajien toimijayhteisön, kautta; kannustaa laajentamaan tällaisten foorumien käyttöä muille koulutusaloille;

o
o   o

63.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50. (2) EUVL C 62, 4.3.2014, s. 4. (3) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1. (4) EUVL C 70, 4.3.2011, s. 1. (5) EUVL C 135, 26.5.2010, s. 2. (6) EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0433. (8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0377. (9) EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 56. (10) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 55. (11) EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 87. (12) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 77. (13) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (14) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.