Choisissez la langue de votre document :
- bg - български
- es - español
- cs - čeština
- da - dansk
- de - Deutsch
- et - eesti keel
- el - ελληνικά
- en - English
- fr - français
- ga - Gaeilge
- hr - hrvatski
- it - italiano
- lv - latviešu valoda
- lt - lietuvių kalba
- hu - magyar
- mt - Malti
- nl - Nederlands
- pl - polski
- pt - português
- ro - română
- sk - slovenčina
- sl - slovenščina
- fi - suomi
- sv - svenska
|
 Kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskeva yhteisön valvontajärjestelmä ***II |
| |||||||||
| ||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (18086/1/2013 – C7‑0093/2014), – ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0704), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 72 artiklan, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7‑0236/2014), 1. hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman; 3. panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat; 4. toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti; 5. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 6. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen ja tämän päätöslauselman liitteenä olevat lausumat yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä; 7. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmän tarkistuksesta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tietoisia siitä, että on tärkeää tehostaa jatkuvasti EU:n strategisen vientivalvontajärjestelmän tehokkuutta ja johdonmukaisuutta varmistaen turvallisuuden korkea taso ja asianmukainen avoimuus haittaamatta kilpailukykyä ja kaksikäyttötuotteiden laillista kauppaa. Nämä kolme toimielintä katsovat, että järjestelmän nykyaikaistaminen ja lähentäminen edelleen on tarpeen, jotta vastattaisiin uusiin uhkiin ja nopeisiin teknologisiin muutoksiin, vähennettäisiin vääristymisiä, luotaisiin aidot yhteismarkkinat kaksikäyttötuotteille (tasapuoliset toimintaedellytykset viejille) ja näytettäisiin edelleen kolmansille maille mallia vientivalvonnasta. Sitä varten on olennaisen tärkeää virtaviivaistaa prosessia valvontaluettelojen päivittämiseksi (asetuksen liitteet), tehostaa riskiarviointia ja tiedonvaihtoa, kehittää yhä parempia teollisuusstandardeja ja vähentää eroja täytäntöönpanossa. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tietoisia kysymyksistä, jotka koskevat sellaisten tiettyjen tieto- ja viestintäteknologioiden vientiä, joita voidaan käyttää ihmisoikeuksien rikkomusten yhteydessä ja EU:n turvallisuuden vaarantamiseksi; tämä koskee erityisesti teknologioita, joita käytetään massavalvontaan, seurantaan, jäljittämiseen ja sensurointiin, sekä ohjelmistojen haavoittuvuutta. Tältä osin on aloitettu tekniset kuulemiset muun muassa EU:n kaksikäyttötuotteita koskevien vertaisarviointivierailujen, kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän ja vientivalvontajärjestelmien puitteissa, ja toimia toteutetaan edelleen hätätilanteisiin vastaamiseksi seuraamuksin (SEUT 215 artiklan nojalla), tai toteuttamalla kansallisia toimenpiteitä. Pyrkimyksiä tehostetaan myös monenvälisten sopimusten edistämiseksi vientivalvontajärjestelmien yhteydessä, ja vaihtoehtoja tutkitaan tähän kysymykseen paneutumiseksi EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvontapolitiikan käynnissä olevan tarkistuksen yhteydessä ja valmistellessa komission tiedonantoa. Kyseiset kolme toimielintä panivat tässä yhteydessä merkille Wassenaarin järjestelyyn osallistuvien valtioiden 4. joulukuuta 2013 tekemän sopimuksen sellaisten monimutkaisten valvontavälineiden tarkastuksista, joiden avulla tietokonejärjestelmiin pääsee luvatta, ja IP-verkon valvontajärjestelmien tarkastuksista. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sitoutuvat myös kehittämään edelleen olemassa olevaa kaikenkattavaa (catch-all) mekanismia asetuksen liitteeseen I kuulumattomia kaksikäyttötuotteita varten vientivalvontajärjestelmän ja sen soveltamisen kehittämiseksi edelleen Euroopan sisämarkkinoilla. Komission lausuma delegoiduista säädöksistä Komissio muistuttaa tämän asetuksen yhteydessä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 15 kohdassa antamastaan sitoumuksesta toimittaa delegoituja säädöksiä valmistellessaan parlamentille kaikki kansallisten asiantuntijoiden tapaamisia koskevat tiedot ja asiakirjat. Komission lausuma asetuksen päivittämisestä Varmistaakseen lähennetymmän, tehokkaamman ja johdonmukaisemman eurooppalaisen lähestymistavan strategisten tuotteiden liikkumiseen (vientiin, siirtoon, välitykseen ja kauttakulkuun) komissio aikoo tehdä uuden ehdotuksen asetuksen päivittämiseksi mahdollisimman pian.
| ||||||||||
| Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä (kansainvälisen ilmailun päästöt) ***I |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0722), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0374/2013), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 22. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(1), – on kuullut alueiden komiteaa, – ottaa huomioon neuvoston edustajan 7. maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, – ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0079/2014), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta, jotta voidaan ottaa huomioon yksittäisen maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen soveltamisesta kansainvälisen ilmailun päästöihin tehtävän kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpano vuoteen 2020 mennessä
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 421/2014.)
| |||||||||||
| Korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavat toimitusmaksut ***I |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Maksupalvelut sisämarkkinoilla ***I |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Eurooppalaiset sähköisen viestinnän sisämarkkinat ***I |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0627), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0267/2013), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Irlannin edustajainhuoneen ja Irlannin senaatin, Maltan parlamentin, Itävallan liittoneuvoston ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon alueiden komitean 31. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(2), – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0190/2014), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi, eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 sekä päätöksen N:o 243/2012/EU muuttamisesta [tark. 1]
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5) sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan on hyödynnettävä kaikki kasvun lähteet kriisistä selviytymiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja kilpailukykynsä palauttamiseksi. Kasvun elvyttäminen ja työpaikkojen luominen unionissa on Eurooppa 2020 -strategian tavoite. Lisäksi digitaalialasta on tullut osa julkista tilaa, jossa uusia rajat ylittävän kaupankäynnin muotoja perustetaan ja liiketoimintamahdollisuuksia luodaan Euroopan yrityksille maailmanlaajuisessa digitaalisessa taloudessa yhdessä innovatiivisen markkinakehityksen ja sosiaalisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kanssa. Vuoden 2013 keväällä kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti digitaalisten sisämarkkinoiden merkitystä kasvulle ja kehotti ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) sisämarkkinoiden luomiseksi mahdollisimman pian. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja tämän kehotuksen mukaisesti tämän asetuksen tarkoituksena on luoda edistää sähköisen viestinnän sisämarkkinat sisämarkkinoiden luomista täydentämällä ja mukauttamalla unionin nykyistä sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmää (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2002/19/EY(6), 2002/20/EY(7), 2002/21/EY(8), 2002/22/EY(9), 2002/58/EY(10), komission direktiivi 2002/77/EY(11) sekä Euroopan parlamerntin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 1211/2009(12), (EU) N:o 531/2012(13) ja Euroopan parlamerntin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU(14)) tietyiltä osin ja määrittämällä järjestelmän seuraavan uudelleentarkastelun yleinen sisältö, tarkoitus ja aikataulu. [tark. 2] (2) Jo Euroopan digitaalistrategiassa, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista, katsottiin tieto- ja viestintätekniikan ja verkkoyhteyksien olevan välttämätön perusta unionin talouden ja yhteiskunnan kehitykselle. Jotta Eurooppa voisi saada täyden hyödyn digitalisoitumiskehityksestä, tarvitaan koko unionin ja kaikki toimialat kattavat sähköisen viestinnän dynaamiset sisämarkkinat. Tällaiset todelliset viestinnän sisämarkkinat toimivat innovatiivisen ja "älykkään" digitaalisen talouden selkärankana sekä ovat perusta digitaalisille sisämarkkinoille, joilla verkkopalveluja voidaan vapaasti tarjota rajojen yli yhteisessä avoimessa, vakiomuotoisessa ja yhteentoimivassa ympäristössä. [tark. 3] (3) Saumattomilla sähköisen viestinnän sisämarkkinoilla Olisi taattava vapaus tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja palveluja kaikille asiakkaille unionissa sekä jokaisen loppukäyttäjän käyttäjän oikeus valita paras markkinoilla saatavilla oleva tarjous, eikä tätä saisi haitata markkinoiden epäyhtenäisyys eri puolin kansallisia rajoja. Vaikka nykyisessä sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmässä tunnustetaan ja otetaan huomioon objektiivisesti katsoen erilaiset olosuhteet jäsenvaltioissa, siinä ei puututa kattavasti tähän muista syistä johtuvaan hajanaisuuteen: yleisvaltuutusjärjestelmät ovat kansallisia, eivät unionin laajuisia yleisvaltuutusjärjestelmän kansallisessa toteutuksessa on eroja, jäsenvaltioissa on omat taajuuksien jakotavat, sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien käytettävissä on eri jäsenvaltioissa erilaisia käyttöoikeustuotteita ja käytössä on erilaisia alakohtaisia kuluttajansuojasääntöjä. Monissa tapauksissa unionin säännöillä määritellään vain perustaso, ja säännöt pannaan täytäntöön eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Samalla, kun esimerkiksi direktiivi 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) rajoittaa sitä, millaisia tietoja voidaan vaatia, 12 jäsenvaltiota vaatii lisätietoja, jotka koskevat esimerkiksi suunniteltujen toimien luokittelua, toimien maantieteellistä laajuutta, kohdemarkkinoita, yritysrakennetta ja osakkaiden sekä osakkaiden nimiä, kauppakamarin sertifiointia sekä yrityksen edustajan rikosrekisteriä. Tämänkaltaiset lisävaatimukset korostavat rikkomismenettelyjä koskevan komission tiukan politiikan merkitystä. [tark. 4] (4) Todellisten sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden olisi edistettävä kilpailua, koordinointia, investointeja, ja innovaatioita ja kapasiteetin lisäämistä uusien ja parempien verkkojen ja palvelujen alalla sekä edistää edistettävä markkinoiden yhdentymistä ja rajatylittävien palvelujen tarjontaa. Tarpeeton yrityksiin kohdistuva sääntelyrasite olisi samalla pidettävä mahdollisimman pienenä. Niiden pitäisi näin ollen edesauttaa toteuttamaan tai jopa ylittämään Euroopan digitaalistrategian kunnianhimoiset nopeisiin laajakaistayhteyksiin liittyvät tavoitteet ja edistää sellaisten palvelujen ja sovellusten syntymistä, joiden avulla voidaan hyödyntää avoimia tietoja ja formaatteja yhteentoimivasti, vakiomuodossa ja turvallisesti ja jotka ovat saatavilla samoissa toiminnallisissa että ei-toiminnallisissa ympäristöissä kautta Euroopan unionin. Digitaalisten infrastruktuurien ja palvelujen yhä laajemman saatavuuden pitäisi puolestaan lisätä kuluttajien valinnanvaraa, parantaa palvelujen laatua ja lisätä sisällön moninaisuutta sekä tukea osaltaan alueellista ja sosiaalista koheesiota ja helpottaa liikkuvuutta koko unionissa. [tark. 5] (4 a) Kuten korostetaan Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston B osaston (rakenne- ja koheesiopolitiikka) vuonna 2013 julkaisemassa tutkimuksessa "Internet, Digital Agenda and Economic Development of European Regions" (jäljempänä ‘tutkimus'), suotuisa asenneympäristö ja avoin suhtautuminen tieto- ja viestintätekniikkaan ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen on olennainen ja jopa ratkaisevan tärkeä tekijä, sillä alueellinen taso on ensisijainen tieto- ja viestintätekniikan alan kysynnän syntymisessä. [tark. 6] (4 b) Kuten tutkimuksessa todetaan, alueellinen taso on olennaisen tärkeä tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja sen kehittämiseen tarkoitettujen ohjelmien hallinnoimiseksi. Tutkimuksessa todetaan myös, että eri hallintotasojen välinen vuorovaikutus pitää sisällään suuret kasvun mahdollisuudet. Alhaalta ylöspäin (bottom-up) ja ylhäältä alaspäin (top-down) suuntautuvat toimintatavat olisi yhdistettävä tai ainakin niitä olisi kehitettävä samanaikaisesti, jotta saavutetaan tavoite digitaalisten sisämarkkinoiden luomisesta. [tark. 7] (4 c) Jos halutaan luoda sähköisen viestinnän sisämarkkinat ja lujittaa alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(15) 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu investointiprioriteetti, jotta voidaan lisätä laajakaistan saatavuutta ja rakentaa nopeita verkkoja sekä tukea digitaalitalouden uuden teknologian ja verkkojen käyttöä; lisäksi kaikkien unionin alueiden olisi voitava tehdä alan investointeja, kuten säädetään mainitun asetuksen 4 artiklassa. [tark. 8] (4 d) Investoinnit seuraavan sukupolven infrastruktuuriin ovat välttämättömiä, jotta unionin kansalaiset voivat hyötyä uusista innovatiivisista palveluista, eivätkä ne saa rajoittua keskeisille tai tiheään asutuille alueille, joilla ne on helppo saada kannattaviksi. Investointeja olisi tehtävä samanaikaisesti syrjäisille ja kaukaisille reuna-alueille, jotka ovat harvaan asuttuja ja vähemmän kehittyneitä, jotta ei entisestään pahenneta ongelmia niiden kehityksessä. [tark. 9] (5) Sähköisen viestinnän sisämarkkinoista saatavien hyötyjen odotetaan ulottuvan koko digitaaliseen ekosysteemiin, johon kuuluvat unionin laitevalmistajat, sisällön, ja sovellusten ja ohjelmistojen tarjoajat ja koko talous aina koulutuksesta ja pankkialasta autoteollisuuteen, logistiikkaan, vähittäiskauppaan, energiaan, lääketieteeseen, liikkuvuuteen ja liikenteeseen sekä hätätilanteiden ja luonnonkatastrofien älykkääseen hallintaan, eli aloihin, joilla tuottavuuden, laadun ja loppukäyttäjälle kohdistettavan tarjonnan lisääminen perustuu verkkoyhteyksien ja laajakaistan saatavuuteen ja esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattomiin pilvipalvelusovelluksiin, viestintäverkoista peräisin olevan massadatan edistyneeseen analysointiin, keskenään yhteentoimivien esineiden verkottamiseen tai mahdollisuuksiin integroida rajatylittävää palveluntarjontaa yrityksen eri osissa pyrkimällä järjestelmien avoimeen ja vakiomuotoiseen yhteentoimivuuteen sekä toimimalla avoimeen tietoon (open data) perustuvassa ympäristössä. Myös kansalaisten, viranomaisten ja terveydenhuoltosektorin odotetaan hyötyvän sähköisten viranomaispalveluiden ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen valikoiman laajentuessa. Sähköisen viestinnän sisämarkkinoilla niin ikään kulttuurisisällön kulttuuri- ja koulutussisällön ja ‑palvelujen tarjonta ja kulttuurinen monimuotoisuus ylipäätään lisääntynee. Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla tarjottavien tiedonsiirtoyhteyksien tarjottavan viestinnän merkitys koko taloudelle, ja yhteiskunnalle sekä tulevaisuuden älykkäille kaupungeille on niin suuri, että perusteettomia alakohtaisia sääntely- ja muita rasitteita olisi vältettävä. [tark. 10] (6) Tämän asetuksen tarkoituksena on edetä kohti sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttaminen toteuttamista kolmen laajan ja läheisesti toisiinsa liittyvän toimintalinjan avulla. Ensinnäkin asetuksella olisi varmistettava vahvistettava vapaus tarjota maiden ja verkkojen rajatylittäviä sähköisen viestinnän palveluja eri jäsenvaltioissa ottamalla käyttöön EU-valtuutus, jolla luodaan edellytykset alakohtaisen sääntelyn sisällön ja täytäntöönpanon yhdenmukaisuuden ja ennustettavuuden lisäämiselle koko unionin alueella yhtenäistämällä yleisen lupajärjestelmän soveltaminen ja yksinkertaistamalla sitä. Toiseksi on tarpeen varmistaa, että rajatylittävän sähköisen viestinnän verkkojen ja palveluntarjonnan kannalta olennaisiin hyödykkeisiin liittyvät ehdot ja edellytykset ovat huomattavasti nykyistä yhdenmukaisempia ei ainoastaan langattomassa laajakaistaviestinnässä, jossa käsiteltävä langattoman laajakaistaviestinnän taajuuslupien myöntämisen ehtoja ja menettelyjä sekä luvanvaraiset että toimiluvista vapautetut taajuudet ovat avainasemassa, vaan myös kiinteissä yhteyksissä vapautettujen taajuuksien käyttöä. Kolmanneksi tällä asetuksella olisi liiketoimintaolosuhteiden yhdenmukaistamiseksi ja kansalaisten digitaalipalveluja kohtaan tunteman luottamuksen luomiseksi yhdenmukaistettava loppukäyttäjien käsiteltävä käyttäjien ja erityisesti kuluttajien suojelua koskevia sääntöjä. Tällaisia ovat muun muassa syrjimättömyyttä, sopimustietoja sekä sopimuksen irtisanomista ja palveluntarjoajan vaihtamista koskevat säännöt niiden sääntöjen lisäksi, jotka koskevat verkkosisältöjen, sovellusten ja palvelujen saatavuutta ja liikenteenhallintaa, yhteisesti sovittuja ja yhteisiä käyttäjien tietojen yksityisyys-, suoja- ja turvastandardeja ja ja jotka hyödyttävät loppukäyttäjiä käyttäjiä ja takaavat samanaikaisesti sen, että internetin ekosysteemi toimii jatkossakin innovoinnin lähteenä. Lisäksi verkkovierailuja koskevien uudistusten ansiosta kuluttajien käyttäjien pitäisi voida turvallisin mielin käyttää verkkoa matkustaessaan EU:n alueella ilman, ja ajan mittaan niiden pitäisi johtaa yhdenmukaisiin hinnoittelu- ja muihin ehtoihin unionissa että heidän tarvitsisi maksaa lisämaksuja siinä jäsenvaltiossa maksamiensa käyttömaksujen lisäksi, jossa sopimus on tehty. [tark. 11] (7) Tällä asetuksella olisi näin ollen täydennettävä unionin nykyistä sääntelykehystä ja nykyistä unionin lainsäädännön mukaista kansallista lainsäädäntöä niin, että otetaan käyttöön tiettyjä kohdennettuja toimenpiteitä, joiden avulla luodaan erityiset oikeudet ja velvollisuudet sekä sähköisen viestinnän tarjoajille että loppukäyttäjille käyttäjille ja tehdään tämän edellyttämät muutokset voimassa oleviin direktiiveihin sekä asetukseen (EU) n:o 531/2012 nykyistä suuremman yhdenmukaisuuden sekä kilpailulle avoimempien sisämarkkinoiden edellyttämien tiettyjen merkittävien muutosten varmistamiseksi. [tark. 12] (8) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat teknologianeutraaliuden periaatteen mukaisia, toisin sanoen niissä ei edellytetä käytettäväksi tai suosita mitään tietyn tyyppistä tekniikkaa. (9) Sähköisen viestinnän tarjoamiseen valtioiden rajojen yli liittyy edelleen suurempia rasitteita kuin sen tarjoamiseen kansallisten rajojen sisällä. Rajatylittävien palvelujen tarjoajien on muun muassa edelleen tehtävä ilmoituksia ja maksettava maksuja erikseen jokaisessa vastaanottavassa jäsenvaltiossa. EU-valtuutuksen haltijoihin sovellettaisiin vain yhtä ainoaa ilmoitusjärjestelmää siinä jäsenvaltiossa, jossa niillä on pääasiallinen toimipaikka (kotijäsenvaltio), mikä vähentää rajatylittävää toimintaa harjoittavien operaattoreiden hallinnollista taakkaa. EU-valtuutusta sovellettaisiin kaikkiin yrityksiin, jotka tarjoavat tai aikovat tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja ‑palveluja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa. Valtuutuksen turvin niillä olisi oikeus tarjota sähköisiä viestintäpalveluja ja -verkkoja tämän asetuksen mukaisesti missä tahansa jäsenvaltiossa. EU-valtuutuksen, jossa määritellään kotijäsenvaltiossa myönnettävän yleisvaltuutuksen perusteella sähköisen viestinnän palveluja eri jäsenvaltioissa tarjoaviin operaattoreihin sovellettavat oikeudelliset puitteet, pitäisi tehokkaasti taata vapaus tarjota sähköisiä viestintäpalveluja ja -verkkoja koko unionin alueella. Yleisen luvan tietynasteinen yhdenmukaistaminen, joka käsittäisi Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ilmoitusten vastaanottajana, auttaisi varmistamaan, että vapaus tarjota sähköisen viestinnän palveluja ja verkkoja koko unionissa toteutuu tehokkaasti käytännössä. Lisäksi ilmoitus ei ole pakollinen yleisen lupajärjestelmän käyttämiseksi, eivätkä kaikki jäsenvaltiot vaadi sitä. Koska ilmoitusvaatimus aiheuttaa operaattorille hallinnollisen rasitteen, ilmoitusta vaativien jäsenvaltioiden olisi osoitettava sen olevan perusteltu, mikä vastaa tarpeettoman hallinnollisen rasitteen poistamista koskevaa unionin politiikkaa. Komission olisi edellytettävä arvioivan tällaisia vaatimuksia, ja sillä pitäisi olla tarvittaessa toimivalta pyytää niiden poistamista. [tark. 13] (10) Sähköisten viestintäpalvelujen ja -verkkojen tarjonta rajojen yli voi muodoltaan vaihdella useiden tekijöiden mukaan, kuten verkko- tai palvelutyypin, tarvittavan fyysisen infrastruktuurin laajuuden tai eri jäsenvaltioissa olevien tilaajien lukumäärän mukaan. Aikomus tarjota rajatylittäviä sähköisen viestinnän palveluja tai ylläpitää sähköistä viestintäverkkoa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa voidaan osoittaa eri tavoin, esimerkiksi neuvottelemalla sopimuksia tietyn jäsenvaltion verkkoon pääsystä tai markkinoimalla palveluja internetissä kohdejäsenvaltion kielellä. [tark. 14] (11) Eurooppalaiseen sähköisen viestinnän tarjoajaan sovellettavan sääntelyjärjestelmän olisi oltava neutraali suhteessa kaupallisiin valintoihin, jotka ovat toimintojen ja toiminnan järjestämisen perustana eri jäsenvaltioissa, eli siihen, miten tarjoaja päättää ylläpitää sähköisiä viestintäverkkoja tai tarjota sähköisen viestinnän palveluja yli rajojen. Näin ollen yrityksen yhtiörakenteesta riippumatta eurooppalaiseen sähköisen viestinnän tarjoajan kotijäsenvaltion olisi katsottava olevan se jäsenvaltio, jossa sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoamiseen liittyvät strategiset päätökset tehdään. [tark. 15] (12) EU-valtuutuksen olisi perustuttava kotijäsenvaltiossa annettavaan yleisvaltuutukseen. Siihen ei saisi soveltaa jonkin muun kansallisen lainsäädännön, joka ei koske erityisesti sähköisen viestinnän alaa, mukaisesti jo sovellettavia ehtoja. Lisäksi eurooppalaisiin sähköisen viestinnän tarjoajiin olisi sovellettava myös tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 531/2012 säännöksiä. [tark. 16] (13) Useimmat alakohtaiset ehdot, jotka koskevat esimerkiksi pääsyä verkkoihin tai verkkojen turvallisuutta ja eheyttä tai hätäpalvelujen käyttömahdollisuutta, ovat vahvasti sidoksissa paikkaan, jossa verkko sijaitsee tai palvelua tarjotaan. Näin ollen eurooppalaiseen sähköisen viestinnän tarjoajaan voidaan soveltaa niissä jäsenvaltioissa, joissa se toimii, sovellettavia ehtoja, siltä osin kuin tässä asetuksessa ei muuta säädetä. [tark. 17] (14) Jos jäsenvaltiot vaativat alalta rahoitusosuutta yleispalveluvelvoitteiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten hallinnollisten kulujen rahoittamiseksi, maksujen jakamisen perusteiden ja menettelyjen on oltava tasapuolisia ja oikeasuhteisia ja eurooppalaisia sähköisen viestinnän tarjoajia syrjimättömiä, jotta ei estetä erityisesti uusien tulokkaiden ja pienten operaattoreiden pääsyä rajatylittäville markkinoille; Näin ollen yksittäisten yritysten rahoitusosuutta määritettäessä olisi otettava huomioon yrityksen markkinaosuus, eli sen liikevaihto kyseisessä jäsenvaltiossa, ja siihen olisi sovellettava de minimis -kynnystä. (15) Yhdenvertaisen kohtelun periaate on yksi Euroopan unionin oikeuden yleinen periaate, joka on sisällytetty Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tämä periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavoin eikä erilaisia tilanteita kohdella samalla tavoin, ellei tällainen kohtelu ole objektiivisesti perusteltua. On tarpeen varmistaa, että samankaltaisissa olosuhteissa jäsenvaltiot eivät kohtele syrjivästi mitään eurooppalaisen sähköisen viestinnän tarjoajaa ja että sisämarkkinoilla sovelletaan yhdenmukaisia sääntelykäytäntöjä, erityisesti siltä osin kuin on kyse direktiivin 2002/21/EY 15 tai 16 artiklan tai direktiivin 2002/19/EY 5 tai 8 artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimenpiteistä. Eurooppalaisilla sähköisen viestinnän tarjoajilla olisi näin ollen oltava oikeus siihen, että objektiivisesti vastaavassa tilanteessa eri jäsenvaltiot kohtelevat niitä yhdenvertaisesti, jotta mahdollistetaan yhdentyneemmät monta aluetta kattavat toiminnot. Lisäksi käytössä olisi oltava erityisiä menettelyjä unionin tasolla direktiivin 2002/21/EY 7 a artiklassa tarkoitettujen korjaavia toimenpiteitä koskevien päätösluonnosten tarkastelua varten, jotta vältettäisiin perusteettomat erot eri jäsenvaltioiden eurooppalaisille sähköisen viestinnän tarjoajille asettamissa velvoitteissa. [tark. 18] (16) Sääntely- ja valvontavaltuudet olisi jaettava asianmukaisesti eurooppalaisen sähköisen viestinnän tarjoajan kotijäsenvaltion ja kaikkien vastaanottavien jäsenvaltioiden kesken markkinoille pääsyn esteiden vähentämiseksi; samalla olisi varmistettava, että sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoamiseen sovellettavat ehdot pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näin ollen kansallisten sääntelyviranomaisten olisi valvottava, että niiden alueella sovellettavia ehtoja noudatetaan unionin lainsäädännön mukaisesti, mihin kuuluu tarvittaessa seuraamuksista ja väliaikaisista toimista määrääminen, mutta ainoastaan kotijäsenvaltion kansallisella sääntelyviranomaisella olisi oltava oikeus peruuttaa määräajaksi tai kokonaan eurooppalaisen sähköisen viestinnän tarjoajan oikeudet tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koko unionissa tai sen osassa. [tark. 19] (17) Radiotaajuudet ovat julkinen ja rajallinen hyödyke, joka on välttämätön moninaisten yhteiskunnallisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten tehtävien hoitamiseksi, sekä matkaviestinnän, langattoman laajakaistaviestinnän, lähetyspalveluiden ja satelliittiviestinnän sisämarkkinoiden kannalta keskeinen resurssi unionissa. Unionin radiotaajuuspolitiikalla olisi tuettava ilmaisunvapautta, joka käsittää mielipiteenvapauden sekä vapaan tietojen saannin ja välityksen ja ajatustenvaihdon yli rajojen samoin kuin tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden. Langattoman laajakaistaviestinnän kehittäminen edistää Euroopan digitaalistrategian täytäntöönpanoa ja erityisesti tavoitetta taata vähintään siirtonopeudella 30 Mbit/s toimiva laajakaista kaikille EU:n kansalaisille vuoteen 2020 mennessä sekä tavoitetta varmistaa, että unionissa ovat käytössä nopeimmat mahdolliset laajakaistayhteydet ja suurin mahdollinen laajakaistakapasiteetti. Unioni on kuitenkin jäänyt maailman muiden merkittävien alueiden jälkeen – Pohjois-Amerikan, Afrikan ja eräiden Aasian osien – viimeisimmän sukupolven langattomien laajakaistatekniikoiden käyttöönotossa ja yleistymisessä, jotka ovat edellytyksenä näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Samalla, kun jotkin alueet ovat unionissa kehittyneet hyvin pitkälle sekä Euroopan digitaalistrategian poliittisten tavoitteiden suhteen että yleisesti, jotkin muut alueet ovat kuitenkin jääneet jälkeen. Tämä johtuu osittain erityisesti siitä, että unionin menettely erityisesti nopean langattoman laajakaistan käyttöön sopivan taajuusalueen vapauttamiseksi on pirstoutunut, mikä vaarantaa tällaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamisen koko unionissa. 800 MHz taajuusalueen hyödyntämisen salliminen ja sen vapauttaminen langatonta laajakaistaviestintää varten etenee hitaasti: komissio on myöntänyt yli puolet puolelle jäsenvaltioista on hakenut poikkeusta poikkeuksen tai ne eivät ole muuten ei ole vapauttanut vapauttaneet taajuuksia Euroopan radiotaajuuspoliittisen ohjelmasta annetussa parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 243/2012/EU vahvistetussa määräajassa. Tämä osoittaa, että kiireellisiä toimia tarvitaan jo nykyisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman kaudella. Se osoittaa myös, että komission on parannettava toimivaltansa käyttämistä, mikä on erittäin tärkeää unionin toimenpiteet toimenpiteiden asianmukaisen täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden välisen vilpittömän yhteistyön kannalta. Komission tiukkojen toimien, joilla pyritään yhdenmukaistamaan toteutetaan unionin jo sovittuja toimenpiteitä radiotaajuuksien saatavuuden ehtoja ehtojen yhdenmukaistamiseksi ja taajuuksien tehokasta käyttöä käyttämiseksi tehokkaasti langatonta laajakaistaviestintää varten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY(16) nojalla, eivät ole olleet riittäviä ratkaisemaan tätä ongelmaa pitäisi itse edistää merkittävästi tämän ongelman ratkaisemista. [tark. 20] (17 a) Langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistetun taajuusalueen myyminen ja vuokraus lisää joustavuutta ja johtaa taajuusalueresurssien entistä tehokkaampaan jakamiseen. Siksi sitä pitäisi helpottaa ja edistää edelleen myös varmistamalla, että kaikki käyttöoikeudet, jo myönnetyt käyttöoikeudet mukaan lukien, ovat voimassa riittävän pitkään. [tark. 21] (18) Erilaisten kansallisten toimintatapojen soveltaminen aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta ja sisämarkkinoiden pirstoutumista, jotka estävät unionin laajuisten palvelujen käyttöönoton ja langattoman laajakaistaviestinnän sisämarkkinoiden toteuttamisen. Tämä voi luoda eriarvoiset mahdollisuudet hyödyntää tällaisia palveluja, estää kilpailua eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten välillä ja tukahduttaa investoinnit edistyneempiin verkkoihin ja tekniikoihin sekä innovatiivisten palvelujen syntymisen, ja siten riistää kansalaisilta ja yrityksiltä mahdollisuuden korkeatasoisiin paikasta riippumattomiin integroituihin palveluihin ja langatonta laajakaistaa tarjoavilta operaattoreilta mahdollisuuden tehokkuuden kasvattamiseen laajamittaisten yhdennetympien toimintojen avulla. Sen vuoksi radiotaajuuksien osoittamisen tiettyjä näkökohtia koskevilla unionin tason toimilla olisi tuettava edistyneiden langattoman laajakaistaviestinnän palvelujen laajan ja yhdennetyn kattavuuden kehittymistä koko unionissa. Samalla tarvitaan riittävästi joustavuutta erityisiin kansallisiin vaatimuksiin mukautumiseen ja jäsenvaltioilla olisi edelleen oltava oikeus järjestää radiotaajuuksiensa käyttö yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä puolustukseen liittyviä tarkoituksia varten sekä kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden kaltaisten yleisen edun mukaisten tavoitteiden varmistamiseksi ja edistämiseksi. [tark. 22] (19) Sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien, matkaviestintäoperaattoreiden tai niiden yhteenliittymien olisi voitava yhdessä järjestää valtaosan unionin alueesta kattava tehokas, teknisesti nykyaikainen, kehittynyt ja kohtuuhintainen peitto loppukäyttäjien pitkän aikavälin hyödyksi, ja käyttää näin ollen radiotaajuuksia useissa jäsenvaltioissa vastaavilla ehdoilla, menettelyillä, kustannuksilla, aikataululla ja kestolla yhdenmukaistetuilla taajuuskaistoilla ja täydentävillä radiotaajuuspaketeilla, kuten matalampien ja korkeampien taajuuksien yhdistelmillä sekä tiheään että harvaan asuttujen alueiden kattamiseksi. Koordinointia ja yhdenmukaisuutta parantavat aloitteet lisäisivät myös verkkoinvestointiympäristön ennakoitavuutta. Ennakoitavuutta parantaisi suuresti myös radiotaajuuksien käyttölupien pitkään voimassaoloaikaan tähtäävä selkeä politiikka – tämän kuitenkaan rajoittamatta näiden lupien määräämätöntä luonnetta eräissä jäsenvaltioissa – jonka tukena sovellettaisiin tällaista lupaa edellyttävien taajuuksien tai niiden osan siirtoja, vuokraamista ja yhteiskäyttöä koskevia selkeitä entistä parempia sääntöjä. [tark. 23] (20) Radiotaajuuksien käyttölupien koordinointia ja johdonmukaisuutta olisi parannettava ainakin sellaisten taajuuskaistoja osalta, jotka on yhdenmukaistettu kiinteää langatonta, liikkuvaa ja mobiililaajakaistaviestintää varten. Näihin kuuluvat kansainvälisen televiestintäliiton ITUn tasolla kansainvälisen matkaviestinnän (International Mobile Telecommunications, IMT) edistyneille järjestelmille määritellyt taajuuskaistat sekä langattomissa lähiverkoissa (RLAN) käytetyt taajuuskaistat, kuten 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n taajuuskaistat. Koordinoinnin ja johdonmukaisuuden parantaminen olisi ulotettava koskemaan myös taajuuskaistoja, jotka voidaan tulevaisuudessa yhdenmukaistaa langatonta laajakaistaviestintää varten, kuten Euroopan radiotaajuuspoliittisen ohjelmasta annetun parlamentin ja neuvoston päätöksen 3 b artiklassa säädetään ja radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän 13. kesäkuuta 2013 hyväksytyssä lausunnossa "Strategic challenges facing Europe in addressing the growing radio spectrum demand for wireless broadband" suositellaan. Tällaisia ovat lähitulevaisuudessa 700 MHz:n, 1,5 GHz:n ja 3,8–4,2 GHz:n taajuuskaistat. Kun otetaan huomioon radiotaajuuspäätösten merkittävät yhteiskunnalliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, kyseisissä päätöksissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon direktiivin 2002/21/EY 8 a artiklassa esitetyt näkökohdat sekä tarvittaessa kyseisen direktiivin 9 artiklan 4 kohdassa mainitut yleisen edun mukaiset tavoitteet. [tark. 24] (21) Erilaisten kansallisten radiotaajuuksien osoittamismenettelyjen keskinäistä yhdenmukaisuutta voidaan parantaa antamalla seuraaviin seikkoihin liittyviä kriteereitä koskevia selkeämpiä säännöksiä: valtuutusmenettelyjen aikataulu; käyttölupien voimassaoloaika, maksut ja maksuehdot; kapasiteetti- ja kattavuusvaatimukset; lupamenettelyn kattamien taajuusalueiden ja taajuuslohkojen määrittely; objektiiviset kynnysarvoja koskevat vaatimukset tehokkaan kilpailun edistämiseksi; taajuuksien käyttölupien kaupattavuuden ehdot, taajuuksien yhteiskäyttöehdot mukaan luettuina. (22) Taloudellisen rasitteen rajoittaminen siihen, mitä optimaalinen taajuuksien hallinta edellyttää, sekä välittömien maksujen ja kausittaisten maksujen tasapainottaminen kannustaisi infrastruktuuri-investointeihin ja teknologian käyttöönottoon sekä toisi tämän myötä kustannusetuja loppukäyttäjille. (23) Yhdenmukaisempi radiotaajuuksien osoittaminen ja siitä seuraava langattoman laajakaistan käyttöönotto koko unionin alueella edesauttaisi mittakaavaetujen saavuttamista liitännäisaloilla, kuten verkkolaitteiden ja päätelaitteiden valmistusteollisuudessa. Kyseiset toimialat voisivat puolestaan nykyistä paremmin ottaa huomioon radiotaajuuksien käyttöä koskevat unionin aloitteet ja politiikat. Sen vuoksi olisi luotava radiotaajuuksien osoittamisaikataulujen yhdenmukaistamismenettely sekä määritettävä taajuuskaistojen käyttöluville vähimmäisvoimassaoloaika tai yhteinen voimassaoloaika. (24) Muiden langatonta laajakaistaa varten osoitettujen taajuuksien käyttölupiin mahdollisesti sisältyvien keskeisten ehtojen osalta tässä asetuksessa vahvistettujen Unionin sääntelykehyksessä sääntelyperiaatteiden ja kriteerien johdonmukaista soveltamista yksittäisissä jäsenvaltioissa edesauttaisi koordinointimekanismi, jossa komissiolla ja muilla jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus esittää etukäteen huomautuksia käyttölupien myöntämisaikeista tietyssä jäsenvaltiossa ja komissiolla olisi mahdollisuus, muiden jäsenvaltioiden näkemykset huomioon ottaen, estää ehdotuksen täytäntöönpano, jos se vaikuttaa unionin oikeuden vastaiselta. [tark. 25] (25) Koska radiotaajuuksien kysyntä langatonta laajakaistaa varten on valtavassa kasvussa, olisi edistettävä kannustettava eikä estettävä taajuuksia tehokkaasti langattomiin laajakaistayhteyksiin käyttäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tällaisia ovat nykyään muun muassa langattoman yhteyden mahdollistavat matalatehoiset ja lyhyellä kantamalla toimivat järjestelmät, kuten langattomien lähiverkkojen nk. hotspot-liityntäpisteet "hotspot"-liityntäpisteet (RLAN, tunnetaan myös nimellä WiFI), sekä matalatehoisten piensoluliityntäpisteiden (femto-, piko- tai metrosolujen) verkot. Taajuuksien dynaamiseen käyttöön, mukaan luettuna toimiluvista vapaiden taajuuksien käyttöön ja muihin innovatiivisiin teknologioihin ja innovatiivisiin taajuuksien käyttöön olisi kannustettava, ja ne olisi tehtävä mahdolliseksi. [tark. 26] (26) Täydentävät langattomat liityntäjärjestelmät, kuten langattomat lähiverkot, erityisesti julkisesti saatavilla olevat RLAN-liityntäpisteet, tarjoavat enenevässä määrin loppukäyttäjille pääsyä internetiin, antavat matkaviestinoperaattoreille mahdollisuuden purkaa mobiililiikennekuormaa verkoistaan ja käyttävät yhdenmukaistettuja radiotaajuusresursseja edellyttämättä erillistä valtuutusta tai käyttölupaa. (27) Suurinta osaa RLAN-liityntäpisteistä ovat tähän mennessä hyödyntäneet yksityiset käyttäjät kiinteiden laajakaistaliittymiensä paikallisena langattomana jatkeena. Jos loppukäyttäjät jakaisivat oman internet-liittymänsä kapasiteetin rajoissa RLAN-verkkonsa muiden kanssa ja kun tällaisia liityntäpisteitä olisi tarjolla paljon erityisesti tiheään asutuilla alueilla, langaton tiedonsiirtokapasiteetti maksimoitaisiin taajuuksien jälleenkäytön ansiosta ja muodostuisi kustannustehokas täydentävä langaton laajakaistaverkkoinfrastruktuuri, joka olisi muiden loppukäyttäjien käytettävissä. Näin ollen olisi poistettava loppukäyttäjille asetetut käyttäjien omien RLAN-liityntäpisteiden jakamista muiden loppukäyttäjien kanssa ja niihin yhteyden muodostamista koskevat tarpeettomat rajoitukset tai estettävä tällaisten rajoitusten asettaminen. (28) Lisäksi RLAN-liityntäpisteiden käyttöönottoa ja yhteenkytkemistä koskevat tarpeettomat rajoitukset olisi niin ikään poistettava. Viranomaiset tai julkisten palvelujen tarjoajat käyttävät yhä enenevässä määrin RLAN-liityntäpisteitä tiloissaan omiin tarkoituksiinsa, esimerkiksi henkilöstön käyttöön, helpottamaan kansalaisten pääsyä paikan päällä kustannustehokkaisiin sähköisiin viranomaispalveluihin tai tukemaan reaaliaikaisten, esimerkiksi julkista liikennettä tai liikenteen hallintaa koskevien älykkäiden julkisten palvelujen tarjoamista. Ne voisivat myös yleisesti tarjota kansalaisille pääsyn tällaisiin liityntäpisteisiin liitännäispalveluna niiden tiloissa kansalaisille tarjotuille palveluille, ja niiden olisi voitava tehdä näin kilpailua ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen puitteissa. Tarjoajan, joka tarjoaa paikallisliittymän sähköisen viestinnän verkkoihin yksityistiloissa tai yksityistilojen lähellä tai rajoitetulla julkisella alueella toisen, tällaisesta liitynnästä riippumattoman toiminnan liitännäispalveluna esimerkiksi silloin, kun jonkin muun kaupallisen toiminnan harjoittaja tarjoaa langattoman lähiverkon hotspot-liityntäpistettä asiakkailleen tai muille alueella liikkuville, ei pitäisi katsoa olevan sähköisen viestinnän tarjoaja. (29) Matalatehoiset pienalueen langattomat liityntäpisteet ovat erittäin pieniä ja huomaamattomia kotitalouksien WiFi-reitittimien kaltaisia laitteita. Niiden tekniset ominaisuudet olisi määriteltävä unionin tasolla yleisvaltuutuksella sallittavaa käyttöönottoa ja käyttöä varten erilaisissa paikallisissa yhteyksissä ilman kaavoitus- tai muita lupia koskevia perusteettomia rajoituksia. Niiden toimenpiteiden oikeasuhteisuus, joilla määritellään tällaisen käytön yleisvaltuutuksen piiriin kuulumisen edellytyksenä olevat tekniset ominaisuudet, olisi varmistettava siten, että vaadittavat ominaisuudet ovat huomattavasti rajoittavampia kuin lähetystehon kaltaisia parametreja koskevissa unionin säännöksissä asetetut enimmäisrajat. (30) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että radiotaajuuksien hallinta kansallisella tasolla ei estä muita jäsenvaltioita käyttämästä radiotaajuuksia, joihin niillä on oikeus, tai noudattamasta sellaisia taajuuskaistoja koskevia velvoitteitaan, joiden käyttö on yhdenmukaistettu unionin tasolla. On tarpeen luoda koordinointimekanismi radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän aikaisempaan toimintaan pohjautuen sen varmistamiseksi, että jokaisella jäsenvaltiolla on tasapuoliset mahdollisuudet käyttää radiotaajuuksia ja että koordinoinnin tulokset ovat johdonmukaisia ja toteuttamiskelpoisia. [tark. 27] (31) Unionin sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että nykyiset säännökset, joissa edellytetään sääntelytoimenpiteiden yhdenmukaista soveltamista ja joiden tavoitteena on myötävaikuttaa sisämarkkinoiden kehitykseen, eivät ole riittävästi luoneet kannustimia käyttöoikeustuotteiden suunnitteluun yhdenmukaistettujen standardien ja menettelyjen perusteella erityisesti kiinteiden verkkojen osalta. Operaattoreilla on eri jäsenvaltioissa toimiessaan vaikeuksia löytää tarvittavan laatuisia liityntähyödykkeitä oikeantasoisella verkkojen ja palvelujen yhteentoimivuudella, ja jos tällaisia on saatavilla, niiden tekniset ominaisuudet poikkeavat toisistaan. Tämä lisää kustannuksia ja muodostaa esteen palvelujen tarjoamiselle yli kansallisten rajojen. [tark. 28] (32) Sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden yhdentymistä nopeutettaisiin luomalla kehys tiettyjen sellaisten keskeisten tärkeimpiin parametreihin ja vähimmäisominaisuuksiin perustuvien eurooppalaisten virtuaalituotteiden määrittelemiseksi, jotka ovat erityisen tärkeitä sähköisten viestintäpalveluiden tarjoajille niiden tarjotessa rajatylittäviä palveluita ja omaksuessa yleiseurooppalaista toimintastrategiaa ympäristössä, joka yhä kasvavassa määrin perustuu täysin internet-protokollaan. [tark. 29] (33) Erilaisten virtuaalisten tuotteiden palvelemat operatiiviset tarpeet olisi selvitettävä. Eurooppalaisia virtuaalisten laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteita olisi oltava saatavilla silloin, kun merkittävässä markkina-asemassa olevan operaattorin on edellytetty puitedirektiivin ja käyttöoikeusdirektiivin säännösten mukaisesti tarjoavan pääsyn verkkoonsa säännellyin ehdoin tietyissä liityntäpisteissä. Ensinnäkin tehokasta rajatylittävää markkinoillepääsyä olisi, silloin kun se on markkina-analyysin perusteella tarpeellista ja oikeasuhteista, helpotettava yhdenmukaistetuilla tuotteilla, jotka mahdollistavat sen, että rajatylittävien palvelujen tarjoaja voi tarjota palvelujaan loppukäyttäjilleen, esimerkiksi eri jäsenvaltioissa toimipaikkoja omaaville yritysasiakkailleen, ennakoitavalla ja riittävällä laadulla. Tällaisten yhdenmukaistettujen tuotteiden olisi oltava saatavilla riittävän pitkän ajan, jotta käyttöoikeutta hakevat toimijat ja palveluntarjoajat voivat suunnitella keskipitkän ja pitkän aikavälin investointejaan. [tark. 30] (34) Toiseksi pitkälle kehitetyt virtuaaliset käyttöoikeustuotteet, jotka edellyttävät käyttöoikeutta hakevilta toimijoilta suurempia investointeja ja joiden ansiosta ne saavat lähemmäs loppukäyttäjiä ulottuvan käyttöoikeuden ansiosta enemmän määräysvaltaa ja eriytymismahdollisuuksia, ovat ratkaisevassa asemassa kestävän kilpailun edellytysten luomisessa sisämarkkinoilla. Näin ollen myös tällaiset seuraavan sukupolven liityntäverkkojen (Next Generation Access, NGA) keskeiset tukkutason käyttöoikeustuotteet olisi yhdenmukaistettava rajatylittävien investointien helpottamiseksi. Tällaiset virtuaaliset laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteet olisi suunniteltava siten, että ne vastaavat toiminnallisuudeltaan eriytettyjä fyysisiä tilaajayhteyksiä, jotta voidaan laajentaa niiden tukkutason mahdollisten korjaavien toimenpiteiden valikoimaa, joita kansalliset sääntelyviranomaiset voivat harkita direktiivin 2002/19/EY mukaisessa oikeasuhteisuutta koskevassa arvioinnissaan. [tark. 31] (35) Kolmanneksi on myös tarpeen määritellä tukkutason yhdenmukaistettu käyttöoikeustuote laajennetulla rajapinnalla tarjottaville kiinteiden vuokrayhteyksien paikallisosille, jotta voidaan mahdollistaa liiketoimintakriittiset liityntäpalvelut kaikkein vaativimmille yrityskäyttäjille. [tark. 32] (35 a) On olemassa tarve yhdenmukaistaa yrityksille tarjottavia palveluja koskevien korkealaatuisten tukkutason tuotteiden edellytykset, jotta voidaan mahdollistaa saumattomien palvelujen tarjoaminen rajat ylittäville ja monikansallisille yhtiöille koko unionissa. Yhdenmukaistamisella voisi viestinnän kustannusten osalta olla tärkeä merkitys eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn. [tark. 33] (36) Siirryttäessä asteittain täysin internet-protokollaan perustuviin verkkoihin sellaisten eri palveluluokille tarkoitettujen laatuvarmistettujen liityntätuotteiden puute, jotka perustuvat IP-protokollaan ja jotka mahdollistavat tiedonsiirtoyhteydet eri verkkoalueiden ja verkkojen rajojen yli sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä, haittaa sellaisten sovellusten kehittymistä, jotka ovat riippuvaisia pääsystä muihin verkkoihin, mikä puolestaan rajoittaa teknologisia innovaatioita. Lisäksi tilanne estää laatutasoltaan varmennettujen IP-pohjaisten verkkojen ja liityntätuotteiden hallinnasta ja tarjonnasta saatavien tehokkuusetujen laajamittaisemman leviämisen. Hyötyjä ovat erityisesti lisääntynyt turvallisuus, luotettavuus ja joustavuus sekä parempi kustannustehokkuus ja lyhyemmät toimitusajat. Hyötyjä saisivat niin operaattorit ja palveluntarjoajat kuin loppukäyttäjätkin. Siksi on tarpeen omaksua näiden tuotteiden suunnittelun ja saatavuuden suhteen yhdenmukaistettu lähestymistapa ja tarvittavat kohtuulliset ehdot, muun muassa mahdollisuudesta sähköisen viestinnän yritysten keskinäiseen pyyntöperusteiseen ristiintarjontaan. [tark. 34] (37) Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaiset eurooppalaiset virtuaaliset laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteet arvioidessaan, mitkä ovat tarkoituksenmukaisimpia käyttöoikeuksiin liittyviä korjaavia toimenpiteitä, joilla huomattavan markkinavoiman operaattorit velvoitetaan sallimaan pääsy verkkoihinsa, mutta vältetään tukkutason käyttöoikeustuotteiden tarpeettomasta lisääntymisestä johtuva liikasääntely riippumatta siitä, onko käyttöoikeustuotteet määrätty markkina-analyysin perusteella tai muissa olosuhteissa. Eurooppalaisten virtuaalisten käyttöoikeustuotteiden käyttöönottamisen ei missään tapauksessa pitäisi itsessään johtaa tietylle operaattorille pakollisiksi määrättävien säänneltyjen käyttöoikeustuotteiden määrän kasvamiseen. Se, että kansallisten sääntelyviranomaisten on arvioitava tämän asetuksen hyväksymisen jälkeen, olisiko nykyisten tukkutason käyttöoikeuksiin liittyvien korjaavien toimenpiteiden sijasta määrättävä eurooppalainen virtuaalinen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuote, sekä arvioitava eurooppalaisen virtuaalisen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteen määräämisen asianmukaisuutta silloin, kun tulevissa markkina-analyyseissä havaitaan huomattava markkinavoima, ei saisi vaikuttaa kansallisten sääntelyviranomaisten velvollisuuteen määritellä direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan mukaisesti asianmukaisin ja oikeasuhteisin keino korjata havaittu kilpailuongelma. [tark. 35] (38) Sääntelyn ennustettavuuden parantamiseksi lainsäädännössä olisi otettava huomioon myös nykyisen oikeudellisen kehyksen puitteissa kehittyvän päätöksentekokäytännön keskeiset elementit, jotka vaikuttavat ehtoihin, joilla tukkutason käyttöoikeustuotteita, eurooppalaiset virtuaaliset laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteet mukaan luettuina, asetetaan saataville seuraavan sukupolven liityntäverkkoja varten. Siihen olisi sisällyttävä säännöksiä, joissa tukkutason käyttöoikeuksien markkinoiden analyysia varten ja erityisesti sitä silmällä pitäen, tarvitaanko seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin myönnettävän käyttöoikeuden hintavalvontaa, otetaan huomioon vaihtoehtoisten kiinteiden tai langattomien infrastruktuurien aiheuttaman kilpailupaineen, syrjimätöntä pääsyä koskevien tuloksellisten takeiden ja vähittäistason hintojen, valinnanvaran ja laadun suhteen arvioidun vallitsevan kilpailun tason välisten suhteiden merkitys. Jälkimmäinen näkökohta määrittää viime kädessä loppukäyttäjille koituvat hyödyt. Niinpä suorittaessaan direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan mukaista tapauskohtaista analyysia ja rajoittamatta huomattavan markkinavoiman arvioinnin tuloksia ja EU:n kilpailusääntöjen soveltamista, kansalliset sääntelyviranomaiset voivat katsoa, että kun markkinoilla on kaksi kiinteää seuraavan sukupolven liityntäverkkoa, markkinaolosuhteet ovat riittävän kilpaillut aikaansaamaan verkkoparannuksia ja kannustamaan kehitystä kohti ultranopeita palveluita, mikä on yksi vähittäismarkkinoiden kilpailun tärkeä parametri. [tark. 36] (39) On odotettavissa, että lisääntynyt kilpailu sisämarkkinoilla vähentää ajan myötä markkina-analyysiin perustuvaa alakohtaista sääntelyä. Yhtenä sisämarkkinoiden toteuttamisen seurauksena pitäisikin olla lisääntynyt taipumus todelliseen kilpailuun merkityksellisillä markkinoilla, jolloin kilpailulainsäädännön jälkikäteen tapahtuvan soveltamisen katsottaisiin yhä useammin riittävän takaamaan markkinoiden toiminnan. Eri jäsenvaltioiden sääntelyn oikeudellisen selkeyden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi olisi vahvistettava selkeät ja sitovat kriteerit, joiden perusteella arvioidaan, onko ennakkosääntelyllisten velvoitteiden asettaminen tietyllä markkinalohkolla edelleen perusteltua. Tässä olisi tarkasteltava pullonkaulojen pysyvyyttä ja kilpailunäkymiä ja erityisesti infrastruktuuriin perustuvaa kilpailua samoin kuin vähittäistason kilpailuolosuhteita hinnan, valikoiman ja laadun suhteen, jotka viime kädessä ovat olennaisia loppukäyttäjien sekä EU:n talouden globaalin kilpailukyvyn kannalta. Tämän olisi oltava ennakkosääntelyn piiriin kuuluvien markkinoiden luettelon myöhempien uudelleenarviointien taustalla ja autettava kansallisia sääntelyviranomaisia keskittämään toimiaan sellaisille lohkoille, joilla kilpailu ei vielä ole tehokasta ja toimimaan tässä entistä yhdenmukaisemmin. Todellisten sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden luominen voi lisäksi vaikuttaa markkinoiden maantieteelliseen ulottuvuuteen sovellettaessa kilpailuperiaatteisiin perustuvaa alakohtaista sääntelyä sekä itse kilpailuoikeutta. (40) Loppukäyttäjien suojaa koskevien alakohtaisten sääntöjen kansallisen täytäntöönpanon erot luovat huomattavia esteitä digitaalisille sisämarkkinoille. Tällaisia ovat etenkin yleisen sähköisen viestinnän tarjoajille, jotka haluavat tarjota palveluja eri jäsenvaltioissa, säännösten noudattamisesta aiheutuvat suuremmat kustannukset. Lisäksi epäyhtenäisyys ja epävarmuus suojelun tasosta eri jäsenvaltioissa heikentävät loppukäyttäjien luottamusta ja vähentää kuluttajien halukkuutta hankkia sähköisen viestinnän palveluja ulkomailla. Jotta saavutetaan unionin tavoite poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet, on tarpeen korvata nykyiset, toisistaan poikkeavat kansalliset säännökset yhdellä täysin yhdenmukaistetuilla alakohtaisten sääntöjen kokonaisuudella, jolla luodaan korkeatasoinen ja yhtenäinen loppukäyttäjien suoja. Tällainen lainsäädännön täysi yhdenmukaistaminen ei saisi estää yleisen sähköisen viestinnän tarjoajia tarjoamasta loppukäyttäjille sellaisia sopimusjärjestelyjä, joissa on tätä korkeampi suojan taso. [tark. 37] (41) Koska Tällä asetuksella yhdenmukaistetaan vain tiettyjä alakohtaisia sääntöjä, sillä ei pitäisi rajoittaa unionin säädöksillä lainsäädännössä vahvistettujen yleisten kuluttajansuojasääntöjen tai niitä täytäntöönpanevan kansallisen lainsäädännön soveltamista. [tark. 38] (42) Tämän asetuksen 4 ja 5 luvuissa loppukäyttäjiin viittaavia säännöksiä olisi sovellettava kuluttajien lisäksi myös muihin loppukäyttäjäryhmiin, ensisijaisesti mikroyrityksiin. Muiden loppukäyttäjien kuin kuluttajien olisi pyynnöstä saatava erikseen tehtävällä sopimuksella lupa poiketa joistakin säännöksistä. [tark. 39] (43) Sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää myös esteiden poistamista siltä, että loppukäyttäjät voivat käyttää sähköisiä viestintäpalveluja kaikkialla unionissa. Tämän vuoksi viranomaisten ei pitäisi asettaa tai pitää voimassa rajatylittävän tällaisten palveluiden hankkimisen esteitä. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien ei tulisi kieltää tai rajoittaa loppukäyttäjien verkkoon pääsyä tai syrjiä loppukäyttäjiä kansallisuuden perusteella tai sen perusteella, missä jäsenvaltiossa he asuvat. Eriyttämisen olisi kuitenkin oltava mahdollista objektiivisesti perusteltavissa olevilla eroilla hinnoissa, riskeissä ja markkinaolosuhteissa, kuten kysynnän vaihtelussa ja kilpailijoiden hinnoittelussa. (44) Matkaviestinnässä ja kiinteän verkon viestinnässä on edelleen erittäin merkittäviä hintaeroja kotimaan ja toiseen jäsenvaltioon suuntautuvien puhelujen ja tekstiviestien välillä. Vaikka maiden, operaattoreiden ja hinnoittelupakettien välillä sekä kiinteän verkon ja matkaviestinnän palvelujen välillä on suuria eroja, tämä vaikuttaa yhä edelleen eniten muita heikommassa asemassa oleviin asiakasryhmiin ja vaikeuttaa saumatonta viestintää unionissa eri jäsenvaltioiden laskevan liikenteen kohdeverkkomaksujen huomattavasta alentumisesta ja absoluuttisesti mitatusta lähentymisestä sekä kauttakulkumarkkinoiden matalista hinnoista huolimatta. Lisäksi siirtymisen täysin internet-protokollaan perustuvaan sähköiseen viestintäympäristöön pitäisi aikaan tuoda mukanaan lisää kustannussäästöjä. Näin ollen olisi perusteltava objektiivisilla kriteereillä kaikki merkittävät vähittäishintaerot kansallisen pitkän matkan kiinteän verkon viestinnän, joka tarkoittaa viestintää kansalliseen numerointisuunnitelmaan sisältyvällä suuntanumerolla yksilöidyltä alueelta johonkin toiseen tällaiseen alueeseen, ja toiseen jäsenvaltioon suuntautuvan kiinteän verkon viestinnän välillä. Kansainvälisen matkaviestinnän vähittäishinnat eivät saisi ylittää säännellyille verkkovierailupuheluille ja verkkovierailutekstiviesteille asetuksella (EU) N:o 531/2012 asetettuja euroäänipuhelu- ja eurotekstiviestitariffeja, ellei poikkeaminen ole perusteltavissa objektiivisilla kriteereillä. Tällaisia kriteerejä voivat olla esimerkiksi lisäkustannukset ja niiden kohtuullinen marginaali. Muita objektiivisia tekijöitä voivat olla erot hintajoustossa ja se, että kaikkien loppukäyttäjien saatavilla on helposti rajatylittäviä yhteyksiä unionissa vähäisin lisäkustannuksin tai maksutta tarjoavien yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien vaihtoehtoisia tariffeja tai tietoyhteiskunnan palveluita, jotka ovat toiminnoiltaan verrannollisia, edellyttäen, että tällaisten vaihtoehtojen tarjoajat aktiivisesti tiedottavat niistä loppukäyttäjille. [tark. 40] (45) Internetistä on kehittynyt viime vuosikymmeninä innovoinnille avoin alusta, johon loppukäyttäjien käyttäjien, sisällön ja sovellusten tarjoajien ja internet-palvelujen tarjoajien on varsin helppo päästä toimimaan. Avoimen internetin 'verkon neutraaliudella' tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan kaikkea internet-liikennettä olisi kohdeltava yhdenvertaisesti ja syrjimättä, rajoituksitta ja häiriöttömästi riippumatta lähettäjästä, vastaanottajasta, tyypistä, sisällöstä, laitteesta, palvelusta tai sovelluksesta. Kuten Euroopan parlamentin 17 päivänä marraskuuta 2011 avoimesta internetistä ja verkon neutraalisuudesta Euroopassa antamassa päätöslauselmassa(17) todetaan, internetin avoin luonne on ollut keskeinen kilpailukykyä, talouskasvua, sosiaalista kehitystä ja innovointia edistävä tekijä – sen ansiosta on kehitetty valtavasti verkkosovelluksia, ‑sisältöä ja ‑palveluita – joka näin on lisännyt sisällön ja palvelujen tarjontaa ja kysyntää; päätöslauselmassa todetaan myös, että avoin internet on nopeuttanut ratkaisevasti tiedon ja ideoiden vapaata liikkuvuutta myös maissa, joissa riippumatonta uutistarjontaa on vähän. Nykyisellä sääntelykehyksellä pyritään edistämään loppukäyttäjien käyttäjien mahdollisuuksia saada ja jakaa tietoa tai käyttää valitsemiaan sovelluksia ja palveluja. BERECin liikenteenhallintakäytäntöjä käsittelevästä raportista (julkaistiin toukokuussa 2012) sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston tilaamasta internet-yhteyksien markkinoiden toimintaa ja tarjontaa kuluttajan näkökulmasta tarkastelevasta tutkimuksesta (julkaistiin joulukuussa 2012) kävi äskettäin kuitenkin ilmi, että huomattava määrä loppukäyttäjiä käyttäjiä kärsii liikenteenhallintakäytännöistä, jotka estävät tietyt sovellukset tai hidastavat niiden käyttöä. Näihin kehityssuuntauksiin on puututtava unionin tasolla annettavilla selkeillä säännöillä, jotta avoin internet voidaan säilyttää ja välttää yksittäisten jäsenvaltioiden toimenpiteistä aiheutuva sisämarkkinoiden pirstoutuminen. [tark. 41] (46) Loppukäyttäjien Käyttäjien vapaudessa saada ja jakaa tietoa ja laillista sisältöä tai käyttää valitsemiaan sovelluksia ja palveluja on noudatettava EU:n ja kansallista lainsäädäntöä. Tässä asetuksessa määritellään niiden rajoitusten rajat, jotka yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat voivat tälle vapaudelle asettaa, mutta ei rajoiteta unionin muun lainsäädännön, esimerkiksi tekijänoikeussääntöjen ja direktiivin 2000/31/EY soveltamista. [tark. 42] (47) Avoimessa internetissä sähköisten viestintäpalvelujen internet-liityntäpalvelujen tarjoajat eivät saisi sopimuspohjaisesti sovittujen datansiirtomäärien tai nopeuksien rajoissa estää pääsyä tiettyihin sisältöihin, sovelluksiin tai palveluihin taikka niiden tiettyihin luokkiin tai heikentää niiden laatua tai syrjiä niitä, paitsi rajoitetussa määrässä kohtuullisia liikenteenhallintatoimenpiteitä koskevia tapauksia. Tällaisten toimenpiteiden olisi oltava teknisesti välttämättömiä, avoimia, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Kohtuullinen liikenteenhallinta kattaa vakavien rikosten ehkäisyn tai niiden vaikeuttamisen muun muassa palveluntarjoajien vapaaehtoisilla toimilla, joilla estetään pääsy lapsipornografisiin sisältöihin ja tällaisten sisältöjen levittäminen. Verkon ruuhkautumisen vaikutusten minimoimista ylikuormittumiseen olisi pidettävä kohtuullisena voitava puuttua edellyttäen, että verkon ylikuormittuminen on vain tilapäistä tai se tapahtuu poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi voitava vaatia, että palveluntarjoaja osoittaa, että liikenteen yhdenvertaisella kohtelulla sen tehokkuus vähenee huomattavasti. [tark. 43] (47 a) Tämä asetus ei vaikuta direktiivin 2002/58/EYsoveltamiseen. [tark. 44] (48) Määrään perustuvien tariffien pitäisi katsoa olevan avoimen internetin periaatteen mukaisia edellyttäen, että loppukäyttäjillä käyttäjillä on mahdollisuus valita avoimesti käytettävissään olevan tällaisen valinnan ehtoja ja seurauksia koskevan selkeän, avoimen ja yksiselitteisen tiedon pohjalta normaalia datakulutustaan vastaava tariffi. Samalla tällaisten tariffien pitäisi mahdollistaa se, että yleisen sähköisen viestinnän internet-liityntäpalvelujen tarjoajat voivat paremmin mukauttaa verkkojen kapasiteettia odotettavissa oleviin datamääriin. On olennaisen tärkeää, että ennen kuin loppukäyttäjät käyttäjät sitoutuvat datamäärien tai yhteysnopeuksien rajoituksiin ja sovellettaviin hintoihin, heille tiedotetaan mahdollisuudesta jatkuvasti seurata kulutustaan ja että he voivat halutessaan helposti lisätä saatavilla olevaa datamäärää. [tark. 45] (49) Myös yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien tai sisällön, sovellusten tai palveluntarjoajien tarjoamille Palveluille tai sovelluksille, jotka edellyttävät korkeammantasoista taattua palvelunlaatua, on loppukäyttäjien käyttäjien taholta tulevaa kysyntää tulevaan kysyntään olisi voitava vastata. Tällaisia palveluita voivat olla muun muassa televisiosisällön lähetykset internet-protokollan välityksellä (IP-tv), videokonferenssit ja tietyt terveydenhuollon sovellukset. Loppukäyttäjien Käyttäjien olisi näin ollen myös voitava tehdä palvelunlaadultaan parempia erikoistuneita palveluja koskevia sopimuksia joko yleisen internet-liityntäpalvelujen tarjoajien, sähköisen viestinnän tarjoajien tai sisällön, sovellusten tai palveluntarjoajien kanssa. Jos tällaiset sopimukset tehdään internet-liityntäpalvelujen tarjoajan kanssa, tarjoajan olisi varmistettava, että palvelunlaadultaan parempi palvelu ei heikennä internet-liitynnän yleistä laatua. Liikenteenhallintatoimenpiteitä ei myöskään saisi soveltaa kilpailevia palveluita syrjivällä tavalla. [tark. 46] (50) Lisäksi on olemassa sisällön, sovellusten ja palvelujen tarjoajien taholta tulevaa kysyntää joustaviin laatuparametreihin perustuville siirtopalveluille. Tällaisissa palveluissa voidaan esimerkiksi alentaa sellaisen liikenteen prioriteettia, joka ei ole aikakriittistä. Sisällön, sovellusten ja palvelujen tarjoajien mahdollisuus neuvotella yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien kanssa tällaisista joustavista palvelunlaatutasoista on voi olla tarpeen erikoistuneiden palvelujen tarjoamiseksi, ja sen odotetaan olevan keskeisessä asemassa muun muassa tiettyjen laitteiden välisen suoran tiedonsiirron (M2M) kaltaisten uusien palvelujen kehittämisessä tarjoamiseksi. Tällaisten järjestelyjen pitäisi samalla mahdollistaa se, että yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat voivat tasata liikennettä paremmin ja ehkäistä verkon ruuhkautumista. Sisällön, sovellusten ja palvelujen tarjoajien sekä yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien olisi sen vuoksi voitava edelleen vapaasti tehdä määriteltyyn palvelunlaatutasoon perustuvia erikoistuneita palveluja koskevia sopimuksia, edellyttäen, että tällaiset sopimukset eivät merkittävästi heikennä internet-liityntäpalvelujen yleistä internet-liityntäpalvelun laatua. [tark. 239] (51) Kansalliset sääntelyviranomaiset ovat oleellisessa roolissa varmistettaessa, että loppukäyttäjät todella hyötyvät tästä vapaudesta päästä avoimeen internetiin. Tämän vuoksi kansallisilla sääntelyviranomaisilla olisi oltava seuranta- ja raportointivelvollisuus, ja niiden olisi varmistettava, että yleisen internet-liityntäpalveluiden tarjoajat, muut sähköisen viestinnän tarjoajat ja muut palveluntarjoajat noudattavat sääntöjä ja että saatavilla on syrjimättömiä ja korkealaatuisia internet-liityntäpalveluja, joita erikoistuneet palvelut eivät heikennä. Arvioidessaan internet-liityntäpalvelujen mahdollista yleistä heikkenemistä kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava huomioon sellaiset laatuparametrit kuin ajoitus- ja luotettavuusparametrit (viive, viivevaihtelu, pakettihävikki), verkon ruuhkautumisen taso ja vaikutukset, tosiasialliset nopeudet vs. mainostetut nopeudet, internet-liityntäpalvelujen suorituskyky verrattuna erikoistuneiden korkealaatuisempien palvelujen suorituskykyyn sekä loppukuluttajien kokemus laadusta. Kansallisille sääntelyviranomaisille Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava käyttöön loppukäyttäjille tehokkaita, selkeitä ja helposti saatavilla olevia muutoksenhakumekanismeja tarjoavia valitusmenettelyjä ja niille olisi annettava valtuudet asettaa palvelun laatua koskevia vähimmäisvaatimuksia kaikille tai yksittäisille yleisen internet-liityntäpalveluiden tarjoajille, muille sähköisen viestinnän tarjoajille ja muille palveluntarjoajille, jos tämä on tarpeen palvelulaadun yleisen heikkenemisen estämiseksi internet-liityntäpalvelujen markkinoilla. [tark. 240] (52) Toimien, joilla lisätään internet-liityntäpalvelujen hintojen, tariffien, sopimusehtojen ja -edellytysten sekä palvelunlaadun parametrien läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, ansiosta loppukäyttäjillä pitäisi olla aikaisempaa paremmat mahdollisuudet optimoida palveluntarjoajan valintansa ja hyötyä näin täysimääräisesti kilpailun tuomista eduista. Vuorovaikutteisia vertailusivustoja, oppaita tai vastaavia välineitä varten kehitettyjen vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien olisi oltava riippumattomia sähköisen viestinnän tarjoajista, käytettävä selkeää kieltä, käytettävä täydellisiä ja ajankohtaisia tietoja, perustuttava avoimiin menetelmiin, oltava luotettavia ja saavutettavia verkkosisällön saavutettavuusohjeiden version 2.0 mukaisesti ja niihin olisi sisällyttävä tehokas valitusten käsittelymenettely. [tark. 49] (53) Loppukäyttäjille olisi tiedotettava asianmukaisesti tarjotun palvelun hinnasta ja tyypistä ennen palvelun ostamista. Kyseiset tiedot olisi annettava myös välittömästi ennen puhelun yhdistämistä siinä tapauksessa, että kyseiseen numeroon tai palveluun sovelletaan erityisiä hinnoitteluehtoja, kuten puheluissa lisämaksullisiin palvelunumeroihin. Jos tällainen palveluntarjoajalle asetettu velvoite on suhteeton ottaen huomioon tariffitietojen antamisen kesto ja kustannukset suhteessa keskimääräiseen puhelun kestoon ja loppukäyttäjiin kohdistuvaan kustannusriskiin, kansalliset sääntelyviranomaiset voivat myöntää poikkeuksen. Loppukäyttäjille olisi myös tiedotettava mahdollisista ilmaispuhelupalveluun sovellettavista lisämaksuista. [tark. 50] (54) Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien olisi tiedotettava loppukäyttäjille asianmukaisesti muun muassa palveluistaan ja hinnoistaan, palvelun laatua koskevista parametreista, pääsystä hätäpalveluihin ja mahdollisista rajoituksista sekä vammaisille kuluttajille tarkoitetuista palveluista ja tuotteista. Ennalta määritettyyn viestinnän määrään perustuvien hinnoittelumallien tapauksessa yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien olisi myös tiedotettava kuluttajilla ja muilla sitä pyytävillä loppukäyttäjillä olevasta mahdollisuudesta siirtää edellisellä laskutuskaudella käyttämättä jäänyt viestinnän määrä nykyiselle laskutuskaudelle. Nämä tiedot olisi annettava selvällä ja avoimella tavalla, niiden olisi oltava mukautettuja jäsenvaltioon, jossa palveluja tarjotaan, ja ne olisi saatettava ajan tasalle, jos niissä tapahtuu muutoksia. Palveluntarjoajat olisi vapautettava näistä tiedotusvaatimuksista silloin, kun on kyse yksilöllisesti neuvotelluista tarjouksista. [tark. 51] (55) Jotta loppukäyttäjät voivat arvioida itsenäisesti tarjouksia, on olennaisen tärkeää, että tuotteista ja palveluista on saatavilla vertailukelpoisia tietoja. Kokemus on osoittanut, että käytettävissä olevat luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot lisäävät loppukäyttäjien luottamusta palvelujen käyttöä kohtaan ja edistävät heidän halukkuuttaan käyttää valinnanvapauttaan. (56) Sopimukset ovat tärkeä keino taata loppukäyttäjille tiedon avoimuus ja oikeusvarmuus. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien olisi annettava loppukäyttäjille käyttäjille kaikki sopimuksen kannalta olennaiset tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa ennen kuin sopimuksen ehdot sitovat loppukäyttäjää käyttäjää. Tietojen olisi oltava pakollisia, ja niitä saisi muuttaa ainoastaan loppukäyttäjän käyttäjän ja palveluntarjoajan yhteisellä suostumuksella. Komissio ja monet kansalliset sääntelyviranomaiset ovat hiljattain havainneet, että internet-liityntäpalvelujen mainostettujen nopeuksien ja loppukäyttäjien käyttäjien tosiasiallisesti käytettävissä olevien nopeuksien välillä on huomattavia eroja. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien olisi sen vuoksi ennen sopimuksen tekemistä tiedotettava loppukäyttäjille käyttäjille nopeudesta ja muista palvelun laatua koskevista parametreista, jotka voidaan realistisesti toimittaa loppukäyttäjän pääsijaintipaikassa. Kiinteissä siirtoyhteyksissä ja mobiilisiirtoyhteyksissä normaalisti käytettävissä oleva nopeus on se viestintäpalvelun nopeus, jonka kuluttaja voi olettaa saavansa suurimman osan ajasta palvelua käyttäessään vuorokaudenajasta riippumatta. Normaalisti käytettävissä oleva nopeus on johdettava nopeuden arvioiduista vaihteluväleistä, keskiarvoista, nopeudesta ruuhkahuippujen aikana ja vähimmäisnopeudesta. Menetelmä olisi vahvistettava BERECin suuntaviivoissa, ja sitä olisi tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon teknologian ja infrastruktuurin kehitys. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että viestinnän tarjoajat antavat loppukäyttäjille mahdollisuuden saada vertailukelpoista tietoa matkaviestinverkon kattavuudesta, mukaan luettuina erilaiset teknologiat omassa jäsenvaltiossaan, ennen sopimuksen tekemistä, jotta nämä loppukäyttäjät voivat tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä. [tark. 52] (57) Päätelaitteiden suhteen sopimuksessa olisi määritettävä mahdolliset rajoitukset, joita palveluntarjoaja asettaa laitteiden käytölle, kuten SIM-lukitus, sekä maksut, jotka peritään, jos sopimus irtisanotaan ennen sovittua päättymispäivämäärää. Maksuja ei saisi periä sopimuksen sovitun keston päättymisen jälkeen. Sopimuksessa olisi myös määritettävä myynnin jälkeisten palveluiden tyypit, tarjottavat ylläpitopalvelutyypit ja asiakastukipalvelut. Mahdollisuuksien mukaan näihin tietoihin on sisällytettävä pyynnöstä annettavat tekniset tiedot loppukäyttäjän valitseman päätelaitteen moitteettomasta toiminnasta. Nämä tiedot on toimitettava maksutta, ellei ole havaittu teknistä yhteensopimattomuutta. [tark. 53] (58) Jättilaskujen välttämiseksi loppukäyttäjien käyttäjien olisi voitava määrittää kaikissa jälkikäteislaskutusta käyttävissä palveluissa puhelumaksuille ja internet-liityntäpalvelujen maksuille ennalta määritelty enimmäisraja. Tällaisen toiminnon olisi oltava tarjolla veloituksetta, ja siihen olisi liityttävä sisällettävä asianmukainen ja myös myöhemmin uudestaan luettavissa oleva ilmoitus enimmäisrajan lähestymisestä. Kun enimmäisraja on saavutettu, loppukäyttäjälle ei pitäisi enää toimittaa kyseisiä palveluita eikä laskuttaa niistä, paitsi jos loppukäyttäjä nimenomaisesti pyytää palveluntarjoajan kanssa sovittujen palvelujen tarjoamisen jatkamista. [tark. 54] (58 a) Eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa tarkoitetussa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY(18), jossa säädetään jäsenvaltioissa tämän asetuksen mukaisesti ja jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti jäsenvaltioiden riippumattomien viranomaisten, valvonnassa suoritetusta henkilötietojen käsittelystä, sekä direktiiviä 2002/58/EY. [tark. 55] (58 b) Eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001(19). [tark. 56] (59) Jäsenvaltioiden kokemukset ja terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston äskettäin teettämä tutkimus ovat osoittaneet, että pitkät sopimuskaudet ja sopimusten voimassaoloaikojen automaattinen tai hiljainen jatkaminen haittaavat merkittävästi palveluntarjoajan vaihtamista. Siksi loppukäyttäjillä olisi oltava mahdollisuus purkaa sopimus kuuden kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä ilman, että siitä koituu heille kustannuksia. Tällaisessa tapauksessa loppukäyttäjät voidaan velvoittaa korvaamaan palveluntarjoajille päätelaitteiden jäännösarvo tai aikaan suhteutettu korvaus (pro rata temporis -periaatteen mukaisesti) mahdollisista muista tarjouseduista. Sopimukset, joiden voimassaoloaikaa on hiljaisesti jatkettu, olisi voitava irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla. [tark. 57] (60) Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan sopimusehtoihin loppukäyttäjien haitaksi tekemien, esimerkiksi maksuja, hintoja, datamäärärajoituksia, datansiirtonopeuksia, kattavuutta tai henkilötietojen käsittelyä koskevien merkittävien muutosten olisi katsottava oikeuttavan loppukäyttäjän irtisanomaan sopimuksensa ilman mitään kuluja. (61) Sähköisen viestinnän palveluista ja muista palveluista, kuten lineaarisista lähetyspalveluista, koostuvista paketeista on tullut yhä yleisempiä, ja ne ovat tärkeä osa kilpailua. Tällaisten pakettien eri palveluihin sovellettavat erilaiset sopimusten irtisanomista ja vaihtamista koskevat sopimusvelvoitteet estävät käytännössä loppukäyttäjiä vaihtamasta koko paketin tai sen osia kilpaileviin tarjouksiin. Tämän asetuksen sopimusten irtisanomista ja vaihtamista koskevia säännöksiä olisi sen vuoksi sovellettava kaikkiin tällaisen paketin osiin. (62) Jotta loppukäyttäjät voisivat saada täyden hyödyn kilpailluista markkinoista, heidän olisi voitava tehdä tietoisia valintoja ja vaihtaa palveluntarjoajaa silloin, kun se on heidän etujensa mukaista. Loppukäyttäjien olisi näin ollen voitava vaihtaa palveluntarjoajaa ilman oikeudellisia, teknisiä tai menettelyihin liittyviä esteitä, jotka voivat liittyä muun muassa sopimusehtoihin ja maksuihin. Numeron siirrettävyys on keskeinen kuluttajan valinnanvaraa helpottava ja todellista kilpailua lisäävä tekijä. Se olisi toteutettava mahdollisimman nopeasti siten, että numero on käytettävissä yhden työpäivän kuluessa siitä, kun siirtoa koskeva sopimus on tehty. Jäljellä olevien laskujen suorittaminen ei saisi olla numeronsiirtopyynnön edellytyksenä. (63) Keskitettyjen palvelupisteiden luomisen tukemiseksi ja Sen helpottamiseksi, että vaihtaminen käy loppukäyttäjän kannalta saumattomasti, BEREC olisi valtuutettava laatimaan suuntaviivoja, joilla määritellään vastaanottavan yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan olisi johdettava vaihtamismenettelyä. ja siirtävän operaattorin velvollisuudet vaihtamis- ja siirtämismenettelyssä, millä voidaan varmistaa muun muassa, että siirtävä yleisen sähköisen viestinnän tarjoaja ei saisi viivyttää tai hankaloittaa viivytä tai hankaloita vaihtamismenettelyä, että menettely on Automatisoituja menettelyjä olisi käytettävä mahdollisimman laajalti ja varmistettava automatisoitu ja että varmistetaan korkeatasoinen henkilötietojen suoja. Suuntaviivoissa olisi myös ratkaistava kysymys, kuinka varmistetaan loppukäyttäjien käytön jatkuvuus, mukaan luettuna tunnisteiden, esimerkiksi sähköpostiosoitteiden, avulla toteutettava jatkuvuus tai esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus valita palvelu sähköpostien edelleenlähettämiseksi uuteen osoitteeseen. Vaihtoa koskevien avointen, tarkkojen ja oikea-aikaisten tietojen pitäisi lisätä loppukäyttäjien luottamusta vaihtamista kohtaan ja tehdä heistä halukkaampia osallistumaan aktiivisesti kilpailuprosessiin. [tark. 58] (64) Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien kanssa tehtyjen sopimusten olisi lakattava olemasta voimassa automaattisesti sen jälkeen, kun vaihto on suoritettu, ilman, että loppukäyttäjiltä vaaditaan lisätoimia. Koko käyttämätön saldo olisi palautettava kuluttajille, jotka käyttävät ennakkoon maksettuja palveluja. [tark. 59] (65) Loppukäyttäjien kannalta jatkuvuus on tärkeää muutettaessa tärkeitä tunnistetietoja, kuten sähköpostiosoitteita. Tämän vuoksi ja sen varmistamiseksi, että sähköpostiviestejä ei menetetä, loppukäyttäjillä olisi oltava mahdollisuus valita siirtävän internet-liittymäpalvelun tarjoama maksuton palvelu sähköpostien edelleenlähettämiseksi uuteen osoitteeseen, jos loppukäyttäjällä on siirtävän palveluntarjoajan antama sähköpostiosoite. [tark. 60] (66) Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat määrätä yleisistä menettelyistä numeroiden siirtämistä ja palveluntarjoajan vaihtamista varten ottaen huomioon teknologinen kehitys ja tarve varmistaa nopea, tehokas ja kuluttajaystävällinen vaihtoprosessi. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi voitava määrätä oikeasuhteisista toimenpiteistä loppukäyttäjien asianmukaiseksi suojelemiseksi koko vaihtoprosessin ajan, muun muassa asianmukaisista seuraamuksista, joita tarvitaan väärinkäytösriskien ja viivästysten minimoimiseksi tai sen estämiseksi, että loppukäyttäjät siirretään toiselle palveluntarjoajalle vastoin heidän tahtoaan. Niiden olisi myös voitava vahvistaa tällaisissa tapauksissa loppukäyttäjiä varten automaattinen korvausjärjestelmä. (67) Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi voitava toteuttaa tämän asetuksen säännösten noudattamisen seuraamiseksi ja valvomiseksi tehokkaita toimia, joihin kuuluvat muun muassa valtuudet määrätä tehokkaita taloudellisia tai hallinnollisia seuraamuksia, jos säännöksiä rikotaan. (68) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä liitteiden mukauttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon markkinoiden ja tekninen kehitys. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. [tark. 61] (69) Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa sellaisen päätöksen antamiseksi, jossa jäsenvaltioita edellytetään mukauttamaan suunnitelmansa käyttölupien myöntämistä ja tosiasiallisen käytön sallimista varten asetetun yhteisen aikataulun mukaisiksi. (70) Radiotaajuuksien myöntämisen yhdenmukaistamiseen ja koordinointiin, pienalueen langattomien liityntäpisteiden ominaisuuksiin, jäsenvaltioiden väliseen koordinointiin radiotaajuuksien osoittamisessa, eurooppalaisia virtuaalisia käyttöoikeustuotteita ja internet-yhteyksien turvaamista sekä kohtuullista liikenteenhallintaa ja palvelun laatua koskeviin yksityiskohtaisempiin teknisiin ja menettelysääntöihin ja kohtuullisen käytön kriteeriin liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(20) mukaisesti. [tark. 62] (71) Jotta voidaan varmistaa sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttamiseen tähtäävän tavoitteen ja sen tämän asetuksen ja tiettyjen voimassa olevien säännösten tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden johdonmukaisuus suhteessa tähän asetukseen ja tiettyihin voimassa oleviin säännöksiin sekä kehittyvän päätöskäytännön keskeisiin osatekijöihin, direktiivejä 2002/21/EY, 2002/20/EY, 2002/22/EY, asetuksia (EU) N:o 531/2012 ja (EY) N:o 1211/2009 sekä päätöstä N:o 243/2012/EU olisi muutettava. Sen vuoksi Samalla olisi säädettävä, että direktiiviä 2002/21/EY ja siihen liittyviä direktiivejä luetaan yhdessä tämän asetuksen kanssa, otettava käyttöön laajemmat komission valtuudet huomattavan markkinavoiman eurooppalaisille sähköisen viestinnän tarjoajille määrättyjen korjaavien toimenpiteiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi eurooppalaisen kuulemismekanismin yhteydessä, yhdenmukaistettava kriteerit merkityksellisten markkinoiden määrittelyn ja kilpailuasteen arviointia varten, mukautettava direktiivin 2002/20/EY mukaista ilmoitusjärjestelmää EU-valtuutusta silmällä pitäen sekä kumottava loppukäyttäjien oikeuksien yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa koskevat direktiivin 2002/22/EY säännökset, jotka käyvät tarpeettomiksi tässä asetuksessa säädetyn täyden yhdenmukaistamisen myötä. [tark. 63] (72) Matkaviestinnän markkinat ovat edelleen hajanaiset unionissa, eikä yksikään mobiiliverkko kata kaikkia jäsenvaltioita. Voidakseen tarjota matkaviestinpalveluja unionissa matkustaville kotimaisille asiakkailleen verkkovierailuoperaattoreiden on näin ollen ostettava tukkutason verkkovierailupalveluja operaattoreilta vierailun kohteena olevissa jäsenvaltioissa. Nämä tukkutasolla aiheutuvat maksut muodostavat merkittävän esteen verkkovierailupalvelujen tarjoamiselle hintaan, joka tasoltaan vastaisi kotimaisista matkaviestinpalveluista perittäviä hintoja. Sen vuoksi olisi edelleen toteuttava toimenpiteitä, joilla edistetään näiden maksujen alentamista. Verkkovierailuoperaattoreiden väliset kaupalliset tai tekniset sopimukset, joiden avulla niiden verkkojen kattavuus voidaan laajentaa koko unioniin, tarjoavat keinon internalisoida tukkutason kustannukset. Tarkoituksenmukaisten kannustimien tarjoamiseksi olisi mukautettava tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 531/2012(21) vahvistettuja sääntelyllisiä velvoitteita. Erityisesti silloin, kun verkkovierailupalvelujen tarjoajat joko omien verkkojensa tai kahden- tai monenvälisten verkkovierailusopimusten avulla varmistavat, että kaikille asiakkaille unionissa tarjotaan oletusarvoisesti kotimaisten tariffien tasoisia verkkovierailutariffeja, kotimaan operaattoreiden velvoitetta sallia asiakkailleen oikeus käyttää minkä tahansa vaihtoehtoisen verkkovierailuoperaattorin verkkovierailuäänipuhelu-, ‑tekstiviesti- ja -datapalveluja ei pitäisi soveltaa tällaisiin palveluntarjoajiin, kuitenkin soveltaen siirtymäaikaa tapauksissa, joissa tällainen käyttöoikeus on jo myönnetty. [tark. 64] (73) Kahden- tai monenvälisten verkkovierailusopimusten avulla matkaviestinoperaattori voi käsitellä verkkovierailuja, joita sen kotimaan asiakkaat tekevät kumppaneiden verkoissa, merkittävässä määrin samalla tavoin kuin tarjotessaan näille asiakkaille palveluja omissa verkoissaan, millä on vastaavasti vaikutuksia vähittäistason hintoihin, jotka se perii tällaisesta unionin laajuisesta virtuaalisesta verkkokattavuudesta. Tällainen tukkutason järjestely voisi mahdollistaa uusien verkkovierailutuotteiden kehityksen ja sitä kautta lisätä valinnanvaraa ja kilpailua vähittäistasolla. [tark. 65] (74) Euroopan digitaalistrategiassa ja asetuksessa N:o 531/2012 asetetaan poliittiseksi tavoitteeksi, että verkkovierailutariffien ja kotimaisten tariffien välisen eron olisi lähestyttävä nollaa. Käytännössä tämä edellyttää, että sellaisiin yleisiin kotimaisen kulutuksen luokkiin, jotka ovat määriteltävissä tietyn osapuolen eri kotimaisten vähittäistason palvelupakettien perusteella, kuuluvien kuluttajien olisi voitava luotettavasti toisintaa omaan kotimaiseen vähittäistason palvelupakettiinsa liittyvä tyypillinen kotimainen kulutusmallinsa matkustaessaan ajoittain unionissa ilman lisäkuluja kotimaassa aiheutuviin verrattuna. Tällaisia yleisiä luokkia voidaan nykyisessä kaupallisessa käytännössä määritellä esimerkiksi erottamalla kotimaisia vähittäistason palvelupaketteja toisistaan sen perusteella, ovatko ne etu- vai jälkikäteen laskutettavia; pelkkiä GSM-tuotteita (ts. äänipuhelut ja tekstiviestit); erilaisiin kulutusmääriin mukautettuja tuotteita; joko yritys- tai yksityisasiakkaille suunnattuja tuotteita; vähittäistason tuotteita, joista laskutetaan kulutettua yksikköä kohti tai joissa yksiköistä (esim. puheminuuteista tai datansiirron megatavuista) laskutetaan nipuittain vakiohintaan riippumatta tosiasiallisesta kulutuksesta. Kotimaisten matkaviestinpalvelujen markkinoilla eri puolilla unionia asiakkaiden saatavilla olevissa moninaisissa vähittäistason tariffeissa ja palvelupaketeissa otetaan huomioon kilpailuperusteisiin markkinoihin liittyvät vaihtelevat käyttäjävaatimukset. Myös unionin sisäisen verkkovierailuympäristön olisi ilmennettävä tätä kotimaisten markkinoiden joustavuutta, ottaen kuitenkin huomioon, että jos verkkovierailuoperaattorit tarvitsevat tukkutason hyödykkeitä riippumattomilta verkko-operaattoreilta eri jäsenvaltioissa, rajoitusten asettaminen voi olla edelleen perusteltua kohtuullisen käytön kriteeriin vedoten, jos tällaiseen verkkovierailupalvelujen käyttöön sovelletaan kotimaisten palvelujen tariffeja. [tark. 66] (75) Vaikka verkkovierailuoperaattoreiden olisi ensisijaisesti itse arvioitava se verkkovierailupuhelujen, -tekstiviestien ja -datansiirron kohtuullinen määrä, josta voidaan laskuttaa kotimaisten palvelujen hinta niiden kulloisissakin vähittäistason palvelupaketeissa, ne voivat, huolimatta siitä, että verkkovierailujen vähittäishinnoittelu on lopetettava 15 päivään joulukuuta 2015 mennessä, soveltaa kohtuullista käyttöä koskevaa lauseketta säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen hinta, viittaamalla kohtuullisen käytön kriteeriin. Tätä kriteeriä olisi sovellettava siten, että kuluttajat pystyvät luotettavasti toisintamaan omaan kotimaiseen vähittäistason palvelupakettiinsa liittyvän tyypillisen kotimaisen kulutusmallinsa matkustaessaan ajoittain unionissa. Kansallisten sääntelyviranomaisten olisi valvottava sitä, miten verkkovierailuoperaattorit soveltavat tällaisia kohtuullisia käyttörajoja, ja varmistettava, että ne määritellään nimenomaisesti viitaten yksityiskohtaisiin määrällisiin tietoihin liittymäsopimuksissa, joiden ehdot ovat selkeitä ja läpinäkyviä asiakkaille. Tällöin kansallisten sääntelyviranomaisten olisi otettava mahdollisimman tarkasti huomioon asiaan liittyvät BERECin ohjeet, jotka perustuvat julkisen kuulemisen tuloksiin ja jotka koskevat kohtuullisen käytön kriteerin soveltamista verkkovierailuoperaattoreiden tarjoamiin vähittäistason sopimuksiin. Ohjeissaan BERECin olisi yksilöitävä erilaisia käyttömalleja käyttäen perustana puheen- ja datansiirron ja tekstiviestien käyttösuuntauksia unionin tasolla sekä ennakoitua kehitystä etenkin langattomassa datasiirron käyttömäärissä. Eurotariffin enimmäishintoja olisi edelleen sovellettava turvarajana kohtuulliset käyttörajat ylittävästä kulutuksesta perittäville hinnoille asetuksen (EU) N:o 531/2012 voimassaolon päättymiseen saakka. [tark. 67] (76) Lisäksi koska matkaviestinverkkoon laskevasta liikenteestä perityt maksut ovat viime vuosina merkittävästi alentuneet koko unionissa, myös verkkovierailussa vastaanotetuista puheluista perittävät lisämaksut pitäisi nyt olla mahdollista poistaa. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi olisi 15 päivänä joulukuuta 2015 vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 717/2007(22) aloitetun verkkovierailujen vähittäistason lisämaksujen poistaminen kokonaan. Lisäksi komission olisi ennen tällaista vähittäistason lisämaksujen lopullista poistamista ilmoitettava 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä mahdollisesti tarvittavista tukkutason maksujen tai markkinamekanismien muutoksista ottaen huomioon matkaviestinverkon laskevan liikenteen korvaukset koko unionissa. [tark. 68] (77) Jotta voidaan edistää vakautta ja strategista johtajuutta BERECin toiminnassa, BERECin sääntelyneuvoston edustajana olisi oltava kokopäivätoiminen puheenjohtaja, jonka sääntelyneuvosto nimittää ansioiden, taitojen, sähköisen viestinnän markkinatoimijoita ja markkinoita koskevan tietämyksen sekä valvontaan ja sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella sääntelyneuvoston komission avustuksella järjestämässä ja hallinnoimassa avoimessa valintamenettelyssä. Sääntelyneuvoston ensimmäisen puheenjohtajan nimittämiseksi komission olisi muun muassa laadittava esivalintaluettelo ehdokkaista ansioiden, taitojen, sähköisen viestinnän markkinatoimijoita ja markkinoita koskevan tietämyksen sekä valvontaan ja sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Seuraavia nimityksiä varten mahdollisuutta käyttää komission laatimaa esivalintaluetteloa olisi tarkasteltava uudelleen tämän asetuksen mukaisesti laadittavassa kertomuksessa. BERECin virastossa olisi näin ollen oltava sääntelyneuvoston puheenjohtaja, johtokunta ja hallintojohtaja. [tark. 69] (78) Direktiivit 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetukset (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 sekä päätös N:o 243/2012/EU olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. [tark. 70] (79) Komissio voi pyytää Komission olisi pyydettävä BERECiltä lausuntoa asetuksen (EY) n:o 1211/2009, mukaisesti katsoessaan sen tarpeelliseksi kun se on tarpeen tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoa varten. [tark. 71] (79 a) Sähköisen viestinnän sääntelykehystä olisi tarkasteltava uudelleen, kuten Euroopan parlamentti kehotti sähköisen viestinnän uuden sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanokertomuksesta antamassaan päätöslauselmassa(23). Uudelleentarkastelun olisi perustuttava kehyksen vuoden 2009 jälkeisen vaikutuksen arviointiin, laajaan kuulemiseen ja tarkastelun perusteella saatavien ehdotusten odotettujen vaikutusten perinpohjaiseen etukäteisarviointiin. Ehdotukset olisi esitettävä hyvissä ajoin, jotta lainsäätäjä pystyy analysoimaan ne ja käymään niistä keskustelua asianmukaisella tavalla. [tark. 72] (80) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon oikeudet ja periaatteet, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 8 artiklassa (henkilötietojen suoja), 11 artiklassa (sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus), 16 artiklassa (elinkeinovapaus), 21 artiklassa (syrjintäkielto) ja 38 artiklassa (kuluttajansuoja). (81) Tämän direktiivin tavoitetta vahvistaa sääntelylliset periaatteet ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka tarvitaan eurooppalaisten sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Tavoite ja soveltamisala 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan sääntelylliset periaatteet ja yksityiskohtaiset tarvittavat säännöt, joita tarvitaan, joilla toteuttaa eurooppalaiset sähköisen viestinnän sisämarkkinat, joilla: [tark. 73] a) edistetään yhdenmukaistetun ja yksinkertaistetun, yhdenmukaistettuun malliin perustuvan ilmoitusjärjestelmän avulla käytännössä sähköisten viestintäpalvelujen ja -verkkojen tarjoajilla on oikeus, mahdollisuus ja kannustin kehittää, laajentaa ja tarjoajien oikeutta käyttää verkkojaan ja tarjota palveluja riippumatta siitä, minne tarjoaja on sijoittautunut tai missä sen asiakkaat sijaitsevat unionissa; [tark. 74] b) kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus ja mahdollisuus edistetään käytännössä kansalaisten ja yritysten oikeutta saada kilpailukykyisiä, turvallisia ja luotettavia sähköisiä viestintäpalveluja riippumatta siitä, mistä ne tarjotaan unionissa soveltaen yhteisiä sääntöjä, joiden avulla voidaan taata henkilötietojen korkeat suoja-, yksityisyys- ja turvastandardit, ilman rajatylittävien palvelujen rajoituksia tai perusteettomia lisäkustannuksia tai seuraamuksia; [tark. 75] b a) saavutetaan entistä koordinoidumpi unionin kehys langattomien laajakaistaviestintäpalveluiden yhdenmukaistetuille radiotaajuuksille; [tark. 76] b b) käsitellään verkkovierailuista perittävien perusteettomien lisämaksujen asteittaista poistamista unionissa. [tark. 77] 2. Tässä asetuksessa vahvistetaan erityisesti sääntelylliset periaatteet, joiden mukaisesti komissio, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) ja toimivaltaiset kansalliset ja alueelliset viranomaiset toimivat oman toimivaltansa puitteissa ja noudattaen direktiivien 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY säännöksiä, jotta voidaan [tark. 78] a) varmistaa yksinkertaistetut, ennakoitavissa olevat ja lähentyvät sääntelyolosuhteet keskeisiä hallinnollisia ja kaupallisia parametreja varten, myös liittyen markkina-analyysien perusteella mahdollisesti asetettavien yksittäisten velvoitteiden oikeasuhteisuuteen; [tark. 79] b) edistää kestävää kilpailua sisämarkkinoilla ja unionin globaalia kilpailukykyä sekä vähentää alakohtaista markkinasääntelyä vastaavasti, kun nämä tavoitteet saavutetaan; [tark. 80] c) edistää sellaisten uusien ja parannettujen suurikapasiteettisten infrastruktuurien innovointia ja niihin liittyviä investointeja, jotka ja huolehtia siitä, että ne ulottuvat koko unioniin ja pystyvät vastaamaan loppukäyttäjien käyttäjien taholta tulevaan kehittyvään kysyntään sijaitsivatpa ne missä tahansa unionin alueella; [tark. 81] d) helpottaa innovatiivista ja korkealaatuista palvelujen tarjontaa; [tark. 82] e) varmistaa radiotaajuuksien saatavuus ja erittäin tehokas käyttö langattomia laajakaistapalveluja varten innovoinnin, investointien, työpaikkojen ja loppukäyttäjien etujen tueksi riippumatta siitä, sovelletaanko radiotaajuuksiin yleisvaltuutusta vai yksittäisiä käyttölupia; [tark. 83] f) palvella kansalaisten ja loppukäyttäjien etuja liityntäpalveluissa edistämällä investointiolosuhteita valinnanmahdollisuuksien ja laadun parantamiseksi verkkoon pääsyssä ja palveluissa ja helpottamalla liikkuvuutta kaikkialla unionissa sekä sosiaalista ja alueellista osallisuutta. [tark. 84] 3. Edellä 2 kohdassa esitettyjen yleisten sääntelyllisten periaatteiden täytäntöönpanon varmistamiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan lisäksi tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt seuraaville: a) eurooppalaisten sähköisen viestinnän tarjoajien EU-valtuutus; b) sääntelyolosuhteiden lähentämisen jatkaminen liittyen kansallisten sääntelyviranomaisten eurooppalaisille sähköisen viestinnän tarjoajille määräämien korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuuteen ja oikeasuhteisuuteen; c) tiettyjen tukkutason laajakaistatuotteiden yhdenmukaistettu tarjoaminen unionin tasolla toisiaan lähentyvin sääntelyllisin ehdoin; d) koordinoitu eurooppalainen kehys yhdenmukaistettujen radiotaajuuksien jakamiseksi langattomille laajakaistaviestintäpalveluille, minkä myötä luodaan eurooppalainen langaton viestintäavaruus; e) loppukäyttäjien oikeuksia koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen ja toimivan vähittäismarkkinakilpailun edistäminen, minkä myötä luodaan sähköisen viestinnän eurooppalainen kuluttaja-alue; f) unionin sisäisestä viestinnästä ja verkkovierailuliikenteestä perittävien perusteettomien lisämaksujen asteittainen poistaminen unionissa. [tark. 85] 3 a. Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita tietosuojaa koskevaa Euroopan unionin säännöstöä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklaa. [tark. 86] 2 artikla Määritelmät Tässä asetuksessa sovelletaan direktiiveissä 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY, 2002/22/EY ja 2002/77/EY annettuja määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan 1) 'eurooppalaisella sähköisen viestinnän tarjoajalla' unioniin sijoittautunutta yritystä, joka tarjoaa tai aikoo tarjota sähköisiä viestintäverkkoja tai -palveluja joko suoraan tai yhden tai useamman tytäryrityksen kautta useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon ja jota ei voida pitää toisen sähköisen viestinnän tarjoajan tytäryrityksenä; [tark. 87] 2) 'yleisen sähköisen viestinnän tarjoajalla' yritystä, joka tarjoaa yleisiä sähköisiä viestintäverkkoja tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja; 3) 'tytäryrityksellä' yritystä, jossa toisella yrityksellä on suoraan tai välillisesti i) valtuudet käyttää yli puolta äänimäärästä tai ii) valtuudet nimittää enemmän kuin puolet hallintoneuvoston, hallituksen tai yritystä lain mukaan edustavien elinten jäsenistä tai iii) oikeus johtaa yrityksen liiketoimintaa; [tark. 88] 4) 'EU-valtuutuksella' oikeudellista kehystä, jota sovelletaan eurooppalaiseen sähköisen viestinnän tarjoajaan koko unionissa kotijäsenvaltion antaman yleisvaltuutuksen perusteella ja tämän asetuksen mukaisesti; [tark. 89] 5) 'kotijäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa eurooppalaisen sähköisen viestinnän tarjoajan päätoimipaikka sijaitsee; [tark. 90] 6) 'päätoimipaikalla' yrityksen sijoittautumispaikkaa siinä jäsenvaltiossa, jossa tehdään keskeiset päätökset sähköisten viestintäpalvelujen tai –verkkojen tarjonnasta ja siihen liittyvistä investoinneista unionissa; [tark. 91] 7) 'vastaanottavalla jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa eurooppalainen sähköisen viestinnän tarjoaja tarjoaa sähköisiä viestintäverkkoja tai ‑palveluja; [tark. 92] 8) 'langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistetuilla radiotaajuuksilla' radiotaajuuksia, joiden saatavuutta, tehokkuutta ja tehokasta ensisijaista käyttöä koskevat ehdot on yhdenmukaistettu unionin tasolla erityisesti direktiivissä 2002/21/EY vahvistettujen säännösten ja päätöksen 676/2002/EY nojalla ja jotka palvelevat muita sähköisiä viestintäpalveluja kuin radio- ja televisiotoimintaa; [tark. 93] 9) 'pienalueen langattomalla liityntäpisteellä' matalatehoista, pienikokoista ja lyhyellä kantamalla toimivaa langattoman verkkoyhteyden mahdollistavaa laitteistoa, joka käyttää toimiluvanvaraisia taajuuskaistoja tai näiden ja toimiluvista vapaiden taajuuskaistojen yhdistelmää, joka voi olla osa yleistä maanpäällistä matkaviestintäverkkoa ja varustettu yhdellä tai useammalla, visuaaliselta vaikutukseltaan vähäisellä antennilla ja jonka kautta yleisöllä on langaton pääsy sähköisiin viestintäverkkoihin niiden verkkotopologiasta riippumatta; [tark. 94] 10) 'langattomalla lähiverkolla' (RLAN) langattoman yhteyden mahdollistavaa matalatehoista ja lyhyellä kantamalla toimivaa järjestelmää, josta aiheutuu vain vähäinen häiriöriski muille järjestelmille, joita muut käyttäjät käyttävät sen välittömässä läheisyydessä, ja jossa käytetään yksinoikeudettomia toimiluvista vapaita taajuuksia, joiden saatavuutta ja tehokasta käyttöä koskevat ehdot on tätä tarkoitusta varten yhdenmukaistettu unionin tasolla; [tark. 95] 11) 'virtuaalisella laajakaistaverkkojen käyttöoikeudella' laajakaistaverkkojen tukkutason käyttöoikeuksien tyyppiä, joka muodostuu virtuaalisesta liityntäyhteydestä asiakkaan tiloihin minkä tahansa verkkoarkkitehtuurin kautta, eriytettyjä fyysisiä tilaajayhteyksiä lukuun ottamatta, ja siirtopalvelusta määriteltyihin luovutuspisteisiin ja joka sisältää yksittäiset verkkoelementit, tietyt verkkotoiminnot ja tietotekniset liitännäisjärjestelmät; [tark. 96] 12) 'laatuvarmistetulla liityntätuotteella' IP-verkkojen yhdysliikennepisteessä (IP exchange) tarjottavaa tuotetta, jonka avulla asiakkaat voivat luoda IP-viestintäyhteyden yhteenliittämispisteen ja yhden tai useamman kiinteän verkon liityntäpisteen välillä ja joka mahdollistaa päästä päähän ulottuvan suorituskyvyn määritellyllä tasolla tiettyjen palvelujen tarjoamiseksi loppukäyttäjille perustuen tiettyyn ja taattuun palvelunlaatuun tiettyjen parametrien pohjalta (assured service quality, ASQ); [tark. 97] 12 a) 'verkon neutraaliudella' periaatetta, jonka mukaan kaikkea internet-liikennettä kohdellaan yhdenvertaisesti, syrjimättä, rajoituksitta ja häiriöittä riippumatta lähettäjästä, vastaanottajasta, tyypistä, sisällöstä, laitteesta, palvelusta tai sovelluksesta; [tarkistukset 234 ja 241] 13) 'kaukoviestinnällä' puhe- tai viestipalveluja, jotka ulottuvat paikalliskeskusalueen ja alueellisen maksuvyöhykkeen ulkopuolelle, mikä määräytyy kansalliseen numerointisuunnitelmaan sisältyvän suuntanumeron perusteella; [tark. 98] 14) 'internet-liityntäpalvelulla' yleisesti saatavilla olevaa sähköistä viestintäpalvelua, joka tarjoaa yhteyden internetiin verkon neutraaliuden periaatteen mukaisesti ja sitä kautta käytännöllisesti katsoen kaikkiin internetiin liitettyihin internetin päätepisteisiin riippumatta käytetystä verkkoteknologiasta tai päätelaitteista; 15) 'erikoistuneella palvelulla' sähköistä viestintäpalvelua tai mitä tahansa muuta palvelua, jonka avulla voidaan käyttää joka on optimoitu tiettyjä sisältöjä, sovelluksia tai palveluja taikka näiden yhdistelmiä varten, joka tarjotaan loogisesti selvästi erotettavalla kapasiteetilla ja jonka teknisiä ominaisuuksia valvotaan päästä päähän tai jonka avulla voidaan lähettää dataa määrätylle määrälle osapuolia tai päätepisteitä tai vastaanottaa dataa määrätyltä määrältä osapuolia tai päätepisteitä; erikoistunutta palvelua riippuvaisena tiukasta käytönvalvonnasta, joka tarjoaa toimintoja, jotka edellyttävät kaikissa vaiheissa parempaa laatua, ja jota ei markkinoida tai käytetä laajalti jota ei voida käyttää internet-liityntäpalvelua korvaavana palveluna; [tarkistukset 235 ja 242] 16) 'vastaanottavalla yleisen sähköisen viestinnän tarjoajalla' yleisen sähköisen viestinnän tarjoajaa, jolle puhelinnumero tai palvelu siirretään; [tark. 101] 17) 'siirtävällä yleisen sähköisen viestinnän tarjoajalla' yleisen sähköisen viestinnän tarjoajaa, jolta puhelinnumero tai palvelu siirretään. [tark. 102] II LUKU EU-VALTUUTUS 3 artikla Vapaus tarjota sähköistä viestintää koko unionissa 1. Eurooppalaisella Kaikilla sähköisen viestinnän tarjoajalla tarjoajilla on oikeus tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koko unionissa ja käyttää näiden verkkojen ja palvelujen tarjoamiseen liittyviä oikeuksia jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa se toimii, EU-valtuutuksen nojalla ainoana edellytyksenä 4 artiklassa säädettyjen ilmoitusvaatimusten noudattaminen. [tark. 103] 2. Eurooppalaiseen sähköisen viestinnän tarjoajaan sovelletaan kulloisessakin jäsenvaltiossa sovellettavia sääntöjä ja edellytyksiä unionin oikeuden mukaisesti, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä ja sanotun rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 531/2012 soveltamista. [tark. 104] 3. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2002/20/EY 12 artiklassa säädetään, eurooppalaiselle sähköisen viestinnän tarjoajalle voidaan asettaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavia hallinnollisia maksuja ainoastaan, jos sen sähköisten viestintäpalvelujen vuosiliikevaihto on kyseisessä jäsenvaltiossa yli 0,5 prosenttia sähköisen viestinnän koko kansallisesta liikevaihdosta. Näitä maksuja perittäessä otetaan huomioon ainoastaan sähköisten viestintäpalvelujen liikevaihto kyseisessä jäsenvaltiossa. [tark. 105] 4. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2002/22/EY 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, eurooppalaiselta sähköisen viestinnän tarjoajalta voidaan vaatia rahoitusosuuksia yleispalveluvelvollisuuksien nettokustannusten jakamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa vain, jos sen sähköisten viestintäpalvelujen vuosiliikevaihto on kyseisessä jäsenvaltiossa yli 3 prosenttia sähköisen viestinnän koko kansallisesta liikevaihdosta. Näitä rahoitusosuuksia perittäessä otetaan huomioon ainoastaan liikevaihto kyseisessä jäsenvaltiossa. [tark. 106] 5. Eurooppalaisella Kansallisten sääntelyviranomaisten on kohdeltava sähköisen viestinnän tarjoajalla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun kansallisten sääntelyviranomaisten taholta eri jäsenvaltioissa objektiivisesti tarjoajia yhdenvertaisesti toisiaan vastaavissa tilanteissa niiden sijoittautumisjäsenvaltiosta riippumatta. [tark. 107] 6. Jos eurooppalaisen sähköisen viestinnän tarjoajan ja muiden yritysten välille syntyy riitoja, jotka koskevat direktiivien 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY, tämän asetuksen tai asetuksen (EU) N:o 531/2012 nojalla vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavia velvollisuuksia, eurooppalainen sähköisen viestinnän tarjoaja voi kuulla kotivaltionsa kansallista sääntelyviranomaista, joka voi antaa lausunnon johdonmukaisten sääntelyllisten käytäntöjen kehittämisen varmistamiseksi. Vastaanottavan kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava mahdollisimman tarkoin huomioon kotijäsenvaltion kansallisten sääntelyviranomaisten antama lausunto riitaa ratkaistessaan. [tark. 108] 7. Eurooppalaisten sähköisen viestinnän tarjoajien, joilla tämän asetuksen voimaantullessa on oikeus tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, on toimitettava 4 artiklassa säädetty ilmoitus viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016. [tark. 109] 4 artikla Ilmoitusmenettely eurooppalaisia sähköisen viestinnän tarjoajia varten 1. Eurooppalaisen sähköisen viestinnän tarjoajan on toimitettava ainoastaan yksi ilmoitus tämän asetuksen mukaisesti kotijäsenvaltionsa kansalliselle sääntelyviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista vähintään yhdessä jäsenvaltiossa. 2. Ilmoituksessa on oltava vakuutus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoamisesta tai aikeesta aloittaa niiden tarjoaminen ja sen mukana ainoastaan seuraavat tiedot: a) tarjoajan nimi, oikeudellinen asema ja muoto, rekisterinumero, jos tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin, päätoimipaikan maantieteellinen osoite, yhteyshenkilö, lyhyt kuvaus tarjottavista tai tarjottavaksi aiotuista verkoista tai palveluista sekä kotijäsenvaltion nimi; b) vastaanottava(t) jäsenvaltio(t), jo(i)ssa palvelut ja verkot tarjotaan tai aiotaan tarjota suoraan tai tytäryhtiöiden kautta, sekä jälkimmäisessä tapauksessa kaikkien toimintaan osallistuvien tytäryhtiöiden nimi, oikeudellinen asema ja muoto, maantieteellinen osoite, rekisterinumero, jos tarjoaja on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin vastaanottavassa jäsenvaltiossa, ja yhteyspiste sekä kyseeseen tulevat toiminta-alueet. Jos tytäryritys on kahden tai useamman sellaisen sähköisen viestinnän tarjoajan yhteisessä määräysvallassa, joiden päätoimipaikat ovat eri jäsenvaltioissa, tytäryrityksen on ilmoitettava emoyhtiöiden kotijäsenvaltioista oma kotijäsenvaltionsa tämän asetuksen soveltamiseksi, ja kyseisen kotijäsenvaltion emoyhtiön on ilmoitettava tästä sille vastaavasti. Ilmoitus on toimitettava kotijäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä. 3. Kaikista muutoksista 2 kohdan mukaisesti toimitetuissa tiedoissa on ilmoitettava kotijäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle kuukauden kuluessa muutoksesta. Jos ilmoitettu muutos koskee aikomusta tarjota sähköisiä viestintäverkkoja tai -palveluja sellaisessa vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jota aiempi ilmoitus ei kata, eurooppalainen sähköisen viestinnän tarjoaja voi aloittaa toiminnan kyseisessä vastaanottavassa jäsenvaltiossa heti ilmoituksen tehtyään. 4. Tässä artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättäminen on vastoin yhteisiä ehtoja, jota eurooppalaiseen sähköisen viestinnän tarjoajaan sovelletaan kotijäsenvaltiossa. 5. Kotijäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen on toimitettava 2 kohdan mukaisesti vastaanotetut tiedot ja mahdolliset muutokset näissä tiedoissa 3 kohdan mukaisesti kyseisten vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille ja BERECin virastoon viikon kuluessa kyseisten tietojen tai niiden muutosten vastaanottamisesta. BERECin virasto ylläpitää julkisesti käytettävissä olevaa rekisteriä tämän asetuksen mukaisesti tehdyistä ilmoituksista. 6. Kotijäsenvaltion kansallisten sääntelyviranomaisten on eurooppalaisen sähköisen viestinnän tarjoajan pyynnöstä annettava direktiivin 2002/20/EY 9 artiklan mukaisesti lausunto, jossa vahvistetaan, että asianomaiseen yritykseen sovelletaan EU-valtuutusta. 7. Jos yksi tai useampi kansallinen sääntelyviranomainen eri jäsenvaltioissa katsoo, että kotijäsenvaltion nimeäminen 2 kohdan mukaisesti tehdyssä ilmoituksessa tai mahdollinen 3 kohdan mukaisesti ilmoitettu muutos toimitetuissa tiedoissa ei vastaa tai ei enää vastaa yrityksen päätoimipaikkaa tämän asetuksen mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle mainiten syyt, joihin se perustaa arvionsa. Ilmoituksesta on toimitettava tiedoksi jäljennös BERECin virastolle. Komissio, annettuaan kyseiselle eurooppalaiselle sähköisen viestinnän tarjoajalle ja kiistanalaiseksi asetetun kotijäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaisille mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä, tekee päätöksen kyseisen yrityksen kotijäsenvaltion määrittämisestä tämän asetuksen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun asia on annettu sen ratkaistavaksi. [tark. 110] 5 artikla EU-valtuutuksen noudattaminen 1. Kunkin kyseeseen tulevan jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen on seurattava ja varmistettava sen kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2002/20/EY 10 artiklassa säädetyt menettelyt, että eurooppalaiset sähköisen viestinnän tarjoajat noudattavat sen alueella sovellettavia sääntöjä ja edellytyksiä 3 artiklan mukaisesti. 2. Vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen on toimitettava kotivaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle asiaankuuluvat tiedot yksittäisistä toimenpiteistä, jotka se on vahvistanut eurooppalaiseen sähköisen viestinnän tarjoajaan liittyen varmistaakseen alueellaan sovellettavien sääntöjen ja edellytysten noudattamisen 3 artiklan mukaisesti. [tark. 111] 6 artikla Sähköisen viestinnän tarjoamisoikeuksien peruuttaminen toistaiseksi tai kokonaan eurooppalaisilta sähköisen viestinnän tarjoajilta 1. Ainoastaan kotijäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen voi peruuttaa eurooppalaiselta sähköisen viestinnän tarjoajalta toistaiseksi tai kokonaan oikeudet tarjota sähköisiä viestintäverkkoja ja palveluja koko unionissa tai osassa sitä noudattaen kansallista lainsäädäntöään, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2002/20/EY 10 artiklan 5 kohta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä jonkin asianomaisen jäsenvaltion myöntämien radiotaajuuksien tai numeroiden käyttöoikeuksien peruuttamiseksi toistaiseksi tai kokonaan ja 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä väliaikaistoimenpiteitä. 2. Jos vastaanottavassa jäsenvaltiossa 3 artiklan mukaisesti sovellettavia sääntöjä ja edellytyksiä rikotaan vakavasti tai toistuvasti ja jos vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen 5 artiklan mukaisesti sääntöjen ja edellytysten noudattamisen varmistamiseksi vahvistamat toimenpiteet eivät ole olleet tuloksellisia, sen on ilmoitettava tästä kotijäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle ja pyydettävä sitä toteuttamaan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. 3. Siihen saakka, kunnes kotijäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen tekee lopullisen päätöksen 2 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen voi toteuttaa kiireellisiä väliaikaistoimenpiteitä direktiivin 2002/20/EY 10 artiklan 6 kohdan täytäntöönpanevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos sillä on näyttöä sen alueella 3 artiklan mukaisesti sovellettavien sääntöjen ja edellytysten rikkomisesta. Direktiivin 2002/20/EY 10 artiklan 6 kohdassa säädetystä kolmen kuukauden aikarajasta poiketen kyseiset väliaikaistoimenpiteet voivat olla voimassa siihen saakka, kunnes kotijäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen tekee lopullisen päätöksen. Komissiolle, BERECille sekä kotijäsenvaltion ja muiden vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille on ilmoitettava hyväksytystä väliaikaistoimenpiteestä ajoissa. 4. Jos kotijäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen harkitsee päätöksen tekemistä oikeuksien peruuttamisesta toistaiseksi tai kokonaan eurooppalaiselta sähköisen viestinnän tarjoajalta 1 kohdan mukaisesti joko omasta aloitteestaan tai jonkin vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen pyynnöstä, sen on ilmoitettava aikeestaan jokaisen sellaisen vastaanottavan jäsenvaltion kansallisille sääntelyviranomaisille, johon kyseisen päätös vaikuttaa. Vastaanottavan jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomainen voi antaa lausunnon kuukauden kuluessa. 5. Ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon mahdolliset asianomaisten vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten lausunnot kotijäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä lopullinen päätös ja viikon kuluttua sen tekemisestä ilmoitettava se komissiolle, BERECille ja niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille, joihin kyseinen päätös vaikuttaa. 6. Jos kotijäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen on päättänyt peruuttaa oikeudet toistaiseksi tai kokonaan eurooppalaiselta sähköisen viestinnän tarjoajalta 1 kohdan mukaisesti, niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden kansallisen sääntelyviranomaisen, joita asia koskee, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen sen, että eurooppalainen sähköisen viestinnän tarjoaja edelleen tarjoaa niiden alueella palveluja tai verkkoja, joita kyseinen päätös koskee. [tark. 112] 7 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteiden koordinointi 1. Soveltaessaan 6 artiklaa kotijäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen on toteutettava toisessa jäsenvaltiossa tarjottavaan tai toisessa jäsenvaltiossa vahinkoa aiheuttaneeseen sähköiseen viestintäpalveluun tai -verkkoon liittyviä valvonta- tai täytäntöönpanotoimenpiteitä yhtä tinkimättä kuin jos kyseistä sähköistä viestintäpalvelua tai ‑verkkoa olisi tarjottu kotijäsenvaltiossa. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella voidaan antaa tiedoksi 5 ja 6 artiklan mukaisesti toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvät oikeudelliset asiakirjat. [tark. 113] III LUKU EUROOPPALAISET HYÖDYKKEET 1 jakso Radiotaajuuksien käytön koordinointi sisämarkkinoilla 8 artikla Soveltamisala ja yleiset säännökset 1. Tätä jaksoa sovelletaan direktiivin 2002/21/EY, päätöksen N:o 676/2002/EY ja päätöksen N:o 243/2012/EU mukaisesti langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistettuihin radiotaajuuksiin. [tark. 114] 2. Tämä jakso ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta hyödyntää maksuja, jotka on asetettu radiotaajuusresurssien optimaalisen käytön varmistamiseksi direktiivin 2002/20/EY 13 artiklan mukaisesti, sekä järjestää ja käyttää radiotaajuuksiaan yleistä järjestystä, turvallisuutta ja puolustusta varten tai suojata yleisen edun mukaisia tavoitteita, kuten kulttuurin monimuotoisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta. [tark. 115] 3. Käyttäessään tässä jaksossa annettuja valtuuksia komissio ottaa mahdollisimman tarkasti huomioon kaikki komission päätöksellä 2002/622/EY(24) perustetun radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän (RSPG) antamat asiaan liittyvät lausunnot ja mahdollisen sääntelyyn liittyvän parhaan käytännön, kertomuksen tai ohjeet, jotka BEREC on antanut toimivaltaansa kuuluvissa kysymyksissä. [tark. 116] 8 a artikla Radiotaajuuksien käyttöön liittyvien yksittäisten käyttölupien siirtoon ja vuokraamiseen sekä niiden kestoon liittyvien tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistaminen 1. Päätöksen N:o 243/2012/EU 6 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua taajuuskaistaa tai sen osia koskevien oikeuksien siirtoon tai vuokraamiseen sovelletaan seuraavia säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2002/21/EY ja kilpailusääntöjen soveltamista yrityksiin: a) jäsenvaltioiden on julkistettava kaikkia tällaisia käyttöoikeuksia koskevat tämänhetkiset tiedot yhdenmukaisessa sähköisessä muodossa; b) jäsenvaltiot eivät saa kieltäytyä sallimasta siirtoa tai vuokraamista tällaisten käyttöoikeuksien vanhoille haltijoille; c) jos tapaukset eivät kuulu b alakohdan alaisuuteen, jäsenvaltiot voivat evätä siirron vain, jos on olemassa selvä riski, että uusi haltija ei pystyisi täyttämään käyttöoikeuden nykyisiä ehtoja; d) jos tapaukset eivät kuulu b alakohdan alaisuuteen, jäsenvaltiot eivät voi evätä vuokrausta, jos siirtäjä sitoutuu vastamaan käyttöoikeuden nykyisten ehtojen täyttämisestä. 2. Hallinnolliset maksut, joita yrityksille asetetaan taajuuskaistan siirtoa tai vuokrausta koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä, kattavat yhteensä vain hakemuksen käsittelyyn liittyvät hallintokulut ja lisätoimet, kuten uuden käyttöluvan myöntämisen. Tällaisia maksuja on määrättävä puolueettomalla, avoimella ja oikeasuhteisella tavalla, jonka avulla hallinnolliset lisäkustannukset ja liitännäismaksut saadaan mahdollisimman pieniksi. Tämän kohdan mukaisesti määrättäviin maksuihin sovelletaan direktiivin 2002/20/EY 12 artiklan 2 kohtaa. 3. Kaikki taajuuskaistan käyttöoikeudet myönnetään vähintään 25 vuodeksi ja joka tapauksessa ajaksi, joka on omiaan kannustamaan investointeihin ja kilpailuun ja jolla vältetään taajuuksien alikäyttö tai hamstraaminen. Jäsenvaltiot voivat myöntää käyttöoikeuksia, joiden kestoa ei ole rajoitettu. 4. Jäsenvaltiot voivat säätää oikeuksien, myös vähimmäiskestoltaan 25 vuoden käyttöoikeuksien, oikeasuhteisesta ja syrjimättömästä peruuttamisesta varmistaakseen taajuuksien tehokkaan käytön myös, mutta ei yksinomaan, taajuuksien hallinnan tarkoituksessa; kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi, toimiluvan rikkomisen vuoksi, taajuuden käytön yhdenmukaiseksi muuttamiseksi ja maksamattomien maksujen vuoksi. 5. Kaikkien taajuuskaistan käyttöoikeuksien kestoa pidennetään samalla 25 vuoteen niiden myöntämispäivästä, tämän estämättä käyttöoikeuteen ja kestoltaan rajoittamattomiin käyttöoikeuksiin liittyvien muiden ehtojen soveltamista. 6. Käyttöoikeuksien 25 vuoden vähimmäiskeston käyttöönotto ei saa haitata sääntelijöiden mahdollisuutta antaa väliaikaisia käyttöoikeuksia ja käyttöoikeuksia yhdenmukaistettujen radiotaajuuksien toissijaiseen käyttöön. [tark. 117] 9 artikla Radiotaajuuksien käyttö langatonta laajakaistaviestintää varten: sääntelyperiaatteet 1. Radiotaajuuksista vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on edistettävä sellaisen langattoman viestintäavaruuden luomista, jossa nopean langattoman laajakaistaviestinnän investointi- ja kilpailuedellytykset lähentyvät toisiaan ja joka mahdollistaa yhdennettyjen, yhteentoimivien, avointen ja monta aluetta kattavien verkkojen ja palvelujen suunnittelun ja tarjoamisen sekä mittakaavaedut edistäen sitä kautta innovointia, talouskasvua ja loppukäyttäjien pitkän aikavälin etuja, rajoittamatta yleisen edun mukaisten tavoitteiden turvaamista. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on pidättäydyttävä soveltamasta sellaisia menettelyjä tai asettamasta sellaisia ehtoja radiotaajuuksien käytölle, jotka voivat tarpeettomasti estää eurooppalaisia sähköisen viestinnän tarjoajia tarjoamasta yhdennettyjä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja useissa jäsenvaltiossa tai koko unionissa. Niiden on varmistettava, että tällaisen langattoman viestintäavaruuden kehittäminen ei häiriöitä luomalla tarpeettomasti haittaa nykyisten palvelujen tai sovellusten toimintaa kyseisillä taajuuskaistoilla tai lähitaajuuksilla. [tark. 118] 2. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava radiotaajuuksien käyttöön mahdollisimman kevyttä valtuutusjärjestelmää puolueettomien, läpinäkyvien, syrjimättömien ja oikeasuhteisten kriteerien perusteella siten, että voidaan maksimoida joustavuus ja tehokkuus radiotaajuuksien käytössä ja edistää keskenään verrannollisia olosuhteita kaikkialla unionissa eurooppalaisten sähköisen viestinnän tarjoajien yhdennettyjä monta aluetta kattavia investointeja ja toimintoja varten. [tark. 119] 3. Laatiessaan valtuutusehtoja ja -menettelyjä radiotaajuuksien käyttöä varten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon erityisesti yhdenvertainen objektiivinen, avoin ja syrjimätön kohtelu nykyisten ja potentiaalisten operaattoreiden välillä sekä eurooppalaisten sähköisen viestinnän tarjoajien ja muiden yritysten välillä taajuuksien yhteiskäyttö ja taajuuksien jaettu ja toimiluvista vapautettu käyttö. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on myös varmistettava nykyisten ja uusien radiotaajuuksien käyttäjien samanaikainen olemassaolo. Tämän vuoksi niiden on toteutettava kattava vaikutustenarviointi sekä kuulemisia siten, että kaikki sidosryhmät voivat osallistua sekä vaikutustenarviointiin että kuulemisiin. [tark. 120] 4. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon ja tarvittaessa sovitettava yhteen seuraavat sääntelylliset periaatteet vahvistaessaan valtuutusehtoja ja -menettelyjä radiotaajuuksien käyttöoikeuksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista: a) loppukäyttäjien etujen maksimointi, mukaan lukien langattomien verkkojen ja palvelujen tehokkaista pitkän aikavälin investoinneista ja innovoinnista sekä toimivasta kilpailusta saatava loppukäyttäjien etu; b) radiotaajuuksien mahdollisimman tehokkaan käytön ja tuloksellisen hallinnoinnin sekä toimiluvista vapautettujen taajuuksien saatavuuden varmistaminen; c) ennakoitavissa olevien ja vertailukelpoisten edellytysten varmistaminen, jotta voidaan mahdollistaa verkkoinvestointien ja -palvelujen suunnittelu pitkän aikavälin verkkoinvestoinnit ja ‑palvelut monta aluetta kattaen sekä mittakaavaetujen saavuttaminen; d) asetettavien ehtojen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden varmistaminen, myös arvioimalla objektiivisesti ja avoimesti, onko perusteltua määrätä lisäehtoja, jotka voivat vaikuttaa tiettyjen operaattoreiden eduksi tai vahingoksi; e) nopeiden langattomien laajakaistaverkkojen laajan alueellisen kattavuuden ja niihin liittyvien palvelujen laajan levinneisyyden ja käytön varmistaminen ottaen samalla huomioon yleisen edun sekä taajuuksien yhteiskunnallisen, kulttuurisen ja taloudellisen arvon kokonaisuutena; e a) sen varmistaminen, että taajuuksien tehokasta käyttöä koskevaa politiikkaa muutettaessa otetaan aina huomioon muutoksen vaikutukset yleiseen etuun haitallisten häiriöiden ja kustannusten kannalta. [tark. 121] 5. Harkitessaan, onko radiotaajuuksien käytölle syytä asettaa 10 artiklassa tarkoitettuja erityisehtoja, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava erityisesti huomioon kyseisessä artiklassa säädetyt kriteerit. 5 a. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on taattava, että tiedot lupaehdoista ja radiotaajuuksien käyttöä koskevista menettelyistä ovat saatavilla ja että asianosaiset voivat esittää näkökantansa prosessin aikana. [tark. 122] 10 artikla Radiotaajuuksien käytön osalta huomioon otettavat asiaankuuluvat kriteerit 1. Määrittäessään, kuinka paljon ja minkä tyyppisiä radiotaajuuksia osoitetaan tietyssä radiotaajuuksien käyttöoikeuksien myöntämismenettelyssä, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon a) saatavilla olevien erilaisten radiotaajuuskaistojen tekniset ominaisuudet sekä kaistojen nykyinen ja kaavailtu käyttö, [tark. 123] b) toisiaan täydentävien taajuuskaistojen mahdollinen yhdistäminen samaan menettelyyn ja c) radiotaajuuksien käyttöoikeuksista eri jäsenvaltioissa muodostuvien johdonmukaisten kokonaisuuksien merkitys verkkojen tai palvelujen tarjoamiselle koko unionin markkinoilla tai merkittävällä osalla näitä markkinoita. 2. Määrittäessään, onko täsmennettävä radiotaajuuksien vähimmäis- tai enimmäismäärä, joka määriteltäisiin käyttöoikeuksittain tietyllä taajuuskaistalla tai toisiaan täydentävien taajuuskaistojen yhdistelmällä, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava a) mahdollisimman tehokas radiotaajuuksien käyttö 9 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti ottaen huomioon asianomaisen taajuuskaistan tai asianomaisten taajuuskaistojen ominaisuudet sekä nykyinen ja kaavailtu käyttö; [tark. 124] b) tehokkaat verkkoinvestoinnit 9 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämä kohta ei rajoita 5 kohdan soveltamista siltä osin kuin on kyse ehdoista, joilla määritellään radiotaajuuksien enimmäismäärät. 3. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että mahdollisissa kaikentyyppisten radiotaajuuksien käyttöoikeuksista perittävissä maksuissa a) otetaan asianmukaisesti huomioon radiotaajuuksien yhteiskunnallinen ja taloudellinen arvo ja kulttuuriarvo, myös hyödylliset ulkoisvaikutukset; b) vältetään vajaakäyttö ja edistetään investointeja verkkojen ja palvelujen kapasiteettiin, kattavuuteen ja laatuun; c) vältetään syrjintä ja taataan yhtäläiset mahdollisuudet operaattoreiden välillä, muun muassa nykyisten ja potentiaalisten operaattoreiden välillä; d) saavutetaan mahdollisimman hyvä jakautuminen välittömästi ennalta perittävien ja mahdollisten mieluiten kausittaisten maksujen välillä, ottaen huomioon erityisesti tarve edesauttaa nopeaa verkkojen käyttöönottoa ja radiotaajuuksien käyttöä 9 artiklan 4 kohdan b ja e alakohdan mukaisesti. d a) maksupäivä on aikaisintaan vuotta ennen kuin operaattorit voivat ottaa radiotaajuuden käyttöönsä. Radiotaajuuksien käyttöoikeuksiin liitetyt tekniset ja sääntelyä koskevat edellytykset on määritettävä ja annettava operaattorien ja sidosryhmien saataville ennen huutokauppamenettelyn alkamista. [tark. 125] Tämä kohta ei rajoita 5 kohdan soveltamista siltä osin kuin on kyse mahdollisista ehdoista, jotka johtavat erisuuruisten maksujen määräämiseen operaattoreiden välillä toimivan kilpailun edistämiseksi. 4. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä velvoitteita alueellisen vähimmäiskattavuuden saavuttamiseksi vain, jos ne ovat 9 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti tarpeen ja oikeasuhteisia kansallisella tasolla määriteltyjen yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia velvoitteita asettaessaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon a) asianomaisten palvelujen tai muiden sähköisten viestintäpalvelujen mahdollinen nykyinen kattavuus kansallisella alueella; b) tällaisten velvoitteiden piiriin potentiaalisesti kuuluvien operaattoreiden määrän minimointi; c) taakanjaon ja vastavuoroisuuden mahdollisuus eri operaattoreiden välillä, mukaan lukien muiden sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat; d) tällaisen kattavuuden saavuttamisen edellyttämät investoinnit ja tarve ottaa ne huomioon sovellettavissa maksuissa; e) kyseisten taajuuskaistojen tekninen soveltuvuus laajan alueellisen kattavuuden tehokkaaseen tarjontaan. 5. Määrittäessään, määrätäänkö toimivan kilpailun edistämiseksi päätöksen N:o 243/2012/EU 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä päätöksensä perustana puolueetonta ja ennakoivaa arviointia seuraavista tekijöistä ottaen huomioon markkinaolosuhteet ja käytettävissä olevat vertailukohteet: a) onko todennäköistä, että toimivaa kilpailua voidaan ylläpitää tai toimivaan kilpailuun voidaan päästä ilman tällaisia toimenpiteitä, ja b) tällaisten väliaikaisten toimenpiteiden todennäköinen vaikutus markkinatoimijoiden nykyisiin ja tuleviin investointeihin. 6. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä edellytykset, joiden mukaisesti yritykset voivat siirtää tai vuokrata omat radiotaajuuksien käyttöoikeutensa kokonaan tai osittain muille yrityksille, mukaan lukien kyseisten radiotaajuuksien yhteiskäyttö. Määrittäessään näitä edellytyksiä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon a) radiotaajuuksien tehokkaan käytön optimointi 9 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti; b) suotuisten yhteiskäyttömahdollisuuksien hyödyntämisen mahdollistaminen; c) nykyisten ja potentiaalisten oikeudenhaltijoiden intressien yhteensovittaminen; d) paremmin toimivien ja likvidimpien markkinoiden luominen radiotaajuuksien saatavuutta varten. Tämä kohta ei rajoita kilpailusääntöjen soveltamista yrityksiin. 7. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on sallittava passiivisen ja aktiivisen infrastruktuurin yhteiskäyttö ja yhteinen infrastruktuurin käyttöönotto langatonta laajakaistaviestintää varten ottaen huomioon a) infrastruktuuriin perustuvan kilpailun ja sen lisäksi esiintyvän muun palvelupohjaisen kilpailun tila; b) radiotaajuuksien tehokkaan käytön vaatimukset; c) valinnanvaran lisääntyminen ja palvelujen laadun parantuminen loppukäyttäjien kannalta; d) teknologinen innovointi. Tämä kohta ei rajoita kilpailusääntöjen soveltamista yrityksiin. 11 artikla Radiotaajuuksien käytön edellytyksiin liittyvät täydentävät säännökset 1. Jos langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistettujen radiotaajuuksien saatavuuden ja tehokkaan käytön tekniset edellytykset mahdollistavat sen, että kyseeseen tulevia radiotaajuuksia voidaan käyttää yleisvaltuutusjärjestelmän puitteissa, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on vältettävä lisäehtojen asettamista ja estettävä se, että mahdollinen vaihtoehtoinen käyttö haittaa tällaisen yhdenmukaistetun järjestelmän tehokasta soveltamista. Tällä ei rajoiteta 2 artiklan 8 kohdan säännösten soveltamista. [tark. 126] 2. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava valtuutusehdot, joiden mukaisesti yksittäinen valtuutus tai käyttölupa voidaan kumota tai peruuttaa siinä tapauksessa, että sen kattamat radiotaajuudet jätetään jatkuvasti käyttämättä. Kumoamisesta tai peruuttamisesta voidaan suorittaa asianmukainen korvaus, jos radiotaajuuksien käyttämättä jättämisen syyt ovat operaattorista riippumattomia ja objektiivisesti perusteltuja. 3. Jotta voidaan ajoissa vapauttaa käyttöön riittävästi yhdenmukaistettuja radiotaajuuksia tai mahdollistaa niiden yhteiskäyttö kustannustehokkailla taajuuskaistoilla suurikapasiteettisia langattomia laajakaistapalveluja varten, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on harkittava, onko tarpeen ottaa käyttöön kilpailusääntöjen puitteissa a) asianmukaisia vanhoille käyttäjille tai radiotaajuuksien käyttölupien haltijoille suoritettavia korvauksia tai kannustinmaksuja, muun muassa sisällyttämällä ne tarjouskilpailujärjestelmään tai maksamalla kiinteä summa käyttöluvista, tai b) vanhoilta käyttäjiltä tai radiotaajuuksien käyttölupien haltijoilta perittäviä kannustinmaksuja. 4. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on harkittava, onko tarpeen vahvistaa asianmukaiset teknologian suoritustasot eri taajuuskaistoille päätöksen N:o 243/2012/EU 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti taajuuksien käytön tehostamiseksi ja rajoittamatta päätöksen N:o 676/2002/EY nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä. Kyseisiä suoritustasoja vahvistaessaan niiden on erityisesti a) otettava huomioon teknologian kehittämisen ja laitteistojen uusimisen syklit erityisesti päätelaitteissa ja b) sovellettava teknologianeutraaliuden periaatetta määritellyn suoritustason saavuttamiseksi noudattaen direktiivin 2002/21/EY 9 artiklaa. 12 artikla Tiettyjen langattomaan laajakaistaviestintään liittyvien valtuutusehtojen yhdenmukaistaminen 1. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava käyttölupien myöntämiselle tai uudelleenjakamiselle sekä näiden lupien uusimiselle vanhoin ehdoin aikataulut, joita sovelletaan langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistettuihin radiotaajuuksiin ottaen täysin huomioon direktiivi 2002/21/EY ja erityisesti sen 7, 8, 8 a, 9 ja 9 a artikla, päätös N:o 676/2002/EY ja päätös N:o 243/2012/EU ja erityisesti sen 2, 3, 5 ja 6 artikla. [tark. 127] Käyttölupien voimassaoloaika tai uusimista koskevat määräajat on vahvistettava hyvissä ajoin ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun aikatauluun sisältyvää asianomaista menettelyä. Aikatauluissa, voimassaoloajoissa ja uusimisen määräajoissa on otettava huomioon tarve ennakoitavalle investointiympäristölle, käytännön mahdollisuudet vapauttaa käyttöön mahdollisia uusia langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistettuja radiotaajuuksia sekä tähän liittyvien investointien kuoletusaika kilpailuolosuhteissa. [tark. 128] 2. Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan yhdenmukainen täytäntöönpano koko unionissa ja varsinkin huolehtia langattomien palvelujen yhteensovitetusta saatavuudesta unionissa, vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä komissio: voi täytäntöönpanosäädöksillä a) vahvistaa yhteisen aikataulun koko unionille tai yksittäisten jäsenvaltioista muodostuvien ryhmien olosuhteisiin soveltuvia aikatauluja sekä ajankohdan tai ajankohdat, johon tai joihin mennessä yksittäiset yhdenmukaistetun kaistan tai toisiaan täydentävien yhdenmukaistettujen kaistojen yhdistelmän käyttöluvat on myönnettävä ja radiotaajuuksien tosiasiallinen käyttö sallittava langattoman laajakaistaviestinnän tarjoamiseksi yksinoikeudella tai yhteiskäytössä koko unionin alueella; b) määrittää vähimmäiskeston yhdenmukaistetuilla taajuuskaistoilla myönnetyille luville vähimmäiskeston, jonka on oltava vähintään 25 vuotta ja joka auttaa joka tapauksessa kannustamaan investointeja, innovointia ja kilpailua sekä estämään taajuuksien vajaakäytön tai varastoon keräämisen, tai määrittää, että luvat on myönnettävä määräämättömäksi ajaksi; c) määrittää sellaisille luville, jotka eivät ole kestoltaan määräämättömiä, yhteensovitetun voimassaolon päättymispäivän tai uusimispäivän koko unionissa; d) määritellä muuta kuin langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistettujen taajuuskaistojen jo voimassa olevien käyttölupien voimassaolon päättymispäivän tai kestoltaan määräämättömien lupien tapauksessa määritellä ajankohdan, johon mennessä taajuuksien voimassa olevaa käyttölupaa on muutettava niiden taajuuskaistojen osalta, jotka voidaan tulevaisuudessa yhdenmukaistaa langatonta laajakaistaviestintää varten, jotta voidaan mahdollistaa langattoman laajakaistaviestinnän tarjoaminen. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2002/21/EY 9 artiklan 3 ja 4 kohdan säännösten soveltamista. [tark. 129] 3. Jollei 8 a artiklan 4 kohdasta muuta johdu, komissio voi antaa vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta myös antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla yhdenmukaistetaan langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistetuilla taajuuskaistoilla ennen kyseisten säädösten hyväksymistä myönnettyjen yksittäisten käyttölupien voimassaolon päättymisajankohta tai uusimisajankohta, jotta tällaisten käyttölupien uusimisen tai uudelleenjakamisen ajankohta voidaan näillä kaistoilla yhteensovittaa koko unionissa, mukaan lukien mahdollinen yhteensovittaminen uusimisen tai uudelleenjakamisen sellaisen ajankohdan kanssa muilla kaistoilla, joka on yhdenmukaistettu 2 kohdan tai tämän kohdan mukaisesti hyväksytyillä täytäntöönpanosäädöksillä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jos tässä kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määritellään radiotaajuuksien käyttölupien uusimiselle tai uudelleenjakamiselle yhdenmukaistettu ajankohta, joka osuu myöhäisemmäksi kuin tällaisten radiotaajuuksien käyttöön missä tahansa jäsenvaltiossa jo myönnettyjen yksittäisten lupien voimassaolon päättymisajankohta tai uusimisajankohta, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on pidennettävä jo myönnettyjen lupien voimassaoloaikaa yhdenmukaistettuun ajankohtaan saakka samoin jo sovelletuin olennaisin valtuutusehdoin, mukaan luettuina sovellettavat kausittaiset maksut kestoa jatketaan tämän estämättä muiden näihin lupiin liitettyjen ehtojen soveltamista. Jos toisen alakohdan mukaisesti myönnetty voimassaolon pidennys on merkittävä suhteessa käyttölupien alkuperäiseen kestoon, kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat lupien voimassaolon pidentämisen yhteydessä tehdä aiemmin sovellettuihin valtuusehtoihin mukautuksia, jotka ovat tarpeen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi, mukaan lukien lisämaksujen asettaminen. Nämä lisämaksut on määritettävä soveltamalla suhteessa kuluneeseen aikaan (pro rata temporis –periaatteen mukaisesti) mahdollisia alkuperäisistä käyttöluvista alun perin perittyjä maksuja, jotka on nimenomaisesti laskettu alun perin aiotun keston perusteella. ] Tässä kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset eivät edellytä jo voimassa olevien käyttölupien keston lyhentämistä missään jäsenvaltiossa paitsi direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä niitä sovelleta sellaisiin jo voimassa oleviin lupiin, joiden kestoa ei ole rajoitettu. Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen 2 kohdan mukaisesti, se voi soveltaa tämän kohdan säännöksiä soveltuvin osin kaikkiin kyseisen langatonta laajakaistaviestintää varten yhdenmukaistetun taajuuskaistan käyttölupiin. [tark. 130 4. Hyväksyessään 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä komissio ottaa huomioon a) edellä 9 artiklassa esitetyt sääntelyperiaatteet; b) objektiivisesti todetut unionin sisäiset vaihtelut siinä, kuinka paljon lisää radiotaajuuksia tarvitaan langattoman laajakaistaviestinnän tarjoamiseksi, ottaen huomioon yhteiset radiotaajuustarpeet useita jäsenvaltioita kattavissa yhdennetyissä verkoissa; c) toimintaolosuhteiden ennakoitavuuden nykyisille radiotaajuuksien käyttäjille; d) langattomien laajakaistateknologioiden peräkkäisten sukupolvien käyttöönotto-, kehittämis- ja investointisyklit; e) suurikapasiteettisen langattoman laajakaistaviestinnän kysynnän loppukäyttäjien keskuudessa. Määrittäessään aikatauluja jäsenvaltioiden eri ryhmille, jotka eivät ole vielä myöntäneet yksittäisiä käyttölupia ja sallineet yhdenmukaistetun taajuuskaistan tosiasiallista käyttöä, komissio ottaa asianmukaisesti huomioon mahdolliset jäsenvaltioiden kannanotot tavoista, joilla radiotaajuuksien käyttölupia on perinteisesti myönnetty, direktiivin 2002/21/EY 9 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt perusteet rajoituksille, mahdollisen tarpeen vapauttaa kyseessä oleva taajuuskaista, vaikutukset kilpailuun sekä maantieteelliset tai tekniset rajoitukset ottaen huomioon vaikutukset sisämarkkinoihin. Komissio varmistaa, ettei täytäntöönpano lykkäänny kohtuuttomasti ja etteivät mahdolliset jäsenvaltioiden väliset aikatauluerot johda aiheettomiin eroihin jäsenvaltioiden välisissä kilpailu- tai sääntelytilanteissa. 5. Edellä oleva 2 kohta ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta myöntää yhdenmukaistetun taajuuskaistan käyttölupia ja sallia sen tosiasiallinen käyttö ennen kyseistä kaistaa koskevan täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä – edellyttäen, että tämän kohdan toista alakohtaa noudatetaan – tai ennen täytäntöönpanosäädöksellä kyseiselle kaistalle vahvistettua yhdenmukaistettua ajankohtaa. Jos kansalliset toimivaltaiset viranomaiset myöntävät yhdenmukaistetun taajuuskaistan käyttölupia ennen kyseistä kaistaa koskevan täytäntöönpanosäädöksen hyväksymistä, niiden on määriteltävä tällaisen myöntämisen ehdot ja erityisesti voimassaoloehdot siten, että käyttölupien saajat tulevat tietoisiksi siitä mahdollisuudesta, että komissio tulee hyväksymään hyväksyy 2 kohdan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tällaisten lupien vähimmäiskesto tai yhteensovitetut voimassaolon päättymis- tai uusimisajat koko unionin alueella osalta. Tätä alakohtaa ei sovelleta kestoltaan määräämättömien lupien myöntämiseen. [tark. 131] 6. Yhdenmukaistetuilla taajuuskaistoilla, joille on 2 kohdan mukaisesti hyväksytyllä täytäntöönpanosäädöksellä vahvistettu yhteinen aikataulu käyttölupien myöntämistä ja tosiasiallisen käytön sallimista varten, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava komissiolle ajoissa riittävän yksityiskohtaiset tiedot suunnitelmistaan aikataulun noudattamisen varmistamiseksi. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa hyväksyy vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta täytäntöönpanosäädöksen, jolla määritellään muoto ja menettelyt kyseisten tietojen toimittamista varten. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 132] Jos komissio katsoo jäsenvaltioiden toimittamien yksityiskohtaisten suunnitelmien tarkastelun yhteydessä, että on epätodennäköistä, että jokin jäsenvaltio pystyy noudattamaan siihen sovellettavaa aikataulua, komissio voi tehdä täytäntöönpanosäädöksenä päätöksen, jolla kyseinen jäsenvaltio velvoitetaan mukauttamaan suunnitelmiaan asianmukaisella tavalla aikataulun noudattamisen varmistamiseksi. 12 a artikla Yhteinen valtuutusprosessi yksittäisten radiotaajuuksien käyttölupien myöntämiseksi 1. Kaksi tai useampia jäsenvaltioita voi valtuutusdirektiivin 6 ja 7 artiklassa säädettyjä velvoitteita täyttäessään tehdä yhteistyötä toistensa ja komission kanssa luodakseen yhteisen valtuutusprosessin yksittäisten radiotaajuuksien käyttölupien myöntämistä varten minkä tahansa 12 artiklan 2 kohdan perusteella vahvistetun aikataulun mukaisesti. Yhteisen valtuutusprosessin on täytettävä seuraavat perusteet: a) Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät yksittäiset kansalliset valtuutusprosessit yhteisen aikataulun mukaisesti. b) Tarvittaessa määritetään asianomaisten jäsenvaltioiden väliset yhteiset ehdot ja menettelyt yksittäisten lupien valinnalle ja myöntämiselle. c) Tarvittaessa määritetään asianomaisten jäsenvaltioiden väliset yksittäisiä käyttölupia koskevat yhteiset tai vertailukelpoiset ehdot, joiden perusteella voidaan muun muassa myöntää operaattoreille osoitettavia taajuuslohkoja vastaavat yhdenmukaiset käyttöoikeuskokonaisuudet. 2. Jos jäsenvaltiot aikovat luoda yhteisen valtuutusprosessin, asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava komissiolle ja toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus tutustua toimenpide-ehdotuksiin samanaikaisesti. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille. 3. Muut jäsenvaltiot voivat milloin tahansa liittyä yhteiseen valtuutusprosessiin. [tark. 133] 13 artikla Valtuutusmenettelyjen ja -ehtojen koordinointi radiotaajuuksien käyttämiseksi langatonta laajakaistaviestintää varten sisämarkkinoilla 1. Jos kansallinen toimivaltainen viranomainen aikoo asettaa radiotaajuuksien käytön ehdoksi yleisvaltuutuksen tai myöntää yksittäisiä radiotaajuuksien käyttölupien taikka muuttaa radiotaajuuksien käyttöön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan mukaisesti, sen on toimitettava toimenpideluonnoksensa ja sen perustelut yhtäaikaisesti komissiolle ja radiotaajuuksista vastaavilla muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille direktiivin 2002/21/EY 6 artiklassa tarkoitetun julkisen kuulemisen jälkeen, jos sellainen on järjestettävä, ja joka tapauksessa vasta sellaisessa vaiheessa toimenpideluonnoksen laatimisessa, että komissio ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat saada riittävät ja vakaat tiedot kaikista asian kannalta merkityksellisistä seikoista. Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on annettava tiedot, joihin sisältyvät soveltuvin osin vähintään seuraavat: a) valtuutusprosessin tyyppi; b) valtuutusprosessin aikataulu; c) käyttölupien kesto, jonka on oltava vähintään 25 vuotta ja joka on joka tapauksessa tarkoituksenmukainen investointien ja kilpailun kannustamiseksi sekä taajuuksien vajaakäytön tai varastoon keräämisen estämiseksi; [tark. 134] d) yleensä saatavilla olevien tai tietyn yrityksen saatavilla olevien radiotaajuuksien tyyppi ja määrä; e) mahdollisten perittävien maksujen määrä ja rakenne; f) korvaukset ja kannustimet, joilla nykyisiä käyttäjiä kannustetaan radiotaajuuksien vapauttamiseen tai yhteiskäyttöön; g) kattavuutta koskevat velvoitteet; h) tukkutason käyttöoikeudet sekä kansalliset tai alueelliset verkkovierailua koskevat vaatimukset; i) radiotaajuuksien varaaminen tietyn tyyppisille toimijoille tai tietyn tyyppisten toimijoiden sulkeminen pois; j) käyttölupien jakoon, uudelleenjakoon, siirtoon tai kasautumiseen liittyvät ehdot; [tark. 135] k) mahdollisuus radiotaajuuksien yhteiskäyttöön; l) infrastruktuurin yhteiskäyttö; m) teknologian vähimmäissuoritustasot; n) direktiivin 2002/21/EY 9 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla sovellettavat rajoitukset; o) yhden tai useamman käyttöluvan kumoaminen tai peruuttaminen taikka tällaisiin lupiin liittyvien oikeuksien tai velvollisuuksien muuttaminen silloin kun muutoksia ei voida pitää direktiivin 2002/20/EY 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähäisinä. 2. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ja komissio voivat esittää huomautuksia asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa. Tätä kahden kuukauden määräaikaa ei voi pidentää. Arvioidessaan toimenpide-ehdotusta tämän artiklan mukaisesti komissio ottaa huomioon erityisesti a) direktiivien 2002/20/EY ja 2002/21/EY sekä päätöksen N:o 243/2012/EU säännökset; b) edellä 9 artiklassa esitetyt sääntelyperiaatteet; c) edellä 10 artiklassa tiettyjen erityisehtojen osalta vahvistetut asiaankuuluvat kriteerit ja 11 artiklassa vahvistetut lisäsäännökset; d) mahdolliset 12 artiklan mukaisesti hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset; [tark. 136] e) johdonmukaisuuden muissa jäsenvaltioissa hiljattain toteutettujen, meneillään olevien tai suunniteltujen menettelyjen kanssa ja vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Jos komissio kyseisen määräajan kuluessa ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että toimenpide-ehdotus muodostaisi esteen sisämarkkinoille tai jos sillä on vakavia epäilyjä sen yhteensopivuudesta unionin oikeuden kanssa, toimenpide-ehdotuksen hyväksymistä on lykättävä vielä kahdella kuukaudella. Komissio ilmoittaa myös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toimenpide-ehdotukseen omaksumansa kannan tällaisessa tapauksessa. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kahden kuukauden lisäajan kuluessa komission ja asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tiivistä yhteistyötä yksilöidäkseen asianmukaisimman ja tehokkaimman toimenpiteen 2 kohdassa tarkoitettujen kriteerien pohjalta, samalla kun otetaan asianmukaisesti huomioon markkinatoimijoiden näkemykset ja tarve varmistaa johdonmukaisen sääntelykäytännön kehittyminen. 4. Toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa menettelyn aikana muuttaa toimenpide-ehdotustaan tai perua sen ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon komission 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen. 5. Komissio voi 2 kohdassa tarkoitetun kahden kuukauden lisäajan kuluessa a) esittää viestintäkomitealle päätösluonnoksen, jossa vaaditaan kyseistä toimivaltaista viranomaista perumaan toimenpide-ehdotuksensa. Päätösluonnokseen liitetään yksityiskohtainen ja objektiivinen selvitys siitä, miksi komissio katsoo, ettei toimenpide-ehdotusta pidä hyväksyä ilmoitetussa muodossaan, sekä tarvittaessa yksityiskohtaiset ehdotukset toimenpide-ehdotuksen muuttamiseksi; tai b) tehdä päätöksen, jolla se muuttaa kyseiseen toimenpide-ehdotukseen omaksumaansa kantaa. 6. Jos komissio ei ole esittänyt 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettua päätösluonnosta tai jos se tekee 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun päätöksen, kyseinen toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä toimenpide-ehdotuksen. Jos komissio on esittänyt 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun päätösluonnoksen, toimivaltaisen viranomaisen on lykättävä toimenpideluonnoksen hyväksymistä enintään kuuden kuukauden ajan siitä, kun 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle. Komissio voi päättää muuttaa kantaansa toimenpide-ehdotukseen missä tahansa menettelyn vaiheessa, myös sen jälkeen kun päätösluonnos on esitetty viestintäkomitealle. 7. Komissio tekee mahdolliset päätökset toimivaltaisen viranomaisen velvoittamisesta perumaan toimenpide-ehdotuksensa hyväksymällä täytäntöönpanosäädöksiä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 8. Kun komissio on tehnyt päätöksen 7 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on muutettava toimenpide-ehdotusta tai peruttava se kuuden kuukauden kuluessa komission päätöksen tiedoksiantamispäivästä. Jos toimenpide-ehdotusta muutetaan, toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa järjestettävä julkinen kuuleminen, ja sen on ilmoitettava muutettu toimenpide-ehdotus komissiolle 1 kohdan mukaisesti. 9. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on otettava mahdollisimman tarkasti huomioon kaikki muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja komission huomautukset, ja se voi, lukuun ottamatta 2 kohdan kolmannessa alakohdassa, 6 kohdan toisessa alakohdassa ja 7 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, hyväksyä lopullisen toimenpide-ehdotuksen, joka sen on tällöin annettava tiedoksi komissiolle. 10. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle toimenpiteeseensä liittyvän menettelyn tuloksista, kun menettely on saatettu päätökseen. 14 artikla Pääsy langattomiin lähiverkkoihin 1. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on sallittava pääsy langattomien lähiverkkojen kautta yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan verkkoon ja yhdenmukaistettujen radiotaajuuksien käyttö tätä varten pelkällä yleisvaltuutuksella. 2. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset eivät saa estää yleisen sähköisen viestinnän tarjoajia antamasta yleisölle pääsyä verkkoihinsa langattomien lähiverkkojen kautta, jotka voivat sijaita loppukäyttäjän tiloissa, edellyttäen että yleisvaltuutusehtoja noudatetaan ja loppukäyttäjältä on saatu tähän etukäteen tietoinen suostumus. 3. Yleisen sähköisten viestinnän tarjoajat eivät saa yksipuolisesti rajoittaa a) loppukäyttäjien oikeutta liittyä valitsemiinsa kolmansien osapuolten tarjoamiin langattomiin lähiverkkoihin; b) loppukäyttäjien oikeutta sallia muille loppukäyttäjille vastavuoroisesti tai yleisemmin pääsy tällaisten tarjoajien verkkoihin langattomien lähiverkkojen kautta, myös hyödyntäen sellaisia kolmansien osapuolten aloitteita, joilla eri loppukäyttäjien langattomia lähiverkkoja kootaan yhteen ja asetetaan yleisesti saataville. 4. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset eivät saa rajoittaa loppukäyttäjien oikeutta sallia muille loppukäyttäjille vastavuoroisesti tai yleisemmin pääsy langattomiin lähiverkkoihinsa, myös hyödyntäen sellaisia kolmansien osapuolen aloitteita, joilla eri loppukäyttäjien langattomia lähiverkkoja kootaan yhteen ja asetetaan yleisesti saataville. 5. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset eivät saa rajoittaa yleisen pääsyn tarjoamista langattomiin lähiverkkoihin, a) kun sitä tarjoavat julkisviranomaiset omissa tiloissaan tai niiden välittömässä läheisyydessä ja se liittyy näissä tiloissa tarjottaviin julkisiin palveluihin; b) kun sitä tarjotaan valtiosta riippumattomien järjestöjen tai julkisviranomaisten aloitteilla, joissa eri loppukäyttäjien langattomia lähiverkkoja kootaan yhteen ja tuodaan vastavuoroisesti tai yleisemmin saataville, mukaan lukien soveltuvin osin langattomat lähiverkot, joihin tarjotaan yleinen pääsy a alakohdan mukaisesti. 6. Yritystä, julkisviranomaista tai muuta loppukäyttäjää ei voida katsoa yleisen sähköisen viestinnän tarjoajaksi pelkästään sen perusteella, että se tarjoaa yleistä pääsyä langattomiin lähiverkkoihin, jos tällainen pääsyn tarjoaminen ei ole luonteeltaan kaupallista tai jos se on pelkästään muun sellaisen kaupallisen toiminnan ja julkisen palvelun liitännäistoiminto, joka ei ole riippuvaista signaalien siirtämisestä näissä verkoissa. 15 artikla Pienalueen langattomien liityntäpisteiden käyttöönotto ja toiminta 1. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on sallittava huomaamattomien pienalueen langattomien liityntäpisteiden käyttöönotto, liitäntä ja toiminta yleisvaltuutusjärjestelmän puitteissa rajoittamatta aiheettomasti tätä käyttöönottoa, kytkentää tai toimintaa erillisillä kaavoitusluvilla tai muilla tavoilla, jos tällainen käyttö on 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaista. Tämä kohta ei rajoita pienalueen langattomien liityntäpisteiden toimintaan käytettävien radiotaajuuksien valtuutusjärjestelmää. 2. Jotta yleisvaltuutusjärjestelmä voitaisiin panna täytäntöön yhdenmukaisesti pienalueen langattomien liityntäpisteiden käyttöönottoa, liitäntä ja toimintaa varten 1 kohdan mukaisesti, komissio voi täsmentää vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä täsmentää pienalueen langattomien liityntäpisteiden käyttöönottoa, kytkentää ja toimintaa varten tekniset ominaisuudet, joiden noudattamisella varmistetaan, että nämä liityntäpisteet ovat luonteeltaan huomaamattomia niiden ollessa käytössä erilaisissa paikallisissa oloissa. Komissio täsmentää nämä tekniset ominaisuudet pienalueen langattomien liityntäpisteiden suurinta sallittua kokoa, tehoa, sähkömagneettisia ominaisuuksia ja visuaalista vaikutusta varten. Pienalueen langattomien liityntäpisteiden käyttöä varten täsmennettävien teknisten ominaisuuksien on vähintään vastattava direktiivin 2013/35/EU(25) vaatimuksia ja neuvoston suosituksessa N:o 1999/519/EY(26) määriteltyjä raja-arvoja. [tark. 137] Jotta pienalueen langattomien liityntäpisteiden käyttöönotto, liitäntä ja toiminta voisivat hyötyä 1 kohdan säännöksistä, sitä varten täsmennettävät tekniset ominaisuudet eivät saa rajoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY(27) olennaisia vaatimuksia tällaisten tuotteiden markkinoilla saattamisesta. [tark. 138] Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 16 artikla Radiotaajuuksien koordinointi jäsenvaltioiden kesken 1. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava radiotaajuuksien käytön järjestäminen alueellaan ja erityisesti toteutettava kaikki tarpeelliset taajuuksien varaamis- tai jakamistoimenpiteet, jotta estettäisiin se, ettei jokin muu jäsenvaltio pysty sallimaan alueellaan tietyn yhdenmukaistetun taajuusalueen käyttöä unionin lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niille sovellettavien kansainvälisten sopimusten, kuten kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radio-ohjesäännön, nojalla kuuluvia velvoitteita. 2. Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä keskenään radiotaajuuksien käytön rajat ylittävässä koordinoinnissa, jotta voidaan varmistaa 1 kohdan noudattaminen sekä varmistaa, ettei yhdeltäkään jäsenvaltiolta estetä radiotaajuuksien tasapuolista saantia. 3. Jäsenvaltio, jota asia koskee, voi pyytää radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevältä ryhmältä tukea kyseisen jäsenvaltion ja mahdollisesti muiden jäsenvaltioiden avustamiseksi tämän artiklan noudattamisessa. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä sen varmistamiseksi, että koordinoinnin tuloksena saaduissa ratkaisuissa noudatetaan vaatimusta radiotaajuuksien tasapuolisesta saannista jäsenvaltioiden välillä, mahdollisten käytännön epäjohdonmukaisuuksien ratkaisemiseksi, jos koordinointi johtaa keskenään erilaisiin tuloksiin eri jäsenvaltioissa, sekä koordinoitujen ratkaisujen täytäntöönpanon varmistamiseksi unionin oikeuden mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 139] 2 jakso Eurooppalaiset virtuaaliset käyttöoikeustuotteet 17 artikla Eurooppalaiset virtuaaliset laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteet 1. Direktiivin 2002/19/EY 8 ja 12 artiklan mukaisesti määrätyn virtuaalisen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteen tarjoaminen on katsottava eurooppalaisen virtuaalisen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteen tarjoamiseksi, jos se toimitetaan jonkin liitteessä I esitetyn "Tarjouksen" yhteydessä lueteltujen vähimmäisparametrien mukaisesti ja jos se täyttää kaikki seuraavat olennaiset vaatimukset: a) sitä voidaan tarjota korkealaatuisena tuotteena kaikkialla unionissa; b) siihen liittyy mahdollisimman suuri verkkojen ja palvelujen yhteentoimivuus ja syrjimätön verkonhallinta operaattoreiden välillä verkkotopologiaa vastaavasti; c) se voi palvella loppukäyttäjiä kilpailuehdoin; d) se on kustannustehokas ottaen huomioon kapasiteetti, joka on toteutettava nykyisissä ja uusissa verkoissa, ja sen kyky toimia rinnakkain muiden käyttöoikeustuotteiden kanssa, joita voidaan tarjota samassa verkkoinfrastruktuurissa; e) se on operatiivisesti tehokas ja erityisesti aiheuttaa mahdollisimman vähän toteutukseen liittyviä esteitä ja käyttöönottokustannuksia virtuaalisten laajakaistaviestinnän käyttöoikeuksien tarjoajille ja hakijoille; f) siinä varmistetaan yksityisyyden suojaa, henkilötietojen suojaa, verkkojen turvallisuutta ja eheyttä sekä avoimuutta koskevien sääntöjen noudattaminen unionin oikeuden mukaisesti. 2. Siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan liitettä I markkinoiden ja teknologian kehitykseen, jotta voidaan jatkuvasti täyttää 1 kohdassa luetellut olennaiset vaatimukset. [tark. 140] 17 a artikla Yritysten viestintäpalvelujen tarjoamiseen tarkoitetut tukkutason korkealaatuiset käyttöoikeustuotteet 1. Kansallisten sääntelyviranomaisten on tarkasteltava, onko oikeasuhteista määrätä sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajille, joilla on direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 16 artiklan mukaisesti todettu olevan merkittävää markkinavoimaa merkityksellisillä, tukkutason laadukkaiden sähköisten viestintäpalvelujen markkinoilla, velvoite julkaista tukkutason viitetarjous, kun otetaan huomioon 2 kohdassa tarkoitetut BERECin suuntaviivat. Tämä tarkastelu olisi suoritettava kuukauden kuluessa BERECin suuntaviivojen julkaisemisesta. 2. BEREC vahvistaa 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä sidosryhmiä kuultuaan yhdessä komission kanssa suuntaviivat, joissa määritetään viitetarjoukseen sisällytettävät seikat. Suuntaviivoissa olisi käsiteltävä ainakin kiinteiden yhteyksien paikallisosia ja niissä voidaan käsitellä muita yrityksille tarkoitettuja tukkutason käyttöoikeustuotteita, joita BEREC pitää asiaan kuuluvina, kun otetaan huomioon vähittäis- ja tukkukysyntä ja parhaat sääntelykäytännöt. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat edellyttää, että viitetarjoukseen sisällytetään myös muita seikkoja. BEREC arvioi suuntaviivat säännöllisesti uudelleen markkinoiden ja tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi. [tark. 141] 18 artikla Eurooppalaiseen virtuaaliseen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteeseen liittyvät sääntelyehdot 1. Kansallisen sääntelyviranomaisen, joka on jo asettanut direktiivin 2002/19/EY 8 ja 12 artiklan mukaisesti operaattorille velvoitteen tarjota tukkutason käyttöoikeus seuraavan sukupolven verkkoon, on arvioitava, olisiko tarkoituksenmukaista ja oikeasuhteista asettaa sen sijaan velvoite tarjota eurooppalaista virtuaalista laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotetta, joka vastaa toiminnallisuudeltaan vähintään jo määrättyä tukkutason käyttöoikeustuotetta. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen kansallisten sääntelyviranomaisten on tehtävä vaadittu arviointi nykyisistä tukkutason käyttöoikeuksiin liittyvistä korjaavista toimenpiteistä mahdollisimman pian tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, riippumatta direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehtävän merkityksellisten markkinoiden analyysin ajankohdasta. Jos kansallinen sääntelyviranomainen, joka on jo asettanut velvoitteen tarjota virtuaalista laajakaistaverkkojen käyttöoikeutta, katsoo ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arviointinsa pohjalta, ettei eurooppalainen virtuaalinen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuote sovellu kyseessä oleviin erityisiin olosuhteisiin, sen on esitettävä tälle perustelut toimenpide-ehdotuksessaan direktiivin 2002/21/EY 6 ja 7 artiklan mukaista menettelyä noudattaen. 2. Jos kansallinen sääntelyviranomainen aikoo asettaa operaattorille velvoitteen myöntää tukkutason käyttöoikeus seuraavan sukupolven verkkoon direktiivin 2002/19/EY 8 ja 12 artiklan mukaisesti, sen on mainitun direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa mainittujen seikkojen lisäksi arvioitava toisiinsa nähden edut, jotka saataisiin i) määräämällä passiivinen tukkutason hyödyke, kuten tilaajayhteyksien tai niiden osien fyysisesti eriytetty tarjonta; ii) toiminnallisuudeltaan vastaava ei-fyysinen tai virtuaalinen tukkutason hyödyke ja erityisesti eurooppalainen virtuaalinen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuote, joka täyttää tämän asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I olevassa 1 kohdassa esitetyt olennaiset vaatimukset ja parametrit. 3. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2002/19/EY 12 artiklan 3 kohdassa säädetään, jos kansallinen sääntelyviranomainen aikoo asettaa operaattorille velvoitteen tarjota virtuaalista laajakaistaverkkojen käyttöoikeutta mainitun direktiivin 8 ja 12 artiklan mukaisesti, sen on määrättävä velvoite tarjota eurooppalaista virtuaalista laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotetta, joka toiminnallisuudeltaan vastaa parhaiten sen arvioinnissa todettuun sääntelylliseen tarpeeseen. Jos kansallinen sääntelyviranomainen katsoo, ettei eurooppalainen virtuaalinen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuote soveltuisi kyseessä oleviin erityisiin olosuhteisiin, sen on esitettävä tälle perustelut toimenpide-ehdotuksessaan direktiivin 2002/21/EY 6 ja 7 artiklan mukaista menettelyä noudattaen. 4. Arvioidessaan 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti, onko määrättävä eurooppalainen virtuaalinen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuote muiden tukkutason käyttöoikeustuotteiden sijaan, kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava huomioon intressi sääntelyllisten olosuhteiden lähentymiseen koko unionissa tukkutason korjaavissa toimenpiteissä, infrastruktuuripohjaisen kilpailun nykyinen ja ennakoitu tila, markkinaolosuhteiden kehitys kohti kilpailevien seuraavan sukupolven verkkojen tarjoamista, huomattavan markkinavoiman operaattoriksi todetun operaattorin ja käyttöoikeuksia hakevien tekemät investoinnit sekä näiden investointien kuoletusaika. Kansallisten sääntelyviranomaisten on tarvittaessa asetettava siirtymäaika nykyisen tukkutason käyttöoikeustuotteen korvaamiselle eurooppalaisella virtuaalisella laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteella. 5. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2002/19/EY 9 artiklan 3 kohdassa säädetään, jos operaattorilla on mainitun direktiivin 8 ja 12 artiklan nojalla velvoitteita tarjota eurooppalaista virtuaalista laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotetta, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että julkaistaan viitetarjous, joka sisältää ainakin liitteessä I olevassa 2 kohdassa tai tapauksen mukaan 3 kohdassa esitetyt tekijät. 6. Poiketen siitä, mitä direktiivin 2002/21/EY 16 artiklan 3 kohdassa säädetään, kansallinen sääntelyviranomainen ei saa asettaa pakollista ilmoitusaikaa ennen kuin se peruuttaa jo määrätyn velvoitteen tarjota eurooppalaista virtuaalista laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotetta, joka täyttää 17 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I olevassa 2 kohdassa esitetyt olennaiset vaatimukset ja parametrit, jos kyseessä oleva operaattori sitoutuu vapaaehtoisesti antamaan tällaisen tuotteen saataville kolmansien osapuolten pyynnöstä tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin vielä kolmen vuoden ajan. 7. Kun kansallinen sääntelyviranomainen harkitsee 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun arvioinnin yhteydessä, onko direktiivin 2002/19/EY 13 artiklan mukaisesti määrättävä tai pidettävä voimassa seuraavan sukupolven verkkojen tukkutason käyttöoikeuksiin liittyviä hintavalvontavelvollisuuksia joko jonkin eurooppalaisen virtuaalisen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteen avulla tai muulla tavoin, sen on tutkittava kilpailun tilaa vähittäistasolla tarjottavien tuotteiden hintojen, valikoiman ja laadun kannalta. Sen on otettava huomioon syrjintäsuojan toimivuus tukkutasolla ja muiden kiinteiden tai langattomien verkkojen taholta tulevan infrastruktuuripohjaisen kilpailun tila painottaen tällöin asianmukaisesti seuraavan sukupolven verkkojen välillä jo vallitsevan infrastruktuuripohjaisen kilpailun merkitystä laadun parantamiseksi edelleen loppukäyttäjille, jotta voidaan määrittää, onko tukkutason käyttöoikeuksiin tarpeen tai oikeasuhteista soveltaa hintavalvontaa tarkasteltavassa tapauksessa. [tark. 142] 19 artikla Laatuvarmistettu liityntätuote 1. Kaikilla operaattoreilla on oikeus tarjota 4 kohdassa täsmennettyä eurooppalaista laatuvarmistettua liityntätuotetta (assured service quality, ASQ). 2. Kaikkien operaattoreiden on täytettävä sähköisten viestintäpalvelujen valtuutetun tarjoajan kirjallisesti esittämät kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat 4 kohdassa täsmennetyn eurooppalaisen laatuvarmistetun liityntätuotteen tarjoamista. Mahdollinen kieltäytyminen eurooppalaisen laatuvarmistetun liityntätuotteen tarjoamisesta on perusteltava objektiivisesti. Operaattorin on ilmoitettava syyt kieltäytymiseen kuukauden kuluessa kirjallisesta pyynnöstä. Objektiivisesti perustelluksi kieltäytymisen syyksi katsotaan se, ettei eurooppalaisen laatuvarmistetun liityntätuotteen tarjoamista pyytävä osapuoli voi tai halua antaa eurooppalaista laatuvarmistettua liityntätuotetta joko unionissa tai kolmansissa maissa pyynnön vastaanottaneen osapuolen saataville kohtuullisin ehdoin, jos viimeksi mainittu sitä pyytää. 3. Jos pyyntö hylätään tai erityisistä ehdoista ja edellytyksistä, mukaan lukien hinta, ei ole päästy sopimukseen kahden kuukauden kuluessa kirjallisesta pyynnöstä, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen ratkaistavaksi direktiivin 2002/21/EY 20 artiklan mukaisesti. Tällöin voidaan soveltaa tämän asetuksen 3 artiklan 6 kohtaa. 4. Liityntätuotteen tarjoaminen katsotaan eurooppalaisen laatuvarmistetun liityntätuotteen tarjoamiseksi, jos se tapahtuu liitteessä II lueteltujen vähimmäisparametrien mukaisesti ja jos se täyttää kaikki seuraavat olennaiset vaatimukset: a) sitä voidaan tarjota korkealaatuisena tuotteena kaikkialla unionissa; b) palveluntarjoajat voivat sen avulla täyttää loppukäyttäjiensä tarpeet; c) se on kustannustehokas ottaen huomioon olemassa olevat ratkaisut, joita voidaan tarjota samoissa verkoissa; d) se on operatiivisesti tehokas ja erityisesti aiheuttaa mahdollisimman vähän toteutukseen liittyviä esteitä ja käyttöönottokustannuksia asiakkaille; ja e) siinä varmistetaan yksityisyyden suojaa, henkilötietojen suojaa, verkkojen turvallisuutta ja eheyttä sekä avoimuutta koskevien sääntöjen noudattaminen unionin oikeuden mukaisesti. 5. Siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan liitettä II markkinoiden ja teknologian kehitykseen, jotta voidaan jatkuvasti täyttää 4 kohdassa luetellut olennaiset vaatimukset. [tark. 143] 20 artikla Eurooppalaisiin käyttöoikeustuotteisiin liittyvät toimenpiteet 1. Komissio antaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016 täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yhdenmukaiset tekniset ja menetelmäsäännöt 17 artiklassa ja liitteessä I olevassa 1 kohdassa tarkoitetun eurooppalaisen virtuaalisen laajakaistaverkkojen käyttöoikeustuotteen toteuttamista varten mainituissa säännöksissä täsmennettyjen kriteerien ja parametrien mukaisesti ja jotta voidaan varmistaa, että tällainen seuraavan sukupolven verkkojen virtuaalinen tukkutason käyttöoikeustuote vastaa toiminnallisuudeltaan eriytettyjen fyysisten tilaajayhteyksien käyttöoikeustuotetta. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 2. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yhdenmukaiset tekniset ja menetelmäsäännöt yhden tai useamman 17 ja 19 artiklassa, liitteessä I olevassa 2 ja 3 kohdassa sekä liitteessä II tarkoitetun eurooppalaisen käyttöoikeustuotteen toteuttamista varten mainituissa säännöksissä täsmennettyjen sovellettavien kriteerien ja parametrien mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 144] IV LUKU YHDENMUKAISTETUT LOPPUKÄYTTÄJIEN AVOIMEEN INTERNETIIN PÄÄSYÄ KOSKEVAT KÄYTTÄJIEN OIKEUDET [tark. 146] 21 artikla Syrjinnän ja rajoitusten poistaminen 1. Julkisviranomaiset eivät saa rajoittaa loppukäyttäjien vapautta käyttää toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yrityksen tarjoamia yleisiä sähköisiä viestintäverkkoja tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja. 2. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat eivät saa soveltaa loppukäyttäjiin syrjiviä käyttöoikeuksiin tai käyttöön liittyviä vaatimuksia tai ehtoja loppukäyttäjän kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella, paitsi jos tällaiset erot ovat objektiivisesti perusteltuja. 3. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat eivät saa muuten kuin objektiivisesti perustelluista syistä soveltaa unionin sisäiseen viestintään, joka ulottuu toiseen jäsenvaltioon, tariffeja, jotka ovat korkeampia a) kuin kotimaan kaukoviestinnän tariffit, kun on kyse kiinteän verkon viestinnästä; b) kuin asetuksessa (EU) N:o 531/2012 vahvistetut säänneltyjen verkkovierailuäänipuhelu- ja ‑tekstiviestipalvelujen eurotariffit, kun on kyse matkaviestinnästä. [tark. 145] 22 artikla Valtioiden rajat ylittävä riitojen ratkaisu Direktiivin 2002/22/EY 34 artiklan 1 kohdan mukaisia tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä sovelletaan myös sellaisia sopimuksia koskeviin riitoihin, joiden osapuolina ovat johonkin muuhun jäsenvaltioon sijoittautuneet kuluttajat, muut loppukäyttäjät – siltä osin kuin tällaisia tuomioistuinten ulkopuolisia menettelyjä on myös niiden käytössä – ja yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat. Direktiivin 2013/11/EU(28) soveltamisalaan kuuluviin riitoihin sovelletaan mainitun direktiivin säännöksiä. [tark. 147] 23 artikla Vapaus tarjota ja hyödyntää pääsyä avoimeen internetiin sekä kohtuullinen liikenteenhallinta [tark. 148] 1. Loppukäyttäjillä on vapaus oikeus saada ja välittää tietoa ja sisältöjä sekä käyttää ja tarjota valitsemiaan sovelluksia ja palveluja ja käyttää valitsemiaan päätteitä riippumatta loppukäyttäjän tai palveluntarjoajan sijaintipaikasta tai palvelun, tiedon tai sisällön alkuperästä tai määränpäästä, internet-liityntäpalvelunsa kautta. Loppukäyttäjillä on vapaus tehdä sopimuksia datansiirron määristä ja nopeuksista internet-liityntäpalvelujen tarjoajien kanssa ja tällaisten datamääriä koskevien sopimusten mukaisesti hyödyntää kaikkia internetin sisältöjen, sovellusten ja palvelujen tarjoajien tarjouksia. 2. Loppukäyttäjillä on myös vapaus sopia joko tarjoajien tai sisältöjen, sovellusten ja palvelujen tarjoajien kanssa erikoistuneiden palvelujen tarjoamisesta, joiden palvelunlaatu on parempi. Jotta loppukäyttäjille voidaan tarjota erikoistuneita palveluja, sisältöjen, sovellusten ja palvelujen tarjoajilla ja yleisen sähköisen viestinnän tarjoajilla on vapaus tehdä sopimuksia toistensa kanssa tarvittavien datamäärien tai ‑liikenteen välittämiseksi erikoistuneina palveluina, joilla on tietty palvelunlaatu ja kohdennettu kapasiteetti. Erikoistuneiden palvelujen tarjoaminen ei saa heikentää toistuvasti tai jatkuvasti internet-liityntäpalvelujen yleistä laatua Internet-liityntäpalveluiden tarjoajat, yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat ja sisältöjen, sovellusten ja palvelujen tarjoajat voivat vapaasti tarjota erikoistuneita palveluja loppukäyttäjille. Näitä palveluja voidaan tarjota ainoastaan siinä tapauksessa, että verkkokapasiteetti riittää niiden tarjoamiseen internet-liityntäpalveluiden ohella ja että ne eivät heikennä internet-liityntäpalveluiden saatavuutta tai laatua. Loppukäyttäjille internet-liityntäpalveluja tarjoavat tarjoajat eivät saa tehdä eroa toiminnallisesti toisiaan vastaavien palvelujen ja sovellusten välillä. 3. Tämä artikla ei rajoita unionin tai kansallista lainsäädäntöä, joka koskee välitettävien tietojen, sisältöjen, sovellusten tai palvelujen laillisuutta. 4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vapauksien käyttämistä on helpotettava antamalla 25 artiklan 1 kohdassa, 26 artiklan 2 kohdassa ja 27 artiklan 1 ja 2 kohdassa edellytetyt täydelliset tiedot Loppukäyttäjille on annettava täydelliset tiedot direktiivin 2002/22/EY 20 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 3 kohdan ja 21 a artiklan mukaisesti, mukaan lukien tiedot kaikista sovellettavista liikenteenhallintatoimenpiteistä, jotka saattavat vaikuttaa tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tiedon, sisällön, sovellusten ja palvelujen saatavuuteen ja jakeluun. 5. Internet-liityntäpalvelujen sopimuspohjaisesti sovittujen tarjoajat ja loppukäyttäjät voivat sopia internet-liityntäpalvelujen datansiirtomäärien tai ‑nopeuksien rajoissa ‑nopeuksien rajoittamisesta. Internet-liityntäpalvelujen tarjoajat eivät saa rajoittaa 1 kohdassa säädettyjä vapauksia estämällä pääsyn tiettyihin sisältöihin, sovelluksiin tai palveluihin taikka niiden tiettyihin luokkiin, hidastamalla tai muttamalla niitä, heikentämällä niiden laatua tai syrjimällä niitä, paitsi tapauksissa, joissa on välttämätöntä soveltaa kohtuullisia liikenteenhallintatoimenpiteitä. Kohtuullisten Liikenteenhallintatoimenpiteiden on oltava läpinäkyviä, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia ja niiden on oltava tarpeen, jotta voidaan a) panna täytäntöön oikeudellinen säännös tai tuomioistuimen määräys taikka ehkäistä tai vaikeuttaa vakavia rikoksia; b) säilyttää verkon, sen kautta tarjottavien palvelujen ja loppukäyttäjien päätelaitteiden eheys ja turvallisuus; c) estää ei-toivottu viestintä loppukäyttäjille, jotka ovat antaneet ennalta suostumuksensa tällaisille rajoittaville toimenpiteille; d) minimoida ehkäistä tai lieventää tilapäisen tai ja poikkeuksellisen verkon ruuhkautumisen vaikutukset sillä edellytyksellä, että toisiaan vastaavia liikenteen tyyppejä kohdellaan yhtäläisesti. Kohtuulliseen liikenteenhallintaan saa liittyä ainoastaan sellaista tietojen käsittelyä, joka on välttämätöntä ja oikeasuhteista tämän kohdan tarkoitusten saavuttamiseksi. Liikenteenhallintatoimenpiteitä on sovellettava vain välttämättömän ajan. Liikenteenhallintaan saa liittyä ainoastaan sellaista henkilötietojen käsittelyä, joka on välttämätöntä ja oikeasuhteista tämän kohdan tarkoitusten saavuttamiseksi ja siihen on sovellettava myös direktiiviä 2002/58/EY erityisesti viestinnän luottamuksellisuuden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/46/EY soveltamista. Internet-liityntäpalvelujen tarjoajien on otettava käyttöön asianmukaisia, selkeitä, avoimia ja tehokkaita menettelyjä, joilla on tarkoitus käsitellä tämän artiklan väitettyjä rikkomuksia koskevia valituksia. Tällaisilla menettelyillä ei saa rajoittaa loppukäyttäjien oikeutta ilmoittaa asiasta kansalliselle sääntelyviranomaiselle. [tarkistukset 236 ja 243] 24 artikla Palvelun laatutakeet 1. Kansallisten sääntelyviranomaisten Kun kansalliset sääntelyviranomaiset käyttävät 30 a artiklan mukaista toimivaltaansa 23 artiklan suhteen, niiden on seurattava tarkasti ja varmistettava, että loppukäyttäjät voivat tehokkaasti hyötyä 23 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyistä vapauksista, että 23 artiklan 5 kohtaa noudatetaan ja että saatavilla on jatkuvasti syrjimättömiä internet-liityntäpalveluja, joiden laatutaso vastaa teknologian kehitystä ja joiden laatua erikoistuneet palvelut eivät heikennä. Niiden on yhteistyössä muiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa myös seurattava erikoistuneiden palvelujen vaikutuksia kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja innovointiin. Kansallisten sääntelyviranomaisten on raportoitava julkistettava vuosittain kertomuksia seurannastaan ja havainnoistaan ja annettava kertomukset komissiolle ja BERECille seurannastaan ja havainnoistaan. [tark. 153] 2. Jotta voidaan estää palvelun laadun yleinen heikentyminen internet-liityntäpalveluissa tai taata loppukäyttäjien käyttäjien mahdollisuus saada ja välittää tietoa, ja sisältöjä ja ohjelmistoja tai käyttää valitsemiaan sovelluksia ja palveluja, kansallisilla viranomaisilla on oltava valtuudet määrätä palvelunlaadun vähimmäisvaatimuksia ja tarvittaessa muita kansallisten sääntelyviranomaisten määrittelemiä palvelun laatua koskevia muuttujia yleisen sähköisen viestinnän tarjoajille. Kansallisten sääntelyviranomaisten on toimitettava komissiolle hyvissä ajoin ennen tällaisten vaatimusten asettamista yhteenveto toimenpiteiden perusteista, suunnitellut vaatimukset sekä ehdotettu toimintatapa. Kyseisten tietojen on oltava myös BERECin käytettävissä. Komissio voi kyseiset tiedot tutkittuaan antaa huomautuksia tai suosituksia etenkin varmistaakseen, etteivät suunnitellut vaatimukset vaikuta haitallisesti sisämarkkinoiden toimintaan. Suunniteltuja vaatimuksia ei saa hyväksyä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on saanut kaikki tarvittavat tiedot, ellei komission ja kansallisen sääntelyviranomaisen välillä ole sovittu toisin, ellei komissio ole ilmoittanut kansalliselle sääntelyviranomaiselle tarkastelujakson lyhentämisestä tai ellei komissio ole esittänyt huomautuksia tai suosituksia. Kansallisten sääntelyviranomaisten on otettava mahdollisimman tarkoin huomioon komission huomautukset tai suositukset ja annettava hyväksytyt vaatimukset tiedoksi komissiolle ja BERECille. [tark. 154] 3. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla BEREC vahvistaa kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta sidosryhmiä kuultuaan ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa yleiset suuntaviivat, joissa määritellään yhdenmukaiset edellytykset kansallisten toimivaltaisten viranomaisten velvoitteiden täytäntöönpanolle tämän artiklan mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen myös liikenteenhallintatoimenpiteiden soveltamisen ja tämän asetuksen noudattamisen seurannan osalta. [tark. 155] 24 a artikla Uudelleentarkastelu Komissio tarkastelee tiiviissä yhteistyössä BERECin kanssa uudelleen erikoistuneita palveluja koskevien säännösten toimivuutta ja raportoi julkisen kuulemisen jälkeen asiasta ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään [lisätään päivämäärä, joka on kolme vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] asianmukaisia ehdotuksia. [tark. 156] 25 artikla Avoimuus ja tietojen julkaiseminen 1. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on, yksilöllisesti neuvoteltuja tarjouksia lukuun ottamatta, julkaistava läpinäkyvät, vertailukelpoiset, riittävät ja ajantasaiset tiedot seuraavista: a) niiden nimi-, osoite- ja yhteystiedot; b) kussakin hinnoittelumallissa tarjotut palvelut ja palvelun laatua koskevat parametrit, sovellettavat hinnat (kuluttajille verot mukaan luettuina) ja kaikki sovellettavat maksut (liitynnästä, käytöstä ja ylläpidosta perittävät ja mahdolliset lisämaksut) sekä päätelaitteeseen liittyvät kulut; c) sovellettavat tariffit numeroille tai palveluille, joihin sovelletaan erityisiä hinnoitteluehtoja; d) niiden palvelujen laatu 2 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti; e) internet-liityntäpalvelut, jos niitä tarjotaan, ilmoittaen seuraavat: i) tosiasiallisesti käytettävissä oleva datansiirtonopeus ladattaessa verkosta ja verkkoon loppukäyttäjän asuinjäsenvaltiossa, myös ruuhkahuippujen aikana; ii) mahdollisesti sovellettavien datamäärärajoitusten taso; hinnat, jotka peritään käytettävissä olevan datansiirtomäärän kasvattamisesta tilapäisesti tai pysyvästi; jos käytettävissä oleva datansiirtomäärä on rajattu, sen loppuunkäytön jälkeen käytettävissä oleva datansiirtonopeus ja sen kulut; ja se, miten loppukäyttäjät voivat milloin tahansa seurata käyttönsä senhetkistä tasoa; iii) selkeä ja yleistajuinen selvitys siitä, miten mahdolliset datansiirtorajoitukset, tosiasiallisesti käytettävissä oleva nopeus ja muut laatuparametrit sekä palvelunlaadultaan parempien erikoistuneiden palvelujen samanaikainen käyttö saattaa käytännössä vaikuttaa sisältöjen, sovellusten ja palvelujen käyttöön; iv) tiedot kaikista menettelyistä, joita palveluntarjoaja on ottanut käyttöön mitatakseen ja muokatakseen dataliikennettä verkon ruuhkautumisen välttämiseksi, sekä siitä, miten nämä menettelyt saattavat vaikuttaa palvelun laatuun ja henkilötietojen suojaan; f) toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtäläinen pääsy vammaisille loppukäyttäjille, myös säännöllisesti päivitettävät yksityiskohtaiset tiedot heitä varten suunnitelluista tuotteista ja palveluista; g) sopimusten vakioehdot ja -edellytykset, mukaan lukien sopimuksen vähimmäiskesto, sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen ehdot ja mahdolliset siitä perittävät maksut, palveluntarjoajan vaihtamiseen ja numeroiden ja muiden tunnisteiden siirrettävyyteen liittyvät menettelyt ja välittömät maksut sekä korvausjärjestelyt vaihtoon liittyvän viivästymisen tai väärinkäytösten varalta; h) pääsy hätäpalveluihin ja soittajan sijaintietietoihin kaikissa tarjotuissa palveluissa, mahdolliset direktiivin 2002/22/EY 26 artiklan mukaisesti tarjottavien hätäpalvelujen tarjoamisen rajoitukset sekä niiden muutokset; i) yleispalveluun liittyvät oikeudet, mukaan lukien soveltuvin osin direktiivin 2002/22/EY liitteessä I mainitut toiminnot ja palvelut. Tiedot on julkaistava selkeässä, kattavassa ja helppokäyttöisessä muodossa sen jäsenvaltion virallisella kielellä (virallisilla kielillä), jossa palvelu tarjotaan, ja ne on päivitettävä säännöllisesti. Nämä tiedot on pyynnöstä toimitettava asianomaisille kansallisille sääntelyviranomaisille ennen niiden julkaisemista. Tiedoista on käytävä selkeästi ilmi, jos kuluttajiin sovelletaan erilaisia ehtoja kuin muihin loppukäyttäjiin. 2. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään menetelmät internet-liityntäpalvelujen nopeuden mittaamiseksi, palvelunlaatua koskevat parametrit ja menetelmät niiden mittaamiseksi sekä julkaistavien tietojen sisältö, muoto ja julkaisutapa, mukaan lukien mahdolliset laatusertifiointiekanismit. Komissio voi ottaa huomioon direktiivin 2002/22/EY liitteessä III esitetyt muuttujat, määritelmät ja mittausmenetelmät. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 3. Loppukäyttäjien saatavilla on oltava välineitä, joiden avulla he voivat tehdä itsenäisen arvion vertaamalla sähköiseen viestintäverkkoon pääsyä ja tähän liittyviä palveluita ja vaihtoehtoisten käyttötapojen kustannuksia. Tätä varten jäsenvaltioiden on otettava käyttöön vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä vuorovaikutteisia verkkosivustoja, oppaita tai vastaavia välineitä varten. Sertifointi on myönnettävä objektiivisten, läpinäkyvien ja oikeasuhteisten vaatimusten perusteella, jotka koskevat erityisesti riippumattomuutta yleisen sähköisen viestinnän tarjoajista, selkeää kielenkäyttöä, täydellisten ja ajantasaisten tietojen antamista sekä tehokkaan valitusten käsittelymenettelyn käyttöä. Jos sertifioituja vertailuvälineitä ei ole saatavilla markkinoilla veloituksetta tai kohtuulliseen hintaan, kansallisten sääntelyviranomaisten tai muiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on annettava tällaiset välineet saataville itse tai kolmansien osapuolten kautta sertifiointivaatimuksia noudattaen. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien julkaisemien tietojen on oltava saatavilla veloituksetta vertailuvälineiden saataville asettamista varten. 4. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on asianomaisten julkisviranomaisten pyynnöstä jaettava yleisen edun mukaista tietoa veloituksetta loppukäyttäjille, tarvittaessa käyttäen samoja keinoja, joita ne käyttävät tavanomaisessa viestinnässään loppukäyttäjien kanssa. Tällöin asianomaisten julkisviranomaisten on toimitettava nämä tiedot yleisen sähköisen viestinnän tarjoajille vakiomuodossa, ja ne voivat kattaa muun muassa seuraavat aiheet: a) tavallisimmat tavat käyttää sähköisiä viestintäpalveluja laittomaan toimintaan tai haitallisen sisällön levittämiseen etenkin, kun tämä voi haitata muille kuuluvien oikeuksien ja vapauksien täyttymistä, mukaan lukien tietosuojaan sekä tekijänoikeuteen ja sen lähioikeuksiin kohdistuvat rikkomukset ja niiden oikeudelliset seuraukset; ja b) se, miten henkilöturvallisuutta uhkaavilta riskeiltä ja henkilötietojen laittomalta käytöltä suojaudutaan sähköisiä viestintäpalveluja käytettäessä. [tark. 157] 26 artikla Sopimuksiin liittyvät tietovaatimukset 1. Ennen kuin liitynnän tarjoamista yleiseen sähköiseen viestintäverkkoon tai yleisesti saatavilla oleviin sähköisiin viestintäpalveluihin koskevasta sopimuksesta tulee sitova, yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on annettava kuluttajille, ja muille loppukäyttäjille, jolleivät ne ole nimenomaisesti sopineet toisin, ainakin seuraavat tiedot: a) tarjoajan nimi, osoite ja yhteystiedot sekä osoite ja yhteystiedot mahdollisia valituksia varten, jos nämä tiedot ovat erilaiset; b) tarjottavien palvelujen keskeiset ominaisuudet, mukaan lukien erityisesti i) kussakin hinnoittelumallissa tarjottavien palvelujen tyypit, niiden viestintävolyymit ja kaikki asiaankuuluvat palvelun laatua koskevat parametrit, mukaan lukien liittymän toimitusaika; ii) tarjotaanko pääsy hätäpalveluihin ja soittajan sijaintitietoihin ja missä jäsenvaltioissa sekä mahdolliset direktiivin 2002/22/EY 26 artiklan mukaisesti tarjottavien hätäpalvelujen tarjoamisen rajoitukset; iii) myynnin jälkeisten palvelujen tyypit, tarjottavat ylläpito- ja asiakastukipalvelut, näiden palvelujen ehdot ja maksut sekä keinot yhteyden saamiseksi näihin palveluihin; iv) kaikki rajoitukset, jotka palveluntarjoaja on määrännyt toimitettavan päätelaitteen käytölle, mukaan lukien tiedot päätelaitteiden lukituksen avaamisesta ja mahdollisista maksuista siinä tapauksessa, että sopimus irtisanotaan ennen sopimuksen vähimmäiskeston päättymistä; c) yksityiskohtaiset tiedot hinnoista ja tariffeista (kuluttajille mukaan lukien verot ja mahdolliset lisämaksut) ja siitä, miten ajantasaiset tiedot kaikista sovellettavista tariffeista ja maksuista annetaan saataville; d) tarjotut maksutavat ja mahdolliset niistä johtuvat kustannuserot sekä käytettävissä olevat keinot taata laskutuksen läpinäkyvyys ja seurata kulutuksen määrää; e) sopimuksen voimassaoloaika sekä ehdot sen uusimiselle ja irtisanomiselle, mukaan lukien i) kaikki vähimmäiskäyttöä tai vähimmäiskestoa koskevat vaatimukset edullisempien ehtojen saamiseksi; ii) kaikki palveluntarjoajan vaihtamiseen sekä numeroiden ja muiden tunnisteiden siirrettävyyteen liittyvät maksut, mukaan lukien korvausjärjestelyt vaihtoon liittyvän viivästymisen tai väärinkäytösten varalta; iii) mahdolliset sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta perittävät maksut, mukaan lukien kustannusten takaisinsaaminen päätelaitteista (tavanomaisten poistomenetelmien perusteella) ja muista tarjouseduista (suhteessa kuluneeseen aikaan pro rata temporis ‑periaatteen mukaisesti); f) mahdolliset korvaus- ja hyvitysjärjestelyt, joita sovelletaan, jos palvelun laatu ei ole sovitun tasoinen, mukaan lukien nimenomainen viittaus loppukäyttäjän lakisääteisiin oikeuksiin; g) jos on voimassa velvoite direktiivin 2002/22/EY 25 artiklan mukaisesti, loppukäyttäjien mahdollisuudet sisällyttää tai olla sisällyttämättä henkilötietojaan luetteloon ja mitä tietoja sisällytetään; h) vammaisten loppukäyttäjien osalta yksityiskohtaiset tiedot heitä varten suunnitelluista tuotteista ja palveluista; i) keinot käynnistää menettelyjä riitojen, myös valtioiden rajat ylittävien riitojen, ratkaisemiseksi direktiivin 2002/22/EY 34 artiklan ja tämän asetuksen 22 artiklan mukaisesti; j) minkä tyyppisiä toimia palveluntarjoaja voi toteuttaa tietoturvan tai tietojen eheyden vaarantuessa taikka uhkien tai haavoittuvuuksien johdosta. 2. Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa säädetään, yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on annettava loppukäyttäjille, jollei loppukäyttäjän, joka ei ole kuluttaja, kanssa toisin sovita, ainakin seuraavat tiedot heidän internet-liityntäpalveluistaan: a) mahdollisesti sovellettavien datamäärärajoitusten taso; hinnat, jotka peritään käytettävissä olevan datansiirtomäärän kasvattamisesta tilapäisesti tai pysyvästi; jos käytettävissä oleva datansiirtomäärä on rajattu, sen loppuunkäytön jälkeen käytettävissä oleva datansiirtonopeus ja sen kulut; ja se, miten loppukäyttäjät voivat milloin tahansa seurata käyttönsä senhetkistä tasoa; b) tosiasiallisesti käytettävissä oleva datansiirtonopeus ladattaessa verkosta ja verkkoon loppukäyttäjän pääsijaintipaikassa, mukaan lukien tosiasialliset nopeuden vaihteluvälit ja keskiarvot, nopeus ruuhkahuippujen aikana sekä mahdollinen vaikutus, joka aiheutuu pääsyn sallimisesta kolmansille osapuolille langattoman lähiverkon kautta; c) muut palvelunlaadun parametrit; d) tiedot kaikista menettelyistä, joita palveluntarjoaja on ottanut käyttöön mitatakseen ja muokatakseen dataliikennettä verkon ruuhkautumisen välttämiseksi, sekä siitä, miten nämä menettelyt saattavat vaikuttaa palvelun laatuun ja henkilötietojen suojaan; e) selkeä ja yleistajuinen selvitys siitä, miten mahdolliset datansiirtorajoitukset, tosiasiallisesti käytettävissä oleva nopeus ja muut laatuparametrit sekä palvelunlaadultaan parempien erikoistuneiden palvelujen samanaikainen käyttö saattaa käytännössä vaikuttaa sisältöjen, sovellusten ja palvelujen käyttöön; 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava selkeässä, kattavassa ja helppokäyttöisessä muodossa jollain loppukäyttäjän asuinjäsenvaltion virallisella kielellä, ja ne on päivitettävä säännöllisesti. Ne ovat erottamaton osa sopimusta, eikä niitä saa muuttaa, elleivät sopimuspuolet nimenomaisesti sovi toisin. Loppukäyttäjän on saatava kirjallinen jäljennös sopimuksesta. 4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla täsmennetään yksityiskohtaisesti 2 kohdassa luetellut tietovaatimukset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 5. Asianomaisten julkisviranomaisten pyynnöstä sopimuksen on sisällettävä sellaiset 25 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tarjotun palvelun kannalta merkitykselliset tiedot, jotka kyseiset viranomaiset ovat tätä tarkoitusta varten toimittaneet ja jotka koskevat sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen käyttämistä laittomiin tarkoituksiin tai haitallisen sisällön levittämiseen sekä sitä, miten henkilöturvallisuutta uhkaavilta riskeiltä ja henkilötietojen laittomalta käytöltä suojaudutaan. [tark. 158] 27 artikla Kulutuksen valvonta 1. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus valita veloituksetta toiminto, joka tarjoaa tietoa eri sähköisten viestintäpalvelujen kokonaiskulutuksesta ilmaistuna valuuttana, jossa loppukäyttäjää laskutetaan. Tällaisen toiminnon on taattava, etteivät kokonaismenot tietyllä ajalla ilman loppukäyttäjän suostumusta ylitä hänen määrittämäänsä saldorajaa. 2. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on varmistettava, että loppukäyttäjälle annetaan asianmukainen ilmoitus, kun palvelujen kulutus on noussut 80 prosenttiin 1 kohdan mukaisesti määritetystä saldorajasta. Ilmoituksessa on mainittava menettely kyseisten palvelujen tarjoamisen jatkamiseksi, mukaan lukien sen kustannukset. Palveluntarjoajan on lopetettava kyseisten palvelujen tarjoaminen ja loppukäyttäjän laskuttaminen niistä, jos saldoraja muuten ylittyisi, paitsi jos ja siihen asti kun loppukäyttäjä pyytää kyseisten palvelujen tarjoamisen jatkamista tai aloittamista uudelleen. Saldorajan saavuttamisen jälkeen loppukäyttäjien on edelleen voitava vastaanottaa puheluja ja tekstiviestejä ja käyttää ilmaispuhelupalveluja ja hätäpalveluja valitsemalla eurooppalainen hätänumero 112 veloituksetta sovitun laskutuskauden loppuun saakka. 3. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on huolehdittava siitä, että loppukäyttäjät voivat välittömästi ennen puhelun yhdistämistä saada helposti ja ilman lisäveloitusta tiedot sovellettavista tariffeista kaikissa erityisten hinnoitteluehtojen alaisissa numeroissa tai palveluissa, jollei kansallinen sääntelyviranomainen ole myöntänyt tästä ennalta poikkeusta kohtuullisuussyistä. Tällaiset tiedot on annettava vertailukelpoisesti kaikista tällaisista numeroista tai palveluista. 4. Yleisen sähköisten viestinnän tarjoajien on annettava loppukäyttäjille mahdollisuus valita veloituksetta, että heille toimitetaan eritellyt laskut. [tark. 159] 28 artikla Sopimusten irtisanominen 1. Kuluttajien ja yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien välillä tehtävissä sopimuksissa määrättävä vähimmäiskesto ei saa olla yli 24 kuukautta. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuus tehdä sopimus, jonka enimmäiskesto on 12 kuukautta. 2. Kuluttajilla sekä muilla loppukäyttäjillä, jollei niiden kanssa ole toisin sovittu, on oikeus irtisanoa sopimus yhden kuukauden irtisanomisajalla, jos sopimuksen teosta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Korvauksina suoritetaan ainoastaan korvaus sellaisten päätelaitteiden jäännösarvosta, jotka liitettiin sopimukseen sitä tehtäessä, ja aikaan suhteutettu korvaus (pro rata temporis ‑periaatteen mukaisesti) mahdollisista muista tarjouseduista, jotka ilmoitettiin sellaisiksi sopimusta tehtäessä. Palveluntarjoajan on poistettava mahdolliset rajoitukset, jotka koskevat päätelaitteiden käyttöä muissa verkoissa, maksutta viimeistään silloin kun kyseinen korvaus maksetaan. 3. Jos sopimusten tai kansallisen lainsäädännön mukaan sopimusten voimassaoloaikoja jatketaan hiljaisesti, yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan on ilmoitettava tästä loppukäyttäjälle hyvissä ajoin niin, että loppukäyttäjällä on vähintään kuukausi aikaa vastustaa voimassaoloajan hiljaista jatkamista. Jos loppukäyttäjä ei vastusta voimassaolon hiljaista jatkamista, sopimus katsotaan pysyväksi sopimukseksi, jonka loppukäyttäjä voi irtisanoa milloin tahansa yhden kuukauden irtisanomisajalla ja ilman mitään kuluja. 4. Loppukäyttäjillä on oikeus irtisanoa sopimuksensa ilman mitään kuluja heti kun heille on ilmoitettu yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan sopimusehtoihin ehdottamista muutoksista, paitsi jos ehdotetut muutokset ovat yksinomaan loppukäyttäjän hyödyksi. Palveluntarjoajien on ilmoitettava tällaisista muutoksista loppukäyttäjille riittävän ajoissa, vähintään kuukausi etukäteen, ja ilmoitettava heille samanaikaisesti, että heillä on oikeus sanoa sopimuksensa irti kuluitta, jos he eivät hyväksy uusia ehtoja. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. 5. Kaikkia nopeuteen tai muihin laatuparametreihin liittyviä tosiasiallisen suorituskyvyn merkittäviä ja pysyviä poikkeamia yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan 26 artiklan mukaisesti ilmoittamasta suorituskyvystä on pidettävä suorituskykyä koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisenä loppukäyttäjän oikeussuojakeinojen määrittämiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 6. Saman yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan tarjoamien lisäpalvelujen tilaaminen ei saa käynnistää uudelleen alkuperäistä sopimuskestoa, paitsi jos lisäpalvelu(je)n hinta ylittää merkittävästi alkuperäisten palvelujen hinnan tai jos lisäpalvelut tarjotaan erityiseen tarjoushintaan, joka kytketään voimassa olevan sopimuksen uusimiseen. 7. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on sovellettava sopimuksen irtisanomiseen ehtoja ja menettelyjä, jotka eivät aiheuta esteitä palveluntarjoajan vaihtamiselle tai kannusta vaihtamasta palveluntarjoajaa. [tark. 160] 29 artikla Palvelupaketit Jos kuluttajille tarjottuun palvelupakettiin kuuluu vähintään liitäntä sähköiseen viestintäverkkoon tai yksi sähköinen viestintäpalvelu, tämän asetuksen 28 ja 30 artiklaa sovelletaan kaikkiin paketin osiin. [tark. 161] V LUKU PALVELUNTARJOAJAN VAIHTAMISEN HELPOTTAMINEN 30 artikla Palvelujentarjoajan vaihtaminen ja numeroiden siirrettävyys 1. Kaikilla loppukäyttäjillä, joilla on kansalliseen numerointisuunnitelmaan sisältyvä numero, on halutessaan oikeus säilyttää direktiivin 2002/22/EY liitteessä I olevan C osan mukaisesti numeronsa riippumatta siitä, mikä yleisen sähköisen viestinnän tarjoaja palvelua tarjoaa, edellyttäen että palveluntarjoaja on sähköisen viestinnän tarjoaja siinä jäsenvaltiossa, johon kansallinen numerointisuunnitelma liittyy, tai eurooppalainen sähköisen viestinnän tarjoaja, joka on ilmoittanut kotijäsenvaltion toimivaltaiselle sääntelyviranomaiselle, että se tarjoaa tai aikoo tarjota tällaisia palveluja siinä jäsenvaltiossa, johon kansallinen numerointisuunnitelma liittyy. 2. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien välisen numeroiden siirrettävyyteen liittyvän hinnoittelun on oltava kustannuslähtöistä, ja tilaajilta mahdollisesti perittävät välittömät maksut eivät saa kannustaa loppukäyttäjiä vaihtamasta palveluntarjoajaa. 3. Numeroiden siirtäminen ja niiden aktivointi siirron jälkeen on toteutettava mahdollisimman lyhyessä ajassa. Loppukäyttäjille, jotka ovat tehneet sopimuksen numeron siirtämisestä uudelle palveluntarjoajalle, kyseinen numero on aktivoitava yhden työpäivän kuluessa sopimuksen tekemisestä. Palvelu ei saa siirtämisen aikana olla poissa käytöstä kauempaa kuin yhden työpäivän. 4. Vastaanottavan yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan on johdettava vaihtamis- ja siirtämismenettelyä. Loppukäyttäjien on saatava riittävät tiedot siirtämisestä ennen siirtämismenettelyä ja sen aikana ja myös välittömästi sen jälkeen. Loppukäyttäjiä ei saa vaihtaa toiselle palveluntarjoajalle vastoin heidän tahtoaan. 5. Loppukäyttäjien sopimusten, jotka ne ovat tehneet siirtävien yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien kanssa, on lakattava olemasta voimassa automaattisesti sen jälkeen, kun vaihto on suoritettu. Siirtävien sähköisen viestinnän tarjoajien on palautettava kaikki jäljellä oleva saldo niille kuluttajille, jotka käyttävät ennalta maksettuja palveluja. 6. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat, jotka aiheuttavat viivästyksiä tai väärinkäytöksiä vaihtamisen yhteydessä, muun muassa jättämällä siirtämisen edellyttämiä tietoja antamatta ajoissa, ovat velvollisia suorittamaan korvauksia loppukäyttäjille, joihin tällaiset viivytykset tai väärinkäytökset kohdistuvat. 7. Jos loppukäyttäjällä, joka vaihtaa internet-liityntäpalvelujen tarjoajaa, on siirtävän palveluntarjoajan antama sähköpostiosoite, viimeksi mainitun on loppukäyttäjän pyynnöstä jälkeenlähetettävä maksutta loppukäyttäjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen kaikki loppukäyttäjän edelliseen sähköpostiosoitteeseen osoitetut sähköpostiviestit 12 kuukauden ajan. Tähän on sisällyttävä kaikille sähköpostin lähettäjille lähetettävä automaattinen vastausviesti, joka ilmoittaa heille loppukäyttäjän uudesta sähköpostiosoitteesta. Loppukäyttäjällä on oltava mahdollisuus pyytää, ettei uutta sähköpostiosoitetta saa paljastaa automaattisessa vastausviestissä. Ensimmäisen 12 kuukauden ajanjakson jälkeen siirtävän yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan on annettava loppukäyttäjälle mahdollisuus jatkaa sähköpostiviestien jälkeenlähettämistä, tarvittaessa maksua vastaan. Siirtävä yleisen sähköisen viestinnän tarjoaja ei saa antaa loppukäyttäjän alkuperäistä sähköpostiosoitetta toiselle loppukäyttäjälle ennen kuin sopimuksen irtisanomisesta on kulunut kaksi vuotta eikä missään tapauksessa sinä aikana, joksi sähköpostiviestien jälkeenlähettämistä on pidennetty. 8. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat määrätä yleisistä menettelyistä vaihtamista ja siirtämistä varten, myös palveluntarjoajille langetettavista asianmukaisista seuraamuksista ja loppukäyttäjille suoritettavista korvauksista. Niiden on otettava huomioon tarvittava loppukäyttäjien suoja koko vaihtoprosessin ajan ja tarve varmistaa prosessin tehokkuus. [tark. 162] 30 a artikla Valvonta ja täytäntöönpano 1. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on oltava riittävät resurssit voidakseen seurata ja valvoa tämän asetuksen noudattamista omalla alueellaan. 2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on saatettava tämän asetuksen soveltamiseen liittyvät ajantasaiset tiedot yleisesti saataville siten, että ne ovat helposti kaikkien asianomaisten osapuolten käytettävissä. 3. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on toimivalta vaatia tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden alaisilta yrityksiltä kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon ja sen valvonnan kannalta merkitykselliset tiedot. Näiden yritysten on pyynnöstä toimitettava tiedot viipymättä sekä kansallisen sääntelyviranomaisen edellyttämässä määräajassa että sen vaatimalla tarkkuudella. 4. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat ryhtyä toimiin omasta aloitteestaan tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. 5. Kansallisten sääntelyviranomaisten on otettava käyttöön asianmukaisia, selkeitä, avoimia ja tehokkaita menettelyjä 23 artiklan väitettyjä rikkomuksia koskevien valitusten käsittelemiseksi. Kansallisten sääntelyviranomaisten on vastattava valituksiin viivytyksettä. 6. Jos kansallinen sääntelyviranomainen toteaa, että tässä asetuksessa asetettuja velvoitteita on rikottu, sen on vaadittava tällaisen rikkomisen välitöntä lopettamista. [tark. 163] VI LUKU ORGANISATORISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 31 artikla Seuraamukset Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016 ja ilmoitettava sille viipymättä niitä koskevista myöhemmistä muutoksista. Eurooppalaisten sähköisen viestinnän tarjoajien osalta seuraamukset on määrättävä II luvun mukaisesti ottaen huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten toimivalta koti- ja vastaanottavissa jäsenvaltioissa. [tark. 164] 32 artikla Säädösvallan siirtäminen 1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään 17 artiklan 2 kohdassa ja 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen]. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklan 2 kohdassa ja 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. Edellä olevien 17 artiklan 2 kohdan ja 19 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 165] 33 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa direktiivin 2002/21/EY 22 artiklan 1 kohdalla perustettu viestintäkomitea. Komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 34 artikla Muutokset direktiiviin 2002/20/EY 1) Poistetaan 3 artiklan 2 kohdan toinen alakohta. Muutetaan 3 artikla seuraavasti: [tark. 166] a) korvataan 2 kohta seuraavasti:" "2. Sähköisten viestintäverkkojen tai ‑palvelujen tarjoajilta voidaan vaatia ainoastaan yleisvaltuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja erityisvelvollisuuksia tai 5 artiklassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia. Jos jäsenvaltio katsoo, että ilmoitusvaatimus on perusteltu, se voi vaatia yrityksiltä ilmoitusta BERECille, mutta se ei voi vaatia niiltä kansallisten sääntelyviranomaisten tai muiden viranomaisten nimenomaisen päätöksen tai muun hallinnollisen toimenpiteen hankkimista ennen valtuutukseen perustuvien oikeuksien käyttämistä. Yritys voi aloittaa toiminnan tehtyään mahdollisesti edellytettävän ilmoituksen BERECille, noudattaen tarvittaessa kuitenkin 5, 6 ja 7 artiklassa olevien, käyttöä koskevista oikeuksista annettujen säännösten soveltamista. [tark. 167] "b) korvataan 3 kohta seuraavasti:" "3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus merkitsee vain sitä, että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ilmoittaa liitteen D osassa olevaa yhdenmukaistettua mallia käyttäen BERECille aikomuksestaan aloittaa sähköisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tarjonta ja että toimitetaan tarvittavat vähimmäistiedot, jotta BEREC ja kansallinen sääntelyviranomainen voi pitää rekisteriä tai luetteloa sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajista. Jäsenvaltiot eivät voi asettaa ilmoitusta koskevia lisävaatimuksia tai erillisiä vaatimuksia." [tark. 168] "c) lisätään kohta seuraavasti:" "3 a. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille perusteltu ilmoitus 12 kuukauden kuluessa asetuksen (EU) N:o [.../...]* soveltamispäivästä, jos ne pitävät ilmoitusvaatimusta perusteltuna. Komissio tarkastelee ilmoitusta ja antaa tarvittaessa kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta päätöksen, jossa asianomaista jäsenvaltiota pyydetään poistamaan ilmoitusvaatimus. __________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o [.../...], annettu … päivänä …kuuta …, eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY, asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 sekä päätöksen N:o 243/2012/EU muuttamisesta (EUVL L ..., s. ...)." [tark. 169] "2) Lisätään 10 artiklaan 6 a kohta seuraavasti:" "6 a. Kansallisen sääntelyviranomaisen on ilmoitettava BERECille kaikista toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa 5 ja 6 kohdan nojalla. Kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta BEREC hyväksyy perustellun lausunnon, jos se katsoo, että ehdotettu toimenpide loisi esteen sisämarkkinoille, eikä kansallinen sääntelyviranomainen saa tänä aikana hyväksyä toimenpidettä lopullisesti. BEREC toimittaa mahdollisen lausuntonsa kansalliselle sääntelyviranomaiselle ja komissiolle. Kansallisen sääntelyviranomaisen on otettava BERECin lausunto mahdollisimman tarkoin huomioon ja ilmoitettava lopulliset toimenpiteensä BERECille. BEREC saattaa rekisterinsä ajan tasalle." [tark. 170] "3) Lisätään liitteeseen osa seuraavasti:" "D. Asetuksen 3 artiklan nojalla annettavassa ilmoituksessa vaadittavat tiedot Ilmoituksessa on oltava vakuutus aikeesta aloittaa sähköisten viestintäverkkojen ja ‑palvelujen tarjoaminen ja sen mukana ainoastaan seuraavat tiedot: 1. palveluntarjoajan nimi; 2. palveluntarjoajan oikeudellinen asema, muoto ja rekisterinumero, kun palveluntarjoaja on rekisteröitynyt kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan julkiseen rekisteriin; 3. palveluntarjoajan päätoimipaikan maantieteellinen osoite; 4. yhteyshenkilö; 5. lyhyt kuvaus verkoista tai palveluista, joita aiotaan tarjota; 6. asianomaiset jäsenvaltiot ja 7. arvioitu toiminnan aloituspäivä." [tark. 171] "34 a artikla Muutokset päätökseen N:o 243/2012/EU Lisätään päätöksen N:o 243/2012/EU 6 artiklan 8 kohtaan alakohta seuraavasti:" "Jäsenvaltioiden on sallittava kaikkien muiden yhdenmukaistettujen taajuuskaistojen siirto tai vuokraus samoin ehdoin kuin ensimmäisessä alakohdassa." [tark. 172] "35 artikla Muutokset direktiiviin 2002/21/EY Muutetaan direktiivi 2002/21/EY seuraavasti: 1) Lisätään 1 artiklaan 6 kohta seuraavasti:" 'Tätä direktiiviä ja erityisdirektiivejä on tulkittava ja sovellettava yhdessä asetuksen N:o [XX/2014] säännösten kanssa.ʼ [tark. 173] "1 a) Muutetaan 2 artiklan g alakohta seuraavasti:" "'kansallisilla sääntelyviranomaisilla' elintä jonka hoidettavaksi jäsenvaltio on antanut tässä direktiivissä tai erityisdirektiiveissä tarkoitetut sääntelytehtävät;" [tark. 174] "1 b) Korvataan 3 artiklan 3 a kohta seuraavasti:" "3 a. Kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen on vastattava ainakin markkinoiden ennakkosääntelystä tämän direktiivin 7, 7 a, 15 ja 16 artiklan mukaisesti ja direktiivin 2002/19/EY 9–13 b artiklan mukaisesti, verkkoelementtien ja niiden liitännäistoimintojen numeroinnista, nimeämisestä ja käsittelystä, verkkoelementtien ja niiden liitännäistoimintojen rinnakkainsijoittamisesta ja jakamisesta sekä tämän direktiivin 10, 12, 20 ja 21 artiklassa tarkoitetusta yritysten välisten riitojen ratkaisemisesta samoin kuin maksujen kohtuullisuudesta, nimettyjen yritysten palvelun laadusta, yleispalvelun velvoitteen kustannuksista, säännösten mukaisesta vähittäispalvelujen valvonnasta, sopimuksista, tietojen avoimuudesta ja julkistamisesta, palvelun laadusta, yhtäläisten käyttö- ja valintamahdollisuuksien takaamisesta vammaisille loppukäyttäjille, hätäpalveluista sekä yhdestä eurooppalaisesta hätänumerosta, numeroihin ja palveluihin pääsystä, lisätoimintojen tarjoamisesta sekä palveluntarjoajan vaihtamisesta direktiivin 2002/22/EY 9, 11, 12, 17, 20, 20 a, 21, 21 a, 22, 23 a, 26, 26 a, 28, 29 ja 30 artiklan mukaisesti, direktiivin 2002/20/EY mukaiseen valtuutukseen liittyvistä kysymyksistä sekä direktiivistä 2002/58/EY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan säännösten soveltamista. Kaikkien kansallisten sääntelyviranomaisten on oltava toiminnassaan riippumattomia, eivätkä ne saa pyytää tai ottaa vastaan miltään muulta elimeltä ohjeita hoitaessaan tehtäviä, jotka niille on annettu yhteisön lainsäädännön täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla. Tämä ei estä kansallisen valtiosääntöoikeuden mukaista valvontaa. Ainoastaan 4 artiklan mukaisesti perustetuilla muutoksenhakuelimillä on toimivalta keskeyttää kansallisten sääntelyviranomaisten tekemien päätösten soveltaminen tai kumota ne. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kansallisen sääntelyviranomaisen johtaja tai tarvittaessa tätä tehtävää hoitavan kollegiaalisen elimen jäsenet tai hänen tai heidän sijaisensa voidaan irtisanoa ainoastaan, jos asianomainen henkilö ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseen vaadittavia kansallisessa lainsäädännössä ennalta säädettyjä ehtoja. Asianomaisen kansallisen sääntelyviranomaisen johtajan tai tarvittaessa tätä tehtävää hoitavan kollegiaalisen elimen jäsenten irtisanomisesta tehty päätös on julkistettava irtisanomisen ajankohtana. Kansallisen sääntelyviranomaisen irtisanotulle johtajalle tai tarvittaessa tätä tehtävää hoitavan kollegiaalisen elimen jäsenille on annettava perustelut, ja asianomaisella henkilöllä on oikeus pyytää irtisanomisesta tehdyn päätöksen julkistamista, jollei niin muuten tehtäisi, missä tapauksessa päätös julkistetaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla on erilliset vuosibudjetit ja että budjetit ovat riittäviä niiden tehtävien hoitamista varten. Kansallisten sääntelyviranomaisten on julkistettava budjetit ja tarkastetut vuotuiset tilinpäätökset. Kansallisten sääntelyviranomaisten organisaation ja toiminnan on oltava sellaisia, että varmistetaan niiden toiminnan objektiivisuus ja puolueettomuus. Niillä on oltava käytettävissään riittävästi pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmukaista suorittamista varten. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit, jotta ne voivat aktiivisesti osallistua Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC)* toimintaan ja edistää sitä. __________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1211/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta." [tark. 175] "2) Muutetaan 7 a artikla seuraavasti: a) korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" "1. Kun 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla aiotulla toimenpiteellä pyritään asettamaan, muuttamaan tai poistamaan toimijaa koskeva velvoite soveltaen tämän direktiivin 16 artiklaa yhdessä direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi) 5 ja 9–13 artiklan sekä direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi) 17 artiklan kanssa, komissio voi tämän direktiivin 7 artiklan 3 kohdassa säädetyn yhden kuukauden määräajan kuluessa ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle sääntelyviranomaiselle ja yhteistyöelimelle syyt, joiden vuoksi se katsoo, että toimenpide-ehdotus muodostaisi esteen sisämarkkinoille, tai epäilee vakavasti ehdotuksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa ottaen soveltuvin osin huomioon mahdolliset tämän direktiivin 19 artiklan 1 kohdan nojalla annetut suositukset tämän direktiivin ja erityisdirektiivien yksittäisten säännösten soveltamisen yhdenmukaistamisesta. Tällöin toimenpide-ehdotuksen hyväksymistä on lykättävä vielä kolmella kuukaudella komission ilmoituksesta." [tark. 176] "b) korvataan 2 kohta seuraavasti:" "2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan kuluessa komissio, yhteistyöelin ja asianomainen kansallinen sääntelyviranomainen tekevät läheistä yhteistyötä yksilöidäkseen 8 artiklassa säädettyjen tavoitteiden kannalta asianmukaisimman ja tehokkaimman toimenpiteen ottaen samalla huomioon markkinatoimijoiden näkemykset sekä tarpeen kehittää johdonmukaista sääntelykäytäntöä. Kun aiotulla toimenpiteellä pyritään asettamaan, muuttamaan tai poistamaan asetuksessa [XXX/2014] tarkoitettua eurooppalaista sähköisen viestinnän tarjoajaa koskeva velvoite vastaanottavassa jäsenvaltiossa, myös kotijäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen voi osallistua yhteistyöprosessiin." [tark. 177] "c) lisätään 5 kohtaan aa alakohta seuraavasti:" "aa) tehdä päätöksen, jolla asianomaista kansallista sääntelyviranomaista vaaditaan perumaan toimenpide-ehdotus, ja antaa yksityiskohtaisia ehdotuksia sen muuttamisesta, jos aiotulla toimenpiteellä pyritään asettamaan, muuttamaan tai poistamaan asetuksessa [XXX/2014] tarkoitettua eurooppalaista sähköisen viestinnän tarjoajaa koskeva velvoite." [tark. 178] "d) lisätään 6 kohtaan alakohta seuraavasti:" "Edellä olevaa 7 artiklan 6 kohtaa sovelletaan silloin kun komissio tekee päätöksen 5 kohdan aa alakohdan mukaisesti". [tark. 179] "2 a) Poistetaan 8 artiklan 4 kohdan g alakohta. [tark. 180] 2 b) Korvataan 9 b artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" "3. Komissio hyväksyy aiheellisia täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla helpotetaan radiotaajuuksien käyttöoikeuksien siirtoa ja vuokraamista yritysten kesken. Toimenpiteet hyväksytään 12 kuukauden kuluessa asetuksen [.../...]* soveltamispäivästä. Toimenpiteet eivät saa koskea taajuuksia, joita käytetään yleisradiolähetyksiin. __________ * Euroopan parlamentin ja komission asetus (EU) N:o .../...., annettu … päivänä …kuuta …, eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY, asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 sekä päätöksen N:o 243/2012/EU muuttamisesta (EUVL L ..., s. )." [tark. 181] "3) Muutetaan 15 artikla seuraavasti: a) lisätään 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan väliin alakohta seuraavasti:"
b) lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:"
4) Muutetaan 19 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:" "Jos komissio toteaa, että eroavaisuudet kansallisten sääntelyviranomaisten tavoissa panna täytäntöön tässä direktiivissä, erityisdirektiiveissä ja asetuksessa N:o [.../2014] määritettyjä sääntelytehtäviä voivat luoda esteen sisämarkkinoille, komissio voi antaa yhteistyöelimen lausunnon mahdollisimman tarkasti huomioon ottaen antaa suosituksen tai tehdä tekee päätöksen tämän direktiivin, erityisdirektiivien ja asetuksen N:o [.../2014] säännösten soveltamisen yhdenmukaistamisesta 8 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 9 artiklan ja direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 6 ja 8 artiklan soveltamista." [tark. 182] "36 artikla Muutokset direktiiviin 2002/22/EY 1. Muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 2016 alkaen direktiivi 2002/22/EY seuraavasti: 1) Poistetaan 1 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke. 1 a) Lisätään 2 artiklan toiseen alakohtaan alakohdat seuraavasti:"
1 b) Korvataan 20 artiklan otsikko seuraavasti:" "Sopimuksiin liittyvät tietovaatimukset" [tark. 184] "1 c) Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:" "-1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetut tiedot tarjotaan ennen sopimuksen tekemistä selvässä, kattavassa ja helposti saatavassa olevassa muodossa ja vaikuttamatta direktiivin 2011/83/EU* muualla kuin kuluttajan tiloissa tehtyihin sopimuksiin tai etäsopimuksiin liittyviin vaatimuksiin. Kuluttaja ja muu loppukäyttäjä saa pyynnöstä jäljennöksen sopimuksesta pysyvällä välineellä. Jäsenvaltiot voivat kansallisessa lainsäädännössään pitää voimassa sopimuksiin liittyviä tietoja koskevat kielivaatimukset sen varmistamiseksi, että kuluttaja tai sitä pyytävä loppukäyttäjä ymmärtää annetut tiedot helposti, tai hyväksyä tällaisia kielivaatimuksia. __________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64)." [tark. 185] "1 d) Korvataan 20 artiklan 1 kohta seuraavasti:"
Jäsenvaltiot voivat myös vaatia, että sopimus sisältää sellaiset 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tarjotun palvelun kannalta merkitykselliset tiedot, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat tätä tarkoitusta varten toimittaneet ja jotka koskevat sähköisten viestintäverkkojen ja palvelujen käyttämistä laittomiin tarkoituksiin tai haitallisen sisällön levittämiseen sekä sitä, miten henkilön turvallisuutta, yksityisyyden suojaa ja henkilötietoja uhkaavilta riskeiltä suojaudutaan." [tark. 186] "1 e) Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:"
1 f) Poistetaan 20 artiklan 2 kohta. [tark. 188] 1 g) Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:" "2 a. Jäsenvaltiot voivat tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien sopimusten osalta pitää voimassa vaatimukset sopimusta koskevista lisätiedoista tai ottaa käyttöön uusia vaatimuksia." [tark. 189] "1 h) Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:" "2 b. BERECin on laadittava suuntaviivat sellaisten vakiosopimustietomallien laatimista varten, jotka sisältävät tämän artiklan 1 ja 1 a kohdassa vaaditut tiedot. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa lisävaatimuksia, jotka koskevat julkaistavien sopimusta koskevien tietojen sisältöä, muotoa ja julkaisutapaa, mukaan luettuna erityisesti tiedonsiirtonopeudet, ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon BERECin suuntaviivat menetelmistä nopeuden mittaamiseksi ja julkaistavien tietojen sisällöstä, muodosta ja julkaisutavasta 21 artiklan 3 a kohdassa esitetyllä tavalla." [tark. 190] "1 i) Lisätään artikla seuraavasti:" "20 a artikla Sopimuksen kesto ja irtisanominen 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajien ja yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien välillä tehtyjen sopimusten enimmäiskesto on 24 kuukautta. Yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on tarjottava loppukäyttäjille mahdollisuutta 12 kuukauden sopimuksiin. 2. Kuluttajilla on oikeus sanoa irti etäsopimukset tai muualla kuin kuluttajan tiloissa tehdyt sopimukset 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä direktiivin 2011/83/EU mukaisesti. 3. Jos sopimusten tai kansallisen lainsäädännön mukaan sopimusten voimassaoloaika on määräaikainen (vähimmäiskeston sijaan) ja jatkuu automaattisesti, yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan on ilmoitettava tästä kuluttajille hyvissä ajoin niin, että kuluttajilla on vähintään kuukausi aikaa vastustaa voimassaoloajan automaattista jatkumista. Jos kuluttaja ei vastusta voimassaolon automaattista jatkamista, sopimus katsotaan pysyväksi sopimukseksi, jonka kuluttaja voi irtisanoa milloin tahansa yhden kuukauden irtisanomisajalla ja ilman mitään kuluja, lukuun ottamatta palvelun tarjoamisesta irtisanomisajalta aiheutuvia kuluja. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa ilman mitään kuluja heti kun heille on ilmoitettu yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan sopimusehtoihin ehdottamista muutoksista, paitsi jos ehdotetut muutokset ovat yksinomaan loppukäyttäjän hyödyksi. Palveluntarjoajien on ilmoitettava tällaisista muutoksista kuluttajalle riittävän ajoissa, vähintään kuukausi etukäteen, ja ilmoitettava heille samanaikaisesti, että heillä on oikeus sanoa sopimuksensa irti kuluitta, jos he eivät hyväksy uusia ehtoja. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. 5. Kaikkia nopeuteen tai muihin palvelun laatua koskeviin muuttujiin liittyviä tosiasiallisen suorituskyvyn merkittäviä, jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia poikkeamia yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan 20 artiklan mukaisesti ilmoittamasta suorituskyvystä on pidettävä suorituskykyä koskevien vaatimusten noudattamatta jättämisenä kuluttajan käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen määrittämiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti.6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saman yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan tarjoamien lisäpalvelujen tilaaminen ei saa käynnistää uudelleen alkuperäistä sopimuskestoa, paitsi jos lisäpalveluja tarjotaan erityiseen tarjoushintaan, jonka saaminen edellyttää, että sopimuksen nykyinen voimassaoloaika käynnistetään uudelleen. 6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saman yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan tarjoamien lisäpalvelujen tilaaminen ei saa käynnistää uudelleen alkuperäistä sopimuskestoa, paitsi jos lisäpalveluja tarjotaan erityiseen tarjoushintaan, jonka saaminen edellyttää, että sopimuksen nykyinen voimassaoloaika käynnistetään uudelleen. 7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisen sähköisen viestinnän tarjoajien on sovellettava sopimuksen irtisanomiseen ehtoja ja menettelyjä, jotka eivät aiheuta esteitä palveluntarjoajan vaihtamiselle tai kannusta vaihtamasta palveluntarjoajaa. 8. Jos kuluttajille tarjottuun palvelupakettiin kuuluu vähintään liitäntä sähköiseen viestintäverkkoon tai yksi sähköinen viestintäpalvelu, tämän artiklan säännöksiä sovelletaan kaikkiin paketin osiin. 9. Jäsenvaltiot voivat tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien sopimusten osalta pitää voimassa lisävaatimukset tai ottaa käyttöön uusia vaatimuksia korkeatasoisemman kuluttajansuojan varmistamiseksi." [tark. 191] "1 j) Korvataan 21 artikla seuraavasti:" "21 artikla 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset voivat velvoittaa yleisiä sähköisiä viestintäverkkoja ja/tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavat yritykset julkaisemaan avoimia, vertailukelpoisia, riittäviä ja ajantasaisia tietoja hinnoista ja kaikista sopimuksen ennenaikaiseen päättymiseen liittyvistä maksuista sekä loppukäyttäjille tarjoamiensa palvelujen käyttöoikeuteen ja käyttöön sovellettavista vakioehdoista liitteen II mukaisesti. Tiedot on julkaistava selvässä, kattavassa ja helposti saatavilla olevassa muodossa ja ne on saatettava säännöllisesti ajan tasalle. Tiedoista on käytävä selkeästi ilmi, jos kuluttajiin sovelletaan erilaisia ehtoja kuin muihin sitä pyytäviin loppukäyttäjiin. Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa lisävaatimuksia, jotka koskevat julkaistavien tietojen muotoa ja jotka voivat erityisesti sisältää kielivaatimuksia, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat ja muut sitä pyytävät loppukäyttäjät ymmärtävät kyseiset tiedot vaivatta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat velvoitetaan pyynnöstä toimittamaan tiedot asiaankuuluvalle kansalliselle viranomaiselle ennen niiden julkaisemista. 2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että kuluttajien ja muiden sitä pyytävien loppukäyttäjien saatavilla on välineitä, joiden avulla he voivat tehdä itsenäisen arvion vertaamalla sähköiseen viestintäverkkoon pääsyä ja tähän liittyviä palveluja ja vaihtoehtoisten käyttötapojen kustannuksia. Jos tällaisia järjestelyjä ei ole saatavilla markkinoilla veloituksetta tai kohtuulliseen hintaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset voivat asettaa tällaiset oppaat tai tekniikat saataville itse tai kolmannen osapuolen hankintana. Kolmansilla osapuolilla on oikeus käyttää korvauksetta sähköisiä viestintäverkkoja ja/tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavien yritysten julkaisemia tietoja tällaisten itsenäisten vertailuvälineiden myyntiä tai saataville asettamista varten. 2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset laativat BERECin ohjeiden mukaisesti ja asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan vapaaehtoisen sertifiointijärjestelmän vuorovaikutteisia vertailusivustoja, oppaita tai vastaavia välineitä varten objektiivisten, läpinäkyvien ja oikeasuhteisten vaatimusten perusteella, jotka koskevat erityisesti riippumattomuutta yleisen sähköisen viestinnän tarjoajista. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sääntelyviranomaiset kykenevät velvoittamaan yleisiä sähköisiä viestintäverkkoja ja/tai yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavat yritykset muun muassa:
Kansainväliset sääntelyviranomaiset voivat edistää itsesääntely- tai yhteissääntelytoimia ennen velvoitteiden asettamista, jos tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Jäsenvaltiot voivat asettaa lisävaatimuksia, jotka koskevat julkaistavien tietojen sisältöä, muotoa ja julkaisutapaa, ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon tämän artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut BERECin suuntaviivat. 3 a. BERECin on laadittava viimeistään …(31) sidosryhmiä kuultuaan ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa yleiset suuntaviivat internet-liityntäpalvelujen nopeuden mittausmenetelmistä, mitattavaa palvelun laatua koskevista parametreista (muun muassa tosiasiallinen nopeus verrattuna mainostettuun nopeuteen, käyttäjien kokemus laadusta) ja menetelmästä niiden mittaamiseen ajan kuluessa sekä julkaistavien tietojen sisällöstä, muodosta ja julkaisutavasta, mukaan lukien mahdolliset laatusertifiointimekanismit, jotta voidaan varmistaa, että loppukäyttäjät, mukaan lukien vammaiset loppukäyttäjät, saavat kattavaa, vertailukelpoista, luotettavaa ja käyttäjäystävällistä tietoa. Tarvittaessa voidaan käyttää liitteessä III mainittuja muuttujia, määritelmiä ja mittausmenetelmiä. 4. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että 3 kohdassa tarkoitetut yritykset jakavat tarvittaessa veloituksetta yleiseen etuun liittyvää tietoa loppukäyttäjille, tarvittaessa käyttäen niitä samoja keinoja, joita ne käyttävät tavanomaisesti loppukäyttäjien kanssa viestiessään. Tällöin toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot yleisen sähköisen viestinnän tarjoajille vakiomuodossa, ja sen ne voivat kattaa muun muassa seuraavat aiheet:
1 k) Lisätään artikla seuraavasti:" "21 a artikla Kulutuksen valvonta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisen viestinnän tarjoajat tarjoavat kuluttajille ja loppukäyttäjille välineen seurata ja valvoa sähköisen viestinnän palvelujen käyttöään, josta laskutetaan käytetyn ajan tai määrien mukaan. Näiden välineiden on sisällettävä
2. BERECin on annettava suuntaviivoja 1 kohdan täytäntöönpanoa varten. Saldorajan saavuttamisen jälkeen loppukäyttäjien on edelleen voitava vastaanottaa puheluja ja tekstiviestejä ja käyttää ilmaispuhelupalveluja ja hätäpalveluja valitsemalla eurooppalainen hätänumero 112 veloituksetta sovitun laskutuskauden loppuun saakka." [tark. 193] "2) Poistetaan 20, 21, 22 ja 30 artikla. [tark. 194] 2 a) Korvataan 26 artikla seuraavasti:" "1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen loppukäyttäjät, maksullisten yleisöpuhelinten käyttäjät mukaan luettuina, voivat soittaa hätäpuheluja veloituksetta ja ilman, että heidän tarvitsee käyttää minkäänlaista maksuvälinettä, käyttämällä eurooppalaista hätänumeroa 112 ja jäsenvaltioiden määrittelemiä kansallisia hätänumeroita. 1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki yksityisten sähköisen viestinnän verkkojen käyttäjät voivat soittaa hätäpuheluja tai tarvittaessa sisäisiä hätäpuheluja maksutta käyttämällä eurooppalaista hätänumeroa 112 ja jäsenvaltioiden määrittelemiä kansallisia hätänumeroita. 2. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten, hätäpalvelujen ja palveluntarjoajien kanssa varmistettava, että yritykset, jotka tarjoavat loppukäyttäjille sähköistä viestintäpalvelua, jonka avulla voidaan ottaa kotimaan puheluja yhden tai useamman kansallisessa numerointisuunnitelmassa olevan numeron avulla, tarjoavat mahdollisuuden käyttää hätäpalveluja. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitettuihin puheluihin vastataan asianmukaisesti ja että puhelut välitetään kansallisen hätäpalvelun organisaatioon parhaiten sopivalla tavalla. Näihin puheluihin on vastattava ja ne on välitettävä vähintään yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin puhelut kansallisiin hätänumeroihin, jos kansalliset hätänumerot ovat edelleen käytössä. Komissio laatii toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan suositukset jäsenvaltioiden suorituskykyindikaattoreiksi. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen eurooppalaisen hätänumeron 112 täytäntöönpanon tehokkuudesta sekä suorituskykyindikaattorien toiminnasta viimeistään 31. joulukuuta 2015 ja sen jälkeen kahden vuoden välein. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hätäpalvelut ovat vammaisten loppukäyttäjien saatavilla muiden loppukäyttäjien käyttömahdollisuuksia vastaavalla tavalla. Toimenpiteiden sen varmistamiseksi, että vammaiset loppukäyttäjät voivat käyttää hätäpalveluja matkustaessaan muissa jäsenvaltioissa, on perustuttava mahdollisimman suuressa määrin direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 17 artiklan mukaisesti julkaistuihin eurooppalaisiin standardeihin tai eritelmiin, eivätkä ne saa estää jäsenvaltiota hyväksymästä lisävaatimuksia tässä artiklassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. 5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseessä olevat yritykset antavat soittajan sijaintia koskevat tiedot veloituksetta hätäpuheluja käsittelevälle viranomaiselle heti, kun kyseessä oleva viranomainen saa tällaisen puhelun. Tämä koskee kaikkia eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitettuja puheluja. Jäsenvaltiot voivat laajentaa tämän velvoitteen koskemaan myös puheluja kansallisiin hätänumeroihin. Komissio varmistaa, että toimivaltaiset sääntelyviranomaiset vahvistavat annettujen sijaintitietojen täsmällisyyttä ja luotettavuutta koskevat perusteet 7 artiklan mukaisesti ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon BERECin suuntaviivat. Viimeistään ...(32) BERECin on, kuultuaan ensin asiaankuuluvia sidosryhmiä, vahvistettava tiiviissä yhteistyössä komission kanssa suuntaviivat pelastuspalvelulle annettavien sijaintitietojen täsmällisyyttä ja luotettavuutta koskevista perusteista. Suuntaviivoissa on otettava huomioon mahdollisuus käyttää satelliittinavigointilaitteella varustettuja matkapuhelimia 112-hätäpuhelun soittajan sijaintitietojen täsmällisyyden ja luotettavuuden parantamiseksi. 6. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että kansalaisille tiedotetaan riittävästi eurooppalaisen hätänumeron 112 olemassaolosta ja käytöstä, etenkin toimenpiteillä, jotka on erityisesti suunnattu jäsenvaltioiden välillä matkustaville henkilöille. Komissio tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia. 7. Sen varmistamiseksi, että 112 -palveluja voidaan tosiasiallisesti käyttää jäsenvaltioissa, siirretään komissiolle valta antaa BERECiä kuultuaan 37 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat soittajan sijaintitietojen perusteita ja 112 -palvelujen saatavuuteen liittyviä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita. Näiden toimenpiteiden hyväksyminen ei saa kuitenkaan vaikuttaa hätäpalvelujen organisointiin, joka kuuluu edelleen jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. 7 a. Komission on ylläpidettävä standardin E.164 mukaisten eurooppalaisten hätänumeroiden tietokantaa taatakseen, että niihin voidaan soittaa toisesta jäsenvaltiosta." [tark. 195] "2 b) Lisätään artikla seuraavasti:" "26 a artikla EU:n käänteinen 112-järjestelmä Komissio antaa [vuoden päästä saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetetusta määräajasta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan mahdollisuutta perustaa nykyisiä sähköisen viestinnän järjestelmiä käyttämällä EU:n käänteinen 112-viestintäjärjestelmä, joka on koko EU:n laajuinen, yleinen, monikielinen, helposti käytettävä, yksinkertainen ja tehokas järjestelmä, jolla varoitetaan kansalaisia kaikista uhkaavista tai lähestyvistä luonnonkatastrofeista ja hätätilanteista. Komissio kuulee BERECiä ja pelastuspalveluja ja tutkii 1 kohdassa tarkoitetun järjestelmän perustamisessa tarvittavia standardeja ja eritelmiä. Kertomusta laatiessaan komissio ottaa huomioon olemassa olevat kansalliset ja alueelliset 112-järjestelmät ja noudattaa unionin henkilötietosuojalainsäädäntöä. Kertomukseen sisällytetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus." [tark. 196] "2 c) Korvataan 30 artikla seuraavasti:" "1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tilaajat, joilla on kansalliseen numerointisuunnitelmaan sisältyvä numero, voivat halutessaan säilyttää numeronsa liitteessä I olevan C osan säännösten mukaisesti riippumatta siitä, mikä yleisen sähköisen viestinnän tarjoaja palveluja tarjoaa. 2. Kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että numeron siirrettävyyteen liittyvä hinnoittelu operaattorien ja/tai palveluntarjoajien välillä on kustannuslähtöistä ja että tilaajille mahdollisesti aiheutuvat välittömät kustannukset eivät estä tilaajaa vaihtamasta palveluntarjoajaa. 3. Kansalliset sääntelyviranomaiset eivät saa määrätä numeron siirrettävyyttä koskevia kuluttajahintoja kilpailua vääristävällä tavalla, esimerkiksi siten, että määrätään tietyt tai yhteiset kuluttajahinnat. 4. Numeroiden siirtäminen ja niiden aktivointi siirron jälkeen on toteutettava mahdollisimman lyhyessä ajassa. Loppukäyttäjille, jotka ovat tehneet sopimuksen numeron siirtämisestä uudelle palveluntarjoajalle, kyseinen numero on aktivoitava yhden työpäivän kuluessa. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat määrätä numeroiden yleisestä siirto- ja vaihtoprosessista ottaen huomioon 4 b kohdassa tarkoitetut BERECin suuntaviivat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista. Niiden on otettava huomioon tarvittava loppukäyttäjien suoja koko vaihtoprosessin ajan, tarve varmistaa prosessin tehokkuus loppukäyttäjälle, tarve varmistaa palvelujen jatkuvuus loppukäyttäjälle, ja tarve varmistaa, että vaihtoprosesseista ei ole haittaa kilpailulle. Palvelu ei saa siirtämisen aikana missään tapauksessa olla poissa käytöstä kauempaa kuin yhden työpäivän. Loppukäyttäjiä ei saa vaihtaa toiselle palveluntarjoajalle vastoin heidän tahtoaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yrityksille määrätään asianmukaisia seuraamuksia, mukaan luettuna velvoite maksaa tilaajille korvauksia, jos numeroiden siirtäminen viivästyy, siirtämisen edellyttämiä tietoja jätetään antamatta ajoissa tai jos siirtämisen yhteydessä tapahtuu väärinkäytöksiä yritysten toimesta tai nimissä. 4 a. Vastaanottavan yleisen sähköisen viestinnän tarjoajan on johdettava vaihtamis- ja siirtämismenettelyä. Loppukäyttäjien on saatava riittävät tiedot siirtämisestä ennen siirtämismenettelyä ja sen aikana ja myös välittömästi sen jälkeen. 4 b. BERECin on laadittava suuntaviivat siirto- ja vaihtoprosessin kaikista menetelmistä ja menettelytavoista, erityisesti vastaanottavan ja siirtävän tarjoajan velvollisuuksista siirto- ja vaihtoprosessissa, kuluttajille prosessin aikana annettavista tiedoista, voimassa olevan sopimuksen oikea-aikaisesta irtisanomisesta, ennakkomaksujen palauttamisesta ja sähköpostiviestien tehokkaista jälleenlähettämispalveluista. 4 c. Jos kuluttajille tarjottuun palvelupakettiin kuuluu vähintään liitäntä sähköiseen viestintäverkkoon tai yksi sähköinen viestintäpalvelu, tämän artiklan säännöksiä sovelletaan kaikkiin paketin osiin. [tark. 197] "2 d) Lisätään 34 artiklaan kohta seuraavasti:" "1 a. Edellä 1 kohdan mukaisia tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisumenettelyjä sovelletaan myös sellaisia sopimuksia koskeviin riitoihin, joiden osapuolina ovat johonkin muuhun jäsenvaltioon sijoittautuneet kuluttajat, muut loppukäyttäjät – siltä osin kuin tällaisia tuomioistuinten ulkopuolisia menettelyjä on myös niiden käytössä – ja yleisen sähköisen viestinnän tarjoajat. Direktiivin 2013/11/EU* soveltamisalaan kuuluviin riitoihin sovelletaan mainitun direktiivin säännöksiä. __________ * Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/11/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (vaihtoehtoista kuluttajariitojen ratkaisua koskeva direktiivi), EUVL L 165, 18.6.2013, s. 63)." [tark. 198] "2 e) Lisätään 37 a artikla seuraavasti:" "37 a artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta …(33) määräämättömäksi ajaksi 26 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 26 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle." [tark. 199] "2 f) Korvataan liitteessä II oleva 1 kohta seuraavasti:" "1. Yrityksen nimi, osoite ja yhteystiedot (yritysten nimet, osoitteet ja yhteystiedot). Yleisiä viestintäverkkoja ja/tai yleisesti saatavilla olevia puhelinpalveluja tarjoavien yritysten nimet ja pääkonttoreiden osoitteet." [tark. 200] "2 g) Korvataan liitteessä II oleva 2.2 kohta seuraavasti:" "2.2. Kunkin hinnoittelumallin osalta tarjotut palvelut ja asiaankuuluvat palvelun laatua koskevat parametrit, sovellettava hinnoittelumalli (sovellettavat hinnoittelumallit) ja kunkin kyseisen hinnoittelumallin osalta tarjottujen palvelujen tyypit, mukaan lukien viestinnän määrä ja kaikki sovellettavat maksut (pääsy, käyttö, ylläpito ja kaikki lisämaksut) sekä päätelaitteista aiheutuvat kustannukset." [tark. 201] "2 h) Lisätään liitteeseen II kohta seuraavasti:" "2.2.a. Lisätiedot internet-liityntäpalveluista, jos niitä tarjotaan, mukaan lukien erityisesti yksityiskohtaiset tiedot datahinnoittelusta, nopeudesta ladattaessa tietoja verkosta ja verkkoon ja kaikista sovellettavista nopeusrajoituksista, mahdollisuuksista seurata kulutustasoja, kaikista sovellettavista liikenteenhallintamenettelyistä ja niiden vaikutuksesta palvelun laatuun, loppukäyttäjän yksityisyydensuojaan ja henkilötietojen suojaan." [tark. 202] "2 i) Korvataan liitteessä II oleva 2.5 kohta seuraavasti:" "2.5. Sopimusten vakioehdot ja ‑edellytykset, mukaan lukien tarvittaessa sopimuksen vähimmäiskesto, sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen ehdot ja mahdolliset siitä perittävät maksut, palveluntarjoajan vaihtamiseen ja numeroiden ja muiden tunnisteiden siirrettävyyteen liittyvät menettelyt ja välittömät kustannukset sekä korvausjärjestelyt vaihtoon liittyvän viivästymisen tai väärinkäytösten varalta." [tark. 203] "2. Jäsenvaltioiden on pidettävä 1 päivään heinäkuuta 2016 voimassa kaikki toimenpiteet, joilla 1 kohdassa tarkoitetut säännökset on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. 37 artikla Muutokset asetukseen (EU) N:o 531/2012 Muutetaan asetus (EU) N:o 531/2012 seuraavasti: 1) Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan kolmas alakohta seuraavasti:" "Tätä asetusta sovelletaan sellaisille loppukäyttäjille unionissa tarjottaviin verkkovierailupalveluihin, joiden kotimaan operaattori on yleisen sähköisen viestinnän tarjoaja jäsenvaltiossa." [tark. 204] "2) Lisätään 2 artiklan 2 kohtaan r alakohta seuraavasti:" " r) 'kahden- tai monenvälisellä verkkovierailusopimuksella' tarkoitetaan yhtä tai useampaa verkkovierailuoperaattoreiden välistä kaupallista tai teknistä sopimusta, joka mahdollistaa kotiverkon kattavuuden virtuaalisen laajentamisen ja sen, että kukin verkkovierailuoperaattori voi kestävästi tarjota säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja samalla hintatasolla niiden tarjoamien kotimaisten matkaviestintäpalvelujen kanssa." [tark. 205] "3) Lisätään 4 artiklaan 7 kohta seuraavasti:" "7. Tätä artiklaa ei sovelleta verkkovierailuoperaattoreihin, jotka tarjoavat säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja 4 a artiklan mukaisesti." [tark. 206] "4) Lisätään 4 a artikla seuraavasti:" "4 a artikla 1. Tätä artiklaa sovelletaan verkkovierailuoperaattoreihin, jotka
2. Tämän artiklan 1, 6 ja 7 kohta eivät estä verkkovierailuoperaattoria rajoittamasta säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutusta, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen hinta, viittaamalla kohtuullisen käytön kriteeriin. Kohtuullisen käytön kriteeriä on sovellettava siten, että kuluttajat, jotka käyttävät kyseisen verkkovierailuoperaattorin eri kotimaisia vähittäistason palvelupaketteja, pystyvät luotettavasti toisintamaan omaan kotimaiseen vähittäistason palvelupakettiinsa liittyvän tyypillisen kotimaisen kulutusmallinsa matkustaessaan ajoittain unionissa. Tätä mahdollisuutta hyödyntävän verkkovierailuoperaattorin on julkaistava asetuksen N:o XXX/2014 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja sisällytettävä sopimuksiinsa mainitun asetuksen 26 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti yksityiskohtaiset määrälliset tiedot siitä, miten kohtuullisen käytön kriteeriä sovelletaan, viittaamalla kulloisenkin vähittäistason palvelupaketin tärkeimpiin hinnoittelua, määrää tai muita tekijöitä koskeviin parametreihin. BEREC vahvistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 sidosryhmiä kuultuaan ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa yleiset suuntaviivat siitä, miten kohtuullisen käytön kriteeriä sovelletaan tätä artiklaa hyödyntävien verkkovierailuoperaattoreiden tarjoamiin vähittäistason sopimuksiin. BEREC kehittää tällaisia suuntaviivoja pyrkien ensimmäisessä alakohdassa esitettyyn yleiseen tavoitteeseen ja ottaen huomioon erityisesti hinnoittelu- ja kulutusmallien kehityksen jäsenvaltioissa, kotimaan hintatasojen lähentymisasteen unionissa, kotimaisten palvelujen tasolle hinnoitellun verkkovierailun mahdollisen havaittavan vaikutuksen näiden hintojen kehitykseen sekä tukkutason verkkovierailuhintojen kehityksen verkkovierailuoperaattoreiden välisessä epätasapainoisessa liikenteessä. Toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen on seurattava ja valvottava kohtuullisen käytön kriteerien soveltamista ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon BERECin yleiset suuntaviivat sen jälkeen, kun ne on hyväksytty, ja varmistettava, ettei sovelleta kohtuuttomia ehtoja. 3. Tätä artiklaa hyödyntävän verkkovierailuoperaattorin palvelemat yksittäiset loppukäyttäjät voivat omasta pyynnöstään tietoisesti ja nimenomaisesti luopua edusta, jonka säänneltyihin verkkovierailupalveluihin sovellettava kotimainen hinta tuo tietyssä vähittäistason palvelupaketissa, vastineeksi muista kyseisen operaattorin tarjoamista eduista. Verkkovierailuoperaattorin on muistutettava kyseisiä loppukäyttäjiä tällöin menetettävien verkkovierailuetujen luonteesta. Kansallisten sääntelyviranomaisten on seurattava erityisesti, harjoittavatko tätä artiklaa hyödyntävät verkkovierailuoperaattorit liiketoimintakäytäntöjä, jotka johtavat oletusarvoisen järjestelyn kiertämiseen. 4. Jäljempänä 8, 10 ja 13 artiklassa vahvistettuja säänneltyjä vähittäistason verkkovierailuhintoja ei sovelleta tätä artiklaa hyödyntävän verkkovierailuoperaattorin tarjoamiin verkkovierailupalveluihin, sikäli kuin niistä perittävät maksut ovat sovellettavien kotimaisista palveluista perittävien hintojen tasolla. Jos tätä artiklaa hyödyntävän verkkovierailuoperaattorin soveltamat maksut, jotka peritään säänneltyjen verkkovierailupalvelujen kulutuksesta sen ylittäessä näiden palvelujen kohtuullisen käytön 2 kohdan mukaisesti, poikkeavat sovellettavasta kotimaisten palvelujen maksusta tai jos yksittäinen loppukäyttäjä nimenomaisesti luopuu säännellyistä verkkovierailupalveluista perittävien kotimaisten palvelujen hintojen tuomasta edusta 3 kohdan mukaisesti, kyseisistä säännellyistä verkkovierailupalveluista perittävät maksut eivät saa ylittää 8, 10 ja 13 artiklassa vahvistettuja vähittäistason verkkovierailumaksuja. 5. Verkkovierailuoperaattorin, joka haluaa hyödyntää tätä artiklaa, on ilmoitettava antamansa vakuutus ja mahdolliset kahden- tai monenväliset sopimukset, joiden avulla se täyttää 1 kohdan edellytykset, ja niihin myöhemmin tehtävät muutokset BERECin virastoon. Ilmoituksen tekevän verkkovierailuoperaattorin on sisällytettävä ilmoitukseensa todisteet siitä, että ilmoitettavien kahden- tai monenvälisten verkkovierailusopimusten sopimuskumppanit hyväksyvät ilmoituksen. 6. Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisenä aikana verkkovierailuoperaattoreihin, jotka eivät täytä 1 kohdassa esitettyjä edellytyksiä, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Tätä artiklaa hyödyntävä verkkovierailuoperaattori ja mahdolliset b alakohdassa tarkoitetut sopimuskumppanit voivat d alakohdassa tarkoitetun sitoumuksen sijasta sitoutua 1 päivästä heinäkuuta 2015 tai ilmoituksen päivämäärästä sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi, siihen, että mahdolliset sen eri vähittäistason palvelupaketeissa verkkovierailusta perittävät lisämaksut, jotka tulevat sovellettavan kotimaisten palvelujen hinnan lisäksi, eivät yhteenlaskettuina ylitä 50:tä prosenttia näissä palvelupaketeissa 1 päivänä tammikuuta 2015 sovellettavista lisämaksuista, riippumatta siitä, lasketaanko tällaiset lisämaksut yksikköperusteisesti, kuten puheminuutteina tai megatavuina, vai kestoperusteisesti, kuten verkkovierailupäivinä tai -viikkoina, vaiko jollain muulla tavalla tai eri tapoja yhdistämällä. Tähän kohtaan vetoavien verkkovierailuoperaattoreiden on osoitettava kansalliselle sääntelyviranomaiselle noudattavansa kyseistä 50 prosentin alentamisvaatimusta ja esitettävä kaikki tarvittava näyttö, jota niiltä pyydetään. Kun tätä artiklaa hyödyntävä verkkovierailuoperaattori ilmoittaa antamansa vakuutuksen ja mahdolliset kahden- tai monenväliset verkkovierailusopimukset BERECin virastoon ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja kuuluu näin ollen tämän kohdan soveltamisalaan, ilmoituksen tekevän verkkovierailuoperaattorin ja mahdollisten b alakohdassa tarkoitettujen sopimuskumppaneiden on kunkin sitouduttava noudattamaan ensimmäisen alakohdan c, d ja e alakohdan mukaisesti antamiaan sitoumuksia, mukaan lukien mahdollinen ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetun sitoumuksen sijasta annettava sitoumus, vähintään 1 päivään heinäkuuta 2018. 7. Tätä artiklaa sovelletaan 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisenä aikana verkkovierailuoperaattoreihin, jotka eivät täytä 1 kohdassa esitettyjä edellytyksiä, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Kun tätä artiklaa hyödyntävä verkkovierailuoperaattori ilmoittaa antamansa vakuutuksen ja mahdolliset kahden- tai monenväliset verkkovierailusopimukset BERECin virastoon ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja kuuluu näin ollen tämän kohdan soveltamisalaan, ilmoituksen tekevän verkkovierailuoperaattorin ja mahdollisten b alakohdassa tarkoitettujen sopimuskumppaneiden on kunkin sitouduttava noudattamaan antamiaan sitoumuksia noudattaa 1 kohdan a alakohdan ehtoja vähintään 1 päivään heinäkuuta 2018. 8. Verkkovierailuoperaattoreiden on neuvoteltava vilpittömässä mielessä järjestelyistä kahden- tai monenvälisten verkkovierailusopimusten tekemiseksi tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin ottaen huomioon, että tällaisten muiden verkkovierailuoperaattoreiden kanssa tehtävien sopimusten tavoitteena on mahdollistaa kotiverkon kattavuuden virtuaalinen laajentaminen ja se, että kukin tätä artiklaa hyödyntävä verkkovierailuoperaattori voi kestävästi tarjota säänneltyjä vähittäistason verkkovierailupalveluja samalla hintatasolla niiden tarjoamien kotimaisten matkaviestintäpalvelujen kanssa. 9. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä artiklaa sovelletaan 1 päivän heinäkuuta 2016 jälkeen tätä artiklaa hyödyntäviin verkkovierailuoperaattoreihin, jos ne voivat osoittaa pyrkineensä vilpittömässä mielessä tekemään kahden- tai monenvälisiä verkkovierailusopimuksia tai laajentamaan niitä tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin kaikkiin jäsenvaltioihin, joissa ne eivät vielä täytä 1 kohdan vaatimuksia, mutta eivät ole löytäneet verkkovierailuoperaattoria kahden- tai monenväliseen verkkovierailusopimukseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, edellyttäen että 6 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vähimmäiskattavuutta koskeva ehto täyttyy ja kaikkia muita sovellettavia tämän artiklan säännöksiä noudatetaan. Näissä tapauksissa tätä artiklaa hyödyntävien verkkovierailuoperaattoreiden on edelleen pyrittävä kohtuullisin ehdoin tekemään verkkovierailusopimus edustusta vailla olevista jäsenvaltioista tulevan verkkovierailuoperaattorin kanssa. 10. Jos vaihtoehtoiselle verkkovierailuoperaattorille on jo myönnetty oikeus palvella kotimaan operaattorin asiakkaita 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja se on tehnyt tarvittavat investoinnit näiden asiakkaiden palvelemiseksi, 4 artiklan 7 kohtaa ei sovelleta tällaiseen kotimaan operaattoriin kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Siirtymäkausi ei vaikuta tarpeeseen noudattaa mahdollista pidempää vaihtoehtoisen verkkovierailuoperaattorin kanssa sovittua sopimuksen voimassaoloaikaa. 11. Tämä artikla ei rajoita unionin kilpailusääntöjen soveltamista kahden- ja monenvälisiin verkkovierailusopimuksiin." [tark. 207] "4 a) Lisätään artiklat seuraavasti:" "6 a artikla Vähittäistason verkkovierailumaksujen poistaminen Verkkovierailuoperaattorit eivät 15 päivästä joulukuuta 2015 alkaen saa periä verkkovierailuasiakkailta missään jäsenvaltiossa mitään lisämaksuja kotimaan matkaviestintäpalveluista perittäviin maksuihin nähden, kun kyseessä ovat säännellyt soitetut tai vastaanotetut verkkovierailupuhelut, säännellyt lähetetyt tekstiviestit, säännellyt lähetetyt multimediaviestit tai käytetyt säännellyt verkkovierailudatapalvelut, eivätkä mitään yleistä maksua päätelaitteen tai palvelun käytön ulkomailla mahdollistamiseksi. 6 b artikla Kohtuullinen käyttö 1. Poiketen siitä, mitä 6 a artiklassa säädetään, ja jotta vähittäistason verkkovierailupalvelujen poikkeava tai vilpillinen käyttö voidaan estää, verkkovierailuoperaattorit voivat soveltaa kohtuullista käyttöä koskevaa lauseketta säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutukseen, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen hinta, viittaamalla kohtuullisen käytön kriteeriin. Tätä kriteeriä on sovellettava siten, että kuluttajat pystyvät luotettavasti toisintamaan omaan kotimaiseen vähittäistason palvelupakettiinsa liittyvän tyypillisen kotimaisen kulutusmallinsa matkustaessaan ajoittain unionissa. 2. Verkkovierailuoperaattoreiden on direktiivin 2002/22/EY 20 artiklan mukaisesti julkaistava ja sisällytettävä sopimuksiinsa yksityiskohtaiset määrälliset tiedot siitä, miten kohtuullisen käytön kriteeriä sovelletaan, viittaamalla kulloisenkin vähittäistason palvelupaketin tärkeimpiin hinnoittelua, määrää tai muita tekijöitä koskeviin parametreihin. 3. BEREC vahvistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 sidosryhmiä kuultuaan ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa yleiset suuntaviivat siitä, miten verkkovierailuoperaattorit on sovellettava kohtuullisen käytön kriteeriä tarjoamissaan vähittäistason sopimuksissa. BEREC ottaa huomioon erityisesti hinnoittelu- ja kulutusmallien kehityksen jäsenvaltioissa, kotimaan hintatasojen lähentymisasteen unionissa, kotimaisten palvelujen tasolle hinnoitellun verkkovierailun mahdollisen havaittavan vaikutuksen näiden hintojen kehitykseen sekä tukkutason todellisten verkkovierailuhintojen kehityksen verkkovierailuoperaattoreiden välisessä epätasapainoisessa liikenteessä. BEREC voi suuntaviivoissaan ottaa huomioon myös jäsenvaltioiden tai verkkovierailuoperaattoreiden välillä objektiivisesti todetut asiaan liittyvät vaihtelut, jotka koskevat kotimaan hintojen, tyypillisten vähittäistason paketteihin kuuluvien datasiirtomäärien tai asiakkaiden unionissa tekemien matkojen keskimääräisen keston kaltaisia tekijöitä. 4. Jotta varmistetaan kohtuullisen käytön kriteerin soveltamisen yhdenmukainen ja samanaikainen täytäntöönpano kaikkialla unionissa, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä ja 3 kohdassa tarkoitettujen BERECin suuntaviivojen perusteella 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä kohtuullisen käytön kriteerin soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. 5. Toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen on seurattava ja valvottava tiukasti kohtuullisen käytön kriteerin soveltamista, sellaisena kuin se on määritelty 4 kohdassa tarkoitetulla komission täytäntöönpanosäädöksellä, ja otettava mahdollisimman tarkoin huomioon BERECin yleiset suuntaviivat, asiaan liittyvät asianomaiselle jäsenvaltioille ominaiset objektiivisesti määritetyt tekijät sekä asiaan liittyvät verkkovierailuoperaattoreiden välillä objektiivisesti todetut vaihtelut, ja varmistettava, että kohtuuttomia ehtoja ei sovelleta. 6. Säänneltyihin verkkovierailupalveluihin, joiden käyttö ylittää 6 b artiklan mukaisesti sovelletun kohtuullisen käytön, sovelletaan tämän asetuksen 8, 10 ja 13 artiklassa vahvistettuja europalvelutariffin mukaisia vähittäishintoja." [tark. 208] "5) Muutetaan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti: a) korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" '2. Euroäänipuhelutariffin vähittäishinta (ilman arvonlisäveroa), jonka verkkovierailuoperaattori voi periä verkkovierailuasiakkaaltaan säännellyn verkkovierailupuhelun tarjoamisesta, saa 1 päivästä heinäkuuta 2013 2012 vaihdella verkkovierailupuheluittain, mutta se saa soitettujen puhelujen osalta olla enintään 0,24 0,29 euroa minuutilta ja vastaanotettujen puhelujen osalta enintään 0,07 0,08 euroa minuutilta. Soitettujen puhelujen vähittäistason enimmäishinta alenee 0,24 euroon 1 päivänä heinäkuuta 2013 ja 0,19 euroon 1 päivänä heinäkuuta 2014, ja vastaanotettujen puhelujen vähittäistason enimmäishinta alenee 0,07 euroon 1 päivänä heinäkuuta 2013 ja 0,05 euroon 1 päivänä heinäkuuta 2014. Heinäkuun 1 päivästä 2014 alkaen verkkovierailuoperaattorit eivät saa periä verkkovierailuasiakkailtaan mitään maksua vastaanotetuista puheluista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteitä virheellisen tai vilpillisen käytön estämiseksi. Nämä euroäänipuhelutariffin vähittäistason enimmäishinnat ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 2017, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan soveltamista sovellettavien enimmäishintojen voimassaolo päättyy 16 päivänä joulukuuta 2015, lukuun ottamatta säänneltyjä verkkovierailupuheluita, jotka ovat osa 6 b artiklan mukaisesti sovelletun kohtuullisen käytön ylittävää kulutusta. [tark. 209] "b) korvataan kolmas alakohta seuraavasti:" 'Kunkin verkkovierailuoperaattorin on laskutettava verkkovierailuasiakkaitaan sekuntipohjaisesti kaikista säännellyistä verkkovierailupuheluista, joihin sovelletaan euroäänipuhelutariffia." [tark. 210] "5 a) Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:" "2. Eurotekstiviestitariffin vähittäishinta (ilman arvonlisäveroa), jonka verkkovierailuoperaattori voi periä verkkovierailuasiakkaaltaan tämän lähettämästä säännellystä verkkovierailutekstiviestistä, saa 1 päivästä heinäkuuta 2012 vaihdella säänneltyjen verkkovierailutekstiviestien välillä, mutta se saa olla enintään 0,09 euroa. Tämä enimmäishinta laskee 0,08 euroon 1 päivänä heinäkuuta 2013 ja 0,06 euroon 1 päivänä heinäkuuta 2014. Heinäkuun 1 päivästä 2014 sovellettavien enimmäishintojen voimassaolo päättyy 16 päivänä joulukuuta 2015, lukuun ottamatta säänneltyjä verkkovierailutekstiviestejä, jotka ovat osa 6 b artiklan mukaisesti sovelletun kohtuullisen käytön ylittävää kulutusta." [tark. 211] "5 b) Korvataan 13 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:" "2. Eurodatatariffin vähittäishinta (ilman arvonlisäveroa), jonka verkkovierailuoperaattori voi periä verkkovierailuasiakkaaltaan säännellystä verkkovierailudatapalvelusta, saa 1 päivästä heinäkuuta 2012 olla enintään 0,70 euroa käytettyä megatavua kohti. Käytetyn datan vähittäistason enimmäishinta alenee 0,45 euroon käytettyä megatavua kohti 1 päivänä heinäkuuta 2013 ja 0,20 euroon käytettyä megatavua kohti 1 päivänä heinäkuuta 2014. Heinäkuun 1 päivästä 2014 sovellettavien enimmäishintojen voimassaolo päättyy 16 päivänä joulukuuta 2015, lukuun ottamatta säänneltyjä verkkovierailudatapalveluja, jotka ovat osa 6 b artiklan mukaisesti sovelletun kohtuullisen käytön ylittävää kulutusta." [tark. 212] "6) Lisätään 14 artiklaan 1a kohta seuraavasti:" "1a. Jos säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutusta, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen hinta, rajoitetaan kohtuullisen käytön kriteeriin viitaten 4 a artiklan 2 kohdan mukaisesti, verkkovierailuoperaattoreiden on annettava verkkovierailuasiakkaille varoitus, kun verkkovierailupuhelujen ja -tekstiviestien kulutus on saavuttanut kohtuullisen käytön rajan, ja samanaikaisesti yksilölliset perushintatiedot verkkovierailuhinnoista, joita sovelletaan kotimaan palvelujen hinnan tai palvelupaketin ulkopuolella soitettaviin puheluihin tai lähetettäviin tekstiviesteihin tämän artiklan 1 kohdan toisen, neljännen ja viidennen alakohdan mukaisesti." [tark. 213] "6 a) Korvataan 14 artikla seuraavasti 15 päivästä joulukuuta 2015 alkaen:" "1. Varoittaakseen verkkovierailuasiakkaita siitä, että niiltä peritään verkkovierailumaksuja puheluiden soittamisesta tai vastaanottamisesta tai tekstiviestien lähettämisestä, jokaisen verkkovierailuoperaattorin on asiakkaan saapuessa muun kuin kotimaan operaattorinsa jäsenvaltion alueelle toimitettava tälle viestipalvelua käyttäen automaattisesti sekä viivytyksettä ja maksutta yksilölliset tiedot verkkovierailun arvonlisäverollisista perushinnoista, joita asiakkaaseen sovelletaan tämän soittaessa ja vastaanottaessa puheluja ja lähettäessä tekstiviestejä vierailujäsenvaltiossa, ellei asiakas ole ilmoittanut verkkovierailuoperaattorille, ettei tarvitse tällaista palvelua.
Tietoihin on sisällyttävä myös 2 kohdassa tarkoitettu maksuton numero, josta voi saada yksityiskohtaisempia tietoja, ja tiedot mahdollisuudesta käyttää hätäpalveluja soittamalla maksutta eurooppalaiseen hätänumeroon 112. Asiakkaalla on jokaisen viestin yhteydessä oltava mahdollisuus ilmoittaa verkkovierailuoperaattorille maksutta ja helpolla tavalla, ettei tarvitse automaattista viestipalvelua. Asiakkaalla, joka on ilmoittanut, ettei tarvitse automaattista viestipalvelua, on oikeus pyytää milloin tahansa ja maksutta verkkovierailuoperaattoria tarjoamaan uudelleen tätä palvelua. Verkkovierailuoperaattoreiden on tarjottava sokeille tai heikkonäköisille asiakkailleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut yksilölliset perushintatiedot automaattisesti ja maksutta äänipuheluna, jos nämä asiakkaat niin pyytävät. 2. Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa säädetään, asiakkailla on oikeus pyytää ja saada maksutta ja sijaintipaikastaan unionin alueella riippumatta yksityiskohtaisempia yksilöllisiä hintatietoja äänipuhelujen ja tekstiviestien verkkovierailuhinnoista vierailuverkossa sekä tietoja tämän asetuksen nojalla sovellettavista avoimuustoimenpiteistä joko matkaäänipuheluna tai tekstiviestinä. Tällainen pyyntö esitetään maksuttomaan numeroon, jota verkkovierailuoperaattori pitää yllä tätä tarkoitusta varten. Edellä 1 kohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta laitteisiin, jotka eivät tue tekstiviestitoimintoa. 4. Verkkovierailuoperaattoreiden on annettava asiakkailleen tietoa siitä, kuinka vältetään tahatonta verkkovierailua raja-alueilla. Verkkovierailuoperaattoreiden on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sitä varten, että niiden asiakkaat eivät joutuisi tahattomasti käytettyjen verkkovierailupalvelujen johdosta maksamaan verkkovierailumaksuja kotijäsenvaltiossaan. 4 a. Tätä artiklaa sovelletaan myös verkkovierailuoperaattorin välittämiin unionin ulkopuolella matkustavien verkkovierailuasiakkaiden verkkovierailupuheluihin ja verkkovierailutekstiviesteihin/verkkovierailumultimediaviesteihin. Tätä artiklaa sovelletaan 15 päivästä joulukuuta 2015 myös tapauksissa, joissa verkkovierailupuheluiden ja verkkovierailutekstiviestien/verkkovierailumultimediaviestien kulutusta, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen hinta, rajoitetaan viitaten 6 b artiklan mukaiseen kohtuullisen käytön kriteeriin ja kulutus on saavuttanut kohtuullisen käytön ylärajan." [tark. 214] "7) Lisätään 15 artiklaan 2a kohta seuraavasti:" "2a. Jos säänneltyjen vähittäistason verkkovierailupalvelujen kulutusta, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen hinta, rajoitetaan kohtuullisen käytön kriteeriin viitaten 4 a artiklan 2 kohdan mukaisesti, verkkovierailuoperaattoreiden on annettava verkkovierailuasiakkaille varoitus, kun verkkovierailudatapalvelujen kulutus on saavuttanut kohtuullisen käytön rajan, ja samanaikaisesti yksilölliset perushintatiedot verkkovierailuhinnoista, joita sovelletaan verkkovierailudataan kotimaan palvelujen hinnan tai palvelupaketin ulkopuolella tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.ʼ Tämän artiklan 3 kohtaa sovelletaan verkkovierailudatapalveluihin, jotka kulutetaan 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien kotimaisten palvelujen hintojen tai palvelupakettien ulkopuolella." [tark. 215] "7 a) Korvataan 15 artikla seuraavasti 15 päivästä joulukuuta 2015 alkaen:" "Vähittäistason verkkovierailudatapalvelujen avoimuus ja turvamekanismit 1. Verkkovierailuoperaattoreiden on varmistettava, että niiden verkkovierailuasiakkaille tiedotetaan sekä ennen sopimuksen tekemistä että sen jälkeen riittävästi maksuista, joita sovelletaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen käyttöön, tavoilla, jotka auttavat asiakasta ymmärtämään tällaisen käytön taloudelliset seuraukset ja joiden avulla asiakkaat pystyvät seuraamaan ja hallitsemaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen käytöstä aiheutuvia kulujaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa verkkovierailuoperaattoreiden on ilmoitettava asiakkailleen ennen sopimuksen tekemistä ja sen jälkeen säännöllisesti riskistä, joka koskee automaattista ja kontrolloimatonta verkkovierailudatayhteyttä ja latausta. Lisäksi verkkovierailuoperaattoreiden on ilmoitettava asiakkailleen maksutta ja selkeästi ja ymmärrettävästi, miten tällaiset automaattiset verkkovierailudatayhteydet voidaan kytkeä pois päältä niin, että voidaan välttää verkkovierailudatapalvelujen kontrolloimaton käyttö. 2. Verkkovierailuoperaattorin on tiedotettava verkkovierailuasiakkaalle automaattisella viestillä, että asiakas on verkkovierailun piirissä, ja annettava yksilölliset perushintatiedot niistä maksuista (asiakkaan kotimaan operaattorin toimittaman kotilaskun valuuttana) ilmaistuna hintana megatavua kohti, joita sovelletaan säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjontaan kyseiselle verkkovierailuasiakkaalle kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos asiakas on ilmoittanut verkkovierailuoperaattorille, ettei tarvitse näitä tietoja. Tällaiset yksilölliset perushintatiedot on toimitettava verkkovierailuasiakkaan mobiililaitteeseen esimerkiksi tekstiviestin, sähköpostin tai mobiililaitteella näkyvän ponnahdusikkunan avulla aina, kun verkkovierailuasiakas saapuu muun kuin kotimaan operaattorinsa jäsenvaltion alueelle ja ottaa ensimmäisen kerran käyttöön verkkovierailudatapalvelun kyseisessä jäsenvaltiossa. Ne on toimitettava maksutta sillä hetkellä, kun verkkovierailuasiakas ottaa käyttöön säännellyn verkkovierailudatapalvelun, tavalla, joka on omiaan helpottamaan niiden vastaanottoa ja helppoa ymmärtämistä. Asiakkaalla, joka on ilmoittanut verkkovierailuoperaattorilleen, ettei tarvitse automaattisia hintatietoja, on oikeus pyytää milloin tahansa ja maksutta verkkovierailuoperaattoria tarjoamaan uudelleen kyseistä palvelua. 3. Kunkin verkkovierailuoperaattorin on tarjottava kaikille verkkovierailuasiakkailleen mahdollisuus valita vapaasti ja maksutta toiminto, joka antaa tietoja toteutuneesta kulutuksesta ilmaistuna käyttömääränä tai valuuttana, jolla verkkovierailuasiakasta laskutetaan säännellyistä verkkovierailudatapalveluista, ja joka takaa, että säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen, lukuun ottamatta yksikköä kohti laskutettavia multimediaviestipalveluja, kokonaiskulutus ei tiettynä kautena ylitä määritettyä saldorajaa ilman asiakkaan nimenomaista suostumusta. Tätä varten verkkovierailuoperaattorin on tarjottava yhtä tai useampaa saldorajaa tietyille käyttökausille edellyttäen, että asiakkaalle tiedotetaan etukäteen vastaavista käyttömääristä. Yhden näistä rajoista (saldorajan oletusarvon) on oltava enintään noin 50 euroa laskuttamattomia kuluja kuukausittaiselta laskutuskaudelta (ilman arvonlisäveroa). Verkkovierailuoperaattori voi vaihtoehtoisesti määrittää rajoja käyttömäärän mukaan edellyttäen, että asiakkaalle ilmoitetaan etukäteen vastaavat summat. Yhden näistä rajoista (käyttörajan oletusarvon) on vastattava enintään 50 euron laskuttamattomia kuluja kuukausittaiselta laskutuskaudelta (ilman arvonlisäveroa). Verkkovierailuoperaattori voi lisäksi tarjota verkkovierailuasiakkailleen muita rajoja, joihin liittyy muita korkeampia tai matalampia kuukausittaisia saldorajoja. Toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja ylärajan oletusarvoja on sovellettava kaikkiin asiakkaisiin, jotka eivät ole valinneet jotakin muuta rajaa. Kunkin verkkovierailuoperaattorin on myös varmistettava, että verkkovierailuasiakkaan mobiililaitteeseen lähetetään esimerkiksi tekstiviestin, sähköpostiviestin tai tietokoneen ponnahdusikkunan avulla ilmoitus, kun 80 prosenttia verkkovierailudatapalvelujen sovitusta saldo- tai käyttörajasta saavutetaan. Jokaisella asiakkaalla on oltava oikeus pyytää verkkovierailuoperaattoria lopettamaan tällaisten ilmoitusten lähettäminen ja pyytää milloin tahansa ja maksutta operaattoria tarjoamaan uudelleen tätä palvelua. Jos saldo- tai käyttöraja muutoin ylittyisi, verkkovierailuasiakkaan mobiililaitteeseen on lähetettävä ilmoitus. Ilmoituksessa on kerrottava menettely, jota asiakkaan on noudatettava, jos se haluaa kyseisten palvelujen tarjonnan jatkamista, sekä kulutettavien lisäyksiköiden kustannukset. Jos verkkovierailuasiakas ei toimi vastaanottamassaan ilmoituksessa kehotetulla tavalla, verkkovierailuoperaattorin on viipymättä lopetettava säänneltyjen verkkovierailudatapalvelujen tarjoaminen verkkovierailuasiakkaalle ja niiden laskuttaminen verkkovierailuasiakkaalta, paitsi jos ja kunnes verkkovierailuasiakas pyytää näiden palvelujen tarjonnan jatkamista tai uusimista. Jos verkkovierailuasiakas haluaa valita tai lopettaa saldo- tai käyttörajatoiminnon, muutos on tehtävä maksutta yhden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, eikä siihen saa sisältyä ehtoja tai rajoituksia, jotka liittyvät liittymäsopimuksen muihin osiin. 4. Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta m2m-laitteiden väliseen viestintään, jossa hyödynnetään mobiilidataliikennettä. 5. Verkkovierailuoperaattoreiden on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sitä varten, että niiden asiakkaat eivät joutuisi tahattomasti käytettyjen verkkovierailupalvelujen johdosta maksamaan verkkovierailumaksuja kotijäsenvaltiossaan. Tähän sisältyy se, että asiakkaille on ilmoitettava, miten voidaan välttää tahattomat verkkovierailut raja-alueilla. 6. Tätä artiklaa sovelletaan myös tapauksissa, joissa verkkovierailudatapalvelujen kulutusta, josta peritään sovellettava kotimaisten palvelujen hinta, rajoitetaan viitaten 6 b artiklan mukaiseen kohtuullisen käytön kriteeriin ja kulutus on saavuttanut kohtuullisen käytön ylärajan. Artiklaa sovelletaan myös tapauksissa, joissa verkkovierailuasiakkaat käyttävät unionin ulkopuolella matkustaessaan verkkovierailuoperaattorin tarjoamia verkkovierailudatapalveluja. Jos asiakas valitsee 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toiminnon, 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta, jos vierailuverkon operaattori vierailumaassa unionin ulkopuolella ei anna verkkovierailuoperaattorin valvoa asiakkaidensa käyttöä tosiaikaisesti. Tällaisessa tapauksessa asiakkaalle on sen saapuessa tällaiseen maahan ilmoitettava viivytyksettä ja maksutta tekstiviestillä, että tietoja toteutuneesta kulutuksesta ja takeita siitä, että määritettyä saldorajaa ei ylitetä, ei ole saatavilla." [tark. 216] "8) Muutetaan 19 artikla seuraavasti: a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti: i) korvataan ensimmäinen virke seuraavasti:" "Komissio tarkastelee uudelleen tämän asetuksen toimivuutta ja antaa julkisen kuulemisen jälkeen siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016." "ii) korvataan g alakohta seuraavasti:" "g) missä määrin 3 ja 4 artiklassa säädettyjen rakenteellisten toimenpiteiden ja 4 a artiklassa säädetyn vaihtoehtoisen järjestelmän toteuttaminen on tuottanut tuloksia kilpailun kehittämisessä verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilla pyrittäessä siihen, ettei verkkovierailutariffien ja kotimaan tariffien välillä ole käytännössä eroa;" "iii) lisätään i alakohta seuraavasti:" "i) missä määrin se, että verkkovierailuoperaattorit soveltavat kotimaisten palvelujen hintaa sekä kotimaisiin palveluihin että säänneltyihin verkkovierailupalveluihin kaikkialla unionissa, on vaikuttanut havaittavasti kotimaisten vähittäishintojen kehitykseen." "b) Muutetaan 2 kohta seuraavasti: i) Korvataan ensimmäinen virke seuraavasti:" "Jos kertomus osoittaa, ettei kussakin jäsenvaltiossa vähintään yksi verkkovierailuoperaattori tarjoa kaikissa vähittäistason palvelupaketeissa kohtuullisen käytön tariffivaihtoehtoja, joissa kotimaisten palvelujen hintaa sovelletaan sekä kotimaisiin että säänneltyihin verkkovierailupalveluihin, tai että vaihtoehtoisten verkkovierailuoperaattoreiden tarjoukset eivät ole tuoneet kaikkialla unionissa helposti kuluttajien saataville olennaisesti vastaavia vähittäistason verkkovierailutariffeja, komissio tekee samaan päivämäärään mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaankuuluvat ehdotukset, jotta tilanne voidaan korjata ja varmistaa, ettei kansallisten ja verkkovierailutariffien välillä ole eroa sisämarkkinoilla." "ii) Korvataan d alakohta seuraavasti:" "d) vaihtaa 7, 9 ja 12 artiklassa säädettyjen tukkutason enimmäishintojen voimassaolon kestoa tai laskea niiden tasoa, jotta voidaan parantaa kaikkien verkkovierailuoperaattoreiden mahdollisuuksia tarjota vähittäistason palvelupaketeissaan kohtuullisen käytön tariffivaihtoehtoja, joissa sovellettavaa kotimaisten palvelujen hintaa sovelletaan sekä kotimaisiin palveluihin että säänneltyihin verkkovierailupalveluihin samalla tavoin kuin jos viimeksi mainitut kulutettaisiin kotiverkossa." [tark. 217] "8 a) Korvataan 19 artikla seuraavasti:" "1. Komissio tarkastelee uudelleen tämän asetuksen toimivuutta ja antaa siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2–6 kohdan mukaisesti. 2. Komissio ilmoittaa julkisen kuulemisen jälkeen 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, muutetaanko 7, 9 ja 12 artiklassa tarkoitettujen tukkutason enimmäishintojen kestoa tai suuruutta tai toteutetaanko muita järjestelyjä tukkutason markkinaongelmien ratkaisemiseksi, mukaan luettuna myös matkaviestinverkkoon laskevasta liikenteestä verkkovierailuiden yhteydessä perittävät maksut. BERECin on 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä julkisen kuulemisen jälkeen vahvistettava suuntaviivat toimenpiteistä 6 a artiklan soveltamiseen liittyvän virheellisen tai vilpillisen käytön estämiseksi. 3. Komissio antaa julkisen kuulemisen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016 kertomuksen, johon sisältyvät muun muassa:
Komissio tarkastelee erityisesti, onko tarpeen säätää teknisistä ja rakenteellisista lisätoimenpiteistä tai muuttaa rakenteellisia toimia. 4. Jos 2 kohdassa tarkoitettu kertomus osoittaa, että verkkovierailuoperaattoreiden toimintaedellytykset eivät ole yhdenmukaiset ja että näin ollen on tarpeen muuttaa tukkutason enimmäishintojen kestoa tai alentaa niitä tai toteuttaa muita järjestelyjä tukkutason markkinaongelmien ratkaisemiseksi, esimerkiksi alentamalla merkittävästi matkaviestinverkkoon laskevasta liikenteestä verkkovierailuiden yhteydessä perittäviä maksuja koko unionissa, komissio tekee 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä BERECiä kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset, jotta tilanne korjautuisi. Jos 3 kohdassa tarkoitettu kertomus osoittaa, että tässä asetuksessa säädetyt rakenteelliset toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä kilpailun edistämiseksi verkkovierailupalvelujen sisämarkkinoilla kaikkien eurooppalaisten kuluttajien hyödyksi, komissio tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaiset ehdotukset, jotta tilanne korjautuisi. Molemmissa tapauksissa asianmukaisia toimia koskevat ehdotukset on esitettävä samanaikaisesti kertomusten kanssa. 5. Lisäksi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kahden vuoden välein 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen jälkeen. Kuhunkin kertomukseen sisältyy tiivistelmä unionissa tarjottavien verkkovierailupalvelujen valvonnasta sekä arvio edistyksestä kohti tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. 6. Unionin laajuisten verkkovierailumarkkinoiden kilpailun kehittymisen arvioimiseksi BEREC kerää kansallisilta sääntelyviranomaisilta säännöllisesti tietoja verkkovierailuäänipuhelu-, -tekstiviesti- ja -datapalvelujen vähittäis- ja tukkuhintojen kehittymisestä. Nämä tiedot toimitetaan komissiolle vähintään kahdesti vuodessa. Komissio julkaisee ne. Lisäksi BEREC kerää kansallisilta sääntelyviranomaisilta vuosittain tietoja operaattoreiden asiakkailleen tarjoamien erilaisten hintojen avoimuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Komissio julkaisee nämä tiedot ja havainnot." [tark. 218] "38 artikla Muutokset asetukseen (EC) N:o 1211/2009 Muutetaan asetus (EC) N:o 1211/2009 seuraavasti: 1) Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:" "2. Yhteistyöelimen toiminta kuuluu direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) ja direktiivien 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/22/EY ja 2002/58/EY (erityisdirektiivit) sekä asetusten (EU) N:o 531/2012 ja N:o .../2014 soveltamisalaan." "1 a) Lisätään 3 artiklan 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:"
1 b) Lisätään 3 artiklan 1 kohtaan n a alakohta seuraavasti:" "n a) tukea unionin politiikan ja lainsäädännön kehittämistä sähköisen viestinnän alalla, myös laatimalla komissiolle lausuntoja kaavailluista aloitteista." [tark. 220] "2) Poistetaan 4 artiklan 4 ja 5 kohta. [tark. 221] 3) Lisätään 4 a artikla seuraavasti:" "4 a artikla Puheenjohtajan nimittäminen ja tehtävät 1. Sääntelyneuvostoa edustaa puheenjohtaja, joka on kokopäivätoiminen riippumaton ammattihenkilö. Puheenjohtaja nimitetään viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a kohdan mukaisesti. Puheenjohtajan tehtävänä on valmistella sääntelyneuvoston työtä ja toimia puheenjohtajana sääntelyneuvoston ja johtokunnan kokouksissa ilman äänioikeutta. Puheenjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, kansalliselta sääntelyviranomaiselta, komissiolta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä taholta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sääntelyneuvoston asemaa puheenjohtajan tehtäviin nähden. 2. Sääntelyneuvosto nimittää puheenjohtajan ansioiden, taitojen, sähköisen viestinnän markkinatoimijoita ja markkinoita koskevan tietämyksen sekä valvontaan ja sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella avoimessa valintamenettelyssä. Sääntelyneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Puheenjohtajan nimittäminen tulee voimaan vasta johtokunnan hyväksynnän jälkeen. Sääntelyneuvosto nimittää myös jäsentensä joukosta varapuheenjohtajan, joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estyneenä. 3. Puheenjohtajan toimikausi kestää kolme vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran. 4. Puheenjohtajan kolmivuotisen toimikauden viimeisten yhdeksän kuukauden aikana sääntelyneuvosto arvioi
Sääntelyneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille, jos se aikoo jatkaa puheenjohtajan toimikautta. Toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden kuluessa puheenjohtaja voidaan kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 5. Puheenjohtaja voidaan erottaa tehtävistään ainoastaan sääntelyneuvoston päätöksellä komission ehdotuksesta ja johtokunnan hyväksynnän jälkeen. Puheenjohtaja ei voi estää sääntelyneuvostoa ja johtokuntaa keskustelemasta puheenjohtajaan liittyvistä kysymyksistä eikä erityisesti tarpeesta erottaa puheenjohtaja, eikä hän saa osallistua tällaisia asioita koskeviin neuvotteluihin." [tark. 222] "4) Muutetaan 6 artikla seuraavasti: a) Poistetaan 2 kohdan 4 luetelmakohta. b) Muutetaan 3 kohta seuraavasti:"
5) Muutetaan 7 artikla seuraavasti: a) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:" "2. Johtokunta nimittää hallintojohtajan ja tarvittaessa jatkaa hänen toimikauttaan tai erottaa hänet tehtävistään 8 artiklan mukaisesti. Hallintojohtajaksi nimetty henkilö ei saa osallistua tällaisen päätöksen valmisteluun eikä sitä koskevaan äänestykseen." "b) Poistetaan 4 kohta. [tark. 224] 6) Poistetaan ja korvataan 8 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:" "2. Hallintojohtaja nimitetään viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a kohdan mukaisesti. 3. Sääntelyneuvosto nimittää hallintojohtajan komission ehdottamien ehdokkaiden luettelosta, joka on laadittu avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen. Sopimuksen tekemiseksi hallintojohtajan kanssa virastoa edustaa johtokunnan puheenjohtaja. Johtokunnan valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 4. Hallintojohtajan toimikausi on viisi vuotta. Kyseisen kauden loppuun mennessä komissio tekee arvioinnin, jossa otetaan huomioon arvio hallintojohtajan tehtävistään suoriutumisesta ja viraston tulevista tehtävistä ja haasteista. 5. Johtokunta voi jatkaa hallintojohtajan toimikautta enintään viidellä vuodella komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitettu arviointi. 6. Johtokunta ilmoittaa Euroopan parlamentille, jos se aikoo jatkaa hallintojohtajan toimikautta. Toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden kuluessa hallintojohtaja voidaan kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. 7. Hallintojohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn. 8. Hallintojohtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan päätöksellä komission ehdotuksesta. 9. Johtokunta tekee päätökset hallintojohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänioikeutettujen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä." [tark. 225] "7) Muutetaan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:" "2. Hallintojohtaja avustaa sääntelyneuvoston puheenjohtajaa sääntelyneuvoston, johtokunnan ja asiantuntijatyöryhmien esityslistojen valmistelemisessa. Hallintojohtaja osallistuu sääntelyneuvoston ja johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta." [tark. 226] "8) Muutetaan 10 artikla seuraavasti:" "1. Viraston henkilöstöön, myös sääntelyneuvoston puheenjohtajaan ja hallintojohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä Euroopan unionin toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisellä sopimuksella antamia sääntöjä. 2. Johtokunta antaa henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavat täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti. 3. Johtokunta käyttää viraston henkilöstön suhteen 4 kohdan mukaisesti toimivaltaa, joka annetaan henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle, jäljempänä 'nimittävän viranomaisen toimivalta'. 4. Johtokunta hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla nimittävän viranomaisen toimivalta siirretään hallintojohtajalle ja jossa määritellään ehdot, joiden mukaisesti tämän toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Hallintojohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen. Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, johtokunta voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron hallintojohtajalle ja hänen toteuttamansa toimivallan edelleensiirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin hallintojohtaja." [tark. 227] "9) Lisätään 10 a artikla seuraavasti:" "10 a artikla Lähetetyt kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö 1. Virasto voi käyttää lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa. 2. Johtokunta hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden lähettämisestä virastoon." [tark. 228] "39 artikla Uudelleentarkastelulauseke Komissio toimittaa suorittaa sähköistä viestintää koskevan koko sääntelykehyksen kattavan arvioinnin ja uudelleentarkastelun ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomukset tämän asetuksen arvioinnista ja uudelleentarkastelusta. Ensimmäinen kertomus toimitetaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2018. Sen jälkeen kertomukset toimitetaan neljän vuoden välein. Komissio esittää tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi ja muiden säädösten yhdenmukaistamiseksi sen kanssa ottaen erityisesti huomioon tietotekniikassa ja tietoyhteiskunnassa tapahtuvan kehityksen. Kertomukset julkaistaan. kertomuksen ja asianmukaisia ehdotuksia 30 päivään kesäkuuta 2016 mennessä, jotta lainsäätäjälle jää riittävästi aikaa ehdotusten asianmukaiseen analysointiin ja niistä keskustelemiseen. Uudelleentarkastelu perustuu laajaan julkiseen kuulemiseen sekä sääntelykehyksen vuoden 2009 jälkeisen vaikutuksen arviointiin. Samalla on arvioitava perinpohjaisesti etukäteen uudelleentarkastelun perusteella saatavien vaihtoehtojen odotettua vaikutusta. Uudelleentarkastelun päätavoitteita ovat esimerkiksi: i) varmistaa, että korvattavissa oleviin palveluihin sovelletaan samoja sääntöjä ottaen huomioon direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan c kohdassa olevan sähköisten viestintäpalvelujen määritelmän, jotta sähköisten viestintäpalvelujen ja niiden korvattavissa olevien palvelujen sääntely on tasapuolista, yhdenmukaista ja johdonmukaista, myös saatavuuden, kaikkien kuluttajansuojaan liittyvien tekijöiden, numeron siirrettävyys mukaan luettuna, sekä yksityisyyden suojan ja tietosuojan osalta; ii) varmistaa kuluttajansuojan korkea taso ja se, että kuluttajien valinta perustuu yhä useammin tietoon lisäämällä avoimuutta ja selkeiden ja kattavien tietojen saatavuutta, mukaan luettuina tiedonsiirtonopeuksia ja matkaviestinverkkojen kattavuutta koskevat tiedot; iii) varmistaa, että digitaalisten palvelujen käyttäjät voivat valvoa digitaalista elämäänsä ja tietoja, niin että poistetaan esteitä käyttöjärjestelmien vaihdolta ilman sovellusten ja tietojen menettämistä; iv) edistää tehokasta ja kestävää kilpailua; v) tarjota investoinneille vakaat ja kestävät puitteet; vi) varmistaa yhdenmukaistettu, johdonmukainen ja tehokas soveltaminen; vii) helpottaa Euroopan laajuisten palveluntarjoajien kehittymistä ja palvelujen tarjoamista yrityksille rajojen yli; viii) varmistaa, että sääntelykehys on asianmukainen digitaaliseen aikakauteen ja luo koko taloutta tukevan internet-kokonaisuuden, ja ix) lisätä kuluttajien luottamusta sähköisen viestinnän sisämarkkinoihin, mukaan luettuina toimenpiteet, joilla huolehditaan henkilötietojen suojan tulevasta sääntelyjärjestelmästä, sekä toimenpiteet, joilla parannetaan sähköisen viestinnän turvallisuutta sisämarkkinoilla. Uudelleentarkastelu koskee muun muassa seuraavia seikkoja: i) yleispalvelun velvoite, myös sen uudelleen tarkasteleminen, onko tarpeen asettaa lisävelvoite tarjota internetiin pääsy laajakaistan avulla kohtuulliseen hintaan; ii) kansallisten sääntelyviranomaisten toimivalta kaikkien kehyksessä käsiteltävien kysymysten osalta taajuuskaista mukaan lukien; kansallisille sääntelyviranomaisille jäsenvaltioissa myönnettävä toimivalta ja kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuutta koskevan vaatimuksen soveltamisala; iii) kansallisten sääntelyviranomaisten ja kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö; iv) verkkoon pääsyyn liittyvät symmetriset velvoitteet; v) vipuvaikutusta ja yhteistä määräävää asemaa koskevat säännöt; vi) markkinatarkastusprosessit; vii) niiden palvelujen vaikutus, jotka ovat korvattavissa sähköisillä viestintäpalveluilla, myös sen tarkasteleminen, onko sääntelykehyksen teknologisen neutraaliuden kattavuutta sekä "tietoyhteiskunnan palvelujen" ja "sähköisten viestintäpalvelujen" jaottelua selvennettävä; viii) tarve kumota päällekkäinen sääntely; ix) sääntelyn purkaminen edellyttäen, että markkina-analyysi on osoittanut, että kyseisillä markkinoilla kilpaillaan tehokkaasti ja on keinot kattavaan valvontaan; x) syrjimättömistä velvoitteista ja korjaavista toimenpiteistä saadut kokemukset; xi) direktiivin 2002/21/EY 7 ja 7 a artiklan mukaisten menettelyjen tehokkuus ja toiminta; xii) 7 ja 7 a artiklan mukaisen menettelyn käynnistäminen tapauksissa, joissa menettelyn II-vaihetta ei käynnistetä, koska kansallinen sääntelyviranomainen peruu toimenpide-ehdotuksensa, tai joissa kansallinen sääntelyviranomainen ei ehdota korjaustoimenpidettä tietyillä markkinoilla tunnistettuun ongelmaan; xiii) direktiivin 2002/21/EY 19 artiklan mukaisten menettelyjen tehokkuus ja toiminta; xiv) rajat ylittävät palvelut ja operaattorit ottaen huomioon komission mahdollisuus yksilöidä rajat ylittäviä markkinoita direktiivin 2002/21/EY 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja keskittyen kilpailuun EU:n yrityksille suunnattujen viestintäpalvelujen tarjoamisessa sekä yritysasiakkaita koskevien korjaavien toimenpiteiden tehokkaaseen ja yhdenmukaiseen soveltamiseen koko EU:ssa; xv) kansainvälisten markkinoiden yksilöiminen aluksi ainakin yrityksille suunnattujen palvelujen osalta; palveluntarjoajien mahdollisuus ilmoittaa BERECille niiden aikeista tarjota palveluja kyseisillä markkinoilla ja tällaisilla markkinoilla toimivien palveluntarjoajien asettaminen BERECin valvontaan; xvi) BERECin toimivaltuuksien laajuus; xvii) yksi koko unionia koskeva valtuutus ja valvontarakenne koko kehykselle; xviii) aktiiviset ja passiiviset hyödykkeet; xix) asiaankuuluvia markkinoita koskeva suositus; xx) laitteita koskeva sääntely, mukaan lukien laitteiden ja käyttöjärjestelmien yhdistäminen pakettiin; xxi) eurooppalaisen hätänumeron 112 täytäntöönpanon vaikuttavuus, mukaan luettuna erityisesti tarvittavat toimenpiteet soittajan sijaintikriteereiden täsmällisyyden ja luotettavuuden parantamiseksi; xxii) EU:n käänteisen 112-viestintäjärjestelmän käyttöönoton toteutettavuus; xxiii) vaikutus, joka aiheutuu internetin kehittymisestä olennaiseksi infrastruktuuriksi erilaista taloudellista ja yhteiskunnallista toimintaa varten. [tark. 229] 39 a artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1. Jäsenvaltioiden on saatettava 34, 35 ja 36 artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina. 2. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän asetukseen tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 3. Jäsenvaltioiden on toimitettava 34, 35 ja 36 artiklan mukaisilla aloilla antamansa kansallisen lainsäädännön keskeiset säännökset komissiolle kirjallisina. [tark. 230] 40 artikla Voimaantulo 1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2. Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2014. Sen 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29 ja 30 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 2016. [tark. 231] Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I EUROOPPALAISIA VIRTUAALISIA LAAJAKAISTAVERKKOJEN KÄYTTÖOIKEUSTUOTTEITA KOSKEVIEN TARJOUSTEN VÄHIMMÄISPARAMETRIT 1. TARJOUS 1 – Kiinteän verkon tukkutason käyttöoikeustuote, joka tarjotaan seuraavan sukupolven verkoissa Kansainvälisen standardisoimisjärjestön 7-kerroksisen viestintäprotokollien mallin kerroksessa 2 ("siirtoyhteyskerros", Data Link Layer) ja joka toiminnallisuudeltaan vastaa fyysisesti eriytettyjä tilaajayhteyksiä ja jonka luovutuspisteet ovat tasolla, joka on lähempänä asiakkaan tiloja kuin kansallinen tai alueellinen taso. 1.1 Verkkoelementit ja niihin liittyvät tiedot: a) kuvaus tarjottavista verkon käyttöoikeuksista, mukaan lukien tekniset ominaisuudet (joissa on myös annettava tietoa verkon konfiguraatiosta, jos se on tarpeen verkkoon pääsyn hyödyntämiseksi tehokkaasti); b) sijaintipaikat, joissa verkkoon pääsy tarjotaan; c) sovellettavat verkkoon pääsyä koskevat tekniset standardit, mukaan lukien käyttörajoitukset ja muut turvallisuusseikat; d) luovutuspisteiden ja verkon liityntäpisteiden (asiakkaan tilat) rajapinnan tekniset eritelmät; e) verkossa käytettävän laitteiston eritelmät; ja f) yhteentoimivuustestien yksityiskohtaiset tiedot. 1.2 Verkkotoiminnot: a) VLANien joustava jakaminen yhteisen teknisen eritelmän pohjalta; b) käytetystä sovelluksesta riippumaton liityntä, joka mahdollistaa liikenteen nopeuden valvonnan ladattaessa verkosta ja verkkoon; c) turvallisuustoiminnot; d) asiakkaan tiloissa käytettävän laitteiston joustava valintamahdollisuus (sikäli kuin se on teknisesti mahdollista); e) etäyhteys asiakkaan tiloissa käytettäviin laitteisiin; ja f) ryhmälähetystoiminnot, kun niille on kysyntää ja ne ovat tarpeen kilpailevien vähittäistarjousten teknisen toisinnettavuuden varmistamiseksi. 1.3 Operatiiviset ja liiketoimintaprosessit: a) kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät menettelyt tilausta ja toimitusta varten; b) laskutusinformaatio; c) menettelyt siirtymisiä, siirtoja ja sopimusten päättämisiä varten; ja d) tarkat korjaus- ja ylläpitoajat. 1.4 Liitännäiset palvelut ja tietotekniset järjestelmät; a) rinnakkain sijoittamista ja runkoliityntäyhteyksien tarjoamista koskevat tiedot ja ehdot; b) eritelmät, jotka koskevat tietoteknisiin liitännäisjärjestelmiin pääsyä ja niiden käyttöä käytännön tukijärjestelminä, tietojärjestelminä tai tietokantoina ennakkotilauksia, palvelun toimittamista, tilauksia, ylläpitoa, korjauspyyntöjä ja laskutusta varten, mukaan lukien niiden käyttörajoitukset sekä menettelyt näiden palvelujen käyttämiseksi. 2. TARJOUS 2 – Kiinteän verkon tukkutason käyttöoikeustuote, joka tarjotaan Kansainvälisen standardisoimisjärjestön 7-kerroksisen viestintäprotokollien mallin kerroksessa 3 ("verkkokerros", Network Layer) ja jonka luovutuspisteet IP-bittivirtatasolla mahdollistavat laajemman resurssien koostamisen kuin kansallisella ja/tai alueellisella tasolla. 2.1 Verkkoelementit ja niihin liittyvät tiedot: a) luovutuspisteissä tarjotun liityntäyhteyden ominaisuudet (nopeus, palvelunlaatu jne.); b) kuvaus laajakaistaverkosta, joka yhdistää asiakkaan tilat luovutuspisteisiin (runkoliityntäyhteyksien ja liityntäverkon arkkitehtuurit); c) luovutuspiste(id)en sijaintipaikka; ja d) luovutuspisteiden rajapintojen tekniset eritelmät. 2.2 Verkkotoiminnot: Valmius tukea erilaisia palvelunlaadun tasoja (esim. QoS 1, 2 ja 3) seuraavien osalta: i) pakettiviive; ii) viivevaihtelu; iii) pakettihävikki; ja iv) ylivaraussuhde (contention ratio). 2.3 Operatiiviset ja liiketoimintaprosessit: a) kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät menettelyt tilausta ja toimitusta varten; b) laskutusinformaatio; c) menettelyt siirtymisiä, siirtoja ja sopimusten päättämisiä varten; ja d) tarkat korjaus- ja ylläpitoajat. 2.4 Tietotekniset liitännäisjärjestelmät: Eritelmät, jotka koskevat tietoteknisiin liitännäisjärjestelmiin pääsyä ja niiden käyttöä käytännön tukijärjestelminä, tietojärjestelminä tai tietokantoina ennakkotilauksia, palvelun toimittamista, tilauksia, ylläpitoa, korjauspyyntöjä ja laskutusta varten, mukaan lukien niiden käyttörajoitukset sekä menettelyt näiden palvelujen käyttämiseksi. 3. TARJOUS 3 – Kiinteiden vuokrayhteyksien paikallisosat tukkutasolla, mihin sisältyy laajennettu rajapinta käyttöoikeuksien hakijan yksinomaiseen käyttöön pysyvällä symmetrisellä kapasiteetilla käyttörajoituksitta ja palvelutasosopimukset, käyttäen point-to-point -yhteyttä ja verkkorajapintoja Kansainvälisen standardisoimisjärjestön 7-kerroksisen viestintäprotokollien mallin kerroksessa 2 ("siirtoyhteyskerros", Data Link Layer). 3.1 Verkkoelementit ja niihin liittyvät tiedot: a) kuvaus tarjottavista verkon käyttöoikeuksista, mukaan lukien tekniset ominaisuudet (joissa on myös annettava tietoa verkon konfiguraatiosta, jos se on tarpeen verkkoon pääsyn hyödyntämiseksi tehokkaasti); b) sijaintipaikat, joissa verkkoon pääsy tarjotaan; c) tarjotut eri nopeudet ja enimmäispituus; d) sovellettavat verkkoon pääsyä koskevat tekniset standardit, mukaan lukien käyttörajoitukset ja muut turvallisuusseikat; e) yhteentoimivuustestien yksityiskohtaiset tiedot. f) verkossa sallitun laitteiston eritelmät; g) käytettävissä oleva verkkojen välinen rajapinta (NNI); h) suurin sallittu kehyskoko tavuina. 3.2. Verkko- ja tuotetoiminnot: a) verkon kuormituksesta riippumaton (uncontended) ja symmetrinen varattu pääsy; b) käytetystä sovelluksesta riippumaton liityntä, joka mahdollistaa liikenteen nopeuden ja symmetrian valvonnan; c) protokollan läpinäkyvyys, VLANien joustava jakaminen yhteisen teknisen eritelmän pohjalta; d) palvelunlaatua koskevat parametrit (pakettiviive, viivevaihtelu, pakettihävikki), jotka mahdollistavat liiketoimintakriittisen suorituskyvyn. 3.3 Operatiiviset ja liiketoimintaprosessit: a) kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät menettelyt tilausta ja toimitusta varten; b) menettelyt siirtymisiä, siirtoja ja sopimusten päättämisiä varten; c) tarkat korjaus- ja ylläpitoajat; d) tietoteknisten järjestelmien muutokset (siltä osin kuin ne vaikuttavat vaihtoehtoisiin operaattoreihin); ja e) sovellettavat maksut, maksuehdot ja laskutusmenettelyt. 3.4. Palvelutasosopimukset: a) korvaus, jonka osapuolen on suoritettava toiselle sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä, mukaan lukien toimitus- ja korjausaika, sekä korvauksen saamisen edellytykset; b) vastuun määrittely ja rajaaminen sekä vahingonkorvaukset; c) sovellettavat menettelyt silloin kun palvelujen tarjontaan ehdotetaan muutoksia (esim. uusien palvelujen käynnistäminen, vanhojen palvelujen muutokset ja hintojen muutokset); d) yksityiskohtaiset tiedot asiaan liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista; e) yksityiskohtaiset tiedot sopimusten kestosta ja uudelleenneuvottelemisesta. 3.5 Tietotekniset liitännäisjärjestelmät: Eritelmät, jotka koskevat tietoteknisiin liitännäisjärjestelmiin pääsyä ja niiden käyttöä käytännön tukijärjestelminä, tietojärjestelminä tai tietokantoina ennakkotilauksia, palvelun toimittamista, tilauksia, ylläpitoa, korjauspyyntöjä ja laskutusta varten, mukaan lukien niiden käyttörajoitukset sekä noudatettavat menettelyt näiden palvelujen käyttämiseksi.[tark. 232] LIITE II EUROOPPALAISEN LAATUVARMISTETUN LIITYNTÄTUOTTEEN VÄHIMMÄISPARAMETRIT Verkkoelementit ja niihin liittyvät tiedot – Kuvaus kiinteässä verkossa tarjottavasta liityntätuotteesta, mukaan lukien tekniset ominaisuudet ja mahdollisten standardien käyttö. Verkkotoiminnot: – Liityntäsopimus, jolla varmistetaan päästä päähän ulottuva palvelunlaatu perustuen yhteisesti määriteltyihin parametreihin, jotka mahdollistavat ainakin seuraaviin luokkiin kuuluvien palvelujen tarjoamisen: – ääni- ja videopuhelut; – audiovisuaalisen sisällön lähettäminen; ja – datakriittiset sovellukset.[tark. 233]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sähköinen tunnistaminen ja sähköisiin transaktioihin liittyvät luottamuspalvelut sisämarkkinoilla ***I |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2012)0238), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0133/2012), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon 18. syyskuuta 2012 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1), – ottaa huomioon neuvoston edustajan 28. helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, – ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnanlausunnot (A7-0365/2013), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 910/2014.)
| |||||||||||
| Yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteinen tilintarkastus ***I |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0779), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0470/2011), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Slovakian parlamentin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. huhtikuuta 2012 antaman lausunnon(1), – ottaa huomioon neuvoston edustajan 18. joulukuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0177/2013), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista ja komission päätöksen 2005/909/EY kumoamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 537/2014.)
| |||||||||||
| Tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteinen tilintarkastus ***I |
| ||||||||||
| |||||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0778), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 50 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0461/2011), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, – ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2012 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1), – ottaa huomioon neuvoston edustajan 18. joulukuuta 2013 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, – ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0171/2013), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/.../EU antamiseksi tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2014/56/EU.)
| |||||||||||
| Ukrainasta peräisin oleviin tavaroihin sovellettavien tullien alentaminen tai poistaminen ***I |
| |||||||
| ||||||||
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0166), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0103/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon neuvoston edustajan 27. maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti, – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7-0238/2014), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi Ukrainasta peräisin oleviin tavaroihin sovellettavien tullien alentamisesta tai poistamisesta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 374/2014.) | ||||||||
| EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa ja EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus |
| |||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon neuvoston vuosittaisen selvityksen Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, – ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 21, 24 ja 36 artiklan, – ottaa huomioon SEU-sopimuksen V osaston ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), – ottaa huomioon SEU-sopimuksen 21 artiklan 3 kohdan, jossa määrätään, että korkea edustaja auttaa neuvostoa ja komissiota huolehtimaan johdonmukaisuudesta unionin ulkoisen toiminnan eri alojen välillä, – ottaa huomioon SEU-sopimuksen 24 artiklan 3 kohdan, jossa todetaan, että jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YTPP) uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä ja kunnioittavat unionin toimintaa tällä alalla, että ne pidättyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia tai jotka ovat omiaan haittaamaan sen tehokkuutta yhtenäisenä voimana kansainvälisissä suhteissa ja että neuvosto ja korkea edustaja huolehtivat siitä, että näitä periaatteita noudatetaan, – ottaa huomioon 14. joulukuuta 2012 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät, – ottaa huomioon yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa parlamenttien välisessä kokouksessa 6. syyskuuta 2013 annetut päätelmät, – ottaa huomioon komission ja korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan 11. joulukuuta 2013 antaman yhteisen tiedonannon ”EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin” JOIN(2013)0030, – ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, neuvostolle ja komissiolle 13. kesäkuuta 2013 antamansa suosituksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaation ja toiminnan tarkistamisesta vuonna 2013(1) ja korkean edustajan heinäkuussa 2013 esittämän Euroopan ulkosuhdehallinnon tarkastelun vuonna 2013(2), – ottaa huomioon yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP) ja yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP) antamansa päätöslauselmat sekä erityisesti 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan roolista ilmastoon liittyvissä kriiseissä ja luonnonkatastrofeissa(3), – ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen, – ottaa huomioon 15. lokakuuta 2013 annetun korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan raportin yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, – ottaa huomioon YTPP:n kriisinhallintamenettelyjen uudelleenarviointia käsittelevän Euroopan ulkosuhdehallinnon kertomuksen, jonka poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) hyväksyi 18. kesäkuuta 2013, – ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, – ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0138/2014), A. toteaa, että Lissabonin sopimus ja nykyiset päätöksentekoprosessit edellyttävät jo nyt varmistamaan johdonmukaisuuden EU:n ulkoisen toiminnan eri alueiden välillä ja näiden alueiden sekä muiden toiminta-alojen välillä; toteaa, että tämä tavoite hyötyisi Euroopan parlamentin entistä suuremmasta roolista ulkosuhteissa; B. toteaa, että kokonaisvaltaisuudella ei viitata vain EU:n välineiden ja resurssien yhdistettyyn käyttöönottoon vaan myös yhteiseen vastuuseen, joka on EU:n tason toimijoilla ja jäsenvaltioilla, joiden politiikoilla, toimilla ja tuella olisi edistettävä entistä johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa EU:n ulkoista toimintaa; C. toteaa, että Lissabonin sopimuksen myötä EU on saanut käyttöönsä uudet ulkoisen toiminnan välineet, joiden avulla sen on mahdollista kehittää entistä aktiivisempaa, yhtenäisempää ja aidompaa EU:n ulkopolitiikkaa; EU muuttuvassa maailmassa 1. toteaa, että parhaillaan on käynnissä merkittäviä geostrategisia muutoksia ja että ne johtuvat erityisesti lisääntyneestä kansainvälisestä moninapaisuudesta, jolle on ominaista uusien alueellisia ja globaaleja kilpailukykytavoitteita ajavien toimijoiden mukaantulo, kasvavasta keskinäisestä riippuvuudesta, monitahoisten asymmetristen uhkien kasvusta, Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan uudelleensuuntautumisesta kohti Aasian ja Tyynenmeren aluetta, energia- ja resurssivarmuutta koskevan kamppailun lisääntymisestä, ilmastonmuutoksen entistä vakavammista vaikutuksista sekä kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin vaikuttavasta vakavasta ja pitkäkestoisesta maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä; 2. korostaa, että tällaisessa geopoliittisessa tilanteessa EU:n on ylläpidettävä ja edistettävä arvojaan ja etujaan sekä vakautta koko maailmassa ja suojeltava kansalaistensa turvallisuutta ja hyvinvointia; korostaa, että tämä vaatii tuoretta lähestymistapaa, jotta EU voi rakentaa yhteistyössä strategisten kumppaniensa kanssa uutta moninapaista maailmanjärjestystä, joka on osallistava, uskottava, oikeudenmukainen ja yhteistoiminnallinen ja jossa tärkeimpinä esiin nousevat ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltion ja demokratian periaatteet ja jonka puitteissa erimielisyydet pyritään ratkaisemaan aseellista konfliktia aiheuttamatta; EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa: poliittisen kehyksen täytäntöönpanon tilanne 3. korostaa, että EU:n vahvuutena on se, että se voi ottaa käyttöön resursseja kautta koko diplomaattisen, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän, taloudellisen, kaupallisen, kehityspoliittisen ja humanitaarisen välineistönsä – YK:n peruskirjan määräyksiä täysimääräisesti noudattaen – sekä se, että näiden välineiden käyttö kokonaisvaltaisella tavalla antaa sille ainutlaatuisen joustavuuden paneutua tehokkaasti kaikkein haastavimpiin kansainvälisiin kysymyksiin ja saavuttaa omat poliittiset tavoitteensa; 4. korostaa tehokkaan koordinoinnin ja johdonmukaisuuden merkitystä Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa; hyväksyy näkemyksen, jonka mukaan kehityksen, politiikan ja turvallisuuden alat ovat toisistaan riippuvaisia ja monimutkaisiin hätätilanteisiin vastattaessa EU:n tuoma lisäarvo on sen kyvyssä luoda monialaisuuteen liittyviä ja toimielinten välisiä synergiaetuja ja saada näin aikaan kestäviä tuloksia paikan päällä sekä saavuttaa pitkän aikavälin strategisia tavoitteita; 5. korostaa, että kaikki olennaiset kansainväliset toimijat (muun muassa monenväliset järjestöt sekä valtiot) pitävät nykyisin kokonaisvaltaista lähestymistapaa parhaana keinona suunnitella tehokasta reagointia monitahoisiin kriiseihin ja edistää ihmisten turvallisuutta maailmanlaajuisesti, ja tämä johtuu suoraan siitä jo pitkään myönnetystä tosiasiasta, että yritykset tuoda vakautta yksinomaan yhden lähestymistavan keinoin todennäköisesti epäonnistuvat; 6. palauttaa erityisesti mieliin, että Yhdistyneet kansakunnat on vuodesta 2006 lähtien kehitellyt konfliktitilanteita ja konfliktin jälkeisiä tilanteita koskevaa ”yhdennettyä lähestymistapaa” ja että Naton jäsenet hyväksyivät Lissabonin huippukokouksessa 2010 uuden strategiakonseptin, jonka mukaisesti kriisinhallintaan kehotetaan soveltamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa; 7. korostaa, että Lissabonin sopimuksessa tarjotaan unionille puitteet, joiden mukaisesti se voi muodostaa entistä johdonmukaisemman, yhtenäisemmän ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan pyrkiä harjoittamaan tehokkaasti unionin ulkosuhteita, sillä sopimuksella luotiin muun muassa kolmen tehtävän mandaatti, jonka mukaisesti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on myös komission varapuheenjohtaja ja ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja, ja perustettiin yhtenäistävä ja tehokas Euroopan ulkosuhdehallinto; 8. pitää valitettavana, että Lissabonin sopimuksen uudistuksista huolimatta unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden edistämisessä on vielä puutteita turvallisuuteen, humanitaarisiin kysymyksiin, kehitykseen, kauppaan, energiaan, ympäristöön, maahanmuuttoon ja muihin maailmanlaajuisiin kysymyksiin liittyvillä aloilla; on huolestunut siitä, että komissio noudattaa usein rajoittavaa lähestymistapaa ja suojelee omaa toimivaltaansa näillä aloilla ja minimoi Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa suoritettavat koordinointitehtävät; 9. kehottaa jäsenvaltioita täyttämään perussopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja tukemaan aktiivisesti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä sekä omaa politiikkaansa harjoittaessaan kunnioittamaan unionin toimintaa tällä alalla; kehottaa jäsenvaltioita omaksumaan rakentavan roolin ja edistämään strategista politiikan koordinointia EU:n tasolla; korostaa, että EU:n ulkopolitiikka voi olla tehokasta vain, jos jäsenvaltiot ovat halukkaita ja kykeneviä muodostamaan yhteisiä toimintalinjauksia erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien tapaisissa monenvälisissä järjestöissä; 10. suhtautuu myönteisesti 11. joulukuuta 2013 annettuun yhteiseen tiedonantoon ”EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin”; pitää kuitenkin valitettavana, että siinä luotetaan mieluummin jo olemassa oleviin prosesseihin kuin pyritään tutkimaan uusia konkreettisia tapoja helpottaa institutionaalista ja käytännön yhteistyötä; 11. vaatii, että kaikki EU:n toimijat EU:n toimielimissä, EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa ovat yhteisesti vastuussa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ja että samalla siinä kunnioitetaan kaikilta osin kunkin toimielimen ja toimijan toimivaltaa; 12. kehottaa sitoutumaan aktiivisesti kansalaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan sekä käymään vuoropuhelua niiden kanssa legitimiteetin sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja yleensä EU:n ulkopolitiikkaa koskevan yhteisymmärryksen varmistamiseksi; 13. katsoo, että kun pyritään kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja siirrytään siinä käsitteestä toimintaan, perustana ovat seuraavat neljä aluetta, jotka on otettava huomioon; 1. Institutionaalinen johdonmukaisuus 14. katsoo, että kokonaisvaltaisen lähestymistavan käsite olisi ymmärrettävä kaikkien olennaisten toimielinten (Euroopan ulkosuhdehallinto ja asiaankuuluvat komission yksiköt, mukaan lukien humanitaarisen avun pääosasto, kehitys- ja yhteistyöpääosasto, kauppapolitiikan pääosasto, laajentumisasioiden pääosasto sekä myös Euroopan parlamentti ja neuvosto) koordinoituna työnä, jossa ne pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin EU:n tasolla laaditun sovitun järjestelmän puitteissa ja ottavat käyttöön sen olennaisimmat välineet, YTPP mukaan luettuna turvallisuustilanteen niin vaatiessa; katsoo, että toistaiseksi institutionaaliset ja menettelylliset puutteet ovat pitkälti estäneet tällaisen johdonmukaisen EU:n ulkoisen toiminnan useimmilla kriisialueilla, joilla EU on toiminut, ja vahingoittaneet EU:n uskottavuutta maailmanlaajuisena toimijana ja turvallisuuden takaajana; 15. muistuttaa, että Lissabonin sopimuksella luotiin Euroopan ulkosuhdehallinto ja korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan kolmen tehtävän mandaatti tuomaan EU:n ulkoiseen toimintaan yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta; korostaa, että toistaiseksi näiden kolmen roolin mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty; vaatii, että korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan keskeistä koordinoijan roolia komission varapuheenjohtajana vahvistetaan komission sisällä ulkosuhteiden pääosaston komission jäsenten kollegion vakiintuneiden säännöllisten kokousten kautta, joiden puheenjohtajana toimii korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja ja joita laajennetaan muilla asian edellyttämillä komission jäsenillä; kehottaa uudistamaan Euroopan ulkosuhdehallintoa välittömästi vuonna 2013 tehdyn tarkastelun ja parlamentin suuntaviivojen pohjalta, jotta voidaan käyttää parhaiten hyödyksi niukkoja taloudellisia resursseja; 16. korostaa, että vaikka yhteistyö on välttämätöntä, kaikkien toimielinten ja jäsenvaltioiden toimivaltaa ja menettelyjä on kunnioitettava kaikilta osin; kehottaa siksi kaikkia EU:n toimijoita toimimaan vilpittömin mielin ja tekemään parhaansa, jotta kokonaisvaltaisen lähestymistavan noudattaminen on mahdollista; 17. katsoo, että kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää Euroopan ulkosuhdehallinnolta herkästi reagoivia, joustavia ja tehokkaita rakenteita; palauttaa mieleen kantansa, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon institutionaalista rakennetta olisi selkeytettävä, jotta voidaan taata tehokas päätöksenteko ja välineiden käyttö, esimerkiksi YTPP:n siviili- ja sotilasalan välineiden käyttö, kuten vuonna 2013 asiasta laaditussa parlamentin mietinnössä vaaditaan; 18. korostaa, että kokonaisvaltaista lähestymistapaa kehitettäessä olisi myös varmistettava sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolten välinen tasapaino unionin kaikkien ulkoisten toimien muotoilussa, kehittämisessä ja täytäntöönpanossa; 19. tähdentää sovittelun ja vuoropuhelun merkitystä konfliktien ehkäisemisessä ja rauhanomaisessa ratkaisemisessa; antaa tunnustusta edistyksestä, jota Euroopan ulkosuhdehallinto on saanut aikaan sovitteluvalmiuksiensa vahvistamisessa, ja toistaa tukensa unionin valmiuksien vahvistamiselle entisestään tällä alalla ja kehottaa tekemään sovittelusta tietyllä kriisialueella kaikkien tulevien kokonaisvaltaisten lähestymistapojen tärkeän vakio-ominaisuuden; korostaa parlamentin roolia yhteisen ulkopolitiikan laadinnassa ja valvonnassa ja kehottaa seuraavaa parlamenttia varmistamaan sen tehokkuuden ja ennen kaikkea sen yhtenäisyyden; kiinnittää huomiota parlamentin sitoumukseen osallistua aktiivisesti vaalitarkkailuun, sovitteluun ja demokratian tukemiseen; katsoo, että parlamentin osallistuminen sovitteluprosesseihin Ukrainassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (FYROM) on osoittanut, että parlamentin jäsenten rooli tällä alalla voi olla merkittävä; 20. muistuttaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä humanitaarisen avun periaatteiden (riippumattomuus, puolueettomuus, tasapuolisuus) kunnioittamiseen; katsoo, että humanitaaristen työntekijöiden turvallinen pääsy apua tarvitsevien väestöryhmien luo riippuu ennen kaikkea siitä, millaisiksi vaikutusvaltaiset toimijat kentällä mieltävät heidät, ja että heidät olisi ymmärrettävä riippumattomiksi kaikista yksipuolisista poliittisista näkemyksistä; korostaa kuitenkin, että komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden yksikkö (ECHO) on yhä osa EU:ta, ja uskoo vakaasti, että sen vuoksi ECHO:n ja ulkosuhdehallinnon välistä yhteistyötä ja koordinointia olisi tehostettava; 21. suhtautuu myönteisesti 11. joulukuuta 2013 annettuun yhteiseen tiedonantoon ”EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin” (JOIN(2013)0030), koska siinä annetaan mahdollisuus selventää tätä lähestymistapaa ja tehdä siitä toteuttamiskelpoinen uusissa Lissabonin sopimuksen jälkeisissä institutionaalisissa puitteissa ja vahvistaa EU:n sitoutuminen sen työskentelyä ulkosuhteiden alalla koskevaan kokonaisvaltaiseen kehykseen; toteaa, että tällaisen kunnianhimoisen politiikan edistämiseen ja täytäntöönpanoon liittyy huomattavia haasteita; suhtautuu myönteisesti erityisesti siihen, että tiedonannossa korostetaan turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä, jonka olisi oltava EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamisen tärkein periaate; 22. tukee voimakkaasti näkemystä johdonmukaisemmasta ulkoisesta toiminnasta; korostaa, että EU:n ei pitäisi hyväksyä kokonaisvaltaisen lähestymistavan kapeaa määritelmää; suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisessä tiedonannossa edistetään tietämystä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka koskee konfliktisyklin tai muun ulkoisen kriisin kaikkia vaiheita varhaisvaroituksesta ja valmiudesta, konfliktien ehkäisemisestä, kriiseihin vastaamisesta ja hallinnasta varhaiseen elpymiseen sekä vakauttamista ja rauhanrakentamista, jotta maita voidaan auttaa pääsemään takaisin kestävän ja pitkän aikavälin kehityksen uralle; muistuttaa, että ulkopolitiikan tavoitteita ei pitäisi asettaa vastakkain kehitystä koskevien periaatteiden ja periaatteellisen humanitaarisen toiminnan kanssa, koska kaikki kolme politiikkaa täydentävät toisiaan; 23. muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate, sekä korostaa, että voi syntyä jännitteitä tämän periaatteen ja EU:n ulkopuolella toteutettavan kriisinhallinnan kokonaisvaltaisen lähestymistavan välille; korostaa, että EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen ja että näin ollen on hyvin tärkeää, ettei köyhyyden torjumista koskevia tavoitteita väheksytä EU:n ulkopolitiikassa eikä kokonaisvaltainen lähestymistapa heikennä kehitysyhteistyön siviililuonnetta; panee merkille, että yhteisen tiedonannon mukaan korkea edustaja ja varapuheenjohtaja sekä komission puheenjohtaja vastaavat ulkosuhteiden strategisesta ja operatiivisesta johdonmukaisuudesta ja myös sisäisten politiikkojen ulkoisesta vaikutuksesta; kehottaa korkeaa edustajaa ja varapuheenjohtajaa sekä komission puheenjohtajaa sitoutumaan tähän; 24. korostaa, että sekä SEUT-sopimuksen 214 artikla että humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus vuodelta 2008 suojelevat periaatteellista humanitaarista toimintaa; kehottaa turvaamaan humaanisuuden, tasapuolisuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden humanitaaristen periaatteiden noudattamisen, sillä ne ovat ratkaisevia periaatteita sekä humanitaarisen toiminnan tehokkuuden että sen toimijoiden turvallisuuden kannalta; painottaa vakaasti sitä, että terrorisminvastaisessa ohjelmassa ja turvallisuusohjelmassa ei saa heikentää humanitaarisen alan toimijoiden mahdollisuuksia toimittaa apua ja että humanitaarinen apu ei saisi missään olosuhteissa palvella poliittisia päämääriä eikä sitä saisi pitää kriisinhallintavälineenä; huomauttaa, että jotta humanitaarinen apu tavoittaisi väestön, joka sitä tarvitsee, sen on oltava tasapuolista ja se on myös miellettävä tasapuoliseksi; toteaa, että tarpeisiin perustuvalle humanitaariselle avulle olisi annettava liikkumavaraa, mutta kehottaa samalla sitoutumaan entistä laajemmin humanitaarisen alan toimijoihin, jotta voidaan entistä paremmin määritellä, millä tavoin he toimivat kokonaisvaltaisen lähestymistavan yhteydessä; 25. katsoo, että kehityksen ja konfliktineston välillä on vahva yhteys, sillä köyhyys on usein konfliktin tärkein syy ja seuraus; korostaa, että konfliktinestolla edistetään rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä; suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisessä tiedonannossa keskitytään konfliktinestoon, ja kehottaa tehostamaan EU:n varhaisvaroitusjärjestelmiä; kehottaa EU:ta jatkamaan epävakaassa tilanteessa olevien maiden tukemista puuttuakseen perimmäisiin syihin ja perustaakseen toimivat ja vastuuvelvolliset instituutiot, jotka pystyvät tarjoamaan peruspalveluja ja tukemaan köyhyyden vähentämistä; korostaa tarvetta laatia epävakaita valtioita koskeva EU:n strategia, jonka avulla EU:n järjestelmään sisällytettäisiin epävakaita valtioita koskevat OECD:n kehitysapukomitean periaatteet sekä Busanissa joulukuussa 2011 epävakaissa valtioissa toteutettavaa toimintaa varten tehdyn uuden sopimuksen tavoitteet; 26. suhtautuu myönteisesti siihen, että yhteisessä tiedonannossa sitoudutaan pitkän aikavälin strategiaan, koska ainoastaan pitkän aikavälin sitoutumisen ja kestävän kehityksen avulla voidaan edistää rauhaa ja turvallisuutta; kehottaa koordinoimaan entistä paremmin EU:n politiikkojen lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteita ottaen asianmukaisesti huomioon paikallistason sidosryhmien näkemykset; 27. korostaa, että ollakseen tehokas EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan olisi perustuttava mahdollisimman suuressa määrin koko EU-järjestelmää koskevaan yhteiseen analyysiin, arviointiin ja suunnitteluun sekä selkeään vastuun jakoon; korostaa tässä yhteydessä, että yhteinen ohjelmasuunnittelu on tärkeä väline, jonka avulla voidaan saada aikaan johdonmukainen ulkoinen toiminta; 28. katsoo, että kokonaisvaltaisen lähestymistavan on perustuttava kaikille EU:n toimijoille yhteiseen visioon muuttuvasta strategisesta ympäristöstä, jossa EU:n toiminta tapahtuu; vaatii siksi aikaisempaa säännöllisempää ja avoimempaa tietojenvaihtoa, politiikan koordinointia ja tiimityötä EU:n toimijoiden kesken EU:n toimien kaikissa vaiheissa; kehottaa lisäksi kehittämään muodollisia rakenteita, joissa kyseinen yhteydenpito voisi tapahtua ja joissa varhaisvaroitus, tilanneanalyysi sekä kriisiseuranta ja kriisin jälkeinen seuranta voitaisiin toteuttaa, yhdistämällä mahdollisesti nykyisiä rakenteita (kuten EU:n tilannekeskus, hätäavun koordinointikeskus ja ARGUS-järjestelmä); muistuttaa tarpeesta luoda Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteyteen ”kriisitoimintakeskus”, jonka puheenjohtajana toimisi korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja ja joka toisi yhteen kaikki kriisinhallinnan kannalta olennaiset toimijat; 29. katsoo, että kokonaisvaltaisen lähestymistavan noudattaminen vaatii myös, että korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan johdolla parannetaan koordinointia sellaisten EU:n sisäisten politiikkojen kanssa, joilla on tärkeä ulkopoliittinen ulottuvuus, kuten sisämarkkinoita, maahanmuuttoa, ympäristöä ja energiaa koskevat politiikat; 30. kehottaa sovittamaan kauppapolitiikan ja yhteisen ulkopolitiikan entistä paremmin yhteen, ihmisoikeudet ja kehitys mukaan luettuina; 31. korostaa, että huono koordinointi ja toimintapolitiikan suunnittelu asiaankuuluvien toimielinten kesken on osasyynä EU:n ulkopolitiikan kentällä toteutuvaan puutteelliseen täytäntöönpanoon; panee merkille, että se on parantunut, koska EU:n valtuuskunnat ottivat hoitaakseen alan koordinointitehtävän, mutta EU:n ulkopolitiikan käytännön täytäntöönpanoa edistävät lisätoimet ovat tarpeen erityisesti, kun on kyse kriisialueista ja yhteydestä YUTP:n toimintoihin; 32. kehottaa parantamaan globaaleja haasteita koskevia EU:n valmiuksia, erityisesti ilmastodiplomatiaa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa etsimään poliittisia kompromisseja ja tekemään poliittisia kauppoja yhdistämällä ilmastonäkökohdat ja muut näkökohdat EU:n ja sen kumppanimaiden välisissä suhteissa; toivoo, että vuonna 2015 Pariisissa järjestettävän YK:n ilmastokokouksen valmistelujen yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallinto alkaa käyttää laajaa EU:n edustustojen verkostoa kaikkialla maailmassa syventääkseen eurooppalaista ymmärtämystä ilmastotoimiin liittyvistä intresseistä ja sisäpolitiikasta kumppanimaissa; 2. Rahoituksellinen johdonmukaisuus 33. korostaa, että parlamentti aikoo varmistaa, että unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineet kaudelle 2014–2020 helpottavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan noudattamista unionin ulkosuhteissa erityisesti siten, että luodaan välineet, jotka toimivat kautta koko konfliktineston, kriisinhallinnan, rauhanrakentamisen, kehitysyhteistyön ja strategisten kumppanuuksien lujittamisen kokonaisuuden; korostaa, että uusi kumppanusväline antaa EU:lle myös mahdollisuuden täydentää kolmansia maita koskevia ulkopoliittisia toimia taloudellisesti; korostaa aikovansa harjoittaa täysimääräisesti näiden välineiden täytäntöönpanoa koskevaa demokraattista valvontaansa sen varmistamiseksi, että unionin tärkeitä mutta rajallisia resursseja käytetään vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla tuloksien saavuttamiseksi; korostaa, että parlamentilla on osana ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden välitarkistusta oikeus tarkastella välineiden täytäntöönpanoa ja tehdä siihen mahdollisesti tarvittavia muutoksia; 34. pitää valitettavana EU:n talousarviota koskevan kunnianhimon puutetta ulkoisen toiminnan alalla kaudella 2014–2020; vaatii EU:n strategioiden täytäntöönpanoon tarvittavan rahoituksen parempaa ennakointia; pitää valitettavana, että joissain tapauksissa EU:n toimet ovat viivästyneet rahoitukseen liittyvien seikkojen vuoksi; vaatii, että tällaiset rakenteelliset ongelmat korjataan tulevaisuudessa esimerkiksi hyödyntämällä vakauden ja rauhan välineessä (ISP) vahvistettuja uusia säännöksiä siviilialan vakauttamisoperaatioihin osallistumisesta ja niiden toimintaa koskevien valmiuksien vahvistamisesta (4 c artikla); palauttaa mieliin myös tarpeen tarkistaa YTPP:n sotilasoperaatioiden rahoitusmekanismia (niin sanottu Athena-mekanismi), jotta EU:n sotilasoperaatioiden kustannuksista aiheutuva rasite voidaan jakaa entistä oikeudenmukaisemmin ja näin antaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus osallistua joukkojen muodostamiseen tai ylläpitokustannusten rahoittamiseen; 35. muistuttaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa siitä, että parlamentti on tarkistanut unionin ulkoisen toiminnan välineitä kaudeksi 2014–2020, jotta voidaan vahvistaa sellaisten samanmielisten kansainvälisten, alueellisten, hallituksen alaisuuteen kuuluvien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden valmiuksia, jotka ovat valmiit työskentelemään unionin kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi, ja samalla säilyttää demokratian edistämisen kaltaiset omat perusarvomme; 3. Johdonmukaisuus käytännössä 36. pitää myönteisenä EU:n alueellisten strategioiden viimeaikaista kehitystä, johon on kuulunut poliittisten painopistealueiden määrittäminen, poliittisista tavoitteista tiedottaminen, poliittisten toimien koordinointi, kumppanuuksien rakentaminen ja huomion kohdistaminen resurssien käyttöön; vaatii, että EU:n strategiat laaditaan suunnitelmallisesti, jotta EU:n toimille kentällä voidaan luoda kehys ja niistä saadaan johdonmukaisia, ja että ne laaditaan yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission asiasta vastaavien yksiköiden (etenkin kehitys- ja yhteistyöpääosasto – EuropeAid ja humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto (ECHO)) kanssa ja korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan johdolla; kehottaa komissiota osallistumaan oman toimivaltansa puitteissa aktiivisesti tällaiseen koordinointiin alusta alkaen; 37. vaatii, että kyseisissä strategioissa on tuotava selkeästi julki EU:n tavoitteet ja painopisteet ja täytäntöönpanon aikataulu sekä määriteltävä, mitkä välineet soveltuvat parhaiten toimeen (muiden muassa humanitaarinen apu ja kehitysapu, diplomaattinen toiminta ja sovittelu, humanitaarinen apu ja kehitysapu, taloudelliset seuraamukset ja YTPP); painottaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan roolin ja panoksen on oltava osa alustavaa poliittista analyysia ja poliittisten tavoitteiden määrittämistä ja että siksi on tarvittaessa helpotettava yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnittelijoiden ja asiasta vastaavien parlamentin elinten osallistumista unionin tasolla ja kansallisella tasolla jo varhaisessa vaiheessa; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana, että YTPP-operaatioihin sovellettava kriiseissä toimimista koskeva poliittinen kehys on kehittynyt myönteisesti, ja vaatii sen ulottamista kaikkiin kriisinhallinta-aloitteisiin; 38. on erityisen tyytyväinen Euroopan unionin Afrikan sarvea koskevaan strategiaan, jonka tavoitteena on tuoda vakautta tälle strategiselle alueelle poistamalla merirosvous ja sen taustalla olevat syyt, vakiinnuttamalla Somaliaan lailliset viranomaiset ja edistämällä alueellista yhteistyötä käyttäen samanaikaisesti EU:n ulkoisen toiminnan välineitä ja toimien yhteistyössä kentällä toimivien merkittävien kumppanien kanssa; muistuttaa kuitenkin, että EU:n toiminta alueella on muotoutunut YTPP:n puitteissa toteutettujen pioneerihankkeiden pohjalta (joita ovat EUNAVFOR Atalanta -operaatio ja EUTM Somalia -operaatio), joiden jälkeen on seurannut muita välineitä, jolloin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta on tullut Afrikan sarvessa pikemminkin jälkikäteen aikaansaatu empiirinen ja pragmaattinen saavutus kuin hyvin muotoiltu ja suunniteltu strategia; on vahvasti sitä mieltä, että tulevaisuudessa EU:n strategiat on laadittava ennen EU:n ryhtymistä toimiin tietyllä alueella, ei sen jälkeen; 39. pitää valitettavana, että vaikka strategiat on määritelty, EU ei usein onnistu panemaan niitä täytäntöön ja sen on sen sijaan pakko ryhtyä poikkeus- ja hätätoimenpiteisiin; muistuttaa, että tämä on pätenyt etenkin Sahelin alueeseen, jota koskeva perusteellinen ja hyvin valmisteltu EU:n strategia-asiakirja (vuonna 2011 laadittu Sahelin aluetta koskeva EU:n turvallisuus- ja kehitysstrategia) oli yksimielisesti hyväksytty mutta joka ei johtanut tyydyttävään täytäntöönpanoon ennen kuin tilanne Malissa huonontui merkittävästi; kehottaa analysoimaan tästä erityisestä tapauksesta saadut kokemukset ja – yleisemmällä tasolla – parantamaan keskeisiä räjähdysherkkiä alueita koskevaa varhaisvaroittamista koskevaa analyysia, jotta voidaan luoda konkreettisia konfliktinestoa ja välitystä koskevia aloitteita ja siten edistää toimia jo niiden alkuvaiheissa muuttamalla politiikkaa reagointiin suuntautuvasta lähestymistavasta entistä asianmukaisempaan ja tehokkaampaan ennaltaehkäisyyn keskittyvään lähestymistapaan; 40. korostaa, että monet nykyiset kansalliset, alueelliset ja kansainväliset konfliktit ovat myös ilmastosta johtuvia ja että sen seurauksena kokonaisvaltainen lähestymistapa on sisällytettävä ihmisten turvallisuuden käsitteeseen; palauttaa mieliin YK:n ympäristöohjelman (UNEP) joulukuussa 2011 julkaiseman, Sahelin alueen tilannetta koskevan analyysin, jossa todetaan, että lämpötilojen kohoaminen on aiheuttanut puutetta vedestä ja vaikeuttanut suuresti luonnonvaroista riippuvaisen, maanviljelystä, kalastuksesta ja karjanhoidosta toimeentulonsa saavan paikallisen väestön elämää, mikä on joissakin tapauksissa johtanut väkivaltaan ja aseellisiin konflikteihin; 41. on vakuuttunut, että tapauksissa, joissa kriisejä ei voida välttää, EU:n on voitava harkita ja hyödyntää tarkoituksenmukaisia siviili- ja sotilasvoimavaroja sekä ottaa käyttöön täydentäviä EU:n välineitä nopeasti ja tehokkaasti kaikilla kriisinhallintatehtävien aloilla, myös humanitaaristen kriisien tapauksissa; kehottaa panemaan täytäntöön asiaankuuluvat nopeaa reagointia koskevat perustamissopimuksen artiklat, mukaan lukien SEU-sopimuksen 44 artiklan; korostaa tässä yhteydessä tarvetta saada asiaankuuluviin unionin edustustoihin poliittisia asiantuntijoita ja turvallisuusasiantuntijoita; 42. vaatii, että EU:n pitäisi kyetä vahvistamaan rauhaa ja vakautta pidemmällä aikavälillä; kehottaa määrittämään hyvissä ajoin selkeät siirtymisstrategiat lyhyen aikavälin kriisitoiminnan välineiden (erityisesti diplomaattisten välineiden, YTPP:n ja ECHO:n välineiden ja uuden vakauden ja rauhan välineen (ISP)) ja kriisin jälkeisten välineiden (erityisesti ISP:n ja kehitysavun) kesken, jotta kentällä saavutettua edistystä voidaan jatkaa; panee tyytyväisenä merkille – ensimmäisenä merkittävänä askeleena – Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission välisen tehokkaan yhteistyön Malin YTPP-operaation tukemiseksi sekä EUTM Mali -operaatiota koskevan tarkastelemisen jo varhaisessa vaiheessa; 43. kehottaa EU:ta edistymään edelleen sen suhteen, että se pystyy toimimaan maatasolla yhtenäisesti ja niin, että vastuunjako on selkeä ja toimia johtaa edustuston päällikkö, joka vastaa EU:n ulkopolitiikan toteuttamisesta tietyssä maassa ja koordinoi samalla toimia paikallisesti jäsenvaltioiden sekä isäntävaltion, kansalaisyhteiskunnan ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan yhtenäiseen EU:n toimintaan kolmansissa maissa ja varmistamaan, että toimien koordinoinnista ja yhdistämisestä sovitaan asianmukaisesti EU:n toimielinten ja erityisesti komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa; pitää tässä suhteessa valitettavana, että jäsenvaltioiden itsenäinen toiminta kolmansissa maissa, erityisesti konfliktin jälkeisissä ja demokratisoituvissa yhteiskunnissa, ilman että toimia nivotaan toisiinsa asianmukaisesti niiden ja EU:n paikallisen edustuston välillä, on osoittautunut vahingolliseksi EU:n tavoitteiden ja etujen kannalta sekä sen uskottavuudelle suhteessa kolmanteen valtioon ja muihin kansainvälisiin kumppaneihin; 4. Kumppanuudet 44. korostaa, että menestyksekäs kokonaisvaltainen lähestymistapa vaatii lisäksi kumppanuuksien kehittämistä unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden ulkopuolella siten, että mukaan otetaan muut kansainväliset ja monikansalliset kumppanit, strategiset kumppanit, isäntävaltiot, alueelliset organisaatiot, kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yksityinen sektori, ja että tällöin on kunnioitettava asianmukaisesti unionin päätöksenteon riippumattomuutta; 45. kehottaa EU:ta varmistamaan tehokkaan osallistumisensa YK:n yleiskokouksen toimintaan ja hyödyntämään kaikkia valtuuksia, jotka sille kuuluvat alueellisen yhdentymisen järjestön asemansa vuoksi; 46. toistaa kantansa, että Euroopan unionin tavoitteena on paikka laajennetussa turvallisuusneuvostossa ja pitää siten kiinni Lissabonin sopimuksen tavoitteesta, jonka mukaan EU:n ulkopolitiikkaa ja EU:n roolia maailman rauhassa, turvallisuudessa ja hallinnassa on vahvistettava; kehottaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa tekemään tämän saavuttamiseksi aloitteen jäsenvaltioiden yhteiseksi kannaksi; ehdottaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulevaisuudessa, että Euroopan unionin neuvostossa sovitetaan yhteen kantoja uusien jäsenten ottamisesta YK:n turvallisuusneuvostoon ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöksenteon uudistamisesta mahdollisesti siten, että otetaan käyttöön vahvistettu määräenemmistö; o 47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan komissio ja toimeenpanovirastot |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(2), – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2013 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2012” (COM(2013)0334), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05848/2014 – C7-0048/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; 1. myöntää komissiolle vastuuvapauden Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä 3. huhtikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2012 vastuuvapausmenettelyssä(7); 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, jäsenvaltioiden valtiovarainministereille ja maatalousministereille ja niiden kansallisille tilintarkastuselimille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 vastuuvapauden myöntämisestä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(8), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(9), – ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(10), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(11), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(12) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(13) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(14) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(15) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, – ottaa huomioon koulutukseen, audiovisuaalialaan ja kulttuuriin liittyvää yhteisön toimintaa hallinnoivan ”koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 20. huhtikuuta 2009 tehdyn komission päätöksen 2009/336/EY(16), – ottaa huomioon koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/776/EU(17), – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; 1. myöntää koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 vastuuvapauden myöntämisestä pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(18), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(19), – ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(20), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(21), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(22) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(23) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(24) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(25) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, – ottaa huomioon energia-alalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanevan ”Älykkään energiahuollon viraston” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 23. joulukuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2004/20/EY(26), – ottaa huomioon päätöksen 2004/20/EY muuttamisesta ”Älykkään energiahuollon viraston” muuttamiseksi ”Kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirastoksi” 31. toukokuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2007/372/EY(27), – ottaa huomioon pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätösten 2004/20/EY ja 2007/372/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/771/EU(28), – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; 1. myöntää pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston (entinen kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 4.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 vastuuvapauden myöntämisestä kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(29), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(30), – ottaa huomioon terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(31), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(32), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(33) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(34) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(35) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(36) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, – ottaa huomioon kansanterveysalalla toteutettavaa yhteisön toimintaa hallinnoivan toimeenpanoviraston ”kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanovirasto” perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 15. joulukuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/858/EY(37), – ottaa huomioon päätöksen 2004/858/EY muuttamisesta ”kansanterveysalan toimintaohjelman toimeenpanoviraston” muuttamiseksi ”terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastoksi” 20. kesäkuuta 2008 tehdyn komission päätöksen 2008/544/EY(38), – ottaa huomioon kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2004/858/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/770/EU(39), – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; 1. myöntää kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (entinen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman kuluttaja-, terveys- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 5.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(40), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(41), – ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(42), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(43), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(44) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(45) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(46) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(47) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, – ottaa huomioon tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettavaa ”Ideat”-erityisohjelmaa hallinnoivan Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/37/EY(48), – ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/37/EY kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/779/EU(49), – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; 1. myöntää Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 6.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 vastuuvapauden myöntämisestä tutkimuksen toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(50), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(51), – ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tutkimuksen toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(52), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(53), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(54) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(55) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(56) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(57) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, – ottaa huomioon yhteisön tutkimuksen alan erityisohjelmien ”Ihmiset”, ”Valmiudet” ja ”Yhteistyö” tiettyjä osa-alueita hallinnoivan tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti 14. joulukuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2008/46/EY(58), – ottaa huomioon tutkimuksen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2008/46/EY kumoamisesta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/778/EU(59), – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; 1. myöntää tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman tutkimuksen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 7.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 vastuuvapauden myöntämisestä innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(60), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(61), – ottaa huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(62), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(63), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(64) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(65) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(66) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta 21. syyskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1653/2004(67) ja erityisesti sen 66 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan, – ottaa huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 nojalla 26. lokakuuta 2006 tehdyn komission päätöksen 2007/60/EY(68), – ottaa huomioon innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2007/60/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2008/593/EY, kumoamisesta 23. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/801/EU(69), – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; 1. myöntää innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (entinen Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto) johtajalle vastuuvapauden toimeenpanoviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen, päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio, ja näihin päätöksiin erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 8.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamiseen varainhoitovuonna 2012 liittyvien tilien päättämisestä, pääluokka III – Komissio (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(70), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(71), – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2013 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2012” (COM(2013)0334), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan unionin talousarvion suojaamisesta vuoden 2012 loppuun (COM(2013)0682), – ottaa huomioon komission tiedonannon nettomääräisten rahoitusoikaisujen määräämisestä jäsenvaltioille maatalous- ja koheesiopolitiikan alalla (COM(2013)0934), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 ja toimielinten vastaukset(72) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(73), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05848/2014 – C7-0048/2014), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(74) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(75) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(76) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7-0242/2014), 1. hyväksyy Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuonna 2012 liittyvien tilien päättämisen; 2. esittää huomautuksensa päätöslauselmassa, joka on erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot, sekä 3. huhtikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2012 vastuuvapausmenettelyssä(77); 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 9.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (COM(2013)0570 – C7‑0273/2013 – 2013/2195(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(78), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0273/2013)(79), – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2013 päivätyn komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2012” (COM(2013)0334), – ottaa huomioon komission kertomuksen saavutettuihin tuloksiin perustuvasta unionin varoja koskevasta arvioinnista (COM(2013)0461) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0228 ja SWD(2012)0229), – ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan unionin talousarvion suojaamisesta vuoden 2012 loppuun (COM(2013)0682), – ottaa huomioon komission tiedonannon nettomääräisten rahoitusoikaisujen määräämisestä jäsenvaltioille maatalous- ja koheesiopolitiikan alalla (COM(2013)0934), – ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (COM(2013)0606) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2013)0314), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 ja toimielinten vastaukset(80) (jäljempänä vuosikertomus) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(81), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05848/2014 – C7-0048/2014), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2012 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (05850/2014 – C7-0049/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(82) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(83) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(84) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(85), – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee(A7-0242/2014), A. ottaa huomioon, että kyseessä on 19. peräkkäinen vuosi, jolloin tilintarkastustuomioistuin ei voinut antaa myönteistä tarkastuslausumaa tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; B. katsoo, että myönteisen tarkastuslausuman jatkuva puuttuminen voi heikentää unionin varainkäytön ja politiikkojen oikeutusta; C. katsoo, että tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset talous- ja rahoituskriisin vuoksi, on entistä tärkeämpää noudattaa budjettikuria ja käyttää talousarviovaroja taloudellisesti; D. ottaa huomioon, että unionilla on uusi monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2014–2020(86); E. toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaan komissio on viime kädessä vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta ja että jäsenvaltioiden on tehtävä komission kanssa vilpitöntä yhteistyötä varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; F. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 287 artiklassa todetaan, että ”tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle (…) lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta”; G. pitää entistä tärkeämpinä tuloksellisuuden tarkastuksia, joilla mitataan sitä, missä määrin menoilla on saavutettu asetetut tavoitteet; H. katsoo, että komission sekä varoja yhteistyössä hallinnoivien jäsenvaltioiden hallinnoinnista olisi annettava oikeudenmukainen kuva, jotta voidaan lisätä kansalaisten luottamusta toimielimiin; I. ottaa huomioon, että unionin varoja koskeva arviointikertomus (SEUT-sopimuksen 318 artikla) perustuu suhteessa tavoitteisiin saavutettuihin tuloksiin ja se tarjoaa tilaisuuden herätellä komissiossa uutta tuloskulttuuria; J. katsoo, että talousarvion valvontavaliokunnan olisi tulevaisuudessa osallistuttava tiiviimmin komission varojen käytön seurantaan; odottaa tiiviimpää yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa voidakseen antaa kauaskantoisia ehdotuksia tarkastusmenettelyn vaikuttavuuden parantamiseksi; Maatalous- ja aluepolitiikka: puutteita komission ja jäsenvaltioiden hallinnoinnissa Esittelijän ja varjoesittelijöiden 5. marraskuuta 2013 päivätty kirje komission puheenjohtajalle ja tämän vastaus 1. ottaa huomioon, että virheet keskittyvät toistuvasti muutamiin jäsenvaltioihin, ja kehottaa siksi komissiota ottamaan suuremman ja painokkaamman vastuun suojatakseen unionin talousarviota taloudellisilta tappioilta; 2. korostaa, että varainhoitovuosi 2012 oli kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin virhetaso nousi; 3. kehottaa sen vuoksi komissiota soveltamaan tiukemmin varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 32 artiklan 5 kohtaa, jos virhetaso on jatkuvasti korkea, ja sen mukaisesti selvittämään valvontajärjestelmien heikkoudet ja toteuttamaan tai ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joita voivat olla mahdollinen yksinkertaistaminen, valvontajärjestelmien vahvistaminen edelleen ja ohjelmien tai täytäntöönpanojärjestelmien uudelleensuunnittelu; 4. katsoo, että virheen riski unionin politiikanaloilla, erityisesti yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alalla, on suurempi, jos kyseiset politiikat ovat erityisen monimutkaisia ja jäsenvaltiot ovat haluttomia ottamaan käyttöön asianmukaisia valvonta- ja raportointijärjestelmiä; kehottaa kaikkia unionin päätöksentekoon osallistuvia toimijoita jatkamaan yksinkertaistamista, erityisesti laatimalla yksinkertaisia ja todennettavissa olevia tukikelpoisuussääntöjä, vähentämällä byrokratiaa ja suunnittelemalla asianmukaisia ja tehokkaita tarkastuksia; 5. panee merkille, että Euroopan unionin talousarvion suojaamista koskevan komission tiedonannon(87) mukaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin aloilla kahdeksan jäsenvaltion osuus rahoitusoikaisuista on 90 prosenttia; kehottaa sen vuoksi komissiota kiinnittämään erityistä huomiota kyseisiin valtioihin; 6. toteaa varainhoitovuodelta 2012 myönnettävää vastuuvapautta käsittelevän esittelijän ja varjoesittelijöiden vaatineen komissiolta tiukempien rahoitusoikaisujen määräämistä jäsenvaltioille, joiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on jatkuvasti systeemisiä puutteita; 7. panee merkille, että komission puheenjohtaja lupasi vastauksessaan (a) tiukentaa niiden jäsenvaltioiden tarkastuksia ja valvontaa, joilla on huomattavin riskiprofiili unionin ohjelmien hallinnoinnissa ja valvonnassa, (b) keskeyttää edelleen maksut ja lopettaa ohjelmien toteuttamisen, jos se on oikeudellisesti mahdollista, jos havaitaan vakavia puutteita, (c) antaa edelleen käyttöön tarvittavia taloudellisia tietoja, joiden avulla jäsenvaltioita voidaan arvioida syvällisesti; 8. panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon unionin talousarvion suojaamisesta, sillä siinä on ensimmäistä kertaa katsaus rahoitusoikaisujen tilanteeseen yksittäisissä jäsenvaltioissa, mutta vaatii syvällisempää vuotuista arviota kunkin jäsenvaltion tilanteesta sekä tietoja siitä, kuinka paljon rahaa voitaisiin tosiasiallisesti siirtää takaisin unionin talousarvioon; Komission tiedonanto nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltamisesta jäsenvaltioissa maatalouden ja koheesiopolitiikan osalta(88) 9. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio julkaisi kyseisen tiedonannon vastauksena parlamentin jäsenten kirjeeseen vielä joulukuussa 2013; 10. pitää myönteisinä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä ohjelmakautta 2014–2020 koskevia uusia sääntöjä, joihin sisältyvät muun muassa tarkastus- ja varmentamisviranomaisten nimeäminen, tarkastusviranomaisten akkreditointi, tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt, rahoitusoikaisut ja nettomääräiset rahoitusoikaisut, oikeasuhteinen valvonta sekä ennakkoehdot ja joilla pyritään alentamaan virhetasoa edelleen; kannattaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan suuntaamista yhä enemmän tuloksiin ja temaattista keskittämistä, joilla varmistettaisiin yhteisrahoitettujen toimien suuri lisäarvo; pitää samoin myönteisenä vakavan puutteen määrittelyä sekä oikaisujen määrän ennakoitua korottamista, jos puutteet toistuvat; 11. panee myönteisenä, että uudella ohjelmakaudella 2014–2020 voidaan määrätä nettomääräisiä rahoitusoikaisuja ja niitä on määrättävä, jos koheesiopolitiikan toteutuksessa ilmenee vakavia puutteita, ja että ne ovat edelleen käytäntönä maatalouden alalla; 12. pitää pikaisia ja oikein sovellettuja nettomääräisiä rahoitusoikaisuja tehokkaana keinona unionin talousarvion suojaamiseksi ja katsoo, että takaisinperinnät ja rahoitusoikaisut on otettava huomioon yleisen sisäisen valvonnan järjestelmän kattavassa arvioinnissa; pyytää sen vuoksi tilintarkastustuomioistuinta sopimaan komission kanssa siitä, miten näiden korjaavien toimien vaikutus unionin talousarvion suojaamiseen otetaan huomioon; Tiedonannon arviointi a.Maatalous ja luonnonvarat 13. panee merkille, että kaikki maatalouden alan rahoitusoikaisut ovat nettomääräisiä oikaisuja; painottaa, että nettomääräisten rahoitusoikaisujen käyttäminen maatalouden alalla ei vielä merkitse odotettua edistymistä, koska (a) jo komission nykyisten sisäisten ohjeellisten viitearvojen mukaan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn kesto ei saa ylittää kahta vuotta, (b) tiedonannon liitteessä I mainituissa sovellettavien rahoitusoikaisujen oikeasuhteisuuden määrittämistä koskevissa ”uusissa” perusteissa ja menetelmissä viitataan nimenomaisesti suuntaviivoihin, jotka perustuvat nykyisiin, komission jo 23. joulukuuta 1997 antamiin suuntaviivoihin; pitää hämmästyttävänä, että komissio ei ole lähes 20 vuoteen kyennyt lyhentämään tarkastusmenettelyjen kestoa alle itse määräämiensä viitearvojen; pitää kuitenkin välttämättömänä, että sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyä nopeutetaan ja rahoitusoikaisujen soveltamista koskevia perusteita ja menetelmiä parannetaan edelleen kaavailluissa uusissa suuntaviivoissa esitettyä enemmän, jotta tarkastusmenettely olisi täysin toimiva, (c) jäsenvaltiot eivät toimita nopeasti, yksinkertaisesti ja tehokkaasti todisteita siitä, että komission esittämä nettomääräinen rahoitusoikaisu ei ole perusteltu, mikä viivyttää usein tapausten käsittelyä; b.Koheesiopolitiikka 14. toteaa, että riippuu useista tekijöistä, johtaako uusi väline nettomääräisten rahoitusoikaisujen lisääntymiseen ja siten virhetason alenemiseen koheesiopolitiikan alalla; pitää lisäksi ongelmallisina jäsenvaltioiden mahdollisuuksia välttää nettomääräiset rahoitusoikaisut (ei rajoituksia hankkeen korvaamiselle 15. helmikuuta vuoteen n+1 mennessä, ei aikarajaa jälkikäteen tehtäville ilmoituksille, kun kyseessä ovat jäsenvaltion omat virheet, pitkällinen vastaväitemenettely); 15. pyytää komissiota esittämään viipymättä ehdotuksen kaikkien korvaavien hankkeiden rajoittamisesta tai jopa kieltämisestä; 16. katsoo, että välineen vaikuttavuutta koheesiopolitiikan kannalta ei voi vielä arvioida sen vuoksi, että sen soveltaminen riippuu eräästä todennäköisesti huhtikuussa 2014 hyväksyttävään delegoituun säädökseen sisältyvästä yksityiskohdasta; 17. huomauttaa lisäksi, että monien jäsenvaltioiden tarkastuskertomukset ovat yksi komission tarkastuslausuman tiedonlähteistä, mutta ne ovat usein virheellisiä, niissä aliarvioidaan riski- ja virhetaso ja ne ovat siksi osittain epäluotettavia(89); toteaa tilintarkastustuomioistuimen myös vahvistaneen vasta äskettäin, että ”Euroopan komissio kohtaa haasteita luottaessaan tuloksiin, joita jäsenvaltiot ovat saaneet EU:n aluerahastoihin kohdistamistaan tarkastuksista”(90); Komission varaumat, velvoittavien sitoumusten syyt 18. palauttaa mieliin, että aloittaessaan tehtävässään vuonna 2005 Barroson komissio vaati, että ”tilintekovelvollisuutta olisi lujitettava pyrkimällä saamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta myönteinen tarkastuslausuma”(91); 19. muistuttaa, että hyvä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää erityisesti yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alalla; kehottaa sen vuoksi kaikkia unionin päätöksentekoon osallistuvia toimijoita lisäämään tehokkuutta, erityisesti laatimalla yksinkertaisia ja todennettavissa olevia tukikelpoisuussääntöjä, laatimalla unionin varojen saantia koskevat selkeät säännöt ja menettelyt, vähentämällä byrokratiaa ja suunnittelemalla asianmukaisia ja kustannustehokkaita tarkastuksia; 20. panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuosi 2012 oli kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin virhetaso nousi, myös tilintarkastustuomioistuimen uusi menetelmä huomioon ottaen; 21. on edelleen erittäin huolissaan siitä, että vuosikausia jäsenvaltioiden olisi pitänyt pystyä havaitsemaan itse suurin osa tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista virheistä; katsoo sen vuoksi, että joidenkin jäsenvaltioiden valvontaa koskevat tilastot sekä tarkastustulokset ja -menetelmät ovat riittämätön perusta komission arvioinnille ja rahoitusoikaisuille, ja odottaa asiassa huomattavia parannuksia rahoituskaudella 2014–2020; 22. kehottaa sen vuoksi SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansallisia tarkastuselimiä ja tilintarkastustuomioistuinta tekemään tiiviimpää yhteistyötä yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin valvonnan alalla; 23. toteaa, kuten komissio yhä uudelleen osoittaa, että noin 80:tä prosenttia varoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; muistuttaa kuitenkin, että SEUT-sopimuksen 317 artiklassa määrätään, että komissiolla on lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta; edellyttää jäsenvaltioilta kuitenkin täyttä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ne soveltavat täysin moitteetonta varainhoitoa ja valvontaa koskevia sääntöjä; 24. katsoo, että pakollinen raportointi ja parannusten tekeminen ovat toimiva ja riittävä vastuuvapausmenettelyn väline, jonka tavoitteena on saada aikaan tuntuvia vaikutuksia virhetasoon; 25. korostaa, että parlamentti esittää varauman vain aloilla, joiden osalta se ei ole saanut komissiolta ja/tai tilintarkastustuomioistuimelta riittäviä takeita, joilla sen huolenaiheet osoitettaisiin turhiksi, ja katsoo, että jos varaumia on esitetty, komission on ensiarvoisen tärkeää osoittaa parlamentille, millaisiin vakuuttaviin korjaaviin toimiin on ryhdytty parlamentin huolten hälventämiseksi; 26. näkee varaumassa uuden tehokkaan talousarvion valvonnan välineen, koska parlamentti on sitoutunut valvomaan tarkasti toimia, joilla komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät poistamaan nämä ongelmat, voidakseen perustella etenkin vastuuvapauden myöntämistä koskevat päätökset kansalaisille; … maatalouden toimintalohkossa 27. toteaa, että maaseudun kehittämisen, ympäristön, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkon virhetaso on 7,9 prosenttia; pitää valitettavana, että maksupyyntöjen, maksujen, tarkastusten ja ilmoitettujen tilastojen välisen viipeen vuoksi virhetasossa ei voida odottaa huomattavaa laskua ainakaan ennen vuotta 2014, vaikka vuonna 2012 hyväksyttiin toimintasuunnitelma; 28. panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) havaitsi, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston tarkastusstrategia ei ollut riittävän muodollinen eli siinä oli aukkoja tarkastuksen alan määritelmässä, määrällisten ja mitattavissa olevien tavoitteiden asettamisessa (esim. tarkastuksen kattavuus) ja siihen liittyvässä kapasiteetin analysoinnissa; on huolissaan IAS:n havainnosta, jonka mukaan tarkastussuunnitelmia ei tuettu riittävän hyvin riskinarvioinneilla ja tarkastuksia oli suorittamatta huomattavasti (13 prosenttia vuosien 2007–2010 sitoumuksista vielä avoinna) huolimatta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pyrkimyksistä purkaa sumaa; 29. panee merkille, että komissio on ilmoittanut virheistä Ranskan ja Portugalin viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmissä (LPIS) vuodesta 2006 alkaen; huomauttaa, että ennen vuotta 2010 kyseisissä maissa ei ollut käynnistetty oma-aloitteista toimintasuunnitelmaa; arvostelee sitä, että komission alulle panemat toimintasuunnitelmat käynnistettiin Portugalissa vasta vuonna 2010 ja Ranskassa vasta vuonna 2013; katsoo, että tapa, jolla komissio käsittelee LPIS-järjestelmän puutteita rahoitusoikaisujen laskemiseksi, johtaa pitkiin sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyihin, toimintasuunnitelmien myöhästyneeseen hyväksymiseen ja varaumien esittämiseen vuotuisissa toimintakertomuksissa, mutta sen avulla voidaan toteuttaa todellisia rahoitusoikaisuja, kuten parlamentti ja tilintarkastustuomioistuin ovat pyytäneet, kiinteämääräisten oikaisujen sijaan, koska jäsenvaltiot ja edunsaajat voivat riitauttaa ne; tukee komission toimintatapaa ja vaatii parantamaan järjestelmiä kaikin keinoin, erityisesti henkilöstöä kouluttamalla, jotta voidaan lisätä järjestelmien vaikuttavuutta ja nopeutta; 30. haluaisi saada tietoa unionin tukien, avustusten ja muiden rahoitusvälineiden kokonaismäärästä, joka on käytetty LPIS-järjestelmän perustamiseen ja parantamiseen päätöksen tekemisestä alkaen, mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioittain jaoteltuna; 31. huomauttaa erityisesti, että tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2006 Ranskassa ja Portugalissa havaitsemia virheitä, jotka komissio vahvisti vuonna 2008, ei ollut vielä vuonna 2012 korjattu täydellisesti huolimatta jäsenvaltioiden päätöksistä määrätä kiinteämääräisiä oikaisuja; korostaa, että vuosina 2006–2013 maksettiin suoria tukia, joiden laillisuutta ja asianmukaisuutta ei ollut täysin varmistettu; on huolissaan unionin talousarviosta, koska vuosina 2008–2013 Ranskassa ja vuosina 2010–2013 Portugalissa virheellisesti maksetuista varoista, jotka perustuivat LPIS-järjestelmään edelleen sisältyneisiin virheisiin, jotka havaittiin vuonna 2006, ei ole suoritettu rahoitusoikaisuja; panee kuitenkin merkille, että komissio sovelsi jo vuonna 2008 Ranskassa ja vuonna 2010 Portugalissa nettomääräisiä rahoitusoikaisuja; pyytää komissiota kattamaan tällaisten virheiden koko taloudellisen riskin unionin talousarviossa nettomääräisillä rahoitusoikaisuilla; 32. toteaa, että sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyt kestävät aivan liian kauan, jotta niillä voisi suojata unionin talousarviota vaikuttavasti; pitää valitettavina vuosien ajan estettyinä olevia hallintovalmiuksia ja unionin talousarviolle aiheutuneita tulo- ja korkotappioita; 33. ottaa huomioon, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja on säilyttänyt maineeseen liittyvän varauman, joka koskee sertifioitujen luonnonmukaisten tuotteiden valvonnan ja tarkastusten puutteita; odottaa komissiolta korjaavia toimia, joilla varmistetaan, että riittävien tarkastusten puuttuminen ei johda kilpailun epäoikeudenmukaiseen vääristymiseen luonnonmukaista ja tavanomaista maataloutta harjoittavien viljelijöiden välillä; 34. hyväksyy seuraavat maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan esittämät varaumat:
… aluepolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkossa 35. toteaa, että aluepolitiikan toimintalohkon virhetaso on 6,8 prosenttia; 36. huomauttaa, että sekä tilintarkastustuomioistuimen että komission tarkastusten mukaan jäsenvaltioiden kaikki tarkastusviranomaiset eivät hoida tarkastustehtäväänsä riittävän huolellisesti, ja katsoo, ettei ole riittävän selvää, parantavatko viranomaiset valvontajärjestelmiä kestävästi ja minkä seikkojen suhteen ne tekevät niin; 37. panee merkille, että jäsenvaltioiden viranomaiset ovat tulkinneet ohjeita eri tavoin, erityisesti tilastollisen otannan ja tarkastusten kattavuuden osalta; on erittäin huolissaan siitä, että IAS havaitsi huomattavia vaihteluja paikalla tehtävien testien laajuudessa ja perusteellisuudessa; 38. toteaa, että komissio ei tee kansallisille hallintoviranomaisille ja lopullisille edunsaajille riittävästi omia satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia; 39. hyväksyy aluepolitiikan pääosaston pääjohtajan esittämät varaumat, jotka koskevat EAKR:n, koheesiorahaston ja liittymistä valmistelevan tukivälineen ohjelmakauden 2007–2013 hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä 17 jäsenvaltiossa (72 ohjelmaa) ja 12:ssa Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmassa; hyväksyy myös EAKR:n, koheesiorahaston ja liittymistä valmistelevan tukivälineen ohjelmakauden 2000–2006 hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä viidessä jäsenvaltiossa (11 ohjelmaa) koskevan varauman; toteaa tässä yhteydessä erityisesti, että
ei aseta kyseenalaiseksi päätöstään myöntää vastuuvapaus mutta korostaa 34 ja 39 kohdassa mainittuja varaumia, joiden johdosta on tehtävä seuraavat velvoittavat sitoumukset 40. kehottaa komissiota saattamaan maatalouspolitiikan alalla sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyt perustapauksissa päätökseen alle kahdessa vuodessa, kuten yli 15 vuotta sitten hyväksytty komission sisäinen vertailuarvo edellyttää; 41. kehottaa komissiota ratkaisemaan maatalouden alalla viipymättä ongelmat, joita ilmenee maksajavirastoissa, joiden jäännösvirheriski ylittää komission määrittelemän 2 prosentin olennaisuusrajan; kehottaa sitä keskittämään toimenpiteensä erityisesti Ranskan, Bulgarian, Romanian, Portugalin ja Latvian maksajavirastoihin; 42. kehottaa panemaan toimintasuunnitelmat ripeästi täytäntöön LPIS-järjestelmien puutteiden korjaamiseksi; vaatii määräämään osana sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjä oikeasuhteisia nettomääräisiä rahoitusoikaisuja, jos toimintasuunnitelmien määräaikoja ei noudateta; toteaa, että yleisesti ottaen kuulemismenettelyt olisi saatettava päätökseen kahdessa vuodessa; 43. kehottaa komissiota ilmoittamaan toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tilanteesta Ranskassa ja Portugalissa viimeistään 30. kesäkuuta 2014; 44. katsoo, että jos LPIS-järjestelmissä esiintyy toistuvasti virheitä, tarvitaan asteittain nousevia seuraamuksia, jotka ovat huomattavasti korkeampia kuin nykyiset netto- ja kiinteämääräiset oikaisut; pyytää komissiolta asiaa koskevaa ehdotusta; 45. kehottaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoa laatimaan ja virallistamaan valvontastrategiansa, suunnittelemaan uudelleen riskinarviointinsa asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja varmistamaan asianmukaisen valvonnan aiempaa parempien määrällisten ja laadullisten keskeisten tulosindikaattoreiden avulla ja parantamaan indikaattoreiden julkistamista vuotuisessa toimintakertomuksessa; 46. vaatii jäsenvaltioita tehostamaan ja tiukentamaan merkittävästi perustason tarkastuksiaan aluepolitiikan alalla komission ja tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; 47. kehottaa komissiota ilmoittamaan pääosastojen toimintakertomuksissa, miten laajasti jäsenvaltioiden tarkastustilastot ja -kertomukset on tarkastettu, varmennettu ja validoitu ja kuinka syvällisesti tämä on tehty; 48. kehottaa komissiota osoittamaan vuotuisissa toimintakertomuksissaan, kuinka sen omat riskianalyysit ovat vaikuttaneet omien tarkastusvalmiuksien käyttöön, mitä maita asia koskee ja onko puutteet korjattu; vaatii suorittamaan kansallisille avustusten myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja lopullisille edunsaajille enemmän suoria satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia; toteaa, että tämä voisi olla mahdollista siirtämällä henkilöstöä ja/tai vähentämällä tarkastuksia jäsenvaltioissa, joiden virhetaso on alhainen; 49. huomauttaa, että komission omia tarkastuksia koskevien suuntaviivojen olisi oltava komissiota velvoittavia; kehottaa komissiota esittämään ne jo vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; vaatii tätä tarkoitusta varten selkeitä tietoja siitä, missä määrin sellaisia jäsenvaltioita ja ohjelmia, joissa on aiemmin esiintynyt puutteita, on otettu erityisen tarkastuksen kohteiksi ja miten paljon nettomääräisiä rahoitusoikaisuja voidaan nopeuttaa; painottaa, että tämä lähestymistapa olisi sisällytettävä jo piakkoin hyväksyttäviin delegoituihin säädöksiin ja täytäntöönpanosäädöksiin; 50. edellyttää komission parantavan omia tarkistuksiaan, jotka koskevat tilintarkastuselinten vuotuisia tarkastuskertomuksia, voidakseen varmistaa, että tarkastajat pystyvät jäsenvaltioiden tarkastusten perusteella tekemään johtopäätöksiä virhetason luotettavuuden vaikutuksista, ja edellyttää sen vahvistavan tarkastusvarmuusprosessiaan; katsoo, että näihin epäjohdonmukaisuuksiin on puututtava mahdollisimman pian, jotta voidaan vähentää järjestelmän puutteiden ja/tai virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien havaitsematta jäämisen riskiä; 51. on tietoinen siitä, että oikeusvaltion periaatteen mukaisesti tuleviin nettomääräisiin rahoitusoikaisuihin ei voi liittyä automaattista rangaistusta; kehottaa siksi komissiota tekemään kaikkensa nettomääräisten oikaisujen tai maksujen keskeyttämisen määräämistä edeltävien kuulemismenettelyjen lyhentämiseksi; pyytää komissiolta asiasta kertomusta ja ehdotusta; ilmoittaa jo nyt aikovansa tukea komissiota tässä asiassa, jos jäsenvaltiot esittävät vastalauseita; 52. kehottaa komissiota sisällyttämään vuotuiseen kertomukseen unionin talousarvion suojaamisesta kappaleen nettomääräisistä rahoitusoikaisuista jäsenvaltioittain; 53. pyytää komissiota nimeämään yhteistä hallinnointia koskevassa tiedonannossa ne kolme jäsenvaltiota, joilla on korkeimmat virhetasot ja eniten rahoitusoikaisuja ja joita vastuuvapauden myöntävä viranomainen kuulee vastuuvapausmenettelyssä; 54. kehottaa lainsäätäjää rajoittamaan mahdollisimman pian ajallisesti ja taloudellisesti mahdollisuutta korvata virheitä sisältävät hankkeet 15. helmikuuta vuoteen n+1 mennessä; 55. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta käyttämään enemmän tuloksellisuuden tarkastuksia, jotta voidaan verrata eri maiden meno-ohjelmia; vaatii toistamiseen tilintarkastustuomioistuimelta maakohtaisia erityiskertomuksia virheille alteimmista jäsenvaltioista (liittovaltiot) ja jäsenvaltioista, joihin on kiinnitetty erityistä huomiota (korkea virhetaso); 56. pyytää seuraavia toimia:
57. kehottaa parlamentin uutta puhemiestä toimittamaan edellä esitetyt sitoumukset kaikille komission puheenjohtajan tehtävään ehdolla oleville ja pyytämään, että komissio sitoutuu niihin, jotta edellä esitetyt toimet voidaan toteuttaa vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen; kehottaa myös uutta parlamenttia sisällyttämään edellä esitetyt sitoumukset uuden komission jäsenehdokkaiden kuulemistilaisuuksien kirjalliseen menettelyyn ja vaatimaan asianmukaisia lupauksia, jotta unionin talousarviota voidaan suojata paremmin; 58. kehottaa komissiota laatimaan rekisterin kaikista jäsenvaltioiden tiedotusvälineille päätyvistä unionin varoista, jotka ovat peräisin rakennerahastoista tai maatalousrahastoista, maaseudun kehittäminen mukaan lukien; 59. kehottaa komissiota keskittymään virheille alttiisiin jäsenvaltioihin tai jäsenvaltioihin, joissa virheitä on esiintynyt paljon; 60. kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön vapaaehtoista jäsenvaltioiden lausumaa, tekemään niin varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklassa tarkoitetun johdon vahvistuslausuman perusteella; vaatii komissiota laatimaan mahdollisimman pian mallin johdon vahvistuslausumalle; muistuttaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden lausumia käsittelevän toimielinten välisen työryhmän käynnissä olevasta työstä, jonka tulos on erittäin riippuvainen johdon vahvistuslausumien uudesta sisällöstä; 61. kehottaa komissiota seuraamaan kansallisten tarkastusviranomaisten sertifiointiprosessia jäsenvaltioissa, joiden virhetaso on toistuvasti korkea; kannustaa komissiota antamaan asiasta tiedonannon ja lainsäädäntöehdotuksen; 62. kehottaa komissiota noudattamaan varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 32 artiklan 5 kohtaa, jos virhetaso on jatkuvasti korkea, ja näin ollen yksilöimään valvontajärjestelmien puutteet, arvioimaan mahdollisten korjaavien toimien kustannukset ja hyödyt sekä toteuttamaan tai ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joita voivat olla yksinkertaistaminen, valvontajärjestelmien tehostaminen ja ohjelmien tai täytäntöönpanojärjestelmien uudelleensuunnittelu; 63. kehottaa vähentämään huomattavasti raportointivaatimuksia ja tarkastusten tiheyttä jäsenvaltioissa, joiden virhetaso on jatkuvasti erittäin matala; kannustaa komissiota antamaan asiasta tiedonannon, johon sisältyvät tehokkaat ja vaikuttavat valvontaperiaatteet ja jonka perusteella voidaan lisätä resursseja valvontatoimiin maissa, joiden virhetaso on korkea; 64. pyytää komissiota puuttumaan ”bulvaanien” ongelmaan julkisissa tarjouskilpailuissa ja vaatii, että julkisten hankintamenettelyjen kaikki vaiheet julkaistaan mahdollisimman avoimesti internetissä ja että siellä ilmoitetaan myös aliurakoitsijat; 65. kehottaa komissiota tarkastelemaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavaan hallinnointiin liittyviä sisäisiä rakenteitaan ja esittämään parlamentille suosituksia siitä, että jäsenvaltioiden kansallisten maksu-, hallinto- ja tarkastuselinten johtajiksi nimitettäisiin unionin virkamiehiä vastaamaan unionin varojen käytöstä; 66. suosittelee, että vaaleilla valittu uusi parlamentti varmistaa asiasta vastaavien valiokuntien välityksellä, että vastaavat komission jäsenet sitoutuvat kuulemistilaisuuksia edeltävässä kirjallisessa menettelyssä muodollisesti toteuttamaan korjaavat toimet määritellyn ajan kuluessa; toteaa, että näiden sitoumusten ja komission ja neuvoston kertomusten avulla parlamentti voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä; 67. pyytää uutta parlamenttia tutkimaan tässä mielessä kaikki oikeudelliset mahdollisuudet, jotta monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin arvioinnin yhteydessä voidaan tarvittaessa parantaa lainsäädäntöä edelleen; Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma Tilinpäätös – puhdas lausuma 68. on tyytyväinen siihen, että unionin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2012 antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2012 sekä toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta; 69. huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin antaa paitsi lausuman tilien luotettavuudesta myös kolme lausumaa tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; katsoo, että lausuntojen suuren määrän vuoksi parlamentin jäsenten on vaikea arvioida, kuinka komissio on toteuttanut talousarvion; 70. pitää epänormaalina sellaisen tilinpäätöksen esittämistä, jossa on 40,4 miljardia euroa negatiivista nettovarallisuutta, ja pohtii, eikö jäsenvaltioilta henkilöstön eläkkeitä varten kerättävä määrä, 42,5 miljardia euroa, pitäisi ottaa talousarvioon varallisuudeksi, koska kyseessä on selvästi sitoumus; panee merkille komission tilinpitäjän selityksen, jonka mukaan asiaan on sovellettu kansainvälisiä julkisen sektorin tilinpitostandardeja; pyytää tilintarkastustuomioistuinta ilmaisemaan selvän kantansa asiaan; kehottaa määrittämään sen riskin suuruuden, että kyseistä määrää ei jäsenvaltioiden rahoitustilanne huomioon ottaen anneta käyttöön; kehottaa harkitsemaan unionin eläkerahaston perustamista, jotta kyseiset henkilöstöä koskevat rahoitussitoumukset voidaan poistaa taseesta; Tulojen laillisuus ja asianmukaisuus – puhdas lausuma 71. panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2012 päättyneen varainhoitovuoden osalta tarkastetut tilinpäätöksen perustana olevat tulot ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset; Sitoumusten laillisuus ja asianmukaisuus – puhdas lausuma 72. panee tyytyväisenä merkille, että 31. joulukuuta 2012 päättyneen varainhoitovuoden osalta tarkastetut tilinpäätöksen perustana olevat sitoumukset ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset; Maksujen laillisuus ja asianmukaisuus – kielteinen lausuma 73. on erittäin pahoillaan siitä, että maksujen virhetaso on edelleen olennainen; muistuttaa komissiota siitä, että parlamentti soveltaa lähestymistapaa, jonka mukaan virheitä ei sallita lainkaan; 74. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan yksinkertaiseen virhetasoon perustuvan analyysin asianmukaisuuden ja pyytää ottamaan siinä huomioon riippumattoman asemansa mukaisesti olennaisuusrajan(92); 75. huomauttaa, että kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti ulkoisen tarkastajan olisi asetettava virheiden olennaisuusraja riippumattomasti; 76. arvostaa tilintarkastustuomioistuimen menetelmää, jossa se valitsee vuosittain tarkastuksen kohteeksi satunnaisotantaan perustuvan edustavan otoksen maita ja ohjelmia vaihtuvien painopisteiden mukaisesti; vaatii kuitenkin lisäksi riskiperusteisia ja ohjelmakohtaisia kertomuksia eri jäsenvaltioista alkaen vuoden 2014 vuosikertomuksesta; 77. on tietoinen siitä, että tilintarkastustuomioistuimen kielteisen lausuman perustana on havainto, että valvontajärjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia ja että sen vuoksi maksujen todennäköisin virhetaso on 4,8 prosenttia; 78. panee huolestuneena merkille, että kaikkien toimintamenoja sisältävien toimintalohkoryhmien virhetaso on olennainen; 79. korostaa, että virheet on erotettava petoksista, ja katsoo, että suurimmassa osassa tapauksia virheet johtuvat unionin ja jäsenvaltioiden monimutkaisiin sääntöihin liittyvistä hallinnollisista erehdyksistä, jotka voidaan korjata; edellyttää, että asianomaiset toimielimet kiinnittävät suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille suunnatussa viestinnässään asiaankuuluvaa huomiota kyseiseen eroon; 80. palauttaa mieliin, että maksujen todennäköisimmäksi virhetasoksi arvioitiin 3,9 prosenttia varainhoitovuonna 2011, 3,7 prosenttia varainhoitovuonna 2010 ja 3,3 prosenttia varainhoitovuonna 2009; pitää virhetason nousua valitettavana, koska vuosien 2007, 2008 ja 2009 myönteinen kehityssuunta on kääntynyt; myöntää kuitenkin, että ohjelmien päättämisvaiheessa suoritetaan enemmän maksuja, mikä saattaa olla yksi syy virhetason nousuun; 81. on erittäin pahoillaan siitä, että puheenjohtaja Barroson johtama komissio ei ole onnistunut noudattamaan sitoumustaan saada kaikilta osin myönteinen tarkastuslausuma(93); 82. toteaa huolestuneena, että nousu koskee kaikkia toimintamenojen aloja, joskin ”maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat” on toimintalohkoryhmistä virhealtein ja sen virhetaso on arviolta 7,9 prosenttia, ja että seuraavana on toimintalohkoryhmä ”aluepolitiikka, energia ja liikenne”, jonka virhetasoksi arvioidaan 6,8 prosenttia; 83. toteaa, että arvioidun virhetason nousu oli suurin työllisyys- ja sosiaaliasioiden, maatalouden (maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet ja suorat tuet), aluepolitiikan ja energian sekä liikenteen menoaloilla; 84. korostaa, että arvioidun virhetason nousu johtuu osaksi tilintarkastustuomioistuimen otantatavan muutoksesta, koska tapahtumista poimittuun otokseen sisältyy nyt ainoastaan välimaksuja, loppumaksuja sekä ennakoiden tilinpidollisia selvityksiä; 85. panee merkille, että todennäköisimmän virhetason muutoksen se osuus, joka johtuu tilintarkastustuomioistuimen otantatavan muutoksesta, on enintään 0,3 prosenttiyksikköä ja että muutos on pääasiallinen syy arvioidun virhetason nousuun ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden sekä tutkimuksen ja muiden sisäisten politiikkojen alalla; 86. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin päätti vuonna 2012 käsitellä kaikkia unionin toimielinten ja elinten hankintamenettelyihin liittyviä vakavia virheitä virheinä, jotka voidaan ilmaista kvantitatiivisesti, kuten se on jo käsitellyt jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen virheitä; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei ole muuttanut toimintatapaansa takautuvasti kattamaan unionin toimielinten ja elinten hankintatoimia ennen vuotta 2011; 87. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sopimaan komission kanssa yhteisestä menetelmästä virheiden laskemiseksi, sillä erilaiset lähestymistavat hämärtävät virheen todellista merkitystä hankkeen onnistumiselle ja vaikeuttavat hankkeiden realistista arviointia; 88. suhtautuu myönteisesti siihen, että toimintatavan muutoksen ansiosta on mahdollista verrata yhteisesti hallinnoitujen menojen arvioitua virhetasoa (5,3 prosenttia) ja kaikkien muulla tavoin hallinnoitujen toimintamenojen virhetasoa (yhteensä 4,3 prosenttia); 89. on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin on arvioinut unionin toimielinten suoraan hallinnoimien hallintomenojen virhetasoksi 0 prosenttia; 90. painottaa, että tukikelpoisuuteen liittyvät virheet vastaavat yli kahta kolmasosaa arvioidusta virhetasosta: julkisia hankintoja koskevia sääntöjä oli jätetty vakavalla tavalla noudattamatta (1,4 prosenttiyksikköä), hanke/toimi tai edunsaaja ei ollut lainkaan oikeutettu tukeen (1,1 prosenttiyksikköä), kuluilmoituksiin sisältyi tukeen oikeuttamattomia kuluja (1,0 prosenttiyksikköä) tai maatalouden alalla oli esitetty virheellisiä ilmoituksia (0,8 prosenttiyksikköä); 91. viittaa komission EU:n korruptiontorjuntakertomukseen (COM(2014)0038), jonka mukaan julkiset hankinnat ovat erityisen alttiita korruptiolle; kannattaa tässä yhteydessä vaatimuksia tiukemmista rehellisyyttä koskevista normeista ja valvontamekanismien parantamisesta useissa jäsenvaltioissa; 92. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 täytäntöönpantujen rahoitusoikaisujen arvoksi raportoitiin 3,7 miljardia euroa, eli määrä oli yli kolminkertainen verrattuna vuoden 2011 määrään (1,1 miljardia euroa), että takaisinperinnän määrä pysyi melko vakaana 678 miljoonassa eurossa (733 miljoonaa euroa vuonna 2011) ja että useimmat vuonna 2012 täytäntöönpannut oikaisut liittyvät ohjelmakauteen 2000–2006; 93. suhtautuu myönteisesti siihen, että useissa tapauksissa komissio onnistui vuonna 2012 määräämään rahoitusoikaisuista nopeasti, kun yleensä monet rahoitusoikaisut tehdään useita vuosia sen jälkeen, kun varat on alun perin maksettu; arvostelee sitä, että unionin talousarviolle koituu turhan pitkistä menettelyistä hallinnollisia lisäkustannuksia sekä tulo- ja korkotappioita ja siten talousarviovarojen käyttö estyy; pitää tehokkaita ennakkotarkastuksia parempana tapana suojata unionin talousarviota kuin jälkikäteen tehtävät rahoitusoikaisut; 94. suhtautuu myönteisesti komission parlamentille unionin talousavion suojaamisesta vuoden 2012 loppuun antamaan tiedonantoon sisältyviin maakohtaisiin lausuntoihin(94); arvostelee kuitenkin sitä, että siihen ei vielä sisälly luotettavia tietoja rakennerahastovarojen peruuttamisesta, takaisinperinnöistä ja niitä koskevista vireillä olevista perintätoimista kussakin jäsenvaltiossa; kehottaa komissiota antamaan yhtä syvällisiä maakohtaisia tietoja luotettavien aikasarjojen perusteella; 95. panee merkille, että rahoituksen määrän osalta vuonna 2012 täytäntöönpantujen rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen kokonaismäärä vastaa 3,2:a prosenttia kaikista varainhoitovuoden 2012 talousarvion maksuista ja että komission vuosina 2009–2012 täytäntöönpanemat rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät olivat keskimäärin 2,6 miljardia euroa vuodessa eli 2 prosenttia unionin talousarvion keskimääräisistä maksuista(95); 96. pitää kyseisten toimien vaikutusta unionin talousarvioon yhä liian vähäisenä ja pyytää, että seuraavassa tiedonannossa unionin talousarvion suojaamisesta varainhoitovuonna 2013 komissio ilmoittaa parlamentille ja neuvostolle tarkat määrät ja niiden käytön; 97. panee merkille, että varainhoitovuoden 2012 tileihin on kirjattu 1,8 miljardin euron rahoitusoikaisu, joka koskee koheesiopolitiikan varojen käyttöä Espanjassa ohjelmakaudella 2000–2006, ja toteaa määrän olevan 49 prosenttia vuoden 2012 kaikista rahoitusoikaisuista; pitää valitettavana, että nykyisten sääntöjen mukaan Espanjan viranomaiset olivat oikeutettuja saamaan lisärahoitusta 1 390 miljoonaa euroa; 98. on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin jättää virhetason arvioinnin ulkopuolelle vain ne rahoitusoikaisut, joihin sisältyy yksityiskohtaisia hanketason oikaisuja, mutta toteaa, että kiinteämääräiset oikaisut, joista komissio päättää, voisivat olla tehokas väline unionin talousarvion suojaamiseksi; 99. huomauttaa, että koheesiopolitiikan alalla vain noin 1 prosentti vuonna 2012 täytäntöönpannuista rahoitusoikaisuista johti ohjelmalle tai jäsenvaltiolle myönnetyn unionin rahoituksen nettovähennykseen; 100. kannustaa komissiota esittämään tiedot siten, että tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan vuosi, jona maksu on suoritettu, vuosi, jona siihen liittyvä virhe on havaittu, ja vuosi, jona takaisinperintä tai rahoitusoikaisu saatetaan päätökseen; Yhteenvetokertomus ja vuotuiset toimintakertomukset 101. ottaa huomioon, että 12 pääjohtajaa ja kaksi toimeenpanoviraston johtajaa esitti yhteensä 23 menoihin liittyvää kvantifioitua varaumaa ja että budjettipääosaston pääjohtaja esitti varauman tuloja koskevan lausuman yhteydessä; 102. pitää valitettavana, että termiä ”riskinalainen määrä” ei ole määritelty 5. kesäkuuta 2013 päivätyssä yhteenvedossa komission hallintosaavutuksista vuonna 2012 (yhteenvetokertomus) eivätkä eri pääosastot laske määriä yhdenmukaisin perustein; pyytää komissiota laatimaan pääosastojen kesken yhteisen menettelytavan riskinalaisen määrän määrittämiseksi; 103. panee merkille, että ilmoittaessaan riskinalaisen määrän osuudeksi 1,9 prosentista (2,6 miljardia euroa) 2,6 prosenttiin (3,5 miljardia euroa) vuoden kaikista maksuista komissio myöntää, että menojen virhetaso on todennäköisesti olennainen, koska se itse toteaa, että eräillä aloilla, varsinkin maaseudun kehittämisessä, riskinalaiset määrät on todennäköisesti aliarvioitu; tarkentaa kuitenkin, että nämä määrät eivät sisällä mahdollisia tulevia rahoitusoikaisuja, joiden vuoksi lopullinen riski on huomattavasti pienempi; kehottaa komissiota suojaamaan asianmukaisesti unionin talousarviota ja pitää aiempien rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen keskimääräistä tasoa rohkaisevana; 104. katsoo, että komission yhteenvetokertomukseen sisältyvää riskinalaisten määrien kokonaissumman ja viime vuosina täytäntöönpantujen rahoitusoikaisujen keskimääräisen tason vertailua olisi tarkasteltava asiayhteydessään (rahoitusoikaisujen ajoitus ja vaikutus jäsenvaltioihin ja edunsaajiin, riskinalaisen määrien todennäköinen aliarviointi ja varojen uudelleenkäyttö); 105. pitää valitettavana, että komissio jättää edelleen huomiotta parlamentin toistuvasti esittämän pyynnön, että yksittäisen komission jäsenen allekirjoitus lisätään niiden pääosastojen vuotuisiin toimintakertomuksiin, joista hän vastaa; toteaa, että komission kollegio hyväksyy yhteenvetokertomuksen, mutta ei pidä tilannetta tyydyttävänä demokraattisen vastuun periaatteiden mukaisesti; Talousarvioon kohdistuva paine 106. panee merkille neuvoston ehdottamat maksuleikkaukset, jotka ovat aiheuttaneet maksumäärärahojen vähenemisen hyväksyttyihin talousarvioihin verrattuna; korostaa, että neuvosto noudattaa edelleen strategiaansa, jossa maksujen tasoa leikataan keinotekoisesti ottamatta huomioon todellisia tarpeita, ja panee huolestuneena merkille, että maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välisen huomattavan erotuksen sekä ohjelmakauden 2007–2013 alussa esiintyneen merkittävän vajaakäytön vuoksi on syntynyt käyttämättömiä sitoumuksia, joiden määrä vastaa kahta vuotta ja kolmea kuukautta; 107. korostaa, että maksumäärärahojen toistuva vaje on ollut pääasiallinen syy maksattamatta olevien määrien ennätyksellisen korkeaan tasoon etenkin kauden 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen viimeisinä vuosina; pitää erittäin huolestuttavana, että komission on yhä vaikeampi vastata kaikkiin varainhoitovuoden maksupyyntöihin talousarvioon sisältyvien maksumäärärahojen rajoissa ja että ohjelmakaudella 2007–2013 käytettävissä olleiden maksusitoumusmäärärahojen kumuloitunut kokonaismäärä on 114 miljardia euroa suurempi kuin maksumäärärahojen kumuloitunut kokonaismäärä; toteaa määrän olevan 64 miljardia euroa suurempi kuin rahoituskehyksessä ennakoitu maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen 50 miljardin euron ero; 108. ilmaisee huolensa siitä, että komission maksattamatta olevien talousarviositoumusten (joiden osalta maksuja ei ole vielä suoritettu ja/tai varoja ei ole vielä vapautettu) määrä kasvoi 10 miljardia euroa 217 miljardiin euroon ja että varainhoitovuoden 2012 lopussa maksupyyntöjä oli maksattamatta 16,2 miljardin euron arvosta (10,7 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa ja 6,4 miljardia euroa vuoden 2010 lopussa); on lisäksi huolissaan siitä, että 52 prosenttia vuoden 2014 talousarvioesityksessä pyydetyistä maksumäärärahoista on tarkoitettu vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien ohjelmien loppuun saattamiseen; 109. pitää valitettavana, että komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosasto ei kyennyt noudattamaan 60 miljoonan euron maksuvelvoitteitaan oikea-aikaisesti vuonna 2012 (ja 160 miljoonan euron velvoitteita vuonna 2013), millä oli vakavat seuraukset sekä heikossa asemassa oleville henkilöille että heitä tukemaan pyrkiville kansalaisjärjestöille; ottaa huomioon unionin hätäavun kiireellisen ja ihmishenkiä pelastavan luonteen, hankkeiden nopean elinkaaren ja vaatimattomat määrärahat (kaksi euroa kansalaista kohti vuodessa) ja kehottaa siksi komissiota ja budjettivallan käyttäjää tunnustamaan näiden toimien poikkeuksellisen luonteen ja erityisyyden varmistamalla asianmukaiset maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tasot humanitaariselle avulle vuotuisessa talousarviomenettelyssä; 110. huomauttaa, että 30. kesäkuuta 2013 ennakkorahoituksen bruttomäärä oli 81 miljardia euroa, josta 75 prosenttia (noin 61 miljardia euroa) oli ollut olemassa jo yli 18 kuukautta ja 20 prosenttia (16 miljardia euroa) yli kuusi vuotta; toteaa, että tarpeettoman pitkät ennakkorahoitusjaksot saattavat lisätä virhe- tai tappioriskiä, ja katsoo, että ennakkorahoitus ei voi eikä sen pitäisi ylittää 50:tä miljardia euroa; huomauttaa, että yhteisessä hallinnoinnissa ennakkorahoitusmaksuilta ei edellytetä takuuta; ehdottaa siksi, että komission pitäisi esittää tilinpitäjän kertomuksissa ennakkorahoitusmaksujen jakautuminen niiden suorittamisvuoden ja jäsenvaltion mukaan; 111. on huolestunut siitä, että 4,8 miljardia euroa edelliseltä ohjelmakaudelta 2000–2006 maksettiin unionin talousarviosta ennakkorahoituksena rakennealan hankkeille 30. kesäkuuta 2013 asti, mutta maksuja ei ole selvitetty eivätkä komissio tai jäsenvaltiot ole perineet määrää takaisin; vaatii tietoja kyseisten hankkeiden tilanteesta sekä kyseisten varojen takaisinperinnän tai selvittämisen aikataulusta; 112. pyytää yksityiskohtaista jaottelua ja tarkkaa selitystä 2,3 miljardin euron ennakkorahoituksesta, jota on (a) muokattu alkusaldoon tehtyjen teknisten oikaisujen vuoksi, kun suoriteperusteiset tilit laadittiin ensimmäisen kerran, tai (b) joka on siirretty komission taseesta muille unionin elimille (erillisvirastoille ja yhteisyrityksille) niiden perustamisen aikana; 113. on huolestunut siitä, että komissio sai kehitysyhteistyön alalla takuut ainoastaan yhteensä 700 miljoonalle eurolle, vaikka ennakkorahoituksena on maksettu jo 10,1 miljardia euroa; odottaa komission toteuttavan tarpeelliset toimenpiteet luottoriskin pienentämiseksi; on vakuuttunut siitä, että kansalaisjärjestöihin, kansainvälisiin järjestöihin ja muihin avustusten saajiin tai sopimuspuoliin pitäisi soveltaa takuuvaatimuksia ennakkorahoituksen edellytyksenä; 114. kehottaa komissiota valmistelemaan ja julkaisemaan pitkän aikavälin kassavirtaennusteen, jossa ennakoidaan tulevia maksutarpeita, varmistaakseen, että tarvittavat maksut voidaan suorittaa hyväksytyistä vuotuisista talousarvioista; 115. palauttaa mieliin ehdotuksensa talousarvion valvonnasta vastaavasta kokoaikaisesta komission jäsenestä; Komission ja jäsenvaltioiden velvollisuudet yhteisessä hallinnoinnissa 116. korostaa, että suurimmassa osassa tapauksista, joissa tapahtumaan liittyi virhe yhteisen hallinnoinnin alalla (esimerkiksi maatalous ja koheesiopolitiikka), jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoja havaita ja korjata virheet; pyytää siksi jälleen kerran jäsenvaltioita vahvistamaan kiireellisesti perustason tarkastuksia voidakseen puuttua näihin hallinnoinnin heikkouksiin, joiden määrä on niin suuri, että se ei ole hyväksyttävä; kehottaa lisäksi komissiota suojaamaan unionin talousarviota sääntöjenvastaisista maksuista johtuvalta riskiltä määräämällä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä havaitaan tällaisia puutteita; kehottaa sen vuoksi jälleen kerran jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan kiireesti perustason tarkastuksia voidakseen puuttua näihin hallinnoinnin heikkouksiin, joiden määrä on niin suuri, että se ei ole hyväksyttävä; 117. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan SEUT-sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti lausunnon kansallisten tarkastusviranomaisten riippumattomuudesta yhteisessä hallinnoinnissa; 118. toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden suorittamien perustason tarkastusten heikko luotettavuus vaarantaa komission yksiköiden laatimien vuotuisten toimintakertomusten sekä komission hyväksymän yhteenvetokertomuksen uskottavuuden, koska ne perustuvat osaksi kansallisten viranomaisten suorittamien tarkastusten tuloksiin; toistaa näin ollen aiemman pyyntönsä, että komissio laatisi luotettavia ja puolueettomia vuotuisia toimintakertomuksia; 119. ehdottaa, että harkittaisiin, olisiko kansallisten tarkastuselinten mahdollista antaa riippumattomina ulkoisina tarkastajina kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti unionin varojen hallinnoinnista kansallisia tarkastuslausuntoja, jotka toimitettaisiin jäsenvaltioiden hallituksille otettavaksi huomioon vastuuvapausmenettelyssä tarkoitusta varten kehitettävän asianmukaisen toimielinten välisen menettelyn mukaisesti; 120. korostaa, että SEUT-sopimuksen 317 artiklan mukaan komissio on viime kädessä vastuussa unionin talousarvion toteuttamisesta; huomauttaa, että kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään jäsenvaltioille varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan mukaisesti; 121. suhtautuu myönteisesti siihen, että varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaan jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on toimitettava vuosittain komissiolle tilitykseen liitettävä johdon vahvistuslausuma, lopullisista tarkastuskertomuksista ja tarkastuksista laadittu vuotuinen yhteenveto sekä riippumattoman tarkastuselimen lausunto, ja toteaa, että lisäksi jäsenvaltiot voivat antaa asianmukaisella tasolla allekirjoitettuja kansallisia vahvistuslausumia edellä tarkoitettujen varainhoitoasetuksen säännösten perusteella; 122. pyytää komissiota toimittamaan vuosittain parlamentille vuotuiset yhteenvedot lopullisista tarkastuskertomuksista ja jäsenvaltioiden asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 59 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti toimittamista tarkastuksista viimeistään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun komissio on vastaanottanut ne, ottaen huomioon tarvittavat takeet, joista määrätään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyssä parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa(96); huomauttaa, että parlamentin asiasta vastaava valiokunta sai kyseiset vuotuiset yhteenvedot varainhoitovuodelta 2012 vasta 19. helmikuuta 2014; 123. on tyytyväinen siihen, että komissio perusti kauden 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvän toimielinten välisen sopimuksen yhteydessä työryhmän, joka koostuu parlamentin, neuvoston ja komission edustajista ja jonka tehtävänä on laatia tällaisia ilmoituksia varten malli, jotta kansallisista ilmoituksista olisi hyötyä komission omassa tarkastusvarmuusprosessissa; 124. pyytää komissiota mallin laatimisen jälkeen kannustamaan jäsenvaltioita aktiivisesti ja jatkuvasti käyttämään mallia, jotta kaikilta jäsenvaltioilta voidaan saada hyödyllisiä ja luotettavia kansallisia ilmoituksia; Neuvoston suositukset vastuuvapauden myöntämisestä 125. kehottaa neuvostoa vahvistamaan kriittisemmän kannan vastuuvapauteen ja unionin verovarojen lopulliseen käyttöön jäsenvaltioissa ja kiinnittää tässä yhteydessä huomiota Ruotsin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden kriittiseen suhtautumiseen vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyyn; toivoo, että kyseiset jäsenvaltiot antavat puheenjohtajakausillaan parlamentin pyytämät tarvittavat tiedot neuvoston talousarvion toteutuksesta, jotta parlamentin ei tarvitse enää evätä neuvostolta vastuuvapautta; kannattaa lisäksi vaatimusta kansallisista vahvistuslausumista; 126. pyytää neuvostoa raportoimaan jäsenvaltioiden vastuulle kuuluvien korjaavien toimien täytäntöönpanosta samalla, kun se antaa seuraavan vastuuvapauden myöntämistä koskevan suosituksensa lokakuun 2014 loppuun mennessä; Tulot 127. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei havaittu olennaisia virheitä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevissa komission laskelmissa eikä rahoitusosuuksien maksussa; toteaa, että suurin osa maksuosuuksista perustui BKTL-tietoja koskeviin ennakkoarvioihin vuodelta 2012; 128. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin ei voinut vahvistaa Eftan 240 miljoonan euron rahoitusosuudesta 8 miljoonan euron määrän oikeellisuutta; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota tutkimaan tätä havaintoa ja raportoimaan vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä Eftan rahoitusosuuden oikeellisuudesta; 129. pyytää komissiota tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä, mihin toimiin on ryhdytty varaumien poistamiseksi BKTL-tietojen toimittamisen alalla; 130. on yllättynyt siitä, että BKTL-numerotietoja pidetään lopullisina vasta neljän vuoden kuluttua niiden toimittamisesta; pitää tätä aikaa suhteettoman pitkänä; 131. on huolestunut jäsenvaltioiden arvonlisäverojärjestelmien heikkouksista; viittaa tässä yhteydessä erään tutkimuksen(97) tuloksiin, joiden mukaan rikkomuksista tai veron perimättä jättämisestä johtuvat arvonlisäverotulojen menetykset jäsenvaltioiden julkisille talouksille olivat 193 miljardia euroa vuonna 2011; toteaa määrän vastaavan 18:aa prosenttia teoreettisista alv-tuloista eli 1,5:tä prosenttia BKTL:sta (0,5 prosenttia enemmän kuin nykyisessä unionin talousarviossa kaudelle 2014–2020); pyytää siksi tietoja siitä, mihin toimiin komissio on ryhtynyt voidakseen poistaa nykyiset jäsenvaltioiden alv-järjestelmiä koskevat varaumat, jotka saattavat olla peräisin jo 90-luvulta; 132. panee merkille, että edellä mainitun tutkimuksen mukaan Italian (36 miljardia euroa), Ranskan (32 miljardia euroa), Saksan (26,9 miljardia euroa) ja Yhdistyneen kuningaskunnan (19 miljardia euroa) osuus arvonlisäverotulojen kokonaisvajeesta oli määrällisesti yli puolet pääasiassa siksi, että ne ovat unionin suurimmat taloudet; panee myös merkille, että suhteessa niiden omaan BKTL:oon Romanialla (10 miljardia euroa), Kreikalla (9,7 miljardia euroa), Liettualla (4,4 miljardia euroa) ja Latvialla (0,9 miljardia euroa) oli jäsenvaltioista suurimmat arvonlisäverotulojen vajeet vuonna 2001; toteaa tutkimuksen myös osoittavan selkeän nousevan suuntauksen arvonlisäverotulojen vajeessa monissa jäsenvaltioissa vuoden 2008 jälkeen talouskriisin seurauksena (tämä koski erityisesti Espanjaa, Kreikkaa, Latviaa, Irlantia, Portugalia ja Slovakiaa); huomauttaa, että arvonlisäverovaje kasvoi koko unionissa keskimäärin 5 prosenttiyksikköä talouskriisin vuoksi; 133. panee tässä yhteydessä merkille komission vastauksen, että nykyisistä 108 varaumasta jäsenvaltiot ovat itse esittäneet 21; toteaa 27 varauman johtuvan siitä, että kansallinen lainsäädäntö ei ole yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY(98) mukaista; pitää myönteisenä, että 16 pitkäaikaisesta varaumasta kyettiin poistamaan 12; 134. toteaa tilintarkastustuomioistuimen vierailleen vuonna 2012 tarkastustensa yhteydessä Belgiassa, Puolassa ja Suomessa ja pitää valitettavana, että kansallisessa tullivalvonnassa esiintyi puutteita tulliselvitysten jälkeisissä tarkastuksissa ja riskianalyysissa; kehottaa komissiota tutkimaan näitä puutteita; 135. tekee edellä mainituista tarkastuksista sekä komission vuosina 2010 ja 2011 toimittamista tarkastuksista sen johtopäätöksen, että muissakin jäsenvaltioissa voi esiintyä vastaavia puutteita, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota siksi lujittamaan tullivalvontaansa erityisesti suurissa satamissa; pyytää komissiota tiedottamaan asiasta vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyä valmisteltaessa; 136. panee huolestuneena merkille, että määrättyjä sakkoja, joita ei ole vielä maksettu, on 200 miljoonaa euroa ja että niitä ei ole lainkaan katettu; 137. panee merkille komission jäsenen Šemetan 12. huhtikuuta 2013 päivätystä kirjeestä(99), että tällä hetkellä ei ole teknisten vaikeuksien vuoksi mahdollista ottaa käyttöön uudistettua tullikoodeksia; 138. ottaa huomioon 6. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi” (COM(2012)0722) sekä komission 26. syyskuuta 2013 antamat vastaukset (COM(2013)0349); 139. suhtautuu myönteisesti siihen, että komission jäsen Šemeta ilmoitti aikovansa toimittaa parlamentille 1. toukokuuta 2014 mennessä yleiskatsauksen toimiin, joiden avulla on tarkoitus torjua veropetoksia ja veronkiertoa; 140. katsoo, että arvonlisäveropetokset ja erityisesti ketjupetokset tai valeyritykset vääristävät kilpailua ja nielevät kansallisista talousarvioista huomattavia varoja, mikä on haitallista unionin talousarviolle; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja pannakseen täytäntöön jäsenvaltioiden velvoitteen antaa komissiolle tietoja hyvissä ajoin; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission lupaukseen antaa parlamentille 1. toukokuuta 2014 mennessä yleiskatsaus sellaisten aloitteiden tilanteeseen, joita on toteutettu veropetosten ja veronkierron torjumiseksi unionissa ja suhteessa kolmansiin maihin; Maatalous Markkinatoimenpiteet ja suora tuki 141. pitää valitettavana, että vuonna 2012 maataloustukirahaston maksujen virhetaso oli olennainen ja että kuluiksi tunnistettuja menoja koskevat tarkastetut valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia; pitää valitettavana, että todennäköisin virhetaso nousi 3,8 prosenttiin (2,9 prosenttia vuonna 2011); 142. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan merkittävä määrä virheitä sisältäviä tapahtumia oli sellaisia, joissa jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata kyseiset virheet; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan asiasta tarkat tiedot; 143. panee erittäin huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin on esittänyt jo vuodesta 2007 lähtien antamissaan kertomuksissa samaa kritiikkiä kuin varainhoitovuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessaan ja arvostellut jo aiemmin myös havaitsemiaan systemaattisia puutteita erityisesti pysyvien laitumien tukikelpoisuuden alalla; panee merkille komission selitykset ja kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta sopimaan kuulemismenettelyn yhteydessä pysyvien laidunten tukikelpoisuutta koskevista perusteista; 144. mainitsee erityisesti, että yleisimpiä oikeellisuusvirheitä ovat pinta-alan ilmoittaminen liian suurena ja hallinnolliset virheet ja että suuremmissa oikeellisuusvirheissä oli useimmiten kyse siitä, että pysyvistä laitumista oli maksettu liian suuria tukimaksuja; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa liian suuriksi ilmoitettuja aloja ei havaittu suoritettaessa ilmoitettujen lohkojen ristiintarkastuksia LPIS-järjestelmän perusteella, koska LPIS-tietokanta on vain osittain luotettava; 145. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi myös täydentäviä ehtoja koskevat vaatimukset ja että tapauksia, joissa täydentäviä ehtoja koskevia vaatimuksia ei noudatettu, käsiteltiin virheinä, mikäli voitiin osoittaa, että rikkominen tapahtui vuonna, jona viljelijä oli hakenut tukea; 146. huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin sisällyttää täydentäviin ehtoihin liittyvät puutteet virhetason laskentaan, ja panee merkille, että komission mielestä täydentävät ehdot eivät koske maksujen tukikelpoisuutta vaan ainoastaan antavat aiheen hallinnollisille seuraamuksille(100); 147. huomauttaa, että virhetasoon on suhtauduttava varovasti eikä sitä saa pitää kokonaisarviona siitä, kuinka viljelijä noudattaa täydentäviä ehtoja, koska tilintarkastustuomioistuin käsittelee tarkastuksessaan vain tiettyjä täydentäviä ehtoja(101); 148. on erittäin huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastus on jälleen osoittanut, että yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän vaikuttavuutta heikentää pääasiassa se, että ristiintarkastuksissa käytetyissä tietokannoissa on virheellisiä tietoja; toteaa erityisesti, että Englannissa ja Pohjois-Irlannissa tarkastetuissa LPIS-järjestelmissä havaittiin merkittäviä puutteita; 149. pitää valitettavana myös sitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi kolmessa tarkastetussa maksajavirastossa Englannissa, Pohjois-Irlannissa ja Luxemburgissa puutteita maksujen oikeellisuudessa sekä paikalla tehtävien mittausten laadussa; 150. on tilintarkastustuomioistuimen tapaan huolestunut siitä, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto muutti vuonna 2012 tuotannosta riippumattoman pinta-alatuen jäännösvirhetason laskemiseen käyttämäänsä menetelmää, koska siinä otetaan huomioon, että tarkastustilastoissa saattaa olla tilastojen luotettavuutta heikentäviä puutteita ja että ne eivät kata kaikkia jäännösvirhetason osia; 151. pitää valitettavana, että uuden lähestymistavan avulla saadut tulokset vahvistavat, että tiettyjen jäsenvaltioiden tarkastustilastojen, maksajavirastojen johtajien lausuntojen ja todentamisviranomaisten suorittaman työn avulla voidaan saada vain rajallinen tarkastusvarmuus; kehottaa laajentamaan tämän uuden lähestymistavan kaikkiin YMP:n menoihin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa; 152. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissaan vuosilta 2009 ja 2010 antamasta seitsemästä suosituksesta komissio on pannut täytäntöön vain kaksi useimpien näkökohtien osalta ja neljä joidenkin näkökohtien osalta; 153. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, että maa-alueen ja erityisesti pysyvän laitumen tukikelpoisuus olisi rekisteröitävä asianmukaisesti LPIS-järjestelmään (ks. tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, kohdat 3.13 ja 3.25 ja laatikko 3.3); kehottaa komissiota käsittelemään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa pysyviin laitumiin liittyviä ongelmia ja varmistamaan, että ne rekisteröidään asianmukaisesti LPIS-järjestelmään; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille kuuden kuukauden välein saavutetusta edistyksestä; 154. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään välittömästi tarvittavat korjaukset, jos hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä ja/tai yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän tietokannoissa havaitaan puutteita tai ne eivät ole ajan tasalla; 155. pitää tässä yhteydessä valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ja komissio havaitsivat vuosien 2006 ja 2007 tarkastuksissa puutteita Portugalin ja Ranskan LPIS-järjestelmissä, mutta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sisällytti tästä syystä vuotuiseen toimintakertomukseensa varauman ja toimintasuunnitelman Portugalin osalta vasta vuonna 2011 ja Ranskan osalta vuonna 2012; 156. katsoo, että kaikki viipeet sellaisten varaumien tekemisessä, joihin on liitettävä toimintasuunnitelmaa koskeva pyyntö, voivat haitata unionin talousarvion tehokasta suojaamista, ja toteaa, että komissiolla on asiassa erityinen vastuu; 157. panee erittäin huolestuneena merkille, että vuosina 2008, 2009 ja 2010 tilintarkastustuomioistuin havaitsi systeemisiä puutteita tarkastetuissa Italian ja Espanjan LPIS-järjestelmissä ja että vuodesta 2007 alkaen on havaittu puutteita 12 jäsenvaltion(102) LPIS-järjestelmissä; panee merkille komission ja Espanjan viranomaisten vastauksen, jonka mukaan puutteiden rajallisuudesta huolimatta Espanjassa on otettu käyttöön puutteiden korjaamiseksi järjestelmä, jossa seuraavan kauden sääntelyyn on sisällytetty tukikelpoisuuskerroin; 158. on tilintarkastustuomioistuimen tapaan huolestunut rahoitusoikaisuihin johtavien sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen hitaudesta (tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, kohta 4.31) ja pitää valitettavana, että tutkittu sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen otos osoitti, että vuonna 2012 menettelyjen todellinen kesto (yli neljä vuotta) oli kaksi kertaa niin pitkä kuin komission sisäinen vertailuarvo, minkä vuoksi menettelyjä oli lopulta kasaantunut huomattavasti; panee merkille, että kuulemismenettelyn, sovittelumekanismin ja oikaisujen laskennan vuoksi sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyt on vaikea saattaa ajoissa päätökseen; edellyttää komission tekevän kaikkensa, jotta sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen kesto voidaan lyhentää enintään kahteen vuoteen(103); 159. kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että maksut perustuvat tarkastustuloksiin ja että paikalla tehtävät tarkastukset ovat laadultaan riittävän hyviä, jotta tukikelpoinen pinta-ala voidaan määrittää luotettavasti; 160. kehottaa painokkaasti komissiota varmistamaan, että maksajavirastojen johtajien ja todentamisviranomaisten työ suunnitellaan toimivaksi ja se on laadultaan riittävää, jotta tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus voidaan arvioida luotettavasti; Maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat 161. pitää valitettavana, että vuonna 2012 maaseudun kehittämisen, ympäristöasioiden, kalastuksen ja terveysasioiden toimintalohkoryhmän maksujen virhetaso oli olennainen ja että kuluiksi tunnistettuja menoja koskevat tarkastetut valvontajärjestelmät olivat osittain vaikuttavia ja yhdessä tapauksessa eivät olleet vaikuttavia; pitää valitettavana, että todennäköisin virhetaso nousi 7,9 prosenttiin (7,7 prosenttia vuonna 2011); 162. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan merkittävä määrä virheitä sisältäviä tapahtumia oli sellaisia, joissa jäsenvaltioiden viranomaisilla oli riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata kyseiset virheet; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan asiasta tarkat tiedot; 163. toteaa, että samoin kuin vuonna 2011 tilintarkastustuomioistuimen laskema todennäköisin virhetaso koski enimmältä osin (65 prosentin osalta) muita kuin pinta-alaan perustuvia toimenpiteitä, ja korostaa, että syynä useimpiin kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleviin virheisiin oli, etteivät edunsaajat noudattaneet tukikelpoisuusvaatimuksia, erityisesti kun oli kyse maatalouden ympäristösitoumuksista, investointihankkeita koskevista erityisvaatimuksista ja hankintasäännöistä; 164. pitää erittäin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen merkittäviä ongelmia eläinten tunnistukseen ja rekisteröintiin liittyvien täydentäviä ehtoja koskevien vaatimusten täytäntöönpanossa; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan tarkastusten laatua vuoden aikana aiheuttamatta edunsaajille lisää hallinnollista rasitetta; 165. pitää jälleen valitettavana, että komissio käytti vuonna 2012 julkisia hankintoja koskevien virheiden kvantifiointiin erilaisia menetelmiä maatalouden ja koheesiopolitiikan aloilla ja että kumpikaan menetelmä ei vastaa tilintarkastustuomioistuimen menetelmää, ja kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta yhtenäistämään julkisiin hankintoihin liittyvien virheiden käsittelyn yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavan hallinnoinnin yhteydessä ja ilmoittamaan muutoksista vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; 166. ilmaisee jälleen huolensa siitä, että virheitä havaittiin runsaasti, kun edunsaajina olivat julkisoikeudelliset yhteisöt, ja että virheissä oli kyse esimerkiksi tukeen oikeuttamattomien alv-maksujen ilmoittamisesta tai julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että voimassa olevia sääntöjä noudatetaan paremmin; 167. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita(104) Ranskan, Ruotsin, Saksan, Puolan, Bulgarian ja Romanian maaseudun kehittämisen alan valvontajärjestelmissä ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamilla kolmella osa-alueella – hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, joilla varmistetaan maksujen oikeellisuus, paikalla toimitettaviin tarkastuksiin perustuvat valvontajärjestelmät sekä järjestelmät, joilla varmistetaan täydentävien ehtojen täytäntöönpano ja valvonta – havaittiin puutteita; 168. panee huolestuneena merkille, että edellä mainituissa jäsenvaltioissa vuonna 2012 havaitut puutteet ovat melko tarkkaan samoja kuin vuonna 2011 tarkastetuissa kuudessa jäsenvaltiossa (Tanska, Espanja, Italia, Unkari, Itävalta ja Suomi) havaitut ja ilmoitetut puutteet; 169. on huolestunut siitä, että viime kädessä vastaavia virheitä saattaa esiintyä kaikissa jäsenvaltioissa; 170. panee huolestuneena merkille, että merkittävin tilintarkastustuomioistuimen tänä vuonna havaitsema puute liittyi siihen, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjen valvonta ei ollut vaikuttavaa Ruotsissa, Saksassa (Brandenburg ja Berliini), Puolassa, Bulgariassa ja Romaniassa, ja että tarkastuksessa havaittiin, että yli 9 miljoonan euron arvoiset hankinnat eivät olleet tukikelpoisia, koska hankintasääntöjä ei ollut noudatettu; 171. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen ja komission tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien lähestymistapojen erojen vuoksi parlamentti ei pysty arvioimaan tarkasti vaikutusta tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien päätösten yhteydessä ei otettu riittävällä tavalla huomioon sääntöjenmukaisuutta koskevien tarkastusten tuloksia; kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta sopimaan kuulemismenettelyn yhteydessä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevasta menettelystä; 172. on tilintarkastustuomioistuimen tapaan huolestunut sääntöjenmukaisuutta koskevissa tarkastuksissa havaituista puutteista laadunvalvonnassa, tarkastusten dokumentoinnissa sekä todentavan aineiston arviointitavassa ja päätelmien tekotavassa; 173. pitää myönteisenä, että komission täytäntöönpanemien rahoitusoikaisujen kokonaismäärä on viime vuosina kasvanut ja kiinteämääräisten oikaisujen osuus pieneni vuonna 2012 selvästi; toteaa, että tietyissä olosuhteissa kiinteämääräiset oikaisut voivat myös olla asianmukainen tapa suojata unionin talousarviota; 174. on kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen tapaan huolestunut siitä, että kiinteämääräisten oikaisujen käytössä ei oteta riittävästi huomioon rikkomisen luonnetta ja vakavuutta ja että sääntöjenmukaisuutta koskevissa päätöksissä on jatkuvana ongelmana menettelyn pitkä kesto; pitää kiinteämääräisiä oikaisuja kuitenkin tarpeellisena välineenä tilanteissa, joissa ei ole mahdollista suorittaa tarkempaa laskentaa; pyytää siksi komissiota laatimaan kiinteämääräisten oikaisujen laskennalle perusteet, joilla varmistetaan, että puutteiden luonne ja vakavuus otetaan asianmukaisesti huomioon; 175. on pettynyt siihen, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi huomattavia puutteita parempaan tarkastusvarmuuteen tähtäävän menettelyn täytäntöönpanossa neljässä viidestä jäsenvaltiosta, jotka soveltavat kyseistä uutta menettelyä: Bulgariassa ja Romaniassa maaseuturahaston yhteydessä ja Luxemburgissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Pohjois-Irlanti) maataloustukirahaston yhteydessä; 176. toteaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa esitetään varauma maaseuturahaston varainhoitovuoden 2012 menojen kokonaismäärän osalta ja että varauma annettiin, koska pääosasto on huolestunut joidenkin jäsenvaltioiden tarkastusten laadusta ja tilintarkastustuomioistuimen raportoimasta virhetasosta; 177. pitää kuitenkin valitettavana, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston esittämässä maaseuturahastoa koskevassa varaumassa on seuraavat kaksi puutetta: pääosasto ei ole antanut omaa kvantifioitua arviotaan jäännösvirhetasosta eikä arvioinut kunkin maksajaviraston osalta, onko sen omien tarkastusten tulosten perusteella ilmoitettava korkeampi virhetaso vai ei; 178. kehottaa jäsenvaltioita suorittamaan nykyiset hallinnolliset tarkastuksensa tehokkaasti käyttäen kaikkia maksajavirastojen käytettävissä olevia asiaan liittyviä tietoja, koska siten voidaan havaita ja korjata suuri osa virheistä; 179. kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille edelleen ohjeita ja tukea parhaiden käytäntöjen avulla, käyttämällä järjestelmällisesti maksujen keskeytyksiä ja rahoitusoikaisuja virheiden vakavuuden mukaan sekä lisäksi laatimalla lyhytaikaisia ja tilapäisiä toimintasuunnitelmia; 180. kehottaa komissiota varmistamaan maaseudun kehittämisen alalla, että sekä sen hyväksymis- että tarkastusyksiköt soveltavat ja noudattavat yhtenäisiä vaatimuksia ja menettelyjä; korostaa, että erilaisten vaatimusten soveltaminen hyväksymis- ja tarkastusyksiköissä on aiemmin saanut aikaan hämmennystä kansallisissa maksajavirastoissa ja hankkeita ehdottavien hakijoiden keskuudessa, mikä on aiheuttanut viivästyksiä ja rajoituksia hankehakemuksissa; korostaa, että kaikki maaseuturahaston maksujen haku- ja hyväksymismenettelyihin tehtävät muutokset voivat olla velvoittavia vain tulevaisuudessa eikä niitä siis saa soveltaa aiemmin hyväksyttyihin hankkeisiin; 181. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki maaseuturahaston uuden ohjelmakauden 2014–2020 tukikelpoisuusehtoja ja valintaperusteita koskevat tulevat ohjeet asetetaan samoin yhteisiksi vaatimuksiksi toimivaltaisten kansallisten elinten ja maksajavirastojen lisäksi myös komission hyväksymis- ja tarkastusyksiköille; korostaa, että kyseiset ohjeet olisi laadittava siten, että ne voidaan panna täytäntöön paikan päällä; 182. panee pettyneenä merkille, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja on itse ilmoittanut pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2012, että vaikka komissio laati kattavan toimintasuunnitelman vastauksena virhetason nousuun maaseudun kehittämisen alalla, ”virhetasoon on mahdollista vaikuttaa merkittävästi aikaisintaan vuonna 2014”; toteaa, että vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2012 tilintarkastustuomioistuin myöntää tämän arvion oikeaksi; 183. tähdentää, että kyseisellä toteamuksella annetaan oikeutus sille, että vastuuvapauden myöntävä viranomainen vaatii, että komissiolle ja tietyille jäsenvaltioille asetetaan virallisia sitoumuksia ja sitovia vaatimuksia sekä määräaikoja kaikkien tämän päätöslauselman 40–67 kohdassa tarkoitettujen korjaavien toimien panemiseksi täydellisesti täytäntöön, jotta virhetasot laskevat tulevaisuudessa; 184. panee merkille, että komission mukaan vuodesta 2007 lähtien 351,6 miljoonaa euroa maataloustukirahaston varoja on ilmoitettu määräksi, jota ei saada perityksi tuensaajan maksukyvyttömyyden vuoksi; panee myös merkille, että lisäksi vuodesta 2007 lähtien ei ole peritty takaisin 6 miljoonan euron määrää siksi, että kustannukset ylittivät takaisinperinnän edut; odottaa komission ilmoittavan kyseiset määrät vuosittain vuotuisessa toimintakertomuksessaan ja kehittävän tapoja, joilla jäsenvaltiot voivat vähentää riskiä, että rahoitetaan maksukyvyttömyyden partaalla olevia edunsaajia; 185. huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1290/2005(105) 33 artiklan 7 kohdan (maaseuturahasto) mukaan jäsenvaltio voi päättää lopettaa takaisinperintämenettelyn vasta ohjelman päättämisen jälkeen kyseisen asetuksen 32 artiklan 6 kohdassa säädetyin edellytyksin; huomauttaa, että kaikilla maaseuturahaston velkoihin liittyvillä määrillä, joita ei saada perityksi varainhoitovuosina 2007–2012 eli 0,9 miljoonan euron velkamäärällä ei ole pätevää perustelua; pyytää komissiota selittämään, miten se aikoo toimia asiassa; 186. panee merkille, että joillakin jäsenvaltioilla oli monivuotisia ohjelmia kauden 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen aikana ja että joidenkin maksajavirastojen piti suorittaa takaisinperintöjä edunsaajilta silloinkin, kun kyse oli vain muutamasta sentistä (koska asetuksen (EY) N:o 1290/2005 33 artiklan 7 kohtaa sovellettiin yhdessä 32 artiklan 6 kohdan kanssa vasta maaseudun kehittämisohjelman päättymisen jälkeen); on huolestunut, koska näiden pienten määrien takaisinperintäkustannukset olivat selkeästi takaisinperittäviä määriä suuremmat; huomauttaa, että varainhoitovuosina 2013 ja 2014 kyseisten jäsenvaltioiden osalta ei ole näkyvissä muutoksia; toteaa, että komissiolle ilmoitettiin ongelmasta hyvissä ajoin; hämmästelee, ettei komissio reagoinut nopeammin korjatakseen unionin kannalta nolon tilanteen; kehottaa komissiota omaksumaan uuden monivuotisen rahoituskehyksen aikana entistä ennakoivamman toimintatavan ja ratkaisemaan kyseisen kaltaiset ongelmat heti, kun ne tulevat sen tietoon; Suoria tukia ja maaseudun kehittämistä koskevat suositukset 187. yhtyy seuraaviin tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin: komission olisi korjattava kaikki sääntöjenmukaisuutta koskevissa tarkastuksissa havaitut puutteet ja ratkaistava sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyihin liittyvä jatkuva pitkien viipeiden ongelma kokonaisuudessaan; komission olisi parannettava rahoitusoikaisujen määrittämiseen käyttämäänsä menetelmää edelleen niin, että siinä otettaisiin paremmin huomioon havaittujen rikkomisten laatu ja vakavuus; komission olisi korjattava hankinta- ja avustussopimuksia koskevissa järjestelmissä havaitut puutteet; 188. tukee suosituksia ja hyviä käytäntöjä, joilla vähennetään virheitä puuttumalla ylisääntelyyn parlamentin tutkimuksessa ”Gold-Plating in the EAFRD: To what extent do national rules unnecessarily add to complexity and, as a result, increase the risk of errors?” ehdotetulla tavalla; huomauttaa, että on olemassa ylisääntelyn muotoja, joissa edut ovat kustannuksia suuremmat ja joissa sääntely on perusteltua (”hyvät” ylisääntelykäytännöt), mutta monet muut ylisääntelykäytännöt vaikuttavat kohtuuttomilta, ja niiden kustannukset ovat etuja suurempia (”huonot” ylisääntelykäytännöt); vaatii puuttumaan jälkimmäisiin ylisääntelyn muotoihin; 189. pyytää tässä yhteydessä niin sanottujen nopeiden voittojen välitöntä täytäntöönpanoa mahdollisten kustannusten arvioimiseksi yhdessä odotettujen toimintapoliittisten hyötyjen kanssa, kun otetaan käyttöön kunnianhimoisia vaatimuksia ja sitoumuksia, ongelmallisiin hallinto- ja menettelyvaatimuksiin puuttumiseksi sekä monitulkintaisten ja epäselvien vaatimusten välttämiseksi; 190. pyytää myös toteuttamaan rakennemuutoksia, jotka johtavat pitkän aikavälin ratkaisuihin, kuten kaikkialla unionissa toimivien hallintoviranomaisten ja maksajavirastojen väliseen pysyvään tiedonjakofoorumiin, jotta maaseuturahastoon liittyvät elimet saavat esimerkkejä ja parhaita käytäntöjä keskusteltaessa monitulkintaisista kysymyksistä ja liian monimutkaisista vaatimuksista ja tarkastuksista; vaatii tässä yhteydessä kyseisen foorumin käytön mahdollistamista kaikissa jäsenvaltioissa; Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat päätelmät 191. katsoo, että tapaan, jolla komissio käsittelee LPIS-järjestelmän avulla havaittuja puutteita (kiinteämääräisiin oikaisuihin johtavien sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen liian pitkä kesto sekä toimintasuunnitelmien ja vuotuisten toimintakertomusten myöhästynyt hyväksyminen), sisältyy unionin talousarviolle taloudellinen riski; kehottaa panemaan toimintasuunnitelmat ripeästi täytäntöön LPIS-järjestelmän puutteiden korjaamiseksi; kehottaa siinä tapauksessa, että määräaikoja ei noudateta, pienentämään oikeasuhteisesti asianosaisille jäsenvaltioille maksettavia kuukausi- tai välimaksuja tai keskeyttämään ne unionin talousarviolle aiheutuvan taloudellisen riskin välttämiseksi; 192. huomauttaa erityisesti, että Ranska ja Portugali eivät olleet korjanneet tilintarkastustuomioistuimen kyseisissä jäsenvaltioissa vuonna 2006 havaitsemia ja komission vuonna 2008 vahvistamia virheitä täydellisesti vielä vuonna 2012 huolimatta päätöksistä määrätä kiinteämääräisiä oikaisuja; korostaa, että vuosina 2006–2013 maksettiin suoria tukia, joiden laillisuutta ja asianmukaisuutta ei ollut täysin varmistettu; on huolissaan unionin talousarviosta, koska vuosina 2008–2013 Ranskassa ja vuosina 2010–2013 Portugalissa virheellisesti maksetuista määrärahoista, jotka johtuivat LPIS-järjestelmään pitkään sisältyneistä, vuonna 2006 havaituista virheistä, ei ole suoritettu vielä rahoitusoikaisuja; panee kuitenkin merkille, että komissio sovelsi vuotta 2008 edeltävinä varainhoitovuosina Ranskassa ja vuotta 2010 edeltävinä varainhoitovuosina Portugalissa nettomääräisiä rahoitusoikaisuja; pyytää komissiota kattamaan tällaisten virheiden koko taloudellisen riskin unionin talousarviossa nettomääräisillä rahoitusoikaisuilla; 193. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltamisesta jäsenvaltioissa maatalouden ja koheesiopolitiikan osalta (COM(2013)0934), koska siinä komissio sitoutuu nopeuttamaan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyä siten, että ”perustapauksissa rahoitusoikaisusta voitaisiin päättää kahden vuoden kuluessa alkuperäisestä tarkastuksesta”, ja ilmoittaa lisäksi saattavansa yhteisen maatalouspolitiikan alalla noudatettavat maksujen keskeyttämis- ja lopettamiskäytännöt yhdenmukaisiksi koheesiopolitiikan rahastojen kanssa; toteaa vaatineensa näitä sitoumuksia vuosien ajan, erityisesti päätöslauselmassaan vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2011(106); 194. toteaa, että kaikki rahoitusoikaisut maatalouden alalla ovat nettomääräisiä rahoitusoikaisuja; katsoo kuitenkin, että sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn täyden vaikutuksen varmistamiseksi on välttämätöntä nopeuttaa menettelyä ja parantaa edelleen nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltamisen perusteita ja menetelmiä pidemmälle kuin suunnitellut uudet suuntaviivat, jotka perustuvat nykyisiin suuntaviivoihin(107), joista komissio päätti jo 23. joulukuuta 1997; 195. painottaa eritoten, että komission ilmoittamaa rahoitusoikaisuihin johtavien sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen lyhentämistä ei voi arvioida ennen vuoden 2016 puoliväliä, mikä merkitsee vastuuvapausmenettelyn kannalta sitä, että parlamentti käsittelee asiaa vasta vuosina 2017 ja 2018; 196. hyväksyy seuraavat maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtajan esittämät varaumat:
kehottaa vaaleilla valittua uutta parlamenttia vaatimaan, että uusi komission jäsen sitoutuu lujasti korjaamaan tilanteen myös valmistelemalla erityisiä järjestelyjä virheille alteimpia jäsenvaltioita varten, jotta voidaan lujittaa unionin talousarvion suojaa; Aluepolitiikka, energia ja liikenne 197. korostaa, että aluepolitiikkaa toteutetaan ennen kaikkea Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja koheesiorahaston avulla ja että se kattaa 96 prosenttia kyseisen toimintalohkon menoista; toteaa, että vuonna 2012 EAKR:n (maksut 27,5 miljardia euroa) ja koheesiorahaston (maksut 9,6 miljardia euroa) osuus oli 97 prosentista aluepolitiikan menoista; 198. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 180 tapahtumasta 88:aan (49 prosenttiin) liittyi virhe; toteaa lisäksi, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantifioimiensa virheiden perusteella todennäköisimmäksi virhetasoksi 6,8 prosenttia, missä on 0,8 prosenttiyksikköä lisäystä edellisvuoteen verrattuna; panee merkille komission huomion, että virhetaso olisi pysynyt ennallaan, jos tilintarkastustuomioistuin olisi ottanut huomioon kiinteämääräiset rahoitusoikaisut; 199. korostaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen osoittavan, että menoihin kohdistettavissa perustason tarkastuksissa on puutteita; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mielestä jäsenvaltioiden viranomaiset olisivat voineet havaita ja korjata ainakin osan virheistä ennen menojen todentamista komissiolle, koska niillä oli riittävästi tietoa 56 prosentista niistä aluepolitiikan alan tapahtumista, joihin liittyy (kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva ja/tai muunlainen) virhe; huomauttaa lisäksi, että virheitä aiheutui pääasiallisesti siitä, että rahoitusta annettiin hankkeille, joissa ei noudatettu unionin ja/tai kansallisia julkisten hankintojen tekemistä koskevia sääntöjä tai jotka eivät täyttäneet tukikelpoisuusehtoja, sekä sellaisten kustannusten hyväksymisestä, jotka eivät olleet tukikelpoisia; 200. kiinnittää huomiota koheesiopolitiikan hallinnointijärjestelmän monivuotisuuteen ja korostaa, että politiikan toteutukseen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien lopullinen arviointi on mahdollista vasta ohjelmakauden päätyttyä; 201. ei hyväksy sitä, että samat virheet toistuvat vuodesta toiseen, usein samoissa jäsenvaltioissa; toteaa, että keskeyttämällä tai lopettamalla maksut komissio varmistaa, että korjaavat toimet toteutetaan tapauksissa, joissa on havaittu puutteita; pyytää komissiota tehostamaan kansallisten ja alueellisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien seurantaa tämän havainnon valossa ja toisaalta lieventämään seurantaa valtioissa, joissa hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat osoittautuneet luotettaviksi; 202. on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että jäsenvaltioilla on velvollisuus estää tai havaita ja korjata sääntöjenvastaiset menot ja raportoida niistä komissiolle; toteaa, että jäsenvaltioiden hallinto- ja todentamisviranomaisilla on täten olennaisen tärkeä tehtävä varmistaa, että komission korvaamat kulut ovat asianmukaisia (vuosikertomus varainhoitovuodelta 2012, kohta 5.12); 203. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti neljässä jäsenvaltiossa toimivien neljän tarkastusviranomaisen valvontajärjestelmät ja totesi, että Belgian (Vallonia), Maltan ja Yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koskevat) valvontajärjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia mutta Slovakian valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia; 204. suhtautuu myönteisesti siihen, että alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ovat tarkastaneet vuodesta 2009 alkaen 112 tarkastusviranomaisesta 62; panee merkille, että kyseisten tarkastusviranomaisten vastuulla on EAKR:n/koheesiorahaston 317 toimenpideohjelmasta 257 toimenpideohjelmaa ja ESR:n 117 toimenpideohjelmasta 48 toimenpideohjelmaa; panee merkille myös, että neljän vuoden aikana tarkastettujen tarkastusviranomaisten vastuulla oli 95 prosenttia EAKR:n/koheesiorahaston määrärahoista ohjelmakaudella 2007–2013; 205. toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti 138 EAKR:n/koheesiorahaston ja ESR:n toimenpideohjelman yhteydessä kansallisten tarkastusviranomaisten kertomukset ja havaitsi useissa niistä puutteita; toteaa komission korostavan tässä yhteydessä, että kiinteämääräisiä oikaisuja sovellettiin tarvittaessa silloin, kun komissio katsoi, ettei ilmoitettu virhetaso ollut luotettava; 206. ilmaisee huolensa siitä, että komissio käyttää sille 15. helmikuuta vuoteen n+1 mennessä toimitettavia tarkastuslausuntoja, vuotuisia tarkastuskertomuksia sekä johdon vahvistuslausumia riskianalyysinsa ja omien tarkastustensa perustana, vaikka asiakirjoissa on usein virheitä; toteaa, että siksi ne eivät mahdollista yksiselitteistä riskianalyysia; 207. kehottaa näin ollen komissiota suorittamaan riippumattoman tarkastusmenettelyn perusteella (omat riskianalyysit, tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja muut lähteet) vuonna n lopullisiin edunsaajiin ja avustusten myöntämisestä vastaaviin viranomaisiin kohdistuvia tarkastuksia jäsenvaltioissa, joiden valvontajärjestelmissä havaittiin heikkouksia vuonna n-1; vaatii tätä varten loogista automaattista mekanismia; 208. kehottaa komissiota tarkastamaan ohjelmakauden 2014–2020 aikana omien otantaan perustuvien tarkastusten avulla kaikki toimenpideohjelmat, joissa maksettavien avustusten suuruuden taikka virheiden tai valvontajärjestelmän puutteiden määrä on huomiota herättävän suuri; 209. pitää oikeana sitä, että komission omia tarkastuksia koskevat ohjeet ovat komissiota velvoittavia; kehottaa komissiota esittämään ne ennen vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyä; vaatii tätä tarkoitusta varten selkeitä tietoja siitä, missä määrin sellaisia jäsenvaltioita ja ohjelmia, joissa on aiemmin esiintynyt puutteita, on otettu erityisen tarkastuksen kohteiksi ja miten paljon nettomääräisiä rahoitusoikaisuja voidaan nopeuttaa; katsoo, että tämän lähestymistavan olisi sisällyttävä myös piakkoin hyväksyttäviin delegoituihin säädöksiin; 210. on tietoinen siitä, että oikeusvaltion periaatteen mukaisesti automaattista rangaistusta ei saa olla olemassa; kehottaa siksi komissiota tekemään kaikkensa nettomääräisten oikaisujen tai maksujen keskeyttämisen määräämistä edeltävien kuulemismenettelyjen lyhentämiseksi; vaatii komissiota raportoimaan saavutetusta edistymisestä ennen vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyä; 211. suhtautuu lisäksi myönteisesti siihen, että vuoden 2010 puolivälistä marraskuuhun 2013 komissio suoritti ylimääräisiä tarkastuksia, joiden kohteena oli tarkastusviranomaisia, välittäjäelimiä ja edunsaajia (77 tarkastusta, jotka koskivat yli 70:tä toimenpideohjelmaa 16 jäsenvaltiossa) varmistaakseen hallinnollisten tarkastusten laadun; 212. painottaa, että aluepolitiikan pääosaston vuotta 2012 koskevaan vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvien numerotietojen mukaan riskialttiiden maksujen määrä on vähintään 755,8 miljoonaa euroa ja enintään 1 706,8 miljoonaa euroa; toteaa, että tässä yhteydessä komissio on esittänyt 61 varaumaa, jotka koskevat ohjelmia tai niiden osia, ja 25 mainetta koskevaa varaumaa, jotka koskevat pääasiassa Espanjaa, Ruotsia, Euroopan alueiden välistä yhteistyötä ja Tšekin tasavaltaa; vaatii komissiota pyrkimään jatkossakin yksinkertaistamaan menettelyjä niin paljon kuin mahdollista, jotta voidaan välttyä mahdollisimman hyvin virheiden mahdollisuudelta; 213. suhtautuu myönteisesti uuteen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen (EU) N:o 1303/2013(108), jossa otetaan käyttöön muun muassa seuraavat parannukset: ensimmäinen maksuerä suoritetaan vasta toimenpideohjelman hyväksymisen jälkeen, sitoumukset vapautetaan kolmen vuoden kuluttua ohjelman päättymisestä (n+3), ennakkomaksuja vähennetään, maksujen yhteydessä pidätetään 10 prosenttia laskun laskennallisesta määrästä, kunnes menot on hyväksytty, ja kumppanuussopimuksiin voidaan hyväksyä maakohtaisia suosituksia; 214. pitää myönteisinä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä ohjelmakautta 2014–2020 koskevia uusia sääntöjä, joihin sisältyvät muun muassa tarkastus- ja varmentamisviranomaisten nimeäminen, tarkastusviranomaisten akkreditointi, tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt, rahoitusoikaisut ja nettomääräiset rahoitusoikaisut, oikeasuhteinen valvonta sekä ennakkoehdot ja joilla pyritään alentamaan virhetasoa edelleen; kannattaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan suuntaamista yhä enemmän tuloksiin ja temaattista keskittämistä, joilla varmistettaisiin yhteisrahoitettujen toimien korkea lisäarvo; pitää samoin myönteisenä vakavan puutteen määrittelyä sekä oikaisujen määrän ennakoitua korottamista, jos puutteet toistuvat; 215. pitää kuitenkin valitettavana, että myös uuden EAKR-asetuksen (EU) N:o 1301/2013(109) mukaan jäsenvaltiot voivat korvata vuonna n havaitut virheitä sisältävät hankkeet uusilla hankkeilla, joten jäsenvaltioille asetettava merkittävä kannustin huolelliseen varainkäyttöön jää käyttämättä; katsoo, että kyseistä järjestelyä olisi rajoitettava mahdollisimman pian ja uudistettava perusteellisesti viimeistään vuonna 2020; 216. pitää valitettavana myös sitä, että asetuksessa ei ole määritelty tyhjentävästi järjestelmien arviointiin (”vakavat puutteet”) ja kiinteämääräisten rahoitusoikaisujen tason määrittämiseen liittyviä perusteita; edellyttää, että delegoidussa säädöksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset ja operatiiviset perusteet, joiden avulla komissio voi soveltaa vakavan puutteen käsitettä; 217. toteaa, että esittelijä ja komissio ovat vastuuvapausmenettelyn aikana järjestäneet kahdenvälisiä tapaamisia, joissa on käsitelty delegoidun säädöksen horisontaalisia näkökohtia, joilla tarkennetaan, miten ”vakavat puutteet” voitaisiin määritellä selkeämmin ja miten rahoitusoikaisuja voitaisiin tiukentaa jatkuvien vakavien puutteiden tapauksessa; pitää valitettavana, että talousarvion valvontavaliokunnan ehdotuksia rahoitusoikaisujen tasosta (50 prosentin ja 75 prosentin tason lisääminen) ei otettu huomioon; pitää valitettavana, että viimeisimmässä esityksessä delegoiduksi säädökseksi (4. helmikuuta 2014) alkuperäinen automatiikka, joka koskee rahoitusoikaisujen tason nostamista, mikäli sama vakava puute havaitaan seuraavana tilivuonna, muutettiin vaihtoehtoiseksi, mikä heikensi jäsenvaltioille asetettua vaatimusta ottaa käyttöön valvontajärjestelmiä, joilla taataan moitteeton varainhoito; 218. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon nettomääräisten rahoitusoikaisujen määräämisestä jäsenvaltioille (COM(2013)0934); epäilee kuitenkin, ovatko jäsenvaltioiden 15. helmikuuta vuoteen n+1 mennessä toimittamat asiakirjat luotettava perusta riskianalyysille; toteaa myös, että nettomääräisen oikaisun määräämistä edeltävä kuulemismenettely kestää neljä kuukautta, mikä on liian kauan; 219. vaatii alan nykyisten sääntöjen vahvempaa ja välitöntä täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon julkisia hankintoja koskevien virheiden suuri määrä koheesiopolitiikassa ja tilintarkastustuomioistuimen tammikuussa 2014 järjestämä seminaari unionin julkisista hankinnoista; vaatii lisäksi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen parempaa koordinointia kaikkien sidosryhmien tasolla sekä sääntöjen ja rahoitusoikaisujen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista; 220. suhtautuu myönteisesti vapaaehtoisten kansallisten vahvistuslausumien mahdolliseen käyttöönottoon yhteistyössä harjoitettavan hallinnoinnin alalla; 221. pyytää komissiota ottamaan parlamentin vuosittain hyvissä ajoin mukaan Euroopan laajuisten verkkojen ja Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitukseen ja antamaan tietoja liikenneinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja määristä; pyytää komissiota esittämään parlamentille vuosittain luettelot liikennehankkeista ja tiedot alueellisista ja koheesiorahastoista yhteisrahoitetuista määristä; 222. kehottaa komissiota määrittämään ja toteuttamaan nopeita toimia koheesiopolitiikan alan tarkastusjärjestelmän puutteiden korjaamiseksi; 223. hyväksyy aluepolitiikan pääosaston pääjohtajan esittämät varaumat, jotka koskevat EAKR:n, koheesiorahaston ja liittymistä valmistelevan tukivälineen ohjelmakauden 2007–2013 hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä 17 jäsenvaltiossa (72 ohjelmaa) ja 12:ssa Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmassa; hyväksyy myös EAKR:n, koheesiorahaston ja liittymistä valmistelevan tukivälineen ohjelmakauden 2000–2006 valvontajärjestelmiä viidessä jäsenvaltiossa (11 ohjelmaa) koskevan varauman; toteaa tässä yhteydessä erityisesti, että
kehottaa vaaleilla valittua uutta parlamenttia vaatimaan, että uusi komission jäsen sitoutuu lujasti korjaamaan tilanteen myös valmistelemalla erityisiä järjestelyjä virheille alteimpia jäsenvaltioita varten, jotta voidaan lujittaa unionin talousarvion suojaa; 224. korostaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 mukaan yritykset eivät saa ottaa vastaan unionin varoja investointeihin, jotka johtavat työpaikkojen vähentämiseen samassa yrityksessä toisella unionin alueella; pitää siksi myönteisenä, että komissio on käynnistänyt tutkimuksen, joka koskee toiminnan mahdollisia siirtämisiä yli 50 miljoonan euron arvoisissa suurissa hankkeissa, jotka ovat suoraan komission valvonnassa; odottaa, että komissio käynnistää tutkimuksen tämän tyyppisestä unionin varojen väärinkäytöstä alle 50 miljoonan euron suuruisissa hankkeissa ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoiduissa hankkeissa; odottaa myös, että komissio varmistaa, että sääntöjen vastaisesti maksetut unionin varat maksetaan takaisin; 225. vaatii komissiota varmistamaan, että unionin rakennerahastovaroja ei käytetä tavalla, jolla suoraan tai välillisesti tuetaan palvelujen tarjoamisen tai tuotannon siirtymistä toisiin jäsenvaltioihin; 226. kehottaa vaaleilla valittua uutta parlamenttia vahvistamaan maatalouden ja aluepolitiikan alalla havaittujen puutteiden korjaamiseksi toteutettavat toimet kiireelliseksi tehtäväksi uuden komission työohjelmassa; 227. pyytää uutta parlamenttia ottamaan tässä mietinnössä esitetyt maatalouden ja aluepolitiikan alan puutteet esiin uuden komission jäsenehdokkaiden kuulemistilaisuuksia edeltävässä kirjallisessa menettelyssä ja vaatimaan asianmukaisia lupauksia, jotta unionin talousarviota voidaan suojata paremmin; 228. pyytää uutta parlamenttia tutkimaan tässä mielessä kaikki oikeudelliset mahdollisuudet, jotta monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin arvioinnin yhteydessä voidaan tarvittaessa parantaa lainsäädäntöä edelleen; Komission Kreikka-työryhmä 229. arvostaa Kreikka-työryhmän työtä; panee merkille, että työryhmän määrittämistä 181 ensisijaisesta hankkeesta seuraavat, yhteensä 415,7 miljoonan euron arvoiset hankkeet ovat uhattuna:
230. pyytää komissiota arvioimaan mahdollisuutta perustaa työryhmä unionin varojen käytön kanssa kamppailevia jäsenvaltioita varten; Työllisyys- ja sosiaaliasiat 231. korostaa, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa toteutetaan ennen kaikkea Euroopan sosiaalirahaston (ESR) avulla siten, että noin 11 782 miljoonaa euroa eli 97 prosenttia määrärahoista maksetaan ESR:n kautta; 232. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 180 tapahtumasta 63:een (35 prosenttiin) liittyi virhe; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin arvioi 31 tapahtumassa kvantifioimiensa virheiden perusteella todennäköisimmäksi virhetasoksi 3,2 prosenttia, missä on 1 prosenttiyksikkö lisäystä edellisvuoteen verrattuna; panee merkille komission huomion, että virhetaso olisi pysynyt ennallaan eli lähellä olennaisuusrajaa, jos tilintarkastustuomioistuin olisi ottanut huomioon vuonna 2012 täytäntöön pannut kiinteämääräiset rahoitusoikaisut, jotka olivat erityisen merkittävät (25 prosentin kiinteä määrä) yhdessä jäsenvaltiossa; 233. korostaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen osoittavan, että menoihin kohdistettavissa perustason tarkastuksissa on puutteita; toteaa tilintarkastustuomioistuimen katsovan aiempien vuosien tapaan, että 67 prosenttia (kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevan tai muunlaisen) virheen sisältävistä tapahtumista oli sellaisia, joiden kohdalla jäsenvaltioiden viranomaisilla oli käytettävissään riittävästi tietoa niin, että ne olisivat voineet havaita ja korjata ainakin yhden virheistä ennen menojen todentamista komissiolle; toteaa myös, että virheitä aiheutui pääasiallisesti tukeen oikeuttamattomien kulujen maksamisesta sekä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisestä; 234. tukee komissiota sen pyrkimyksessä ottaa tilinpäätösten yhteydessä kattavasti käyttöön vuodesta 2007 lähtien olemassa ollut yksinkertaistettu kustannusvaihtoehto ja kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa aina, kun se on mahdollista, koska siten hankkeiden alttius virheille vähenee, kuten tilintarkastustuomioistuin vahvistaa; 235. pitää myönteisenä, että uudessa ESR-asetuksessa(110) laajennetaan yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon käyttömahdollisuuksia; toteaa, että näin ollen vuonna 2014 on mahdollista maksaa kertakorvauksia enintään 100 000 euroa ja yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon käyttö on pakollista hankkeissa, joiden julkinen tuki on alle 50 000 euroa; 236. katsoo, että komission suunnitelmaa käyttää yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa vuoteen 2017 mennessä 50 prosentissa ESR:n toimista olisi pidettävä vähimmäistasona, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita käyttämään yksinkertaistettuja kustannuksia, jotta taso ylittyy; kehottaa komissiota raportoimaan edistymisestä yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon käytössä jäsenvaltioissa ennen vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn alkua; 237. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tarkasti neljässä jäsenvaltiossa toimivien neljän tarkastusviranomaisen valvontajärjestelmät ja totesi, että Belgian (Vallonia), Maltan ja Yhdistyneen kuningaskunnan (Englanti) valvontajärjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia mutta Slovakian valvontajärjestelmät ovat vaikuttavia; 238. suhtautuu myönteisesti raporttiin ”Overview Report on the Results of the Thematic Audit on Management Verifications Conducted by Member States”; panee merkille, että sen mukaan valvontaviranomaisissa on muun muassa seuraavia huomattavia puutteita: hallintoviranomaisten ja välittäjäelinten toimintaorganisaatiossa on puutteita, tarkastukset ovat usein puhtaasti muodollisia, julkisia hankintoja koskevia sääntöjä rikotaan, tehtävien siirtämisessä ei oteta huomioon koulutusta ja valvontaa, ja hallintovalmiudet ja ohjeistus ovat riittämättömät; suhtautuu myönteisesti raportin sisältämiin suosituksiin, joita ovat muun muassa seuraavat: yksinkertaistettujen kustannusten käyttäminen ja yksinkertaistamista koskevat seminaarit kaikissa jäsenvaltioissa, hallinnoinnin tehostaminen kustannusten tarkastuksiin keskittyvien työryhmien avulla, edunsaajien paikan päällä tehtävien tarkastusten lisääminen, valtuutuksen saaneiden elinten ja hallinnointielinten parempi valvonta ja hyväksynnän rajaaminen siihen, mikä on todella hallittavissa, sekä toimintasuunnitelmat kaikkien havaittujen puutteiden yhteydessä; 239. panee erittäin huolestuneena merkille, että 13:ssa yhteensä 117 vuotuisesta tarkastuskertomuksesta vuodelta 2012 työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto on mukauttanut jäsenvaltioiden ilmoittamaa virhetasoa tai arvioinut sen epäluotettavaksi (vuonna 2011 näin oli 42:ssa yhteensä 117 vuotuisesta tarkastuskertomuksesta); pitää tilannetta erityisen huolestuttavana, koska komissio käyttää jäsenvaltioiden toimittamia tarkastuslausuntoja, vuotuisia tarkastuskertomuksia sekä johdon vahvistuslausumia riskianalyysinsa ja omien tarkastustensa perustana; 240. panee merkille, että edellisellä ohjelmakaudella komissio tarkasti 85 yhteensä 91 kansallisesta tarkastusviranomaisesta; toteaa, että kyseisten viranomaisten vastuulla on 111 toimenpideohjelmaa ja 99 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista; 241. pitää valitettavana, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuodelta 2012 annetussa toimintakertomuksessa esitetään varauma, joka koskee 68 miljoonan euron maksuja ohjelmakaudelta 2007–2013 ja kattaa 27 toimenpideohjelmaa 117:sta (9 Espanjassa, 4 Italiassa, 3 Yhdistyneessä kuningaskunnassa), ja panee merkille, että maksujen lopettamis- ja keskeyttämismenettelyjä otettiin käyttöön tarvittaessa; korostaa yksinkertaistamisen tarvetta; 242. suhtautuu myönteisesti maksujen keskeyttämisen ja lopettamisen tiukkaan soveltamiseen; on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että ne ovat erittäin tehokkaita välineitä; panee merkille, että työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston vuodelta 2012 annetun toimintakertomuksen mukaan raportointikaudella määrättiin 38 tapauksessa maksujen keskeyttämisestä ja että niiden arvo oli 881,7 miljoonaa euroa (29 tapausta ja 389,5 miljoonaa euroa vuonna 2013) ja kahdessa tapauksessa maksujen lopettamisesta 31. joulukuuta 2012 (Saksa); 243. suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen Euroopan sosiaalirahastoon liittyvästä yksinkertaistamisesta ja ylisääntelystä(111) ja kehottaa komissiota jatkamaan edelleen pyrkimyksiään yksinkertaistaa jäsenvaltioiden hallintoa; 244. painottaa, että sosiaalipolitiikan alalla esiintyy yhä useammin vakavia ristiriitoja jäsenvaltioiden ja unionin toimivallan välillä; kehottaa komissiota kunnioittamaan useiden jäsenvaltioiden valtiosääntöön sisältyvää hyvinvointivaltion periaatetta ja näkee asiassa huomattavia mahdollisuuksia löytää säästökohteita unionin talousarviossa; 245. vaatii nuorisotyöttömyyden poistamiseksi politiikkaa, jolla on unionin lisäarvoa; katsoo, että unionin tehtävänä on erityisesti lujittaa ammatti- ja jatkokoulutuksen infrastruktuuria; vaatii asiassa rehellistä unionin tukipolitiikkaa, jossa keskitytään paljon enemmän taitotiedon siirtoon alhaisen nuorisotyöttömyyden jäsenvaltioista sellaisiin jäsenvaltioihin, joissa on paljon nuorisotyöttömyyttä, luomatta kuitenkaan vääriä odotuksia ja antamatta lupauksia toimista, jotka eivät voi kuulua unionin toimielinten pääasialliseen toimialaan; 246. arvostelee sitä, että komissio ei ole noudattanut parlamentin toistuvia kehotuksia ilmoittaa koulutusrakenteiden parantamiseen käytettävissä olevan unionin rahoituksen absoluuttiset ja suhteelliset määrät rahoituskaudella 2007–2013; 247. toteaa, että ei ole mahdollista osoittaa unionin kansalaisille ja veronmaksajille, mitä ESR:sta ja rakennerahastoista maksetuilla miljardien eurojen maksuilla on saatu aikaan nuorisotyöttömyyden torjunnassa; kiinnittää huomiota siihen, että työmarkkinatoimia paikalla toteuttavat tahot kiistävät väitteet, joiden mukaan kyseisiä tietoja ei koottaisi tilastoihin; panee tässä yhteydessä merkille jäsenvaltioiden merkittävän roolin tilastojen ja säännöllisten raporttien toimittamisessa nuorisotyöttömyyden torjumiseen käytettyjen unionin varojen käytöstä yhteisten perusteiden mukaisesti; muistuttaa, että komissio on vastuussa unionin verovarojen käytöstä nuorten työttömien hyväksi, ja pitää unionin tukipolitiikan tuloksia riittämättöminä nimenomaan nuorisotyöttömyyden alentamiseen liittyvien toiveiden suhteen; 248. toteaa, että tarvitaan integroitua lähestymistapaa ja toisiaan täydentäviä toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi unionissa ja jäsenvaltioissa sekä täydentävyyttä muiden unionin rahoittamien ohjelmien ja välineiden, kuten Horisontti 2020, Erasmus+ ja Erasmus nuorille yrittäjille, kanssa; katsoo, että näin mahdollistetaan unionin varojen tehokas ja tuloksellinen käyttö ja kansallisten politiikkojen lisäarvo unionin tason toimille; 249. vaatii selvitystä esimerkiksi suuresta petoksesta, joka liittyi ESR:oon Espanjassa; ottaa huomioon, että petoksessa oli kyse koulutus- ja täydennyskoulutustilaisuuksien järjestämisestä internetin välityksellä ja että väitetään, että niitä ei ole lainkaan järjestetty eikä osallistujia ollut todellisuudessa olemassa, ja toteaa, että avustusten suuruus määräytyi ilmoittautuneiden osallistujien määrän perusteella; on huolissaan, että kyse on useista miljoonista euroista; edellyttää, että komissio ilmoittaa, miksi yksikään rahaston säännöissä mainittuun valvontavelvoitteiden hierarkiaan kuuluvista tarkastajista (Madridin tilintarkastuselin, Espanjan valtion tilintarkastuselin, komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Euroopan tilintarkastustuomioistuin) ei huomannut tapausta ja oliko tapaus OLAFin käsiteltävänä; vaatii selvitystä siitä, oliko tilintarkastustuomioistuin tietoinen asiasta; vaatii tiedon siitä, kuinka monta samankaltaista tapausta on ollut aiemmin (tapaukset esimerkiksi Alankomaissa ja muissa jäsenvaltioissa); 250. kehottaa jälleen seuraamaan rahoitusvälineitä, erityisesti ESR:oa, Euroopan globalisaatiorahastoa, liittymistä valmistelevan tukivälineen asiaa koskevia osia ja eurooppalaista Progress-mikrorahoitusjärjestelyä, ja vertaamaan niiden toiminnan tuloksia Eurooppa 2020 -strategiassa sekä talouspolitiikan EU-ohjausjakson prosessissa asetettuihin tarkkoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin; 251. arvostelee sitä, että sopimukseen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta ei sisälly riittäviä määräyksiä, joilla varmistettaisiin tehokas ulkopuolinen tarkastus; pitää valitettavana, että EVM:n ohjesäännön 24 artiklan (tilintarkastuslautakunnan jäsenet) mukaan tilintarkastustuomioistuin voi nimittää vain yhden jäsenen ja kaksi jäsentä nimitetään puheenjohtajan ehdotuksesta; 252. on huolestunut EVM:n ohjesäännön 24 artiklan 6 kohdan määräyksestä, koska siihen sisältyy hyväksytty menettely, jossa parlamentille tiedotetaan vain toimittamalla sille tilintarkastuslautakunnan vuosikertomus; korostaa parlamentin oikeutta keskustella vuosikertomuksesta tilintarkastuslautakunnan kanssa EVM:n hallintoneuvoston läsnä ollessa; Ulkosuhteet 253. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin arvioi ulkosuhteiden, unionin ulkopuolelle suunnatun tuen ja laajentumisasioiden toimintalohkoryhmän todennäköisimmäksi virhetasoksi 3,3 prosenttia (1,1 prosenttia vuonna 2011); 254. korostaa, että virhetason nousua on tarkasteltava myös tilintarkastustuomioistuimen laatiman uuden otantamenetelmän valossa, koska vuoden 2012 osalta tilintarkastustuomioistuimen poimima otos sisältää ainoastaan välimaksuja, loppumaksuja ja ennakkomaksujen selvittämisiä; 255. panee huolestuneena merkille, että kaikki tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat virheet liittyivät tapahtumiin, jotka komissio oli periaatteessa tarkastanut, ja virheistä ainoatakaan ei ollut estetty tai havaittu; 256. palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen otannassa käyttämän menetelmän muutos mahdollistaa vertailun yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitujen menojen virhetason (5,3 prosenttia) ja keskitetysti hallinnoitujen menojen virhetason (4,3 prosenttia) välillä, ja toteaa tässä yhteydessä, että komission tulos ulkosuhteiden alalla on suhteellisen hyvä; 257. toteaa, että EuropeAidin Moore and Stephens -yritykseltä tilaamassa tarkastuskertomuksessa mainittu jäännösvirhetaso 3,63 prosenttia on tilintarkastustuomioistuimen arvioimaa vuotuista virhetasoa korkeampi; korostaa, että kertomuksessa kiistetään komission argumentti, jonka mukaan virhetaso on kauden lopussa toteutettujen virheiden oikaisujen vuoksi väistämättä alempi; 258. kehottaa painokkaasti komissiota korjaamaan todetut virheet vaikuttavalla tavalla ja toteuttamaan vaikuttavia takaisinperintöjä; 259. toteaa, että komission suhteellisen hyvä tulos ulkosuhteiden alalla saattaa johtua ainakin osaksi sitä, että maksuehtojen luonne rajoittaa tapahtumien virhealttiutta kahdella alalla: budjettituen yhteydessä ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, toteuttamille useiden rahoittajien tukemille hankkeille suunnatun unionin rahoituksen yhteydessä; 260. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi laajentumisasioiden pääosaston valvontajärjestelmän vaikuttavaksi, vaikka jäännösvirhetason laskemiseen käytettävää menetelmää on parannettava; 261. pitää valitettavana, että EuropeAidin ennakkotarkastuksissa ja valvontajärjestelmissä on edelleen puutteita ja että tilintarkastustuomioistuimen mukaan komission vuonna 2011 toteuttama uudelleenjärjestely vaikuttaa yhä kielteisesti komission sisäisen tarkastuksen toimintaan; pitää valitettavana, että EuropeAidin valvontajärjestelmät olivat vain osittain vaikuttavia, mikä tarkoittaa, että niiden avulla ei pystytä havaitsemaan ja korjaamaan olennaista virhettä; 262. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin, joiden mukaan komission olisi varmistettava, että menot tarkastetaan ja hyväksytään oikea-aikaisesti, edistettävä täytäntöönpanokumppaneiden ja edunsaajien asiakirjahallinnon parantamista, parannettava sopimuksentekoa koskevien menettelyjen hallinnointia asettamalla selkeät valintaperusteet ja dokumentoimalla arviointiprosessi paremmin, parannettava ulkoisten tarkastajien suorittamien menotarkastusten laatua sekä sovellettava ulkosuhteista vastaavien pääosastojen kohdalla johdonmukaista ja luotettavaa menetelmää jäännösvirhetasojen laskentaan; 263. suhtautuu myönteisesti tuloksellisuuden tarkastuksiin, joita tilintarkastustuomioistuin on suorittanut erityisesti unionin tuesta Kongon demokraattiselle tasavallalle, Egyptille ja palestiinalaishallinnolle antamissaan erityiskertomuksissa, koska niissä arvioidaan, onko komission harjoittama hallinnointi tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden periaatteiden mukaista; ehdottaa näiden kertomusten perusteella, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin työskentelevät tiiviissä yhteistyössä kehittääkseen edelleen sekä mitattavia indikaattoreita että tuloksellisuuden tarkastusten menetelmiä, jotka liittyvät unionin rahoittamiin luonteeltaan erittäin poliittisiin hankkeisiin, kuten hankkeisiin, joilla vahvistetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa, ja joissa päätös jatkaa hanketta tai keskeyttää se ei riipu ainoastaan tietyssä aikataulussa saavutetuista todellisista tuloksista; 264. tukee komission jatkuvia pyrkimyksiä siirtyä panoksiin perustuvasta lähestymistavasta tuloksiin ja vaikutuksiin perustuvaan lähestymistapaan ja kehottaa hyväksymään erityiset, mitattavissa ja saavutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt vertailuarvot kaikille otsakkeen 4 ohjelmille tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti; toivoo, että ohjelmissa ei ole samoja puutteita kuin tämän vuoden kertomusta varten tarkastetuissa ohjelmissa; 265. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat sosiaalietuuksien hallinnointiin liittyvät ongelmat ja kehottaa komissiota panemaan kaikki suositukset täytäntöön; on tyytyväinen komission tähän mennessä toteuttamiin toimiin ja kannustaa sitä nopeuttamaan uuden ohjelmansa käyttöönottoa ongelmien ratkaisemiseksi; 266. palauttaa mieliin esittämänsä suosituksen käyttää uudelleen vaalitarkkailuvaltuuskuntien käyttämää materiaalia uusissa vaalitarkkailuvaltuuskunnissa tai unionin valtuuskunnissa niiden talousarviovaikutusten vähentämiseksi ja talousarviovarojen käytön maksimoimiseksi; Kehitysyhteistyö 267. panee merkille, että vuonna 2012 komission tulospainotteisessa seurantajärjestelmässä arvioitiin yli 1 350 hankkeen hyödyllisyys, suunnittelu, tehokkuus, vaikuttavuus, vaikutukset ja kestävyys; toteaa, että sellaisten hankkeiden määrä, joissa oli suuria ongelmia, väheni 8 prosentista (vuosina 2010 ja 2011) 5 prosenttiin vuonna 2012(112); 268. panee huolestuneena merkille, että uusien OLAF-tutkimusten määrä EuropeAidin / kehitysyhteistyön pääosaston hallinnoimissa hankkeissa kasvoi 33:sta (vuonna 2011) 45:een vuonna 2012, mutta toteaa uusien tapausten määrän olevan silti pienempi kuin yhtenäkään vuonna vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana; 269. suhtautuu myönteisesti kansainvälisen avun avoimuutta koskevaan komission aloitteeseen(113), jolla pyritään tarjoamaan kattavaa ja oikea-aikaista tietoa humanitaarisesta ja kehitysavusta ja mahdollisesti auttamaan vähentämään kaksinkertaista rahoitusta; 270. pitää myönteisenä, että EuropeAid / kehitysyhteistyön pääosasto otti vuonna 2012 käyttöön johdonmukaisen menetelmän arvioidun jäännösvirhetason eli virheiden estämiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi toteutettujen tarkastusten jälkeen jäljelle jäävän virhetason laskemiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut jäännösvirhetason laskemista koskevan menetelmän asianmukaiseksi ja hyödylliseksi; 271. ilmaisee kuitenkin huolensa EuropeAidin / kehitysyhteistyön pääosaston jäännösvirhetasosta, joka on arviolta 3,6 prosenttia, ja kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan voidakseen paremmin analysoida, dokumentoida ja selittää keskeiset virhetyypit ja ryhtyä asianmukaisiin toimiin, asianomaisten sidosryhmien kuuleminen mukaan luettuna, virheiden vähentämiseksi tulevaisuudessa erityisesti kansainvälisille järjestöille suoritettavien maksujen yhteydessä, koska niiden osuus koko jäännösvirhetasosta oli 38 prosenttia(114); Tutkimus ja muut sisäiset politiikat 272. panee merkille, että toimintalohkoryhmän pääasiallisia rahoitusvälineitä ovat tutkimuksen puiteohjelmat, joihin liittyvä määrä oli 7 957 miljoonaa euroa (68 prosenttia toimintamenoista), ja elinikäisen oppimisen ohjelma, johon liittyvä määrä oli 1 529 miljoonaa euroa (13 prosenttia toimintamenoista); 273. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 150 tapahtumasta 73:een (49 prosenttiin) liittyi virhe; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kvantitatiivisesti ilmaisemiensa virheiden perusteella todennäköisimmäksi virhetasoksi 3,9 prosenttia, josta ennakkomaksujen tilinpidollisten selvitysten – otoksen uusi osa-alue vuonna 2012 (ks. vuosikertomus, kohdat 1.6, 1.7 ja 1.15) – vaikutus on tilintarkastustuomioistuimen mukaan 2,1 prosenttia; toteaa, että tarkastetun toimintalohkoryhmän (tutkimus ja muut sisäiset politiikat) virhetaso on näin ollen lähellä olennaisuusrajaa; 274. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan sen tarkastamat tutkimuksen puiteohjelmien valvontajärjestelmät ovat osittain vaikuttavia, mutta tarkastettu elinikäisen oppimisen ohjelman valvontajärjestelmä arvioitiin sen sijaan vaikuttavaksi; 275. korostaa, että samat virheet toistuvat vuodesta toiseen ja että pääasiassa ne johtuvat tukeen oikeuttamattomien menojen maksamisesta; 276. pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamissa pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa annetaan oikea arvio varainhoidosta tilien perustana olevien toimien asianmukaisuuden osalta; katsoo annettujen tietojen vahvistavan suurimmalta osin tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja johtopäätökset; 277. pitää käsittämättömänä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhä merkittävän virhetason kululaskelmissa, jotka riippumattomat tarkastajat olivat varmentaneet; katsoo sen vuoksi, että komission ja jäsenvaltioiden on annettava tarkastajien käyttöön kaikki tarvittava tausta- ja opetusmateriaali, jotta kuluilmoitukset voidaan tarkastaa asianmukaisesti; korostaa, että varmennetuista kuluilmoituksista on hyötyä vain, jos komissio voi luottaa niihin; 278. pitää tilintarkastustuomioistuimen tavoin myönteisenä komission vuonna 2011 käyttöön ottamia yksinkertaistamistoimia (esimerkiksi edunsaajien soveltamat keskimääräisten henkilöstökulujen laskentamenetelmät) sekä komission asiasta antamaa kertomusta(115); kehottaa komissiota päivittämään kertomuksen vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyä varten; 279. pitää tärkeinä parlamentin 3. huhtikuuta 2014 analysoiman tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?” johtopäätöksiä(116); 280. panee merkille tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston vuodelta 2012 annetusta vuotuisesta toimintakertomuksesta, että tutkimustoiminnan hallinnoinnin päätavoitteena on löytää sopiva tasapaino siten, että ohjelma on houkutteleva osallistujille ja siinä otetaan huomioon varainhoidon valvonnan oikeutettu tarve; panee tässä yhteydessä merkille pääjohtajan huomautuksen, jonka mukaan menettely, jossa pyritään kaikissa oloissa varmistamaan alle 2 prosentin jäännösvirhetaso, ei ole käytännöllinen(117); 281. on huolestunut siitä, että samoin kuin jo vuonna 2011 tilintarkastustuomioistuin havaitsi tieto- ja viestintätekniikan tukiohjelman hankkeissa huomattavia kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä; panee merkille, että komissio on kehittänyt muita kuin tutkimushankkeita koskevan erityisen tarkastusstrategian, jonka yhteydessä suoritetaan vuoteen 2017 mennessä 215 tarkastusta muille kuin tutkimushankkeille; kehottaa komissiota ilmoittamaan, onko aiheettomasti maksettu 470 000 euron määrä peritty takaisin; 282. panee merkille, että vuoden 2012 loppuun mennessä kuudennen puiteohjelman yhteydessä pantiin täytäntöön 78 prosenttia ekstrapoloiduista oikaisuista; toteaa, että yhteensä 7 101 oikaisusta 1 506 oli vielä panematta täytäntöön; ottaa huomioon, että 1 336 oikaisua liittyi vuonna 2011 tai sitä aiemmin päätökseen saatuihin tarkastuksiin; kehottaa komissiota raportoimaan kuudetta puiteohjelmaa koskevien ekstrapoloitujen oikaisujen tilanteesta; 283. on huolestunut siitä, että sisäasioiden pääosaston pääjohtaja on esittänyt toimintakertomuksessaan varauman, koska toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) käyttöönotossa ei edistytty riittävästi; kehottaa komissiota raportoimaan edistymisestä SIS II -järjestelmän käyttöönotossa; OLAF 284. toteaa, että komission puheenjohtaja ei ole toistaiseksi vastannut täysistunnossa parlamentille terveysasioista vastanneen komission jäsenen John Dallin viran menettämisestä 16. lokakuuta 2012; painottaa syyttömyysolettaman kunnioittamisen tarpeellisuutta ja toteaa, että kyseinen terveysasioista vastannut komission jäsen kiisti kaikki tupakkateollisuuden häntä vastaan esittämät vakavat korruptiosyytteet eikä niitä ole toistaiseksi näytetty toteen; 285. pitää erittäin valitettavana, että OLAFin valvontakomitean analyysin mukaan petostentorjuntaviraston syytöksiä koskevat tutkimukset sisälsivät karkeita virheitä ja että virasto ei suostu selventämään asiaa tai joudu ottamaan siitä vastuuta; 286. panee merkille todistustaakan kääntämisen kyseisessä tapauksessa, joten siinä ei pyritä osoittamaan epäillyn syyllisyyttä, vaan epäillyn on itse puolustettava syyttömyyttään useammassa tuomioistuimessa; panee merkille, että John Dalli on Euroopan unionin tuomioistuimen yleisessä tuomioistuimessa kiistänyt virasta luopumisensa olleen vapaaehtoinen ja lainmukainen, mikä voi johtaa verovaroin rahoitettavan korvauksen myöntämiseen, ja hän on esittänyt myös Belgian viranomaisille kunnianloukkaussyytteen Swedish Match -yhtiötä vastaan; 287. vaatii komissiolta aukotonta selvitystä sekä kattavaa ja ripeää yhteistyötä Belgian ja Maltan tuomioistuinten kanssa Dallin asiassa sekä riippumatonta tutkimusta viraston asiassa käyttämistä menetelmistä; 288. on huolissaan OLAFin vuosien 2012 ja 2013 tutkintapolitiikan ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluvista tutkimisen aloittamista koskevista korkeista rahoitusindikaattoreista, jotka ovat tullialalla 1 miljoona euroa, maatalousaloilla 100 000 euroa Sapard-ohjelmalle ja yli 250 000 euroa maataloudelle, rakennerahastoissa 500 000 euroa ESR:ssa ja koheesiorahastossa sekä 1 miljoona euroa EAKR:ssa, ulkoisessa avussa ja keskitetyillä menoaloilla 50 000 euroa ja myös unionin henkilöstön alalla 10 000 euroa; arvostelee sitä, että hallinnoivien pääosastojen on käsiteltävä näiden rahoitusindikaattorien alapuolella jääviä mahdollisia petostapauksia ilman, että niiden käytössä on pätevää henkilökuntaa; katsoo veronmaksajien rahojen ja unionin taloudellisten etujen olevan vaarassa; 289. huomauttaa, että on kulunut kahdeksan kuukautta siitä, kun parlamentin päätöslauselma taloudellisten etujen suojaamisesta vuonna 2011(118) hyväksyttiin täysistunnossa, eikä parlamentti ole vieläkään saanut sen 75 kohdassa pyydettyä oikeudellista analyysia OLAFin hallinnollisten tutkimusten aikana suorittaman unionin toimielinten jäsenten ja unionin virkamiesten yksityisten puhelinkeskustelujen tallentamisen laillisuudesta; 290. on syvästi huolestunut valvontakomitean havainnoista, joiden mukaan OLAF ei ole suorittanut muiden kuin henkilöstölle annetuissa ohjeissa nimenomaisesti lueteltujen tutkimustoimien lainmukaisuuden etukäteistarkastusta; toteaa, että tämä vaarantaa asianomaisten henkilöiden perusoikeuksien ja oikeusturvatakeiden kunnioittamisen; 291. toteaa, että keskeisten menettelysääntöjen rikkominen alustavan tutkinnan aikana saattaa kyseenalaistaa OLAFin tutkimusten perusteella tehdyn lopullisen päätöksen laillisuuden; katsoo, että tähän voi liittyä suuri riski, koska rikkomukset vaikuttaisivat komission oikeudelliseen vastuuseen; 292. ei hyväksy OLAFin pääjohtajan suoraa osallistumista joihinkin tutkintatehtäviin, kuten todistajien kuulemiseen; huomauttaa, että pääjohtaja voisi olla eturistiriitatilanteessa, koska hän on Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 a artiklan ja henkilöstölle annettujen ohjeiden 23 artiklan 1 kohdan mukaan viranomainen, joka vastaanottaa OLAFin tekemiä tutkimuksia koskevat valitukset ja päättää, ryhdytäänkö tarvittaviin toimiin oikeusturvatakeiden noudattamatta jättämisen takia; 293. panee huolestuneena merkille, että OLAF on hylännyt ja palauttanut komissiolle suuren määrän komission sille ilmoittamia petosepäilyjä; toteaa, että komission jatkotoimista ei pidetä kirjaa; kehottaa OLAFia seuraamaan tällaisissa tapauksissa ainakin jatkotoimia; vaatii analysoimaan vuosina 2012 ja 2013 hylätyt ja komissiolle palautetut petosepäilytapaukset; 294. on huolestunut kahden OLAFin työntekijöille järjestetyn kyselyn tuloksista sekä virastossa uudelleenjärjestelyjen jälkeen ilmi tulleista toiminnan puutteista; pyytää tilintarkastustuomioistuinta suorittamaan seurantatarkastuksen ja toteuttamaan jatkotoimia erityiskertomuksensa 2/2011 johdosta tutkiakseen uudelleenjärjestelyn vaikutukset; 295. pyytää komissiota toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle editoimattoman version OLAFin 5. helmikuuta 2009 laatimasta asiakirjasta D/000955, jonka aiheena on unionin varojen väärinkäyttö, johon on syyllistynyt unionin toimielimen korkea-arvoinen jäsen; 296. edellyttää, että komissio ilmoittaa kaikkien vuosina 2012 ja 2013 järjestettyjen selvitysyhteisön kokousten osalta kyseisiin kokouksiin osallistujat ja kokousten esityslistat; esittää huolensa OLAFin riippumattomuudesta ja pyytää valvontakomiteaa selvittämään, missä määrin selvitysyhteisön kokoukset vaarantavat OLAFin riippumattomuuden; Tupakan salakuljetus 297. vaatii neljän tupakkayhtiön (Philip Morris International Cooperation Inc. (PMI), Japan Tobacco International Cooperation, British American Tobacco Cooperation ja Imperial Tobacco Cooperation) kanssa tehdyn nykyisen sopimuksen arviointia ottaen huomioon uuden tupakkatuotteita koskevan direktiivin(119) ja tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen(120) pöytäkirjan ratifioinnin sekä parlamentin kannan siihen, jatketaanko PMI-yhtiön kanssa tehtyä tupakka-alan yhteistyösopimusta, ja jos jatketaan, millä tavoin; 298. vaatii savukkeiden salakuljetuksen torjumiseksi OLAFilta päättäväisiä toimia: yhteyspisteiden perustaminen Kiinan, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Ukrainan ja vastaavien salakuljetuksen keskusten kanssa sekä Europolin yhteyteen yhteistyön parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää päästä tutustumaan asiaa koskeviin tietoihin ja tietokantoihin; 299. kehottaa komissiota ilmoittamaan, mihin toimiin unionin on ryhdyttävä voidakseen valvoa tupakanlehtien, leikatun raakatupakan ja savukkeiden mekaanisten valmistusvälineiden markkinoita, jotta voidaan torjua laitonta savuketeollisuutta; Ei edistymistä Bulgariassa 300. suhtautuu myönteisesti komission selväsanaiseen esitykseen 22. tammikuuta 2014 annetussa edistymiskertomuksessa Bulgarian kehityksestä; on erittäin huolestunut siitä, että jo seitsemän vuotta olemassa olleen yhteistyö- ja varmennusmekanismin yhteydessä ei ole tapahtunut edistymistä, edelleen laajasta korruptiosta sekä siitä, että maassa on yleisesti vaikea nimetä vastuullisia ja korjata virheitä; kehottaa komissiota ottamaan päättäväisen kannan suhteessa Bulgariaan ja tutkimaan tarkasti, voidaanko tällaisessa ympäristössä lainkaan käyttää unionin varoja sääntöjenmukaisesti; Hidasta edistymistä Romaniassa 301. on ilahtunut havainnoista komission 22. tammikuuta 2014 antamassa edistymiskertomuksessa Romanian kehityksestä; on erittäin huolestunut Romanian hitaasta edistymisestä yhteistyö- ja varmennusmekanismin yhteydessä; kehottaa kiinnittämään huomiota ehdotuksiin muuttaa paikallisilla vaaleilla valittuihin viranhaltijoihin sovellettavaa rikoslakia eturistiriitatapausten osalta sekä parlamentin jäsenten armahtamiseen korruptiorikosten yhteydessä; katsoo, että tällaisessa ympäristössä on tuskin mahdollista käyttää unionin varoja sääntöjenmukaisesti; Romanit 302. toteaa, että komissio on ollut perustavanlaatuisella tavalla kykenemätön antamaan lausuntoja unionin talousarviosta romanien integroimiseksi heidän kotimaissaan rahoitettavista toimista; arvostelee sitä, että vuonna 2010 esitetystä romaneja koskevasta strategiasta huolimatta komissio ei ole pyrkinyt löytämään keinoja sen osoittamiseksi, kuinka toimenpiteet ovat hyödyttäneet romaneja; arvostelee sitä, että komission harjoittama tietojenkeruu ESR:ssa on riittämätöntä, joten ei ole mahdollista osoittaa unionin kansalaisille ja veronmaksajille, mitä ESR:n ja rakennerahastojen varoilla on saatu aikaan romanien integroimiseksi; muistuttaa komissiota sen vastuusta unionin verovarojen käytössä romanien hyväksi; 303. ottaa huomioon ainakin osittain romaniasioiden alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen lisääntyneet valitukset, koska niillä ei ole mahdollisuutta saada unionin rahoitusta raskaan byrokratian vuoksi; kehottaa komissiota tukemaan tällaisia järjestöjä enemmän koko prosessin ajan; Tietotekniikkapolitiikka 304. kehottaa komissiota tutkimaan hyvin tarkistettuja avoimen lähdekoodin ratkaisuja sähköpostille ja kalenterille, loppukäyttäjien ohjelmistot mukaan luettuina; muistuttaa komissiota siitä, että myös muita osia, jotka eivät normaalisti näy loppukäyttäjille, kuten palomuureja ja verkkopalvelimia, voidaan harkita suojatusta avoimen lähdekoodin näkökulmasta, jos julkisissa hankinnoissa keskitytään merkkituotteiden sijaan toiminnallisuutta koskeviin eritelmiin; 305. panee huolestuneena merkille, että unionin toimielimet ovat kiinni tietyissä ohjelmistoyrityksissä; pitää valitettavana, että komissio ei tästä havainnosta huolimatta toteuttanut toimenpiteitä vuonna 2012 laatiakseen avoimia julkisia tieto- ja viestintätekniikan alan tarjouspyyntöjä avoimien perusteiden ja toiminnallisuutta koskevien eritelmien perusteella merkkituotteiden sijaan; 306. palauttaa mieliin, että SACHA II -sopimus oli niin laaja ja siinä oli määritelty niin kattava sarja tiettyjä tuotemerkkejä, että ainoastaan hyvin harvat tarjoajat (kaksi) pystyivät osallistumaan avoimeen julkiseen tarjouskilpailuun; kehottaa komissiota laatimaan pienempiä avoimia julkisia tarjouspyyntöjä, jotta useammat toimijat voivat osallistua hankintamenettelyihin ja jotta saadaan enemmän erilaisia tarjouksia; 307. kehottaa komissiota varmistamaan, että tieto- ja viestintätekniikkarakenteiden yhdistämishankkeissa edetään kohti yleisesti hyväksyttyjä avoimia standardeja, joita useat toimittajat käyttävät ja jotka voidaan toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla; palauttaa mieliin, että toimitiloissa on maantieteellisen sijainnin vuoksi helpompaa varmistaa, etteivät ulkopuoliset tahot pääse käsiksi siellä oleviin sähköpostiviestien tallennusjärjestelmiin; Ulkoisten palveluntarjoajien tutkimukset ja neuvot/kuulemiset 308. panee merkille, että komissio ei pystynyt toimittamaan parlamentille ABAC-tietojärjestelmästä koneellisesti luettavassa muodossa kuten Excel-taulukkona tai .CSV-tiedostona selkeää tiivistä luetteloa, joka sisältää kaikkien tutkimusten aiheet sekä erityisesti mahdollisten ulkoisten palveluntarjoajien komissiolle antamat neuvot tai niiden kuulemiset sekä kyseisten palveluntarjoajien nimet ja maat, joissa niillä on toimipaikka, ja josta käy myös ilmi päivämäärät, jolloin tulojen ja menojen hyväksyjät sitoivat määrärahat tutkimuksiin tai ulkoisiin neuvoihin, eriteltyinä vuosittain vuodesta 2009 vuoteen 2013; edellyttää, että kyseinen luettelo toimitetaan talousarvion valvontavaliokunnalle 1. toukokuuta 2014 mennessä; Unionin talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus Hallintosuunnitelmat ja vuotuiset toimintakertomukset 309. panee merkille, että pääjohtajat käyttävät hallintosuunnitelmissaan pitkälti varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 38 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita, joiden saavuttamista on tarkoitus mitata indikaattoreiden avulla, ja toteaa, että pääjohtajien olisi raportoitava vuotuisissa toimintakertomuksissaan siitä, mitä tuloksia on saavutettu ja missä määrin niillä on ollut toivottu vaikutus; 310. pitää myönteisenä sitä, että pyrkiessään vähentämään tavoitteiden ja indikaattoreiden lukumäärää komissio on ottanut vuoden 2014 talousarviota koskevassa valmisteluasiakirjassaan (osa 1) (ks. COM(2013)0450) käyttöön toimintamenoja koskevat ohjelmaselvitykset; 311. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen kritiikkiin (vuosikertomus 2012, kohta 10.9) siitä, että tavoitteet, jotka on otettu korkean tason toimintapoliittisista tai lainsäädännöllisistä asiakirjoista, eivät useinkaan ole riittävän täsmällisiä hallintosuunnitelmien ja vuotuisten toimintakertomusten kannalta; 312. korostaa, että kyseiset ”korkean tason toimintapoliittisista tai lainsäädännöllisistä asiakirjoista otetut tavoitteet” liittyvät usein politiikanaloihin, joilla unionilla ei ole yksinomaista toimivaltaa; kehottaa siksi pääjohtajia asettamaan tavoitteita, jotka vastaavat tarkasti unionin toimivaltuuksia, ja katsoo, että tässä yhteydessä on noudatettava rajoituksetta toissijaisuusperiaatetta; 313. pitää valitettavana, että arvioinnit eivät ole olleet hyödyllisiä evidenssin lähteitä, joiden avulla olisi voitu perustella toimintapoliittisista saavutuksista vuotuisissa toimintakertomuksissa esitetyt tiedot, ja katsoo, että tilanteeseen vaikutti pitkälti se, että arvioinneissa painotettiin pikemmin operatiivisia kuin tuloksellisuutta koskevia kysymyksiä, sekä se, että komissio epäili jäsenvaltioiden viranomaisilta saatujen tietojen laatua; SEUT-sopimuksen 318 artiklan mukainen arviointikertomus 314. pitää valitettavana, että komissio ei keskittynyt unionin pääasiallisten tavoitteiden saavuttamiseen vaan esitti arviointiyhteenvetoja, jotka kattoivat unionin ohjelmat kaikkien toimintalohkojen menoaloilla kauden 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen ja talousarvion otsakkeiden mukaisesti; 315. muistuttaa kehottaneensa 17. huhtikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa komissiota muuttamaan 318 artiklan mukaisen arviointikertomuksen ”rakennetta siten, että siinä erotetaan sisäiset toimet ulkoisista ja keskitytään sisäisten toimien osalta Eurooppa 2020 -strategiaan”, ja korostamaan ”lippulaivahankkeiden tavoitteiden saavuttamisessa saatua edistymistä”(121); 316. pitää myönteisenä sitä, että komissio aikoo parantaa tuloksellisuudesta raportointia pääosastojensa vuotuisissa toimintakertomuksissa, liittää vuotuiset hallintosuunnitelmat ja vuotuiset toimintakertomukset tiiviimmin 318 artiklan mukaiseen arviointikertomukseen ja hyväksyä arviointikertomuksen samanaikaisesti yhteenvetokertomuksen kanssa; 317. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen laatia ja jäsennellä arviointikertomuksensa kauden 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä käyttöönotettujen uusien tuloksellisuutta koskevien puitteiden perusteella; painottaa kuitenkin toistamiseen, että tuloksellisuutta koskevien puitteiden olisi katettava seuraavat kolme keskeistä osatekijää: ohjelman tavoitteiden saavuttaminen (tulokset), komission ja jäsenvaltioiden suorittama ohjelman moitteeton varainhoito sekä ohjelman tulosten ja moitteettoman varainhoidon osuus unionin tärkeimpien tavoitteiden saavuttamisessa; 318. palauttaa mieliin, että unionin varojen moitteettoman hoidon varmistamiseksi komissio hallinnoi poissulkemisia koskevaa keskustietokantaa eli tietokantaa yksiköistä, jotka on suljettu pois unionin rahoituksen piiristä sellaisista syistä kuin maksukyvyttömyys, tuomioistuimen lopullinen tuomio petoksesta, korruptio, hankintaviranomaisen päätös ammatin harjoittamiseen liittyvistä vakavista virheistä ja eturistiriitatilanne; pitää valitettavana, että komission hallinnoima poissulkemisia koskeva keskustietokanta ei ole julkinen eikä parlamentin jäsenten nähtävissä; palauttaa mieliin, että Maailmanpankin hallinnoima vastaava yritysten poissulkemisia koskeva tietokanta on julkinen; kehottaa komissiota tekemään poissulkemisia koskevasta keskustietokannasta julkisen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2012 vastuuvapausmenettelyssä |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0237/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 ja toimielinten vastaukset(3) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 tekemänsä päätöksen vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio(5), sekä päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, jotka on laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen Euroopan unionin varainhoitovuoden 2012 yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (05848/2014 – C7-0048/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317, 318 ja 319 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6) ja erityisesti sen 55, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 62, 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0222/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaan se toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa omalla vastuullaan sekä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa on tietoja huolta aiheuttavista, varojen käyttämiseen liittyvistä kysymyksistä ja että ne ovat siten hyödyllisiä parlamentille sen hoitaessa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kuuluvaa tehtäväänsä; C. ottaa huomioon, että sen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksia koskevat huomautukset ovat erottamaton osa edellä mainittua parlamentin 3. huhtikuuta 2014 tekemää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka III – Komissio; Osa I – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 8/2012 012 ”Tuen kohdentaminen maatilojen nykyaikaistamiseen” 1. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen tuen kohdentamisesta maatilojen nykyaikaistamiseen ja kannattaa periaatteessa siinä annettavia suosituksia; 2. muistuttaa, että erityistoimenpiteelle 121, jolla tuetaan maatilojen nykyaikaistamiseksi toteutettavia investointihankkeita, on varattu yhteensä 11,1 miljardia euroa rahoitusta, joka välitetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston eli maaseuturahaston kautta (rahoitustiedot tammikuulta 2012; määrä pitää sisällään terveystarkastuksen ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä myönnetyt 630 miljoonaa euroa), mikä vastaa noin 11:tä prosenttia kaikista unionin maaseudun kehittämiseen koko ohjelmakaudelle suunnitelluista unionin menoista; toteaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat soveltaneet toimenpidettä 121; 3. kehottaa komissiota parantamaan yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä, jotta jäsenvaltioilla ja komissiolla olisi tehokas väline, jonka avulla saadaan merkityksellisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin seurata toimenpiteen 121 varoilla saavutettuja tuloksia; korostaa tarvetta laatia luotettavia indikaattoreita, joiden avulla voidaan tehdä jäsenvaltioiden (ja/tai alueiden) välisiä vertailuja ja seurata unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista; 4. katsoo, että jäsenvaltioilla on oltava yhteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä, jotta voidaan varmistaa, että komissio voi analysoida edistymistä ja määritettyjen tavoitteiden saavuttamista sekä järjestelmän vaikutuksia ja vaikuttavuutta unionin tasolla; 5. katsoo, että maatilojen nykyaikaistamiseen myönnettävän tuen soveltamisen on oltava eri alueilla jossakin määrin yhtenäistä ja siksi on tärkeää välttää sääntelyyn, tuen hakemiseen ja määrärahoihin liittyvää hajanaisuutta sekä varmistaa, että jäsenvaltiot panevat toimenpiteen täytäntöön yhtenäisellä tavalla; 6. korostaa, että on tärkeää vahvistaa maatiloilla toteutettavia rakennetoimia, etenkin nykyaikaistamiseen tähtääviä toimia, jotka ovat välttämättömiä tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi; toteaa, että näihin toimiin onkin tarpeen myöntää riittävästi määrärahoja, sillä tällä hetkellä ne eivät ole läheskään riittävät, kun otetaan huomioon unionin maatalouden kireä kilpailutilanne ja maailman markkinoiden ja kaupankäynnin asteittainen vapautuminen; 7. panee merkille, että kymmenestä tarkastetusta maaseudun kehittämisohjelmasta kahdessa oli selvää näyttöä toimenpiteen 121 hyvästä kohdentamisesta (Italia – Veneto ja Unkari); toteaa, että kuudessa muussa maaseudun kehittämisohjelmassa oli vähän näyttöä hyvästä kohdentamisesta (Belgia – Vallonia, Saksa – Baden-Württemberg, Espanja – Katalonia, Ranska, Romania (14) ja Portugali); toteaa, että kahdessa maaseudun kehittämisohjelmassa (Luxemburg ja Puola) ei ollut riittävästi näyttöä toimenpiteen 121 kohdentamisesta; panee merkille, että komissio oli kuitenkin hyväksynyt kaikki kymmenen maaseudun kehittämisohjelmaa; 8. panee merkille, että seuraavaa ohjelmakautta varten komissio on ehdottanut, että tukikelpoisiksi katsotaan vain menot, jotka ovat jo aiheutuneet ja jotka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt; 9. on sitä mieltä, että kun otetaan huomioon unionin maatalouden erilaisten rakenteiden monimutkaisuus ja vaihtelevuus, on tarpeen säilyttää maatalouden yhteistoiminnallisten järjestelmien nykyaikaistamiseen tarkoitettu erityinen tuki, sillä sen on puolueettomasti osoitettu ratkaisevan riittämättömiin taloudellisiin resursseihin ja/tai sukupolvenvaihdokseen liittyviä ongelmia; 10. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta esittämään kustannus-hyötykriteerit, joihin sen antamat suositukset perustuvat, sekä innovaation mittaamisessa tarvittavat konkreettiset kriteerit; Osa II – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 11/2012 ”Suoraan tukeen perustuvat emolehmä- sekä uuhi- ja vuohipalkkiot tilatukijärjestelmän osittaisen soveltamisen yhteydessä” 11. pyytää komissiota lisäämään kohdentamisvaatimuksen suoran tuotantosidonnaisen tuen järjestelmiin; toteaa, että komission soveltamissäännöissä olisi vaadittava, että jäsenvaltiot yksilöivät ja perustelevat ne maatalousalueet, joilla tuotantosidonnaisilla eläinpalkkioilla voisi olla todistettavasti suotuisa vaikutus ja joilla todellisia toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ei ole; 12. kehottaa komissiota selvittämään koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa merkittävimmät maataloustoiminnot, joiden avulla maataloustuotanto säilytetään ja taloudellista toimintaa ylläpidetään vähäisiä taloudellisia vaihtoehtoja tarjoavilla alueilla sekä luodaan ympäristöhyötyjä, ja keskittämään tuen sellaisiin tiloihin ja maatalouden erityistoimintoihin epäsuotuisilla alueilla, joihin kohdistuu ympäristöriskejä sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia riskejä; 13. pyytää komissiota tarkentamaan jäsenvaltioilta eläinalaa koskevien tukien osalta edellytettävät seurantavaatimukset ja järjestelyt ja esittämään ne säädöksessä, jossa jäsenvaltioita vaadittaisiin soveltamaan asianmukaisia tulosindikaattoreita ja ajan tasalla olevia tietoja, jotka liittyvät selkeästi eläintukijärjestelmiltä odotettaviin tuloksiin; katsoo, että komission olisi pantava täytäntöön pysyvä seurantarakenne, joka kattaisi kaikki jäsenvaltioissa maksetut eläinalan suorat tuet, mukaan lukien kansalliset tuet sekä toiseen pilariin perustuvat tuet; 14. vaatii komissiota suorittamaan koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa kattavan arvioinnin eri tukijärjestelmien vaikutuksista ja arvioimaan tarvittaessa sellaisten vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksia, jotka tähtäävät tuotannon laadun ja kilpailukyvyn parantamiseen esimerkiksi edistämällä karjanjalostusta; Osa III – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 13/2012 ”Saharan eteläpuolisten maiden juomavesihuoltoa ja perussanitaatiota koskeva Euroopan unionin kehitysapu” 15. panee merkille, että puhtaan juomaveden ja perussanitaation jatkuva saatavuus on tunnustettu yleismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi ja että sillä on perustavanlaatuinen merkitys ihmisten terveydelle(8) ja hyvinvoinnille; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa mainitaan onnistunut ”Puutteen korjaaminen” -hanke, joka toteutettiin Pohjois-Nigerian pienissä kaupungeissa; 16. pitää valitettavina tilintarkastustuomioistuimen havaintoja, joiden mukaan edunsaajien tarpeiden mukaisia tuloksia saatiin alle puolessa tarkastuksen kohteena olleista 23 hankkeesta ja valtaosassa tarkastelluista hankkeista tulokset eivät vaikuttaneet kestäviltä, koska usein asianmukaiset järjestelyt asennettujen laitteiden toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi puuttuivat; 17. tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan unionin tälle alueelle ja alalle myöntämästä kehitysavusta saatavan hyödyn maksimoimiseksi komission olisi varmistettava, että menettelyjä sovelletaan kunnolla erityisesti seuraaviin hankearviointivaiheen osa-alueisiin:
18. tukee tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, jonka mukaan komission olisi suoritettava riittävä talous- ja rahoitusanalyysi, jonka avulla on helppo yksilöidä, mitkä ovat hankerahoituksen oletetut lähteet tulevaisuudessa (myös arvioitu rahoitusosamäärä ja ajoitus), jotta varmistetaan paitsi taloudellinen, myös tekninen kestävyys sekä vesihuoltoa että sanitaatiota koskevissa osioissa; 19. korostaa, että on tärkeää määrittää, kuinka suuri osa vesihuoltojärjestelmästä on yksityistalouksien ja paikallisten julkisten palvelujen, kuten koulujen ja terveydenhuollon, käytössä ja kuinka paljon järjestelmää käytetään teollisuus- tai maataloustoiminnassa, jotta toimintakulut jaettaisiin asianmukaisesti; 20. toteaa, että kun hankkeiden toiminta on riippuvainen kumppanimaiden hallintoviranomaisten ja paikallisten viranomaisten rahoituksesta, teknisestä tuesta tai muista toimista, kestävyyden varmistaminen edellyttää näiltä viranomaisilta sitoutumista; on huolestunut siitä, että sitoumuksia ei noudatettu niissä kolmessa hankkeessa, joiden yhteydessä oli tehty virallisia sitoumuksia, ja muissa 20 hankkeessa ei virallisia sitoumuksia tehty; 21. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen komissiolle esittämän kehotuksen pohtia avoimesti ennen hankkeen hyväksymistä, onko todennäköistä, että hankkeen toteuttamisessa onnistumisen edellytykset täyttyvät (esimerkiksi huolehtivatko kumppanimaat sitoumuksistaan); 22. kehottaa komissiota yhdistämään jätevesihuollon kaikkiin tuleviin tehokasta ja vastuullista veden käyttöä, vesihuoltoa ja veden käsittelyä edistäviin hankkeisiin ja kannustamaan Saharan eteläpuolisen Afrikan vesistöalueiden suojeluun ja säilyttämiseen; Osa IV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 14/2012 ”EU:n hygienialainsäädännön täytäntöönpano teurastamoissa EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa” 23. painottaa elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden sekä kaikkien unionin kansalaisten kansanterveyden suojaamisen keskeistä merkitystä; 24. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen unionin hygienialainsäädännön täytäntöönpanosta teurastamoissa unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa sekä siinä esitetyt suositukset; 25. on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen ilmoittamien puutteiden huomattavasta määrästä:
26. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja suositukset; kannustaa jäsenvaltioita parantamaan monivuotisia kansallisia valvontasuunnitelmiaan eläinlääkinnällisten tarkastusten vaikuttavuuden varmistamiseksi, laatimaan kansallisia ohjeita, joiden avulla voidaan osaltaan ehkäistä tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittuja puutteita, sekä parantamaan elintarvikealan toimijoille tarkoitettua ohjeistusta ja koulutusta; 27. pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät juurikaan ole reagoineet tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintoihin; pitää valitettavana esimerkiksi, että vain yksi niistä neljästä jäsenvaltiosta, joissa oli havaittu puutteita eläinlääkinnällisissä tarkastuksissa, vastasi aikovansa toteuttaa toimia tällä keskeisellä alalla; 28. kannustaa voimakkaasti komissiota parantamaan suorittamaansa elintarvike- ja rehualan virallisten tarkastusten valvontaa ja katsoo, että rehu- ja elintarvikealan virallista valvontaa koskeva asetus (EY) N:o 882/2004(9) on askel oikeaan suuntaan; 29. kehottaa komissiota myös viimeistelemään viipymättä seurannan, joka koskee komission aiempia, vuoden 2004 hygieniapaketin täytäntöönpanon tarkastukseen perustuvia suosituksia jäsenvaltioille; kehottaa komissiota parantamaan jäsenvaltioille tarkoitettua monivuotisten kansallisten valvontasuunnitelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon liittyvää ohjeistusta ja seurantaa sekä toteuttamaan koulutustoimien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä; 30. pitää erittäin valitettavana, että hajautetun hallintorakenteen vuoksi tietoja teurastamojen unionin hygienialainsäädännön mukaisen teurastustoiminnan luvuista ja prosenttiosuuksista ennen Sapard-tukea ja Sapard-rahoitusta saaneiden hankkeiden täytäntöönpanon jälkeen ei ole saatavilla, joten hankkeiden varsinaista vaikuttavuutta ja todellisia panoksia ja tuotoksia on mahdoton arvioida; 31. panee merkille, että komission rahoittamien ja KPGM:n (Unkari) toteuttamien Sapard-ohjelmia koskevien jälkiarviointien yhteenvetotutkimuksessa todetaan, että unionin normien ja unionin säännöstön täyttämiseen annettavan tuen osalta tärkeimmät vaikutukset saatiin aikaan hygienian, terveyden ja eläinlääkinnän sekä ympäristön aloilla; toteaa kuitenkin, että tutkimus perustuu edunsaajille suunnattuun kyselytutkimukseen ja että Sapard-tuen vaikutus toimenpiteessä II (maatalous- ja kalastustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen parantaminen) katsotaan merkittävästi suuremmaksi unionin ympäristönormien noudattamisen tukemisessa (97 prosenttia edunsaajista mainitsi ”jonkinlaisen vaikutuksen”) kuin (kaikkien) asiaa koskevien unionin normien, myös hygienianormien, täysimääräisen noudattamisen tukemisessa, jolloin vaikutus on vain 46 prosenttia; 32. pitää valitettavana, että komission valitsema lähestymistapa Sapard-ohjelmien arviointiin jäsenvaltioissa ei mahdollistanut sen paremmin määrällistä kuin laadullista arviointia unionin rahoituksen vaikuttavuuden mittaamiseksi ja ohjelmatason arviointimahdollisuudeksi jäi pelkästään laadullinen arviointi; pitää valitettavana, että Sapard-asetuksissa ei ole teurastamoille myönnettävää tukea koskevia selkeitä ja täsmällisiä kriteereitä; kehottaa komissiota noudattamaan menetelmiä, jotka mahdollistavat määrälliset tavoitteet sekä ohjelmien että toimenpiteiden tasolla; Osa V – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 15/2012 ”Eturistiriitojen hallinta tarkastetuissa EU:n virastoissa” 33. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen neljästä tarkastetusta virastosta, joiden tapauksessa puolueettomuuteen liittyvä riski on kaikkein suurin, mikä johtuu siitä, että asianomaisilla virastoilla on huomattavaa päätäntävaltaa aloilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kuluttajien terveyden ja turvallisuuden kannalta; huomauttaa, että kertomus laadittiin, koska parlamentti pyysi tilintarkastustuomioistuinta tekemään perusteellisen analyysin virastojen soveltamasta lähestymistavasta sellaisten tilanteiden hallitsemiseksi, joissa kyse on mahdollisesta eturistiriidasta; tukee kaikkia tilintarkastustuomioistuimen suosituksia; 34. huomauttaa, että virastot hoitavat teknisiä, operatiivisia ja sääntelytehtäviä ja että niillä on erittäin tärkeä rooli unionin eri politiikkojen toteuttamisessa ja niiden esiin tuomisessa; korostaa virastojen itsenäisyyden ja riippumattomuuden tärkeyttä; 35. muistuttaa, että eturistiriitoja voi ilmetä aivan kaikissa unionin toimielimissä, virastoissa ja yhteisyrityksissä; korostaa kuitenkin, että hajautettujen virastojen eturistiriitojen hallintaan liittyy erityisiä tarpeita, koska niiden työhön osallistuu hyvin monenlaisia toimijoita; 36. muistuttaa, että eturistiriitatilanteiden heikko hallinta voi vahingoittaa perusteellisesti ja pysyvästi unionin toimielinten imagoa ja kansalaisten luottamusta niiden kykyyn palvella yhteiskunnan etua; 37. muistuttaa, että Euroopan parlamentti on lykännyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen(10) ja Euroopan lääkeviraston(11) vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksymistä osittain siksi, että se ei pidä eturistiriitojen hallintamenettelyä asianmukaisena; 38. pitää valitettavana sitä, ettei unionilla ole tällä hetkellä kattavaa eturistiriitoja koskevaa sääntelykehystä, jonka avulla kyettäisiin varmistamaan riippumattomuutta ja avoimuutta koskevat vertailukelpoiset vähimmäisvaatimukset, joita sovellettaisiin kaikkiin unionin virastoihin; 39. pitää hyödyllisinä eturistiriitojen hallintaa koskevia OECD:n ohjeita, jotka muodostavat asiaa koskevan kansainvälisen vertailukohdan; korostaa kuitenkin, että vaikka OECD:n ohjeet tarjoavat kansainvälisen vertailukohdan, ne liittyvät pääasiassa julkisen sektorin työntekijöiden eturistiriitoihin eikä niitä näin ollen voida pitää riittävänä perustana, jonka pohjalta voitaisiin puuttua tehokkaasti virastojen hallintoelinten ja virastojen työhön osallistuvien muiden elinten, kuten johtokuntien/hallintoneuvostojen ja asiantuntijapaneelien, mahdollisiin eturistiriitatapauksiin; on kuitenkin tietoinen OECD:n välineistön arvosta ja panee erityisesti merkille muun muassa lahjoja ja etuja koskevan tarkistusluettelon sekä suositukset, jotka koskevat seuraamuksia, tarvetta tarkistaa etunäkökohdista annettavien ilmoitusten kattavuus ja sisältö sekä velvollisuutta käyttää asiantuntijoita ja tunnistaa mahdolliset eturistiriidat; 40. muistuttaa, että heinäkuussa 2012, kolme vuotta kestäneiden analyysien ja neuvottelujen jälkeen, komissio, neuvosto ja parlamentti vihdoinkin hyväksyivät ”yhteisen lähestymistavan”, poliittisen sopimuksen hajautettujen virastojen tulevaisuudesta ja uudistuksesta; on tyytyväinen siihen, että komissio hyväksyi pian tämän jälkeen etenemissuunnitelman yhteisen lähestymistavan toteuttamiseksi; toteaa, että eturistiriitojen ehkäisy ja hallinta virastoissa sisältyi komission ensisijaisiin toimiin vuonna 2013, mutta pitää valitettavana, että komissio aikoi käynnistää tämän toimen ja toteuttaa sitä yksin; 41. kiinnittää komission huomion siihen, että tällä alalla tarvitaan yhteinen sääntelykehys; korostaa, että se olisi tärkeää toteuttaa yhteisenä toimena, ja pyytää, että parlamentti voi osallistua tiiviisti sen toteuttamiseen; pyytää komissiota noudattamaan tämän toimen toteuttamiselle ehdotettua määräaikaa ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sen tuloksista toukokuuhun 2014 mennessä ja liittämään kertomukseensa mukaan asiaankuuluvat lainsäädäntöehdotukset; 42. pyytää komissiota pitämään mielessä, että riskit ja hyödyt on pidettävä tasapainossa, etenkin kun on kyse toisaalta eturistiriitojen hallinnasta ja toisaalta taas pyrkimyksestä saada mahdollisimman hyvää tieteellistä neuvontaa; toteaa myös huolestuneena, että hyväksymällä eettisiä normeja, sääntöjä ja ohjeita ei taata eturistiriitojen puuttumista; huomauttaa, että tähän tarvitaan yksinkertaisia ja käyttökelpoisia normeja ja niiden säännöllisiä ja tehokkaita ennakko- ja jälkitarkastuksia ja selkeitä seuraamuksia sekä nuhteettomuuden, rehellisyyden ja avoimuuden kulttuuria; 43. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut useita merkittäviä puutteita, jotka liittyvät työsuhteen jälkeiseen toimintaan (esimerkiksi pyöröovi-ilmiöön ja sisäpiiritietoon); korostaa, ettei tämä ongelma koske ainoastaan virastoja; toteaa, että ongelma vaikuttaa komission imagoon ja unionin kansalaisten luottamukseen ja komission on siksi puututtava näihin ongelmiin viipymättä toimilla, joita on toteutettava sekä virastoissa että kaikissa unionin toimielimissä; 44. panee tyytyväisenä merkille Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen tehdä omasta aloitteestaan tutkimus komissiossa viime aikoina raportoiduista lukuisista pyöröovi-tyyppisistä eturistiriitatapauksista; toistaa oikeusasiamiehen esittämän varoituksen, että vaikka eturistiriitojen tehokas hallinta on tärkeä osa hyvää hallintotapaa ja moitteetonta eettistä toimintaa, kaikki hallintotapaan ja etiikkaan liittyvät ongelmat eivät silti välttämättä viittaa eturistiriitoihin, mikä tarkoittaa, että eturistiriitoja on tarkasteltava tiukasti niiden rajoissa ja että unionin toimielimissä on annettava eturistiriitoja koskevaa koulutusta ja edistettävä niiden torjuntaa koskevia strategioita; 45. on huolissaan siitä, ettei eturistiriitojen hallinta ollut täysin riittävää yhdessäkään tarkastetuista virastoista tilintarkastustuomioistuimen analyysin aikaan; 46. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2012 tärkein lisäarvo on siinä, että virastojen edistymistä eturistiriitojen hallinnassa ja niiden ehkäisemisessä seurataan säännöllisesti; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten sekä parlamentin toteuttamien vuosien 2010 ja 2011 vastuuvapautta koskevien tarkastus- ja hyväksyntämenettelyjen jälkeen kyseiset virastot ovat jo toteuttaneet merkittäviä parannuksia; 47. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan jatkossakin virastojen sen suositusten johdosta toteuttamia toimenpiteitä ja laajentamaan tarkastuksensa koskemaan myös muita virastoja sekä esittämään lähitulevaisuudessa huomautuksia asiaa koskevassa erityiskertomuksessa; kehottaa virastoja raportoimaan jatkossakin vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edistymisestä tällä alalla; 48. painottaa, että on tärkeää koordinoida toimintaa sekä vaihtaa tietoja ja hyviä käytäntöjä unionin virastojen välillä; kiinnittää huomiota siihen, että virastojen muodostamalla verkostolla on tärkeä osa tietojenvaihdon koordinoinnissa sekä itse virastojen kesken että virastojen ja komission, tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin välillä; 49. painottaa, että on tärkeää määrittää ne virastot ja ne virastojen toimialat, joiden tapauksessa eturistiriitojen ilmenemisriski on suurin; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille unionin toimielimissä toimivien edunvalvontaryhmien avoimuusrekisterin uudelleentarkastelun ja kehottaa komissiota ja virastoja panemaan täytäntöön tähän uudelleentarkasteluun perustuvat mahdollisia eturistiriitoja koskevat toimenpiteet; 50. muistuttaa, että korkea avoimuuden taso on välttämätön eturistiriitariskien lieventämiseksi; pyytää kaikkia virastoja julkaisemaan verkkosivustollaan luettelon johtokuntansa/hallintoneuvostonsa jäsenistä, hallintohenkilöstöstä sekä ulkoisista ja omista asiantuntijoista samoin kuin näiden etunäkökohtia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot; kehottaa myös julkaisemaan järjestelmällisesti niiden hallintoneuvostojen/johtokuntien kokouspöytäkirjat; 51. toteaa, että tällä hetkellä toteutettavat säästötoimet, julkisen hallinnon työntekijöiden vähentäminen ja tehtävien ulkoistaminen yksityissektorille lisäävät huomattavasti eturistiriitojen riskiä; vaatii vahvistamaan unionin virkamieskuntaa; 52. tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jossa kehotetaan kaikkia unionin toimielimiä ja hajautettuja elimiä arvioimaan, ovatko tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 15/2012 annetut suositukset niihin soveltuvia ja niiden kannalta relevantteja; Osa VI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/2012 ”Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän vaikuttavuus uusien jäsenvaltioiden viljelijöitä tukevana siirtymäkauden järjestelmänä” 53. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän vaikuttavuus uusien jäsenvaltioiden viljelijöitä tukevana siirtymäkauden järjestelmänä” ja kannattaa siinä esitettyjä suosituksia; 54. katsoo, että tulevaisuudessa tulotuki olisi suunnattava maataloustoimintaa harjoittaville aktiivisille viljelijöille; katsoo, että erityisesti valtion maita hallinnoivat julkisyhteisöt, jotka eivät muutoin harjoita maataloustoimintaa, olisi suljettava yhtenäisen pinta-alatuen ulkopuolelle; toteaa, että uusi yhteinen maatalouspolitiikka huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukea maksetaan vain aktiivisille viljelijöille eikä tästä periaatteesta tehdä mitään poikkeuksia; katsoo, että komission olisi huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot noudattavat sääntöjä johdonmukaisesti, jotta voidaan esimerkiksi varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa tuen ulkopuolelle suljetaan samankaltaiset edunsaajat; 55. korostaa, että maa-alan tukikelpoisuus olisi määritettävä selkeästi ja sen olisi rajoituttava lohkoihin, joilla edellytetään maataloustoimintaa hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta koskevien standardien mukaisesti; toteaa, että uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa ajatellen maa-alan tukikelpoisuus olisi määritettävä selkeästi sellaisten maa-alojen jättämiseksi tuen ulkopuolelle, jotka eivät lisää maatalouden tuottavuutta tai ylläpidä aktiivisesti maan ympäristöarvoa; katsoo myös, että tukea olisi maksettava vain maa-alasta, jolla harjoitetaan tarkasti määriteltyä säännöllistä toimintaa; 56. tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta ja komission ehdotusta, jotka koskevat tuen tasapuolisempaa jakamista erilaisten toimenpiteiden avulla, joita ovat esimerkiksi suorien tukien asteittainen vähentäminen ja tukikaton asettaminen sekä kansallisten enimmäismäärien alueellinen jakaminen; 57. kehottaa komissiota analysoimaan, missä määrin suorien tukien vaikuttavuus ja tehokkuus kärsivät rakenteellisista heikkouksista ja maan hinnoista; katsoo, että komission olisi analyysinsä pohjalta ryhdyttävä täydentäviin toimenpiteisiin maatalousalan uudelleenjärjestelemiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi; 58. kehottaa jäsenvaltioita pyytämään komissiolta neuvoa valmistautuessaan tulevan tukioikeuksiin perustuvan järjestelmän käyttöönottoon; katsoo, että jäsenvaltiot voisivat erityisesti käyttää komission apua yksilöidessään kansallisia viranomaisia ja viljelijöitä koskevia keskeisiä vaatimuksia; 59. pitää valitettavana, ettei uuteen yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja etenkään sen suoria tukia koskevaan pilariin sisälly erityisiä tavoitteita, päämääriä eikä odotettavissa olevia tuloksia; toteaa tämän merkitsevän sitä, että unionin talousarvion suurin menoerä maksetaan siten, että selkeät tavoitteet tai odotettavissa olevat tulokset eivät ole tiedossa; Osa VII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 17/2012 ”Euroopan kehitysrahaston (EKR) tuki kestävän tieverkoston kehittämiseen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa” 60. panee tyytyväisenä merkille, että monissa tarkastuskäynnin kohteena olleissa yhteistyökumppanimaissa on edistytty teknisen yhteistyön avulla tieliikennealan strategioiden laatimisessa ja teiden kunnossapidon valvonnan parantamisessa ja että koulutus on ollut hyvin organisoitua ja vaikuttavaa ja monilta eri aloilta laaditut tekniset selvitykset ovat tarjonneet hyödyllistä tietoa toimintapolitiikan päätöksentekoa varten; 61. pitää valitettavana, että yleisesti ottaen komission tarjoaman tuen avulla ei kaikilta osin edistetä vaikuttavasti sellaisten toimintapoliittisten uudistusten hyväksymistä ja toteuttamista, jotka ovat tarpeen, jotta kyetään puuttumaan nykyisiin ongelmiin, jotka muodostavat esteen kestävän tieverkoston luomiselle Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; 62. panee merkille, että yhteistyökumppanimaat eivät toteuta riittäviä toimia tieinfrastruktuurin kestävyyden varmistamiseksi ja että teissä on ennenaikaisesti syntyneitä eriasteisia vaurioita; toteaa, että suurin osa yhteistyökumppanimaista on edistynyt tuntuvasti tiestön kunnossapidossa mutta tämä ei riitä ja kunnossapito tapahtuu usein liian myöhään tai puutteellisesti; panee lisäksi merkille, että useimmat yhteistyökumppanimaat eivät ole edistyneet tyydyttävällä tavalla ajoneuvojen ylikuormauksen vähentämisessä, vaikka ylikuormauksella on keskeinen vaikutus tiestön odotettuun käyttöikään ja kunnossapitokustannuksiin; 63. katsoo, että yksityisen sektorin yrityksille alihankintana siirretty teiden kunnossapito olisi mieluiten tehtävä paikallisesti, minkä myötä tuettaisiin pienyrityksiä ja paikallisyhteisöjä ja näin ollen ammattitaitoisen työvoiman luomista; 64. kehottaa komissiota liittämään rahoitustukeensa pakollisia ehtoja ja reagoimaan asianmukaisesti silloin, kun yhteistyökumppanimaat eivät täytä sitoumuksiaan; kannustaa komissiota hyödyntämään toimintapoliittista vuoropuhelua täysimääräisesti; panee merkille, että vuoropuhelu on ratkaisevasti parantanut edistystä tietyillä alueilla varsinkin institutionaalisen kehyksen ja tiestön kunnossapidon rahoituksen osalta; katsoo, että rahoitetut hankkeet voidaan hyväksyä ainoastaan, jos teiden kunnossapitoon tarvittavat tekniset välineet ovat saatavissa ennakkoon tai jos niitä voidaan hankkia tarvittaessa; 65. tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan komission olisi keskitettävä EKR:n tieliikennealan rahoitus sinne, missä sillä voidaan saada aikaan suurin mahdollinen vaikutus, i) kohdentamalla resursseja tieliikennealalle niissä yhteistyökumppanimaissa, jotka panevat täytäntöön asianmukaista alakohtaista toimintapolitiikkaa, ii) keskittämällä EKR-varat maissa, joissa EKR on aikaisemmin rahoittanut huomattavia tieinfrastruktuuri-investointeja, ja iii) lisäämällä EKR-varojen vipuvaikutusta yhdistämällä kyseiset avustukset lainoihin ja edistämällä yksityisen sektorin osallistumista tieverkoston parantamisen ja laajentamisen rahoitukseen; 66. tukee kaikilta osin tilintarkastustuomioistuimen suositusta, jonka mukaan komission pitäisi määritellä selkeät, mitattavissa olevat ja aikasidonnaiset viralliset ehdot, jotka kohdistuvat keskeisiin, tiestön kunnossapitoa ja ajoneuvojen ylikuormausta koskeviin toimintapolitiikan uudistustarpeisiin, ja suorittaa säännöllisesti järjestelmällisiä ehtojen täyttymistä koskevia analyysejä sekä maakohtaisia tieliikennealaa koskevia arviointeja ja hankkeiden jälkiarviointeja; 67. kehottaa komissiota esittämään kuuden kuukauden kuluessa kertomuksen siitä, miten tieinfrastruktuuria koskevassa komission politiikassa otetaan huomioon ympäristönsuojelu ja liikenneturvallisuuden edistäminen; panee tässä yhteydessä merkille, että Saharan eteläpuolisen Afrikan tieverkostoa käytetään kaikenlaiseen kauttakulkuun, jossa yhdistyvät nopea ja hidas liikenne, kuten teitä pitkin kävelevät koululaiset, ja tästä syystä turvallisuusnäkökohdat ovat hyvin tärkeitä; toivoo saavansa tietoa myös siitä, miten unionin rahoittamia hankkeita koordinoidaan muiden rahoittajien ja järjestöjen kanssa, ei pelkästään teiden rakennuksessa vaan myös suunnittelua ja kunnossapitoa koskevissa asioissa; 68. suosittaa, että komissio reagoi päättäväisesti, oikeasuhteisesti ja ripeästi tapauksissa, joissa hallitusten sitoutuneisuus esille otettujen kysymysten ratkaisemiseen ja suositusten täytäntöönpanoon ei ole tyydyttävää, ja tarvittaessa harkitsemaan yksittäisiin ohjelmiin tai koko tieliikennealalle myönnetyn EKR:n rahoituksen keskeyttämistä tai peruuttamista; 69. tukee tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta, jonka mukaan komission olisi pyrittävä varmistamaan, että hallitukset ottavat uskottavalla tavalla vastuuta suunnitellusta toiminnasta, keskityttävä entistä enemmän ajoneuvojen ylikuormauksen perimmäisiin syihin ja autettava yhteistyökumppanimaita suorittamaan pätevä taloudellinen analyysi, jonka pohjalta voidaan määrittää sopiva tasapaino tieverkoston kunnossapidon ja laajentamisen välille ottaen huomioon kaikki relevantit taloudelliset, yhteiskunnalliset, ympäristöön liittyvät, rahoitusta koskevat, tekniset ja operatiiviset kriteerit; Osa VIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 18/2012 ”Euroopan unionin tuki oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen Kosovossa” 70. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan Euroopan unionin tuesta oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen Kosovossa esittämät havainnot ja suositukset; 71. toteaa, että unioni tukee mittavasti oikeusvaltioperiaatteen edistämistä Kosovossa ja Kosovo saakin eniten maailmassa unionin tukea asukasta kohti; 72. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joiden mukaan unionin tuella on edistetty Kosovon tullin valmiuksien kehittämistä; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, Kosovon poliisin valmiuksien kehittämisessä ja korruption kitkemisessä tarvitaan edelleen merkittäviä edistysaskeleita; kehottaa sen vuoksi Kosovon viranomaisia edelleen käyttämään unionin liittymistä valmistelevaa tukea ohjelmiin ja hankkeisiin, joiden tavoitteena on tehostaa oikeuslaitoksen uudistusta ja korruption torjuntaa ja turvata oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen; 73. panee huolestuneena merkille unionin puolella esiintyneet ongelmat, jotka liittyvät etenkin koordinointiin sekä valmiuksien kehittämistä koskevien komission ja Kosovossa toteutettavan Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX) tehtävien arviointiin ja vertailuun; 74. pitää valitettavana, että EULEXin tehokkuus ja vaikuttavuus ovat kärsineet resurssiongelmista, sillä etenkin jäsenvaltioista on ollut vaikea saada palvelukseen pätevää ja asiantuntevaa henkilöstöä, mikä on puolestaan rajoittanut operaation toimintamahdollisuuksia; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita selvittämään henkilöstöongelmaa ja luomaan tarkoituksenmukaisia kannustimia, joilla voidaan kannustaa ja houkutella erityisen päteviä hakijoita; 75. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan EULEXin työkomennusten kestoa koskevia sääntöjä; katsoo, että työkomennusten keston pidentäminen voisi toimia lisäkannustimena, jolla voitaisiin houkutella päteviä hakijoita, sekä lisätä valvonta-, ohjaus- ja neuvontatoimien vaikuttavuutta; 76. on tietoinen siitä, että vaatimaton edistyminen ja vähäinen vaikuttavuus unionin tukitoimissa Kosovossa voi johtua osittain Kosovon viranomaisten harjoittamasta poliittisesta ohjailusta sekä avoimuuden ja poliittisen tahdon puutteesta, heikoista taloudellisista valmiuksista sekä kansalaisyhteiskunnan vähäisestä vaikutuksesta; 77. toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen vakiinnuttamisessa Kosovoon on maantieteellisiä eroja, mikä johtuu erityisesti siitä, että Pristinassa toimivat Kosovon viranomaiset eivät kykene valvomaan alueen pohjoisosan tilannetta; kehottaa komissiota ottamaan Kosovon pohjoisosan erityiset haasteet huomioon tukitoimia suunniteltaessa; 78. toteaa, että unionin tuen tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava; kehottaa sen vuoksi tehostamaan entisestään unionin toimia alueella parantamalla unionin toimielinten ja Kosovon viranomaisten välistä koordinointia ja integrointia; 79. on tyytyväinen siihen, että 19. huhtikuuta 2013 Kosovo ja Serbia allekirjoittivat sopimuksen, jonka tarkoituksena on normalisoida näiden maiden väliset suhteet; kehottaa kumpaakin osapuolta noudattamaan jatkossakin samaa rakentavaa lähestymistapaa tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi sekä suhteiden parantamiseksi näkyvällä ja kestävällä tavalla; 80. on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että koska unionilla ei ole yhteistä kantaa Kosovon tunnustamiseen, EU-jäsenyyden tärkeä kannustinvaikutus saattaa heikentyä; viittaa tässä yhteydessä Kosovon yhdentymisestä Euroopan unioniin 18. huhtikuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan(12), jossa kannustetaan jäljellä olevia viittä jäsenvaltiota tunnustamaan Kosovo ja kehotetaan niitä tekemään kaikkensa mahdollistaakseen kansalaistensa ja Kosovon kansalaisten taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset suhteet; 81. katsoo tilintarkastustuomioistuimen tavoin, että komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon käyttämien kannustimien ja tuen ehdollisuuden tuoma hyöty on toistaiseksi osoittautunut rajalliseksi oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien kysymysten edistämisen kannalta Kosovossa; kehottaa sen vuoksi komissiota, ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden Kosovon kanssa käymä, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen painottuva poliittinen vuoropuhelu niveltyy kannustimiin sekä etusijalle asetettuihin ehtoihin; Osa IX – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 20/2012 ”Onko yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurihankkeiden rahoitus rakennetoimista vaikuttava tapa auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan EU:n jätepolitiikan tavoitteet?” 82. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Onko yhdyskuntajätehuollon infrastruktuurihankkeiden rahoitus rakennetoimista vaikuttava tapa auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan EU:n jätepolitiikan tavoitteet?” ja kannattaa siinä esitettyjä suosituksia; 83. korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainnoista ilmenee, että tuloksellisuus vaihtelee ja jää suorastaan heikoksi sellaisten hankkeiden kohdalla, joille on myönnetty yhdyskuntajätehuollon infrastruktuuria varten tarkoitettua unionin rahoitustukea Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston kautta; toteaa erityisesti, että
84. toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot asettavat kyseenalaiseksi komission tehokkaan toiminnan julkisten varojen hallinnoimiseksi, ja kehottaa komissiota esittämään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kertomuksen tilanteeseen johtaneista syistä sekä siitä, mitä keinoja se käyttää ja/tai aikoo ottaa käyttöön tällaisten ja vastaavien ongelmien estämiseksi; 85. muistuttaa komissiota siitä, että sen olisi asetettava päätavoitteeksi unionin varojen käytön laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden lisäksi myös toiminnan tuloksellisuus; kiittää tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyötä ja erityisesti sen erityiskertomuksia, joissa keskitytään tarkastelemaan unionin varojen käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta; 86. katsoo, että unionin rahoitustuen olisi oltava sidoksissa unionin jätepolitiikkaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään luotettavia jätehuoltotietokantoja, jotta ne voivat seurata edistymistään unionin jätepolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa ja tehostaa raportointiaan komissiolle; kehottaa komissiota arvioimaan jäsenvaltioilta saamiensa tietojen luotettavuutta; 87. kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioilta saastuttaja maksaa -periaatteen osalta, että ne vähentävät tuen tasoa, kun kotitalouksilta veloitetut jätehuoltomaksut eivät kata yhdyskuntajätehuollon toimintakuluja ja arvon alentumisesta aiheutuvia kuluja, sekä soveltamaan itse tätä periaatetta suurhankkeiden hyväksynnän yhteydessä; 88. painottaa, että on tärkeää toteuttaa erilliskeräyksiä, myös biohajoavalle jätteelle, jotta maksimoidaan jätehuollon infrastruktuurien tuloksellisuus ja edistyminen unionin jätepolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa; kannustaa jäsenvaltioita edistämään jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä ottamalla jätehuollossa käyttöön taloudellisia välineitä, joita ovat erityisesti jätekäsittelyvero, ”maksa itse jätekustannuksesi” ‑järjestelmät ja muut kannustimet kotitalouksilta veloitettavissa maksuissa; 89. kehottaa jäsenvaltioita panostamaan sellaisiin jätehuollon infrastruktuureihin, joiden avulla aiemmin eroteltu jäte käsitellään jätteen syntypaikalla, ja varmistamaan, että kaatopaikoille sijoitettu yhdyskuntajäte on esikäsitelty; korostaa, että kaatopaikkojen rahavakuuksien olisi riitettävä ainakin 30 vuodeksi kattamaan sulkemiseen ja jälkihuoltoon liittyvät kulut ja että vakuuksien laskentamenetelmän olisi oltava asianmukainen; 90. kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota yleisen tietoisuuden lisäämiseen ja jätehuoltojärjestelmiin osallistumiseen eritoten, kun kyse on jätteiden erottelusta kotitalouksissa jätteiden syntypaikalla, ja mittaamaan järjestelmällisesti tiedotuskampanjoiden ja koulutusstrategioiden tuloksia; Osa X – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 21/2012 ”Energiatehokkuuteen kohdennettujen koheesiopoliittisten investointien kustannustehokkuus” 91. painottaa energiatehokkuuden merkitystä fossiilisten polttoaineiden niukkuuden sekä hiilidioksidipäästöjen aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi; tukee tämän vuoksi täysimääräisesti energiatehokkuutta osana Eurooppa 2020 -strategiaa; 92. panee tyytyväisenä merkille energiatehokkuuteen kohdennettujen koheesiopoliittisten investointien kustannustehokkuutta koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen, joka on tuore esimerkki sen suorittamista tuloksellisuuden tarkastuksista; 93. panee merkille, että tarkastus toimitettiin Tšekin tasavallassa, Italiassa ja Liettuassa – maissa, jotka olivat saaneet koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta absoluuttisesti eniten varoja energiatehokkuustoimenpiteisiin ohjelmakaudella 2007–2013 ja jotka olivat myös osoittaneet eniten varoja hankkeisiin vuoteen 2009 mennessä; toteaa, että tarkastuksessa perehdyttiin neljään toimenpideohjelmaan ja tutkittiin otos, joka koostui 24:stä julkisten rakennusten energiatehokkuutta koskevasta investointihankkeesta; toteaa, että näistä ohjelmista energiatehokkuuteen suunnattu rahoitus edusti noin 28:aa prosenttia energiatehokkuuteen kaudella 2000–2013 osoitettavista määrärahoista; 94. painottaa taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita, jotka esitetään varainhoitoasetuksessa; katsoo tilintarkastustuomioistuimen tavoin, että kustannustehokkuuden pitäisi olla merkittävä osatekijä, kun päätetään julkisten varojen käytöstä yhteisen hallinnoinnin yhteydessä; 95. on samaa mieltä siitä, että investointien perustana on oltava tarkoituksenmukainen tarpeidenarviointi; katsoo, että unionin tason painopistealojen on myös heijastuttava kansallisiin ja niitä alemman tason energiatehokkuussuunnitelmiin; 96. kannattaa ajatusta, jonka mukaan unionin rahoitustuen täytäntöönpanon on perustuttava tulosindikaattoreihin, kuten säästetyn energiayksikön hintaan, toimenpideohjelman suunniteltuun ja saavutettuun takaisinmaksuaikaan sekä aikaansaatuun energiansäästöön; katsoo, että näitä indikaattoreita olisi seurattava säännöllisesti; kannattaa ajatusta, että tulosindikaattoreilla mahdollistetaan tietty vertailtavuus jäsenvaltioiden kesken myös siksi, että käytetään yhdenmukaista mittayksikköä ja metodologiaa; 97. suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen toiveeseen, että otettaisiin käyttöön vakioidut investointikustannukset säästettävää energian mittayksikköä kohden kansallisella tasolla ja eri aloilla, joilla energiaa käytetään; panee merkille komission huolen siitä, että kustannukset vaihtelevat merkittävästi valtioiden välillä laitteistojen erilaisten hintojen ja jo toteutettujen säästöjen erilaisen tason takia; katsoo, että tätä ajatusta on tarkasteltava perusteellisemmin; 98. katsoo, että hankkeita koskevat liian pitkät takaisinmaksuajat, keskimäärin 50 vuotta ja joissain tapauksissa jopa 150 vuotta, eivät ole hyväksyttäviä eivätkä taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisia; 99. panee merkille komission näkemyksen, jonka mukaan tehtäessä investointeja julkisten rakennusten energiatehokkuuteen on tärkeää toimia kokonaisvaltaisesti siten, ettei pelkästään tehdä energiatehokkuusparannuksia vaan näitä investointeja pidetään osana yleistä kunnostusta, joka johtaa yksittäisen rakennuksen kokonaisparannukseen; 100. korostaa, että kattavaa energiatehokkuuspolitiikkaa vasta laadittiin, kun ohjelmakauden 2007–2013 ohjelmia laadittiin, niistä neuvoteltiin ja ne hyväksyttiin, ja se kehittyi täyteen mittaansa vasta tämän jälkeen; 101. tukee edellä ehdotettujen energiatehokkuusinvestointien kustannustehokkuuden mittaamisen kannalta välttämättömien tulosindikaattoreiden lisäksi komission ehdotuksia energiaa ja ilmastonmuutosta varten tehtyjen investointien yhteisistä tuotosindikaattoreista, jotka sisällytettäisiin kehykseen(13) sekä alakohtaisiin asetuksiin tulevalle ohjelmakaudelle 2014–2020; katsoo, että näillä toimenpiteillä vahvistetaan kustannustehokkuusperiaatetta koheesiopolitiikan yhdennetyn lähestymistavan yhteydessä; 102. painottaa, että parlamentti pitää sisältöä merkittävänä, kuten esitettiin päätöslauselmassa ”Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020” (25. marraskuuta 2010)(14) ja päätöslauselmassa energiatehokkuustoimintasuunnitelman tarkistamisesta (15. joulukuuta 2010)(15); 103. painottaa energiatehokkuudesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU(16) merkitystä ja toteaa, että sen säännökset tulevat voimaan 5. kesäkuuta 2014; 104. kannattaa ajatusta energiakatselmuksista, sillä ne muodostavat tarkoituksenmukaisen välineen energiansäästöjen aikaansaamiseen etenkin rakennusten ja teollisuuden osalta; panee merkille, että energiakatselmukset eivät ole pakollisia julkisella sektorilla ja että vain muutamat jäsenvaltiot ovat ottaneet ne käyttöön; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia julkisen sektorin pakollisista energiakatselmuksista ennakkoehtona hankkeen osarahoitukselle unionin talousarviosta; 105. painottaa, että energiatarkastajien on sovellettava kustannustehokkuusperiaatetta esittäessään energiansäästöä koskevia suosituksia; 106. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan hankkeiden valintakriteerien avoimuuden sekä saattamaan ne energiatehokkuusvaatimusten mukaisiksi; painottaa julkisten hankintojen ja erityisesti sähköisten hankintojen merkitystä, kun halutaan varmistaa hankkeiden valintakriteerien avoimuus sekä hankkeiden kustannustehokkuus; Osa XI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 22/2012 ”Edistävätkö Euroopan kotouttamisrahasto ja Euroopan pakolaisrahasto vaikuttavalla tavalla kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista?” 107. korostaa, että on tärkeää varmistaa maahanmuuttovirtojen tehokas hallinta ja vastaanottaa pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä; tukee kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua sekä heidän sosiaalista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kotoutumistaan; 108. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Edistävätkö Euroopan kotouttamisrahasto ja Euroopan pakolaisrahasto vaikuttavalla tavalla kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista?” ja siinä esitetyt suositukset; 109. on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana havaitsemista lukuisista puutteista, erityisesti seuraavista:
110. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta(17) ja komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon ja poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä(18); 111. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut huomioon useita tilintarkastustuomioistuimen suosituksia ja sisällyttänyt vastaavat säännökset sen turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa koskeviin uusiin ehdotuksiin; kehottaa neuvostoa tukemaan näitä säännöksiä; 112. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen sisällyttää joukko pakollisia yhteisiä indikaattoreita vuosien 2014–2020 uuteen ohjelmaan sen alusta lähtien sekä sen, että komissio mainitsee nimenomaisesti tietokonejärjestelmät indikaattoreita koskevien tietojen varastointia ja siirtoa varten; 113. pitää tätä ratkaisevan tärkeänä, jotta jäsenvaltiot voivat kerätä tietoa koko ohjelmakauden ajan; 114. kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita asettamaan vastaavia kansallisen tason indikaattoreita ja määrittämään kansallisille ohjelmille tavoitearvot sekä toimittamaan kansalliset arviointikertomukset ajallaan; 115. toteaa, että kansallisten arviointikertomusten määräaika oli 31. lokakuuta 2012, ja pyytää komissiota toteuttamaan niiden seurantaa; 116. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsi vuosia 2007–2013 koskevassa tarkastuksessa, että tietyissä jäsenvaltioissa kumppaneita ei kuultu lainkaan; on huolissaan siitä, että yhteistyö ESR-viranomaisten kanssa oli erityisen puutteellista ja aiheutti päällekkäisyyksiä sekä menetettyjä synergiatilaisuuksia; 117. suhtautuukin myönteisesti vuosia 2014–2020 koskevassa ehdotuksessa oleviin vahvistettuihin säännöksiin, joissa edellytetään kumppanuussuhdetta toimivaltaisten alueellisten, paikallisten, kunnallisten ja muiden viranomaisten kanssa; 118. suhtautuu myönteisesti seurantakomiteoiden perustamiseen ”tukemaan kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa”; ehdottaa, että hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu vastaavan mekanismin käytöstä rakennerahastojen yhteydessä; 119. panee huolestuneena merkille, että vuotuisesta ohjelmasuunnittelusta aiheutuu liian suuri hallinnollinen rasitus sekä jäsenvaltioille että komissiolle; suhtautuu myönteisesti uuteen ehdotukseen, jossa vuosiohjelmat korvattaisiin kansallisilla ohjelmilla 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana; 120. tukee komission ehdotusta perustaa jäsenvaltioista ja komissiosta muodostuva seuranta- ja arviointiverkosto, jonka avulla helpotetaan hyvien seuranta- ja arviointikäytäntöjen vaihtoa; 121. suhtautuu myönteisesti todentamisviranomaisen lakkauttamiseen ja katsoo, että kaksiportainen rakenne (vastuuviranomainen ja tarkastusviranomainen) tehostaa rahaston toimintaa ja yksinkertaistaa tarkastuksia; 122. kehottaa komissiota keskustelemaan jäsenvaltioiden kanssa ja antamaan uuden rahaston täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon uuden rahaston hyväksymisaikataulun; 123. painottaa ennalta ilmoittamattomien paikan päällä tehtävien tarkastusten merkitystä; 124. toteaa, että jäsenvaltioita ei pitäisi vapauttaa velvollisuuksistaan; katsoo sen vuoksi, että komission ehdotus, jonka mukaan hätäaputapauksissa voitaisiin kattaa enintään 100 prosenttia kuluista, olisi muutettava muotoon ”yli 90 prosenttia”; 125. tukee komission ehdotusta myöntää säännönmukaisesti rahoitusta kansallisiin ohjelmiin enintään 75 prosenttia; katsoo, että ”asianmukaisesti perustellut olosuhteet”, joiden puitteissa unionin talousarviosta maksettava osuus voidaan nostaa 90 prosenttiin, olisi määriteltävä asianmukaisesti ja tarkasti; 126. katsoo, että sen lisäksi, että maksetaan 4 prosentin ensimmäinen ennakkomaksu koko ohjelmakaudeksi, olisi maksettava 2,5 prosentin vuotuinen ennakkomaksu kassavirtaongelmien vähentämiseksi; 127. panee merkille turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston sekä Euroopan sosiaalirahaston kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevien poliittisten painopisteiden päällekkäisyyden ja panee tyytyväisenä merkille komission suunnitelmat tarkastella arviossaan ”erityisasetusten nojalla toteutettavien toimien sekä muiden keskeisten unionin politiikkojen, välineiden ja aloitteiden perusteella toteutettavien toimien keskinäistä täydentävyyttä”(19); 128. katsoo kuitenkin, että olisi asianmukaista ja toissijaisuusperiaatteen mukaista antaa halukkaille jäsenvaltioille mahdollisuus määrittää kansallisissa ohjelmissaan kyseessä olevien rahastojen välisten synergiaetujen ja täydentävyyden taso ja laajuus; kehottaakin komissiota tarkastelemaan huolellisesti laajempien synergiaetujen mahdollisuutta kahden rahaston välillä ja tavoittelemaan niitä jäsenvaltioiden kanssa tehdyissä kumppanuussopimuksissa; 129. kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita antamaan yksityiskohtaisempia tietoja unionin rahastojen välisestä johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä; 130. antaa tunnustusta hyvin edenneestä työstä, jolla varmistetaan Euroopan rakennerahastojen ja investointirahastojen yhteinen tietotekniikkajärjestelmä; Osa XII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 23/2012 ”Onko EU:n rakennetoimilla tuettu onnistuneesti ympäristövaurioalueita muodostavien teollisuus- ja sotilasalueiden elvyttämistä?” 131. pitää teollisuus- ja sotilasalueiden eli ympäristövaurioalueiden elvyttämistä keskeisen tärkeänä, sillä kyseessä on ensimmäinen askel kohti alueen houkuttelevuuden lisäämistä ja perusedellytys muun muassa työpaikkoja luovalle taloudelliselle toiminnalle ja julkisten alueiden luomiselle; 132. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Onko EU:n rakennetoimilla tuettu onnistuneesti ympäristövaurioalueita muodostavien teollisuus- ja sotilasalueiden elvyttämistä?” ja siinä esitetyt suositukset; 133. pitää myönteisenä, että kaikilla hankkeilla oli joitakin keskeisiä piirteitä, jotka vaikuttavat myönteisesti hankkeiden kestävyyteen, ja että päätökseen saatetuista 22 hankkeesta 18 hankkeessa tavoitteet saavutettiin täysin fyysisten tuotosten osalta ja neljässä hankkeessa odotetuista fyysisistä tuotoksista saavutettiin 90–100 prosenttia; 134. korostaa, että ensisijainen asema olisi annettava uudiskäytön valmistelulle, joka tarjoaa tilaisuuden taloudelliselle toiminnalle, kuten työpaikkojen luomiselle, ja katsoo, että loppukäytön olisi oltava unionin varojen käytön ytimessä; korostaa, että ympäristövaurioalueita olisi elvytettävä ja rakentamattomien alueiden käyttöä olisi pidettävä viimeisenä vaihtoehtona ainoastaan äärimmäisessä taloudellisessa tilanteessa; 135. korostaa luotettavan tiedon tarvetta vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointitarkoituksiin ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että tällaista tietoa kerätään (luokittelu, pilaantumistaso jne.); kehottaa jäsenvaltioita laatimaan luetteloita ympäristövaurioalueista ja keräämään tietoa kunkin ympäristövaurioalueen tilanteesta (pilaantumisaste), jotta unionin rahoitusta voidaan priorisoida; 136. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan takaisinmaksulauseketta jokaisessa avustussopimuksessa; katsoo, että takaisinmaksulausekkeessa olisi otettava huomioon pitkän aikavälin / elinkaareen perustuva lähestymistapa ja että uudelleenarvioinnissa olisi otettava huomioon 15 vuoden jakso, jolloin elvyttämishanke tuottaa tulosta ja tuloja; 137. pitää valitettavana, että vaikka viranomaiset ovat tietoisia saastuttaja maksaa ‑periaatteesta, saastuttaja ei yhdessäkään tarkastuksen kohteena olleessa tapauksessa vastannut kaikista dekontaminaatiokustannuksista; on tietoinen siitä, että saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen käytännössä on vaikea haaste; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita ryhtymään toimiin saastuttajan osoittamista koskevien vaikeuksien voittamiseksi ja kehottaa komissiota edellyttämään saastuttaja maksaa ‑periaatteen täytäntöönpanoa edellytyksenä unionin rahoituksen myöntämiselle; 138. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen maaperän suojelun puitedirektiiviksi (COM(2006)0232), johon sisältyy säännöksiä, joissa käsitellään jotakin tilintarkastustuomioistuimen havaitsemia ongelmia ja sen suosituksia, ja kehottaa neuvostoa tukemaan komission ehdotusta; Osa XIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 24/2012 ”Euroopan unionin solidaarisuusrahaston toiminta Abruzzossa vuonna 2009 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen: Toiminnan hyödyllisyys ja kulut” 139. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 24/2012(20), vaikka se on yli vuoden myöhässä; toteaa, että unionin toimielin antaa tällä kertomuksella lopultakin parlamentille ja unionin veronmaksajille vastauksia joihinkin kysymyksiin, jotka koskevat unionin varojen hallinnointia Abruzzon alueella vuoden 2009 maanjäristyksen jälkeen; 140. onnittelee tilintarkastustuomioistuinta siitä, että se on turvannut Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen (neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002(21)) tavoitteet, jotka koskevat asetuksen nojalla tarjottavan majoituksen laatua; 141. on tilintarkastustuomioistuimen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että ”noin 30 prosenttia (144 miljoonaa euroa) EU:n solidaarisuusrahaston myöntämästä rahoituksesta sidottiin toimiin, jotka olivat EU:n solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen mukaan täysin tukikelpoisia. CASE-hanke (”Complessi Antisismici Sostenibili Ecocompatibili” eli seismisesti eristetyt ja ympäristön kannalta kestävät asuinrakennukset) ei kuitenkaan vastannut EU:n solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen säännöksiä, vaikka hanke olikin todellisten tarpeiden kannalta merkittävä; tämä johtui siitä, että hankkeessa rakennettiin uusia pysyväksi tarkoitettuja rakennuksia tilapäisten talojen sijaan. CASE-hankkeeseen käytettiin 70 prosenttia rahoituksesta eli 350 miljoonaa euroa. CASE-hankkeen tarkoituksena oli vastata 15 000:n maanjäristyksestä kärsineen asuntotarpeisiin, mutta tarpeisiin ei vastattu ajoissa eikä asuntoja ollut riittävästi väestön todellisiin tarpeisiin nähden. CASE-talot olivat paljon kalliimpia kuin standarditalot”(22); toteaa, että syyksi tähän todettiin hätätilanne; 142. toteaa, että 3. huhtikuuta 2012 annetussa prefekti Gabriellin määräyksessä nro 1462 vahvistetaan tilintarkastustuomioistuimen arvio; toteaa, että määräyksellä siirretään CASE-asunnot L’Aquilan kaupungin omaisuudeksi ja sen 1 artiklassa määritellään CASE-asunnot pysyvään käyttöön tarkoitetuiksi asunnoiksi (”housing units intended for permanent use”)(23); 143. panee merkille komission vuoden 2012 tarkastuskertomuksessaan havaitsemat sääntöjenvastaisuudet; pitää valitettavana, että komission alustava tarkastuskertomus on luottamuksellinen, minkä vuoksi unionin kansalaiset eivät saa tietoja verovarojensa käytöstä; panee merkille, että kertomuksen lopullinen italiankielinen versio voidaan julkistaa henkilötietojen suojaamista koskevia tavallisia sääntöjä noudattaen; 144. kehottaa komissiota selvittämään, i) miksi se on jatkuvasti kieltäytynyt tutkimasta, onko unionin varoja maksettu rikollisjärjestöihin yhteyksissä oleville talouden toimijoille, vaikka se on tietoinen L’Aquilan syyttäjänviraston tutkimuksista, ja ii) miksi se ei tutkinut tarkemmin CASE-hankkeen kustannuksia, vaikka sille oli ilmoitettu mahdollisista ongelmista; 145. toteaa, että yli 42 prosenttia CASE-asunnoista on rakennettu unionin veronmaksajien varoilla; 146. pitää valitettavana, ettei parlamentti ole vieläkään saanut Euroopan petostentorjuntavirastolta OLAFilta tietoa siitä, onko sääntöjenvastaisuuksia todettu ja onko lisäseuranta ollut tarpeen; 147. on huolissaan siitä, että Italian poliisi on pidättänyt kahdeksan henkilöä, joita epäillään rakennuslupiin liittyvistä väärinkäytöksistä Abruzzon alueella ja L’Aquilan kaupungissa meneillään olevien jälleenrakennustöiden yhteydessä; pyytää komissiota seuraamaan asian etenemistä ja tiedottamaan siitä, rikosasiat mukaan luettuina, parlamentille; 148. suhtautuu myönteisesti EU:n solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen tarkistamista koskeviin keskusteluihin, joissa otetaan huomioon Abruzzon maanjäristyksestä saadut kokemukset; Osa XIV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 25/2012 ”Onko ikääntyville työntekijöille tarkoitettujen Euroopan sosiaalirahaston varojen käytön vaikuttavuuden seurantaan välineitä?” 149. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Onko ikääntyville työntekijöille tarkoitettujen Euroopan sosiaalirahaston varojen käytön vaikuttavuuden seurantaan välineitä?” ja esittää sen suosituksista seuraavat huomautukset; 150. on tyytyväinen siihen, että joitakin tilintarkastustuomioistuimen esiin tuomia asioita, kuten tuloksellisuuden suurempaa painottamista, on käsitelty komission uutta ohjelmakautta 2014–2020 koskevissa asetusehdotuksissa, ja kannustaa jäsenvaltioita tukemaan komission omaksumaa linjaa; 151. korostaa, että vaikka virhetason pitäminen mahdollisimman alhaisena on ratkaisevan tärkeää, se voi joskus olla ohjelman tai hankkeen yleisen tuloksellisuuden kannalta haitallista; toteaa, että jos laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota sen sijaan, että kannustettaisiin tuloksellisuuden parantamiseen, Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) ei hyödynnetä kovinkaan innovatiivisesti; 152. toteaa, että tuloksellisuuden ja tulosten aiempaa suurempi korostaminen ei johda siihen, että jäsenvaltiot haluaisivat osallistua suoritusvaraukseen, mikä ei ole hyvä ratkaisu tänä taloudellisen epävarmuuden aikana; 153. kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan toimenpideohjelmansa sellaisiksi, että ESR:n tuloksellisuutta voidaan mitata, ja erityisesti asettamaan määrälliset toiminnan päämäärät sekä indikaattorit tuotosten, tulosten ja erityisten vaikutusten mittaamiseen, määrittelemään välietappeja, asettamaan tavoitearvot järjestykseen ja sisällyttämään toimenpideohjelman tuloksia ja erityistä vaikutusta koskevat päämäärät hankkeisiin, mikä mahdollistaa maksujen kytkemisen tuloksellisuuteen; 154. kehottaa jäsenvaltioita luomaan sellaiset seuranta- ja arviointijärjestelmät, joilla voidaan sopivin määräajoin oikea-aikaisesti ja selkeästi mitata edistymistä kaikkiin tavoitearvoihin nähden ja siten mahdollistaa korjaavat toimet ja saatujen kokemusten hyödyntäminen tulevassa päätöksenteossa, ja varmistamaan, että merkityksellisiä ja tarkistettavissa olevia tietoja kerätään oikea-aikaisesti, että arviointi on jatkuvaa ja että työllisyyden lisäämiseen tarkoitettujen ESR:n toimien nettotyöllistämisvaikutusta mitataan; 155. kehottaa komissiota edistämään näitä suosituksia käydessään neuvotteluja toimenpideohjelmista; kehottaa komissiota myös esittämään tarkoituksenmukaisia tietoja käyttöön asetetuista varoista ja ESR:n aikaansaamista tuloksista sekä varmistamaan, että jäsenvaltiot toimittavat yhdenmukaisia ja luotettavia tietoja, muun muassa laatimalla yhteisiä indikaattoreita, jotka jäsenvaltioiden on sisällytettävä toimenpideohjelmiinsa; kehottaa komissiota analysoimaan tuloksellisuusnäkökohdat perusteellisesti arvioidessaan hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä; Osa XV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 1/2013 ”onko EU:n elintarviketeollisuustuella lisätty maataloustuotteiden arvoa vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla?” 156. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Onko EU:n elintarviketeollisuustuella lisätty maataloustuotteiden arvoa vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla?” ja siinä esitetyt suositukset; 157. on huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastusta tehdessään merkittävän määrän puutteita, etenkin sen, että toimenpiteen suunnittelun ja ohjelmatyön vuoksi jäsenvaltioiden on vaikeaa välttää riskit ja varmistaa tuettaviksi valittavien yksittäisten hankkeiden vaikuttavuus ja tehokkuus ja että seuranta- ja arviointijärjestelyillä ei kerätä tietoa tuotteiden arvonlisäyksestä tai maatalouden kilpailukykyyn kohdistuvista vaikutuksista; toteaa, että tämän vuoksi seurannalle, arvioinnille ja tilivelvollisuudelle ei ole tyydyttävää perustaa; 158. pitää valitettavana, että sääntöjen vähentäminen minimiin ja yksinkertaistaminen ovat johtaneet siihen, että toimenpiteen arvonlisäys on erittäin kyseenalainen; huomauttaa, että lainsäädännössä ei täsmennetä, millaista arvonlisäyksen tulisi olla eikä kenelle tällaista lisäarvoa tulisi kertyä; 159. katsoo, että tällä hetkellä joustavuutta on liikaa, koska toimenpiteen kohde on hämärtynyt ja siitä on tullut yleinen tuki, joka on vaarassa muuttua vastikkeettomaksi varainsiirroksi elintarvikealan yrityksille; 160. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 24 hankkeesta vain kuudella oli selkeä arvoa lisäävä vaikutus ja ne luokiteltiin ”korkean lisäarvon hankkeeksi”; toteaa, että lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi, että 12 hankkeessa arvonlisäys oli keskimääräistä ja jäljellä olevat kuusi hanketta lisäsivät maataloustuotteiden arvoa vähän tai ei laisinkaan; 161. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä maaseudun kehittämisohjelmissa selkeästi, missä ja miksi maataloustuotteiden arvon ja maatalouden kilpailukyvyn lisäämiseen tarvitaan julkista tukitoimenpidettä; katsoo, että maaseudun kehittämisohjelmissa olisi asetettava kyseisiin tarpeisiin liittyvät mitattavat erityistavoitteet; kehottaa komissiota hyväksymään ainoastaan ne maaseudun kehittämisohjelmat, joissa esitetään perustellut ja kattavat strategiat ja joissa osoitetaan selkeästi, miten elintarviketeollisuudelle myönnettävällä rahoitustuella parannetaan maatalouden kilpailukykyä; 162. kehottaa jäsenvaltioita määrittelemään ja soveltamaan kriteerejä, joilla varmistetaan, että valituiksi tulevat vaikuttavat ja kestävät hankkeet, joissa otetaan huomioon jäsenvaltioiden erityistavoitteet; pyytää komissiota varmistamaan, että kyseisiä kriteerejä sovelletaan oikein ja jatkuvasti, ja panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, että seuraavalla ohjelmakaudella kaikkiin toimenpiteisiin sisältyville tukitoimille olisi asetettava valintakriteerit; 163. katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä nollavaikutus- ja siirtymävaikutusriskejä lieventävien parhaiden käytäntöjen soveltamista; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nollavaikutus- ja siirtymävaikutusriskit huomioon maaseudun kehittämisohjelmien laadinnassa ja hankevalinnassa sekä kohdentamaan tuen hankkeisiin, joilla on osoitetusti julkisen tuen tarve ja jotka tuottavat lisäarvoa; pyytää komissiota raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle nollavaikutus- ja siirtymävaikutusriskejä lieventävien parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa tapahtuneesta edistymisestä jäsenvaltioissa; 164. tukee tilintarkastustuomioistuimen suositusta, että uudella ohjelmakaudella komission on parannettava yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä siten, että niiden kautta saataisiin hyödyllistä tietoa hanketuloksista ja rahoitetuista toimenpiteistä, mikä merkitsee meneillään olevien arviointitoimien tehostamista; katsoo, että nykyinen pitkähköihin väliarviointikertomuksiin perustuva menetelmä on osoittautunut riittämättömäksi; 165. suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin kauden 2014–2020 seuranta- ja arviointijärjestelmäksi, joiden mukaan väliarviointeja koskeva vaatimus korvataan tavallista laajemmilla vuosittaisilla täytäntöönpanokertomuksilla (vuosina 2017 ja 2019), joissa arvioidaan ohjelman tavoitteen saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä, sekä säännökseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava ohjelmakauden aikana arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti; muistuttaa komissiota siitä, että yksityiskohtaisten tietojen keruu toimenpiteiden tasolla on välttämätöntä, jotta yhteisten seuranta- ja arviointisääntöjen avulla voidaan saada yksityiskohtaisia tietoja toimenpiteiden onnistumisesta; Osa XVI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?” Yksinkertaistaminen 166. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen kokonaisarvioon, jonka mukaan ”komissio on yksinkertaistanut osallistumista koskevia sääntöjä” toteuttamalla hallintoa ja rahoitusta koskevia yksinkertaistamistoimia seitsemännen puiteohjelman osallistumista koskevien sääntöjen osalta ja keventänyt näin edunsaajien hallinnollista taakkaa ja helpottanut näiden ohjelmaan pääsyä; katsoo kuitenkin, että raportointikausia voitaisiin edelleen lyhentää parantamalla sisäistä viestintää ja parhaiden käytäntöjen jakamista pääosastojen kesken sekä uusien ja tehokkaiden tietoteknisten välineiden oikea-aikaisen käyttöönoton avulla; 167. on tyytyväinen kiinteämääräisten korvausten lisääntyneeseen käyttöön suorien ja välillisten kustannusten osalta sekä keskimääräisten henkilöstökulujen käyttöönottoon; painottaa samalla tarvetta pyrkiä jatkuvasti korvauskäytäntöjen vakioimiseen; 168. ilmaisee huolensa siitä, että järjestelmää, jossa komissio antaa lausunnon hyväksyttäväkseen toimitetuista kustannuslaskentamenetelmistä, ei saatu aikaiseksi, vaikka järjestelmän avulla edunsaajat saisivat varmuuden soveltamistaan menetelmistä; katsoo, että kiinteämääräisten korvausten laaja-alainen soveltaminen välillisiin kustannuksiin Horisontti 2020 -ohjelmassa edistää osaltaan mahdollisten väärinkäytösten torjuntaa ja alentaa virhetasoa, mistä on puolestaan hyötyä pienille ja keskisuurille yrityksille ja mikä helpottaa uusien EU-12-jäsenvaltioiden mahdollisten edunsaajien osallistumista; 169. on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että komissio on ottanut käyttöön tehokkaita uusia tietoteknisiä yhteydenpitovälineitä, joilla on parannettu merkittävästi vuorovaikutusta edunsaajien kanssa, kevennetty molemmin puolin hallinnollista taakkaa ja autettu torjumaan kaksinkertaisen rahoituksen riskiä; on kuitenkin huolissaan siitä, että jäljellä on vielä merkittävä haaste eli tietoteknisten taustatoimintovälineiden optimointi, jolla varmistetaan hallinnollisen taakan keventäminen edelleen ja taataan eri pääosastojen käyttämien moduulien välinen yhteentoimivuus; suhtautuu myönteisesti yhteisen tietoteknisen taustatoimintovälineen (SYGMA) ja yhteisen sähköisen työnkulun hallintavälineen (COMPASS) kehittämiseen, joka on alkanut hyvissä ajoin ja jolla on tarkoitus varmistaa, että välineet ovat käytettävissä Horisontti 2020 -ohjelmassa; Varainhoidon valvonta 170. painottaa tarvetta löytää asianmukainen tasapaino hallinnollisen taakan keventämisen ja vaikuttavan rahoitusvalvonnan välillä; toteaa, että tutkimusalan erityispiirteiden vuoksi olisi rohkaistava riskisietoiseen ja tiedeperusteiseen lähestymistapaan, jotta mahdollistetaan huippututkimus ja hankkeiden parempi vaikutus; katsoo, että tällainen lähestymistapa antaa komissiolle mahdollisuuden säilyttää luottamuksen ja valvonnan välinen tasapaino; 171. kannustaa komissiota noudattamaan tilintarkastustuomioistuimen suositusta ja keskittämään ennakkotarkastukset riskialttiimpiin edunsaajiin ottamalla käyttöön jälkitarkastuksiin ja aiempiin tuloksiin perustuvat edunsaajien riskiprofiilit; Tehokkuus ja tuloksellisuus 172. katsoo, että on painotettava enemmän tuloksellisuutta, joka on ratkaisevan tärkeää korkealaatuisen eurooppalaisen tutkimuksen varmistamiseksi, aliarvioimatta hallinnollisten ja rahoitukseen liittyvien käytäntöjen ja menettelyjen optimointia, jota seitsemännen puiteohjelman tehokas täytäntöönpano edellyttää; katsoo, että eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen on keskeinen osatekijä pyrittäessä unionin pitkän aikavälin taloudelliseen vaurauteen ja kilpailukykyyn ja se liittyy seitsemännen puiteohjelman vahvistettujen tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseen; on tämän osalta tyytyväinen Horisontti 2020 -ohjelmassa käyttöön otettuihin tulosindikaattoreihin, joilla mitataan ohjelman täytäntöönpanoa tuotosten, tulosten ja erityisten vaikutusten osalta, samalla kun pidetään mielessä ohjelman tavoitteet; 173. kannustaa kanavoimaan tutkimustuotokset aloitteisiin, joilla on konkreettinen hyödyllinen vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään, kuten älykkäitä kaupunkeja koskevan konseptin kehittämiseen, sekä torjumaan tutkimuksen vuoksi tehtävää tutkimusta; katsoo, että yksi mahdollinen teknologisen ja teollisen perustan innovointien ja kehittämisen ala on turvallisuus ja puolustus; kannustaa tämän vuoksi edistämään edelleen tutkimustoimia tällä alalla kaksikäyttötekniikoiden potentiaalin hyödyntämiseksi ja osaamisen siirtämiseksi siviilipuolelle, jolloin voidaan paremmin vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin; 174. toteaa, että tutkimustuotosten ja tuotteiden onnistuneen markkinoille tuottamisen välillä on edelleen kuilu, ja kehottaa komissiota edelleen edistämään tutkimuksen, innovoinnin ja markkinoiden välisiä yhteyksiä unionin suhteellisen taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi maailmanlaajuisella tasolla; 175. toteaa, että unionin olisi kartoitettava kilpailuetunsa huippututkimusaloilla ja pyrittävä rohkaisemaan nuoria tutkijoita kehittämään maailmanluokan tutkimusta Euroopassa; katsoo, että yhdenmukaisen ja kattavan määritelmän käyttöönotto innovoinnille helpottaisi hakumenettelyä ja lisäisi ohjelman houkuttavuutta edunsaajien kannalta, erityisesti mitä tulee pk-yrityksiin, joiden hallinnolliset valmiudet ovat rajalliset; Uudet välineet 176. on tyytyväinen uudenlaisten riskipääomavälineiden käyttöönottoon seitsemännen puiteohjelman julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia varten (yhteiset teknologia-aloitteet ja RSFF-riskinjakorahoitusväline) sekä tuloksiin, joita näillä välineillä on saatu pitkäaikaisten teollisuusinvestointien rahoituksen varmistamisessa sekä yksityisten sijoitusten lisäämisessä tutkimusalalla; 177. toteaa, että jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erittäin onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa ja että yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; panee merkille, että yhteisten teknologia-aloitteiden toimintaa haittasivat liian monimutkainen oikeudellinen kehys ja yhteisten palvelujen käyttöönoton kieltäminen, joiden vuoksi keskimäärin 52 prosenttia henkilöstöstä työskenteli hallinnollisissa tehtävissä; 178. katsoo, että komission valitsema varovaisempi lähestymistapa RSFF-riskinjakorahoitusvälineen ensimmäisten vuosien täytäntöönpanossa oli järkevä ja Euroopassa vallitsevan taloustilanteen mukainen; suosittelee kuitenkin, että varmistetaan kiistattomasti, että välinettä käytetään tehokkaasti riskialttiimpiin tutkimushankkeisiin, joita liikepankit eivät muutoin tukisi mutta jotka voivat johtaa merkittäviin innovaatiotoiminnan läpimurtoihin; katsoo, että nykyistä RSFF-välinettä täydentävän riskinjakovälineen perustaminen on askel oikeaan suuntaan ja sillä varmistetaan tutkimusperusteisten pk-yritysten osallistuminen; Synergia 179. toteaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta komissio voisi tehokkaasti havaita eriävät käytännöt hankkeiden täytäntöönpanossa ja varmistaa, että kaikkia edunsaajia kohdellaan johdonmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla komission eri pääosastoissa ja muissa täytäntöönpanosta vastaavissa organisaatioissa näiden hallinnollisen taakan keventämiseksi; panee merkille tarpeen varmistaa, että olemassa oleva Research Enquiry Service -palvelu ja tutkimuksesta vastaava selvityskomitea hoitavat alun perin suunnitellun tietojenvaihtojärjestelmän tehtävät; 180. on tietoinen siitä, että seitsemännen puiteohjelman ja rakennerahastojen välisten synergioiden lisääminen on monimutkaista; katsoo, että komissio voisi tehostaa vuoropuheluaan jäsenvaltioiden kanssa esittämällä tiettyjä hyviä käytäntöjä sen varmistamiseksi, että rakennerahastoja käytetään tehokkaasti helpottamaan synergioiden edistämistä niin alkupäässä (hankevalmistelu, valmiuksien kehittäminen) kuin loppupäässä (täyden mittakaavan demonstrointi, markkinatoteutus); katsoo, että näin voitaisiin vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin alueellista ulottuvuutta kannustamalla innovointiin, tutkimukseen ja koulutukseen (niin kutsuttu osaamisen kolmio) ja huippuosaamisresurssien sekä alueellisten klusterien luomiseen ja laajentaa näin seitsemännen puiteohjelman maantieteellistä ulottuvuutta tarkoituksena jakaa hankkeet tehokkaasti kaikkien jäsenvaltioiden kesken; on tietoinen tarpeesta koordinoida paremmin rakennerahastojen määrärahoja tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi ja tutkimustoimien rahoittamiseksi puiteohjelmissa; Osa XVII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 3/2013 ”Onko Marco Polo ‑ohjelmien avulla onnistuttu siirtämään tavaraliikennettä pois maanteiltä?” 181. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Onko Marco Polo -ohjelmien avulla onnistuttu siirtämään tavaraliikennettä pois maanteiltä?” ja kannattaa siinä esitettyjä suosituksia; 182. katsoo, että Marco Polo -ohjelmien tavoitteet, joissa on kyse siirtymisestä maantieliikenteestä ympäristöä säästävämpiin liikennemuotoihin, ovat edelleen perusteltuja ja keskeinen osa unionin liikennepolitiikkaa, jota parlamentti kannattaa varauksetta; 183. katsoo, että ohjelman perustamiseen johtaneet ideat ovat edelleen innovatiivisia ja voivat synnyttää tehokkaita ja kestäviä tavarakuljetuspalveluja; toteaa kuitenkin, että ohjelmassa käytetyillä välineillä ja menetelmillä ei saatu aikaan riittävää toiminnallista hyötyä; 184. on sitä mieltä, että tuloksia on tarkasteltava myös markkinoilla tapahtuneiden muutosten ja talouskriisin asettamien haasteiden valossa; katsoo kuitenkin, ettei talouden laskusuhdannetta voida pitää syynä siihen, että ohjelman tavoitteista jäätiin jälkeen; kehottaa siksi komissiota tekemään (käynnissä olevien) Marco Polo -ohjelmien tulosten perusteella päätelmiä ja omaksumaan niistä parhaat käytännöt mutta myös ottamaan tulevassa ohjelmasuunnittelussa opiksi suunnittelussa ja täytäntöönpanossa tehdyistä virheistä; 185. panee merkille, ettei ohjelmakaudeksi 2014–2020 ole tehty nimenomaan Marco Polo III ‑ohjelman rahoitusta koskevaa asetusehdotusta ja että tavaraliikennepalvelujen yleinen tukikehys sisällytettiin Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskeviin komission uusiin ehdotuksiin jo vuonna 2011; 186. panee merkille, että komissio on äskettäin tehnyt ehdotuksen sisävesiliikenteen alan uudistetusta NAIADES II -ohjelmasta(24); 187. muistuttaa, että komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” asetetaan infrastruktuuria koskevaksi tavoitteeksi täysin toimintavalmiin ja yhteentoimivan Euroopan laajuisen liikenneverkon multimodaalisen runkoverkon luominen vuoteen 2030 mennessä; toteaa, että tavoitteena on myös multimodaalisten logistiikkaketjujen suorituskyvyn optimointi esimerkiksi hyödyntämällä entistä laajemmin energiatehokkaampia liikennemuotoja; 188. toteaa, että parlamentti kehotti valkoisesta kirjasta ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” 15. joulukuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa(25) jatkamaan Marco Polo -ohjelmaa vuoden 2013 jälkeen, jotta voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi merikuljetusten mahdollisuuksia, mutta huomautti myös, että ohjelmaa on yksinkertaistettava ja parannettava; 189. panee merkille, että uutta lainsäädäntökehystä(26) käsittelevissä kolmikantakokouksissa parlamentti ja neuvosto sopivat, että tavarakuljetuspalveluille voidaan myöntää rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä, ja että uuden Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteydessä on sovittu, että viitataan nimenomaisesti kestäviin tavarakuljetuspalveluihin ja erityisesti niin kutsuttuihin merten moottoriteihin (38 artikla); 190. yhtyy komission näkemykseen, että Marco Polo -ohjelmien vaikutus liikennemuotojen välisen tasapainon muuttamiseen on väistämättä vähäinen siihen kohdennettujen vähäisten varojen takia; 191. katsoo, että selvitettäessä liikennemuotojakautumassa tapahtuneiden muutosten syitä on Marco Polo -ohjelmien lisäksi otettava huomioon muitakin toimenpiteitä; katsoo, että tulevilta ohjelmilta odotetut tulokset pitäisi suhteuttaa myönnetyn rahoituksen määrään ja asianomaisen alan laajuuteen; 192. katsoo, että saatavilla olevien varojen niukkuudesta huolimatta Marco Polo -ohjelmia hyväksyttäessä ajateltiin myös mahdollisia heijastus- ja esimerkkivaikutuksia, jotka voisivat johtaa alun perin ennakoitua laajempiin vaikutuksiin; 193. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, että ohjelmien hallinnoinnin ja määrittelyn parantamisessa olisi pitänyt hyödyntää jäsenvaltioiden kokemuksiin perustuvia parhaita käytäntöjä; 194. korostaa kuitenkin, ettei kaikkia jäsenvaltioiden kokemuksia voida yleistää koskemaan koko unionia, sillä unionin liikennealan toimintaympäristö on monimutkaisempi ja multimodaalisempi; toteaa, että alalla on hyvin suuria rajoituksia (yhteentoimivuus, erilaiset kansalliset määräykset, eri alojen erilainen avoimuus kilpailulle), joiden poistaminen edellyttää rahoitustuen lisäksi muita toimenpiteitä (sääntelyä, poliittista tahtoa, asianmukaista täytäntöönpanoa ja sen valvontaa); 195. palauttaa siksi mieliin yhtenäisestä Euroopan liikennealueesta 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman, jossa korostetaan, että liikennemuotosiirtymää ei voida saavuttaa lain avulla vaan ainoastaan toimivan infrastruktuurin, asialle ominaisten hyötyjen ja vahvuuksien sekä kannustimien avulla; 196. katsoo, että multimodaalisten toimijoiden (pääasiallisena kohteena olevat edunsaajat) vähäinen määrä on saattanut vaikuttaa siihen, että ehdotuspyyntöihin saatiin vain vähän hanke-ehdotuksia; katsoo, että tämä voi johtua liikennealan toimijoille ominaisista toimintamalleista, sillä ne käyttävät yleensä vain yhtä liikennemuotoa; kehottaa komissiota parantamaan vain yhtä liikennemuotoa käyttävien toimijoiden osallistumista, koska myös ne voisivat hyötyä tulevista aloitteista; panee kuitenkin merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen ohjelman monimutkaisuudesta, jota edunsaajat korostivat, mikä on saattanut laimentaa muiden mahdollisten osapuolten kiinnostusta; 197. katsoo, että huonosti mukautettu sääntelykehys ja ohjelmia koskevan asianmukaisen tiedotuksen ja viestinnän puute ovat myös seikkoja, jotka on otettava huomioon analysoitaessa ohjelmien puutteita; kehottaa komissiota etsimään ratkaisuja mahdollisten edunsaajien määrän lisäämiseksi ja edunsaajajoukon laajentamiseksi siten, että vähennetään ohjelman monimutkaisuutta ja hallinnollista taakkaa ja parannetaan tulevista toimista tiedottamista; 198. muistuttaa tuloksiin perustuvan Marco Polo -ohjelman erityisluonteesta ja sen rahoituksen tulosperusteisuudesta; huomauttaa, että tämä ainutlaatuinen ja unionin varojen hallinnoinnin kannalta myönteinen ominaispiirre on yhdessä alan monimutkaisuuden ja talouden laskusuhdanteen kanssa vaikuttanut siihen, että ohjelmassa on jääty jälkeen tavoitteista; 199. korostaa kuitenkin, että komission olisi pitänyt suhtautua erityisen tarkkaavaisesti edunsaajien tulosten arviointiin; toteaa, että komissio kyllä paransi tulosten valvontaa; 200. painottaa, että tuloksiin perustuvilla ohjelmilla on oltava luotettavat tavoitteiden saavuttamisen mittausmenetelmät; yhtyy siksi tilintarkastustuomioistuimen esittämään huomautukseen, että tuloksellisuuden laskentamenetelmä olisi saatettava ajan tasalle ja että sen olisi oltava tarkka; 201. katsoo, että luotettavan menetelmän kehittäminen voi myös edistää mahdollisten liikennemuotosiirtymästä kiinnostuneiden toimijoiden tiedonsaantia, erityisesti niiden pk-yritysten tiedonsaantia, joilla ei ole resursseja kehittää tällaisia välineitä; 202. muistuttaa, että Marco Polo -hankkeet olivat erityisen alttiita talouskriisin vaikutuksille ja että siksi odotettua pienempi määrä hankkeita sai tukea ohjelmasta; toteaa, että koska Marco Polo on tulosperusteinen ohjelma, liikenteen väheneminen vaikutti myös muihin liikennemuotoihin siirretyn tavaraliikenteen todelliseen määrään; 203. katsoo, että markkinoiden tarpeiden riittävällä analysoinnilla, jota tilintarkastustuomioistuin piti Marco Polo -ohjelmien heikkona kohtana, ei olisi pystytty takaamaan ohjelmien parempaa vaikuttavuutta; kehottaa komissiota analysoimaan perusteellisemmin liikennemuotosiirtymään liittyvät tulevat ohjelmat; 204. katsoo kuitenkin, ettei markkinakysynnän puutetta voida pitää poliittisten toimien esteenä, sillä unionin liikennepolitiikan tavoitteisiin kuuluu muun muassa pyrkimys korjata liikennemuotojakauman epätasapainoa ja luoda kannustimia markkinoiden vauhdittamiseksi; kehottaa komissiota ottamaan huomioon alaan liittyvät suuremmat riskit, ottamaan opiksi epäonnistumisista ja yhdistämään taloudelliset kannustimet toisiinsa ja mahdollisesti myös tilintarkastustuomioistuimen mainitsemaan infrastruktuurin rahoitustukeen ja muihin sääntelytoimenpiteisiin; 205. on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksesta, jonka mukaan uuden ympäristölainsäädännön (kuten rikkisäännösten) antaminen saattaa välillisesti aiheuttaa tilanteita, jotka johtavat käänteiseen liikennemuotosiirtymään; kehottaa komissiota analysoimaan mahdollisen käänteisen siirtymän piiriin kuuluvien liikennemuotojen suuntauksia, käsittelemään ratkaisuja ja tekemään tiivistä yhteistyötä asianomaisten osastojen kanssa, jotta lainsäädäntöä laadittaisiin ja uusia rahoitustukiohjelmia suunniteltaisiin koko järjestelmän näkökulmasta; 206. pitää valitettavana, etteivät Itä-Euroopan jäsenvaltiot ole olleet mukana hankkeissa ohjelman alusta lähtien, ja korostaa kannustimien puutetta kyseisissä valtioissa, koska ne yleensä hakevat mieluummin tukea alueellisista rahastoista / koheesiorahastosta, joissa osarahoitusosuus on suurempi ja hallinnollinen taakka vähäisempi; pitää siksi myönteisenä lainsäätäjien sopimusta Verkkojen Eurooppa -välineestä, koska koheesiomaat voivat hakea tavaraliikennepalveluille unionin rahoitusta samoin edellytyksin kuin koheesiorahastovaroja; Osa XVIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 4/2013 ”Hallintotapaan liittyvä yhteistyö EU:n ja Egyptin välillä” 207. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Hallintotapaan liittyvä yhteistyö EU:n ja Egyptin välillä” ja esittää seuraavat huomiot ja suositukset: 208. toteaa, että julkistalouden hallinnoinnin uudistuksen osalta on otettu käyttöön unionin, Ranskan ja Romanian rahoittama neljän miljoonan euron tukiohjelma, jonka tavoitteena on estää korruptiota sekä rahanpesua ja edistää varallisuuden takaisinhankintaa Egyptissä; toteaa, että ohjelman täytäntöönpanovaihe alkoi heinäkuussa 2011 ja se kestää heinäkuuhun 2014 asti ja että ohjelman päärahoittajalta unionilta aiotaan pyytää ohjelman jatkamista; toteaa, että yhteensä 166 syyttäjää, lainvalvontaviranomaista ja rahoitustietojen käsittelystä vastaavaa henkilöä sai perusteellisen koulutuksen; panee merkille, että joulukuussa 2012 ohjelmaa arvioitiin myönteisesti riippumattomassa seurantakertomuksessa; 209. toteaa, että ajanjaksolla 2007–2013 Egypti sai unionin tukea noin 1 000 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia kanavoitiin Egyptin valtiolle alakohtaisen talousarviotuen kautta ja loput Egyptin viranomaisten kanssa sovittuihin hankkeisiin; toteaa, että talousarviotuki on komission pääasiallinen mekanismi Egyptille suunnatun tuen täytäntöönpanossa; katsoo kuitenkin, että Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio eivät kaiken kaikkiaan ole kyenneet hallinnoimaan ja valvomaan tehokkaasti Egyptin hallintotavan parantamiseen tarkoitettua unionin tukea; 210. toteaa, että varallisuuden takaisinhankinnasta tuli ensisijainen tavoite Mursin hallintokaudella ja siinä on saavutettu huomattavaa edistystä; huomauttaa, että varallisuuden takaisinhankinta edellyttää laadukkaita ja kansainvälisten normien mukaisia oikeudellisia toimenpiteitä, mikä parantaa menettelyjä ja taloushallintoa; huomauttaa, että Egypti on edelleen alhaisella sijalla korruptioindeksissä mutta ponnistelut eivät ole olleet turhia ja edistystä on nähtävissä; toteaa, että unionin tuella on äskettäin saatu valmiiksi luonnos todistajien suojelulaiksi ja se on valmis hyväksyttäväksi, kuten myös kaksi muuta lakia eturistiriidoista ja asiakirjojen saatavuudesta; 211. toteaa, että unioni ja USAID ovat Egyptin julkistalouden hallinnoinnin ohjelmien rahoittajakoordinaattoreita; toteaa, että unioni koordinoi myös varallisuuden takaisinhankintaa koskevaa yhteistyötä Egyptin ja jäsenvaltioiden välillä ja että koko maailmassa varallisuutta on jäädytetty 1,2 miljardin euron arvosta; 212. katsoo, että ohjelmien seuranta alakohtaisen talousarviotuen avulla on tärkeää ja yhtä tärkeää on vaatia edelleen parannuksia vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen Egyptin viranomaisten kanssa käytävässä vuoropuhelussa julkisia menoja ja taloudellista vastuuta (PEFA) koskevissa kansainvälisissä puitteissa; on sitä mieltä, että alakohtaisen talousarviotuen ohjelmien lykkäysmahdollisuus on hyödyllinen ja tarpeellinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi; Johtopäätös 213. toteaa, että erityiskertomuksessa hallintotapaan liittyvästä yhteistyöstä EU:n ja Egyptin välillä on monia merkittäviä huomioita ja on tärkeää, että tilintarkastustuomioistuin taloushallinnon laadun arvioinnin lisäksi myös tarkastaa unionin ohjelmien tuloksellisuutta; kehottaa siksi komissiota arvioimaan säännöllisesti saavutettuja tuloksia; 214. toteaa, että parlamentin on panostettava entistä enemmän omaan poliittiseen vastuuseensa tällaisten ja muiden toimien täytäntöönpanon tiiviistä seurannasta; Osa XIX – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 5/2013 ”Onko EU:n koheesiopolitiikan varat käytetty asianmukaisesti tiehankkeisiin?” 215. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen havaintoja, jotka vahvistavat huomattavat parannukset tieturvallisuudessa ja liikennekuolemien huomattavan vähenemisen (joissakin tapauksissa liikennekuolemien taso oli nolla); panee lisäksi merkille, että teiden parantaminen on johtanut yleisesti matka-aikojen lyhenemiseen; 216. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen suositukset ja hyväksyy samalla joukon komission antamia selvityksiä; 217. panee merkille, että vaikka tiehankkeille asetettiin tavoitteet, niiden vaikutusta talouskehitykseen ei voitu arvioida asianmukaisten indikaattoreiden puuttumisen takia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan uuden ohjelmakauden yhteydessä luotettavat ja mitattavat indikaattorit kyseisen puutteen korjaamiseksi; 218. panee merkille tarkastettujen jäsenvaltioiden väliset erot niiden julkisissa hankintamenettelyissä; katsoo, että unionin julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä olisi sovellettava tiukasti kaikissa jäsenvaltioissa niin, että saavutetaan suurin mahdollinen kustannus- ja toimintatehokkuus; katsoo lisäksi, että tulevien tiehankkeiden osarahoituksen ehdoksi olisi asetettava toimet, joilla jäsenvaltiot varmistavat kilpailun rakennusmarkkinoilla ja käyttävät hankintajärjestelmiä siten, että niiden avulla saadaan rahalle paras vastine ja vältetään pääsyn esteet; 219. kehottaa komissiota jatkamaan investointihankkeiden kustannus-hyötyanalyysiä koskevan, kaikkiin hankkeisiin sovellettavan oppaan päivittämistä ja mukauttamista sekä liikenne-ennusteiden tekemistä koskevien ohjeiden antamista; 220. kehottaa komissiota edistämään sekä luotettavien liikenne-ennustusten laatimista että tienrakennuksen mahdollisten taloudellisten vaikutusten laskemista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken; 221. on sitä mieltä, että tienrakennuksen kustannuksiin vaikuttavat myös maaperän morfologinen rakenne, maanjäristysvaara, ympäristönsuojelulliset ja arkeologiset, kulttuuriset ja muut rajoitteet sekä tarvittavien pitkälle suunniteltujen tuotteiden (kuten siltojen ja tunneleiden) määrä; katsoo, että nämä muuttujat olisi otettava asianmukaisesti huomioon tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa; 222. pyytää komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan lisätietoja tuotantoyksikkökustannuksia koskevasta unionin laajuisesta tietokannasta, joka mahdollisesti perustetaan uusia hankkeita koskevia arvioita laativia insinöörejä varten ja jolla pyritään auttamaan edunsaajia alentamaan hankintakustannuksiaan; Osa XX – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 6/2013 ”Ovatko jäsenvaltiot ja komissio saaneet vastinetta rahalle maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen tähtäävillä toimenpiteillä?” Yleisiä huomioita 223. panee huolestuneena merkille, että unionin rahoittamien ohjelmien ja aloitteiden hyvä hallinnointi on vaarassa, kun julkisen sektorin leikkaukset vaikuttavat asiaa käsittelevien hallinnon alojen henkilöstön määrään; 224. on huolestunut siitä, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteitä eri tavoin ja että monessa tapauksessa tilintarkastustuomioistuimen huomautukset on osoitettu niille; 225. huomauttaa, että olisi aiheellista korostaa selkeitä tarpeita tai erityistavoitteita sekä valmiuksia auttaa avun tarpeessa olevia alueita; 226. pitää tarpeellisena ympäristöystävällisempää, oikeudenmukaisempaa ja täysin legitiimiä yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan julkiset hyödykkeet rahoitetaan julkisin varoin; katsoo, että käyttämällä maaseudun kehittämiseen tarkoitettuja varoja enemmän yhteiskunnallis-poliittisiin tarkoituksiin voidaan vauhdittaa kasvua ja työpaikkojen luomista maaseutualueilla; 227. huomauttaa, että asianmukaisten elinkeinoelämän monipuolistamiseen tähtäävien hankkeiden avulla olisi pyrittävä kehittämään paikallista infrastruktuuria ja paikallisia peruspalveluja maaseutualueilla väestökatoon johtavien kehityssuuntien estämiseksi; on sitä mieltä, että hankkeilla olisi myös pyrittävä tekemään maaseutualueista houkuttelevampia nuorille ja niiden avulla olisi luotava uusia tyydyttäviä ja hyväpalkkaisia työpaikkoja; Tilintarkastustuomioistuimen lähestymistapa 228. toteaa, että tässä erityiskertomuksessa keskitytään toimintalinjan 3 monipuolistamistavoitteeseen, ja pitäisi hyödyllisenä, että tutkittaisiin myös tavoitetta, joka koskee elämänlaadun parantamista maaseutualueilla ja elinkeinoelämän monipuolistamista; 229. panee merkille, että tarkastettujen toimenpiteiden tarkoituksena on vaikuttaa muuhunkin kuin työllisyyteen ja tuloihin ja että niiden avulla pyritään parantamaan maaseutualueen kestävyyttä; Tulevat vaiheet 230. pitää myönteisenä, että komissio on ehdottanut seuraavaksi ohjelmakaudeksi parannuksia, joilla on tarkoitus puuttua joihinkin tilintarkastustuomioistuimen esittämiin huolenaiheisiin, joita ovat erityisesti
231. pyytää jäsenvaltioita yksilöimään maaseudun kehittämisohjelmissaan selkeästi, miten julkinen tuki maatalouden ulkopuoliseen toimintaan tehtäviin investointeihin auttaa puuttumaan esimerkiksi markkinoiden toimintapuutteisiin, jotka liittyvät työllisyyden ja kasvun esteisiin; katsoo, että sen jälkeen jäsenvaltioiden olisi asetettava kyseisiin tarpeisiin liittyvät mitattavat erityistavoitteet ja että komission pitäisi hyväksyä vain ne maaseudun kehittämisohjelmat, joissa esitetään perustellut ja kattavat strategiat, joissa selvitetään, kuinka ehdotettu tukitoimenpide edesauttaa kasvun edellytysten ja työllistymismahdollisuuksien luomisen strategisia tavoitteita sekä maaseudun väestökadon torjumista; 232. pyytää jäsenvaltioita vahvistamaan kriteerit, joilla varmistetaan, että rahoitettaviksi valitaan jäsenvaltioiden erityistavoitteiden kannalta vaikuttavimmat ja kestävimmät hankkeet, ja soveltamaan niitä johdonmukaisesti; katsoo, että komission olisi varmistettava, että kriteerejä sovelletaan oikein ja jatkuvasti eikä vain silloin, kun määrärahoja on liian vähän; 233. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaihtamaan ja edistämään parhaita käytäntöjä, joilla lievennetään nollavaikutuksen ja toiminnan siirtymisen riskejä; 234. edellyttää komission kannustavan jäsenvaltioita noudattamaan käytäntöä, jonka mukaan investointikulut ovat tukikelpoisia ainoastaan siitä päivästä alkaen, jona tuki hyväksytään; 235. kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioilla on vaikuttavat järjestelmät, joiden avulla ne tarkastavat kustannusten kohtuullisuuden; 236. pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot pyrkisivät aiempaa tarmokkaammin vähentämään hallinnollista rasitusta ja varmistamaan, että maksut suoritetaan kohtuullisessa ajassa; 237. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tulevaa ohjelmakautta 2014–2020 varten saadaan asiaankuuluvia ja luotettavia tietoja, jotka helpottavat toimenpiteiden hallinnointia ja seurantaa ja osoittavat, missä määrin myönnetty tuki edistää unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamista; katsoo, että työpaikkojen luomista koskevien tavoitteiden olisi oltava realistisia ja luotavien työpaikkojen määrää olisi seurattava tarkasti; katsoo, että toimenpiteitä olisi hallinnoitava paremmin koko ohjelmakaudella, varsinkin jos käy ilmeiseksi, että asetettuja tavoitteita ei saavuteta; Osa XXI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 7/2013 ”Onko Euroopan globalisaatiorahasto tuottanut EU:n lisäarvoa integroitaessa irtisanottuja työntekijöitä uudelleen työelämään?” 238. korostaa pitävänsä tärkeänä, että laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien tarkastusten lisäksi toimitetaan myös tuloksellisuuden tarkastuksia, ja panee siksi tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen, jossa esitetään myönteisiä ja kielteisiä toiminnan tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia, minkä ansiosta kertomus tarjoaa tasapainoisen yleiskatsauksen asiaan; 239. on kuitenkin tietoinen siitä, että tuloksellisuutta voidaan arvioida ainoastaan siinä tapauksessa, että tavoitteet ja indikaattorit on päätetty perustana olevassa asetuksessa; kehottaa siksi komissiota ottamaan huomioon parlamentin kannan tuloksellisuuden tarkastuksiin laatiessaan uusia lainsäädäntöehdotuksia; 240. suhtautuu myönteisesti siihen, että useimmille globalisaation ja kriisin seurauksena joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuneille ja Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) toimenpiteistä hyötyville työntekijöille on tarjottu yksilöllisiä ja hyvin koordinoituja toimenpiteitä; 241. panee tyytyväisenä merkille, että EGR-toimenpiteitä on yleensä koordinoitu hyvin kansallisten ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteiden kanssa; 242. panee merkille niiden jäsenvaltioiden esittämät perustelut, jotka eivät halunneet käyttää merkittävissä määrin EGR-toimenpiteitä; toteaa, että perustelut olivat seuraavat:
243. korostaa tästä huolimatta, että EGR ja ESR voidaan luokitella täydentäviksi välineiksi; pyytää komissiota kuitenkin esittämään selkeät syyt EGR:n perustamiselle erilleen ESR:sta, kun otetaan huomioon, että ESR soveltuu joissakin tapauksissa paremmin oikea-aikaisten tulosten saavuttamiseen ja että ESR:n osa- ja ennakkorahoitusosuudet soveltuvat paremmin joihinkin tilanteisiin; panee lisäksi merkille, että kansalaiset tuntevat joissakin jäsenvaltioissa paremmin ESR:n kuin EGR:n(27); 244. korostaa, että moitteettoman varainhoidon kannalta on tärkeää, että työttömien palaaminen työmarkkinoille EGR-toimenpiteisiin osallistumisen jälkeen voidaan todentaa luotettavasti; katsoo, että EGR-asetuksella (Euroopan ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006(28)) olisi siksi kannustettava jäsenvaltioita mittaamaan työmarkkinoille palaamista myös täytäntöönpanojakson jälkeen ja lisäksi näiden tietojen olisi oltava vertailukelpoisia ja mielellään liityttävä määrällisiin tavoitteisiin; 245. suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että komissio on ehdottanut uudessa EGR-asetuksessa (Euroopan ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013(29)) ohjelmakaudelle 2014–2020 uudelleenintegroitumisen tavoitteeksi sitä, että 50 prosenttia irtisanotuista työntekijöistä on löytänyt uuden työpaikan 12 kuukauden täytäntöönpanon jälkeen; tiedustelee kuitenkin, mihin tämä luku perustuu; 246. on vahvasti sitä mieltä, että EGR:n tukea olisi käytettävä ensisijaisesti uudelleenkoulutukseen ja pätevöittämiseen sekä muihin kohdennettuihin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin eikä tulotukena, jota maksettaisiin joka tapauksessa kansallisista työttömyyskorvausjärjestelmistä; pyytää näin ollen tulotuen rajoittamista 25 prosenttiin EGR:n toimenpiteistä; 247. korostaa, että unionin rahoitustuen avulla olisi luotava lisäarvoa Euroopan tasolla; pyytää siksi ottamaan huomioon EGR-toimenpiteiden tuottaman sekä määrällisen että laadullisen unionin tason lisäarvon verrattuna ESR-toimenpiteiden unionin tason lisäarvoon vuotuisessa vastuuvapautusmenettelyssä, jotta voidaan varmistaa, että toimia mitataan mahdollisimman tehokkaasti, tai esittämään syyt näiden lukujen poisjättämiselle; katsoo tilintarkastustuomioistuimen tavoin, että EGR-tukea koskevan hakemuksen toimittamisen ja maksujen suorittamisen välillä kuluvat 41 viikkoa on kohtuuttoman pitkä aika ja että tällainen kesto ei kannusta vaikeassa asemassa olevia ja sen vuoksi unionin solidaarisuutta tarvitsevia tukea hakevia maita; panee kuitenkin merkille komission vastauksissaan antamat tiedot; muistuttaa kaikkia kyseessä olevia osapuolia unionin budjettivallan käyttäjien päätöksestä, jonka mukaan EGR:a ei sisällytetä monivuotiseen rahoituskehykseen, mikä tarkoittaa, että kaikkien hakemusten on käytävä läpi erityinen talousarviomenettely; edellä esitetystä selityksestä huolimatta kehottaa kaikkia asiaan liittyviä osapuolia ryhtymään käyttämään sähköisiä hakemuksia ja toimittamaan lisätietojen alkuperäisen hakemuksen jälkeen vain poikkeustapauksissa ja joka tapauksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua alkuperäisen hakemuksen jättämisestä; 248. katsoo kuitenkin, että näin merkittävä politiikan väline olisi arvioita läpikotaisin, ja ehdottaa siksi yhdistämään vuosien 2014–2020 EGR:n arvioinnin ehdotettuun vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointiin; Osa XXII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 8/2013 ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuki metsien taloudellisen arvon parantamiseen” 249. toteaa, että komission olisi
250. toteaa, että jäsenvaltioiden olisi
251. toteaa, että jäsenvaltioiden olisi
252. toteaa, että komission olisi parannettava toimenpiteen seurantaa varmistaakseen, että jäsenvaltiot toteuttavat toimenpiteen asetettujen erityistavoitteiden mukaisesti ja että saavutetaan lyhyen ja pitkän aikavälin kestävyys; toteaa, että käytännössä jäsenvaltioiden olisi edellytettävä tuensaajilta tarkat tiedot metsäalueidensa arvosta ennen tuettuja investointeja ja niiden jälkeen sekä vaadittava hallintoelimiä vahvistamaan nämä arvot; Osa XXIII – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 9/2013 ”Kongon demokraattisen tasavallan hallintotavan parantamiseen tarkoitettu EU:n tuki” 253. katsoo, että komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi erittäin koordinoidusti kansallisten viranomaisten ja muiden kehitysyhteistyökumppaneiden – erityisesti jäsenvaltioiden – kanssa
254. katsoo, että komission olisi
255. katsoo, että komission olisi
256. katsoo, että komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi
257. katsoo, että komission olisi
Osa XXIV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 10/2013 ”Yhteinen maatalouspolitiikka: ovatko neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 68 artiklan mukaiset erityistuet hyvin suunniteltuja ja toteutettuja?” 258. katsoo, että tiettyjen maataloustoimintojen erityistuen tulisi perustua 68 artiklan säännösten tiukkaan tulkintaan ja uusissa delegoiduissa säädöksissä olisi edellytettävä, että tuotantosidonnaisten tukien myöntäminen tulisi perustella riittävällä tavalla komissiolle ja komission tulisi tarkastaa perusteet; toteaa, että pystyäkseen kantamaan jaetussa hallintojärjestelmässä lopullisen vastuun komission olisi osallistuttava aktiivisemmin toimenpiteiden täytäntöönpanokriteerien vahvistamiseen ja toimenpiteiden vertailevaan arviointiin, jotta vältetään erityiskertomuksen vuohia koskevissa esimerkeissä havaittujen hintaerojen kaltaiset selittämättömät ja äärimmäiset hintojen vaihtelut; toteaa, että tämän edellyttämät oikeudelliset välineet olisi vahvistettava uusissa delegoiduissa säädöksissä; toteaa, että jäsenvaltioita olisi uusissa delegoiduissa säädöksissä vaadittava osoittamaan, että kaikki erityistukitoimenpiteet, jotka ne aikovat ottaa käyttöön, ovat tarpeellisia (poikkeuksellisen menettelyn tarpeen ja lisäarvon suhteen) ja tarkoituksenmukaisia (täytäntöönpanojärjestelyjen, myöntämisperusteiden ja tukimäärien suhteen) ja että ne täyttävät moitteettoman varainhoidon vaatimukset; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että ”tarkoin määriteltyjä tapauksia” ei ollut määritelty tarkoin, ja toteaa tämän johdosta erityisesti, että uuden asetuksen (EU) N:o 1307/2013(30) täytäntöönpanossa olisi ratkaistava jäsenvaltioiden havaitsemat ongelmat, jotka liittyvät
259. katsoo, että myöhemmin tehtävän arvioinnin helpottamiseksi olisi luotava asianmukainen seurantajärjestelmä, jossa otetaan huomioon mahdollisten toimenpiteiden moninaisuus; 260. katsoo, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen jäsenvaltioiden olisi perustettava asianmukaiset ja kattavat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät sen takaamiseksi, että kaikki asetuksen (EU) N:o 1307/2013 vaatimukset täyttyvät; toteaa, että jotta rajallisten yksittäisten tukitoimien kustannukset eivät nousisi suhteettomiksi, valvontavaatimus tulisi ottaa huomioon jo toimenpiteen suunnitteluvaiheessa (muun muassa täytäntöönpanon yksinkertaisuus ja perusteiden ”valvottavuus”) tai mahdollisesti jo päätettäessä tietyn toimenpiteen käyttöönotosta; Osa XXV – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2013 ”Pystyvätkö komissio ja jäsenvaltiot osoittamaan, että maaseudun kehittämispolitiikkaan osoitetut EU:n määrärahat on käytetty tarkoituksenmukaisesti?” 261. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ”Pystyvätkö komissio ja jäsenvaltiot osoittamaan, että maaseudun kehittämispolitiikkaan osoitetut EU:n määrärahat on käytetty tarkoituksenmukaisesti?” ja kannattaa periaatteessa sen suosituksia; 262. huomauttaa, että tarvitaan ympäristöystävällisempää, oikeudenmukaisempaa ja täysin legitiimiä yhteistä maatalouspolitiikkaa, jossa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan julkiset hyödykkeet rahoitetaan julkisin varoin, ja joka olisi näin ollen merkittävä edistysaskel yhteisen maatalouspolitiikan kehittämisessä ja nykyaikaistamisessa; katsoo, että unionin maatalouspolitiikan on hyödytettävä suurta yleisöä eikä ainoastaan viljelijöitä; 263. toteaa, että maaseudun kehittämisohjelmat ovat tärkeitä välineitä, joilla luodaan työpaikkoja ja edistetään kasvua, parannetaan maatalouden kilpailukykyä ja parannetaan ympäristön tilaa; katsoo, että koska maaseudun kehittämiseen liittyvillä varoilla katetaan toimet, joilla tuetaan maatiloja sekä pienyrityksiä ja yhteisöjä maaseutualueilla, on tarpeen varmistaa, että näillä toimilla vastataan moninaisten edunsaajien tarpeisiin ja saavutetaan siten moninaisia tavoitteita; toteaa, että seuranta ja arviointi ovat tältä osin keskeisessä asemassa, ja pitää tärkeänä, että parlamentti ja yleisö tietävät, käytetäänkö unionin varoja tarkoituksenmukaisesti; 264. kehottaa jäsenvaltioita asettamaan niiden maaseudun kehittämisohjelmissa mitattavissa olevia erityistavoitteita, joissa painotetaan sitä, mitä maaseudun kehittämisvaroilla on tarkoitus saavuttaa; katsoo, että komission olisi varmistettava – ennen jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymistä – että ne sisältävät selkeitä tavoitteita ja arviointisuunnitelmia, joiden avulla saadaan tietoa suunniteltujen toimien avulla saavutetuista sovittujen tavoitteiden mukaisista tuloksista oikea-aikaisesti, jotta olisi mahdollista tehdä tietoon perustuvia seuraavaa ohjelmakautta koskevia toimintapoliittisia päätöksiä; 265. on huolestunut tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan nykyisten seuranta- ja arviointijärjestelyjen tarjoamien tietojen avulla ei ole onnistuttu osoittamaan, että toimenpiteitä toteutettaessa otetaan huomioon toimintapolitiikan tavoitteiden saavuttaminen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla; pyytää antamaan parlamentille selkeää tietoa maaseudun kehittämisvarojen avulla saavutetuista tuloksista; 266. ottaa huomioon, että maaseudun kehittämistavoitteiden saavuttamiseen osoitettiin rahoituskaudella 2007–2013 lähes 100 miljardia euroa sekä 58 miljardia euroa jäsenvaltioiden omista varoista, ja on tämän summan suuruuden vuoksi samaa mieltä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että seurantaa ja arviointia olisi parannettava jäljellä olevalla menokaudella (vuoden 2015 loppuun) sen varmistamiseksi, että unionin talousarvion määrärahat käytetään tarkoituksenmukaisesti; 267. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään välittömästi seurantaa ja arviointia painopisteen siirtämiseksi tuloksiin ja suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot kohentavat maaseudun kehittämisohjelmien tulosten arviointia nykyisellä rahoituskaudella ja hyödyntävät havaintoja parantaakseen maaseudun kehittämisohjelmia rahoituskaudella 2014–2020; 268. kehottaa komissiota parantamaan kauden 2014–2020 yhteisiä seuranta- ja arviointisääntöjä, jotta jäsenvaltioilla ja komissiolla olisi tehokas väline, jonka avulla saadaan merkityksellisiä tietoja, joita voidaan käyttää seurannassa ja arvioinnissa; korostaa tarvetta laatia luotettavia indikaattoreita, joiden avulla voidaan tehdä jäsenvaltioiden (ja/tai alueiden) välisiä vertailuja ja seurata eri maaseudun kehittämistoimenpiteiden tuloksia ja niiden vaikutusta unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen; 269. katsoo, että jäsenvaltioilla on oltava yhteinen seuranta- ja arviointijärjestelmä, jotta voidaan varmistaa, että komissio voi analysoida edistymistä ja määritettyjen tavoitteiden saavuttamista sekä järjestelmän vaikutuksia ja vaikuttavuutta unionin tasolla; suhtautuu myönteisesti komission ja jäsenvaltioiden tämänhetkisiin toimiin, joilla pyritään määrittelemään yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelmien pakolliset yhteiset indikaattorit kautta 2014–2020 koskevia seuranta- ja arviointisääntöjä varten; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että maaseudun kehittämisohjelmia laadittaessa asetetaan mainittujen indikaattoreiden käyttöä koskevia selkeitä vaatimuksia; 270. katsoo, että erityisen tavoitteen soveltamisen on oltava eri alueilla jossakin määrin yhtenäistä ja siksi on tärkeää välttää sääntelyyn, tuen hakemiseen ja määrärahoihin liittyvää hajanaisuutta sekä varmistaa, että jäsenvaltiot panevat toimenpiteen täytäntöön yhtenäisellä tavalla; 271. kehottaa komissiota varmistamaan, että parlamentille toimitetaan ajoissa vuosien 2017 ja 2019 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, jotta sekin pystyy arvioimaan maaseudun kehittämisohjelmien tulosindikaattoreita ja vaikutusta; Osa XXVI – Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 14/2013 ”Euroopan unionin suora rahoitustuki palestiinalaishallinnolle” 272. panee tyytyväisenä merkille erityiskertomuksen, jossa tarkastellaan unionin suoraa rahoitustukea palestiinalaishallinnolle, ja pitää sitä tärkeänä osana poliittisista ja rahoitusnäkökohdista käytävää yleistä keskustelua unionin sitoutumisesta palestiinalaishallintoon pyrkimyksenä tukea edistymistä kahden valtion ratkaisussa noudattaen täysimittaisesti periaatetta, jonka mukaan sekä palestiinalaishallinnon hallinnoiman alueen että Israelin valtion suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on kunnioitettava; ottaa huomioon kertomuksessa esitetyt havainnot, päätelmät ja suositukset ja esittää jäljempänä omat havaintonsa ja suosituksensa; Yleisiä huomioita 273. pitää myönteisinä kertomuksen havaintoja, joissa vahvistetaan, että nykyisen PEGASE-mekanismin (Palestiinan ja EU:n sosiaalistaloudellisen avun hallintoa koskeva mekanismi) avulla on saatu aikaan joitakin merkittäviä tuloksia, vaikka myös parannuksiin on tarvetta, ja todetaan erityisesti seuraavaa:
274. ilmaisee vakavan huolensa siitä, että komission tavassa hallinnoida PEGASE-mekanismia on edelleen joukko puutteita, muun muassa seuraavat:
275. kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa puuttumaan näihin kysymyksiin viipymättä, toimimaan yhdessä palestiinalaishallinnon kanssa ja tiedottamaan edistymisestä parlamentille ja neuvostolle hyvissä ajoin; 276. on tyytyväinen siihen, että komissio on puuttunut tilintarkastustuomioistuimen esittämään huoleen suorien neuvottelumenettelyjen käytöstä ja tarjouskilpailumenettelyjen käytön lisäämisestä; on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että hallintopalveluja ja tarkastusta koskevien sopimusten yhteydessä olisi parempi käyttää tarjouskilpailuja; kannustaa komissiota muuttamaan tarjouskilpailumenettelyjen käytön pakolliseksi, jotta rahalle saadaan paras vastine ja jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille markkinatoimijoille, sallien kuitenkin poikkeukset kriisitilanteissa; 277. panee huolestuneena merkille, että rahoittajien, sekä jäsenvaltioiden että kolmansien maiden, palestiinalaishallinnolle antama rahoitus vähenee jatkuvasti; pitää huolestuttavana myös tilintarkastustuomioistuimen havaintoa, että komissio ja ulkosuhdehallinto eivät ole laatineet selkeää strategiaa, josta kävisi ilmi, miten palestiinalaishallinnon riippuvuutta unionin rahoitustuesta vähennettäisiin; panee merkille poliittiset rajoitteet, joiden vuoksi on erittäin vaikeaa vähentää tuntuvasti Palestiinan riippuvuutta ulkoisesta avusta; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa toteuttamaan edelleen toimia, joilla lisätään palestiinalaishallinnon taloudellista riippumattomuutta ulkopuolisista rahoituslähteistä; 278. kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa ottamaan täysimääräisesti huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joiden mukaan unionin palestiinalaishallinnolle myöntämään suoraan rahoitustukeen ei liity ehtoja, mikä heikentää komission ja ulkosuhdehallinnon mahdollisuuksia vaatia tuen avulla lisää uudistuksia; toteaa, että komissio, ulkosuhdehallinto ja jäsenvaltiot ovat Lähi-idän rauhanprosessia koskevien poliittisten tavoitteidensa mukaisesti tehneet poliittisen valinnan, että tukeen ei liitetä ehtoja, mutta katsoo, että asiaa voi olla tarpeen tarkastella uudelleen unionin tuen täytäntöönpanon vaikuttavuuden lisäämiseksi alueella; 279. kehottaa sen vuoksi komissiota ja ulkosuhdehallintoa kokeilemaan, voidaanko ˮenemmän enemmästäˮ ‑periaatetta soveltaa PEGASE-mekanismin täytäntöönpanossa, ja seuraamaan tiiviisti varojen maksattamista; odottaa saavansa tietoja mahdollisesti aikaansaadusta edistyksestä; 280. panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnot, joiden mukaan palestiinalaishallinto on edistynyt vain vähän virkamieskuntaa ja eläkejärjestelmiä koskevissa uudistuksissa, joiden tarkoituksena on vähentää yhä kasvavan henkilöstön ja eläkeläisten määrän julkistaloudellista vaikutusta; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa toimimaan viipymättä yhteistyössä palestiinalaishallinnon kanssa näiden rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja tiedottamaan niiden tilanteesta säännöllisesti parlamentille ja neuvostolle; 281. pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen havaintoja, joiden mukaan komissio ja ulkosuhdehallinto eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota PEGASE-rahoituksen fungibiliteettiin; on tilintarkastustuomioistuimen tavoin huolissaan siitä, että palestiinalaishallinto saattaa käyttää suoraa PEGASE-rahoitustukea omien määrärahojensa korvaajana virkamiehiä ja eläkeläisiä koskevan osa-alueen tukemiseen, jolloin se voi mahdollisesti rahoittaa muun muassa poliisi- ja turvallisuushenkilöstöä, joka ei ole oikeutettu suoraan PEGASE-rahoitustukeen; pyytää komissiota varmistamaan, että rahoitusta myönnetään ainoastaan hyväksyttyjen henkilöiden luettelon sisältämien lopullisten edunsaajien perusteella; 282. kehottaa tekemään suoran PEGASE-rahoitustuen maksattamista koskevan rikosteknisen tarkastuksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta varmistetaan, että rahoitusta ei jaeta tai kanavoida laittomasti ryhmille, jotka eivät ole siihen oikeutettuja, ja vaatii komissiota ja ulkosuhdehallintoa toimimaan täydessä yhteistyössä palestiinalaishallinnon kanssa, jotta estetään PEGASE-rahoituksen kaikki mahdollinen käyttö muuhun kuin aiottuun tarkoitukseen; pyytää tilintarkastustuomioistuinta avustamaan asianmukaisten tarkastusmenetelmien käytössä; 283. on myös huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnoista, joiden mukaan Gazassa yhä useammat palestiinalaishallinnon virkamiehet saavat palkkansa suorasta PEGASE-rahoitustuesta mutta eivät käy töissä; on sen vuoksi tyytyväinen näiden ohjelmien muuttamiseen pyrittäessä kestävään työllisyyteen ja hallinnon parantamiseen; 284. kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa keskustelemaan palestiinalaishallinnon kanssa viipymättä tarpeesta perustaa vahva sisäinen valvontamekanismi, jotta estetään sen omista määrärahoista tai suorasta PEGASE-rahoitustuesta peräisin olevan julkisen rahoituksen kaikki mahdollinen ohjaaminen unionin vuonna 2003 terroristijärjestöksi luokittelemaa Hamasia edustaville tai siihen yhteydessä oleville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille; 285. ottaa huomioon muun muassa seuraavat Israelin hallituksen palestiinalaishallinnolle asettamat rajoitukset:
286. kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa toimimaan edelleen Israelin hallituksen kanssa näiden kysymysten parissa ja muistuttamaan Israelia sille miehitysvaltiona kuuluvista kansainvälisen oikeuden mukaisista velvoitteista; 287. kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa ottamaan kattavasti huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja päätelmät ja panemaan sen suositukset kokonaisuudessaan täytäntöön tarkastellessaan vastaisuudessa uudelleen suoran PEGASE-rahoitustuen mekanismia; Tulevat vaiheet 288. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin suosittelee uuden ohjelmakauden 2014–2020 sekä unionin ja palestiinalaishallinnon välisen uuden toimintaohjelman tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi, että ulkosuhdehallinto ja komissio sitoutuvat tarkastelemaan PEGASE-mekanismia perusteellisesti uudelleen ottaen huomioon seuraavissa kohdissa esitetyt seikat; 289. katsoo, että ulkosuhdehallinnon ja komission olisi lujitettava tulevan suoran PEGASE-rahoitustuen suunnittelua erityisesti seuraavilla tavoilla:
290. katsoo, että komission olisi vähennettävä suoran PEGASE-rahoitustuen hallintokuluja seuraavilla tavoilla:
o 291. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan parlamentti |
| |||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0274/2013)(2), – ottaa huomioon selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta varainhoitovuonna 2012, pääluokka I – Euroopan parlamentti(3), – ottaa huomioon sisäisen tarkastajan vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 ja toimielinten vastaukset(4), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(5), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan ja 318 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(6) ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen(8) 13 artiklan, – ottaa huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 166 artiklan 1 kohdan, jonka mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti, – ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivoista – pääluokat I, II, IV, V, VI, VII, VIII, IX ja X(9), – ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 – Pääluokka I – Parlamentti(10), – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan, 80 artiklan 3 kohdan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0246/2014), A. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todetaan varainhoitovuoden 2012 hallintomenoista, että kaikki toimielimet käyttivät tyydyttävällä tavalla asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 edellyttämiä valvontajärjestelmiä; B. ottaa huomioon, että pääsihteeri vakuutti 6. syyskuuta 2013 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvio on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käyttöön otettu valvontajärjestelmä antaa tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; C. ottaa huomioon, että pääsihteeri vakuutti myös, että hänen tietoonsa ei ole tullut aiemmin mainitsemattomia asioita, jotka voisivat vahingoittaa toimielimen etua; 1. myöntää puhemiehelle vastuuvapauden Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa 16. huhtikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa(11); 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).
| ||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes EKR |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) ja kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0541 – C7-0283/2013), – ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2013 päivätyn komission vuosikertomuksen kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2012, – ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2013)0346), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2012 ja komission vastaukset(1) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(2), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2012 (05748/2014 – C7-0050/2014, 05750/2014 – C7-0051/2014, 05753/2014 – C7-0052/2014), – ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(3), jota tarkistettiin Ouagadougoussa, Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(4), – ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”)(5), – ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(6) 33 artiklan, – ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 18. syyskuuta 2000 tehdyn ja Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa sekä taloudellisen avun jakamista EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(7) 32 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(8) 74 artiklan, – ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(9) 119 artiklan, – ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(10) 142 artiklan, – ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (COM(2013)0660), – ottaa huomioon 13. lokakuuta 2011 annetut komission tiedonannot ˮEU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelmaˮ ja ˮKolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskeva uusi lähestymistapaˮ, – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan, 77 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0176/2014), 1. myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (COM(2013)0541 – C7‑0283/2013 – 2013/2206(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) ja kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0541 – C7-0283/2013), – ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2013 päivätyn komission vuosikertomuksen kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2012, – ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2013)0346), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2012 ja komission vastaukset(11) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2011 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(12), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2012 (05748/2014 – C7-0050/2014, 05750/2014 – C7-0051/2014, 05753/2014 – C7-0052/2014), – ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(13), jota tarkistettiin Ouagadougoussa, Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(14), – ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”)(15), – ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(16) 33 artiklan, – ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 18. syyskuuta 2000 tehdyn ja Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa sekä taloudellisen avun jakamista EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(17) 32 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(18) 74 artiklan, – ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(19) 119 artiklan, – ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(20) 142 artiklan, – ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (COM(2013)0660), – ottaa huomioon 13. lokakuuta 2011 annetut komission tiedonannot ˮEU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelmaˮ ja ˮKolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskeva uusi lähestymistapaˮ, – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan, 77 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0176/2014), 1. toteaa, että kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tilinpäätöstiedot on esitetty tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen taulukossa 2; 2. hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (COM(2013)0541 – C7‑0283/2013 – 2013/2206(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2011 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2013)0668) ja kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0541 – C7-0283/2013), – ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2013 päivätyn komission vuosikertomuksen kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoidosta varainhoitovuonna 2012, – ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2013)0346), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä ja kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2012 ja komission vastaukset(21) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(22), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antamat suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2012 (05748/2014 – C7-0050/2014, 05750/2014 – C7-0051/2014, 05753/2014 – C7-0052/2014), – ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen(23), jota tarkistettiin Ouagadougoussa, Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(24), – ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27. marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”)(25), – ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen 33 artiklan(26), – ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 18. syyskuuta 2000 tehdyn ja Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaista yhteisön tukien rahoitusta ja hoitoa sekä taloudellisen avun jakamista EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(27) 32 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(28) 74 artiklan, – ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(29) 119 artiklan, – ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(30) 142 artiklan, – ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (COM(2013)0660), – ottaa huomioon 13. lokakuuta 2011 annetut komission tiedonannot ˮEU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelmaˮ ja ˮKolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskeva uusi lähestymistapaˮ, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa mietinnöt ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 76 artiklan, 77 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0176/2014), A. ottaa huomioon, että unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT) suhteita ja unionin ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) suhteita säätelevän Cotonoun sopimuksen päätavoitteena on vähentää köyhyyttä ja kitkeä se lopulta kokonaan noudattamalla kestävän kehityksen tavoitteita ja pyrkimällä integroimaan AKT-maat ja MMA:t asteittain maailmantalouteen; B. ottaa huomioon, että Euroopan kehitysrahastot (EKR:t) ovat unionin pääasiallinen rahoitusväline AKT-maiden kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä; C. ottaa huomioon, että EKR:t ovat jäsenvaltioiden rahoittamia ja että komissio on täytäntöönpanevana elimenä vastuussa siitä, että EKR:ja koskeva vastuuvapaus voidaan myöntää; D. toteaa, että varainhoitovuonna 2012 kokonaissitoumusten määrä oli 3 745 miljoonaa euroa, yksittäisten sitoumusten 3 817 miljoonaa euroa ja maksujen 3 292 miljoonaa euroa; E. katsoo, että avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat demokraattisen valvonnan sekä vaikuttavan kehitysavun ennakkoedellytyksiä; F. toteaa, että budjettituella on keskeinen rooli muutosten aikaansaamisessa ja keskeisiin kehityshaasteisiin vastaamisessa, se sisältää merkittävän rahoitukseen liittyvän riskin ja sitä pitäisi myöntää ainoastaan, jos tuensaajavaltio pystyy osoittamaan riittävän avoimuuden, jäljitettävyyden, vastuuvelvollisuuden ja vaikuttavuuden ennen budjettituen vastaanottamista; G. toteaa, että avoimuuden edistäminen ja korruption ja petosten torjuminen ovat unionin budjettitukitoimien onnistumisen keskeisiä edellytyksiä, kuten komissio on korostanut edellä mainitussa tiedonannossaan kolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskevasta uudesta lähestymistavasta; H. toteaa, että kestävyys on ratkaisevaa kehitysavun vaikuttavuuden kannalta; I. toteaa, että yhteistyö ja koordinointi muiden rahoittajien ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on erityisen tärkeää, jotta voidaan välttää päällekkäisyyttä, varmistaa avun vaikuttavuus ja edistää kehitysavun valmiuksien kehittämistä tuensaajavaltioissa; J. toteaa, että on olennaista edistää unionin näkyvyyttä ja tuoda unionin arvoja esiin kaikessa kehitysavussa; K. toteaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden, kuten yhdistämismekanismien, käyttö nähdään yhtenä tapana laajentaa nykyisten välineiden eli tukien ja lainojen tarjoamia mahdollisuuksia; L. toteaa edellyttäneensä useaan otteeseen, että EKR:t sisällytetään yleiseen talousarvioon; Tarkastuslausuma Tilien luotettavuus 1. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n lopullinen tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:jen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2012 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta EKR:jen varainhoitoasetusten ja tilinpitäjän soveltamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; 2. toteaa, että budjettituen ja kansainvälisten organisaatioiden toteuttamille useiden rahoittajien tukemille hankkeille suunnatun unionin rahoituksen yhteydessä välineiden ja maksuehtojen luonne vähentää tapahtumien virhealttiutta; 3. panee merkille, että 1 153 kansalaisjärjestöä (57 prosenttia kaikista kansalaisjärjestöistä) toimii EuropeAidin toiminta-alalla ja ne saavat 1 520 miljoonaa euroa unionin rahoitusta ja 152 kansalaisjärjestöä (8 prosenttia) toimii humanitäärisen avun (ECHO) toiminta-alalla ja ne saavat 960 miljoonaa euroa unionin rahoitusta; panee merkille, että kansalaisjärjestöille myönnettävä unionin rahoitus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa; pyytää komissiota antamaan tiedot 30 suurimmasta ja 30 pienimmästä hankkeesta, joita kansalaisjärjestöt toteuttavat EKR:n varoilla, sekä yhteenvedon siitä, kuinka paljon järjestöjen omia varoja kuhunkin hankkeeseen on sijoitettu; 4. on huolissaan siitä, että perintämääräyksiä korkojen perimiseksi suuremmista eli yli 750 000 euron ennakkomaksujen koroista annetaan harvoin, mikä on sovellettavien sääntöjen vastaista, koska niissä todetaan, että perintämääräykset olisi annettava vuosittain; panee merkille, että ennakkorahoitusmaksujen seurauksena kertyneet korot vähennetään joskus aiheutuneita kuluja koskevista korvauspyynnöistä mutta kyseisiä korkoja ei ilmoiteta tuloina; 5. kehottaa komissiota soveltamaan EKR:jen varainhoitoasetusten säännöksiä suuriin ennakkomaksuihin liittyviin korkoihin ja tarkastelemaan yksityiskohtaisesti tilannetta edustustoissa ja laatimaan selkeän inventaarin sopimuksista, joissa on ennakkomaksuja; 6. pitää jälleen kerran valitettavana, että tapahtumia on usein kirjattu virheellisesti yhtenäiseen CRIS-hallintotietojärjestelmään (Common Relex Information System), mikä muuttaa vuotuisten tilinpäätösten valmistelussa käytettyjen tietojen yleistä laatua ja oikeellisuutta ja aiheuttaa etenkin vaaran, ettei noudateta ns. jaksotusperiaatetta, jonka mukaan kaikki tapahtumat kirjataan siihen tilikauteen, johon ne kuuluvat; 7. toteaa, että komissio on tietoinen tietojärjestelmänsä nykyisistä puutteista, mutta kehottaa viime vuosien tapaan painokkaasti komissiota jatkamaan toimia ja seuraamaan tätä aihetta jatkuvasti kaikilla toimintatasoilla, EuropeAidin keskushallinnossa ja unionin edustustoissa; Toimien sääntöjenmukaisuus 8. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tilinpäätöksen perustana olevat tulot ja sitoumukset ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset; 9. panee kuitenkin huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta, koska sen mukaan EuropeAidin keskushallinnon ja unionin edustustojen valvontajärjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia maksujen laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamisessa; 10. pitää valitettavana, että maksujen virhetaso oli olennainen valvontamekanismeissa todettujen puutteiden vuoksi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 167 väli- ja loppumaksutapahtumasta 44:ään (26 prosenttiin) liittyi virheitä; 11. palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen EKR:n maksujen todennäköisin virhetaso on 3 prosenttia eli vähemmän kuin vuonna 2011 (5,1 prosenttia) ja 2010 (3,4 prosenttia); 12. panee merkille, että otokseen sisältyneistä 127 menotapahtumasta 28:aan liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe ja että 20 tapahtumista oli komission jo tarkastamia loppumaksuja; panee merkille, että määrä on suurempi kuin vuonna 2011, jolloin vastaavat määrät olivat 29 ja 11; 13. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemissa budjettitukeen liittyvien tapahtumien kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevissa virheissä oli kyse siitä, että niissä sovellettiin väärin pisteytysmenetelmää, jolla määritettiin, täyttivätkö kumppanimaat täytäntöönpanosta riippuvaisten maksujen ehdot, ja että maksuja koskevien erityisehtojen täyttymistä ei ollut arvioitu; Järjestelmien vaikuttavuus 14. on tyytyväinen siihen, että komissio on huolehtinut ainakin osittain kaikkien tilintarkastustuomioistuimen EKR:ja koskevissa vuosikertomuksissaan vuosilta 2009 ja 2010 antamien suositusten täytäntöönpanosta, ja kehottaa komissiota varmistamaan myös tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2011 ja 2012 vuosikertomuksiin sisältyvien suositusten seurannan ja täytäntöönpanon; 15. toteaa, että EKR:jen täytäntöönpanossa käytettiin useita erilaisia avunantomenetelmiä ja mutkikkaita sääntöjä ja menettelyjä 79 eri maassa, mistä aiheutuu tilintarkastustuomioistuimen mukaan luonnostaan suuri toimintariski; 16. on syvästi huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, jonka mukaan valvontajärjestelmät ovat vain osittain vaikuttavia; 17. pitää jälleen valitettavana, että EuropeAidin ennakkotarkastukset, jotka tehtiin ennen hankkeiden maksujen suorittamista, olivat tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan edelleen puutteellisia; pitää huolestuttavana, että virheitä on havaittu ulkoisista tarkastuksista ja menojen varmentamisesta huolimatta; 18. kehottaa komissiota tarkistamaan niiden ulkoisten tarkastajien sopimukset, joiden EuropeAidille tai unionin edustustoille antamat tarkastuskertomukset eivät todistetusti ole ammatillisten tarkastusvaatimusten tai sopimusmääräysten mukaisia; 19. kehottaa EuropeAidia ja unionin edustustoja keskittymään enemmän ulkoisten tarkastusten ja menojen varmentamista koskevien kertomusten seurantaan, etenkin kun on kyse sellaisen määrän perinnästä, joka ei ole tukikelpoinen; 20. pitää valitettavana jatkuvaa sumaa, joka johtuu myöhään tapahtuvasta menojen tarkastamisesta ja hyväksymisestä ja sopimusten päättämisestä; panee merkille tästä aiheutuvat kielteiset seuraukset, jotka koskevat ennakkotarkastusten yleistä laatua ja luotettavuutta mutta myös tapahtumien jäljitettävyyttä, kirjausketjua tai todentavaa aineistoa; kehottaa EuropeAidia korjaamaan tilanteen viipymättä; 21. kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään vahvistaa nykyisiä valvontajärjestelmiään ja etenkin varmistaa toiminnan parempi jatkuminen ja asiakirjojen luotettava hallinnointi, mitä edellytetään sisäisen valvonnan standardeissa, ja raportoimaan vuosittain parlamentille toteutetuista korjaavista toimista; 22. on edelleen erittäin huolestunut siitä, että hallintotietojärjestelmässä on vieläkin puutteita ulkoisten tarkastusten ja menovarmennusten tulosten ja seurannan osalta, vaikka komissio sitoutui parantamaan CRIS-tietojärjestelmän tietojen laatua vuonna 2012; kehottaa komissiota lisäämään ponnisteluja kehittääkseen ja ottaakseen käyttöön CRIS-tietojärjestelmän tarkastusmoduulin ja erityisesti kaikkien tarkastuskertomusten seurannan lähitulevaisuudessa; 23. panee tyytyväisenä merkille ponnistelut keskeisten tulosindikaattoreiden käytössä, jotka liittyvät maksujen myöhästymistä koskeviin tarkistuksiin ja säännöllisiin muistutuksiin maksujen hallinnointia hoitavalle henkilöstölle; kannustaa lisäksi käyttämään riskienarviointeja paremmin seurattaessa unionin edustustojen hankkeiden kokonaiskuvaa; 24. on sitä mieltä, että henkilöstön tietoisuuden ja tarkastuksia koskevan tuntemuksen lisääminen kaikkien edellä mainittujen aiheiden ja useimmin toistuvien virheiden osalta on keskeisessä asemassa henkilöstörajoitteista huolimatta; katsoo, että valvontajärjestelmien ja -ketjun parantamiseksi kaikilla toimintatasoilla ja EuropeAidin tulosten parantamiseksi olisi ponnisteltava pitkäjänteisesti; 25. panee tyytyväisenä merkille ensimmäisen jäännösvirhetasoa koskevan selvityksen, joka koskee EuropeAidin suorittamia päätettyjä tapahtumia, ja jossa arvioidaan jäännösvirheiden taloudellista vaikutusta, kun kaikki ennakko- ja jälkitarkastukset on toteutettu; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan voidakseen paremmin analysoida ja dokumentoida keskeiset virhetyypit ja alentaa jäännösvirhetasoa tulevina vuosina; 26. panee merkille, että selvityksen mukaan virhetaso oli arviolta 3,6 prosenttia (mikä vastaa 259,5 miljoonan euron määrää), kun taas tilintarkastustuomioistuin arvioi sen olevan 3 prosenttia; toteaa, että pääasialliset syyt ovat (tärkeysjärjestyksessä esitettynä) virheet ja puutteet kansainvälisten järjestöjen toteuttamissa unionin rahoittamissa hankkeissa, määriä ei ole peritty takaisin tarkastusten tai tarkastuskäyntien perusteella, lukuisat virheet, jotka liittyvät välillisesti hallinnoituihin unionin varoihin, ja hankintamenettelyjä koskevan dokumentaation puuttuminen; odottaa, että tätä jäännösvirhetasoa koskevaa työtä hiotaan edelleen vuonna 2013 luotettavuuden lisäämiseksi ja että tulokset esitetään parlamentille; 27. kehottaa komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta käyttämään tulevina vuosina vertailtavissa olevaa tarkastuslähestymistapaa, jotta vastuuvapausmenettelyssä voidaan arvioida asioita yhtenäisesti ja vertailukelpoisesti; 28. panee merkille, että 85 prosenttia EuropeAidin vuotuisesta tarkastussuunnitelmasta vuodeksi 2010 ja 53 prosenttia vuotuisesta tarkastussuunnitelmasta vuodeksi 2011 saatettiin päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä; muistuttaa, että tarkastusten yhteydessä havaittuja keskeisiä puutteita ovat (tarkoituksenmukaisten) tositteiden puute ja se, että toimeksisaajat ja edunsaajat soveltavat hankintamenettelyjä epäasianmukaisesti; kehottaa komissiota vahvistamaan entisestään valvontamekanismejaan ja koulutustoimiaan, jotta kyseiset puutteet voidaan estää tulevaisuudessa; 29. kehottaa EuropeAidia jatkamaan asianmukaisten välineiden ja toimien kehittämistä EuropeAidin keskushallinnon ja unionin edustustojen valvontarakenteen yleisen vaikuttavuuden parantamiseksi toteuttamalla kohdennettuja tiedotustoimia tai siten, että henkilöstö ja edunsaajat käyttävät enemmän varainhoitoa varten tarkoitettua työkalua; 30. palauttaa mieliin, että varmuuden saamiseen tähtäävä prosessi edellyttää myös toimia unionin edustustojen tilintekovelvollisuuden vahvistamiseksi sekä ulkomaanavun hallinnointia koskevien kertomusten (EAMR) laadun ja kattavuuden parantamiseksi; 31. kehottaa EuropeAidia ja Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) vahvistamaan unionin edustustojen päälliköiden valvontaa heidän toimiessaan komission valtuuttamina tulojen ja menojen hyväksyjinä, jotta voidaan lisätä heidän tilintekovelvollisuuttaan vuotuisen toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä; 32. pitää valitettavana, että viime vuonna esitetystä suosituksesta huolimatta sisäisen tarkastuksen yksikön (IAC) toiminnassa ei ole havaittavissa merkittävää parannusta; katsoo, että yksiköllä on osuutensa sisäisen valvontajärjestelmän parantamisessa tai valvontarakenteen tai -mekanismien kustannustehokkuusanalyysissä; edellyttää jälleen kerran, että tilanne korjaantuu vuonna 2013; 33. panee merkille, ettei epäkohtien paljastamistapauksia ole raportoitu kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevista virheistä ja toimintaympäristöön liittyvistä suurista riskeistä huolimatta; kehottaa jälleen komissiota kehittämään edelleen sekä epäkohtien paljastamista koskevia toimintaperiaatteitaan – etenkin unionin edustustoissa – että petostentorjuntastrategiaansa, jotta voidaan havaita päällekkäisen rahoituksen tapaukset; 34. pyytää komissiota ottamaan huomioon todellista omistajaa ja edunsaajaa (beneficial ownership) koskevan käsitteen viimeaikaisen kehityksen unionissa, koska siitä on keskusteltu rahoitusjärjestelmän rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen käyttämisen estämisestä lähitulevaisuudessa annettavan tarkistetun direktiivin yhteydessä; pyytää komissiota raportoimaan asiasta vuotuisessa toimintakertomuksessaan; 35. on huolissaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012(31) 190 artiklan 2 kohdasta; panee merkille, että näistä säännöistä määrätään myös AKT-maita koskevan Cotonoun sopimuksen 72 ja 73 artiklassa; panee tässä yhteydessä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 14/2013 olevan 36, 37 ja 76 kohdan, joissa todetaan muun muassa, että joissakin tapauksissa tarjouskilpailumenettely olisi voitu toteuttaa; kehottaa komissiota arvioimaan hankintamenettelystä poikkeamista koskevia sääntöjä kriittisesti ja raportoimaan aiheesta vuosikertomuksessaan; Budjettituki 36. panee merkille, että vuonna 2012 kaikesta EKR-avusta 891 miljoonaa euroa eli 29 prosenttia annettiin budjettitukena; 37. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion, jonka mukaan yleiset tukikelpoisuusehdot, esimerkiksi julkisen sektorin varainhoidossa saavutettu edistyminen, täyttyvät; 38. panee tyytyväisenä merkille, että sen jälkeen, kun komission 13. lokakuuta 2011 antamassa tiedonannossa ”Kolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskeva uusi lähestymistapa” esitettiin uusi toimintalinja, budjettituen hallinnoinnissa on kiinnitetty enemmän huomiota tilintekovelvollisuuteen, avoimuuteen ja parempaan riskinhallintaan; 39. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio kiinnittää enemmän huomiota petosten ja korruption torjuntaan erityisesti arvioitaessa julkista varainhoitoa koskevaa tukikelpoisuuskriteeriä budjettituen myöntämisen yhteydessä; toteaa tässä yhteydessä, että korruptio ja petokset ovat yksi viidestä riskiluokasta, jotka komissio on määrittänyt osana budjettitukea koskevaa ohjelmaa varten kehittämäänsä riskinhallintakehystä; 40. panee merkille, että hyvään hallintoon liittyvien ohjelmien rahoituksella tuetaan kehitysmaita, jotta ne voivat torjua petoksia, korruptiota ja varojen väärinkäyttöä; korostaa, että lahjomaton oikeuslaitos on hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen varmistamisen ehdoton edellytys; kehottaa komissiota korostamaan voimakkaasti oikeuslaitoksen uudistusohjelmia; 41. toteaa, että budjettitukiohjelmia varten laaditun riskinhallintakehyksen vaiheittainen käyttöönottokausi saatettiin päätökseen vuoden 2012 lopussa ja että kehyksen noudattaminen on ollut pakollista 1. tammikuuta 2013 alkaen kaikissa uusissa sopimuksissa ja maksuissa; pitää myönteisenä, että budjettitukiohjelmien riskinhallintakehystä on vahvistettu, ja pyytää seuraavassa vastuuvapausmenettelyssä kertomusta toteutetusta riskistrategiasta ja toteutetuista toimista; 42. odottaa, että komissio noudattaa sitoumustaan yhdenmukaistaa EKR:jen demokraattista valvontaa parlamentin harjoittaman kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevan valvonnan kanssa komission 29. kesäkuuta 2011 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” esitetyn mukaisesti; 43. panee merkille EuropeAidin päätöksen luoda kumppanimaihin alueellisia keskuksia, jotta voidaan kohentaa budjettitukitoimien laatua ja toimintaperiaatteita koskevaa vuoropuhelua; pyytää komissiota raportoimaan parlamentille seuraavan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä ensimmäisistä tuloksista tai saaduista kokemuksista; 44. toteaa, että komissiolla on liikkumavaraa sen arvioidessa yleisten tukikelpoisuusehtojen täyttymistä suorittaakseen maksut kumppanimaalle eriyttämisperiaatteen ja tukikelpoisuusperusteita koskevan dynaamisen lähestymistavan mukaisesti; on huolissaan siirrettyjen varojen loppukäytöstä ja niiden jäljitettävyysmahdollisuuksien vähyydestä, kun unionin varat sulautetaan kumppanimaan talousarviovaroihin; 45. tukee budjettitukiohjelmiin liittyvien relevanttien talousarviotietojen julkaisemista, jotta voidaan kohentaa kansallista ja keskinäistä tilintekovelvollisuutta, myös kansalaisia kohtaan; 46. panee merkille, että käynnissä olevia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa toteutettavia EKR-hankkeita koskevat arvioinnit, jotka saatettiin päätökseen vuonna 2012, osoittavat, että hankkeiden suunnittelu ja hyödyllisyys sekä vaikutukset ja kestävyys olivat parantuneet mutta toisaalta tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen liittyi myös jatkuvia ongelmia ja että vain hieman yli puolet hankkeista saa hyvän tai erittäin hyvän arvosanan(32); suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2012 käynnistettiin kattavat puiteohjelmat, joilla pyritään parantamaan selviytymiskykyä Sahelin alueella (AGIR – Alliance globale pour l'initiative Résilience – Sahel) ja Afrikan sarven alueella (SHARE – Supporting Horn of Africa Resilience), jotta voidaan puuttua tehokkaammin alueiden jatkuvaan puutteelliseen elintarviketurvaan; 47. on huolestunut siitä, että moniin arvioituihin Tyynenmeren alueen hankkeisiin todettiin liittyvän vakavia puutteita, että tällaisten hankkeiden osuus kasvaa ja että vain 40,4 prosenttia hankkeista on luokiteltu ”hyviksi” tai ”erittäin hyviksi”; kehottaa komissiota tutkimaan edelleen puutteiden syitä ja parantamaan maiden sisäisiä valmiuksia, jotta hankkeiden suunnittelua ja toteutusta voidaan parantaa(33); 48. panee tyytyväisenä merkille Karibian alueen hankkeiden yleisesti ottaen tyydyttävän ja parantuneen laadun ja toteaa, että arvioinnin mukaan 75,47 prosenttia hankkeista toimii hyvin tai erittäin hyvin(34); 49. kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että varojen maksaminen budjettituesta evätään, sitä vähennetään tai se perutaan, kun ei saavuteta selkeitä alkuperäisiä tavoitteita ja sitoumuksia ja kun unionin poliittiset ja taloudelliset edut ovat vaarassa; 50. palauttaa mieliin, että resurssien suuntaamista toisaalle koskeva riski on edelleen suuri ja että julkiseen varainhoitoon ja uudistuksiin liittyy korruptio- ja petosriski; toistaa, että EuropeAidin keskushallinnon ja unionin edustustojen päälliköiden olisi kiinnitettävä enemmän ja johdonmukaisesti huomiota näihin riskeihin poliittisessa ja toimintapoliittisessa vuoropuhelussa, etenkin jotta voidaan arvioida kyseessä olevan hallituksen myötämielisyyttä ja sen valmiutta toteuttaa uudistuksia; Kongon demokraattisen tasavallan hallintotavan parantamiseen tarkoitettu unionin tuki 51. kehottaa komissiota ja EUH:ta koordinoidusti muiden kehitysyhteistyökumppaneiden ja myös jäsenvaltioiden kanssa kiinnittämään yhdennentoista EKR:n ohjelmasuunnittelua ja unionin tulevien ohjelmien suunnittelua silmällä pitäen enemmän huomiota siihen, että varmistetaan tuen asianmukainen jakautuminen kaikkien – erityisesti köyhimpien – maakuntien kesken, jotta vältetään kehitysavun jakautumiseen liittyvät maantieteelliset eroavuudet; kehottaa yhdistämään keskustasolla maksettavan tuen maakuntien tasolla toteutettaviin ohjelmiin, joiden yhteydessä poliittinen ja alueellinen hajauttaminen nivelletään parempiin luonnonvarojen hallintastrategioihin sekä infrastruktuurien kunnostamiseen ja kehittämiseen; arvioi uudelleen luonnonvarojen hallinnan parantamiseen tarkoitetun EU-tuen tarvetta kattavan tarpeidenarvioinnin avulla; 52. kehottaa komissiota ja EUH:ta painottamaan Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisten kanssa käytävässä vuoropuhelussa enemmän sitä, että demokraattiset vaalit kuuluvat hallintotavan ytimeen; kehottaa komissiota ja EUH:ta arvioimaan tarkasti kaikki riskit, jotta kyetään varmistamaan, ettei alaa koskevilla unionin ohjelmilla tueta nykyisen järjestelmän vahvistumista; 53. kehottaa komissiota ja EUH:ta edistämään Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisten vastuullisuuden kehittämistä lisäämällä valmiuksien parantamiseen suunnattavaa tukea kansallisille valvontaelimille, erityisesti Kongon demokraattisen tasavallan parlamentin erityisvaliokunnille sekä ylimmälle tarkastuselimelle; 54. palauttaa mieliin, että kaikilla unionin yhteistyöstrategian kattamilla hallintotapaan liittyvillä aloilla on systemaattisesti arvioitava tarvetta petosten ja lahjonnan torjunnan tukemiseen; 55. painottaa, että EKR:n rahoituksella olisi tuettava Kongon demokraattisen tasavallan keskeisten lainkäyttöelinten pitkän aikavälin rakenneuudistusta, jotta varmistetaan oikeusvaltioperiaatteen kestävä täytäntöönpano valtiossa; panee tässä yhteydessä merkille, että Rejusco-ohjelmalle myönnettiin 7,9 miljoonaa euroa ja Pag-ohjelmalle 9 miljoonaa euroa yhdeksännestä EKR:stä; pitää valitettavana, että ohjelmien ennakoidut tavoitteet jäivät saavuttamatta, ja toteaa, että tämän seurauksena komission rahoitusosuutta Rejusco-ohjelmasta vähennettiin ja että se lakkautettiin Pag-ohjelman kohdalla; kehottaa komissiota arvioimaan erityisiä puutteita, joita havaittiin näiden kahden ohjelman valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, jotta olisi mahdollista kehittää oikeudellista uudistusta koskevia kestävämpiä ohjelmia paremmin räätälöityine tavoitteineen yhdennentoista EKR:n kehyksessä; 56. katsoo, että ohjelmien alussa sekä säännöllisesti niiden täytäntöönpanon aikana on arvioitava ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvien keskeisten riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia arvioimalla maan soveltamien hallintotavan parantamista koskevien toimintapolitiikkojen ja -suunnitelmien relevanttiutta ja uskottavuutta suhteessa käytettävissä oleviin institutionaalisiin ja taloudellisiin resursseihin ja seuraamalla, kuinka Kongon demokraattisen tasavallan viranomaiset edistyvät sitoumustensa toteuttamisessa; kehottaa ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla ehkäistään tai lievennetään riskejä, ja määrittämään selkeästi toimet, jotka on toteutettava riskien toteutuessa; 57. katsoo, että komission olisi keskitettävä tavoitteensa rajattuun joukkoon painopistealoja, laadittava säännölliset arviointitoimet kattava aikataulu, joka soveltuu paremmin ohjelman toteutusympäristöön, ja annettava mahdollisuus joustavuuteen ohjelman toteutusvaiheessa, jotta tavoitteita voidaan tarvittaessa mukauttaa oikea-aikaisesti; 58. katsoo, että komission olisi vahvistettava politiikkaa koskevaa jäsenneltyä vuoropuhelua ja poliittista vuoropuhelua Kongon demokraattisen tasavallan kanssa; toteaa, että tässä yhteydessä on Cotonoun sopimuksen määräyksiä (erityisesti sen 96 artiklaa) kaikilta osin noudattaen i) asetettava selkeät, relevantit, realistiset ja aikaan sidotut tavoitteet, joista sovitaan yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa, ii) arvioitava säännöllisesti sovittujen tavoitteiden noudattamista osana hallituksen kanssa käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja iii) harkittava tarkan pohdinnan jälkeen ohjelman mukauttamista tai poikkeustapauksissa keskeyttämistä tai lakkauttamista, jos Kongon demokraattisen tasavallan viranomaiset eivät osoita riittävää sitoutumista ehtojen noudattamiseen; 59. kehottaa Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisia hyväksymään mahdollisimman pikaisesti toimenpiteet, jotka ovat tarpeen aihepiirikohtaisten työryhmien toiminnan parantamiseksi, ja seuraamaan toimenpiteiden toteuttamista; 60. kehottaa komissiota lujittamaan aktiivisemmin johtajuuttaan jäsenvaltioihin nähden tukemalla koordinoitua poliittista vuoropuhelua ja lisäämällä unionin kannustinvaikutusta Kongon demokraattisen tasavallan viranomaisiin; Unionin apu Haitille 61. panee merkille, että komissio ei parlamentin vuosien 2010 ja 2011 vastuuvapausmenettelyissä antamista päätöslauselmista huolimatta ole vielä julkaissut tyhjentäviä tulosindikaattoreita, joihin Haitin tasavallalle annettava budjettituki perustui, eikä Haitin hallituksen tukikelpoisuuteen liittyvää yksityiskohtaista tulosarviointia, johon päätös budjettituen antamisesta perustui; 62. panee merkille, että komissio ja Haitin tasavalta allekirjoittavat lähiaikoina valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen, jonka pitäisi olla budjettitukea koskevien uusien kriteerien mukainen, jotka on esitetty komission 13. lokakuuta 2011 antamassa tiedonannossa ”Kolmansille maille annettavaa EU:n budjettitukea koskeva uusi lähestymistapa”; 63. kehottaa komissiota lähettämään valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen ja kaikki sen perustana olevat arviot parlamentille mahdollisimman pian; pyytää komissiota selventämään, millä tavoin sopimus on edellä mainitun komission tiedonannon mukainen; 64. vaatii komissiota selittämään parlamentille, mitä tuloksellisuutta koskevia tavoitteita Haitin viranomaisille on asetettu vastineena budjettituelle ja miten näitä tavoitteita arvioidaan, varsinkin kun otetaan huomioon tuoreet huolenaiheet oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen heikkenemisestä Haitissa ja maan toistuvasti huonoista tuloksista kansainvälisissä korruptiovertailuissa; 65. kehottaa komissiota varmistamaan, että vaikutusten arviointi valmistuu ilmoitetun mukaisesti huhtikuuhun 2014 mennessä, kuten vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyä koskevan parlamentin päätöslauselman 62 ja 63 kohdassa edellytetään, ja että se toimitetaan parlamentille; 66. viittaa Haitissa vuonna 2012 vierailleen talousarvion valvontavaliokunnan valtuuskunnan raporttiin, jossa todetaan, että on tarpeen lisätä huomattavasti yleisiä mahdollisuuksia saada tietoa Haitissa toteutettujen, unionin rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien tuloksista; 67. panee merkille, että kyseisen valtuuskunnan raportin julkaisemisen jälkeen ja unionin osallistuttua kansainvälisen avun avoimuutta koskevaan IATI-aloitteeseen on tapahtunut joitakin parannuksia; 68. kehottaa komissiota raportoimaan, miten Haitin hallituksen raportit ja selvitykset unionilta saaduista varoista ovat kehittyneet sen jälkeen, kun talousarvion valvontavaliokunnan valtuuskunta havaitsi valvontajärjestelmien olevan riittämättömät ja varojen käyttöä koskevien selvitysten olevan ala-arvoisia; 69. kehottaa komissiota nopeuttamaan merkittävästi unionin rahoittamien hankkeiden ja ohjelmien seurantaa ja arviointia koskevaa parannusprosessia ja asettamaan tuloksena saadut tiedot nopeammin yleisesti saataville käyttäjäystävällisellä tavalla IATI-aloitteen hengen ja kirjaimen mukaisesti; Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa 70. on huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi työsuunnitelmiin, avustuksiin sekä komission ja kansainvälisten järjestöjen välisiin rahoitussopimuksiin liittyvissä tapahtumissa virheitä useammin kuin muissa tukimuodoissa eli 31 tapahtumassa 71 testatusta (44 %); 71. korostaa edelleen tarvetta vahvistaa kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavaa yhteistyötä ja kontakteja, mitä tulee virheisiin, joita havaittiin niiden toteuttamissa tapahtumissa, ja keskustelua yhteisistä toimista niiden estämiseksi; 72. uskoo vakaasti, että hyvien käytäntöjen vaihtaminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan määrittää samanlaiset ja kestävät varmentamista koskevat perusperiaatteet unionin varainhoitoasetusten mukaisesti; 73. tukee lisäksi toimia, joiden ansiosta unionin ja Maailmanpankin menetelmistä syntyy parempi keskinäinen ymmärrys ja joilla vahvistetaan erityisrahastojen varojen käytön valvonnan hallinnoinnin yleistä laatua ja luotettavuutta; katsoo, että komission seitsemän pilarin arviointi muodostaa todellisen viitearvon asianmukaisen varmuustason saavuttamiseksi; 74. suhtautuu myönteisesti Maailmanpankin päätökseen pyrkiä poistamaan luottamuksellisuuteen perustuva rajoitus sekä Maailmanpankin ja komission väliseen työjärjestelyyn, jossa kummastakin toimielimestä on nimetty yksi yhteyshenkilö hoitamaan yhteistyössä erityistapaukset, joissa asiakirjoja on edelleen vaikea saada, niin tilintarkastustuomioistuimen tarkastusta kuin komission tekemää jäännösvirhetason selvitystä varten; 75. pitää hyvänä, että Maailmanpankki on luonut yhden keskitetyn palvelupisteen kaikille erityisrahastoja koskeville tarkastuksille ja varmennuksille ja että se on luomassa selkeytetyt puitteet erityisrahastojen tarkastusten uudelleentarkastelukysymyksiä varten; muistuttaa olevansa erittäin kiinnostunut jakamaan enemmän kaikkia relevantteja tietoja unionin rahoittamien erityisrahastojen tarkastuksista; 76. panee huolestuneena merkille komission ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean sihteeristön jatkuvat näkemyserot julkisen kehitysavun mahdollisuudesta saada Euroopan investointipankin (EIP) lainoja; kannustaa komissiota julkisen kehitysavun kriteerien uudistamista vuonna 2015 silmällä pitäen ratkaisemaan kiistat rauhallisesti, koska se on tärkeää, jotta voidaan varmistaa virheettömät tilastotiedot ja rahoitusosuuksien vertailtavissa olevat viitearvot, jotka myötävaikuttavat kehitystavoitteisiin; 77. kannustaa EIP:a edistämään vuoropuhelua hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa ja varmistamaan samalla tiettyjen hankkeiden yhteydessä, että hankkeiden täytäntöönpanossa mukana olevien järjestöjen oikeudellinen status tarkistetaan; 78. pyytää komissiota varmistamaan hallituksista riippumattomien järjestöjen hankkeita rahoittaessaan, mikä osa rahoituksesta tulee järjestön omasta yksityisestä rahoituksesta ja mikä osa kansallisilta hallituksilta tai unionilta; kehottaa komissiota julkaisemaan havainnoistaan raportin vuosittain; Investointikehys 79. palauttaa mieliin, että yhdeksännestä ja kymmenennestä EKR:sta myönnettiin 3 137 miljoonaa euroa investointikehykseen; 80. pitää viime vuosien tapaan valitettavana, että investointikehys ei kuulu tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuman eikä Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn piiriin, vaikka hankkeet toteuttaa EIP unionin puolesta ja riskillä EKR:n varoin; kehottaa tästä syystä saattamaan kolmikantasopimuksen päätökseen lokakuussa 2015 toteutettavan tarkistamisen yhteydessä ja sisällyttämään investointikehyksen tavanomaiseen vastuuvapausmenettelyyn; 81. pyytää tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EIP:n ulkoisen lainanannon tuloksellisuudesta ja sen yhteydestä unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja -tavoitteisiin ennen EIP:n ulkoisen valtuuden väliarviointia ja investointikehyksen väliarviointia sekä vertaamaan lisäarvoa EIP:n käyttämiin omiin varoihin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäksi erottelemaan analyysissään unionin yleisestä talousarviosta annetut ja jäsenvaltioiden antamat takuut, EKR:n investointikehyksen sekä näistä sijoituksista takaisin saatujen varojen käytön ja monet erilaiset yhdistämistavat, joita EIP käyttää EU–Africa Infrastructural Trust Fund -erityisrahastossa ja Caribbean Investment Facility -rahoitusvälineessä; 82. panee tyytyväisenä merkille ensimmäisen raportin EIP:n uudesta tulosten mittaamisjärjestelmästä (REM), jonka avulla voidaan arvioida paremmin hankkeen odotettuja tuloksia, ja pyytää julkaisemaan koko metodologian ja etenkin indikaattorit, joita on käytetty yhteyden luomisessa unionin kehitysyhteistyötavoitteisiin; pyytää EIP:a esittämään säännöllisesti raportin REM:stä ja ilmoittamaan siitä parlamentille; 83. kannustaa EIP:a hiomaan REM:ää tarpeen mukaan ottamalla huomioon ensimmäisen palautteen kaikilta sidosryhmiltä, ylläpitämällä yhteyttä unionin kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa ja ilmoittamalla vuosikertomuksessa REM-tuloksen toimintoa kohti AKT-maissa tai MMA:illa; 84. katsoo, että toimielinyhteistyön parantamista ja etenkin komission ja EUH:n ohjelmasuunnittelutasolla tekemää lisätyötä on jatkettava; 85. katsoo, että EIP:n olisi myös jatkossa tarkasteltava, onko tuloksista raportointi yhdenmukaista muiden kansainvälisten yhteisrahoitusta tarjoavien elinten kanssa, ja käytettävä yhteisiä indikaattoreita ja määritelmiä; 86. pitää välttämättömänä varmistaa unionin näkyvyyden lisääminen tuomalla esiin unionin arvoja eri toiminta-aloilla, kuten ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistäminen, sosiaali- ja ympäristönormien kohentaminen sekä kestävän kehityksen ja osallisuutta edistävän talouskasvun yleinen tukeminen; 87. tukee unionin ulkoisten toimien yhteydessä sitä, että kehitetään vaiheittain uusia rahoitustuotteita komission ja jäsenvaltioiden kanssa; tukee sitä, että investointikehyksestä tarjotaan edelleen – täydentävyysperiaatteen mukaisesti – näitä vaihtoehtoisia rahoitusehtoja, joita ei normaalisti ole saatavilla paikallisilla rahoitusmarkkinoilla ja jotka voidaan ottaa käyttöön kehittämällä tuotteita, joissa yhdistetään unionin avustuksia, lainoja ja riskinjakovälineitä tai takuita; edellyttää, että näiden välineiden käytölle määritellään parhaat käytännöt ja tarkat kelpoisuuskriteerit ja että vahvistetaan jäsennetyt raportointi-, seuranta- ja valvontaehdot; 88. pyytää komissiota tarkastelemaan investointikehyksen kehitysvaikutusta Euroopan unionin kehitys- ja ulkomaanavun politiikoista ja niiden toteuttamisesta parlamentille ja neuvostolle antamassaan vuosikertomuksessa sekä vuotuisessa toimintakertomuksessa; 89. pyytää komissiota esittämään kokonaisvaltaisen raportin rahoitusvälineiden vaikutuksista ja tuloksista rahoitusmuotojen yhdistämistä ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan yhteistyön puitteissa; 90. odottaa mielenkiinnolla investointikehyksen sisällyttämistä seuraavaan unionin tukea yksityissektorin kehittämiseksi koskevaan arviointikertomukseen; EKR:n sisällyttäminen talousarvioon 91. pitää valitettavana, että unionin yleiseen talousarvioon sovellettavissa uusissa varainhoitosäännöissä (asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012) EKR:iä ei ole sisällytetty yleiseen talousarvioon; 92. muistuttaa, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet näiden varainhoitosääntöjen tarkistamisesta, jotta niihin voidaan sisällyttää muutokset, jotka ovat tarpeen monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käytyjen neuvottelujen tuloksena, mukaan luettuna kysymys EKR:n mahdollisesta sisällyttämisestä yleiseen talousarvioon; kehottaa jälleen kerran neuvostoa ja jäsenvaltioita suostumaan siihen, että EKR sisällytetään kokonaisuudessaan yleiseen talousarvioon; 93. korostaa, että sisällyttämällä EKR talousarvioon vähennettäisiin tuen toimittamisesta aiheutuvia kustannuksia ja yksinkertaistettaisiin raportointi- ja tilinpitovaatimuksia, koska hallinnollisten määräysten kokonaisuuksia ja päätöksentekorakenteita olisi kahden sijasta vain yksi; 94. toteaa komission sitoutuneen siihen, että EKR sisällytetään yleiseen talousarvioon viimeistään Cotonoun sopimuksen voimassaolon päättyessä vuonna 2020; korostaa kuitenkin omana kantanaan, että sisällyttämisen olisi tapahduttava mahdollisimman pian; 95. pitää valitettavana, että komissio ei ole yhdennentoista EKR:n tulevasta sisäisestä sopimuksesta keskusteltaessa tehnyt ehdotusta yhdestä varainhoitoasetuksesta EKR:jen hallinnon rationalisoimiseksi; 96. pitää yhdennentoista EKR:n toteuttamisen yhteydessä huolestuttavana, että yhteisöt, joille siirretään talousarvion toteuttamistehtäviä, voivat siirtää niitä edelleen muille yksityisoikeudellisille järjestöille, joilla on palvelunhankintasopimus, mistä seuraa luottamussuhteiden ketjutus; palauttaa tämän toteuttamistavan osalta mieliin, että kyseisten yhteisöjen on taattava unionin taloudellisten etujen tehokas suoja; Parlamentin päätöslauselmien seuranta 97. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen parlamentin vuotuisessa vastuuvapausmietinnössään antamien suositusten seurantaan.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Eurooppa-neuvosto ja neuvosto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0275/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(7), – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0189/2014), 1. lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (COM(2013)0570 – C7‑0275/2013 – 2013/2197(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(8), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0275/2013)(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(10), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(11), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(12) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(13) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(14), – ottaa huomioon komission jäsenen Algirdas Šemetan 25. marraskuuta 2011 päivätyn kirjeen, jossa tämä vastaa vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyyn liittyneen kyselyn kysymykseen 58, – ottaa huomioon Maroš Šefčovičin 23. tammikuuta 2014 päivätyn kirjeen, jossa tämä vastaa komission edustajana esittelijän neuvostolle osoittamiin kysymyksiin, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0189/2014), A. katsoo, että kaikkien unionin toimielinten olisi toimittava avoimesti ja oltava kaikin puolin vastuussa unionin kansalaisille niille unionin toimieliminä uskotuista varoista; B. toteaa, että parlamentti ei pysty tekemään tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä, koska sen kysymyksiin ei ole saatu vastausta eikä sillä ole riittävästi tietoa; 1. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastustyönsä perusteella, että virhetaso ei kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2012 päättyneeltä varainhoitovuodelta; 2. huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin esitti vuoden 2012 vuosikertomuksessa Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa koskevia huomautuksia, jotka liittyivät hankintamenettelyjen suunnittelussa esiintyneisiin virheisiin; toteaa, että yksi virheistä liittyy neuvottelumenettelyn täytäntöönpanoon ja toinen erään valintaperusteen soveltamiseen; 3. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin annetut vastaukset ja suosittaa tilintarkastustuomioistuimen tavoin, että tulojen ja menojen hyväksyjillä olisi oltava käytössään asianmukaiset tarkastusmenettelyt ja paremmat ohjeet, joiden avulla voitaisiin parantaa hankintamenettelyjen suunnittelua, koordinointia ja toimivuutta; suosittelee noudattamaan tiukemmin hankintasääntöjä, jotka sitovat unionin kaikkia toimielimiä; 4. toteaa, että vuonna 2012 Eurooppa-neuvoston ja neuvoston kokonaistalousarvio oli 533 920 000 euroa (563 262 480 euroa vuonna 2011) ja sen toteutusaste oli 91,8 prosenttia; on huolissaan siitä, että käyttämättä jääneiden varojen osuus on edelleen varsin korkea, ja kehottaa laatimaan keskeisiä tulosindikaattoreita kaikkein kriittisimpiä osa-alueita kuten valtuuskuntien matkamäärärahoja, logistiikkaa ja tulkkausta varten; 5. panee merkille, että sitoumuksia peruuntui 44 000 000 euron edestä vuonna 2012 varojen vajaakäytön ja tilojen ja palvelujen käytön vähenemisen vuoksi; 6. toteaa jälleen, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarviot olisi eriytettävä toimielinten varainhoidon avoimuuden lisäämiseksi ja molempien toimielinten vastuullisuuden parantamiseksi; 7. kehottaa viime vuonna esitetyn pyynnön mukaisesti Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa toimittamaan parlamentille vuotuisen toimintakertomuksensa, johon sisältyy kattava katsaus kaikkiin kummankin toimielimen käytössä oleviin henkilöresursseihin ura-alueen, palkkaluokan, sukupuolen, kansalaisuuden ja ammatillisen koulutuksen mukaan jaoteltuina; 8. kannattaa tarkastuskomitean perustamista neuvoston pääsihteeristöön; kehottaa neuvostoa toimittamaan komitean suositukset myös parlamentille; 9. panee merkille parannuksen sisäisen tarkastuksen seurantaan liittyvien huomautusten valvonnassa (87 prosenttia, vrt. 84 prosenttia vuonna 2011); kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa parantamaan tulosta edelleen perustamalla tarkastuskomitean; 10. panee erityisesti merkille sisäisen tarkastuksen suosituksen, jonka mukaan olisi luotava petostentorjuntapolitiikkaa koskeva erityinen kehys, jota neuvoston pääsihteeristössä ei ole; kehottaa neuvostoa noudattamaan suositusta siitä, että edellä mainitun suosituksen täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimet sisällytetään vuotuiseen toimintakertomukseen; 11. panee merkille, että Europa-rakennushanketta valvotaan edelleen tiiviisti ja että osa tarkastussuosituksista on edelleen jäljessä toteutuksesta; kehottaa neuvostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle rakentamisen edistymisestä ja lopullisesta kustannusarviosta verrattuna 240 miljoonan euron alkuperäiseen talousarvioon; kehottaa neuvostoa antamaan selvityksen tapauksissa, joissa kustannukset ovat nousseet vuonna 2008 tapahtuneen rakentamisen aloittamisen ja vuodeksi 2014 suunnitellun rakennustyön loppuunsaattamisen välillä; 12. kehottaa neuvostoa toimittamaan selvityksen siitä, miten Europa-rakennushankkeen tulosten parantamiseksi aiemmin päätettyjen toimenpiteiden toteutus sujuu; kehottaa neuvostoa myös kertomaan, mitä lisäarvoa hankkeen toteutusta valvovan pysyvän ryhmän työstä saadaan; 13. pyytää selvitystä Résidence Palace -rakennuksen rakentamisen etenemisestä ja yksityiskohtaista erittelyä tähän mennessä syntyneistä kustannuksista; 14. kehottaa jälleen neuvostoa antamaan perusteellisen kirjallisen selvityksen, jossa yksilöidään Résidence Palace -rakennuksen hankintaan käytetyt kokonaismäärärahat, budjettikohdat, joista nämä määrärahat on otettu, tähän mennessä maksetut maksuerät, tulevat maksuerät sekä rakennuksen tuleva käyttötarkoitus; 15. panee merkille neuvoston määrärahojen nollakasvun vuonna 2012; pitää suuntausta myönteisenä ja odottaa sen jatkuvan tulevina vuosina; 16. suhtautuu myönteisesti neuvoston hallinnon uudenaikaistamisprosessiin; pitää kuitenkin valitettavana, ettei prosessin konkreettisista täytäntöönpanotoimista ja oletetuista vaikutuksista neuvoston talousarvioon ole saatu tietoa; kehottaa neuvostoa toimittamaan puuttuvat tiedot mahdollisimman pian; 17. haluaa lisätietoja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tehdyistä palvelutasosopimuksista, muutoinkin kuin hallinnon uudenaikaistamisprosessin puitteissa; 18. kehottaa neuvostoa kehittämään yhteistyössä muiden toimielinten kanssa käännöskustannusten yhdenmukaisen esittämismenetelmän, jotta kustannusten analysointia ja vertailua voidaan yksinkertaistaa; 19. katsoo, että neuvosto suhtautui halveksuvasti parlamenttiin nimittämällä tilintarkastustuomioistuimen yhden jäsenen parlamentin antamasta kielteisestä lausunnosta huolimatta; vaatii neuvostoa kiinnittämään huomiota parlamentin ilmaisemiin näkemyksiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämisestä ja tilintarkastustuomioistuimen mahdollisten jäsenten ilmoituksiin ennen heidän nimittämistään; Vastuuvapauden myöntämispäätöksen lykkäämisen syyt 20. katsoo, että unionin talousarvion toteutuksen tehokas valvonta edellyttää parlamentin, Eurooppa-neuvoston ja neuvoston työjärjestelyjen avulla toteutettavaa yhteistyötä; 21. pahoittelee vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä tähän asti toistuvasti kohdattuja vaikeuksia; toteaa, että parlamentti ei myöntänyt vastuuvapautta neuvoston pääsihteerille neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosina 2009, 2010 ja 2011 syistä, jotka se mainitsee 10. toukokuuta 2011, 25. lokakuuta 2011, 10. toukokuuta 2012, 23. lokakuuta 2012, 17. huhtikuuta 2013 ja 9. lokakuuta 2013 antamissaan päätöslauselmissa; 22. toteaa, että talousarviota voidaan valvoa tehokkaasti vain, jos parlamentti ja neuvosto tekevät yhteistyötä, jonka tärkeimpiin osatekijöihin on kuuluttava neuvoston ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan edustajien väliset viralliset kokoukset, vastaaminen valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin kirjallisen kyselylomakkeen perusteella sekä asiakirjojen toimittaminen pyynnöstä talousarvion valvonnan tausta-aineistoksi; katsoo, että tehokkaan talousarvion valvonnan perustekijät esitetään parlamentin 23. lokakuuta 2012 antamassa päätöslauselmassa; 23. toteaa, että jos neuvosto ei ryhdy tällaiseen yhteistyöhön, parlamentti ei pysty tekemään tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä; 24. korostaa, että komissio totesi jo talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan 25. marraskuuta 2011 päivättyyn kirjeeseen antamassaan vastauksessa, että on toivottavaa, että parlamentti vastaa jatkossakin vastuuvapauden myöntämisestä, lykkäämisestä tai epäämisestä muiden toimielinten osalta, neuvosto mukaan lukien, kuten tähänkin asti on tehty; 25. huomauttaa, että parlamentti päätti huhtikuussa 2013 hyväksymässään vastuuvapauspäätöslauselmassa lähettää neuvostoa koskevat kysymykset komissiolle; panee merkille, että komissio vastasi kirjeitse 23. tammikuuta 2014; 26. tukee varauksitta komission 23. tammikuuta 2014 päivätyssä kirjeessä esitettyä näkemystä, että kaikki toimielimet kuuluvat kaikilta osin parlamentin vastuuvapausmenettelyssä esittämien huomautusten seurantaprosessin piiriin ja että kaikkien toimielinten olisi tehtävä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyn toimivuuden varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen asiaa koskevia määräyksiä ja soveltuvan johdetun oikeuden asiaa koskevia säännöksiä täysimääräisesti noudattaen; 27. ilmoittaa neuvostolle komission toteavan kirjeessään myös, ettei se aio valvoa muiden toimielinten talousarvioiden toteutusta ja että vastauksen antaminen jollekin toiselle toimielimelle osoitettuihin kysymyksiin loukkaisi kyseisen toimielimen oikeutta toteuttaa itsenäisesti sitä koskevaa talousarvion pääluokkaa; muistuttaa neuvostoa siitä, että yksi Eurooppa-neuvoston 18.–19. lokakuuta 2012 esittämistä päätelmistä oli, että demokraattiseen oikeutukseen ja tilivelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä olisi tutkittava edelleen; muistuttaa, että parlamentti myöntää muille toimielimille vastuuvapauden toimitettujen asiakirjojen ja esittämiinsä kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta; pitää valitettavana, että parlamentilla on toistuvasti ongelmia saada vastauksia neuvostolta; 28. suhtautuu myönteisesti puheenjohtajavaltio Kreikan ponnistuksiin toimielinten välisten neuvottelujen avaamiseksi uudelleen; korostaa kuitenkin, että aiemmin kyseisistä neuvotteluista ei ole saatu odotettuja tuloksia; 29. pitää toivottavana, että parlamentti käyttää valtuuksiaan vastuuvapauden myöntämiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 316, 317 ja 319 artiklan mukaisesti noudattaen nykyistä tulkintaa ja käytäntöä, jonka mukaan parlamentti myöntää vastuuvapauden kullekin talousarvion pääluokalle erikseen, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan; 30. suosittelee järjestämään seminaarin, jossa keskitytään talousarvion valvontaa koskevan parlamentin tehtävän ja neuvoston yhteistyövelvoitteen oikeudelliseen analyysiin; suosittelee, että laaditaan valiokunta-aloitteinen mietintö, jossa keskitytään mahdollisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muutoksiin, jotta asiassa päästäisiin eteenpäin ja voitaisiin valmistautua mahdollisuuteen viedä asia tuomioistuimeen, sekä mahdollisuuteen muuttaa tai selkeyttää sääntöjä vastuuvapauden myöntämisestä muille Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa mainituille toimielimille; 31. pitää valitettavana, etteivät kaikki unionin toimielimet noudata samoja avoimuutta koskevia vaatimuksia, ja katsoo, että neuvoston olisi parannettava toimintansa avoimuutta; on ehdottomasti sitä mieltä, että parlamentin ja neuvoston, jotka ovat yhdessä lainsäätäjiä, pitää noudattaa samoja avoimuusvaatimuksia; 32. huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston välinen hyvä yhteistyö on erittäin tärkeää unionin talousarvion moitteettoman toteuttamisen varmistamisessa; 33. pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan Eurooppa-neuvoston, neuvoston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon hallinnollisiin ja operatiivisiin toimiin kohdistuvan perusteellisen tarkastuksen perussopimuksissa määrättyjen valtuuksien rajoissa ja raportoimaan sen tuloksista Euroopan parlamentille; 34. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita Eurooppa-neuvosto ja neuvosto ovat toteuttaneet tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan ulkosuhdehallinto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0282/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165, 166 ja 167 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A7-0199/2014), 1. myöntää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle vastuuvapauden Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto (COM(2013)0570 – C7‑0282/2013 – 2013/2205(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(7), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0282/2013)(8), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(10), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 164, 165, 166 ja 167 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A7-0199/2014), 1. panee merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2012 päättyneellä varainhoitovuodella; 2. on tyytyväinen siihen, että toisena varainhoitovuonnaan Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on jälleen toteuttanut talousarvionsa siten, että tilintarkastustuomioistuin ei ole havainnut olennaisia virheitä, ja että useimmat tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2011 vuosikertomuksessa havaitut, perustamisprosessista johtuvat ongelmat eivät ole toistuneet; 3. korostaa, ettei tilintarkastustuomioistuin ollut havainnut varainhoitovuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessaan merkittäviä puutteita EUH:ta koskevilla tarkastetuilla aihealueilla; panee merkille, että joitakin sosiaalietuuksien hallinnointiin liittyviä puutteita on yhä olemassa, ja pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin raportoi toistuvasti samoista, vuonna 2011 ilmenneistä ongelmista myös vuoden 2012 vuosikertomuksessaan; kehottaa EUH:ta panemaan kaikki suositukset täytäntöön; on tyytyväinen EUH:n tähän mennessä toteuttamiin toimiin ja kannustaa sitä nopeuttamaan uuden ohjelmansa käyttöönottoa ongelmien ratkaisemiseksi; 4. panee huolestuneena merkille, että maksutoimistojärjestelmä ei ollut vielä vuonna 2012 täysin toimintakykyinen, joten henkilöstölle suoritettiin sosiaalietuisuuksia virheellisesti; 5. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin annetut vastaukset ja pitää valitettavana, että ne koskevat vain vuonna 2013 toteutettuja toimia; 6. panee merkille, että vuoden 2012 lopussa EUH:n päätoimipaikan lopullinen talousarvio oli 184 100 000 euroa ja sen maksusitoumuksista käytettiin 99,35 prosenttia ja että edustustojen talousarvio oli 304 500 000 euroa ja niiden maksusitoumuksista käytettiin 99,45 prosenttia; panee merkille, että komission oli täydennettävä edustustojen talousarviota yhteensä 268 000 000 eurolla; 7. panee huolestuneena merkille varainhoitovuodelta 2012 seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyt määrät; ehdottaa keskeisten tulosindikaattoreiden laatimista kaikkein kriittisimpien alojen seuraamiseksi, jotta talousarvion toteutusta voidaan tulevina vuosina parantaa; 8. palauttaa mieliin, että EUH on verrattain uusi toimielin, joka perustettiin yhdistämällä useita eri yksiköitä, ja toteaa, että aloittaessaan toimintansa vuonna 2011 se joutui ratkaisemaan monia, etenkin hankintoihin ja palvelukseen ottamiseen liittyviä teknisiä ongelmia; toteaa, että EUH:n perustamisesta aiheutunut suuri hallinnollinen rasitus keveni vuonna 2012; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että EUH:n hallintopääjohtaja on säilyttänyt joihinkin unionin edustustojen turvallisuuspalveluja koskeviin sopimuksiin liittyvät varaumansa ja että myös useat unionin edustustot ovat esittäneet varaumia; 9. panee tyytyväisenä merkille seikkaperäisen vastauksen parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten esittämiin eri aiheita koskeviin kirjallisiin ja suullisiin kysymyksiin; 10. pitää käynnissä olevaa vastuuvapausmenettelyä tärkeänä tulevien vastuuvapausmenettelyiden puitteiden luomisen kannalta ja katsoo, että se vahvistaa odotuksia, jotka kohdistuvat EUH:n tehokkuuden ja toiminnan edistämiseen ja parantamiseen tulevina vuosina; 11. panee merkille ongelmat toteutettaessa talousarviota, jota rahoitetaan useista erilaisista lähteistä, ja erityisesti edustustojen kustannusten jakamiseen liittyvät ongelmat; 12. katsoo, että EUH:n talousarvion tämänhetkinen rakenne, jossa määrärahat saadaan komission 26:sta eri budjettikohdasta ja Euroopan kehitysrahastolta, estää saamasta selvää yleiskuvaa EUH:n ja sen edustustojen toiminnan todellisista kustannuksista ja menoista; kannattaa EUH:n marraskuussa 2013 tekemää yksinkertaistamisehdotusta ja pyytää komissiota toteuttamaan ehdotetut muutokset ja tutkimaan, voitaisiinko EUH:n nykyistä rahoitusta yksinkertaistaa edelleen; 13. pitää myönteisenä, että EUH:n virat ovat nyt avoinna myös parlamentin viranhaltijoille; 14. pitää myönteisenä sitä, että määräaikaan eli vuoden 2013 puoliväliin mennessä päästiin tavoitteeseen, jonka mukaan kolmannes EUH:n henkilöstöstä on jäsenvaltioiden lähettämää ulkoasianhallintojen henkilöstöä; toteaa, että EUH:n tilanne ei ole muuttumaton ja että henkilöstö valitaan hakemusten ja ansioiden perusteella; 15. pitää kuitenkin valitettavana, että johtotason virkanimitysten maantieteellistä tasapainoa ei ole vielä pystytty parantamaan; kehottaa EUH:ta ryhtymään toimiin kaikkien jäsenvaltioiden edustuksen parantamiseksi ja tasapainottamiseksi; 16. kehottaa EUH:ta parantamaan maantieteellistä tasapainoa erityisesti unionin edustustojen päälliköiden tasolla; pitää edelleen tärkeänä parantaa jäsenvaltioiden edustuksen maantieteellistä tasapainoa hallinnon kaikilla tasoilla; 17. panee tyytyväisenä merkille, että vuodesta 2011 lähtien edustustojen päälliköinä toimivien naisten määrä on yli kaksinkertaistunut 10:stä 24:ään (17 prosenttia kaikista päälliköistä) ja että päätoimipaikassa työskentelee 22 naista johtotehtävissä vähintään osastopäällikön tason toimessa, mikä on 18 prosenttia kaikista johtotehtävistä; kannustaa EUH:ta parantamaan edelleen naisten ja miesten tasapainoista edustusta sekä edustustoissa että päätoimipaikassa; 18. toteaa, että EUH:n hallinnon johtajakeskisyyttä on pyritty vähentämään; panee tyytyväisenä merkille pyrkimykset vähentää AD 15- ja AD 16 -palkkaluokkien virkoja ja kannustaa EUH:ta parantamaan tilannetta edelleen; 19. on kuitenkin huolissaan siitä, että EUH:ssa on unionin toimielimistä suurin osuus ylempien palkkaluokkien virkoja (AD 12 -palkkaluokassa tai sitä ylemmissä palkkaluokissa työskentelee 514 toimihenkilöä eli yli 50 prosenttia ulkosuhdehallinnon AD-ura-alueen henkilöstöstä), joten johtajakeskisyyttä on vaikea vähentää merkittävästi; huomauttaa myös, että edelleen joillakin osastoilla on vain 22, 27 tai 30 työntekijää ja joillakin hallinto-osastoilla on 44 työntekijää; katsoo, että tilannetta voidaan tulevina vuosina muuttaa, jos hallintoa tehostetaan; 20. ilmaisee huolensa siitä, että ylennyksiä annetaan liian paljon ainoastaan kaksi vuotta palkkaluokassa olleille ja että etenkin ylemmissä palkkaluokissa olevia ylennetään liian nopeasti; kehottaa EUH:ta vahvistamaan tiukemmat kriteerit ylempien palkkaluokkien nopeille ylennyksille ottaen erityisesti huomioon ylempien palkkaluokkien virkojen suuren määrän ja sen aiheuttamat reaaliset lisäkustannukset ja varmistamaan, että ylennykset ovat täysin henkilöstösääntöjen mukaisia; 21. katsoo, että Euroopan unionin erityisedustajien vastuualueet ovat hyvin epäselvät; pitää erittäin valitettavana, että tiedot heidän tehtäviään varten osoitetun talousarvion käytöstä ovat edelleen epätarkkoja, ja on huolissaan siitä, että tiedot ovat saatavilla vain kysyttäessä; panee huolestuneena merkille erityisedustajien talousarvion kasvun 15 miljoonasta eurosta vuonna 2011 27 miljoonaan euroon vuonna 2012, varsinkin kun otetaan huomioon, että vuonna 2010 korkea edustaja suunnitteli erityisedustajien virkojen lakkauttamista; toteaa, että kasvu oli 80 prosenttia ja että unionin erityisedustajien matkamäärärahat kolminkertaistuivat vuodesta 2011; kehottaa EUH:ta toimittamaan riittävät tiedot erityisedustajien vastuualueista ja talousarviovarojen käytöstä; 22. kehottaa purkamaan erityisedustajien aiheuttamat rinnakkaiset ulkosuhderakenteet ja välttämään asettamasta heitä korvausten suhteen parempaan asemaan kuin paikan päällä olevat unionin suurlähettiläät; muistuttaa, että erityisedustajat on sijoitettu ylimpään palkkaluokkaan, siis pääjohtajien luokkaan, vaikka heillä ei ole samaa vastuuta; kehottaa liittämään erityisedustajien toimet täysin EUH:n rakenteeseen; suosittelee, että erityisedustajien talousarvio siirretään osaksi EUH:n talousarviota; 23. panee tyytyväisenä merkille haastatteluissa ja virkojen täyttämisessä saavutetut tulokset ja on tyytyväinen niiden hallinnointiin; panee merkille, että parlamentin edellisessä vastuuvapausmenettelyssä esittämän pyynnön mukaisesti EUH on selvittänyt, kuinka monta kertaa ehdokas on kutsuttu haastatteluun; 24. pitää myönteisinä EUH:n toimia, joilla se pyrkii palvelukseenotossa tasapainoon jäsenvaltioiden, muiden toimielinten ja Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston kilpailuissa valittujen ehdokkaiden välillä; ei ole tyytyväinen siihen, että vuosina 2012 ja 2013 EUH:n palvelukseen otettiin vain yksi kilpailun läpäissyt henkilö, vaikka yhteensä palvelukseen otettiin 291 henkilöä; 25. on huolestunut ylimpiin palkkaluokkiin kuuluvien virkojen runsaudesta ja siitä aiheutuvista raskaista kustannuksista; on tyytyväinen uusista rekrytoinneista saatuihin tietoihin; pyytää kuitenkin ilmoittamaan myös hallinnollisiin toimiin ja edustuston päälliköiden toimiin palkatun uuden henkilöstön palkkaluokat; 26. panee tyytyväisenä merkille, että EUH:n virkoihin hakevien ulkopuolisten ehdokkaiden lukumäärä on kasvanut; katsoo, että koulutukseen ja valintamenettelyyn liittyviä matkakustannuksia on mahdollista vähentää; kehottaa EUH:ta turvautumaan useammin videoneuvotteluihin; 27. kehottaa EUH:ta vaatimaan palvelukseensa nimitetyltä uudelta henkilöstöltä kunnian ja omantunnon kautta annettua vakuutusta siitä, että he eivät ole työskennelleet aiemmin yhdenkään tiedustelupalvelun palveluksessa; 28. korostaa, että keskeisenä palvelukseenottokriteerinä on oltava edelleen ulkosuhteiden alan asiantuntemus; pyytää EUH:ta kehittämään johdonmukaisen henkilöstöstrategian, jonka avulla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa; 29. korostaa jälleen tarvetta varmistaa, että edustustojen paikallisille toimihenkilöille tehdään kattavat turvallisuustarkastukset ennen työsuhteen alkua; 30. ymmärtää, että edustustojen henkilöstön mukautukset ovat tarpeellisia; toivoo, että kyseiset järjestelyt eivät vaikuta EUH:n toimintakykyyn ja unionin uskottavuuteen; 31. panee huolestuneena merkille, että vuonna 2012 edustustojen päälliköistä 49 prosenttia (57 prosenttia vuonna 2011) arvioi, että operatiivinen henkilöstö, taloushallinnon henkilöstö ja valvonnasta ja tarkastuksista vastaava henkilöstö eivät ole riittävän päteviä tehtäviinsä; kehottaa jälleen EUH:ta ja komissiota ilmoittamaan viipymättä parlamentille käymiensä keskustelujen tulokset; 32. kannattaa EUH:n pyrkimyksiä lisätä tarjottujen koulutustilaisuuksien määrää ja toimia, joilla kannustetaan sekä edustustojen että päätoimipaikan henkilöstöä osallistumaan niihin; on kuitenkin huolissaan siitä, että vuonna 2013 koulutukseen osallistui noin 1 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012 ja että strategista tavoitetta – 10 koulutuspäivää toimihenkilöä kohden vuodessa – ei saavutettu vaan koulutuspäivien määräksi toimihenkilöä kohden jäi alle neljä vuodessa; 33. kiinnittää huomiota unionin edustustojen paikallisten työntekijöiden palkkojen vuotuista tarkistamista koskevan menettelyn kalleuteen; kehottaa EUH:ta tutkimaan vaihtoehtoista laskutapaa, joka olisi avoimempi ja yksinkertaisempi, ja raportoimaan asiasta parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle; 34. ottaa huomioon henkilöstöön ja henkilöstöasioihin liittyvien menojen järkeistämiseksi toteutetut toimenpiteet; 35. huomauttaa, että vuonna 2012 EUH:sta siirrettiin eläkkeelle kaksi ylemmän johtotason virkamiestä yksikön edun vuoksi (henkilöstösääntöjen 50 artikla); toteaa lisäksi, että mikään muu EU:n toimielin ei käyttänyt tätä toimenpidettä vuonna 2012, mitä ei tosin ole voitu vahvistaa neuvoston osalta; muistuttaa, että virkamiehillä, joita tämä järjestely koskee, on 55 vuoden ikäisenä oikeus täyteen eläkkeeseen; pyytää, että EUH ilmoittaa parlamentille eläkkeelle siirtämisen syyt, kummankin virkamiehen iän ja vuotuiset kustannukset; 36. panee merkille, että vuonna 2012 käynnistettiin toimintasuunnitelma turvallisuuspalveluja koskevien sopimusten varainhoidon parantamiseksi; panee merkille EUH:n ilmoittamat saavutetut tulokset ja pyytää toimittamaan toimintasuunnitelman parlamentille ja antamaan yksityiskohtaisia tietoja toteutetuista toimista seuraavan vuotuisen toimintakertomuksen yhteydessä; 37. tukee päätoimipaikan hallinnoimiin turvallisuuspalveluja koskeviin sopimuksiin liittyvää turvallisuusosaston toimintasuunnitelmaa; pitää kuitenkin valitettavana, että tässä toimintasuunnitelmassa ei esitetty puutteita, joita edustustoissa esiintyy turvallisuuspalveluja koskevien sopimusten hallinnoinnissa; 38. panee huolestuneena merkille, että Roomassa, Tansaniassa ja Fidžissä turvallisuuspalveluja koskevien sopimusten voimassaoloa jatkettiin yli kymmenen vuotta järjestämättä niistä tarjouskilpailua; pyytää EUH:ta ilmoittamaan parlamentille kyseisissä paikoissa sijaitsevat yritykset, joiden kanssa on tehty sopimus, sekä kunkin sopimuksen suuruus ja tarkka voimassaoloaika; 39. toteaa, että jotkut edustustot tarvitsivat apua turvallisuuspalveluja koskevien sopimustensa uudelleen kilpailuttamisessa; pyytää EUH:ta toteuttamaan tiedotustoimia, jotka koskevat kaikkien edustustojen hankintoja; 40. kiittää EUH:n arviointikäynneillä soveltamaa menetelmää; 41. pyytää EUH:ta selittämään, miksi Afganistanin edustustoon oli perustettava apulaispäällikön virka; 42. ottaa huomioon unionin ja Keski-Amerikan maiden välisen assosiaatiosopimuksen ja korostaa, että unionin on syytä perustaa edustusto Panamaan, koska se on tärkeä kumppani ja alueen ainoa valtio, jossa unionilla ei ole omaa edustustoa; kehottaa EUH:ta ryhtymään asiassa mahdollisimman ripeisiin toimiin, kuten jo viime vuonna pyydettiin; 43. pitää myönteisenä unionin yhden hengen edustustojen määrän vähentämistä edellisvuoden 18 edustustosta nykyisiin 15 edustustoon; kehottaa EUH:ta säilyttämään tämän suuntauksen ja tarvittaessa yhdistämään edustustoja; 44. kehottaa jälleen kerran noudattamaan unionin edustustoissa henkilöstöpolitiikkaa, jossa otetaan huomioon unionin poliittiset painopisteet kullakin alueella sekä kriiseihin vastaamisen edellyttämä joustavuus; kehottaa EUH:ta ja komissiota sopimaan yhteisestä lähestymistavasta edustustojen henkilöstöön ja tehtävien jakamiseen näiden periaatteiden mukaisesti sekä huolehtimaan yksiköiden välillä tarvittavasta koordinoinnista, jotta voidaan lisätä unionin politiikan johdonmukaisuutta ja talousarvion synergiaa; 45. kannattaa mitä suurimmassa määrin EUH:n neljää tärkeintä aloitetta ns. älykkäiden säästöjen aikaansaamiseksi; pyytää EUH:ta toimittamaan täytäntöönpanokertomuksen, jossa esitellään taloudelliset tulokset ja kerrotaan, miten näin säästetyt varat on käytetty uudelleen; kehottaa myös komissiota hyväksymään aloitteet; 46. korostaa, että on tärkeää määrittää edelleen mahdollisia pitkäaikaisia säästökohteita ja synergioita sekä EUH:n ja komission kesken että jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa EUH:n talousarvion kestävyys talousarviorajoitteiden aikana; 47. tukee EUH:n toimia, kun se valmistautuu panemaan täytäntöön vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen, jossa sillä on käytössään unionin ulkoisen tuen rahoitukseen 96 000 miljoonan euron talousarvio, jonka toteutuksessa se vastaa yhdessä komission kanssa; 48. kehottaa EUH:ta pyrkimään entistä päättäväisemmin kustannussäästöihin edustustoissa käyttämällä rakennuksia ja infrastruktuureja yhdessä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen kanssa; pyytää EUH:ta laatimaan ja toimittamaan parlamentille selvityksen siitä, kuinka monta EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöä ja konsulaattia on suljettu EUH:n perustamisen jälkeen maissa, joissa on unionin edustustoja, ja missä maissa on saavutettu synergiaetuja EUH:n perustamisen ansiosta; toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden olisi maksettava kohtuullinen osuutensa yhteisten tilojen ja yhteisesti tuotettujen palvelujen kustannuksista; 49. panee tyytyväisenä merkille, että sijoittautumista samoihin tiloihin on vuodesta 2011 lähtien ehdotettu neljälletoista jäsenvaltiolle seitsemässä kolmannessa maassa; panee tyytyväisenä merkille, että synergiat komission kehitys- ja yhteistyöpääosaston (EuropeAid) ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen kanssa toimivat hyvin, ja on tyytyväinen vuodelta 2012 toimitettuihin tietoihin; panee merkille, että konsulipalvelujen kohdalla on vielä parantamisen varaa; pyytää, että parlamentin ulkoasiainvaliokunta voisi olla mukana tässä toimenpiteessä; 50. vaatii EUH:lta tehokkaampia toimia unionin edustustoihin palkatun henkilöstön asumiskustannusten alentamiseksi; toteaa, että tässä on mahdollisuus huomattaviin säästöihin, sillä vuonna 2012 unionin edustustoissa työskennelleiden 675 toimihenkilön asumiskustannukset olivat yhteensä 30 miljoonaa euroa; 51. pyytää EUH:ta sisällyttämään seuraavaan vuotuiseen toimintakertomukseen yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten neljän seuraavan vuoden aikana toteutettavat asumista koskevat uudet toimintalinjat edistävät vuonna 2011 tehtyä nk. älykkäiden säästöjen aloitetta; 52. panee tyytyväisenä merkille, että EUH säästää jo vuoden 2014 talousarviossa 4 miljoonaa euroa, kun voimaan tulevat uudet Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot; korostaa kuitenkin, että unionin edustustojen työllistämiskustannukset ovat erittäin korkeat, sillä kunkin unionin edustustoissa työskentelevän toimihenkilön kuukausipalkkaan lisätään kuukausittain jopa 8 000 euroa etuuksina, korvauksina, korjauskertoimina, virkistyslomakorvauksina ja vuotuisten matkakustannusten sekä muutto- ja asuinkulujen korvauksina; 53. kehottaa komissiota esittämään ratkaisua unionin edustustojen hallintomenojen hallinnointiin, jotta voidaan helpottaa edustustojen päälliköiden hallinnollista taakkaa varsinkin pienehköissä edustustoissa antamalla myös komission henkilöstölle oikeus edelleenvaltuutukseen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaation ja toiminnan tarkistamisesta vuonna 2013 annetun parlamentin mietinnön mukaisesti; 54. toteaa, että henkilöstösääntöuudistuksessa esitettiin kolmansissa maissa työskentelevän henkilöstön lomaoikeuden valikoivampaa käyttöä ja lyhentämistä, ja on huolissaan siitä, että tästä huolimatta virkistyslomana pidetty lomaoikeus laajennetaan nyt koskemaan jopa aiempaa useampia maita; huomauttaa, että lomapäivien lisäksi koko perheelle tarjotaan lentoliput; vaatii yhteenvetoa tämän toimenpiteen kustannuksista ja toteaa, että se toteutetaan vuonna 2014, kun taas lomien lyhennys toteutetaan vasta vuonna 2015; 55. panee tyytyväisenä merkille, että edustustojen henkilöstön elinolosuhde- ja lomakorvauksia koskevia järjestelyitä on tarkistettu ottamalla käyttöön vuotuisten matkakustannusten korvausten uusi laskentatapa, joka perustuu turistiluokan lentolipun hintaan liikemiesluokan sijasta, ja toteaa, että pelkästään tällä tavoin vuoden 2014 talousarviossa säästettiin 3 miljoonaa euroa; 56. ottaa huomioon, että palveluksen päättymiseen mennessä pitämättä jääneistä vuosilomista kertyneitä lomakorvauksia maksettiin vuonna 2012 vielä keskimäärin 8 526 euroa henkeä kohti mutta vuonna 2013 enää 5 986 euroa; kehottaa EUH:ta ryhtymään tarvittaviin toimiin näiden kustannusten vähentämiseksi edelleen; 57. vaatii EUH:ta ottamaan edustustojen ja päätoimipaikan välisillä matkoilla käyttöön jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen soveltamia vastaavia käytäntöjä; 58. panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja EUH:n välillä on tehty yhteisymmärryspöytäkirja; pitää valitettavana sen tekemisen viivästymistä ja pyytää EUH:ta raportoimaan, miten unionin edustustojen uusi petostentorjuntastrategia, joka oli määrä saattaa päätökseen vuonna 2013, on edistynyt; 59. kehottaa EUH:ta sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö; 60. panee merkille, että unionin edustustojen hallinnollinen johto ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjen hallinnon edustajat tapaavat säännöllisesti ja vaihtavat kokemuksia asiaankuuluvilla aloilla; toivoo, että tätä hyvää käytäntöä jatketaan ja että sitä laajennetaan myös muille toiminta-aloille; 61. huomauttaa, että on kiireesti parannettava EUH:n ja unionin edustustojen mahdollisuuksia puolustautua kolmansien maiden vakoilutoiminnalta esimerkiksi parantamalla niiden tietoverkkoturvallisuutta ja kehittämällä suojattuja viestintäjärjestelmiä, ja vaatii laatimaan viipymättä arvioinnin asiaan liittyvistä talousarviotarpeista; 62. vaatii liittämään EUH:n kiinteistöpolitiikan vuotuiseen toimintakertomukseen, erityisesti siksi, että tällaiset kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina; 63. pyytää EUH:ta toimittamaan EUH:n vuotta 2011 koskevan vuotuisen toimintakertomuksen tapaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2012 tehdyistä kiinteistöhankintasopimuksista luettelon, josta käy ilmi sopimusten yksityiskohdat, maa, jossa sopimus tehtiin, sekä sopimuksen kesto, ja pyytää EUH:ta toimittamaan samat yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöhankintasopimuksista vuotta 2013 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa; 64. toteaa, että varainhoitoa voidaan parantaa viivästyneistä maksuista aiheutuneiden korkomenojen estämiseksi, etenkin lyhentämällä viivästystä; huomauttaa, että kolme suurinta viivästyskorkosummaa olivat 3 714,84 euroa, 4 395,71 euroa ja 5 931,67 euroa; 65. korostaa parlamentaarisen valvonnan tarvetta tiedusteluanalyysikeskuksen (INTCEN), sotilasesikunnan tiedusteluyksikön (EUMS INT), tilannekeskuksen ja satelliittikeskuksen kohdalla, jotka tuottavat kansallisten tiedustelupalvelujen antamien tietojen ja muiden lähteiden perusteella analyysejä päätöksentekijöille ja edistävät kansallisten tiedustelupalvelujen yhteistyötä; 66. kehottaa perustamaan INTCENille, EUMS INT:lle ja tilannekeskukselle EUH:n talousarviossa erilliset budjettikohdat, jotta varmistetaan demokraattinen valvonta ja avoimuus; 67. pyytää korkeaa edustajaa sisällyttämään EUH:n vuotuiseen toimintakertomukseen yksityiskohtaiset tiedot INTCENin, EUMS INT:n ja tilannekeskuksen talousarviosta ja henkilöstön määrästä; 68. pyytää, että EUH julkaisee vuotuisessa toimintakertomuksessaan salassapitoluokan mukaan eriteltynä tiedon siitä, kuinka paljon salassapitoluokituksen saaneita asiakirjoja EUH on saanut Euroopan unionin kultakin toimielimeltä, muilta elimiltä ja jäsenvaltioilta sekä kolmansilta osapuolilta ja kuinka monta tällaista asiakirjaa se on toimittanut niille; 69. katsoo, että kolmansien maiden hallituksille myönnettävää talousarviotukea koskevia järjestelmiä ei ole tarkastettu asianmukaisesti, ja kehottaa valvomaan rahoitustoimintoja varhaisemmassa vaiheessa; 70. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita EUH on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Unionin tuomioistuin |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0276/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0213/2014), 1. myöntää tuomioistuimen kirjaajalle vastuuvapauden tuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka V – Tuomioistuin (COM(2013)0570 – C7‑0276/2013 – 2013/2199(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(7), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0276/2013)(8), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(10), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0213/2014), 1. on tyytyväinen siihen, ettei tilintarkastustuomioistuin ollut havainnut varainhoitovuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessaan merkittäviä puutteita Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla; 2. panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2012 päättyneeltä varainhoitovuodelta; 3. toteaa, että vuonna 2012 tuomioistuimella oli käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja 343 567 692,52 euroa (335 904 453,30 euroa vuonna 2011) ja että niiden käyttöaste oli 98,63 prosenttia eli korkeampi kuin vuonna 2011; muistuttaa, että tuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen; 4. toteaa, että yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevien ja ratkaistujen tapausten määrä väheni vuonna 2012 hieman edellisistä vuosista (1 308 tapausta vireillä vuonna 2011, 1 237 tapausta vireillä vuonna 2012); pitää kuitenkin valitettavana, että myös ratkaistujen tapausten määrä on laskenut (714 ratkaistua tapausta vuonna 2011, 688 ratkaistua tapausta vuonna 2012); katsoo, että vireillä olevien tapausten määrää voitaisiin osaltaan laskea myös lisäämällä yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrää, mitä koskeva ehdotus on edelleen neuvoston käsiteltävänä; 5. panee merkille, että tuomioistuimen ja virkamiestuomioistuimen suuntaus on ollut sama, sillä niissä molemmissa ratkaistuja tapauksia oli vähemmän ja vireillä olevia tapauksia enemmän kuin vuonna 2011 (tuomioistuin: 849 tapausta vireillä vuonna 2011, 886 tapausta vireillä vuonna 2012, 638 ratkaistua tapausta vuonna 2011, 595 ratkaistua tapausta vuonna 2012; virkamiestuomioistuin: 178 tapausta vireillä vuonna 2011, 235 tapausta vireillä vuonna 2012 vireillä, 166 ratkaistua tapausta vuonna 2011, 121 ratkaistua tapausta vuonna 2012); panee merkille, että virkamiestuomioistuimen kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia; 6. pyytää selkeitä tietoja tuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen kunkin kolmen ja viiden tuomarin jaoston sekä virkamiestuomioistuimen kunkin kolmen tuomarin ja yhden tuomarin jaoston toiminnan tuloksista; pyytää tietoja siitä, kuinka monta tapausta presidentti ja varapresidentti käsittelivät esittelevinä tuomareina tuomioistuimen organisaatiomuutoksen jälkeen; 7. pyytää tuomioistuinta, yleistä tuomioistuinta ja virkamiestuomioistuinta esittämään yhteenvedon siitä, kuinka monta tapausta on ollut vireillä yli 24 kuukautta; 8. korostaa tuomioistuimen todenneen, että sen käytössä on välineitä, joilla voitaisiin päästä parempaan tulokseen; korostaa, että vuonna 2012 toteutetut sisäiset uudistukset eli uuden viiden tuomarin jaoston luominen ja uuden kolmen tuomarin jaoston luominen sekä suuren jaoston kokoonpanoon tehdyt muutokset ja työjärjestyksen tarkistaminen ovat auttaneet muuttamaan järjestelmää joiltain osin ja että muilla uudistuksilla voidaan saavuttaa lisätuloksia; pyytää tuomioistuimelta tietoja siitä, kuinka monta tapausta tuomioistuimen ja yleisen tuomioistuimen kullekin tuomarille annettiin esiteltäväksi vuonna 2012; 9. kehottaa tuomioistuinta etsimään keinoja, joilla voidaan hallita asianmukaisesti uusien tapausten määrän kasvu ja suuri työmäärä, koska tuomioistuimessa tulevina vuosina vireillä olevien tapausten määrää ei voida vähentää merkittävästi pelkkien sisäisten uudistusten ja työjärjestyksen tarkistamisen avulla; pitää yhtenä mahdollisuutena sitä, että vähennetään niiden viikkojen määrää, jolloin ei pidetä kuulemisia tai anneta neuvontaa; 10. katsoo, että yleisen tuomioistuimen olisi toteuttava lisää toimia jäsenten ja henkilöstön tuomioistuimen ulkopuolisen toiminnan vähentämiseksi; pyytää tuomioistuinta lisäämään avoimuutta julkaisemalla tuomioistuimen verkkosivustolla luettelon kunkin tuomarin tuomioistuimen ulkopuolisesta toiminnasta; 11. pyytää, että tilintarkastustuomioistuin tekee vertailututkimuksen, josta saadaan tietoa jäsenvaltioiden vertailukelpoisten korkeimpien oikeuksien ja unionin yleisen tuomioistuimen tuloksista; 12. korostaa, että tuottavuus voi mitä todennäköisimmin laskea niinä vuosina, jolloin useampi tuomari päättää toimikautensa, ja tuomioistuimen toiminnan jatkuvuus ja vakaus häiriintyvät, jos neuvosto ei jatka tuomareiden toimikausia tai jos uusien tuomareiden nimitykset viivästyvät; 13. panee merkille, että käännöspalvelujen osuus toimielimen henkilöstöstä on tuomioistuimen kohdalla suurin kaikista unionin toimielimistä: 47,3 prosenttia sen työntekijöistä on kääntäjiä ja tulkkeja; ymmärtää, että tuomioistuimella on velvollisuus käsitellä oikeustapauksia kaikilla unionin 24 virallisella kielellä ja kääntää kaikki päätökset virallisille kielille; katsoo kuitenkin, että tuomioistuimen käännöspalveluissa olisi järkeistämisen varaa; 14. kehottaa tuomioistuinta laskemaan käännöskustannukset sivua kohden, kuten toisissa toimielimissä tehdään, jotta eri toimielinten käännöskustannukset olisivat vertailukelpoisia; 15. panee merkille marraskuussa 2011 käyttöönotetusta eCuria-sovelluksesta saadun hyödyn; panee tyytyväisenä merkille, että tämän sovelluksen avulla on odotetusti pystytty tehostamaan tapausten käsittelyä; 16. ottaa huomioon eCuria-hankkeesta aiheutuneet kustannukset ja sen ylläpitokustannukset; panee tyytyväisenä merkille järjestelmään tehdyt parannukset käyttäjien pyyntöjen ja ehdotusten huomioonottamiseksi; pyytää yksityiskohtaisia tietoja järjestelmän jatkuvista päivityksistä ja sen kustannuksista jatkossa; 17. on tyytyväinen siihen, että paperisasiakirjoista on siirrytty sähköiseen raportointiin; panee merkille, että eCuria-sovelluksen ansiosta 1. tammikuuta 2012 lähtien tuomioistuintapauksia ja päätöksiä koskevia asiakirjoja on voitu vaihtaa sähköisesti kaikkien osapuolten ja Euroopan unionin tuomioistuimeen kuuluvien eri tuomioistuinten välillä; huomauttaa, että viimeiset paperiraportit laadittiin ennen vuoden 2012 loppua, ja toteaa, että siirtyminen paperiversioista sähköiseen tiedonkulkuun on vähentänyt tuotantokustannuksia melkoisesti; 18. pitää erittäin myönteisenä, että vuoden 2012 lopussa eCuria-sovelluksella oli 1 003 aktiivista käyttäjää, joiden joukossa oli 14 jäsenvaltiota, kaksi Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaata ja viisi unionin toimielintä (erityisesti parlamentti, neuvosto ja komissio); pitää kuitenkin valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot eivät edelleenkään ole ottaneet eCuria-sovellusta käyttöön vaihtaakseen asiakirja-aineistoa tuomioistuimen kanssa; 19. huomauttaa, että vuonna 2012 ainoastaan seitsemässä tuomioistuimen yleiskokouksessa oli täysi edustus; pyytää sisällyttämään näiden kokousten esityslistat kyseisen vuoden vuotuisen toimintakertomuksen liitteeseen; 20. on tyytyväinen siihen, että tuomioistuin on hyväksynyt ihmisarvon kunnioittamista työpaikalla koskevat säännöt, joita sovelletaan yhtä lailla kaikkiin henkilöstön jäseniin sekä jäsenten kabineteissa että muissa yksiköissä, sekä menettelyt häirintää koskevien väitteiden selvittämiseksi; pitää tärkeänä, että henkilöstöllä ja jäsenillä säilyy jatkossa mahdollisimman hyvä työilmapiiri; 21. ottaa huomioon, että vuonna 2012 hyväksyttiin Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta annettu asetus (EU, Euratom) N:o 741/2012(13) sekä tuomioistuimen uusi työjärjestys; katsoo, että nämä muutokset auttavat parantamaan tuomioistuimen tehtävien hoitoa; odottaa, että näiden uudistusten jatkotoimista annetaan yksityiskohtaista tietoa vuotta 2013 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa; 22. pitää valitettavana, että unioniin kymmenen viime vuoden aikana liittyneet jäsenvaltiot eivät ole edustettuina toimielimen pääjohtaja- ja johtajatasoilla; kehottaa jälleen parantamaan maantieteellistä tasapainoa näillä hallinnon tasoilla, niin kuin on jo tapahtunut yksikönpäällikkötasolla; 23. on tyytyväinen siihen, että kirjasto-osaston perustamisen vuoksi toteutetussa organisaatiomuutoksessa perustetuilla toimilla ei ollut vaikutusta talousarvioon; 24. pitää myönteisenä sitä, että vuonna 2012 pidetystä tuomioistuimen 60. vuosipäiväjuhlasta aiheutui ainoastaan hyvin vähän suoria kuluja; 25. kannattaa tuomioistuimen tapaa asettaa etusijalle sisäisten resurssien käyttö, etenkin käännöstoiminnassa; kehottaa tuomioistuinta tutkimaan, olisiko käännöstoiminnassa mahdollista noudattaa tietyissä tapauksissa käännöspyyntöihin perustuvaa järjestelmää, jonka avulla voitaisiin vähentää vielä entisestään käännettävien asiakirjojen määrästä aiheutuvia paineita; 26. toteaa, että päivähoitopalvelujen kustannukset sekä asiakirjojen tuotanto- ja jakelukustannukset ovat nousseet; kehottaa tuomioistuinta varmistamaan, että näitä epätasapainotekijöitä ei esiinny tulevina vuosina; 27. vahvistaa, että sellaisten kuulemisten ja muiden kokousten määrä, joissa käytetään tulkkausta, kasvoi edelleen vuonna 2012, samalla kun kaikkien tuomioistuinkäsittelyssä olevien tapausten määrä lisääntyi; 28. pitää valitettavana, että laiteinfrastruktuurien ja tietoteknisten sovellusten infrastruktuurien ylläpitokustannusten jälkitarkastusten toteuttaminen on viivästynyt; panee merkille siivous- ja ylläpitokustannuksia koskevan jälkitarkastuksen tulosten oikaisusta tehdyn toimintasuunnitelman; 29. kehottaa tuomioistuinta sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö; 30. pyytää liittämään vuotuiseen toimintakertomukseen selvityksen tuomioistuimen kiinteistöpolitiikasta; 31. kiittää tuomioistuinta perusteellisen ja yksityiskohtaisen vuotuisen toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että se on sisällyttänyt vuosikertomukseen kattavat tiedot henkilöresurssien hallinnasta, kuten parlamentti pyysi; 32. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita tuomioistuin on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Tilintarkastustuomioistuin |
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0277/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0212/2014), 1. myöntää tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille vastuuvapauden tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin (COM(2013)0570 – C7‑0277/2013 – 2013/2200(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(7), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0277/2013)(8), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(10), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0212/2014), 1. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tilintarkastaja – PricewaterhouseCoopers SARL – jotta voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita, joita tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee merkille tilintarkastajan lausunnon, jonka mukaan tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta sekä sen taloudellisista tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta; pyytää antamaan parlamentin käyttöön varmennuskertomuksen tilintarkastustuomioistuimen varojen käytön sääntöjenmukaisuudesta ja vuonna 2012 voimassa olleiden valvontamenettelyjen pätevyydestä; pyytää tarkastamaan tilintarkastustuomioistuimen tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden; 2. korostaa, että vuonna 2012 tilintarkastustuomioistuimella oli käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja kaikkiaan 137 345 000 euroa (134 337 000 euroa vuonna 2011) ja että talousarvion yleinen toteutusaste oli 96 prosenttia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen; 3. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen arvioon sen työn laadusta ja vaikutuksesta ja on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen olisi asetettava tavoitteet paremmin varmistaakseen, että ne todella saavutetaan tulosten avulla; 4. tukee tilintarkastustuomioistuimen toimia, joilla se pyrkii lisäämään tuloksellisuuden tarkastusten resursseja ja tutkimaan, onko toiminta ollut taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa; palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjän tehtävänä on antaa tarkastuslausuma tilien luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta mutta myös luotettavia ja toteuttamiskelpoisia lausuntoja unionin eri politiikanaloilla saavutetuista tuloksista; 5. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta selvittämään, voisiko se antaa vuosikertomuksensa 30. päivään kesäkuuta mennessä, sillä se parantaisi merkittävästi unionin tilien tarkastusta ja edistäisi ja virtaviivaistaisi unionin varainkäytön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, koska vastuuvapaudesta voitaisiin äänestää ennen tarkastuksen kohteena olevaa varainhoitovuotta seuraavan vuoden 31. päivää joulukuuta; 6. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan vuotuisessa työohjelmassaan huomioon lainsäätäjien poliittiset painopisteet ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan sille toimittamat unionin kansalaisille keskeiset kysymykset; 7. ottaa huomioon, että vuosi 2012 on strategiakauden 2009–2012 viimeinen vuosi ja se antaa kaunistellun kuvan toteutetuilla toimintalinjoilla saavutetuista tuloksista; 8. muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta, että on tarpeen parantaa aikataulutusta, myös silloin kun määräaikoja ei ole asetettu, kuten tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusten tapauksessa; pitää valitettavana, että tarkastushavaintojen ajoitus on edelleen kaukana pitkän aikavälin tavoitteesta; vaatii tilintarkastustuomioistuinta virtaviivaistamaan tavoitteitaan ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että strategiakaudella 2013–2017 varmistetaan laadun parantaminen kaikissa tarkastusprosessin vaiheissa; 9. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään kaikkiin erityiskertomuksiinsa aikataulun, joka sisältää kertomuksen eri vaiheita koskevat tiedot (alkuvalmisteluista julkaisuun asti); 10. panee merkille, että erityiskertomuksen keskimääräinen tuotantoaika on lyhentynyt vuodesta 2008 lähtien 25 kuukaudesta 20 kuukauteen; pitää kuitenkin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei saavuttanut vuonna 2012 strategista 18 kuukauden keskimääräistä tuotantoaikatavoitettaan erityiskertomusten osalta; 11. kehottaa painokkaasti toteuttamaan tehokkaita toimia kahden kuukauden kuluessa esitettävien alustavien tarkastushavaintojen osuuden lisäämiseksi; 12. panee tyytyväisenä merkille, että tarkastusalan toimien määrää on jatkuvasti lisätty vuonna 2012 muiden yksiköiden henkilöstöön verrattuna, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tehostamaan edelleen tukipalvelujaan; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin onnistui hyvin uuden tarkastushenkilöstön palvelukseenotossa; on kuitenkin huolissaan avointen toimien määrän hienoisesta noususta vuoden 2012 lopussa vuoteen 2011 verrattuna; 13. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tilintarkastustuomioistuimen toimintaperiaatteista, jotka koskevat ylimpien kansallisten tarkastuselinten asiantuntijoiden määräaikaisia siirtoja tilintarkastustuomioistuimeen ja päinvastoin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan tästä asiasta lisätietoja seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan; 14. huomauttaa, että johdon tasolla joillakin jäsenvaltioilla on yliedustus, kun taas kymmenen viime vuoden aikana unionin jäseneksi liittyneiden jäsenvaltioiden edustajia on edelleen liian vähän yksikönpäällikkö- ja johtajatasolla; kehottaa jälleen parantamaan maantieteellistä tasapainoa hallinnon kaikilla tasoilla; 15. onnittelee tilintarkastustuomioistuinta siitä, että se sai valmiiksi K3-rakennuksen aikataulussa ja budjettia ylittämättä; 16. panee merkille, että käännöskustannukset vaihtelivat huomattavasti kielikohtaisesti; katsoo, että näin suurta poikkeamaa kustannuksissa, kun huomioon otetaan myös välilliset kustannukset, olisi kavennettava; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laskemaan käännöskustannukset sivua kohden, kuten toisissa toimielimissä tehdään, jotta eri toimielinten käännöskustannukset olisivat vertailukelpoisia; 17. pitää tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovellettavien uusien menettelysääntöjen hyväksymistä myönteisenä askeleena tuloksellisuuden parantamiseksi; pyytää, että sille tiedotetaan, jos menettelysääntöjä ei vastaisuudessa noudateta; 18. on vakaasti sitä mieltä, että tilintarkastustuomioistuimen presidentin kolmivuotinen toimikausi pitäisi voida uusia vain kerran; 19. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimeen luotiin korkean tason työryhmä valvomaan uutta aloitetta järkeistää kertomusten tuotantoprosesseja; pyytää tietoja tämän korkean tason työryhmän työsuunnitelmasta ja aikataulusta; 20. panee merkille, että vuonna 2012 tilintarkastustuomioistuin raportoi yhteensä kahdeksasta sen tarkastusten yhteydessä havaitusta petosepäilytapauksesta ja kahdeksasta tapauksesta, jotka paljastuivat Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) lähetetyistä epäkohtien paljastuskirjeistä; panee merkille, että OLAF päätti käynnistää ensimmäisessä tapauksessa kuusi tutkimusta ja jälkimmäisessä tapauksessa kolme tutkimusta; 21. tähdentää, että epäkohtia paljastettiin kirjeitse puolet vuoden 2011 määrästä; tukee tilintarkastustuomioistuimen jatkuvaa tiivistä yhteistyötä OLAFin kanssa; 22. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli tilintarkastustuomioistuin tai sen palveluksessa oleva henkilö, sekä tilintarkastustuomioistuimen OLAFille tarkastustensa ja epäkohtien paljastuskirjeiden perusteella toimittamien tapausten tulokset; 23. muistuttaa vuonna 2012 sattuneesta tapauksesta, jossa tilintarkastustuomioistuimen entisen jäsenen väitettiin syyllistyneen häirintään ja vallan väärinkäyttöön ja jonka johdosta kolme tilintarkastustuomioistuimen työntekijää nosti kanteen toimielintään vastaan; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tässä häirintätapauksessa toteuttamat toimet, mukaan luettuina ennaltaehkäisevät toimet sekä valituksen tekijöiden avustaminen ja suojelu; kannustaa tilintarkastustuomioistuinta tarkistamaan häirintään ja vallan väärinkäyttöön puuttumista koskevia menettelyjään ja jatkamaan henkilöstönsä ja jäsentensä työilmapiirin parantamistoimia, jotta heille taattaisiin kaikilta osin ihmisarvoinen kohtelu työpaikalla; 24. onnittelee tilintarkastustuomioistuinta sovittujen toimintasuunnitelmien menestyksekkäästä täytäntöönpanosta; ehdottaa, että tiedot kaikista korvauksista olisi sisällytettävä virkamiesten henkilökansioihin ottaen huomioon sisäisen tarkastuksen henkilöresursseja koskevat suositukset; 25. on edelleen kiinnostunut saamaan vuotuiseen toimintakertomukseen liitetyt keskeiset päätelmät, jotka koskevat sisäisen tarkastuksen jälkitarkastusten seurantaa ja muutosten vaikutuksia; 26. pitää ilahduttavana yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välillä, edellisen vuoden vastuuvapauspäätöslauselmaan liittyviä konkreettisia jatkotoimia ja parlamentin pyyntöihin perustuvaa säännöllistä palautetta; 27. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita on toteutettu tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea |
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0278/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0218/2014), 1. myöntää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteerille vastuuvapauden Euroopan talous- ja sosiaalikomitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (COM(2013)0570 – C7‑0278/2013 – 2013/2201(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(7), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0278/2013)(8), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(10), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0218/2014), 1. panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2012 päättyneeltä varainhoitovuodelta; 2. on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Euroopan talous- ja sosiaalikomitean henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla; 3. panee merkille, että vuonna 2012 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) talousarvio oli 128 816 588 euroa (128 600 000 euroa vuonna 2011) ja sen toteutusaste oli 96,8 prosenttia; tähdentää, että ETSK:n talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön ja loput kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin; 4. panee merkille, että talousarvion 96,8 prosentin toteutusaste vuonna 2012 oli korkeampi kuin vuonna 2011 (95,4 prosenttia), mutta alhaisempi kuin vuonna 2010 (98 prosenttia); kehottaa ETSK:aa varmistamaan, että talousarvion toteutusta parannetaan edelleen tulevina varainhoitovuosina; 5. toteaa, että vuonna 2012 talousarvio kasvoi 0,2 prosenttia verrattuna edellisen vuoden talousarvioon; tukee ETSK:n pyrkimyksiä rajoittaa tulevien vuosien talousarvioita ja varmistaa siten kiinteämääräinen lisäys; 6. panee merkille ETSK:n vuotuiseen toimintakertomukseen liitetyt parlamentin vuoden 2011 vastuuvapauspäätöslauselman suositusten seurantaa koskevat huomautukset; pyytää tietoja toimista, joita ETSK on toteuttanut vastuuvapausmenettelyn kohteena olevan varainhoitovuoden aikana menojen yksityiskohtaisen uudelleenarvioinnin ja uudelleenarvioinnin tulosten suhteen; 7. panee merkille neuvoston päätöksen ETSK:n jäsenten korvausten suuruudesta syyskuussa 2013; panee tyytyväisenä merkille, että ETSK on parlamentin suosituksen mukaisesti noudattanut uusia sääntöjä, joiden mukaan jäsenten matkakorvausten on perustuttava todellisiin kuluihin; 8. panee tyytyväisenä merkille, että päätös julkistaa ETSK:n jäsenten taloudellisia etuja koskevat ilmoitukset pantiin täytäntöön vuonna 2012; 9. panee merkille ETSK:n jäsenten ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välisen yhteistyön erityisesti vastuuvapausmenettelyn yhteydessä; 10. panee merkille tiedot uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytöstä; panee tyytyväisenä merkille, että ETSK:n käyttämä sähkö on kokonaan peräisin uusiutuvista energialähteistä; 11. on tyytyväinen käännöstoiminnassa toteutettuihin parannuksiin sen jälkeen, kun ETSK ja alueiden komitea uusivat yhteistyösopimuksensa; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisen kääntämisen osuus väheni noin 1 prosentin verran vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna; katsoo näiden lukujen osoittavan, että tehokkuudessa olisi edelleen parantamisen varaa; 12. on vahvasti sitä mieltä, että yhteisten palvelujen ja käännöstoiminnan henkilöresurssien järkeistämiseksi olisi tehtävä joitakin parannuksia; pitää ETSK:n, alueiden komitean ja parlamentin välillä tästä asiasta meneillään olevaa yhteydenpitoa myönteisenä askeleena kohti resurssien järkeistämistä; 13. pyytää ETSK:aa valvomaan henkilöstörakennetta myös jatkossa, jotta varmistettaisiin, että toimet organisoidaan täysin tehokkaasti ja jotta osoitetut varat voitaisiin käyttää paremmin; 14. edellyttää, että valmistellessaan neuvotteluja uudesta hallinnollisesta yhteistyösopimuksesta alueiden komitean kanssa ETSK seuraa säännöllisemmin sopimuksen täytäntöönpanon johdosta aikaansaatavia säästöjä, kuten viime vuoden suosituksissa todettiin; pyytää yksityiskohtaisia tietoja tämän yhteistyön tuloksista ja uuden yhteistyön avulla saavutettavien talousarviosäästöjen tarkasta määrästä; 15. odottaa, että alueiden komitean kanssa tehtävän uuden hallinnollisen yhteistyösopimuksen avulla vahvistetaan myös yhteisten palvelujen hallintaan liittyvää yhteistyötä; 16. huomauttaa, että ETSK:n ja alueiden komitean välisen yhteistyön väliarvioinnista on hyötyä arvioitaessa yhteistyöstä saatavia etuja ja suunniteltaessa parempia ratkaisuja tulevaisuutta varten; 17. pitää videoneuvotteluja erittäin käyttökelpoisena välineenä, jolla voidaan saada aikaan talousarviosäästöjä ja toimia tehokkaasti, koska jäsenet voivat osallistua samaan kokoukseen eri paikoista; pyytää tietoja siitä, miten ETSK on edistynyt nykyisten välineiden käytössä; 18. pyytää tietoja videoneuvottelujen käytön vaikutuksista talousarvioon ja säästöihin työmatkakuluissa; 19. panee merkille ETSK:n edistymisen toimintansa itsearvioinnissa julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin tuella; 20. on tyytyväinen ETSK:n asiakirjojen hallinnan nykyaikaistamishankkeeseen; 21. pitää myönteisenä, että pyydetyt mutta käyttämättä jääneet tulkkauspalvelut vähenivät 7,6 prosenttiin vuonna 2012 (ne olivat 8,9 prosenttia vuonna 2011); panee merkille tämän osuuden alentamiseksi toteutetut toimet; korostaa kuitenkin, että osuus on edelleen korkea, ja kehottaa jatkamaan tulkkauskustannusten alentamista; 22. kehottaa ETSK:ta kehittämään yhteistyössä muiden toimielinten kanssa käännöskustannusten yhdenmukaisen esittämismenetelmän, jotta kustannusten analysointia ja vertailua voidaan yksinkertaistaa; 23. ottaa asianmukaisesti huomioon tietoteknisen infrastruktuurin nykyaikaistamisen; pyytää tarkempia tietoja vuotuiseen toimintakertomukseen sisällytettävistä parannuksista; 24. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita ETSK on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Alueiden komitea |
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0279/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0226/2014), 1. myöntää alueiden komitean pääsihteerille vastuuvapauden alueiden komitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka VII – Alueiden komitea (COM(2013)0570 – C7‑0279/2013 – 2013/2202(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(7), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0279/2013)(8), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(10), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0226/2014), 1. on tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita alueiden komitean henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla; 2. panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2012 päättyneeltä varainhoitovuodelta; 3. panee merkille, että vuonna 2012 alueiden komitean hyväksytty talousarvio oli 86 503 000 euroa (84 059 000 euroa vuonna 2011), josta maksusitoumusmäärärahojen osuus oli 85 000 000 euroa, ja sen toteutusaste oli 98,2 prosenttia; tähdentää, että alueiden komitean talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen; 4. panee tyytyväisenä merkille, että talousarvion toteutusaste oli 98,2 prosenttia eli se nousi vuodesta 2011, jolloin se oli 97,5 prosenttia; odottaa, että talousarvion toteutusta parannetaan edelleen tulevina varainhoitovuosina; 5. pitää tervetulleena toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavan ohjausryhmän perustamista, koska se lujittaa alueiden komitean poliittista ohjausjärjestelmää ja auttaa panemaan täytäntöön komitean uudet, vahvistetut toimivaltuudet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti; 6. pitää tervetulleina alueiden komitean sisäistä organisaatiota koskevia hankkeita, joiden tavoitteena on yhteistyö yksiköiden välillä ja yhteisten toimien ja toimintojen synergian kehittäminen; panee tyytyväisenä merkille viime vuoden suosituksista annetut tiedot ja pyytää, että sille tiedotetaan jatkuvasti hankkeista ja toteutettujen toimenpiteiden talousarviovaikutuksista; 7. panee merkille tiedot uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytöstä; panee tyytyväisenä merkille, että kaikki komitean käyttämä sähkö saadaan uusiutuvista energialähteistä; 8. panee tyytyväisenä merkille, että alueiden komitean talousarvioyksikkö on kirjannut parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan suositukset ja vaatimukset keskustietokantaan ja että täytäntöönpanon etenemistä seurataan säännöllisesti; 9. pyytää alueiden komiteaa valvomaan henkilöstörakennetta myös jatkossa, jotta varmistettaisiin, että toimet organisoidaan täysin tehokkaasti ja jotta osoitetut varat voitaisiin käyttää paremmin; 10. katsoo, että henkilöstöhallinnolla olisi oltava käytössään tehokas tietotekninen tuki; pyytää tietoja uusien henkilöstöhallintojärjestelmiä koskevien sovellusten mahdollisista viivästyksistä; 11. pyytää selventäviä tietoja alueiden komitean vuoden 2012 tarkastusohjelmasta, etenkin riskitoiminnoista ja toimintasuunnitelmasta riskien ehkäisemiseksi; 12. panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisen kääntämisen osuus on laskenut 5,8 prosentista vuonna 2011 siten, että vuonna 2012 se oli 4,5 prosenttia; katsoo näiden lukujen osoittavan, että tehokkuudessa olisi edelleen parantamisen varaa; 13. kehottaa alueiden komiteaa sisällyttämään vuotuiseen toimintakertomukseensa tiedot käyttämättömistä tulkkauspalveluista; 14. kehottaa alueiden komiteaa kehittämään yhteistyössä muiden toimielinten kanssa käännöskustannusten yhdenmukaisen esittämismenetelmän, jotta kustannusten analysointia ja vertailua voidaan yksinkertaistaa; 15. on vahvasti sitä mieltä, että yhteisten palvelujen ja käännöstoiminnan henkilöresurssien järkeistämiseksi olisi tehtävä joitakin parannuksia; pitää alueiden komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja parlamentin välillä tästä asiasta meneillään olevaa yhteydenpitoa myönteisenä askeleena kohti resurssien järkeistämistä; 16. huomauttaa, että näiden toimielinten välisen yhteistyön väliarvioinnista olisi hyötyä arvioitaessa yhteistyöstä saatavia etuja ja suunniteltaessa entistä parempia ja räätälöityjä ratkaisuja tulevaisuutta varten; 17. onnittelee alueiden komiteaa siitä, että sen vuotuinen toimintakertomus on säilynyt laadukkaana ja että se on toimittanut toiminnan vaikutuksia koskevan kattavan vuosikertomuksen, joka on tärkeä väline sen työtä arvioitaessa; panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisessa toimintakertomuksessa esitettiin kattava taulukko kaikista alueiden komitean käytössä olevista henkilöresursseista; 18. pitää alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välistä hallinnollista yhteistyösopimusta tehokkaana välineenä; suosittelee, että alueiden komitea säilyttää sen ajantasaistetussa muodossa; 19. pyytää tarkkoja tietoja niiden talousarviosäästöjen määrästä, joita Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa tehdyn päivitetyn hallinnollisen yhteistyösopimuksen ansiosta saadaan aikaan, sekä sopimuksen kattamista eri osa-alueista; 20. odottaa, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa tehtävän uuden hallinnollisen yhteistyösopimuksen avulla vahvistetaan myös yhteisten palvelujen hallintaan liittyvää yhteistyötä; 21. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita komitea on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan oikeusasiamies |
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0280/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0225/2014), 1. myöntää Euroopan oikeusasiamiehelle vastuuvapauden Euroopan oikeusasiamiehen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies (COM(2013)0570 – C7‑0280/2013 – 2013/2203(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(7), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0280/2013)(8), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(10), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0225/2014), 1. on tyytyväinen siihen, ettei tilintarkastustuomioistuin ollut havainnut varainhoitovuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessaan merkittäviä puutteita Euroopan oikeusasiamiehen henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla; 2. panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2012 päättyneeltä varainhoitovuodelta; 3. tähdentää, että oikeusasiamiehen talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen; toteaa, että vuonna 2012 oikeusasiamiehen talousarvio oli yhteensä 9 516 500 euroa, josta 7 275 000 euroa osoitettiin osastoon 1 (toimielimeen sidoksissa olevaa henkilöstöä koskevat menot), 1 656 500 euroa osastoon 2 (kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja sekalaiset käyttömenot) ja 585 000 euroa osastoon 3 (toimielimen suorittamista yleisistä tehtävistä aiheutuvat menot); 4. toteaa, että kokonaismäärärahoista 98,30 prosenttia sidottiin (92,54 prosenttia vuonna 2011) ja 88,69 prosenttia maksettiin (85,62 prosenttia vuonna 2011) ja että käyttöaste oli 95,88 prosenttia (92,54 prosenttia vuonna 2011); panee tyytyväisenä merkille käyttöasteen paranemisen; 5. pitää myönteisinä rahoitussuunnitteluun tehtyjä parannuksia, joilla varmistetaan talousarvion tehokkaampi toteutus; kehottaa jatkamaan näitä toimia seuraavien varainhoitovuosien aikana; 6. kiittää oikeusasiamiehen vuotuista hallintosuunnitelmaa vuodeksi 2012 siitä, että se sisältää keskeiset tulosindikaattorit toimielimen tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi; 7. kehottaa oikeusasiamiestä ilmoittamaan seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessa, kuinka suuri osa kyseisenä vuonna pyydetyistä tulkkauspalveluista jäi käyttämättä; 8. kehottaa oikeusasiamiestä kehittämään yhteistyössä muiden toimielinten kanssa käännöskustannusten yhdenmukaisen esittämismenetelmän, jotta kustannusten analysointia ja vertailua voidaan yksinkertaistaa; 9. panee tyytyväisenä merkille sisäisen tarkastajan päätelmät sisäisen tarkastuksen kertomuksiin sisältyvistä keskeneräisistä toimista; huomauttaa, että toteutus on vielä kesken kahden toimen kohdalla, jotka koskevat sisäisen valvonnan vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanoa ja hankintamenettelyjen hallinnointia; kehottaa panemaan viipymättä täytäntöön oikeusasiamiehen sisäisen tarkastajan näitä toimia koskevat suositukset; 10. pitää myönteisenä, että päätös tapausten hyväksyttävyydestä tutkittavaksi tehtiin yhä useammassa tapauksessa (85 prosentissa tapauksista vuonna 2012) kuukauden sisällä kantelun saamisesta, ja kehottaa asettamaan tavoitteen entistä korkeammalle tulevina vuosina; katsoo, että oikeusasiamiehen toimiston uudelleenorganisointi ja rekisteröintimenettelyn järkeistäminen auttoivat parantamaan kanteluyksikön tehokkuutta vuonna 2012 ja parantavat sitä edelleen tulevina vuosina; 11. panee merkille, että tutkimusten keskimääräinen kesto on lyhentynyt, vaikka toisaalta enintään 18 kuukautta kestäneissä tutkimuksissa tulokset jäivät tavoitteista ja heikentyivät vuoden 2011 tasosta (80 prosenttia); kehottaa oikeusasiamiestä täsmentämään, kuinka monessa tapauksessa tutkimusten käsittely kesti enemmän kuin yhden kierroksen ja missä tapauksissa tutkimukset johtivat toiseen käsittelykierrokseen; 12. pyytää tietoja siitä, mitä toimia on toteutettu sen johdosta, että komissio päätti kieltäytyä järjestämästä Eurooppa-kouluja koskevaa riippumatonta ulkoista tarkastusta; 13. panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on sitoutunut yhdessä Euroopan laadunhallintajärjestön kanssa parantamaan työnsä laatua; 14. onnittelee oikeusasiamiestä siitä, että vuotuinen toimintakertomus on säilynyt laadukkaana ja että se on toimittanut toiminnan vaikutuksia koskevan kattavan vuosikertomuksen, joka on tärkeä väline oikeusasiamiehen työtä arvioitaessa; 15. kehottaa oikeusasiamiestä raportoimaan vuotuisessa toimintakertomuksessaan yksityiskohtaisesti, kuinka suuri osa sen talousarviosta käytettiin oikeusasiamiehen toiminnan tunnetuksi tekemiseen ja kansalaisten tavoittamiseen; 16. toteaa, että oikeusasiamiehen vuoden 2012 vuotuinen toimintakertomus hyväksyttiin syyskuun 2013 täysistunnossa, ja on tyytyväinen siinä esitettyihin huomautuksiin; 17. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita oikeusasiamies on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan tietosuojavaltuutettu |
| |||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(1), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0281/2013)(2), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(3), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(4), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0228/2014), 1. myöntää Euroopan tietosuojavaltuutetulle vastuuvapauden Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu (COM(2013)0570 – C7‑0281/2013 – 2013/2204(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012(7), – ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012 (COM(2013)0570 – C7-0281/2013)(8), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 sekä toimielinten vastaukset(9), – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2012 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta(10), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(11) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0228/2014), 1. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen päätelmän, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen Euroopan tietosuojavaltuutetun hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2012 päättyneeltä varainhoitovuodelta ja että tarkastetut hallintomenojen ja muiden menojen valvontajärjestelmät olivat vaikuttavia; 2. on tyytyväinen siihen, ettei tilintarkastustuomioistuin ollut havainnut varainhoitovuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessaan merkittäviä puutteita tietosuojavaltuutetun henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla; 3. toteaa, että vuonna 2012 tietosuojavaltuutetulla oli käytettävissään maksusitoumusmäärärahoja kaikkiaan 7 624 090 euroa (7 564 137 euroa vuonna 2011) ja että niiden käyttöaste oli 89,69 prosenttia (85,03 prosenttia vuonna 2011); pitää tätä myönteisenä kehityksenä mutta kehottaa parantamaan käyttöastetta edelleen ja valvomaan tehtyjä muutoksia; 4. tähdentää, että tietosuojavaltuutetun talousarvio on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen; toteaa, että toimielimeen sidoksissa olevaa henkilöstöä koskevien menojen (osasto 1) toteutusaste oli 93,18 prosenttia ja kiinteistöihin, laitteisiin ja toimielimen tehtävien hoitoon liittyviin menojen (osasto 2) toteutusaste oli 100 prosenttia; onnittelee tietosuojavaltuutettua vuoden 2012 tuloksista; 5. panee tyytyväisenä merkille, että etuisuuksien hallinnointia on parannettu ja että tilintarkastustuomioistuimen havainnon mukaan toteutetut toimet ovat olleet vaikuttavia; on tyytyväinen myös siihen, että tietosuojavaltuutettu aikoo jatkaa valvonta- ja seurantajärjestelmänsä oikea-aikaisuuden parantamista; 6. kehottaa tietosuojavaltuutettua jatkamaan etuisuuksien hallinnoinnin valvontaa ja tuloksellisuutensa parantamista; 7. kehottaa viime vuonna esitetyn pyynnön mukaisesti tietosuojavaltuutettua tiedottamaan yksityiskohtaisesti, miten äskettäin toteutettujen rakennemuutosten ja tapausten hallinnointiin tarkoitetun sähköisen järjestelmän käyttöönoton avulla on saatu aikaan kustannussäästöjä; 8. muistuttaa, että Lissabonin sopimuksessa tietosuojavaltuutetun toimivaltuuksia laajennettiin, kun tietosuoja ulotettiin unionin kaikille toimintalohkoille; 9. panee merkille tietosuojavaltuutetun sihteeristön uuden rakenteen ja uuden tieto- ja viestintäteknisen yksikön perustamisen; pyytää tietoja tämän uudistuksen talousarviovaikutuksista; 10. panee merkille, että parlamentin vastuuvapaussuositukset on sisällytetty vuotuiseen toimintakertomukseen; 11. kehottaa tietosuojavaltuutettua panemaan täytäntöön komission sisäisen tarkastuksen (IAS) suositukset; uskoo, että niiden täytäntöönpano parantaa logistiikka- ja henkilöresurssiyksiköiden tehokkuutta; 12. odottaa saavansa tiedon, kun järjestelmä keskeisten tulosindikaattorien määrittämiseksi ja vuonna 2012 tehty vertailuanalyysia koskeva suunnitelma ovat täysin toimintavalmiita; kehottaa tietosuojavaltuutettua arvioimaan järjestelmän avulla aikaansaatuja parannuksia yksityiskohtaisesti ensi vuoden vuotuisessa toimintakertomuksessa; 13. kehottaa tietosuojavaltuutettua ilmoittamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle myös tulevaisuudessa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmissa antamiin suosituksiin liittyvistä jatkotoimista; 14. kehottaa viime vuonna esitetyn pyynnön mukaisesti tietosuojavaltuutettua sisällyttämään seuraavaan vuotuiseen toimintakertomukseensa kattavan taulukon kaikista käytettävissään olevista henkilöresursseista tehtäväryhmän, palkkaluokan, sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan jaoteltuna; 15. kehottaa tietosuojavaltuutettua kehittämään yhteistyössä muiden toimielinten kanssa käännöskustannusten yhdenmukaisen esittämismenetelmän, jotta kustannusten analysointia ja vertailua voidaan yksinkertaistaa; 16. panee tyytyväisenä merkille, että komission IAS:n kanssa on allekirjoitettu palvelutasosopimus, ja odottaa, että kyseisen sopimuksen tuloksista raportoidaan perusteellisesti vuotuisessa toimintakertomuksessa; 17. katsoo, että tietosuojavaltuutetun olisi yleisesti kiinnitettävä erityistä huomiota varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseen eli siihen, kuinka taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti se käyttää määrärahansa tehtäviään hoitaessaan; 18. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita tietosuojavaltuutettu on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon 26. syyskuuta 2013 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2011 osalta (COM(2013)0668) sekä kertomuksen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2013)0348 ja SWD(2013)0349), – ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista, – ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2012 annettuun yhteiseen julkilausumaan liitetyn EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen lähestymistavan, – ottaa huomioon komission 19. joulukuuta 2012 hyväksymän EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen lähestymistavan jatkotoimia koskevan etenemissuunnitelman, – ottaa huomioon komission 10. joulukuuta 2013 antaman edistymiskertomuksen yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta; – ottaa huomioon komission 10. joulukuuta 2013 antamat suuntaviivat eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa; – ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan unionin virastot – tulevaisuuden näkymiä” (COM(2008)0135), – ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2013 antamansa päätöslauselman vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2011: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta(1), – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) (”varainhoitoasetus”) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(4) ja erityisesti sen 96 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(5) (”varainhoidon puiteasetus”) ja erityisesti sen 110 artiklan, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2012 ”Eturistiriitojen hallinta tarkastetuissa EU:n virastoissa”, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomukset(6) erillisvirastojen lopullisista tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon parlamentin 7. huhtikuuta 2009 julkistaman tutkimuksen unionin erillisvirastojen yhteisten tukipalvelujen toteuttamismahdollisuuksista ja toteutettavuudesta, – ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 vahvistamansa kannanoton Euroopan unionin korruption vastaisiin pyrkimyksiin(7), 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n toimista korruption torjumiseksi(8) ja komission tiedonannon korruption torjumisesta EU:ssa (COM(2011)0308), – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien lausunnot (A7-0237/2014), A. toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä VI olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset, B. toteaa, että erillisvirastojen määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenellä; C. katsoo, että koska erillisvirastot ovat osa unionin hallintoa, niiden on noudatettava tiukimpia vaatimuksia erityisesti avoimuuden suhteen; Virastoja koskevia huomioita: yhteinen lähestymistapa 1. muistuttaa, että erillisvirastoilla on tärkeitä tehtäviä, joilla on suora vaikutus kansalaisten päivittäiseen elämään; muistuttaa, että erillisvirastojen perustamisen päätarkoituksena oli erityisesti sellaisten teknisten, tieteellisten tai valvontaan liittyvien tehtävien suorittaminen, joilla autetaan unionin toimielimiä laatimaan ja panemaan täytäntöön unionin toimintalinjoja; huomauttaa, että toimeenpanovirastojen tehtävänä on auttaa komissiota hallinnoimaan unionin ohjelmia unionin puolesta; 2. toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevalla alalla on perustettu suuri määrä erillisvirastoja, mutta korostaa, että kaikki uudet virastot on perustettu todellisten tarpeiden perusteella; on vakuuttunut siitä, että kaikilla tämän toiminta-alan erillisvirastoilla on oma erillinen ja tarpeellinen tehtävänsä ja että niistä saadaan eurooppalaista lisäarvoa; 3. toteaa, että erillisvirastoilla on tärkeä unionin toimintalinjoja tukeva tehtävä alkuvaiheesta toteutukseen saakka; kehottaa hyödyntämään paremmin niiden asiantuntemusta ja valmiuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa; korostaa virastojen roolia pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet; 4. katsoo, että erillisvirastojen on pyrittävä synergiaan, vaihdettava hyviä käytäntöjä ja käytettävä yhteisiä palveluja, jotta ne voivat toimia tehokkaasti ja hyödyntää optimaalisesti resurssejaan; panee tyytyväisenä merkille, että ne voivat käyttää komission palveluja, mutta toteaa, että edelleen on parantamisen varaa; 5. muistuttaa, että heinäkuussa 2012 parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan (”yhteinen lähestymistapa”) eli poliittisen sopimuksen erillisvirastojen tulevasta hallinnasta ja uudistuksesta; on tyytyväinen sopimuksen tekemiseen; kiinnittää huomiota erityisesti erillisvirastojen toimipaikkoja koskevaan osioon; kehottaa ratkaisemaan nopeasti kaikki virastojen päätoimipaikkoja koskevat keskeneräiset asiat, jotta niille varmistettaisiin työrauha; 6. pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole tehneet päätoimipaikkaa koskevia sopimuksia kymmenen alueillaan sijaitsevan erillisviraston kanssa, joista kolme sijaitsee Ranskassa, yksi Virossa, yksi Irlannissa, yksi Luxemburgissa, yksi Puolassa, yksi Espanjassa ja yksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa; ilmaisee huolensa siitä, että tällä voi olla vakavia vaikutuksia erillisvirastojen henkilöstöön, ja kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita tekemään sopimukset ennen seuraavan vastuuvapausmenettelyn alkamista; 7. panee tyytyväisenä merkille, että erillisvirastojen varainhoitoa koskevat uudet säännöt ovat entistä yksinkertaisempia, ja toivoo, että niiden avulla voidaan vähentää erillisvirastojen hallintohenkilöstöstä aiheutuvia kustannuksia; pyytää jälleen komissiota kannustamaan erillisvirastoja käyttämään palvelukseenottoon liittyvien menettelyjen yksinkertaistamista koskevaa vaihtoehtoa, jos tavanomainen menettely on suunniteltu suuremmalle organisaatiolle ja se olisi erillisvirastoille liian raskas; 8. panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomukset; toteaa, että sen kertomuksista on tullut viimeisimpien vastuuvapausmenettelyiden aikana aina vain kattavampia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kehittämään edelleen tuloksellisuuden tarkastusten elementtejä sekä vuotuisissa tilintarkastuskertomuksissa että erillisvirastoja koskevissa erityiskertomuksissaan; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan aikaisempien vastuuvapauden myöntämistä koskevien päätösten ja päätöslauselmien perusteella toteutettuja jatkotoimia ja antamaan siitä kertomuksen; 9. pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimiin, joita erillisvirastot ovat toteuttaneet tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta; Komission etenemissuunnitelma 10. pitää myönteisenä EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen lähestymistavan jatkotoimia koskevaa komission etenemissuunnitelmaa (”etenemissuunnitelma” ) ja kehottaa kaikkia osapuolia hyödyntämään siinä esiin tuotuja ideoita; 11. kannattaa etenemissuunnitelmaan sisällytettyjä komission päätavoitteita, erityisesti hallinnoinnin tasapainoisuuden lisäämistä sekä erillisvirastojen tehokkuuden ja vastuuvelvollisuuden ja niiden toimintatapojen johdonmukaisuuden lisäämistä; pitää myönteisinä siinä ehdotettuja toimia, erityisesti johtokuntien/hallintoneuvostojen järkeistämistä, pyrkimyksiä saada aikaan erillisvirastojen välistä synergiaa sekä joidenkin erillisvirastojen mahdollista yhdistämistä; 12. toteaa, että komission edistymiskertomuksen mukaan komission yksiköt ja erillisvirastot ovat onnistuneet toteuttamaan useita toimia ja että erityisesti komissio on kehittänyt uusien erillisvirastojen perustamista koskevia vakiosäännöksiä, suuntaviivoja päätoimipaikkaa koskevia sopimuksia varten sekä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia suuntaviivoja ja on laatinut yhdessä erillisvirastojen kanssa tiedottamista koskevan käsikirjan; panee merkille, että on vielä monia keskeneräisiä toimia, kuten vakiomuotoisten konsolidoitujen vuosikertomusten kehittäminen sekä arviointia koskevat suuntaviivat; 13. kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään ja antamaan vuosittain kertomuksen muun muassa edistymisestään toimien loppuunsaattamisessa sekä loppuunsaatettujen toimien toteuttamisesta ja niiden tuloksista ja vaikuttavuudesta ja esittämään yksityiskohtaisemman erittelyn siitä, milloin ja miten erillisvirastot ovat osallistuneet näihin toimiin; pyytää, että komissio sisällyttää kertomukseen myös analyysin siitä, miten raportointivaatimusten muuttuminen vaikuttaa yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen rasituksen vähentämiseen; 14. korostaa, että etenemissuunnitelman mukaan erillisvirastojen vastuulla on varmistaa, että niiden verkkosivustoilla kerrotaan niiden olevan unionin erillisvirastoja; panee merkille, että monet eivät vielä ole noudattaneet suunnitelmaa kaikilta osin (Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), ja toteaa lisäksi, että erillisvirastojen verkkosivustoilla on varmistettava näkyvyys unionin talousarvion varoja käytettäessä, kuten tapahtuu muiden viranomaisten velvollisuuksien suhteen; Demokraattinen vastuuvelvollisuus 15. kiinnittää huomiota siihen, että eri erillisvirastojen roolit, tehtävät ja resurssit ovat hyvin erilaisia, vaikka niihin sovelletaan yhdenmukaista vastuuvapausmenettelyä; toteaa, että joissakin tapauksissa perinteinen vastuuvapausmenettely ei sovellu helposti tai loogisesti erillisvirastojen keskeisiin tehtäviin liittyviin vaatimuksiin, kun taas toisissa tapauksissa yhdenmukaisen menettelyn varmistaminen on osoittautunut vaikeaksi henkilöstön ja/tai talousarvion vähäisyyden vuoksi; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ottamaan tämän huomioon tulevassa tarkastustyössään; 16. muistuttaa, että erillisvirastot ovat riippumattomia ja että komissio voi antaa erillisvirastoille ohjeita laatimalla suuntaviivoja; katsoo kuitenkin, että erillisvirastojen on itse päätettävä jatkotoimista; katsoo, että parlamentti on ainoa toimielin, joka voi käydä erillisvirastoista poliittista keskustelua; katsoo näin ollen, että raportointia vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle koskeva järjestelmä on äärimmäisen tärkeä ja sitä olisi vahvistettava; 17. katsoo, että komission olisi korruptiontorjuntakertomuksen mallin perusteella harkittava mahdollisuutta sisällyttää seuraavaan korruptiota koskevaan vuosikertomukseen unionin toimielinten ja erillisvirastojen toiminta ja toiminnan tuloksellisuus; 18. katsoo, että erillisvirastojen demokraattista vastuuvelvollisuutta olisi yhtenäistettävä edelleen, kun ne raportoivat vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, ja että parlamentin ja erillisvirastojen välisiä suhteita voitaisiin parantaa vahvistamalla ja jäsentämällä paremmin järjestelmää, jonka mukaisesti erillisvirastot raportoivat parlamentille; ehdottaa, että perustetaan asiaa käsittelevä työryhmä, joka tekee ehdotuksia raportointijärjestelmän parantamisesta sekä erillisvirastojen että parlamentin kannalta; 19. katsoo, että suuntaus keskittyä raportoinnissa enemmän vaikuttavuuteen ja saavutettuihin tuloksiin, on hyvä; pyytää vahvistamaan raportointijärjestelmää tässä mielessä edelleen erillisvirastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi; 20. vaatii erillisvirastoja tehostamaan sosiaalista vastuuta koskevaa työtään ja siitä raportoimista, mikä lisää erillisvirastojen toiminnan näkyvyyttä suurelle yleisölle; 21. muistuttaa kaikkia erillisvirastoja niiden velvollisuudesta toimittaa vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle johtajan laatima kertomus, jossa on yhteenveto sisäisen tarkastajan tekemien tarkastusten määrästä ja tyypistä, niille annetuista suosituksista ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimista (asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 72 artiklan 5 kohta); 22. pyytää, että ennen 15. päivää lokakuuta 2014 kaikki vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn kohteena olevat erillisvirastot jättävät vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle selvityksensä jatkotoimenpiteistä varainhoidon puiteasetuksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 23. toteaa, että erillisvirastojen raportointitaakkaa helpottaakseen komissio on ilmoittanut, että uusi varainhoidon puiteasetus antaa erillisvirastoille mahdollisuuden toimittaa eri yhteyksissä vaaditut tiedot yksinkertaistetusti ja konsolidoidusti, jotta erillisvirastojen asiakirjat olisivat keskenään johdonmukaisempia ja vertailukelpoisempia; panee merkille, että komission yksiköt kehittävät parhaillaan yhdessä erillisvirastojen kanssa ohjeita uuden varainhoidon puiteasetuksen vaatimusten mukaisten konsolidoitujen vuotuisten toimintakertomusten malliksi, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että kertomusten esittäminen konsolidoidussa muodossa yksinkertaistaa menettelyjä ja vähentää hallinnollista rasitusta; 24. toteaa, että komissio toteuttaa erilaisten tarkastusten koordinoinnin parantamiseksi edellytettyjä toimia, joihin kuuluvat erityisesti seuraavat: sisäinen tarkastus esittää tarkastuksen aihealueet erillisvirastojen johtokuntien/hallintoneuvostojen hyväksyttäviksi, kunkin erillisviraston tarkastuksen kesto on viisi työpäivää vuodessa ja aikataulusta sovitaan erillisvirastojen kanssa vähintään neljä viikkoa aiemmin ja se koordinoidaan tilintarkastustuomioistuimen kanssa; 25. pitää tärkeänä, että parlamentin asiasta vastaavat valiokunnat tarkastelevat erillisvirastojen vuotuisten työohjelmien luonnoksia parlamentaarisesti ennen lopullisten työohjelmien hyväksymistä; muistuttaa, että tämän käytännön avulla voidaan varmistaa, että työohjelmat ilmentävät todellisia poliittisia painopisteitä, sekä seurata ja valvoa tarkkaan työohjelmien toteutusta; edellyttää, että erillisvirastot laativat vuotuiset työohjelmansa tiiviissä yhteistyössä kyseisten valiokuntien ja komission kanssa erillisvirastoista 19. heinäkuuta 2012 annetun toimielinten yhteisen julkilausuman mukaisesti; 26. katsoo, että ainakin erillisvirastojen vuotuiset toimintakertomukset olisi julkaistava kaikilla unionin virallisilla kielillä eikä pelkästään englanniksi, kuten nykyisin, ja alkajaisiksi saatavilla olisi oltava ranskankielinen ja saksankielinen toisinto, mikäli julkaiseminen kaikilla unionin virallisilla kielillä ei ole mahdollista; Virastoverkoston koordinaattorin tehtävä 27. kiittää erillisvirastojen verkostoa hyvästä yhteistyöstä asiasta vastaavan valiokunnan kanssa ja panee tyytyväisenä merkille, että verkostoa on vahvistettu; panee tyytyväisenä merkille, että kun erillisvirastojen johtajiin on otettu yhteyttä vuotuisten vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä, he ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti ja avoimesti; 28. panee tyytyväisenä merkille, että verkosto on antanut komissiolle tärkeitä ehdotuksia siitä, miten komission palveluita erillisvirastoille voitaisiin yleisesti parantaa, ja että se on antanut myös yksityiskohtaisempia suosituksia suoriteperusteisesta kirjanpitojärjestelmästä (ABAC), erillisvirastojen henkilöstön etuuksien hallinnoinnista palkkatoimistossa ja hankinnoista; Talousarvio- ja varainhallintoa koskevia yleisiä näkökohtia 29. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi aikaisempien vuosien tapaan erinäisiä ongelmia, jotka koskevat useita erillisvirastoja ja joita ovat erityisesti seuraavat: – talousarviosuunnittelun heikkoudet – mahdolliset eturistiriidat – hankintojen ja sopimusten hallinnointi – palvelukseenottomenettelyjen avoimuuden tai tiukkuuden puute – varainhoitovuodelta toiselle tehtävät määrärahasiirrot, jotka eivät perustu sitoumuksiin tai jotka ovat liian suuria; – puutteet avustuksia koskevien tapahtumien todentamisessa; 30. toteaa, että komissio aikoo toteuttaa lisätoimia laatiakseen sisäistä suunnittelua ja tuloennusteita koskevat ohjeet, jotka perustuvat parhaisiin käytäntöihin, jotta erillisvirastot voisivat vähentää varainhoitovuodelta toiselle siirrettäviä määriä ja tarvittaessa määrärahojen peruuntumisastetta, ja odottaa komission selvitystä tästä asiasta vuonna 2014; 31. toteaa myös, että komissio on tarkistanut erillisvirastoihin sovellettavaa varainhoidon puiteasetusta ja siinä yhteydessä mukauttanut sen tekstiä uuteen varainhoitoasetukseen sekä ratkaissut erillisvirastojen ja komission toistuvasti kohtaamia ongelmia ja pannut täytäntöön Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman erillisvirastoista sekä kyseisen julkilausuman liitteenä olevan yhteisen lähestymistavan; panee merkille, että varainhoidon uutta puiteasetusta sovelletaan vuodesta 2014 alkaen ja siinä tehostetaan varainhoitosääntöjä talousarvion ylijäämän käsittelyn, erillisvirastoille annettujen lisätehtävien, sisäisen tarkastuksen, raportointivaatimusten, vuotuisen työohjelman, monivuotisen toiminta- ja henkilöstösuunnitelman sekä kirjanpidon ja monivuotisten maksuerien osalta; panee tyytyväisenä merkille, että komissio esitti henkilöstösääntöuudistuksen yhteydessä useita muutoksia, joilla pyritään yksinkertaistamiseen; 32. korostaa, että vastuuvapausmenettelyssä tärkeää on vaikuttavuus ja avoimuus, ja kehottaa tilintarkastustuomioistuinta, neuvostoa, erillisvirastoja ja verkostoa käsittelemään vastuuvapautta tästä näkökulmasta; katsoo kuitenkin, ettei tuloksellisuutta pidä painottaa asianmukaisuuden ja moitteettoman varainhoidon kustannuksella; 33. kehottaa erillisvirastoja tarkastelemaan sisäisiä hallintomenettelyjään tarkoituksena vähentää hallintokustannuksia, jotka ovat yleisesti liian suuret kaikissa erillisvirastoissa; Mahdollisuudet tiiviimpään yhteistyöhön ja tiettyjen erillisvirastojen yhdistämiseen 34. toteaa, että komissio ja erillisvirastot ovat harkinneet tarkkaan mahdollisia rakenteellisia toimenpiteitä järkeistääkseen erillisvirastojen toimintaa, kun niiden määrärahat ja henkilöresurssit ovat niukat; 35. huomauttaa, että myös jatkossa on noudatettava virastojen välisiä hyviä synergiakäytäntöjä, kuten yhteisymmärryspöytäkirjoja ja niihin liittyvä vuotuisia toimintasuunnitelmia, yhteisiä tutkimushankkeita, tutkimusraporttiluonnosten vertaisarviointeja, tutkimusmenetelmiä koskevaa tiedonvaihtoa ja etukäteisneuvotteluja työohjelmista, jotta vältettäisiin päällekkäisyyksiä ja samankaltaisia toimintoja ja lisättäisiin vaikuttavuutta; 36. panee merkille, että erillisvirastojen yhteisistä palveluista tehdyn selvityksen tulokset osoittavat, että niiden välillä on jo yhteistyötä ja että tiedotustoimin tällaisia hyviä käytäntöjä voitaisiin kehittää edelleen; toteaa, että hyviä esimerkkejä tästä yhteistyöstä ovat muun muassa Euroopan meriturvallisuusvirasto (Lissabon), joka jakaa sisäisen tarkastuksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa (Vigo), ja Euroopan rautatievirasto (Valenciennes), joka puolestaan valmistelee tilinpitoa koskevaa yhteispalvelusopimusta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (Pariisi) kanssa; 37. palauttaa mieliin eurooppalaista lainvalvontayhteistyö- ja ‑koulutusvirastoa koskevan komission ehdotuksen, jossa esitettiin Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) yhdistämistä Europoliin ja jonka ansiosta hallintomenoissa (etenkin henkilöstömenoissa) olisi voitu saada aikaan säästöjä ja hallintomäärärahoja olisi voitu kohdentaa uudelleen; toteaa, että ehdotus vastasi täysin yhteistä lähestymistapaa, jossa kehotettiin harkitsemaan erillisvirastojen yhdistämistä synergian aikaansaamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi; panee kuitenkin merkille, että komission ehdotus ei vakuuttanut parlamenttia eikä neuvostoa tarpeesta yhdistää CEPOL tai siirtää se Haagiin; korostaa, että tämän päätöksen jälkeen on huolehdittava viraston toiminnan tehokkuudesta; 38. panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo tarvittaessa yhdistää erillisvirastoja, on halukas arvioimaan nykyisten erillisvirastojen yhdistämismahdollisuuksia edelleen ja haluaa lisätä synergiaa sen ja erillisvirastojen yhteispalvelujen avulla ja selvittää tarkasti, mitä tarpeettomia menoja syntyy siitä, että erillisvirastoilla on useita kaukana toisistaan sijaitsevia toimipaikkoja, ja odottaa lisää tätä koskevia ehdotuksia; 39. on tyytyväinen siihen, että etenemissuunnitelman mukaisesti komissio aikoo arvioida erillisvirastojen synergian tarjoamia mahdollisuuksia Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, Euroopan koulutussäätiön, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön sekä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston osalta; 40. katsoo, että tiettyjen erillisvirastojen välistä koordinointia olisi lisättävä etenkin toisen erillisviraston toimeksiantoon vaikuttavien päätösten yhteydessä; ehdottaa, että asianomaiset erillisvirastot sopivat asiasta keskenään ja ottavat relevantit sidosryhmät mukaan, jotta vältytään keskenään kilpailevalta lainsäädännöltä; pyytää erillisvirastoja ilmoittamaan tällaisissa tapauksissa asiasta aina parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille; Talousarviovarojen hallinnointi 41. muistuttaa, että vuotuisuuden periaate on yksi varainhoidon perusperiaatteista, joita ovat yhtenäisyys, talousarvion totuudenmukaisuus, vuotuisuus, tasapaino, laskentayksikkö, yleiskatteisuus, erittely, moitteeton varainhoito ja avoimuus ja jotka ovat välttämättömiä unionin talousarvion tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi; huomauttaa, että erillisvirastot eivät aina täysin noudata vuotuisuuden periaatetta; 42. ottaa huomioon erillisvirastojen selitykset, joiden mukaan on vaikeaa välttää toimintamäärärahojen siirtämistä varainhoitovuodelta toiselle; katsoo kuitenkin, että parantamisen varaa on vielä monessa suhteessa ja etenkin seuraavissa tapauksissa: maksusitoumusmäärärahoja voitaisiin hallinnoida paremmin, sisäistä suunnittelua ja tuloennusteita voitaisiin parantaa ja budjettikuria tiukentaa edelleen; 43. toteaa, että etenemissuunnitelmansa mukaisesti komissio arvioi erillisvirastoille tarjoamiaan palveluja niiden antaman palautteen perusteella ja parantaa, selkeyttää, laajentaa tai mukauttaa niitä tarvittaessa; 44. toteaa, että komissio käy neuvotteluja Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) maksuja ja palkkioita koskevan asetuksen muuttamisesta, jotta maksut ja palkkiot voitaisiin asettaa sellaiselle tasolle, joka antaisi lentoturvallisuusvirastolle mahdollisuuden järjestää toimintansa hankkeen ajaksi ja auttaisi välttämään keskipitkän / pitkän aikavälin ylijäämät tai puutteet; panee merkille, että komissio aikoo arvioida uudestaan, kuinka hyväksyntätuloista aiheutuvia määrärahasiirtoja varainhoitovuodelta toiselle voitaisiin vähentää tarkistamalla maksujen ja palkkioiden tasoa säännöllisesti; 45. panee merkille komission kannan, jonka mukaan on vain vähän perusteita luoda vararahastoa osittain omarahoitteisia erillisvirastoja varten, ja sen ehdotuksen jatkaa nykyisen käytännön noudattamista; ei pidä tätä kuitenkaan tyydyttävänä ratkaisuna; 46. muistuttaa komissiota siitä, että varainhoitoasetus ei sovellu ylijäämää tuottaviin erillisvirastoihin; korostaa, että osana uudistusta on tärkeää pohtia tapoja tämän ongelman ratkaisemiseksi esimerkiksi luomalla rajoitettu vararahasto; 47. kehottaa niiden erillisvirastojen johtokuntia/hallintoneuvostoja, jotka ovat kokonaan tai osittain maksuilla yhteisrahoitettuja, varmistamaan, että maksujen määräytyminen on avointa ja että kyseisten erillisvirastojen palvelut suoritetaan mahdollisimman tehokkaasti parhaan mahdollisen maksutason tarjoamiseksi; 48. huomauttaa jälleen, että tiettyjen erillisvirastojen heikkoutena on talousarviota koskevan joustavuuden puute, mikä tarkoittaa, että säästöjä voitaisiin saada aikaan, jos talousarvion osastojen välillä olisi riittävästi joustavuutta; toteaa, että uudessa varainhoidon puiteasetuksessa vahvistetaan samat säännöt kuin ne, joita toimielimiin sovelletaan yleisen varainhoitoasetuksen mukaisesti: erillisviraston johtaja voi siirtää määrärahoja osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään, ja siirtoja luvusta toiseen tai momentilta toiselle voidaan tehdä rajoituksetta; 49. panee merkille, että osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen erillisvirastoista on operatiivisia ja näin ollen niiden talousarvion toteutus riippuu myös ulkoisista tekijöistä; 50. vaatii uudestaan kaikkia erillisvirastoja ja yhteisyrityksiä liittämään julkaistuun lopulliseen tilinpäätökseensä järjestelmällisesti vakiomuotoisen tekstin, joka sisältää talousarvion toteutusta ja talousarvio- ja varainhallintoa koskevien selvitysten tiedot; suosittaa, että kaikki erillisvirastot ja yhteisyritykset toimittavat kaikki nämä tiedot helppokäyttöisessä ja avoimessa muodossa (Excel- ja/tai CSV-tiedostoina), jotta talousarvion toteutusta on helppo verrata ja jotta parlamentti ja suuri yleisö voivat näin vertailla perusteellisesti niiden menoja; 51. toteaa, että uuteen varainhoidon puiteasetukseen sisältyy tiettyjä säännöksiä, joiden pitäisi yksinkertaistaa erillisvirastoihin sovellettavia sääntöjä, etenkin konsolidoidut vuotuiset toimintakertomukset, vuotuisesta ja monivuotisesta osasta muodostuvaa yhteistä ohjelma-asiakirjaa koskeva säännös sekä mahdollisuus jakaa tai siirtää monialaisia toimia (etenkin kirjanpitoa), jos siitä saadaan aikaan kustannussäästöjä; Toiminnan tuloksellisuus 52. toteaa, että verkoston mukaan kukin erillisvirasto on kehittänyt oman tuloksellisuuden hallinnointijärjestelmänsä käyttäen hyväkseen erillisvirastojen välillä verkostossa jaettuja kokemuksia ja parhaita käytäntöjä ja erillisvirastojen tällä alalla tekemän yhteistyön vahvistamiseksi on perustettu erityinen alaverkosto; 53. on tyytyväinen siihen, että komissio laatii suuntaviivoja arviointia varten ja että luonnoksesta tarkistetuiksi arvioinnin suuntaviivoiksi järjestetään julkinen kuuleminen 12. marraskuuta 2013–25. helmikuuta 2014, minkä jälkeen komissio aikoo hyväksyä uudet suuntaviivat vuoden 2014 puoliväliin mennessä; panee myös merkille, että paraikaa laaditaan suuntaviivoja räätälöidyistä tulosindikaattoreista, joilla voitaisiin arvioida erillisvirastojen johtajien saavuttamia tuloksia; toteaa, että ensimmäisestä luonnoksesta on jo käyty keskusteluja erillisvirastojen kanssa, ja odottaa saavansa lopullisen asiakirjan suunnitelmien mukaan vuoden 2014 alussa; 54. huomauttaa, että toimintoperusteinen budjetointi on edelleen perusperiaate unionin talousarviota laadittaessa; on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin tekee vuoden 2012 vuosikertomuksessaan sen johtopäätöksen, että lainsäädäntökehys on useilla unionin talousarvion aloilla mutkikas eikä tuloksellisuutta painoteta riittävästi; suhtautuu myönteisesti erillisvirastojen toimiin, joilla painotetaan tuloksellisuutta koskevaa raportointia; 55. pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään arvioinnin erillisvirastojen tuloksellisuudesta ja tuloksista hyvissä ajoin ennen vuonna 2016 toteutettavaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista, jotta voidaan arvioida, missä asioissa erillisvirastot voisivat tehdä parempaa yhteistyötä tai jopa yhdistyä ja voitaisiinko jotkin erillisvirastot lakkauttaa tai voisivatko ne jatkaa jonain muuna kustannustehokkaampana institutionaalisena rakenteena; Riippumattomuus 56. tähdentää, että erillisvirastojen riippumattomuus on erittäin tärkeää; muistuttaa, että erillisvirastojen olisi voitava hoitaa tehtäviään riippumattomasti, ja pitää valitettavana, että tällä hetkellä tämä ei aina toteudu; katsoo, että komission pääosastoja olisi pidettävä erillisvirastojen kumppaneina; 57. toteaa, että erillisvirastot osallistuvat aloitteisiin, joilla pyritään parantamaan niiden tehokkuutta, kustannustehokkuutta ja vastuuvelvollisuutta; panee merkille, että komission edustajat tukevat tätä prosessia erillisvirastojen johtoelimissä esimerkiksi seuraamalla etenemissuunnitelman toteutusta kussakin erillisvirastossa, tarkastelemalla edistystä säännöllisin väliajoin ja yksityiskohtaisesti ja ilmoittamalla keskusyksiköille mahdollisista ongelmista sekä auttamalla varmistamaan, että erillisvirastojen toiminta, mukaan luettuna talousarvion ja henkilöresurssien suunnittelu, vastaa unioninlaajuisia toimintapoliittisia tavoitteita; Eturistiriidat ja avoimuus 58. muistuttaa erillisvirastoja ja komissiota tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 15/2012, joka laadittiin sen jälkeen, kun parlamentti pyysi tilintarkastustuomioistuinta selvittämään kattavasti, miten erillisvirastot ovat pyrkineet hallitsemaan mahdollisia eturistiriitatilanteita; 59. pyytää tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan sitä, miten erillisvirastot edistyvät eturistiriitojen hallinnassa ja ehkäisemisessä; kehottaa jälleen tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan tätä seurantaa ja laajentamaan tarkastuksensa kattamaan myös muut erillisvirastot sekä esittämään havainnot tulevassa asiaa koskevassa erityiskertomuksessa; 60. muistuttaa, että eturistiriidoista aiheutuu korruptiota, petoksia, varojen ja henkilöresurssien väärinkäyttöä ja nepotismia ja että ne vaikuttavat kielteisesti päätösten puolueettomuuteen ja työn laatuun ja heikentävät kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin ja erillisvirastoihin; 61. muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 15/2012 kirjattujen havaintojen mukaan kenttätyön päättyessä (lokakuussa 2011) yksikään neljästä tarkastetusta erillisvirastosta ei ollut hallinnut eturistiriitatilanteita asianmukaisesti; toteaa, että Euroopan lääkevirasto ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ovat edenneet eturistiriitojen hallinnassa pisimmälle, mutta Euroopan kemikaaliviraston toimintalinjoissa on vielä puutteita eikä Euroopan lentoturvallisuusvirastolla ole vielä lainkaan tällaisia toimintalinjoja; 62. panee tyytyväisenä merkille, että moni erillisvirasto on panostanut voimakkaasti eturistiriitoja koskevista toimintalinjoista ja käytännöistä tiedottamiseen, toteaa, että käytössä on jo monia hyviä käytäntöjä, ja panee tyytyväisenä merkille erityisesti esimerkkinä hyvästä käytännöstä, jota muiden erillisvirastojen olisi harkittava, Euroopan lentoturvallisuusviraston käyttöön ottaman yhden vuoden ”jääviysajan”, mikä tarkoittaa sitä, että kenellekään organisaation uudelle työntekijälle ei osoiteta sellaisia tehtäviä, joihin liittyviä asioita he ovat suoraan käsitelleet viiden edellisen vuoden aikana; 63. toteaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto oli vuoden 2012 puoliväliin mennessä hyväksynyt kattavan toimenpidepaketin, joka koskee eturistiriitojen ehkäisemistä ja vähentämistä ja johon kuuluu etenkin lentoturvallisuusviraston henkilöstöä koskevien käytännesääntöjen hyväksyminen; 64. toteaa, että Euroopan kemikaalivirasto toimitti tietoja eturistiriitoja koskevista toimintalinjoistaan vastuuvapausmenettelyn 2011 seurantakertomuksessa (kemikaaliviraston varainhoitoasetuksen 96 artiklan 2 kohdan mukaisesti); 65. toteaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on pyrkinyt vuodesta 2011 lähtien vahvistamaan rakenteitaan, joiden avulla pyritään välttämään mahdolliset eturistiriidat, ja se on hyväksynyt tätä varten riippumattomuutta ja tieteellisiä päätöksentekomenettelyitä koskevat tarkistetut toimintalinjat; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että tästä uudistuksesta huolimatta elintarviketurvallisuusviranomaisen menettely mahdollisten eturistiriitojen arvioimiseksi on raskas ja sitä on kritisoitu; kehottaa elintarviketurvallisuusviranomaista sen vuoksi esittämään yksinkertaistettua menettelyä, jolla prosessia tehostettaisiin ilman, että eturistiriitojen havaitsemista ja ehkäisemistä koskevat uudet vaatimukset vesittyvät; 66. panee merkille, että lisäksi on otettu käyttöön ja pantu täytäntöön johtokunnan/hallintoneuvoston jäseniä, tieteellisten komiteoiden jäseniä ja asiantuntijoita sekä lääkeviraston henkilöstöä koskevia eturistiriitoja koskevat toimintalinjat ja menettelyt; 67. palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, jossa kaikkia unionin toimielimiä ja hajautettuja elimiä kehotetaan arvioimaan, ovatko tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 15/2012 annetut suositukset niihin soveltuvia ja niiden kannalta relevantteja; pyytää erillisvirastoja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tästä asiasta ennen vuoden 2014 loppua; 68. muistuttaa erillisvirastoja niitä koskevasta 19. heinäkuuta 2012 annetusta toimielinten yhteisestä julkilausumasta ja erityisesti sen sisältämistä eturistiriitojen hallintaa ja torjuntaa (11 ja 18 kohta) ja tieteellisten asiantuntijoiden riippumattomuutta (20 kohta) koskevista säännöksistä; 69. toteaa, että komission mukaan sen yleinen lainsäädäntäkehys eturistiriitojen alalla on vankka ja vastaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tästä asiasta antamia suuntaviivoja eikä olennaisia uusia säädöksiä tarvita, ja toteaa, että komissio ei ole missään vaiheessa sitoutunut antamaan säädösehdotuksia eikä aio niitä tällä hetkellä antaa; 70. panee tyytyväisenä merkille, että komissio hyväksyi 10. joulukuuta 2013 eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat suuntaviivat, jotka osoitettiin erityisesti erillisvirastoille yhteisen lähestymistavan mukaisesti; toteaa, että kyseiset suuntaviivat koskevat hallintoneuvostojen /johtokuntien jäseniä (pääjohtajia, asiantuntijoita, valituslautakuntien jäseniä, erillisvirastojen henkilöstöä sekä unionin avustusten ja sopimusten saajia); katsoo, että kyseisin suuntaviivoin kullekin erillisvirastolle pyritään antamaan ohjeita toimintalinjoja ja toteutettavia toimia varten; 71. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on lisäksi ottanut huomioon tärkeimmät erillisvirastoja koskevat parlamentin (vastuuvapausmenettelyssä antamat), tilintarkastustuomioistuimen (erityiskertomuksessa nro 15/2012 antamat), oikeusasiamiehen (useaan erillisvirastoon osana toukokuussa 2011 käynnistettyä ohjelmaa tekemiensä vierailujen aikana antamat) ja komission sisäisen tarkastuksen (myös erillisvirastojen sisäisen tarkastuksen) suositukset tällä alalta sekä omat eettiset sääntönsä; 72. toteaa, että komissio teki näitä suuntaviivoja valmistellessaan tiivistä yhteistyötä erillisvirastojen kanssa unionin erillisvirastojen päälliköiden verkoston välityksellä, mikä oli hyödyllistä prosessin kannalta; 73. katsoo, että sen jälkeen kun komissio on julkaissut suuntaviivansa, erillisvirastojen on ehkä tarpeen muotoilla eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan uudelleen, jotta ne vastaisivat ehdottomasti komission suuntaviivoja ja tilintarkastustuomioistuimen suosituksia; toteaa, että useimmat erillisvirastot ovat suunnitelleet tarkistavansa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan kyseisten suuntaviivojen perusteella, ja kehottaa erillisvirastoja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tästä asiasta ja toteutetuista toimista vuoden 2012 vastuuvapauden seurannan yhteydessä ennen vuoden 2014 loppua; 74. panee merkille, että suuntaviivoissa ei mainita erikseen lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita eikä ulkopuolista tai väliaikaista henkilöstöä; pyytää, että erillisvirastot ottavat nämä henkilöstöryhmät huomioon arvioidessaan ja muotoillessaan uudelleen eturistiriitoja koskevia toimintalinjojaan; 75. odottaa, että komissio arvioi jatkuvasti suuntaviivojen täytäntöönpanon vaikutuksia ja mukauttaa suuntaviivoja tarpeen mukaan arviointien tulosten perusteella, ja kehottaa komissiota pitämään mielessä, että riskit ja hyödyt on pidettävä tasapainossa, kun on kyse toisaalta eturistiriitojen hallinnasta ja toisaalta taas pyrkimyksestä saada mahdollisimman hyvää tieteellistä neuvontaa; 76. pitää valitettavana, että useimpien erillisvirastojen johtokuntien/hallintoneuvostojen jäsenten, johtoon kuuluvan henkilöstön sekä ulkoisten ja viraston sisäisten asiantuntijoiden etunäkökohtia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; muistuttaa jälleen, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; pyytää näin ollen niitä erillisvirastoja, jotka eivät vielä ole niin tehneet, julkaisemaan verkkosivustoillaan 1. joulukuuta 2014 mennessä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä ja täytäntöönpanosääntönsä sekä luettelon johtokuntansa/hallintoneuvostonsa jäsenistä, johtoon kuuluvasta henkilöstöstä sekä ulkoisista ja viraston sisäisistä asiantuntijoista ja näiden etunäkökohtia koskevat ilmoitukset ja ansioluettelot; Sisäisen valvonnan järjestelmä ja petostentorjunta 77. toteaa, että uudessa varainhoidon puiteasetuksessa selvennettiin erillisvirastojen sisäisen tarkastuksen toimintoon liittyviä menettelyitä ja tehtäviä sekä sisäistä tarkastusta ja erityisesti komission sisäisen tarkastuksen (IAS) ja erillisvirastojen sisäisen tarkastuksen yksiköiden (IAC) rooleja; toteaa, että uusi varainhoidon puiteasetus edellyttää toiminnan koordinointia ja tiedonvaihtoa sisäisen tarkastuksen yksiköiden ja IAS:n välillä, ja lisäksi siinä ei enää edellytetä, että IAS:n on tehtävä erillisvirastoissa yksi sisäinen tarkastus vuodessa, vaan lähtökohtana ovat mahdolliset riskit; 78. pitää tervetulleena sitä, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) laati erillisvirastoilta saadun palautteen perusteella petostentorjuntastrategiat erillisvirastoja varten ja että se aikoi myös järjestää tammikuussa 2014 kaksi seminaaria erillisvirastoille lisätuen tarjoamiseksi; Henkilöresurssit ja palvelukseenottomenettelyt 79. panee komission antamista tiedoista merkille, että uudistettaessa henkilöstösääntöjä komissio ehdotti henkilöstösääntöjen 110 artiklaan uutta sanamuotoa, jolla pyritään siihen, että henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöt ovat yksinkertaisia ja joustavia; 80. muistuttaa komissiolle olevansa huolissaan siitä, että erillisvirastojen palvelukseenottoa koskevat menettelyt ovat olleet jatkuva ongelma aina erillisvirastojen perustamisesta alkaen, ja odottaa komissiolta suuntaviivoja tilanteen ratkaisemiseksi tulevaisuudessa; 81. toteaa, että erillisvirastot ovat laatineet omat suuntaviivansa varmistaakseen, että väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevissa täytäntöönpanosäännöissä vahvistettuja periaatteita noudatetaan, ja kehottaa komissiota kuulemaan erillisvirastoja laatiessaan niitä koskevia suuntaviivoja; 82. kehottaa erillisvirastoja ja komissiota pyrkimään yhteisymmärrykseen kurinpitomenettelyjen käsittelyyn suunnattujen resurssien käytöstä; Euroopan valvontaviranomaiset 83. toteaa, että komission mukaan uudessa varainhoidon puiteasetuksessa esitetty tasausmaksumekanismin periaate on sekarahoitusta saavien erillisvirastojen keskeisten rahoitusperiaatteiden mukainen ja aiemmin sen avulla varmistettiin, että kaikkia Euroopan valvontaviranomaisia rahoittavia tahoja kohdeltiin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti; ihmettelee, miksei vielä ole vahvistettu valvontaviranomaisten ja komission välistä erityistä yhteisymmärryspöytäkirjaa, jonka tarkoituksena on taata, että valvontaviranomaisten talousarvio vahvistetaan ja että sitä toteutetaan ja valvotaan tehokkaasti; 84. panee tässä yhteydessä merkille, että komission tarkoituksena on lisätä koko menettelyn avoimuutta ja tehdä vuoden 2014 talousarvioesityksestä lähtien tarkemmin selkoa siitä, missä määrin se on muuttanut erillisvirastojen esittämiä pyyntöjä talousarvioesityksessä ja miksi; 85. toteaa, että komissio tekee paraikaa Euroopan valvontaviranomaisia koskevaa arviointia, jonka oli määrä valmistua tammikuussa 2014, ja se tutkii mahdollisuutta tehdä ehdotus, jolla varmistetaan, että kolmen valvontaviranomaisen talousarviot rahoitetaan täysin unionin talousarviosta; Sukupuolten tasa-arvo 86. tähdentää jälleen, että on otettava käyttöön toimintalinjoja, joilla varmistetaan naisten ja miesten asianmukainen edustus erillisvirastojen hallintoelimissä; kehottaa erillisvirastojen pääjohtajia varmistamaan, että erillisvirastojen henkilöstön sukupuolijakauma on yleisesti tasapuolinen ja että myös vastuutehtävissä oleva henkilöstö jakautuu tasapuolisesti, ja kehottaa lisäksi virastojen johtokuntia/hallintoneuvostoja ja komissiota noudattamaan sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja ottamaan huomioon komission vuonna 2010 käynnistämän strategian sukupuolijakauman tasapainottamiseksi vastuutehtävissä; 87. on tyytyväinen siihen, että komissio kiinnittää huomiota sukupuolinäkökohtiin koko valintamenettelyn ajan alkuvaiheesta lähtien; toteaa, että sama pätee myös menettelyihin, joissa komissio nimittää pääjohtajan; Monimutkaiset tietojenkäsittelyjärjestelmät 88. panee merkille komission pääkirjanpitojärjestelmän (ABAC) käyttöä koskevan komission selvityksen, jonka mukaan
89. panee huolestuneena merkille komission vastauksen, jonka mukaan komission henkilöstöhallintajärjestelmän (SYSPER 2) käyttö erillisvirastoissa olisi taloudellisesti perusteltua vain, jos ne soveltavat samoja sääntöjä ja prosesseja kuin komissio, sillä muussa tapauksessa tekniset mukautukset ja ylläpitokustannukset olisivat kohtuuttomia suhteessa mahdolliseen hyötyyn; 90. pitää valitettavana, että komissio ei ole ratkaissut ongelmia, joita erillisvirastoilla on ABAC- ja SYSPER 2 -järjestelmien kaltaisten monimutkaisten tietojenkäsittelyjärjestelmien vuoksi, koska kyseiset järjestelmät on suunniteltu pikemminkin komission tarpeisiin kuin erillisvirastojen; panee tyytyväisenä merkille, että tämän ongelman seurauksia on käsitelty erillisvirastojen alaverkostoissa ja etenkin hallintojohtajien alaverkostossa (ABAC ja SYSPER 2), ja kehottaa komissiota tiivistämään yhteistyötään erillisvirastojen kanssa tällä alalla; 91. katsoo, että unionia koskevien tietojen julkaiseminen mahdollistaa uudet innovaatiot, hyödyttää taloutta huomattavasti kokonaisuudessaan ja tehostaa hallintoa; pyytää, että erillisvirastojen tiedot ovat pysyvästi saatavilla koneellisesti luettavassa muodossa ja maksutta, jotta ne ovat vapaasti käytettävissä uudelleen; o 92. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009(4) ja erityisesti sen 24 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0208/2014), 1. myöntää energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0328/2013 – 2013/2240(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009(10) ja erityisesti sen 24 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0208/2014), 1. hyväksyy energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0328/2013 – 2013/2240(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009(16) ja erityisesti sen 24 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0208/2014), A. toteaa, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 7 241 850 euroa, mikä tarkoittaa 51,11 prosentin kasvua vuoteen 2011 verrattuna, ja toteaa lisäyksen johtuvan siitä, että viranomainen on perustettu äskettäin; toteaa, että viraston koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuonna 2011 esitettiin kolme huomautusta, joihin liittyvistä korjaavista toimista kaksi on keskeneräisiä ja yksi on toteutettu; 2. panee merkille, että viraston mukaan
Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 3. panee huolestuneena merkille, että virasto myöntää henkilöstön jäsenille, joiden lapset ovat peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa, korkeampien koulumaksujen kattamiseksi koulutusavustusta, jonka kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 23 000 euroa ja joka maksetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisen koulutuslisän lisäksi; toteaa, että tästä avustuksesta ei määrätä henkilöstösäännöissä, joten se on tilintarkastustuomioistuimen mukaan sääntöjenvastainen; tunnustaa kuitenkin, että tilanne johtuu siitä, että viraston sijaintikaupungissa ei ole Eurooppa-koulua, ja että koulutusavustuksen tarkoituksena on varmistaa, että viraston henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti henkilöstösääntöjen mukaisesti; Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 93,75 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 66,8 prosenttia; 5. pitää valitettavana, että virasto siirsi 1 700 000 euroa sidottuja määrärahoja seuraavalle varainhoitovuodelle osastossa 2 (viraston kiinteistö ja liitännäiskulut) – määrä vastaa 81:tä prosenttia osaston 2 sidottujen määrärahojen kokonaismäärästä; panee merkille, että määrärahasiirrot liittyvät pääasiassa REMIT-asetuksen täytäntöönpanoon, joka on parhaillaan käynnissä; kiinnittää viraston huomiota tilintarkastustuomioistuimen huomautukseen siitä, että koska täytäntöönpano liittyy viraston operatiiviseen toimintaan, se olisi pitänyt budjetoida osastoon 3; 6. panee huolestuneena merkille, että virastolla oli vuoden lopussa yhteensä 4 200 000 euron käteisvarat, mukaan lukien vuoden 2011 budjettiylijäämä (1 600 000 euroa), joka oli seurausta vuonna 2011 esitetystä liian suuresta rahoituspyynnöstä ja jonka komissio peri takaisin tammikuussa 2013; katsoo, että tämä on vastoin käteisvarojen tiukan hallinnan periaatetta; 7. toteaa, että mitkään tässä päätöslauselmassa mainitut ongelmat eivät sinänsä ole vakavia, mutta tarkasteltaessa asiaa kokonaisuutena on selvää, että viraston on parannettava perussuuntaviivojen noudattamista seuraavan vuoden menettelyä silmällä pitäen; kehottaa virastoa tiedottamaan edistymisestään vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 8. panee huolestuneena merkille, että vuonna 2012 virasto suoritti 20 talousarviosiirtoa, joiden määrä oli noin 1 000 000 euroa ja jotka liittyivät 43 budjettikohtaan, mikä osoittaa, että talousarviosuunnittelu on puutteellista; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 9. panee huolestuneena merkille, että tarkastetuissa palvelukseenottomenettelyissä paljastui avoimuutta ja hakijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevia puutteita eli kirjallisissa kokeissa ja haastatteluissa esitettäviä kysymyksiä ei määritetty ennen hakemusten käsittelyä, kirjallisiin kokeisiin ja haastatteluihin sekä soveltuvien hakijoiden luetteloon pääsemisen edellytyksiä ei täsmennetty riittävän yksityiskohtaisesti eikä kirjalliset kokeet suorittavien hakijoiden nimettömyyssuojaa taattu riittävästi; kehottaa virastoa korjaamaan tilanteen ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asiassa tapahtuneesta edistymisestä vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. panee merkille, että virasto arvioi parhaillaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen perusteella; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tulokset, kun ne ovat saatavilla; 11. toteaa, että sääntelyneuvoston jäsenten, johtajan, ylimmän johdon ja viraston asiantuntijaryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset sekä johtokunnan ja valituslautakunnan jäsenten ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 12. panee viraston antamista tiedoista merkille, että virasto allekirjoitti vuonna 2012 komission sisäisen tarkastuksen (IAS) toimenkuvauksen ja että IAS vieraili virastossa ensimmäisen kerran helmikuussa 2012 ja toteutti viraston toiminta-, hallinto- ja tukiprosessien täydellisen riskinarvioinnin tarkastusstrategian vahvistamiseksi kaudelle 2013–2015 sekä sisäisen valvonnan standardien toteutuksen rajoitetun tarkastuksen; panee merkille, että IAS yksilöi riskianalyysissä prosesseja, joissa on suuri luontainen riski ja joita on vielä parannettava ja että näitä ovat muun muassa suunnittelu ja seuranta, tuloksellisuuden arviointi ja urakehitys, asiakirjojen ja tiedon hallinta, kiinteistöjen hallinta, logistiikka, turvallisuus, sidosryhmäsuhteet ja viestintä, sisämarkkinoiden seuranta, yhteistyö kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa sekä verkkoja koskevien sääntöjen täytäntöönpanon valvonta; toteaa, että virasto esitti toimintasuunnitelman näiden prosessien valvonnan parantamiseksi ja että IAS hyväksyi suunnitelman; Toiminnan tuloksellisuus 13. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 14. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteistyöelimen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009(4) ja erityisesti sen 13 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0206/2014), 1. lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen hallintojohtajalle yhteistyöelimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0329/2013 – 2013/2241(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteistyöelimen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009(10) ja erityisesti sen 13 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0206/2014), 1. lykkää päätöstä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen hallintojohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0329/2013 – 2013/2241(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteistyöelimen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009(16) ja erityisesti sen 13 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0206/2014), A. toteaa, että Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 3 190 000 euroa, mikä merkitsee 170,60 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; toteaa lisäyksen johtuvan siitä, että yhteistyöelin on perustettu äskettäin; toteaa, että yhteistyöelimen koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että yhteistyöelimen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Huomautukset tilien luotettavuudesta 1. panee merkille, että yhteistyöelimen kirjanpitojärjestelmä on hyväksytty vuonna 2013; Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 2. pitää valitettavana, että yhteensä 61 500 euron sidotut määrärahat, jotka oli siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle (10 prosenttia kaikista sidotuista siirretyistä määrärahoista), eivät vastanneet oikeudellisia sitoumuksia ja olivat näin ollen sääntöjenvastaisia; kehottaa yhteistyöelintä ryhtymään toimiin välttääkseen vastaavat tilanteet tulevaisuudessa ja ilmoittamaan toteutetuista toimista 1. syyskuuta 2014 mennessä; 3. panee merkille, että vuosina 2011 ja 2012 saatuja kokemuksia hyödynnettiin vuonna 2013 määrittelemällä taloushallinnon menettelyt ja tarjoamalla ylimääräistä kertauskoulutusta kaikille taloushallinnon toimijoille; panee merkille, että erityistä huomiota kiinnitettiin koko vuoden 2013 ajan maksusitoumusten ja oikeudellisten sitoumusten oikeanlaiseen avaamiseen; Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 63,4 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 66,16 prosenttia; kehottaa yhteistyöelintä parantamaan merkittävästi talousarvion seurantaa ja edellä mainittuja toteutus- ja käyttöasteita; edellyttää, että yhteistyöelin ilmoittaa tilanteen korjaamiseksi toteutetuista toimista 1. syyskuuta 2014 mennessä; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 5. pitää valitettavana, että vuodelta 2011 siirretyistä sidotuista määrärahoista peruuntui noin 101 000 euroa eli 45 prosenttia; ilmaisee huolensa siitä, että vuoden 2012 määrärahoista jäi käyttämättä ja näin ollen peruuntui 545 000 euroa eli 17 prosenttia; pitää valitettavana, että sidottuja määrärahoja siirrettiin vuodelle 2013 suuri määrä (611 000 euroa eli 19 prosenttia kokonaismäärästä); katsoo tämän viittaavan vaikeuksiin yhteistyöelimen toiminnan suunnittelussa ja/tai täytäntöönpanossa, koska vuodelle 2012 tehdyt määrärahasiirrot liittyivät enimmäkseen viivästyneisiin palvelukseenottoihin ja siihen, että käytössä ei ollut vaikuttavia toimintaperiaatteita, joiden avulla olisi varmistettu, että asiantuntijoiden ilmoittamat työmatkakulut esitetään ja korvataan oikea-aikaisesti; kehottaa yhteistyöelintä puuttumaan tilanteeseen ja ilmoittamaan toteutetuista toimista 1. syyskuuta 2014 mennessä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. panee huolestuneena merkille, että hankintamenettelyjen valmistelussa, toteutuksessa ja dokumentoinnissa on paljon parantamisen varaa; mainitsee erityisesti, että sopimuksentekomenettelyissä ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota hinta-laatusuhteeseen ja että lisäksi yleisiä ratkaisuperusteita ei ollut jaoteltu osaperusteiksi, jotka mahdollistaisivat tarjousten vertailukelpoisuuden ja selkeän arvioinnin; 8. pitää valitettavana, että tarkastetuissa palvelukseenottomenettelyissä havaittiin merkittäviä avoimuutta heikentäviä puutteita; toteaa, että suullisten ja kirjallisten kokeiden kysymykset oli määritetty vasta sen jälkeen, kun valintalautakunta oli tutkinut hakemukset, kirjallisiin kokeisiin ja haastatteluihin pääsemistä sekä soveltuvien hakijoiden luetteloon kirjaamista varten tarvittavia vähimmäispistemääriä ei ollut asetettu eikä nimittävä viranomainen ollut antanut valintalautakunnan nimittämistä ja lautakunnan kokoonpanon muutoksia koskevaa hyväksyntää; 9. panee huolestuneena merkille, että kaikille yhteistyöelimen palveluksessa oleville on hankittu matkapuhelin, jonka kuukausittainen käyttörajoitus on 50 euroa, vaikka suurin osa henkilöstöstä toimii hallinnollisissa tai tukitehtävissä eikä joudu matkustamaan; on huolestunut siitä, että yksityistä käyttöä ei valvota; 10. pitää valitettavana, että yhteistyöelimellä ei ole käteisvarojen hoitoon sovellettavaa menettelyä; toteaa, että sen vuoksi vuoden 2012 lopussa kaikki käteisvarat (1 600 000 euroa) oli talletettu yhteen pankkiin, jonka luottokelpoisuusluokka oli BBB; 11. kehottaa yhteistyöelintä ilmoittamaan edellä mainittujen jäljellä olevien hankinta- ja palvelukseenottomenettelyjen puutteiden korjaamiseksi toteuttamistaan toimista 1. syyskuuta 2014 mennessä; Eturistiriitatilanteiden ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 12. pitää valitettavana, että yhteistyöelin on toimittanut vain vähän tietoja eturistiriitoja koskevasta toimintalinjastaan ja viitannut vain etunäkökohtia koskevien ilmoitusten pyytämiseen eikä ole maininnut mitään menettelysäännöistä tai käytössä olevasta toimintalinjasta; panee merkille, että ilmoitusten julkaisemisesta, käytössä olevasta tietoisuuden lisäämistä koskevasta koulutuksesta tai yhteistyöelimen tavoitteesta noudattaa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevia komission suuntaviivoja ei ole mitään mainintaa; kehottaa yhteistyöelintä korjaamaan tilanteen 1. syyskuuta 2014 mennessä; kehottaa yhteistyöelintä ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yksityiskohtaisia tietoja tämän asian suhteen toteutettavista toimenpiteistä erityisesti siksi, että organisaatio muodostuu jäsenvaltioiden sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten edustajista ja sen on neuvottava samoja sääntelyviranomaisia sekä unionin toimielimiä, ja näin ollen tässä tilanteessa tarvitaan tehokasta ja avointa eturistiriitoja koskevaa toimintalinjaa; 13. panee merkille, että henkilökohtaisia etunäkökohtia koskevia ilmoituksia pyydetään yhteistyöelimen johtokunnan ja sääntelyneuvoston jäseniltä sekä sen henkilöstöltä; panee merkille, että palvelukseenottoa koskevien valintalautakuntien jäsenten etunäkökohtia koskevat ilmoitukset on päivitetty tilintarkastustuomioistuimen suositusten perusteella; kehottaa yhteistyöelintä ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, aikooko yhteistyöelin tarkistaa eturistiriitatilanteita koskevia järjestelyjään edellä mainittujen komission suuntaviivojen perusteella; 14. panee merkille, että johtokunnan jäsenten, hallintojohtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteistyöelintä korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 15. pitää valitettavana, että ratkaisematta on useita sisäiseen valvontaan liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi seuraavat: – yhteistyöelin ei ole vielä pannut täytäntöön seuraavia sisäisen valvonnan standardeja: ”tavoitteet ja tulosmittarit” (standardi 5), ”prosessit ja menettelyt” (standardi 8), ”asiakirjahallinto” (standardi 11) ja ”tiedotus ja viestintä” (standardi 12) – käyttöomaisuuden rekisteröintiin ja luovutukseen sovellettavaa menettelyä ei ole eikä käyttöomaisuusinventaariota ole suoritettu – toimintaperiaatteiden ja menettelyjen soveltamiseen liittyvien poikkeusten ja poikkeamien toteamista, hyväksymistä ja kirjaamista koskevia menettelyjä ei ole pantu täytäntöön; 16. kehottaa yhteistyöelintä korjaamaan tilanteen ja tiedottamaan edistymisestään 1. syyskuuta 2014 mennessä; Toiminnan tuloksellisuus 17. kehottaa yhteistyöelintä tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 18. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan unionin elinten käännöskeskus |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä käännöskeskuksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94(4) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0205/2014), 1. myöntää Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle vastuuvapauden käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0292/2013 – 2013/2214(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä käännöskeskuksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94(10) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0205/2014), 1. hyväksyy Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0292/2013 – 2013/2214(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä käännöskeskuksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta 28. marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2965/94(16) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0205/2014), A. toteaa, että unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 48 292 749 euroa, mikä merkitsee 5,86 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että käännöskeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 87,45 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 90,23 prosenttia; 2. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan vuoden 2012 lopussa käännöskeskuksella oli yhteensä 35 miljoonaa euroa käteisvaroja ja lyhytaikaisia talletuksia; toteaa, että käännöskeskus ei pysty mukauttamaan hintoja vuoden aikana siten, että tulot ja menot olisivat tasapainossa, vaikka se onkin ajoittain maksanut asiakkailleen palautuksia ylijäämän pienentämistä silmällä pitäen; kehottaa käännöskeskusta ehdottamaan komission kanssa korjausta tilanteeseen; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 3. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012; on tyytyväinen siihen, että käännöskeskus on noudattanut talousarvion vuotuisuuden periaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea-aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 4. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen käännöskeskuksen talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 5. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta käännöskeskuksen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuskertomuksessa; 6. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia käännöskeskuksen palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 7. panee merkille, että käännöskeskus aikoo arvioida eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen perusteella; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista heti, kun ne ovat saatavilla; 8. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten, johtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa käännöskeskusta korjaamaan asian pikaisesti; Toiminnan tuloksellisuus 9. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 10. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75(4) ja erityisesti sen 12 a artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0207/2014), 1. myöntää Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0286/2013 – 2013/2208(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – »ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75(10) ja erityisesti sen 12 a artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0207/2014), 1. hyväksyy Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0286/2013 – 2013/2208(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10. helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75(16) ja erityisesti sen 12 a artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0207/2014), A. toteaa, että Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 19 216 951 euroa, mikä merkitsee 1,83 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että keskuksen tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 16 933 900 euroa eli 0,31 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. panee merkille keskuksen keskeisen roolin ammatillisen koulutuksen edistämisessä unionissa aikana, jolloin tarvitaan uusia koulutusmenetelmiä; korostaa keskuksen toiminnan merkitystä toimintalinjoille, joilla pyritään selvittämään ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia tukea talouskehitystä ja helpottaa siirtymistä oppimisympäristöstä työelämään, erityisesti taloudellisen taantuman aikana; pitää myönteisenä, että eri sidosryhmät turvautuvat yhä useammin keskuksen asiantuntemukseen ja analyyttisiin valmiuksiin; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 2. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yhden edellisenä vuonna esitetyn huomautuksen perusteella toteutetun korjaavan toimen toteutus on kesken, yksi on toteutettu ja yksi on osittain toteutettu ja ”osittain” kesken; 3. panee merkille, että keskuksen vuosikertomuksen mukaan sen työohjelma pantiin täytäntöön suunnitellusti; antaa keskukselle tunnustusta edistymisestä, jonka se on saavuttanut työohjelmaan liitetyn suoritusarviointijärjestelmän mukaan keskipitkän aikavälin (2012–2014) prioriteeteiksi asetetuilla aloilla; 4. panee merkille, että keskuksen mukaan – kehitettiin kattava hankintojen suunnittelua ja talousarvioseurantaa koskeva menettely, mikä auttoi vähentämään siirtoja budjettikohdasta toiseen vuonna 2012 yli 25 prosentilla, ja kehitettiin myös menetelmä osastoon 1 liittyvien menojen ennakoimisen parantamiseksi, mukaan luettuna parametrit, ennusteet ja toimet, – toteutettiin rakennetoimia, jotta voidaan puuttua ammatillisen koulutuksen avustusten rahoittamiseen liittyviin puutteisiin, eli mukautettiin verkostossa tapahtuvien toimitusten aikataulua ja edellytettiin lopullisia täytäntöönpanoraportteja ensimmäisen puolivuotiskauden kuluessa; valmisteltiin toiminnan tarkastusta käyttämällä tarkistuslistoja, joissa keskitytään vaihtokursseihin, tarkastuslausuntojen ja raporttien väliseen yhtenäisyyteen ja laskuvirheiden havaitsemiseen; esitettiin verkoston jäsenille hienojakoiset suuntaviivat lopullisten täytäntöönpanoraporttien valmistelusta, jotta voidaan välttää toistuvat tai pitkät laskutuksen keskeytykset, ja alettiin soveltaa lopullisten täytäntöönpanoraporttien toimittamisen kuukausittaista valvontamekanismia, – komission sisäisen tarkastuksen (IAS) vuodelta 2010 peräisin olevien suositusten panemiseksi täytäntöön viimeisteltiin ja hyväksyttiin kattava toiminnan jatkuvuutta koskeva suunnitelma, jossa arvioidaan mahdollisten häiriöiden riskiä ja määritellään kriittiset toiminnot ja tarvittavat reaktioajat ja johon sisältyy täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma; Talousarvio- ja varainhallinto 5. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,68 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 94,44 prosenttia; Sitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 6. toteaa, että sidottuja määrärahoja siirrettiin osastossa 2 seuraavalle varainhoitovuodelle paljon eli 39 prosenttia; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan tämä johtui lähinnä syistä, joihin keskus ei voinut vaikuttaa; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 7. panee merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia, ja on tyytyväinen keskuksen talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 8. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta keskuksen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 9. pitää huolestuttavana, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan esivalintalautakunnan jäsenet eivät allekirjoittaneet eturistiriidattomuutta koskevaa ilmoitusta kahdessa keskuksen johtajan palvelukseenottomenettelyssä, jotka käynnistettiin vuonna 2010 ja 2011 ja joiden ilmoitettiin päättyneen tuloksettomina; pitää huolestuttavana, että haastattelujen kysymykset ja niiden painotukset sekä soveltuvien hakijoiden luetteloon kirjaamisen edellyttämät vähimmäispistemäärät määritettiin vasta hakijoiden seulonnan jälkeen; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. panee merkille, että keskus arvioi eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen perusteella; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista, kun ne ovat saatavilla; 11. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset sekä keskuksen johtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa keskusta korjaamaan asian pikaisesti; Huomautukset sisäisestä valvonnasta 12. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan keskus ei yleensä tarkasta edunsaajien ilmoittamia henkilöstökuluja alkuperäisten todentavien asiakirjojen perusteella, vaikka keskuksen avustuksiin (joita myönnetään vuosittain kansallisten kumppanien muodostamalle verkostolle) kohdistamissa ennakkotarkastuksissa käydään perusteellisesti läpi avustuksensaajien esittämät menoilmoitukset sekä edunsaajien kanssa sopimuksen tehneiden ulkoisten tarkastajien taikka riippumattomien virkamiesten antamat lausunnot; pitää valitettavana, että jälkitarkastuksia toimitettiin tältä osin viimeksi vuonna 2009, ja korostaa tarvetta toimittaa niitä menettelyn parantamiseksi; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan ennakkotarkastuksilla saavutetaan vain rajallinen varmuus, ja ehdottaa, että ennakkotarkastusmenettelyjä olisi vahvistettava; kehottaa keskusta ratkaisemaan ongelman ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Sisäinen tarkastus 13. panee merkille, että keskuksen mukaan IAS toteutti vuonna 2012 riskinarvioinnin ja totesi, että viisi riskitekijää on kriittisiä; toteaa, että nämä viisi tekijää kuuluivat keskuksen vuotuiseen riskinhallintaohjelmaan 2012 osana keskuksen saman vuoden työohjelmaa; toteaa, että kolmessa tapauksessa toimet on toteutettu ja että kahden kriittisen tekijän osalta toimet ovat kesken; Toiminnan tuloksellisuus 14. pyytää keskusta tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevalla tavalla, lähinnä verkkosivustollaan; o 15. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan poliisiakatemia |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä poliisiakatemian vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta 20. syyskuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS(4) ja erityisesti sen 16 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon komission 30. kesäkuuta 2011 tekemän päätöksen C(2011)4680, jossa Euroopan poliisiakatemialle myönnetään poikkeus asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian 12. heinäkuuta 2010 laatiman kertomuksen henkilökohtaisten menojen korvaamisesta (10/0257/KA), – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian teettämän ulkoisen tarkastuksen (sopimusviite CEPOL/2010/001) henkilökohtaisten menojen korvaamisesta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian viisivuotista ulkopuolista arviointia koskevan loppuraportin (sopimusviite CEPOL/CT/2010/002), – ottaa huomioon oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen vuodelta 2009, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian neljännen edistymiskertomuksen poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon komission sisäisen tarkastuksen (IAS) 4. heinäkuuta 2011 antaman muistion (viite Ares(2011)722479) kolmannesta edistymiskertomuksesta Euroopan poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian kertomuksen ja sen liitteet vastuuvapauden myöntämistä poliisiakatemialle vuoden 2009 talousarvion toteuttamisesta koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman täytäntöönpanosta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian kertomuksen ja sen liitteen hankintaohjeiden soveltamisesta 1. heinäkuuta 2010–1. heinäkuuta 2011, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0240/2014), 1. myöntää Euroopan poliisiakatemian johtajalle vastuuvapauden akatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan poliisiakatemian johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0317/2013 – 2013/2229(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä poliisiakatemian vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta 20. syyskuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS(10) ja erityisesti sen 16 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon komission 30. kesäkuuta 2011 tekemän päätöksen C(2011)4680, jossa Euroopan poliisiakatemialle myönnetään poikkeus asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian 12. heinäkuuta 2010 laatiman kertomuksen henkilökohtaisten menojen korvaamisesta (10/0257/KA), – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian teettämän ulkoisen tarkastuksen (sopimusviite CEPOL/2010/001) henkilökohtaisten menojen korvaamisesta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian viisivuotista ulkopuolista arviointia koskevan loppuraportin (sopimusviite CEPOL/CT/2010/002), – ottaa huomioon oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen vuodelta 2009, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian neljännen edistymiskertomuksen poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon komission sisäisen tarkastuksen (IAS) 4. heinäkuuta 2011 antaman muistion (viite Ares(2011)722479) kolmannesta edistymiskertomuksesta Euroopan poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian kertomuksen ja sen liitteet vastuuvapauden myöntämistä poliisiakatemialle vuoden 2009 talousarvion toteuttamisesta koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman täytäntöönpanosta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian kertomuksen ja sen liitteen hankintaohjeiden soveltamisesta 1. heinäkuuta 2010–1. heinäkuuta 2011, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0240/2014), 1. hyväksyy Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan poliisiakatemian johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiakatemian talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0317/2013 – 2013/2229(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä poliisiakatemian vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) (varainhoitoasetus) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) perustamisesta 20. syyskuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS(16) ja erityisesti sen 16 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon komission 30. kesäkuuta 2011 tekemän päätöksen C(2011)4680, jossa Euroopan poliisiakatemialle myönnetään poikkeus asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian 12. heinäkuuta 2010 laatiman kertomuksen henkilökohtaisten menojen korvaamisesta (10/0257/KA), – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian teettämän ulkoisen tarkastuksen (sopimusviite CEPOL/2010/001) henkilökohtaisten menojen korvaamisesta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian viisivuotista ulkopuolista arviointia koskevan loppuraportin (sopimusviite CEPOL/CT/2010/002), – ottaa huomioon oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen vuodelta 2009, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian neljännen edistymiskertomuksen poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon komission sisäisen tarkastuksen (IAS) 4. heinäkuuta 2011 antaman muistion (viite Ares(2011)722479) kolmannesta edistymiskertomuksesta Euroopan poliisiakatemian monivuotisen toimintasuunnitelman 2010–2014 toteuttamisesta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian kertomuksen ja sen liitteet vastuuvapauden myöntämistä poliisiakatemialle vuoden 2009 talousarvion toteuttamisesta koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman täytäntöönpanosta, – ottaa huomioon Euroopan poliisiakatemian kertomuksen ja sen liitteen hankintaohjeiden soveltamisesta 1. heinäkuuta 2010–1. heinäkuuta 2011, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0240/2014), A. toteaa, että Euroopan poliisiakatemian tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 8 450 640 euroa, mikä merkitsee 1,31 prosentin kasvua vuoteen 2011 verrattuna; toteaa, että poliisiakatemian koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta, B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että poliisiakatemian varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan neljästä edellisenä vuonna esitettyyn huomautukseen perustuvasta korjaavasta toimesta kolme toimea on toteuttamatta ja yhden toimen toteutus on kesken; 2. panee merkille, että poliisiakatemian mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 95,1 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 76 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 4. panee huolestuneena merkille, että varainhoitovuodelta 2011 siirretyistä sidotuista määrärahoista (1 700 000 euroa) peruuntui 700 000 euroa (41,2 prosenttia) vuonna 2012; toteaa syyksi lähinnä sen, että vuoden 2011 avustussopimusten perusteella korvattiin oletettua vähemmän kuluja (440 000 euroa peruuntuneista siirretyistä määrärahoista); 5. toteaa, että varainhoitovuoden 2012 sidottujen määrärahojen osuus kokonaismäärärahoista vaihteli eri osastoissa 90 ja 99 prosentin välillä, mikä osoittaa, että oikeudelliset sitoumukset tehtiin oikea-aikaisesti; panee merkille, että varainhoitovuodelle 2013 siirrettyjen sidottujen määrärahojen osuus oli suuri osastossa 3 (toimintamenot), jossa niiden määrä oli 1 500 000 euroa (36 prosenttia); toteaa, että tämä ei kuitenkaan johtunut viiveistä poliisiakatemian vuoden 2012 työohjelman toteuttamisessa, vaan pääasiassa 6 kohdassa mainitusta määrärahasiirrosta ja siitä, että vuoden 2012 viimeisinä kuukausina vuoden 2012 avustussopimusten perusteella järjestettyihin kursseihin liittyvät kulut oli määrä korvata vasta vuoden 2013 alussa; 6. pitää valitettavana, että vuodelle 2013 siirrettiin 355 500 euroa sidottuja määrärahoja vuoden 2013 vaihto-ohjelmaa varten (joka oli määrä toteuttaa maaliskuun ja huhtikuun 2013 välisenä aikana) mainitsematta lainkaan vuoden 2013 vaihto-ohjelmaa poliisiakatemian vuoden 2012 vuotuisessa työohjelmassa; panee merkille, että vuonna 2012 asiassa ei ollut tehty rahoituspäätöstä, joten siirto ei ollut sääntöjenmukainen; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 7. ottaa huomioon, että vuonna 2012 poliisiakatemia teki 37 määrärahasiirtoa (yhteensä 1 000 000 euroa), joista 36 oli talousarvion osastojen sisäisiä; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 8. muistuttaa, että poliisiakatemian on huolehdittava, että sen palvelukseenottoa koskevaa opasta noudatetaan kaikilta osin, ja lisäksi sen on parannettava palvelukseenottomenettelyjen avoimuutta; panee huolestuneena merkille, että avoimia toimia koskevia ilmoituksia ei aina julkaistu vähintään kuusi viikkoa ennen hakemusten viimeistä jättöpäivää eikä löytynyt näyttöä siitä, että arvioijat olivat tarkistaneet hakemusten jättämistä koskevien sääntöjen täyttymisen; ilmaisee huolensa siitä, että sovelletut valintaperusteet eivät aina vastanneet työpaikkailmoituksissa mainittuja ja että hakemusten tutkiminen viivästyi toisinaan huomattavasti; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 9. panee merkille, että poliisiakatemia tarkistaa nykyisin sovellettavia eturistiriitojen ehkäisemis- ja hallintajärjestelyjään voidakseen laatia vuonna 2014 erityiset eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteet eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen perusteella; toteaa, että tässä prosessissa otetaan huomioon hallintoneuvoston ja työryhmien jäsenet sekä muuntyyppiset sidosryhmät, jotka tekevät suoraan yhteistyötä poliisiakatemian kanssa olematta sen palveluksessa; kehottaa poliisiakatemiaa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkistamisen tuloksista, kun ne ovat saatavilla; 10. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten, johtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa poliisiakatemiaa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 11. panee poliisiakatemian antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti vuonna 2012 hankintoja koskevan tarkastuksen sekä aiempien suositustensa seurannan; toteaa, että poliisiakatemian sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti hallinnointi- javalvontajärjestelmille jälkiarvioinnin kahdella alalla; panee merkille, että IAS:n tarkastuksen johdosta annettiin kaksi erittäin tärkeää ja viisi tärkeää suositusta; toteaa, että poliisiakatemia laati toimintasuunnitelman, jonka IAS hyväksyi, ja pani välittömästi täytäntöön kaksi erittäin tärkeää suositusta; ottaa huomioon, että kaikki IAS:n aiempiin kertomuksiin (vuodelta 2011 ja sitä ennen) sisältyvät suositukset on pantu täytäntöön; Muita huomautuksia 12. panee huolestuneena merkille, että poliisiakatemian tulevaisuudesta on käyty keskustelua jo useiden vuosien ajan, mikä on saanut aikaan epävarmuutta ja haittaa jatkuvasti poliisiakatemian toimintaa ja sen suunnittelua; 13. painottaa, että tilintarkastustuomioistuimen esittämistä henkilöstöön ja talousarvion suunnitteluun liittyvistä syistä kysymys poliisiakatemian toimipaikasta on ratkaistava mahdollisimman pian vuoden 2014 loppuun mennessä; 14. korostaa, että taloudelliset seikat on otettava huomioon valittaessa poliisiakatemian uutta toimipaikkaa; 15. palauttaa mieliin, että neuvoston suuri enemmistö hylkäsi komission ehdotuksen poliisiakatemian yhdistämisestä Europolin kanssa ja että 25 jäsenvaltion aloitteessa ehdotetaan poliisiakatemian perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2005/681/YOS muuttamista yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttävällä asetuksella; 16. korostaa, että ennustettavuus on maksimoitava, jotta siirtyminen tulevaan toimipaikkaan tapahtuu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti; katsoo, että siksi Yhdistyneen kuningaskunnan olisi vastattava viraston muuttokustannuksista, koska se päätti yksipuolisesti olla toimimatta poliisiakatemian isäntävaltiona; Toiminnan tuloksellisuus 17. kehottaa poliisiakatemiaa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 18. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan lentoturvallisuusvirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(4) ja erityisesti sen 60 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0221/2014), 1. myöntää Euroopan lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan lentoturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0297/2013 – 2013/2219(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(10) ja erityisesti sen 60 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0221/2014), 1. hyväksyy Euroopan lentoturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan lentoturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0297/2013 – 2013/2219(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(16) ja erityisesti sen 60 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0221/2014), A. toteaa, että Euroopan lentoturvallisuusviraston tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 158 848 191 euroa, mikä merkitsee 7 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että unionin kokonaisrahoitusosuus viraston talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 38 651 354,83 euroa, mikä merkitsee 6,95 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. muistuttaa, että viraston keskeinen tehtävä on varmistaa, että lentoturvallisuus on mahdollisimman korkealla tasolla koko Euroopassa; huomauttaa myös, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaa säännöstöä ollaan parhaillaan tarkistamassa, mikä saattaa johtaa viraston toimivaltuuksien lisäämiseen; katsoo, että jos viraston toimivaltaa lisätään, myös sen rahoituksen sekä aineellisten ja henkilöresurssien on oltava sellaisella tasolla, että se pystyy suoriutumaan hyvin tehtävistään; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 2. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2011 esitettiin viisi huomautusta, joihin liittyvistä korjaavista toimista kaksi on keskeneräisiä ja kolme on toteutettu; 3. panee merkille, että viraston mukaan – osastossa 3 seuraavalle varainhoitovuodelle tehtyjen siirtojen määrä, pois lukien maksut ja palkkiot, väheni vuonna 2012 huomattavasti, 6 200 000 euroon (46 prosenttia) – käyttöomaisuuden hallintaa ja sen luettelointiin liittyvää hallinnointia koskevat työohjeet on hyväksytty ja vuonna 2012 suoritettiin täydellinen luettelointi, jonka tuloksena poistettiin joitakin eriä, joiden kirjanpitoarvo oli täysin poistettu – vuonna 2013 käynnistettiin pankkitilien avaamiseksi neuvottelumenettelyn mukainen tarjouskilpailu, joka perustuu pankkien luottoluokitusta koskeviin tarkkoihin perusteisiin, jotta käteisvaroja ei säilytettäisi vain yhdessä pankissa; panee merkille, että valitun pankin luottoluokitus on erinomainen ja että viraston käteisvarat siirretään kyseiseen pankkiin, kun sopimus on tehty, ottaen huomioon luottoriskin ja korkotason välinen tasapaino – on otettu käyttöön toimia ja tarkastuksia, jotta voidaan ottaa palvelukseen tarvittavia alan asiantuntijoita ja vältetään mahdolliset eturistiriitatilanteet; toteaa lisäksi, että eturistiriitoja koskeva koulutus on saatettu päätökseen ja että uudelle henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta; Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee merkille, että sidottujen määrärahojen osuus oli keskimäärin 95 prosenttia ja että se vaihteli 96 prosentista osastossa 1 (henkilöstömenot) 95 prosenttiin osastossa 2 (hallintomenot) ja 89 prosenttiin osastossa 3 (toimintamenot); 5. toteaa huolestuneena, että sidottuja määrärahoja siirrettiin osastossa 3 seuraavalle varainhoitovuodelle paljon, 46 prosenttia; korostaa, että viraston toimet ovat luonteeltaan monivuotisia, mikä selittää osan määrärahasiirroista seuraavalle vuodelle, ja tilintarkastustuomioistuimen otokseen poimitut siirrot olivat myös asianmukaisesti perusteltuja, mutta näin suuri siirtojen osuus on kuitenkin vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. panee huolestuneena merkille, että yhdessä tarkastetuista palvelukseenottomenettelyistä valituksi tullut hakija ei täyttänyt yliopistotutkintoon tai vastaavaan ammatilliseen koulutukseen liittyviä henkilöstösääntöjen vaatimuksia; kehottaa virastoa selittämään, kuinka tämä on mahdollista; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 8. suhtautuu myönteisesti viraston hyväksymään vuoden ”varoaikaan”, jonka aikana organisaation uusille työntekijöille ei osoiteta töitä, jotka liittyvät sellaisiin asioihin, joiden parissa he ovat työskennelleet suoraan edeltävän viiden vuoden aikana; 9. panee merkille, että virasto sisällyttää vastuuvapauden myöntämisestä vastaavan viranomaisen suosituksesta eturistiriitojen hallintaa koskevat tiedot ja tilastotiedot viraston vuoden 2013 vuotuiseen toimintakertomukseen; 10. panee merkille, että virasto arvioi parhaillaan johtajien ja arkaluontoisia toimintoja suorittavien työntekijöiden etunäkökohdista antamia ilmoituksia; pitää kuitenkin valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja tarkkailijoiden ansioluettelot ja etunäkökohdista antamat ilmoitukset ja pääjohtajan etunäkökohdista antama ilmoitus eivät ole vielä julkisesti saatavilla viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; 11. pitää valitettavana, että viraston verkkosivustolla ei ole saatavilla tietoja valituslautakunnan jäsenistä; katsoo, että näiden jäsenten nimet, ansioluettelot ja etunäkökohdista annetut ilmoitukset olisi julkaistava; kehottaa näin ollen virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen valvonta 12. panee huolestuneena merkille, että virasto laati ennakkotarkastuksiin sovellettavat vakiomenettelyt mutta tarkistuslistoja ei kuitenkaan täytetty ja menojen hyväksymisen perusteena olleet asiakirjat eivät olleet aina saatavilla; kehottaa virastoa ryhtymään toimiin tilanteen korjaamiseksi ja tiedottamaan toimistaan vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; 13. pitää valitettavana, että vaikka jälkitarkastuksia koskevat menetelmät hyväksyttiin vuonna 2009 ja virasto on edelleen kehittänyt menetelmien soveltamista, parannettavaa on vielä seuraavilla osa-alueilla: tarkastuksia varten ei vieläkään ole laadittu vuotuista suunnitelmaa, tapahtumaotosta ei poimita tarkastettavaksi riskiperusteisesti eivätkä menetelmät kata julkisia hankintamenettelyjä; kehottaa virastoa parantamaan edelleen toimintaansa ja tiedottamaan edistymisestään vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Sisäinen tarkastus 14. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti vuonna 2012 rajoitetun tarkastuksen, joka koski tietoteknisten hankkeiden hallintaa ja jonka johdosta annettiin kaksi erittäin tärkeää suositusta; panee merkille, että IAS arvioi myös viraston edistymistä aiemmista tarkastuksista (2006–2011) peräisin olevien suositusten täytäntöönpanossa; huomauttaa IAS:n vahvistaneen, että virasto on pannut asianmukaisesti täytäntöön 22 yhteensä 23 suosituksesta ja että se on ilmoittanut panneensa täytäntöön jäljellä olevan suosituksen ja odottaa IAS:n lopullista arviota; Toiminnan tuloksellisuus 15. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista sekä sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 16. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(4) ja erityisesti sen 35 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0187/2014), 1. myöntää Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0333/2013 – 2013/2245(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(10) ja erityisesti sen 35 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0187/2014), 1. hyväksyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0333/2013 – 2013/2245(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(16) ja erityisesti sen 35 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0187/2014), A. ottaa huomioon, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta tuli taloudellisesti itsenäinen 20. syyskuuta 2012 ja kyseiseen päivään asti komissio toteutti sen talousarviota; B. toteaa, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 10 000 000 euroa; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 1. toteaa, että tilinpitäjä ei vielä ole hyväksynyt viraston kirjanpitojärjestelmää; Talousarvio- ja varainhallinto 2. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 69,02 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 41,20 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 3. huomauttaa, että varainhoitovuoden 2012 talousarviomäärärahojen tarve oli arvioitu huomattavasti todellista suuremmaksi, koska taloudellisen itsemääräämisoikeuden saamisen jälkeen siirretyistä 7 000 000 eurosta sidottiin vain 4 800 000 euroa; 4. panee huolestuneena merkille, että sidotuista määrärahoista siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle 3 200 000 euroa, mikä vastaa 65,13:a prosenttia taloudellisen itsemääräämisoikeuden voimassaolon aikana sidotuista kokonaismäärärahoista; muistuttaa virastoa, että määrärahasiirtojen suuri määrä on vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta; kehottaa siksi virastoa parantamaan tuloksiaan tässä yhteydessä; panee kuitenkin merkille, että siirrot liittyivät lähinnä laskuihin, joita ei vielä ollut saatu tai maksettu vuoden lopussa, sekä asiantuntijoita koskevien kulujen korvaamiseen; toteaa lisäksi, että noin 800 000 euroa koski viraston tiloissa vuonna 2012 tehtyjä kunnostustöitä, joiden osalta maksut suoritetaan loppuhyväksynnän jälkeen; 5. panee huolestuneena merkille, että 200 000 euron suuruisesta siirrosta seuraavalle varainhoitovuodelle ei ollut tehty oikeudellista sitoumusta (sopimusta), joten se oli sääntöjenvastainen; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimista, joihin se on ryhtynyt estääkseen vastaavat tilanteet tulevaisuudessa; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 8. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 9. panee merkille viraston antamista tiedoista, että se on hyväksynyt eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjat, joilla pyritään määrittämään periaatteita, menettelyjä ja välineitä eturistiriitatilanteiden estämiseksi, yksilöimiseksi ja hallitsemiseksi; 10. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset samoin kuin pääjohtajan etunäkökohtia koskeva ilmoitus eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen valvonta 11. panee merkille, että fyysistä inventaariota ei ole tehty ja että 20 prosenttia maksuista suoritettiin varainhoitoasetuksessa säädettyjen määräaikojen jälkeen; panee merkille, että kymmentä kuudestatoista sisäisen valvonnan standardista ei ollut vielä pantu täytäntöön kaikilta osin; panee merkille, että viraston selityksen mukaan vuoden 2012 tilanne oli poikkeuksellinen, koska syyskuussa 2012 siitä tuli taloudellisesti riippumaton komissiosta (sisäasioiden pääosastosta); Toiminnan tuloksellisuus 12. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; 13. katsoo, että vähimmäisvaatimuksena viraston vuotuinen toimintakertomus olisi julkaistava kaikilla unionin virallisilla kielillä eikä nykykäytännön mukaan pelkästään englanniksi; katsoo, että alkajaisiksi kertomus olisi julkaistava ainakin saksaksi ja ranskaksi, mikäli sen julkaiseminen kaikilla unionin virallisilla kielillä ei ole mahdollista välittömästi; o 14. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan pankkiviranomainen |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan pankkiviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 ‑ C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(4) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0220/2014), 1. myöntää Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan pankkiviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0325/2013 – 2013/2237(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan pankkiviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(10) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0220/2014), 1. hyväksyy Euroopan pankkiviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan pankkiviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0325/2013 – 2013/2237(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan pankkiviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(16) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0220/2014), A. toteaa, että Euroopan pankkiviranomaisen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 20 747 000 euroa, mikä merkitsee 63,56 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; toteaa lisäyksen johtuvan siitä, että viranomainen on perustettu äskettäin; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. palauttaa mieliin, että parlamentti oli keskeinen toimija perustettaessa Euroopan pankkiviranomaista, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista, että pankkiviranomainen on yksi kolmesta Euroopan talous- ja rahoitusalan valvontaviranomaisesta ja että valvontaviranomaiset ovat yhä perustamisvaiheessa; katsoo siksi, että koordinointia unionin tasolla on edelleen parannettava; Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 2. panee huolestuneena merkille, että viranomainen myöntää henkilöstön jäsenille, joiden lapset ovat peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa, korkeampien koulumaksujen kattamiseksi koulutusavustusta, jonka kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 76 000 euroa ja joka maksetaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisen koulutuslisän lisäksi; toteaa, että tästä avustuksesta ei määrätä henkilöstösäännöissä, joten se on tilintarkastustuomioistuimen mukaan sääntöjenvastainen; myöntää kuitenkin, että tilanne johtuu siitä, että viranomaisen sijaintikaupungissa ei ole Eurooppa-koulua, ja että koulutusavustuksen tarkoituksena on varmistaa, että viranomaisen henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti henkilöstösääntöjen mukaisesti; Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että sidottujen määrärahojen osuus oli keskimäärin 89 prosenttia ja että se vaihteli 84 prosentista osastossa 1 (henkilöstömenot) 86 prosenttiin osastossa 2 (hallintomenot) ja 100 prosenttiin osastossa 3 (toimintamenot); 4. toteaa huolestuneena, että sidottuja määrärahoja siirrettiin osastossa 2 seuraavalle varainhoitovuodelle paljon (45 prosenttia); panee merkille, että tämä johtui enimmäkseen syistä, joihin viranomainen ei voinut vaikuttaa, kuten siitä, ettei uusia tiloja löytynyt, ja siitä, että eräät IT-hankkeet viivästyivät, koska viranomaisen oli vaikea saada tarvittavia tietoja edeltäjäorganisaatioltaan; 5. toteaa huolestuneena, että sidottuja määrärahoja siirrettiin osastossa 3 seuraavalle varainhoitovuodelle paljon (85 prosenttia); panee merkille, että tämä johtui enimmäkseen kahdesta monimutkaisesta ja pitkällisestä IT-hankintamenettelystä, jotka kuitenkin toteutettiin suunnitelmien mukaan, viivästyksistä kolmen muun IT-hankkeen käynnistämisessä ja toteuttamisessa ja siitä, että eräät IT-palvelujen tarjoajat laskuttivat palveluistaan viiveellä; 6. painottaa, että viranomaiselle osoitetut lisätehtävät sekä vielä hyväksymättä oleviin lainsäädäntöehdotuksiin sisältyvät tulevat tehtävät edellyttävät määrärahojen lisäämistä ja uusia henkilöresursseja, jotta viranomainen voi hoitaa valvontatehtävänsä asianmukaisesti; pitää tätä erittäin tärkeänä, koska viranomaisen tehtävät lisääntyvät todennäköisesti edelleen; toteaa, että tehokkuuden parantamiseksi ennen henkilöresurssien mahdollista lisäämistä tai samanaikaisesti sen kanssa olisi toteutettava mahdollisuuksien mukaan järkeistämistoimia, kuten henkilöstön siirtoja; 7. katsoo, että viranomaisen nykyinen sekarahoitusmalliin perustuva rahoitusjärjestely on joustamaton, aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja saattaa vaarantaa viranomaisen riippumattomuuden; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 8. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia, ja on tyytyväinen viranomaisen talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 9. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastetuissa palvelukseenottomenettelyissä avoimuuteen ja hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun vaikuttavia puutteita eli hakijoille annettiin valintaperustekohtaisten pisteiden sijasta kokonaispistemäärä eikä ollut näyttöä siitä, että haastatteluiden ja kokeiden kysymykset olisi valmisteltu ennen hakemusten tutkimista; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. on tyytyväinen siihen, että viranomainen on hyväksynyt eettiset suuntaviivat; toteaa, että suuntaviivat laadittiin yhdessä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa; panee merkille, että viranomainen viimeistelee parhaillaan eturistiriitoja koskevien toimintalinjojensa laadintaa; pyytää viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimintalinjojen hyväksymisestä; 11. toteaa, että johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset sekä toimitusjohtajan ja ylimmän johdon sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa viranomaista korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen valvonta 12. panee merkille, että viranomaisen edeltäjäorganisaatio laati viranomaisen soveltaman IT-strategian, jonka mukaisesti viranomaisen keskeiset sovellusjärjestelmät on annettu ulkoisen IT-palvelujen tarjoajan hoidettavaksi joulukuuhun 2013 saakka; kehottaa viranomaista ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä, onko se pystynyt vähentämään asianmukaisesti IT-järjestelmien vähäisiin hallinta- ja valvontamahdollisuuksiin liittyviä potentiaalisia riskejä; Sisäinen tarkastus 13. panee viranomaisen antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti helmikuussa 2012 viranomaisessa perusteellisen riskinarvioinnin, jossa pyrittiin määrittelemään IAS:n seuraavien vuosien tarkastusprioriteetit; toteaa, että IAS määritteli suurimmat viranomaisen prosesseihin liittyvät riskit ja esitti vuosiksi 2013–2015 strategisen tarkastussuunnitelman, johon sisältyy luettelo tulevista tarkastuskohteista; toteaa, että viranomainen laati toimintasuunnitelman näiden yksilöityjen riskialueiden käsittelemiseksi ja että IAS keskusteli suunnitelmasta ja hyväksyi sen; toteaa, että IAS seuraa kyseisiä viranomaisen toteuttamia toimia seuraavassa perusteellisessa riskinarvioinnissa; toteaa, että viranomaisen toimitusjohtaja ja johtokunta hyväksyivät IAS:n strategisen tarkastussuunnitelman vuosiksi 2013–2015; panee merkille, että IAS on päättänyt suorittaa tulevaisuudessa viranomaisen sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanon rajoitetun tarkastuksen strategisen tarkastussuunnitelman 2013–2015 mukaisesti; Toiminnan tuloksellisuus 14. kehottaa viranomaista tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 15. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004(4) ja erityisesti sen 23 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0224/2014), 1. myöntää Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0299/2013 – 2013/2221(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004(10) ja erityisesti sen 23 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0224/2014), 1. hyväksyy Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0299/2013 – 2013/2221(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 851/2004(16) ja erityisesti sen 23 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0224/2014), A. toteaa, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 58 200 000 euroa, mikä merkitsee 2,72 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että unionin kokonaisrahoitusosuus keskuksen talousarviosta vuonna 2012 oli 56 727 000 euroa, mikä merkitsee 2,40 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vuodelta 2011 keskuksen tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta varauman sisältävän lausunnon, koska keskus ei ollut noudattanut vuonna 2009 tehdyn puitesopimuksen enimmäismäärää; toteaa, että puitesopimuksen mukaan keskus olisi voinut tehdä valittujen tarjoajien kanssa erillissopimuksia enintään 9 000 000 euron arvosta; panee kuitenkin merkille, että vuoden 2011 loppuun mennessä oli suoritettu 12 200 000 euron maksut; 2. panee merkille keskuksen antamista tiedoista, että korjaavat toimet on saatettu päätökseen; 3. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että vuonna 2012 suoritetut 5 200 000 euron maksut johtuvat siitä, että edellisinä vuosina puitesopimuksen enimmäismäärää ei ole noudatettu; huomauttaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin ei anna vuodelta 2012 toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta varauman sisältävää lausuntoa, koska keskus on vuonna 2012 toteuttanut korjaavia toimia; Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 93,91 prosenttia; toteaa, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 76,26 prosenttia ja että talousarvion toteutusaste oli tyydyttävä, sillä osastossa 1 (henkilöstömenot) sidotuista määrärahoista toteutui 97 prosenttia ja osastossa 2 (hallintomenot) 80 prosenttia; 5. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen antamista tiedoista, että keskus myönsi vuonna 2012 avustuksia tutkimuslaitoksille ja yksityishenkilöille ja että avustusmenojen kokonaismäärä oli 752 000 euroa, joten niiden osuus kaikista vuoden 2012 toimintamenoista oli 1,4 prosenttia; on huolestunut siitä, että keskus ei yleensä saa edunsaajilta ilmoitettujen kulujen tukikelpoisuuden ja oikeellisuuden vahvistavia asiakirjoja; toteaa, että keskus on hyväksynyt jälkitarkastusstrategian, jonka se aikoi ottaa käyttöön vuonna 2012, mutta vuoden 2012 avustusmenoihin ei ollut vielä kohdistettu jälkitarkastuksia; ottaa huomioon, että keskus hankki tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista tapahtumista todentavat asiakirjat tilintarkastustuomioistuimen puolesta, joten tapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta saatiin kohtuullinen varmuus; 6. palauttaa mieliin, että keskus saa rahoituksensa komission talousarviosta; pyytää keskusta kuitenkin tekemään selväksi sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään, että se saa käyttöönsä varoja unionin talousarviosta (unionilta saatava tuki) komissiolta saatavan tuen sijaan; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 7. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa todettiin, että osaston 3 määrärahasiirtojen määrä on korkea, 8 300 000 euroa; toteaa, että tämä ei johtunut keskuksen vuotuisen työohjelman toteuttamisen viivästymisestä, vaan syynä oli toimintojen monivuotinen luonne; panee merkille, että keskus on hyväksynyt talousarvion suunnittelumoduulin, joka kytkeytyy suoraan sen vuotuiseen työohjelmaan, ja että maksut on suunniteltu ja suoritettu toiminnasta aiheutuvien tarpeiden perusteella; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 8. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia, ja on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 9. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta keskuksen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 10. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia keskuksen palvelukseenottomenettelyistä; 11. panee merkille, että vuoden 2012 lopussa keskuksen 200 toimesta 187 tointa oli täytetty ja että sen palveluksessa oli tuolloin 91 sopimussuhteista toimihenkilöä tai kansallista asiantuntijaa; toteaa, että työllisyysaste parani vuoteen 2011 verrattuna; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 12. toteaa, että keskuksen hallintoneuvoston on tarkoitus hyväksyä tarkistettu versio kattavasta riippumattomuutta koskevasta toimintalinjasta vuonna 2014; 13. toteaa, että hallintoneuvoston ja neuvoa-antavan ryhmän jäsenten ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa keskusta pikaisesti korjaamaan asian; Sisäinen tarkastus 14. panee merkille keskuksen antamista tiedoista, että komission sisäinen tarkastus toimitti vuonna 2012 henkilöstöhallintoa koskevan tarkastuksen, jonka tarkoituksena oli arvioida henkilöstöhallintoon liittyvä sisäisen valvonnan järjestelmä ja antaa riippumaton lausunto sen suunnittelusta ja tehokkaasta soveltamisesta; toteaa, että tarkastuksen johdosta annettiin yksi erittäin tärkeä suositus, joka koskee yksilöllisten tavoitteiden saavuttamisen mittaamisessa käytettäviä tulosindikaattoreita (jo toteutettu), sekä kuusi tärkeäksi luokiteltua suositusta, joista viisi on jo pantu täytäntöön; toteaa lisäksi, että yksi aiemmasta varainhoidon tarkastuksesta peräisin oleva tärkeä suositus on panematta täytäntöön; Toiminnan tuloksellisuus 15. kehottaa keskusta tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 16. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan kemikaalivirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan kemikaaliviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(4) ja erityisesti sen 97 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0229/2014), 1. myöntää Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan kemikaaliviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0321/2013 – 2013/2233(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan kemikaaliviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(10) ja erityisesti sen 97 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0229/2014), 1. hyväksyy Euroopan kemikaaliviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kemikaaliviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0321/2013 – 2013/2233(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan kemikaaliviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(16) ja erityisesti sen 97 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0229/2014), A. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan Euroopan kemikaaliviraston lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 98 900 000 euroa, mikä merkitsee 6,12 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että virasto sai unionin tukea 4 184 040 euroa komissiolta ja 500 000 euron ennakkomaksun ympäristöasioiden pääosastolta sopimusperusteisena korvauksena biosidituotteita koskevan asetuksen valmistelutoimien suorittamisesta sekä IPA-välineeseen liittyvän 185 676 euron ennakkomaksun; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan kahden edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutetun korjaavan toimen toteutus on kesken ja kaksi toimea on toteutettu; 2. panee merkille, että viraston mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että talousarvion toteutusaste oli varainhoitovuonna 2012 tyydyttävä osastoissa 1 ja 2; toteaa huolestuneena, että osastossa 3 määrärahasiirtojen osuus oli suuri, sillä seuraavalle vuodelle siirrettiin 50 prosenttia sidotuista määrärahoista (11 300 000 euroa); panee merkille, että tämä johtui lähinnä suurten tietotekniikan kehittämishankkeiden monivuotisuudesta (3 700 000 euroa), ainearvioinneista, joiden vuotuinen lakisääteinen määräaika on helmikuussa n+1 (1 800 000 euroa), käännöksistä, joita ei ollut toimitettu virastolle vielä vuoden päättyessä (1 300 000 euroa), ja kahden uuden toiminnon käynnistämisestä vuoden toisella puoliskolla: biosidit (1 200 000 euroa) ja ennakkosuostumusmenettely (1 300 000 euroa); 4. toteaa, että varainhoitovuosi 2012 oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin virastolle ei osoitettu rahoitusta unionin yleisestä talousarviosta asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) ja asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (CLP)(19) mukaisesti; panee merkille, että talousarvioon saatiin käteismaksutuloja yhteensä 26 611 825 euroa; toteaa, että biosideihin ja ennakkosuostumukseen (PIC) liittyvien toimien toteutusta koskeviin valmistelutoimiin osoitettiin unionin talousarviosta 4 184 040 euroa; korostaa, että määrä on 0,003 prosenttia unionin yleisestä talousarviosta; 5. on tyytyväinen viraston toimintaan unionin kemikaalilainsäädännön toteuttamiseksi sille määrättyjen tehtävien ja vastuiden mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että maksutuloista syntynyt varanto oli vuonna 2012 yhteensä 230 198 367 euroa (vuonna 2011 se oli 280 565 807 euroa), ja se käytetään REACH:n ja CLP:n mukaisesti loppuun viimeistään vuonna 2015; panee merkille, että varantoa hallinnoidaan kahden pankin kanssa (EIP ja Suomen Pankki) tehdyin palvelutasosopimuksin viraston hallintoneuvoston hyväksymien standardien mukaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 8. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; 9. huomauttaa, että henkilöstötaulukon 470 toimesta 447 tointa oli täytetty ja että vuoden 2012 lopussa palveluksessa oli 65 sopimussuhteista toimihenkilöä tai kansallista asiantuntijaa; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. panee merkille, että virasto sisällyttää vastuuvapauden myöntävän viranomaisen suosituksesta eturistiriitojen hallintaa koskevat tiedot ja tilastotiedot vuoden 2013 vuotuiseen toimintakertomukseensa; 11. toteaa, että joidenkin hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; toteaa, että viraston mukaan ansioluetteloita ei ole saatavilla lähinnä sellaisilta jäseniltä, joita ollaan korvaamassa, mutta painottaa, että etunäkökohtia koskevien ilmoitusten puuttumista ei ole selitetty millään tavalla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen valvonta 12. pitää valitettavana, että fyysisen inventaarion tulokset osoittavat, että käyttöomaisuuden turvaamisessa ja jäljittämisessä on vakavia puutteita ja että virastolla ei ole menetelmää, jonka avulla jäljitettäisiin sovellukset ja sisäiset komponentit (2 370 erää kirjatuista tieto- ja viestintäteknologian 5 878 käyttöomaisuuserästä); on myös huolestunut siitä, että löytämättä jäi 306 erää, joihin sisältyy 93 sylimikroa ja 29 tietokonetta; kehottaa virastoa korjaamaan tilanteen ja tiedottamaan asiasta ennen vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyn aloittamista; Sisäinen tarkastus 13. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toteutti vuonna 2012 kevyen riskinarvioinnin, jonka tuloksen virasto hyväksyi; toteaa, että IAS teki myös sidosryhmäsuhteita ja ulkoista viestintää koskevan tarkastuksen, että virasto hyväksyi kaikki lopullisen tarkastuskertomuksen suositukset ja laati toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi ja että IAS piti suunnitelmaa riittävänä; toteaa, että IAS tarkasteli lisäksi aiempia suosituksiaan selvittääkseen, mitkä niistä on pantu täytäntöön, ja totesi kyseiset suositukset loppuunkäsitellyiksi; huomauttaa, että toimintasuunnitelman seurantatarkastuksissa paljastui, että osittain täytäntöön panematta oli vielä viisi suositusta, joista kaksi oli luokiteltu erittäin tärkeiksi; Toiminnan tuloksellisuus 14. odottaa, että virasto toimittaa komissiolle, parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaisen analyysin mahdollisista toimenpiteistä REACH-asetuksen täytäntöönpanon parantamiseksi, jotta
15. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista sekä sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 16. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(20).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan ympäristökeskus |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009(4) ja erityisesti sen 13 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0235/2014), 1. myöntää Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0290/2013 – 2013/2212(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009(10) ja erityisesti sen 13 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0235/2014), 1. hyväksyy Euroopan ympäristökeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan ympäristökeskuksen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan ympäristökeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0290/2013 – 2013/2212(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta 23. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 401/2009(16) ja erityisesti sen 13 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0235/2014), A. toteaa, että Euroopan ympäristökeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 41 700 000 euroa, mikä merkitsee 1,25 prosentin kasvua vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että keskuksen tilinpäätöksen mukaan unionin rahoitusosuus keskuksen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 35 363 354,85 euroa, mikä merkitsee 0,23 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. panee tyytyväisenä merkille, että keskus on toteuttanut kaikki toimet, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen aiempiin huomautuksiin; Talousarvio- ja varainhallinto 2. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,19 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 89,41 prosenttia; 3. korostaa, että unionin rahoitusosuus keskuksen talousarviosta on 0,026 prosenttia unionin koko talousarviosta; 4. pitää valitettavana, että toiminnanjohtajan matkakulut olivat vuonna 2012 huomattavasti korkeammat kuin muiden virastojen johtajien vastaavat kulut; pyytää keskusta antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle lisäselvityksiä tästä tilanteesta vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 5. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012; on tyytyväinen siihen, että keskus on noudattanut talousarvion vuotuisuuden periaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea‑aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen keskuksen talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta keskuksen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa; 8. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa vuosikertomuksessaan esittänyt huomautuksia keskuksen palvelukseenottomenettelyistä; 9. panee merkille, että vuoden 2012 lopussa keskuksen 136 toimesta 131 tointa oli täytetty ja että keskuksen palveluksessa oli 86 sopimussuhteista toimihenkilöä tai kansallista asiantuntijaa; pitää myönteisenä, että keskuksen toimien täyttöaste parani vuoteen 2011 verrattuna; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. toteaa, että keskus arvioi, kuinka suuri eturistiriitojen riski sillä on, voidakseen lujittaa tai täydentää eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan sekä arvioida niiden täytäntöönpanoa, seurantaa ja raportointia vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen mukaisesti; kehottaa keskusta ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista, kun ne ovat saatavilla; 11. panee merkille, että keskuksen johtokunnan ja tieteellisen komitean jäsenten sekä toiminnanjohtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa keskusta korjaamaan asian pikaisesti; 12. panee merkille, että keskus on tarkistanut toimintalinjojaan mahdollisten eturistiriitojen varalle; toteaa, että kyseiset seikat muodostavat osan keskuksen virkamiesten ja muun henkilöstön velvoitteista henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti ja että kyseiset tiedot esitetään selkeästi keskuksen verkkosivustolla; toteaa myös, että tieteellisen komitean jäsenten on toimikautensa alussa allekirjoitettava ilmoitus sitoumuksistaan, mutta sen lisäksi on myös välttämätöntä allekirjoittaa vuotuinen ilmoitus etunäkökohdista; Sisäinen valvonta 13. panee huolestuneena merkille, että vuonna 2012 keskus myönsi avustuksia kolmesta suuresta avustusohjelmasta eurooppalaisten ympäristöalan laitosten ja elinten, YK:n järjestöjen ja kansallisten ympäristöalan organisaatioiden yhteenliittymille; ottaa huomioon, että vuonna 2012 avustusmenojen kokonaismäärä oli 11 900 000 euroa ja niiden osuus kaikista toimintamenoista oli 27 prosenttia; panee merkille, että keskus toimittaa ennen edunsaajien ilmoittamien kulujen korvaamista ennakkotarkastuksia, joissa menoilmoitukset analysoidaan asiakirjojen perusteella, mutta se ei yleensä saa edunsaajilta ilmoitettujen henkilöstökulujen tukikelpoisuuden ja oikeellisuuden vahvistavia asiakirjoja, vaikka suurin osa kuluista on henkilöstökuluja; 14. pitää valitettavana, että keskuksen toimiva johto saa nykyisten tarkastusten avulla vain rajallisen varmuuden edunsaajien ilmoittamien kulujen tukikelpoisuudesta ja oikeellisuudesta; katsoo, että varmuutta voitaisiin lisätä huomattavasti tarkastamalla henkilöstökuluja koskevat todentavat asiakirjat satunnaismenetelmällä ja lisäämällä paikalla tarkastettavien edunsaajien määrää; kehottaa keskusta ryhtymään asiassa toimiin ja tiedottamaan edistymisestään vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; Toiminnan tuloksellisuus 15. kehottaa keskusta tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 16. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan kalastuksenvalvontavirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta 26. huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005(4) ja erityisesti sen 36 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kalatalousvaliokunnan lausunnon (A7-0233/2014), 1. myöntää Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan kalastuksenvalvontaviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0320/2013 – 2013/2232(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta 26. huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005(10) ja erityisesti sen 36 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kalatalousvaliokunnan lausunnon (A7-0233/2014), 1. hyväksyy Euroopan kalastuksenvalvontaviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0320/2013 – 2013/2232(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan kalastuksenvalvontaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan kalastuksenvalvontaviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta 26. huhtikuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005(16) ja erityisesti sen 36 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kalatalousvaliokunnan lausunnon (A7-0233/2014), A. toteaa, että Euroopan kalastuksenvalvontaviraston tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 9 216 900 euroa, mikä merkitsee 28,27 prosentin vähennystä vuodesta 2011; B. toteaa, että viraston tilinpäätöksen mukaan unionin alkuperäinen rahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 10 216 900 euroa, mikä merkitsee 13,78 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. katsoo, että virastolla on tärkeitä tehtäviä; on tyytyväinen siihen, että virasto on hoitanut tehtävänsä tehokkaasti; 2. korostaa, että virastolla on tärkeä rooli, kun hyväksytään ja pannaan täytäntöön yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistusta; tähdentää viraston merkittävää panosta pyrittäessä saavuttamaan YKP:n kunnianhimoiset tavoitteet, erityisesti koska kalastustoiminnan seurantaa ja valvontaa koskevat vaatimukset ovat lisääntyneet; korostaa, että valvonnalla on tärkeä merkitys tulevaisuudessa ja että sitä on tuettava mittavalla talousarviolla, jolla tuetaan taloudellista lisäpanostusta tähän alaan; pitää viraston kanssa yhteisenä tavoitteenaan varmistaa, että tällainen toiminta koordinoidaan ja jäsennetään asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa; 3. tähdentää, että YKP:n uudistuksen toimintapoliittiset tavoitteet merkitsevät sitä, että valvonta on tulevaisuudessa ratkaisevassa asemassa, ja että on näin ollen tärkeää vahvistaa viraston määrärahoja ja henkilöresursseja tulevina vuosina ja taata, että tuleviin talousarvioihin otettavat määrät ilmentävät kalastustoiminnan seurantaa ja valvontaa koskevien vaatimusten kasvua YKP:n uudistuksessa esitetyllä tavalla; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 4. panee merkille, että viraston mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 5. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 96 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 83 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 6. panee merkille, että sidottujen määrärahojen osuus kokonaismäärärahoista vaihteli eri osastoissa 94 ja 99 prosentin välillä, mikä osoittaa, että oikeudelliset sitoumukset tehtiin oikea-aikaisesti; 7. toteaa, että sidottuja määrärahoja siirrettiin kuitenkin suuri määrä vuodelle 2013 osastoissa 2 (hallintomenot) ja 3 (toimintamenot): osaston 2 määrärahoista siirrettiin 35 prosenttia ja osaston 3 määrärahoista 46 prosenttia; panee merkille, että osastossa 2 siirtojen suuri määrä johtui pitkälti tapahtumista, joihin virasto ei voi vaikuttaa: esimerkiksi Espanjan viranomaisten vastuulla oleva toimistotilojen vuokrien laskutus viivästyi vuonna 2012; panee lisäksi merkille, että viraston operationaaliset tarpeet kasvoivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä ja se pyrki vastaamaan kasvaneisiin tarpeisiin tilaamalla suuren määrän tavaroita ja palveluita, joihin liittyvät toimitukset olivat kesken vielä vuoden lopulla; toteaa, että osaston 3 määrärahasiirtojen suuri määrä johtui pääasiassa virastossa vuonna 2012 käynnistettyihin tai käynnissä olleisiin lukuisiin tietotekniikkahankkeisiin liittyvästä huomattavasta työmäärästä, joka vaikutti hankintamenettelyjen oikea-aikaisuuteen kahden vuonna 2012 käynnistetyn tietotekniikkahankkeen tapauksessa; panee lisäksi merkille, että vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä aiheutuneet henkilöstön ja erityisasiantuntijoiden koulutus- ja työmatkakulut erääntyivät korvattaviksi vasta vuoden 2013 alussa; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 8. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia, ja on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 9. toteaa, että vastauksena tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2011 kertomukseen virasto ryhtyi kesäkuussa 2012 korjaaviin toimiin parantaakseen palvelukseenottomenettelyjen avoimuutta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuonna 2012 puutteita kolmessa tarkastetussa palvelukseenottomenettelyssä, jotka käynnistettiin ennen vuotta 2011 koskevan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen julkaisemista; toteaa, että puutteet olivat seuraavat: avoimia toimia koskevissa ilmoituksissa ei annettu hakijoille tietoja valitus- ja muutoksenhakumenettelyistä, hakijoille annettiin valintaperustekohtaisten pisteiden sijasta kokonaispistemäärä eikä ollut näyttöä siitä, että haastatteluiden ja kirjallisten kokeiden kysymykset olisi laadittu ennen hakemusten tutkimista; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on noudattanut kaikkia tilintarkastustuomioistuimen suosituksia; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. panee merkille, että virasto aikoo arvioida eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen perusteella; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista, kun ne ovat saatavilla; 11. panee merkille, että viraston hallintoneuvoston ja neuvottelukunnan jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset samoin kuin pääjohtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 12. panee viraston antamista tiedoista merkille, että avoinna ei ollut aiemmista komission sisäisen tarkastuksen (IAS) kertomuksista peräisin olevia kriittisiä tai erittäin tärkeitä suosituksia ja että IAS katsoi vuonna 2011 suorittamansa valmiuksien luomista koskevan tarkastuksen yhteydessä annettujen suositusten seurannan perusteella, että suositukset oli pantu täytäntöön tyydyttävästi; 13. panee viraston antamista tiedoista merkille, että vuonna 2012 se viimeisteli edelleen keskeisiä tulosindikaattoreitaan ja sen vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2012 sisältää toimintaa koskevat yksityiskohtaiset keskeiset tulosindikaattorit; toteaa, että viraston sisäisen tarkastuksen yksikkö toimitti henkilöresursseihin liittyvään toimintaan kohdistuvan rajoitetun tarkastuksen, josta annettiin joitakin suosituksia, ja että virasto on ryhtynyt toimiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi; on tyytyväinen siihen, että sisäisen tarkastuksen yksikkö saattoi päätökseen myös maksukiertoa koskevan tarkastuksen (josta ei annettu kriittisiä tai erittäin tärkeitä suosituksia) ja suoritti virastossa sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanon kattavan uudelleentarkastelun; Toiminnan tuloksellisuus 14. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 15. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(4) ja erityisesti sen 44 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0219/2014), 1. myöntää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0298/2013 – 2013/2220(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(10) ja erityisesti sen 44 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7-0219/2014), 1. hyväksyy Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0298/2013 – 2013/2220(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7-0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(16) ja erityisesti sen 44 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7-0219/2014), A. toteaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 78 279 000 euroa, mikä merkitsee 1,25 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; korostaa, että määrä on 0,056 prosenttia unionin koko talousarviosta; ottaa huomioon, että viranomaisen koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutetut korjaavat toimet ovat kesken; 2. panee merkille, että viranomaisen mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,30 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 88 prosenttia; panee merkille, että vuoteen 2011 verrattuna vuonna 2012 maksusitoumusten määrä kasvoi 2,1 prosenttia ja maksujen määrä 8,6 prosenttia; 4. toteaa, että viranomaisen siirtyminen uusiin toimitiloihin mahdollisti 3 940 000 euron säästöt, jotka ohjattiin eteenpäin operatiivisiin toimiin, kuten tieteelliseen yhteistyöhön ja tutkijoiden palkkaamiseen; Tilien luotettavuus 5. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuotuisessa tarkastuskertomuksessaan vuodelta 2012, että viranomaisen tilinpitäjän antama kirjanpitojärjestelmien hyväksyntä kattaa ABAC- ja SAP-järjestelmät mutta ei paikallisia järjestelmiä tai keskus- ja paikallisten järjestelmien välillä tapahtuvan tiedonvaihdon luotettavuutta, mikä vaarantaa kirjanpitotietojen luotettavuuden; toteaa, että riski, että viranomaisen tilinpitäjän käyttämät tiedot eivät olisi oikeita, ei toteutunut; edellyttää viranomaisen kuitenkin integroivan paikalliset järjestelmänsä tilinpitäjänsä hyväksyntäprosessiin; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 6. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa havaittiin, että sidottuja määrärahoja siirrettiin paljon seuraavalle varainhoitovuodelle osastossa 2 (2 300 000 euroa eli 22 prosenttia osaston määrärahoista) ja osastossa 3 (5 600 000 euroa eli 30 prosenttia osaston määrärahoista); toteaa, että osastossa 2 siirrettiin 1 100 000 euroa viranomaisen hallintosuunnitelman mukaisesti tai siirrot liittyivät maksuihin, jotka lykkääntyivät viranomaisesta riippumattomista syistä; panee merkille, että osastossa 3 siirrettiin 2 100 000 euroa viranomaisen hallintosuunnitelman mukaisesti ja 830 000 euroa viranomaisesta riippumattomista syistä; muistuttaa viranomaista, että sen olisi noudatettava talousarvion vuotuisperiaatetta; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 7. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viranomaisen talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 8. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viranomaisen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 9. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viranomaisen palvelukseenottomenettelyistä; 10. panee merkille, että vuoden 2012 lopussa viranomaisen 355 toimesta 342 tointa oli täytetty ja että viranomaisen palveluksessa oli 124 sopimussuhteista toimihenkilöä tai kansallista asiantuntijaa; toteaa, että viranomaisen toimien täyttöaste parani vuoteen 2011 verrattuna; 11. panee tyytyväisenä merkille, että viranomaiselle annettuihin tehtäviin ja vastuisiin liittyvä päätöksenteko vaikuttaa yleiseen etuun; panee merkille, että tällä hetkellä viranomainen osoittaa 70 prosenttia henkilöresursseistaan tieteelliseen toimintaan, arviointiin ja tiedon keruuseen; kannustaa viranomaista jatkamaan tällä tiellä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 12. panee merkille mahdollisten eturistiriitojen arvioimista koskevan viranomaisen menettelyn, jossa yksikönpäälliköt seulovat etunäkökohtia koskevat ilmoitukset ja arvioivat ne yleensä tapauskohtaisesti, ja pitää menettelyä työläänä ja toteaa, että sitä on arvosteltu, koska sen uskottavuudesta ja vaikuttavuudesta ei ole varmuutta; panee huolestuneena merkille, että edes tarkistettu menettely ei ole auttanut hälventämään pelkoja viranomaisen asiantuntemuksen puolueettomuudesta; kehottaa viranomaista kehittämään uuden yksinkertaisemman ja varmemman menettelyn, jossa menetelmää vahvistettaisiin ja sujuvoitettaisiin henkilöresurssien ja rahan säästämiseksi vaarantamatta kuitenkaan uudelleen määriteltyjä vaatimuksia eturistiriitojen havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi; 13. suhtautuu myönteisesti viranomaisen saavuttamaan kehitykseen eturistiriitoja koskevan toimintalinjan osalta; kehottaa viranomaista jatkamaan tätä työtä ja osoittamaan riittävästi resursseja ja henkilöstöä tähän tarkoitukseen sekä harkitsemaan asiantuntevan henkilöstön nimittämistä eturistiriitojen seulontatyötä varten; 14. panee huolestuneena merkille, että viranomainen soveltaa elintarvikkeiden turvallisuuden alalla toimivien järjestöjen asiantuntijoihin löyhempiä eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteita, koska luettelo, jota viranomainen käyttää kyseisten järjestöjen nimeämiseen, sisältää jäsenvaltioiden nimittämiä laitoksia, joita yksityiset tai ilmoittamattomat kumppanit osarahoittavat, joten kyseessä on mahdollisesti porsaanreikä; 15. katsoo, että viranomaisen olisi sovellettava kahden vuoden ”varoaikaa” kaikkien kaupalliseen maatalous- ja elintarvikealaan liittyvien olennaisten etujen osalta, mukaan lukien tutkimuksen rahoitus, konsultointisopimukset ja päätöksentekotehtävät teollisuudenalan hallitsemissa järjestöissä; 16. katsoo, että etenkin taloudelliset edut on käsiteltävä äärimmäisen huolellisesti ja että asiantuntijoita on pyydettävä ilmoittamaan, olivatko heidän saamansa edut rahallisia; katsoo, että rahallisten etujen osalta on täsmennettävä edun määrä; katsoo, että viranomaisen ei pidä hyväksyä nykyistä käytäntöä, jonka mukaan asiantuntijat ilmoittavat etunsa nimettöminä esimerkiksi käyttämällä ilmaisua ”yksityinen yritys”; 17. katsoo, että kyseistä luetteloa olisi tarkistettava sulkemalla pois järjestöt, joiden rahoituksesta yli 50 prosenttia on peräisin muista kuin julkisista lähteistä, jotta ne eivät voi vaikuttaa asioihin sopimattomasti; panee merkille, että nykyisin ilmeisesti näin tapahtuu vain komission nimittämien järjestöjen kohdalla, kun taas jäsenvaltiot noudattavat omia perusteitaan; katsoo, että asiantuntijoiden olisi voitava tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa sillä edellytyksellä, että he täyttävät etukäteen vahvistetut perusteet; katsoo kuitenkin, että elintarvikkeiden turvallisuuden alalla toimivan järjestön asemaa ei pitäisi myöntää järjestöille ja laitoksille, joiden rahoituksesta yli 50 prosenttia on peräisin yksityisistä lähteistä; 18. toteaa, että viranomainen käynnisti vuoden 2013 viimeisen vuosineljänneksen aikana tutkimuksen riippumattomuutta koskevasta toimintalinjastaan ja että sen tulokset ovat saatavilla lokakuussa 2014; toteaa, että nykyisiä etunäkökohtia koskevia ilmoituslomakkeita voitaisiin kehittää entisestään ja että niiden olisi sisällettävä muun muassa seuraavat tiedot: i) korvattiinko ilmoitettu etu rahallisesti, ii) korvauksen määrä, iii) osallistuminen teollisuudenalaan liittyviin konferensseihin ja kulut maksanut taho/henkilö; 19. pitää valitettavana, että johtokunta kieltäytyi hyväksymästä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valitsemista avoimella äänestyksellä vastuuvapauden myöntävän viranomaisen suosituksesta huolimatta, ja odottaa avoimuuden lisäämistä tältä osin tulevassa valintamenettelyssä; 20. panee merkille, että viranomainen on osallistunut jäsenneltyyn vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa eturistiriitoja koskevista asioista; pitää tätä kehitystä myönteisenä ja kehottaa viranomaista järjestämään tulevaisuudessa säännöllisesti jäsenneltyjä vuoropuheluja; 21. katsoo, että viranomaisen olisi edelleen kiinnitettävä erityistä huomiota yleiseen mielipiteeseen ja sitouduttava mahdollisuuksien mukaan avoimeen vuoropuheluun; suhtautuu myönteisesti viranomaisen johtokunnan joulukuussa 2011 hyväksymien riippumattomuutta ja tieteellisiä päätöksentekomenettelyjä koskevien toimintalinjojen täytäntöönpanosääntöihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä tietojen ja asiakirjojen parempaa esitystapaa ja saatavuutta viranomaisen verkkosivustolla; Sisäinen tarkastus 22. panee viranomaisen antamista tiedoista merkille, että ulkopuolinen konsultti suoritti vuonna 2012 korkean tason riskinarvioinnin ja komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti helmikuussa 2013 arvioinnin, ja niiden perusteella viranomaisen sisäisessä valvonnassa havaittiin useita mahdollisia kriittisiä riskejä erityisesti tietohallinnon, toiminnan jatkuvuuden ja tietotekniikan turvallisuuden aloilla; toteaa, että viranomainen aloitti vuonna 2012 sisäisen valvonnan järjestelmänsä kattavan itsearvioinnin ja että korjaavien toimien toteuttaminen on kesken; edellyttää viranomaisen tiedottavan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle korjaavien toimien toteuttamisen tuloksista; Toiminnan tuloksellisuus 23. kehottaa viranomaista tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 24. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan tasa-arvoinstituutti |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tasa-arvoinstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä instituutin vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1922/2006(4) ja erityisesti sen 15 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A7-0230/2014), 1. myöntää Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle vastuuvapauden instituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan tasa-arvoinstituutin varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0324/2013 – 2013/2236(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tasa-arvoinstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä instituutin vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1922/2006(10) ja erityisesti sen 15 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A7-0230/2014), 1. hyväksyy Euroopan tasa-arvoinstituutin varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan tasa-arvoinstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan tasa-arvoinstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0324/2013 – 2013/2236(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan tasa-arvoinstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä instituutin vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1922/2006(16) ja erityisesti sen 15 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A7-0230/2014), A. toteaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 7 741 800 euroa, mikä merkitsee 2,81 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; toteaa, että instituutin koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. panee merkille instituutin antamista tiedoista, että se on toteuttanut lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, joilla on tarkoitus parantaa talousarvion suunnittelua ja toteutusta sekä varmistaa talousarvion tyydyttävä toteutusaste; toteaa, että instituutti on myös suorittanut käyttöomaisuuden inventaarion ja muuttanut menojäämien arviointiprosessia ja että tilitarkastustuomioistuin katsoo kyseiset toimet loppuun saatetuiksi; Talousarvio- ja varainhallinto 2. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 95,56 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 63,95 prosenttia; 3. panee merkille instituutin antamista tiedoista, että se suunnittelee laativansa vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä talousarvion seurantaa koskevat suuntaviivat, jotka sisältävät valvonnan ja poikkeamat, jotta varmistetaan riittävä talousarvion toteutumisen seuranta ja siitä raportointi; pyytää instituuttia tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisen toimen tilanteesta; 4. kehottaa instituuttia maksumäärärahatarpeita ja talousarvion painopisteitä suunnitellessaan ottamaan vuotuisessa työohjelmassaan huomioon toimet, jotka on esitetty naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa sovitussa yhteistyösuunnitelmassa; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 5. panee merkille, että instituutti on vähentänyt sidottujen määrärahojen siirtojen kokonaismäärää 50 prosentista 32 prosenttiin vuosina 2011–2012; toteaa, että varainhoitovuodelle 2013 siirrettiin 2 500 000 euroa ja siirrot koskivat lähinnä osastoa 2 (hallintomenot) ja osastoa 3 (toimintamenot) siten, että osaston 2 kohdalla siirron määrä oli 300 000 euroa eli 23 prosenttia sidotuista määrärahoista ja osaston 3 kohdalla 2 100 000 euroa eli 59 prosenttia sidotuista määrärahoista; toteaa, että osaston 2 määrärahasiirrot liittyvät pääasiassa vuoden 2012 lopussa tehtyihin sitoumuksiin, jotka liittyivät uusiin toimitiloihin muuttamiseen (muutto tammikuussa 2013), ja osaston 3 määrärahasiirrot liittyvät pääasiassa hankintamenettelyihin, jotka saatiin päätökseen loppuvuodesta 2012; panee kuitenkin merkille, että 7 prosenttia vuodelta 2011 vuodelle 2012 siirretyistä sidotuista määrärahoista jäi käyttämättä ja jouduttiin peruuttamaan; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen instituutin talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. kehottaa instituuttia puuttumaan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemiin puutteisiin instituutin palvelukseenottomenettelyjen dokumentoinnissa; ottaa erityisesti huomioon, että ei ollut evidenssiä siitä, että kirjallisissa kokeissa ja haastatteluissa esitettäviä kysymyksiä ja niiden painotuksia olisi määritetty ennen hakemusten tutkimista; 8. panee huolestuneena merkille, että instituutilla ei ole virallista hankintojen suunnittelu- ja seurantamenettelyä; toteaa erityisesti, että instituutin vuotuisessa työohjelmassa ei ole suunniteltuun toimintaan kytkeytyvää hankinta-aikataulua, jossa määritettäisiin hankintojen optimaalinen laajuus ja ajoitus; 9. panee merkille instituutin antamista tiedoista, että parantaakseen hankintojen suunnittelua ja seurantaa se on luomassa seurantavälinettä, jolla seurataan vuotuisissa hankintamenettelyissä kunkin vaiheen ennakoituja määräaikoja; kehottaa instituuttia ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun väline on otettu kattavasti käyttöön, ja siihen asti tiedottamaan välineen luomisen ja käyttöönoton tilanteesta; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. panee merkille, että instituutin eturistiriitoja koskevat toimintalinjat toimitettiin komissiolle kuulemista varten 12. marraskuuta 2013; kehottaa instituuttia ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän kuulemisen tuloksista ja eturistiriitoja koskevien toimintalinjojen lopullisesta hyväksymisestä; 11. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten, johtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa instituuttia korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 12. panee instituutin antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti vuonna 2012 tarkastuksia instituutin strategisen tarkastussuunnitelman mukaisesti; toteaa, että työhön kuului talousarvion toteuttamisen tarkastus, jossa määritettiin hyviä käytänteitä mutta annettiin myös neljä erittäin tärkeää suositusta; ottaa huomioon instituutin toimintasuunnitelman riskien käsittelemiseksi ja toteaa, että IAS piti suunnitelmaa riittävänä; panee merkille, että 31. joulukuuta 2012 ei ollut keskeneräisiä kriittisiä suosituksia; ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että kahden vuodelta 2011 peräisin olevan erittäin tärkeän suosituksen toteuttaminen on viivästynyt; Toiminnan tuloksellisuus 13. kehottaa instituuttia tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; 14. korostaa, että instituutti on edistynyt henkilöstötaulukkoonsa sisältyvien virkojen täyttämisessä, mikä tehostaa sen toimintaa; 15. panee merkille instituutin toimintakertomuksen tärkeimmät havainnot ja huomauttaa, että vuonna 2012 instituutti muun muassa laati puheenjohtajavaltioille kaksi raporttia, joissa keskityttiin sukupuolten tasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen sekä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja uhrien tukemiseen, sai valmiiksi tasa-arvoindeksin, käynnisti seitsemän tutkimusta ja kehitti verkossa toimivan tasa-arvokoulutuksen resurssitietokannan; o 16. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(4) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0232/2014), 1. myöntää Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0326/2013 – 2013/2238(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(10) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0232/2014), 1. hyväksyy Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0326/2013 – 2013/2238(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 - C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(16) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0232/2014), A. toteaa, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 15 655 000 euroa, mikä merkitsee 46,76 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; toteaa lisäyksen johtuvan siitä, että viranomainen on perustettu äskettäin; B. toteaa, että unionin kokonaisrahoitusosuus viranomaisen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 5 484 109,07 euroa eli 28,52 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. palauttaa mieliin, että parlamentti oli keskeinen toimija perustettaessa Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista, Euroopan pankkiviranomaista ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on yksi kolmesta Euroopan talous- ja rahoitusalan valvontaviranomaisesta ja että valvontaviranomaiset ovat yhä perustamisvaiheessa; katsoo siksi, että koordinointia unionin tasolla on edelleen parannettava; 2. pitää viranomaisen roolia vakuutus- ja jälleenvakuutuslaitosten turvallisuuden ja vakauden edistämisessä sekä vakuutettujen ja eläkejärjestelmien jäsenten etujen turvaamisessa olennaisena, jotta talous elpyisi ja Eurooppaan voitaisiin luoda pysyviä työpaikkoja ja kestävää kasvua; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 3. panee tyytyväisenä merkille, että syyskuussa 2013 viranomainen oli saattanut päätökseen kaksi tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamien suositusten johdosta toteutettavaa korjaavaa toimenpidettä; muistuttaa, että tämä prosessi on saatettava täysin päätökseen; toteaa, että korjaavat toimet ovat yhä käynnissä ja todella tarpeellisia; 4. panee merkille, että viranomainen otti vuosien 2012 ja 2013 aikana käyttöön useita sen sisäisiin menettelyihin liittyviä toimia varmistaakseen sitoumusten asianmukaisen toteutusasteen osastossa 2 (hallintomenot) ja näiden ja muiden toimien ansiosta osaston toteutusaste oli 95,37 prosenttia vuonna 2012 ja 92,02 prosenttia vuonna 2013 ja osaston 3 sitoumusten toteutusaste oli 99,21 vuonna 2012 ja 98,77 prosenttia vuonna 2013; 5. ottaa huomioon, että johtokunta hyväksyi 19. marraskuuta 2013 hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniin sovellettavat eturistiriitojen hallintaa koskevat uudet säännöt ja toimitusjohtaja hyväksyi vastaavat henkilöstön jäseniä ja sopimuspuolia koskevat säännöt; toteaa, että molempiin sääntöihin sisältyy selkeitä vaatimuksia, jotka koskevat ilmoituksia, konfliktin ja rikkomuksen määritelmää, hallintaa ja seuraamuksia; Talousarvio- ja varainhallinto 6. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 90,63 prosenttia; panee huolestuneena merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 67,21 prosenttia; 7. painottaa, että viranomaiselle osoitetut lisätehtävät sekä vielä hyväksymättä oleviin lainsäädäntöehdotuksiin sisältyvät tulevat tehtävät edellyttävät määrärahojen lisäämistä ja uusia henkilöresursseja, jotta viranomainen voi hoitaa valvontatehtävänsä asianmukaisesti; pitää tätä erittäin tärkeänä, koska viranomaisen tehtävät lisääntyvät todennäköisesti edelleen; toteaa, että tehokkuuden parantamiseksi ennen henkilöresurssien mahdollista lisäämistä tai samanaikaisesti sen kanssa olisi toteutettava mahdollisuuksien mukaan järkeistämistoimia, kuten henkilöstön siirtoja; 8. katsoo, että viranomaisen nykyinen sekarahoitusmalliin perustuva rahoitusjärjestely on joustamaton, aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja saattaa vaarantaa viranomaisen riippumattomuuden; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 9. pitää valitettavana, että sidotuista määrärahoista siirrettiin vuodelle 2013 suuri osa eli 79 prosenttia kaikista määrärahoista osastossa 3 (toimintamenot); toteaa tämän johtuvan lähinnä yhdestä monimutkaisesta ja pitkällisestä tietotekniikan alan hankintamenettelystä, jota koskeva 2 200 000 euron sopimus tehtiin suunnitelmien mukaisesti joulukuussa 2012; panee merkille, että vuonna 2013 vuodelta 2012 siirrettyjen osaston 3 määrärahojen käyttöaste nousi 95 prosenttiin; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 10. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 11. panee tyytyväisenä merkille, että viranomainen on laatinut toimintasuunnitelman hankintamenettelyjensä parantamiseksi voidakseen noudattaa täysin unionin hankintasääntöjä; 12. pitää valitettavana, että yksi rahoitusalan tietokannan suunnitteluun liittyvä sopimus oli jaettu neljään 60 000 euron erään ja näistä eristä tehtiin sopimus suoraan kahden yrityksen kanssa; katsoo, että samaa hanketta varten hankittavien palvelujen kokonaisarvon (240 000 euroa) vuoksi hankintaan olisi pitänyt soveltaa avointa tai rajoitettua menettelyä; toteaa, että hankintaan liittyvät sitoumukset ja maksut eivät täten ole sääntöjenmukaisia; 13. edellyttää, että erityisesti edellä mainitut hankintamenettelyt huomioon ottaen kaikki asianomaiset henkilöstön jäsenet ovat saaneet asianmukaista koulutusta sen varmistamiseksi, että he pystyvät täysin noudattamaan uutta varainhoitoasetusta ja päättämään esimerkiksi, milloin sopimuksia voidaan jakaa osiin; 14. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viranomaisen palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 15. pitää myönteisenä, että viranomainen on nyt hyväksynyt eturistiriitojen hallintaa koskevat toimintaperiaatteet ja säännöt hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä sekä henkilöstöä ja sopimuspuolia varten; toteaa, että viranomainen hyväksyi eettiset säännöt vuonna 2011 ja laati erityisiä määräyksiä sidosryhmien työryhmiä ja valituslautakuntaa varten mahdollisten eturistiriitojen käsittelemiseksi; kehottaa viranomaista ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, aikooko se tarkistaa eettisiä sääntöjään eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta unionin erillisvirastoissa annettujen komission suuntaviivojen perusteella; 16. pitää myönteisenä, että viranomainen työstää parhaillaan verkkosivustonsa rakennetta ja valmistelee eturistiriitoja käsittelevää verkkosivua; toteaa, että johtokunnan ja hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset sekä toimitusjohtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa viranomaista korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 17. panee viranomaisen antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) arvioi vuonna 2012 perusteellisesti tulevien vuosien tarkastusten painopisteet ja määritteli tärkeimmät riskit ja esitti vuosiksi 2013–2015 strategisen tarkastussuunnitelman ja luettelon tulevista tarkastuskohteista; toteaa, että viranomainen laati toimintasuunnitelman tunnistettujen riskialojen käsittelemiseksi ja IAS hyväksyi sen; Sisäinen valvonta 18. pitää valitettavana, että omaisuuserät tarkastettiin fyysisesti touko- ja kesäkuussa 2012, mutta fyysistä tarkastusta koskevaa raporttia ei laadittu; pitää samoin valitettavana, että viranomainen ei ole ottanut käyttöön käyttöomaisuuden fyysistä tarkastamista koskevia menettelyjä eikä ohjeita; 19. panee viranomaisen antamista tiedoista merkille, että se on toteuttanut korjaavia toimia, erityisesti järjestänyt koulutusta ja hyväksynyt uudet ohjeet varainhoitoon liittyvän menettelyn dokumentointia varten; kehottaa viranomaista tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle ohjeiden täytäntöönpanosta ja korjaavien toimien tuloksista; Toiminnan tuloksellisuus 20. kehottaa viranomaista tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 21. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä instituutin vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008(4) ja erityisesti sen 21 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0234/2014), 1. myöntää Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle vastuuvapauden instituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7-0330/2013 – 2013/2242(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä instituutin vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008(10) ja erityisesti sen 21 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0234/2014), 1. hyväksyy Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0330/2013 – 2013/2242(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä instituutin vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008(16) ja erityisesti sen 21 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0234/2014), A. toteaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 95 300 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä merkitsee 48,87 prosentin kasvua vuoteen 2011 verrattuna, ja 77 090 000 euroa maksumäärärahoina; B. toteaa, että instituutin tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 68 697 863 euroa, kun taas vuonna 2011 se oli 8 043 439,83 euroa, C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on saanut kohtuullisen varmuuden siitä, että instituutin varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat, mutta se ei saanut tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Perustelut varauman sisältävälle lausunnolle tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta 1. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tarkastuslausunnot ovat useissa tapauksissa laadultaan riittämättömiä; panee merkille, että saadakseen lisävarmuuden avustuksia koskevien tapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta instituutti otti vuoden 2012 lopussa käyttöön täydentävät jälkitarkastukset, joita sovellettiin vuoden 2011 toimiin liittyviin avustuksiin ja joista vastasivat riippumattomat tarkastusyritykset; toteaa, että näitä tarkastuksia pidetään luotettavina; pitää valitettavana, että jälkitarkastuksen tulokset vahvistivat, että ennakkotarkastukset eivät olleet täysin vaikuttavia; 2. panee huolestuneena merkille, että vuoden 2010 toimiin liittyviin avustuksiin (11 300 000 euroa) ei ole kohdistettu jälkitarkastuksia; pitää myös valitettavana, että kun lisäksi otetaan huomioon, että ennakkotarkastuksista voidaan saada vain rajallinen varmuus, näiden tapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta ei voida saada kohtuullista varmuutta eikä tilintarkastustuomioistuin pystynyt saamaan tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastamiensa vuoden 2010 toimiin liittyvien, avustuksia koskevien tapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; Varauman sisältävä lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta 3. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan varauman sisältävän lausunnon perustana olevien seikkojen mahdollisia vaikutuksia lukuun ottamatta varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 4. panee merkille, että varainhoitovuodelta 2011 siirretyistä 22 000 000 euron suuruisista sidotuista määrärahoista noin 10 000 000 euroa (45 prosenttia) peruuntui vuonna 2012; panee merkille, että syynä oli lähinnä se, että edunsaajat ilmoittivat vuoden 2011 avustussopimusten perusteella oletettua vähemmän kustannuksia (9 200 000 euroa eli 92 prosenttia peruuntuneista siirretyistä määrärahoista); Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 5. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 6. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta instituutin hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuskertomuksessa; 7. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei esittänyt vuotta 2012 koskevassa tarkastuskertomuksessaan huomautuksia instituutin palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 8. toteaa, että instituutilla on kaksi eturistiriitoja sääntelevää puitesääntöä; kehottaa instituuttia ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, aikooko se tarkistaa kyseisiä puitesääntöjä eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta unionin erillisvirastoissa annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti; 9. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten, johtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa instituuttia korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 10. panee merkille, että instituutin mukaan komission sisäinen tarkastus (IAS) teki vuonna 2012 riippumattoman arvioinnin vuotuisten avustussopimusten valmisteluun liittyvien sisäisen tarkastuksen järjestelmien soveltuvuudesta, ja tarkastuksen perusteella instituutille esitettiin yksi kriittinen ja neljä erittäin tärkeää suositusta; 11. panee merkille, että IAS:n tekemän arvioinnin perusteella instituutti valmisteli toimintasuunnitelman, joka koski kriittistä suositusta ja johon sisältyi yksitoista toimenpidettä, joista kahdeksan oli tarkoitus panna täytäntöön ennen 31. päivää heinäkuuta 2013; panee merkille, että neljää erittäin tärkeää suositusta oli määrä lieventää panemalla täytäntöön yhteensä 12 toimenpidettä (joista kolme ennen 31. päivää heinäkuuta 2013); toteaa lisäksi, että IAS:n mukaan toimintasuunnitelmalla riskeihin puututaan asianmukaisella tavalla ja niitä lievennetään, jos se toteutetaan oikea-aikaisesti; Sisäinen valvonta 12. pitää valitettavana, että vuosina 2010 ja 2011 tehtyjä avustussopimuksia koskevia määrärahoja, joihin liittyvät maksut suoritettiin vuonna 2012, ei ollut eritelty riittävän tarkasti; huomauttaa, että hyväksyttyjen määrärahojen ja täytäntöön pantavien toimien välillä ei ollut yhteyttä ja että avustussopimuksissa ei asetettu erillisiä raja-arvoja yksittäisille kustannusluokille (esim. henkilöstömenot, alihankintamenot ja oikeudellisista palveluista aiheutuvat menot), eivätkä ne sisältäneet osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ja niiden yhteistyökumppaneihin sovellettavia tavaroiden ja palveluiden hankintasääntöjä; 13. panee merkille, että instituutti kohdisti ennakkotarkastuksiensa yhteydessä kaikkiin rahoitettuihin hankkeisiin myös tekniset tarkastukset; pitää kuitenkin valitettavana, että hanketoimien ja -tulosten vaikuttavaa arviointia haittasi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien tavoitteiden puuttuminen; katsoo, että tällainen tilanne olisi voitu ja olisi pitänyt voida välttää, ja kehottaa instituuttia korjaamaan tilanteen ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tapahtuneesta edistymisestä vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyyn liittyvien jatkotoimien yhteydessä; 14. panee instituutin antamista tiedoista merkille, että lopullisten tarkastuskertomusten mukaan kaikki perusteettomasti maksetut määrät (1 044 512,28 euroa vuonna 2010 ja 1 242 317,31 euroa vuonna 2011) on peritty takaisin; panee merkille, että instituutti otti kaudella 2012–2013 käyttöön kokonaisvaltaisen avustuksia koskevan varmennusstrategian, joka kattaa sekä ennakko- että jälkitarkastukset; 15. panee huolestuneena merkille, että instituutilla ei ollut sisäistä tarkastajaa koko kalenterivuonna 2013, koska edellinen tarkastaja erosi instituutin palveluksesta 31. joulukuuta 2012 ja nykyinen tarkastaja aloitti tehtävissään vasta 1. tammikuuta 2014; on sitä mieltä, että tällainen tilanne olisi pitänyt välttää ottaen etenkin huomioon instituutissa todetut, vuoden 2012 vastuuvapauteen liittyvät ongelmat; Toiminnan tuloksellisuus 16. kehottaa instituuttia tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 17. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan lääkevirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lääkeviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004(4) ja erityisesti sen 68 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0227/2014), 1. myöntää Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan lääkeviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0293/2013 – 2013/2215(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lääkeviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/20044(10) ja erityisesti sen 68 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0227/2014), 1. hyväksyy Euroopan lääkeviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan lääkeviraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan lääkeviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0293/2013 – 2013/2215(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan lääkeviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan lääkeviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/20044(16) ja erityisesti sen 68 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0227/2014), A. toteaa, että Euroopan lääkeviraston tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 222 489 000 euroa, mikä merkitsee 6,52 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että viraston tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 31 341 107,18 euroa, mikä merkitsee 6,50 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. muistuttaa, että virastolla on tärkeä tehtävä pyrittäessä suojelemaan ja edistämään kansanterveyttä ja eläinten terveyttä, koska se arvioi ja valvoo ihmisille tai eläimille tarkoitettuja lääkkeitä; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 2. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yksi edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutettu korjaava toimi on toteutettu, yksi on tekemättä ja yhden toteutus on kesken; 3. panee merkille, että viraston mukaan – uusi järjestelmällinen ennakkotarkastus asiantuntijoiden täyttämän sähköisen etunäkökohtia koskevan ilmoituksen asianmukaisuudesta on toteutettu kaikkien kesäkuun 2013 jälkeen nimettyjen asiantuntijoiden osalta ja tulokset osoittavat, että uudet asiantuntijat täyttivät sähköisen ilmoituksen oikein, – asiantuntijoiden eturistiriitojen käsittelyä koskeva jälkitarkastus vuonna 2013 tuotti vähäisiä tuloksia, jotka eivät vaikuta asiantuntijoiden osallistumiseen viraston toimintaan mutta joista virasto on saanut hyödyllistä tietoa siitä, miten vahvistaa edelleen sisäisiä tarkastuksiaan, ja jotka ovat vakuuttaneet siitä, että virasto käsittelee eturistiriidat määrätietoisesti; Huomautukset tilien luotettavuudesta 4. toteaa huolestuneena, että virasto soveltaa palkkioista saatuihin tuloihin erilaisia kirjaamisedellytyksiä kuin niihin liittyviin menoihin ja että hakemuksiin liittyvistä palkkioista saadut tulot kirjataan lineaarisesti tietylle ajanjaksolle; panee kuitenkin merkille, että hakemusten arvioimiseen, josta huolehtivat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, liittyvät menot todetaan, kun palvelujen toimittamisessa on saavutettu tietty vaihe; on sitä mieltä, että tämä on vastoin ”meno tulon kohdalle” -periaatetta; 5. pitää valitettavana, että virasto ei vielä ole hyväksynyt aineettomaan käyttöomaisuuteen sovellettavaa kirjanpitojärjestelmää, koska tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen tehdyt merkittävät investoinnit huomioon ottaen kyse on hyvin tärkeästä kirjanpitojärjestelmän osasta; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle alalla tapahtuneesta edistymisestä vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 6. panee huolestuneena merkille, että virasto myöntää henkilöstön jäsenille, joiden lapset ovat peruskoulussa tai keskiasteen oppilaitoksessa, korkeampien koulumaksujen kattamiseksi koulutusavustusta, jonka kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 389 000 euroa ja joka maksetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaisen koulutuslisän lisäksi; toteaa, että tästä avustuksesta ei määrätä henkilöstösäännöissä, joten se on tilintarkastustuomioistuimen mukaan sääntöjenvastainen; tunnustaa kuitenkin, että tilanne johtuu siitä, että virastokaupungissa ei ole Eurooppa-koulua, ja että koulutusavustuksen tarkoituksena on varmistaa, että viraston henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti henkilöstösääntöjen mukaisesti; Talousarvio- ja varainhallinto 7. panee merkille, että viraston talousarvion toteutusaste oli varainhoitovuonna 2012 tyydyttävä osastoissa 1 ja 3; toteaa huolestuneena, että osastossa 2 määrärahasiirtojen osuus oli suuri, sillä seuraavalle vuodelle siirrettiin 27 prosenttia sidotuista määrärahoista; toteaa, että tämä johtui pääasiassa siitä, että virasto aikoo muuttaa vuonna 2014 uusiin tiloihin (4 205 000 euroa), sekä siitä, että tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä kehitetään (1 596 000 euroa); Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 8. toteaa, että vuodelle 2013 siirrettävä määrä on pienentynyt vuoteen 2010 ja 2011 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että määrärahasiirto liittyy osittain uuteen rakennushankkeeseen; muistuttaa virastoa siitä, että on tärkeää kunnioittaa talousarvion vuotuisperiaatetta; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 9. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 10. panee huolestuneena merkille, että virasto teki vuonna 2012 useita puitesopimuksia palvelujen ostamisesta; toteaa huolestuneena, että hankintamenettelyssä ilmeni eräitä sääntöjenvastaisuuksia, jotka vaikuttavat avoimuuden periaatteen toteutumiseen; 11. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; 12. on tyytyväinen, että henkilöstötaulukon 590 toimesta 575 tointa oli täytetty, ja panee merkille, että vuoden 2012 lopussa palveluksessa oli 160 sopimussuhteista toimihenkilöä tai kansallista asiantuntijaa eli 17 vähemmän kuin vuonna 2011; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 13. panee tyytyväisenä merkille, että virasto järjesti jo toisena perättäisenä vuonna eturistiriitoja käsittelevän julkisen seminaarin, jossa pyrittiin määrittelemään oikea tasapaino viraston työhön osallistuvien asiantuntijoiden puolueettomuuden ja riippumattomuuden sekä parhaan mahdollisen tieteellisen asiantuntemuksen varmistamisen välillä; 14. toteaa, että virasto tarkisti tieteellisten komiteoiden jäsenten ja asiantuntijoiden eturistiriitojen käsittelyä koskevan toimintalinjan, joka hallintoneuvoston on määrä hyväksyä maaliskuussa 2014; kehottaa virastoa esittelemään tarkistetun toimintalinjan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun se on hyväksytty; 15. panee merkille, että virasto tekee läheistä yhteistyötä monien erilaisten potilas-, terveydenhuolto- ja kuluttajajärjestöjen kanssa ottaakseen niiden kannat huomioon; kehottaa virastoa vaatimaan, että kaikki potilas-, kuluttaja- ja terveydenhuoltojärjestöt, joiden kanssa se työskentelee, julkistavat rahoitustietonsa, ja tarkastamaan näiden järjestöjen eturistiriidat; Sisäinen tarkastus 16. panee merkille viraston antamista tiedoista, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti vuonna 2012 viraston suunnittelua ja budjetointia koskevan tarkastuksen sekä sisäisen valvonnan standardeja, tieteellisten lausuntojen toimittamista, henkilöresurssien hallintaa, vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seurantatarkastusta ja toiminnan jatkuvuutta viraston tarkastuksissa koskevien suositusten seurantatarkastuksen; toteaa, että suunnittelua ja budjetointia koskevassa tarkastuksessa todettiin, että tulojen ennakoiminen ja seuranta onnistuivat hyvin, ja annettiin seitsemän suositusta, joista kaksi oli erittäin tärkeitä ja viisi tärkeitä; toteaa, että viraston johto hyväksyi suositukset ja että virasto valmisteli toimintasuunnitelman, jota IAS piti riittävänä; panee merkille, että seurantatarkastuksessa todettiin, että edellisissä tarkastuksissa annetun kolmen suosituksen käsittely on edelleen avoinna, ja yksi niistä luokiteltiin alempaan luokkaan eli tärkeäksi; Toiminnan tuloksellisuus 17. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista sekä sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 18. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (uudelleenlaadittu toisinto)(4) ja erityisesti sen 15 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0185/2014), 1. myöntää Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle vastuuvapauden keskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0289/2013 – 2013/2211(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (uudelleenlaadittu toisinto)(10) ja erityisesti sen 15 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0185/2014), 1. hyväksyy Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0289/2013 – 2013/2211(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä keskuksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (uudelleenlaadittu toisinto)(16) ja erityisesti sen 15 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0185/2014), A. toteaa, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 16 317 000 euroa, mikä merkitsee 0,26 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että unionin kokonaisrahoitusosuus keskuksen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 15 550 920 euroa eli 0,98 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan neljä edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutettua korjaavaa toimea on toteutettu, yhden toteutus on kesken ja yksi on tekemättä; 2. panee merkille, että keskuksen mukaan – käyttämättömien toimistotilojen myyntiä tai vuokrausta koskevaa ongelmaa ei ole ratkaistu, vaikka keskus pyrkiikin aktiivisesti ratkaisemaan asianmukaisesti tämän ongelman; panee lisäksi merkille, että keskus on edelleen järkiperäistänyt ja pienentänyt ylläpitokustannuksia tarkistamalla turvallisuusjärjestelyjä ja pienentämällä energiankulutusta, – komissio sai keskuksen kolmannen arvioinnin päätökseen vuonna 2012 ja keskus laati arvioinnin perusteella annettujen suositusten seurantaa varten toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin sen hallintoneuvostossa ja jossa määritellään yksityiskohtaisesti vuosien 2013–2015 toimintasuunnitelman aikana toteutettavat toimenpiteet, – keskuksen sisäisiä prosesseja tarkistettiin varainhoitovuodelta toiselle siirrettävien määrärahojen vähentämiseksi, jolloin määrärahasiirrot vuodelta 2012 vuodelle 2013 pienenivät 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, – on otettu käyttöön käteisvaroihin sovellettavat toimintaperiaatteet, joiden tarkoituksena on minimoida ja hajauttaa taloudellinen riski seuraamalla mahdollista riskiä säännöllisesti, – poikkeuksia koskevaa keskuksen toimintatapaa on tarkistettu siten, että se nimenomaisesti kattaa kaikki poikkeukset, jotka poikkeavat keskuksessa virallisesti hyväksytystä ja siellä voimassa olevasta säännöstä, – palvelukseenottomenettelyjä on muutettu siten, että kirjallisten kokeiden ja haastattelujen sisältö määritetään ennen kuin valintalautakunta tutkii hakemukset; Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,74 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 98,5 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 4. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012; on tyytyväinen siihen, että keskus on noudattanut talousarvion vuotuisperiaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea‑aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 5. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen keskuksen talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 6. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta keskuksen hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 7. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia keskuksen palvelukseenottomenettelyistä; Huomautukset sisäisestä valvonnasta 8. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan keskus ei yleensä saa edunsaajilta minkäänlaisia ilmoitettujen kulujen tukikelpoisuuden ja oikeellisuuden vahvistavia asiakirjoja, kun kyse on avustuksista Reitox-tietoverkossa tehtävää yhteistyötä varten, ja että kulut tarkastetaan jälkikäteen edunsaajan tasolla paikan päällä harvoin; kehottaa keskusta ratkaisemaan ongelman hyväksymällä tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, että todentavat asiakirjat tarkastettaisiin satunnaismenetelmällä ja paikalla tarkastettavien edunsaajien määrää lisättäisiin, jolloin varmuutta voitaisiin lisätä huomattavasti; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; 9. panee huolestuneena merkille, että avustuksia lukuun ottamatta vuoden 2008 jälkeisiä tapahtumia ei ole tarkastettu jälkeenpäin; kehottaa keskusta ratkaisemaan ongelman ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Muita huomautuksia 10. toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan keskukselle aiheutuu nykyisin noin 200 000 euron vuotuiset kulut käyttämättömistä toimistotiloista, jotka sijaitsevat sen entisessä rakennuksessa ja uudessa keskustoimipaikassa; kehottaa keskusta ensisijaisesti yhdessä komission ja kansallisten viranomaisten kanssa pyrkimään siihen, että käyttämättömiin toimistotiloihin liittyvä ongelma saataisiin asianmukaisesti ratkaistua, ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 11. panee merkille, että keskus arvioi eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintaperiaatteitaan eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista heti, kun ne ovat saatavilla; 12. panee merkille, että keskuksen hallintoneuvoston jäsenten ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset samoin kuin johtajan etunäkökohtia koskeva ilmoitus eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa keskusta pikaisesti korjaamaan asian; Sisäinen tarkastus 13. panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti keskukselle 27. marraskuuta 2012 kolmivuotisen strategisen tarkastussuunnitelman, joka hyväksyttiin keskuksen hallintoneuvoston 6. ja 7. joulukuuta 2012 pidetyssä kokouksessa; toteaa, että IAS ei tehnyt keskuksessa tarkastuksia vuonna 2012; toteaa, että IAS teki aiempien suositustensa seurantatarkastuksen ja havaitsi, että varainhoitovuoden vaihtuessa 31. joulukuuta 2012 yhden erittäin tärkeän suosituksen täytäntöönpano oli vielä kesken ja kaksi suositusta oli pantu täytäntöön, mutta IAS:n piti vielä vahvistaa tämä; Toiminnan tuloksellisuus 14. kehottaa keskusta tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 15. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan meriturvallisuusvirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan meriturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002(4) ja erityisesti sen 19 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0196/2014), 1. myöntää Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan meriturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0296/2013 – 2013/2218(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan meriturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002(10) ja erityisesti sen 19 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0196/2014), 1. hyväksyy Euroopan meriturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan meriturvallisuusviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan meriturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0296/2013 – 2013/2218(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan meriturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta 27. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002(16) ja erityisesti sen 19 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0196/2014), A. toteaa, että Euroopan meriturvallisuusviraston tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 55 127 505 euroa, mikä merkitsee 2,33 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; toteaa, että viraston koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. korostaa, että viraston keskeinen tehtävä on varmistaa meriturvallisuus Euroopassa ja että sen valtuuksia hoitaa tätä tehtävää lisättiin, kun helmikuussa 2013 hyväksyttiin uusi virastoa koskeva perusasetus; katsoo, että viraston rahoituksen sekä aineellisten ja henkilöresurssien on näin ollen oltava sellaisella tasolla, että se pystyy suoriutumaan hyvin tehtävistään; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 2. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yhden edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutetun korjaavan toimen toteutus on kesken, yksi on toteutettu ja yksi on osittain toteutettu ja osittain tekemättä; 3. panee merkille, että viraston mukaan – vuoden lopulla toteutettavia menettelyjä, joissa analysoidaan jäljellä olevat talousarviositoumukset, hiottiin vuonna 2012, sillä ne olivat johtaneet nykyisiin oikeudellisiin sitoumuksiin liittymättömien jäljellä olevien sitoumusten peruutuksiin, – on laadittu eturistiriitoja koskevat vahvistetut ohjeet, jotka täydentävät henkilöstösääntöjä ja jotka on asetettu viraston henkilöstön saataville, ja lisäksi viraston sisällä järjestetään ammattietiikkaa ja rehellisyyttä koskevaa koulutusta, joka on pakollista koko henkilöstölle; Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 4. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa havaittiin arvoltaan 800 000 euron suuruinen talousarviositoumus, joka ei liittynyt nykyiseen oikeudelliseen sitoumukseen ja oli siten sääntöjenvastainen; toteaa, että vastauksessaan virasto selitti tämän sääntöjenvastaisuuden johtuvan sopimuksen allekirjoituksen viivästymisestä; muistuttaa virastoa kuitenkin siitä, että sen on varmistettava vuotuisen tilinpäätöksensä asianmukaisuus, ja pitää näin ollen myönteisenä sen päätöstä ottaa käyttöön talousarvion vuotuiset analysointimenettelyt, jotta tämänkaltaiset tilanteet eivät toistuisi; Talousarvio- ja varainhallinto 5. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 89 prosenttia; 6. muistuttaa virastoa sen velvollisuudesta varmistaa, että toteuttamalla kaikkia mahdollisia tehokkaita säästöjä sekä hyödyntämällä järkevästi nykyisiä hallintorakenteita se voi hoitaa kaikki sille osoitetut uudet tehtävät ilman tarpeetonta määrärahojen lisäämistä, ja huomauttaa samalla, että viraston on pyrittävä välttämään tarpeetonta tehtävien päällekkäisyyttä kansallisten viranomaisten kanssa; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 7. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012; on tyytyväinen siihen, että virasto on noudattanut talousarvion vuotuisperiaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea-aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 8. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 9. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 10. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi avoimuuteen liittyviä puutteita kahdessa vuoden 2012 alkupuoliskolla toteutetussa palvelukseenottomenettelyssä, sillä kirjallisissa kokeissa ja haastatteluissa esitettäviä kysymyksiä ja niiden painotuksia ei ollut määritetty ennen hakemusten tutkimista eikä soveltuvien hakijoiden luetteloon kirjaamisen edellytyksenä olevia vähimmäispistemääriä myöskään ollut määritetty ennen hakemusten tutkimista; toteaa kuitenkin, että virasto toteutti korjaavia toimia tilintarkastustuomioistuimen viime vuonna esittämien huomautusten perusteella, eikä tällaisia puutteita havaittu kahdessa tarkastetussa palvelukseenottomenettelyssä, jotka toteutettiin vuoden 2012 jälkipuoliskolla; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 11. panee merkille, että virasto hyväksyi toimintaperiaatteet eturistiriitojen välttämiseksi turvallisuusarviointi- ja tarkastustoiminnoissa huhtikuussa 2012 sekä toimintaperiaatteet hallintoneuvoston jäsenten eturistiriitojen välttämiseksi marraskuussa 2013; 12. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten, pääjohtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa pikaisesti korjaamaan asian; Huomautukset sisäisestä valvonnasta 13. panee huolestuneena merkille, että kirjanpitomenettelyt ja kuluja koskevat tiedot eivät ole täysin luotettavia sisäisesti kehitetyn aineettoman käyttöomaisuuden osalta; edellyttää viraston toteuttavan korjaavia toimia ja tiedottavan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niiden tuloksista; Sisäinen tarkastus 14. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) teki vuonna 2012 tarkastuksen arvioidakseen viraston toiminnan jatkuvuuteen liittyvät sisäisen valvonnan järjestelmät ja saadakseen varmuuden niiden riittävyydestä ja tehokkaasta soveltamisesta ja että tarkastuksen perusteella esitettiin kolme tärkeää suositusta, joiden täytäntöönpanemiseksi virasto laati IAS:n hyväksymän yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman; toteaa, että IAS teki myös aiempien tarkastusten seurantatarkastuksen, jossa todettiin, että 17 yhteensä 20 suosituksesta on pantu täytäntöön riittävällä tavalla; Toiminnan tuloksellisuus 15. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 16. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamisesta 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 460/2004(4) ja erityisesti sen 17 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0194/2014), 1. myöntää Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0300/2013 – 2013/2222(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamisesta 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 460/2004(10) ja erityisesti sen 17 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0194/2014), 1. hyväksyy Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0300/2013 – 2013/2222(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) (jäljempänä ”varainhoitoasetus”) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamisesta 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 460/2004(16) ja erityisesti sen 17 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0194/2014), A. toteaa, että Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 8 158 163 euroa, mikä merkitsee 0,68 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; toteaa, että viraston koko talousarvio rahoitetaan unionin talousarviosta; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on saanut kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. panee merkille, että viraston mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 2. panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste nousi 100 prosenttiin ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 91,45 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 3. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012, ja on tyytyväinen siihen, että virasto on noudattanut talousarvion vuotuisuuden periaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea-aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 4. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia, ja on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 5. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuskertomuksessa; 6. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 7. toteaa, että johtokunta hyväksyi ja allekirjoitti lokakuussa 2013 päätöksen läpinäkyvyyttä ja luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen täytäntöönpanon käytännön järjestelyistä; 8. panee merkille, että johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Huomautukset sisäisestä valvonnasta 9. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastuskertomuksen mukaan viraston varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vaaditaan käyttöomaisuuden fyysisen inventaarin suorittamista vähintään kolmen vuoden välein, mutta panee huolestuneena merkille, että tätä ei ole noudatettu eikä virasto tehnyt perusteellista fyysistä inventaaria vuonna 2012 – sellainen on tehty viimeksi vuonna 2009; myöntää, että inventaarin tekeminen vuonna 2012 olisi ollut hyvin vaikeaa ja jopa haitallista, koska komission (budjettipääosaston) tukeman uuden budjetti- ja kirjanpito-ohjelman omaisuudenhallintamoduuli otettiin käyttöön vasta kyseisenä vuonna; toteaa, että tämä asia on korjattu uuden järjestelmän avulla vuonna 2013; Sisäinen tarkastus 10. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti vuonna 2012 perusteellisen riskinarvioinnin määritelläkseen tilintarkastuspainopisteet seuraavan kolmen vuoden aikana; toteaa, että IAS toimitti 3. joulukuuta 2012 vuosia 2013–2015 koskevan lopullisen strategisen tarkastussuunnitelmansa, jossa määriteltiin virastoa koskevien IAS:n tarkastusten aiheet tälle kaudelle; panee merkille, että IAS myös toteutti viraston toimittamista tiedoista asiakirjatarkastuksen, joka osoitti, että 31. joulukuuta 2012 ei ollut keskeneräisiä kriittisiä suosituksia; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että neljän erittäin tärkeän suosituksen täytäntöönpano viivästyi viraston alkuperäisissä toimintasuunnitelmissa määritellyistä määräajoista; toteaa, että kaksi näistä suosituksista on nyt saatettu päätökseen; Toiminnan tuloksellisuus 11. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista sekä sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 12. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan rautatievirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan rautatieviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004(4) ja erityisesti sen 39 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0209/2014), 1. myöntää Euroopan rautatieviraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan rautatieviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0316/2013 – 2013/2228(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan rautatieviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004(10) ja erityisesti sen 39 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0209/2014), 1. hyväksyy Euroopan rautatieviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan rautatieviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0316/2013 – 2013/2228(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan rautatieviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004(16) ja erityisesti sen 39 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa mietinnöt ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0209/2014), A. toteaa, että Euroopan rautatieviraston tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 25 799 000 euroa, mikä merkitsee 0,72 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. muistuttaa, että viraston keskeinen tehtävä on varmistaa Euroopan rautatiejärjestelmien turvallisuus ja yhteentoimivuus; huomauttaa lisäksi, että viraston toimivaltuuksia ollaan parhaillaan uudistamassa neljännen rautatiepaketin yhteydessä; katsoo, että jos viraston toimivaltaa lisätään, myös sen rahoituksen sekä aineellisten ja henkilöresurssien on oltava sellaisella tasolla, että se pystyy suoriutumaan hyvin tehtävistään; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 2. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutetut korjaavat toimet ovat kesken; 3. panee merkille, että viraston mukaan – toteutettiin korjaavia toimia, jotta voitiin vähentää operatiivisen henkilöstön laajamittaisen vaihtuvuuden kielteisiä vaikutuksia viraston toimintaan; kehottaa kuitenkin virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutettujen toimien vaikutuksista, – toteutettiin toimia varainhoitovuodelta toiselle siirrettyihin määrärahoihin liittyvien puutteiden korjaamiseksi eli tiukennettiin sopimusten allekirjoittamiselle asetettuja määräaikoja koskevia sääntöjä, tarkistettiin tietotekniikan sopimuksia siten, että laskutus on mahdollista suoritteiden perusteella, ja otettiin käyttöön Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen uusi laskutusjärjestelmä, jonka avulla kääntämiseen liittyviä määrärahasiirtoja voidaan vähentää, – hyväksyttiin uusi menettely henkilöstön valintaa ja palvelukseenottoa varten sekä alakohtaisia komiteoita koskevia uusia suuntaviivoja, jotta voitiin parantaa palvelukseenottomenettelyjä, varmistaa avoimuus ja hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja välttää eturistiriidat valintamenettelyissä; Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94,92 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 85,63 prosenttia; Kaksi toimipaikkaa 5. pitää valitettavana, että kahden toimipaikan (Lille ja Valenciennes) ylläpitäminen aiheuttaa virastolle lisäkustannuksia; on tyytyväinen, että virasto tekee parhaansa, jotta sen kotipaikkaa koskevan päätöksen kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi; 6. katsoo, että virastolla on oltava vain yksi työskentelypaikka, jonne on hyvät julkiset liikenneyhteydet, jotta säästettäisiin vähäisiä resursseja ja parannettaisiin viraston toiminnan tehokkuutta; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 7. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012, ja on tyytyväinen siihen, että virasto on noudattanut talousarvion vuotuisperiaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea-aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 8. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 9. panee merkille, että virasto arvioi eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan vuonna 2014 eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista heti, kun ne ovat saatavilla; 10. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa pikaisesti korjaamaan asian; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 11. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 12. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; Sisäinen tarkastus 13. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) teki vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä tarkastuksen (”Building Blocks of Assurance”) ja esitti sen perusteella virastolle kymmenen suositusta, joista kaksi luokiteltiin erittäin tärkeiksi, seitsemän tärkeiksi ja yksi suotavaksi; toteaa, että IAS:n vuonna 2012 tekemän tarkastuksen myöhäisen ajankohdan vuoksi virasto ei pystynyt antamaan yksityiskohtaista tietoa IAS:n suositusten täytäntöönpanemiseksi suunnitelluista toimista; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näistä toimista; 14. toteaa, että IAS:n vuonna 2011 tekemän, yhteentoimivuuden asiantuntijahallinnointia koskevan tarkastuksen perusteella yhtään erittäin tärkeäksi luokiteltua suositusta ei ole enää panematta täytäntöön ja että kahden tärkeäksi luokitellun suosituksen täytäntöönpano oli vuoden 2013 lopussa vielä kesken; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista; 15. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto on luopunut sisäisen tarkastuksen yksiköstä ja korvannut sen sisäisen valvonnan koordinaattorilla; 16. pitää valitettavana, että koordinaattorin tointa koskeva palvelukseenottomenettely kesti pitkään eikä valittu ehdokas ollut vielä tammikuussa 2014 aloittanut työtään virastossa; 17. toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virasto ei noudata toiminnan jatkuvuutta koskevaa sisäisen valvonnan standardiaan eikä tietoteknistä toiminnan jatkuvuutta koskevaa suunnitelmaa ja palautumissuunnitelmaa ole hyväksytty; panee merkille, että virasto on päättänyt ottaa käyttöön tarvittavat toimet taatakseen viraston toiminnan kannalta horisontaalisten tietoteknisten palvelujen ja järjestelmien toiminnan jatkuvuuden; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista; Toiminnan tuloksellisuus 18. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 19. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(4) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0231/2014), 1. myöntää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle vastuuvapauden viranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0327/2013 – 2013/2239(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(10) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0231/2014), 1. hyväksyy Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0327/2013 – 2013/2239(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viranomaisen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(16) ja erityisesti sen 64 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0231/2014), A. toteaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 20 279 000 euroa, mikä merkitsee 19,53 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että viranomaisen tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 6 408 000 euroa, mikä merkitsee 5,54 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viranomaisen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. palauttaa mieliin, että parlamentti oli keskeinen toimija perustettaessa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista, Euroopan pankkiviranomaista ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista, että arvopaperimarkkinaviranomainen on yksi kolmesta Euroopan talous- ja rahoitusalan valvontaviranomaisesta ja että valvontaviranomaiset ovat yhä perustamisvaiheessa; katsoo siksi, että koordinointia unionin tasolla on edelleen parannettava; 2. pitää viranomaisen roolia vakaiden ja turvallisten rahoitusmarkkinoiden ja rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisessä sekä eurooppalaisten osakemarkkinoiden turvallisen toiminnan varmistamisessa olennaisena, jotta talous elpyisi ja Eurooppaan voitaisiin luoda pysyviä työpaikkoja ja kestävää kasvua; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 3. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan syyskuun 2013 tilanteen perusteella yhdeksästä vuonna 2011 esitettyjen huomautusten perusteella toteutetusta korjaavasta toimesta yksi on tekemättä, viiden toteutus on kesken ja kolme on toteutettu; muistuttaa, että tämä prosessi on saatettava päätökseen kokonaisuudessaan, määrärahasiirtojen peruuttaminen, valintamenettelyjen avoimuus ja talousarvion suunnittelun puutteiden korjaaminen mukaan luettuina; 4. panee merkille, että viranomaisen mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 5. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 86,12 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 65,22 prosenttia; 6. painottaa, että viranomaiselle osoitetut lisätehtävät sekä vielä hyväksymättä oleviin lainsäädäntöehdotuksiin sisältyvät tulevat tehtävät edellyttävät määrärahojen lisäämistä ja uusia henkilöresursseja, jotta viranomainen voi hoitaa valvontatehtävänsä asianmukaisesti; pitää tätä erittäin tärkeänä, koska viranomaisen tehtävät lisääntyvät todennäköisesti edelleen; toteaa, että tehokkuuden parantamiseksi ennen henkilöresurssien mahdollista lisäämistä tai samanaikaisesti sen kanssa olisi toteutettava mahdollisuuksien mukaan järkeistämistoimia, kuten henkilöstön siirtoja; 7. katsoo, että viranomaisen nykyinen sekarahoitusmalliin perustuva rahoitusjärjestely on joustamaton, aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja saattaa vaarantaa viranomaisen riippumattomuuden; Sitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 8. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastuksen mukaan 2 800 000 euroa (14 prosenttia) määrärahoista peruuntui ja 4 200 000 euroa (21 prosenttia) sidottuja määrärahoja siirrettiin vuodelle 2013; toteaa, että peruutusten suuri osuus johtui pääasiassa siitä, että talousarvio oli laadittu olettaen, että henkilöstötaulukko pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön vuoden 2012 alussa, mutta osa palvelukseenotoista tehtiinkin vasta vuoden mittaan, ja siitä, että tietoteknisiin hankintoihin liittyi viivästyksiä; 9. toteaa huolestuneena, että sidottuja määrärahoja siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle suuri määrä eli 39 prosenttia osastossa 2 ja 52 prosenttia osastossa 3; huomauttaa, että osastossa 2 syynä oli etenkin se, että viranomaisen tiloja koskevasta urakasta tehtiin merkittävä sopimus joulukuussa 2012 (600 000 euroa), ja että osastossa 3 suuri osuus sidotuista määrärahoista siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle, koska tietyt merkittävät tietotekniset kehityshankkeet ovat luonteeltaan monivuotisia ja koska niihin liittyvissä hankintamenettelyissä ilmeni viivästyksiä; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 10. panee huolestuneena merkille, että vuonna 2012 viranomainen teki 22 määrärahasiirtoa, joiden arvo oli 3 200 000 euroa eli 16 prosenttia vuoden 2012 kokonaistalousarviosta, mikä ilmentää talousarviosuunnittelun puutteellisuutta; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 11. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastuksen mukaan hankintamenettelyjen aikatauluissa ja dokumentoinnissa on huomattavasti parannettavaa; 12. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastuksen mukaan viranomaisen palvelukseenottomenettelyjen avoimuutta on parannettava; kehottaa viranomaista toteuttamaan korjaavia toimia ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niiden tuloksista; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 13. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 15/2012 julkaisemisen jälkeen viranomainen tarkisti eettisiä suuntaviivojaan yhdessä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen perusteella; pitää myönteisenä, että komission sisäinen tarkastus (IAS) arvioi viranomaisen eettiset suuntaviivat vuonna 2013 ja että niiden katsottiin olevan parhaita käytäntöjä; 14. toteaa, että hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset sekä toimitusjohtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa viranomaista korjaamaan asian pikaisesti; Huomautukset sisäisestä valvonnasta 15. toteaa, että toisen toimintavuotensa aikana viranomainen edistyi merkittävästi sisäisen valvonnan standardien osalta, sillä se hyväksyi ja pani täytäntöön kaikkiin standardeihin liittyviä perusvaatimuksia; panee huolestuneena merkille, että standardeja ei vielä sovelleta täysimääräisesti; Sisäinen tarkastus 16. panee viranomaisen antamista tiedoista merkille, että IAS suoritti vuonna 2012 ensimmäisen viranomaista koskevan toimeksiantonsa eli viranomaisen perusteellisen riskinarvioinnin; toteaa, että sen tuloksena IAS toimitti 14. syyskuuta 2012 viranomaista koskevan riskiperusteisen strategisen tarkastussuunnitelman, jonka viranomaisen johtokunta hyväksyi 5. marraskuuta 2012; Toiminnan tuloksellisuus 17. kehottaa viranomaista tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 18. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan koulutussäätiö |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan koulutussäätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä säätiön vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002(2) annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1339/2008(4) ja erityisesti sen 17 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0182/2014), 1. myöntää Euroopan koulutussäätiön johtajalle vastuuvapauden säätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan koulutussäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan koulutussäätiön varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0295/2013 – 2013/2217(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan koulutussäätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä säätiön vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1339/2008(10) ja erityisesti sen 17 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0182/2014), 1. hyväksyy Euroopan koulutussäätiön varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan koulutussäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan koulutussäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0295/2013 – 2013/2217(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan koulutussäätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä säätiön vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1339/2008(16) ja erityisesti sen 17 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0182/2014), A. toteaa, että Euroopan koulutussäätiön tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 20 144 530 euroa, mikä merkitsee 1,48 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että säätiön varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. huomauttaa, että säätiö edistää merkittävästi henkisen pääoman kehittämistä kumppanivaltioissa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä työohjelman tavoitteiden saavuttamista, mikä käy ilmi vuotuisessa toimintakertomuksessa mainitusta säätiön tuottamien palvelujen määrän kasvusta vuonna 2012; toteaa, että säätiön toiminnassa korostetaan nuorisotyöllisyyteen liittyviä tärkeitä kysymyksiä ja että ammatillinen koulutus, pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevat pätevyyteen liittyvät kysymykset ja maahanmuuttoprosessit on otettu uudelleen painopisteiksi; 2. panee säätiön tilinpäätöksestä merkille ja pitää valitettavana, että ennaltaehkäisevistä ja lieventävistä toimista huolimatta säätiön tiloja koskevaa kysymystä ei saatu ratkaistua vuonna 2012; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2013 tehtiin paikallisten viranomaisten kanssa sopimus, jolla varmistetaan säätiön toiminnan jatkuminen vuosina 2013–2015; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 3. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutetut korjaavat toimet on saatettu päätökseen; 4. panee merkille, että säätiön mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 5. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,91 prosenttia; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 95,49 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 6. toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että vuonna 2012 sidottujen määrärahojen kokonaistaso oli 99,9 prosenttia, mikä merkitsee, että sitoumukset tehtiin oikea-aikaisesti; panee kuitenkin merkille, että vuodelle 2013 siirrettyjen sidottujen määrärahojen taso oli korkea osastossa 2 (hallintomenot): niiden määrä oli 600 000 euroa (36,8 prosenttia); ottaa huomioon, että keskeiset syyt näin korkeaan tasoon olivat vuonna 2012 toimitettuja, kiinteistöihin liittyviä palveluja koskevien laskujen myöhäinen saapuminen (300 000 euroa) sekä tietotekniset laite- ja ohjelmistohankinnat, joissa tilaukset tehtiin suunnitellusti vuoden 2012 viimeisinä kuukausina (300 000 euroa), mutta tuotteet toimitettiin vasta vuonna 2013; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 7. panee tyytyväisenä merkille, että säätiön vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen säätiön talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 8. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta säätiön hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 9. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia säätiön palvelukseenottomenettelyistä; 10. pitää myönteisenä säätiön toimia, joilla se on pyrkinyt vastaamaan käteisvaroihin sovellettavien toimintatapojen puuttumisesta ja palvelukseenottomenettelyjen avoimuudesta esitettyyn huolestumiseen; 11. pitää valitettavana, että hallitus ei tiedottanut parlamentille ennen muodollisen päätöksen tekemistä aikeestaan jatkaa johtajan toimikautta, kuten asetuksen (EY) N:o 1339/2008 10 artiklassa säädetään; muistuttaa, että menettely ei ole riippuvainen johtajaksi vahvistetun henkilön hyvistä ominaisuuksista; vaatii kunnioittamaan kattavasti asetuksessa tarkoitettuja parlamentin tehtäviä ja valtuuksia; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta ja avoimuus 12. suhtautuu myönteisesti kesäkuussa 2013 hyväksyttyihin suuntaviivoihin eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta; kehottaa säätiötä julkaisemaan suuntaviivat verkkosivustollaan; 13. panee merkille, että hallituksen jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset samoin kuin säätiön johtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa säätiötä korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 14. panee merkille säätiön antamista tiedoista, että komission sisäinen tarkastus (IAS) päätti 23. toukokuuta 2013 virallisesti 12 yhteensä 14 suosituksesta, jotka olivat peräisin IAS:n vuonna 2011 suorittamasta tiedotusta koskevasta tarkastuksesta, ja että säätiöllä ei ole keskeneräisiä erittäin tärkeitä suosituksia; panee kuitenkin merkille, että IAS:n vuonna 2011 suorittamasta ulkoista ja sisäistä viestintää koskevasta tarkastuksesta peräisin olevat kaksi yhä avointa suositusta on katsottu tärkeiksi ja että säätiön katsotaan panneen toisen niistä täytäntöön ja se odottaa IAS:n tarkastelua ja päättämistä ja että toisen täytäntöönpano on käynnissä ja se oli tarkoitus panna kokonaan täytäntöön vuonna 2013 suunniteltujen toimien mukaisesti; Toiminnan tuloksellisuus 15. pyytää säätiötä tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevalla tavalla, lähinnä verkkosivustollaan; o 16. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston perustamisesta 18. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94(4) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0193/2014), 1. myöntää Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tilien päättämisestä (C7-0291/2013 – 2013/2213(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston perustamisesta 18. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94(10) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0193/2014), 1. hyväksyy Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0291/2013 – 2013/2213(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston perustamisesta 18. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94(16) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0193/2014), A. toteaa, että Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 15 260 512 euroa, mikä merkitsee 6,95 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. pitää ilahduttavana viraston jatkuvaa osallistumista työterveyden ja -turvallisuuden korkeiden normien edistämiseen unionissa; panee merkille viraston keskeiset toimet vuonna 2012, kuten Foresight -hankkeen, joka liittyy vihreisiin työpaikkoihin liittyviin riskeihin, ja Terveyttä työpaikalle -kampanjan käynnistämisen; odottaa innostuneena viraston uutta monivuotista strategiaohjelmaa, joka liittyy läheisesti Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin ja tukee erittäin tarpeellista ja odotettua unionin työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa vuosille 2013–2020; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 2. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan neljästä edellisenä vuonna esitettyjen huomautusten perusteella toteutetusta korjaavasta toimesta kaksi toimea on toteutettu ja kahden toteutus on kesken; 3. panee merkille, että viraston mukaan
Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 94,64 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 73,43 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 5. panee huolestuneena merkille, että 3 200 000 euroa (22 prosenttia talousarviosta) siirrettiin varainhoitovuodelle 2013 ja että sidottujen määrärahojen siirtojen osuus oli suuri: 36 prosenttia osastossa 2 ja 33 prosenttia osastossa 3; toteaa, että osastossa 2 syynä oli pääasiassa vuosittaisten IT-sopimusten uusiminen suunnitelmien mukaisesti vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä; toteaa, että osastossa 3 seuraavalle vuodelle siirrettyjen määrärahojen suuri osuus johtui huomattavien hankkeiden monivuotisesta luonteesta ja tiettyjä sopimuksia koskevien ratkaisupäätösten viivästymisestä; 6. panee merkille, että osastossa 1 vuoden 2012 määrärahojen peruuntumisaste oli 9,5 prosenttia; toteaa, että syynä tähän olivat palvelukseenottomenettelyjen pysäyttäminen ja ennakoitu palkkojen nousu, joka ei vielä ilmennyt maksuissa; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 7. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 8. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 9. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 10. panee merkille, että virasto hyväksyy vuonna 2014 eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa EU:n erillisvirastoissa koskevien komission suuntaviivojen mukaisesti; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimintaperiaatteiden hyväksymisestä; 11. panee merkille, että johtokunnan jäsenten, johtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa pikaisesti korjaamaan asian; Sisäinen tarkastus 12. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toteutti vuonna 2012 perusteellisen riskinarvioinnin ja toimitti vuosia 2013–2015 koskevan lopullisen strategisen tarkastussuunnitelman, jonka viraston johtaja ja johtokunta hyväksyivät; toteaa, että IAS toteutti lisäksi sopimushallinnan ja hankintatoimien tarkastuksen ja että sen perusteella annettiin seitsemän suositusta (ei kriittisiä suosituksia, kaksi erittäin tärkeää suositusta), joita pannaan parhaillaan täytäntöön; panee merkille, että IAS teki lisäksi aiempien suositustensa seurantatarkastuksen ja totesi, että yhtään kriittistä suositusta ei ollut panematta täytäntöön ja että kahden erittäin tärkeän suosituksen täytäntöönpano oli edennyt aikataulun mukaan; Toiminnan tuloksellisuus 13. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 14. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euratomin hankintakeskus |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euratomin hankintakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä hankintakeskuksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen perussäännöstä 12. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/114/EY, Euratom(4) ja erityisesti sen 8 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0180/2014), 1. myöntää Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle vastuuvapauden Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euratomin hankintakeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0322/2013 – 2013/2234(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euratomin hankintakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä hankintakeskuksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen perussäännöstä 12. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/114/EY, Euratom(10) ja erityisesti sen 8 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0180/2014), 1. hyväksyy Euratomin hankintakeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euratomin hankintakeskuksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euratomin hankintakeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0322/2013 – 2013/2234(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euratomin hankintakeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä hankintakeskuksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euratomin hankintakeskuksen perussäännöstä 12. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/114/EY, Euratom(16) ja erityisesti sen 8 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0180/2014), A. toteaa, että Euratomin hankintakeskuksen tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 104 000 euroa; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että hankintakeskuksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Tiettyjä seikkoja painottava kappale 1. muistuttaa komissiota tilintarkastustuomioistuimen havainnosta, että vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana hankintakeskus ei saanut omaa talousarviota vaan komissio rahoitti kaikki menot suoraan ja myönsi niiden osalta vastuuvapauden ja että kuvattu tilanne oli tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan hankintakeskuksen perussäännön vastainen; 2. panee merkille, että komissio myönsi tilintarkastustuomioistuimen esittämien huomautusten perusteella hankintakeskukselle vuodeksi 2012 oman talousarvion, 98 000 euroa (104 000 euroa, jos mukaan lasketaan omista investoinneista kertyneet tulot), ja että Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 54 artiklan ja hankintakeskuksen perussäännön 6 artiklan mukaan hankintakeskus on taloudellisesti itsenäinen; toteaa huolestuneena, että komissio kuitenkin rahoitti edelleen suoraan suurimman osan hankintakeskuksen menoista; pyytää komissiota selittämään tilanteen; Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,51 prosenttia; o 4. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä säätiön vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta 26. toukokuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75(4) ja erityisesti sen 16 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0183/2014), 1. myöntää Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtajalle vastuuvapauden säätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0288/2013 – 2013/2210(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä säätiön vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta 26. toukokuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75(10) ja erityisesti sen 16 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0183/2014), 1. hyväksyy Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0288/2013 – 2013/2210(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä säätiön vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta 26. toukokuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75(16) ja erityisesti sen 16 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa mietinnöt ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0183/2014), A. toteaa, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 21 430 000 euroa, mikä merkitsee 4,03 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että säätiön varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; 1. kiittää säätiötä sen panoksesta elin- ja työoloja koskevan tiedon edistämisessä unionissa aikana, jolloin kyseiset olot heikkenevät jatkuvasti eräissä jäsenvaltioissa; palauttaa mieliin yleiskatsauksen viidenteen Euroopan työoloja koskevaan kyselytutkimukseen, joka sisältää merkittäviä ja olennaisia tuloksia, jotka koskevat työn laadun kehitystä, kestävää työtä ja työvoiman ikääntymistä, terveyttä ja hyvinvointia sekä työaikaa ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa; 2. panee merkille, että vuoden 2012 ohjelma oli viimeinen säätiön nelivuotisohjelmassa vuosille 2009–2012; pitää ilahduttavana säätiön ripeää vastausta muutoksiin, joita talouskriisi on aiheuttanut toimintapoliittisissa painopisteissä, ja sitä, että säätiö on käynnistänyt uusia hankkeita, jotka liittyvät kriisin sosiaalisia vaikutuksia, elpymistä ja työpaikkojen luomista, demografista muutosta sekä kestävää julkista sektoria koskeviin painopistealueisiin; Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että talousarvion toteutusaste oli osastoissa 1 ja 2 korkea (98 prosenttia osastossa 1 ja 82 prosenttia osastossa 2); Määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 4. panee merkille, että sidottuja määrärahoja siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle suuri määrä osastossa 3 (50 prosenttia määrärahoista eli 3 688 996 euroa), mutta siirrot olivat maksuaikataulujen mukaisia ja ilmensivät säätiön toiminnan monivuotista luonnetta; ottaa huomioon, että suuri osa osaston 3 määrärahasiirroista (71 prosenttia) koski kahta hanketta, joissa toimet pantiin täytäntöön suunnitellulla tavalla ja vuotuisen työohjelman mukaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 5. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen säätiön talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 6. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta säätiön hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 7. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia säätiön palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 8. panee säätiön antamista tiedoista merkille, että säätiö on vuodesta 2011 ottanut käyttöön hallintoneuvoston jäsenten mahdollisten eturistiriitojen seurantaa ja niistä raportointia koskevan järjestelmän ja että asiaan liittyvät lomakkeet on julkaistu säätiön verkkosivustolla; toteaa lisäksi, että säätiön hallintoneuvosto keskusteli 25. lokakuuta 2013 pitämässään kokouksessa kattavasta strategiasta eturistiriitojen havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi ja sen perusteella viimeistellään parhaillaan toimintaperiaatteita, jotka on tarkoitus julkaista vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana; kehottaa säätiötä toimittamaan hyväksytyn asiakirjan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; 9. panee merkille, että hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot sekä säätiön johtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa säätiötä pikaisesti korjaamaan asian; Sisäinen tarkastus 10. panee säätiön antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti vuonna 2012 tarkastuksen, jonka tarkoituksena oli antaa riippumaton lausunto sisäisen valvonnan järjestelmän soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta vuotuisen toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä ja erityisesti johtajan vahvistuslausuman antamisen yhteydessä; 11. toteaa, että IAS havaitsi tarkastuksessa useita vahvuuksia ja katsoo säätiön nykyisen sisäisen valvonnan järjestelmän antavan kohtuullisen varmuuden kyseisten tavoitteiden saavuttamisesta; panee kuitenkin merkille, että tarkastuksessa annettiin 12 suositusta, joista yksi luokiteltiin erittäin tärkeäksi; toteaa, että kyseisten suositusten täytäntöönpano on käynnissä; 12. panee tyytyväisenä merkille, että IAS:n aiempien tarkastusten yhteydessä antamat suositukset on pantu asianmukaisesti täytäntöön; Toiminnan tuloksellisuus 13. kehottaa säätiötä tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 14. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Eurojust |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Eurojust-yksikön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Eurojust-yksikön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yksikön vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28. helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/187/YOS(4) ja erityisesti sen 36 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0186/2014), 1. myöntää Eurojust-yksikön hallinnolliselle johtajalle vastuuvapauden yksikön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurojust-yksikön hallinnolliselle johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Eurojust-yksikön varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0294/2013 – 2013/2216(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Eurojust-yksikön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Eurojust-yksikön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yksikön vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28. helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/187/YOS(10) ja erityisesti sen 36 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0186/2014), 1. hyväksyy Eurojust-yksikön varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurojust-yksikön hallinnolliselle johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Eurojust-yksikön talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0294/2013 – 2013/2216(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Eurojust-yksikön lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Eurojust-yksikön tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yksikön vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi 28. helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/187/YOS(16) ja erityisesti sen 36 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0186/2014), A. toteaa, että Eurojust-yksikön tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 33 322 996 euroa, mikä merkitsee 6,27 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että yksikön tilinpäätöksen mukaan unionin rahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 32 967 000 euroa eli 5,21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että yksikön varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan neljästä vuonna 2011 esitettyjen huomautusten perusteella toteutetusta korjaavasta toimesta kaksi on yhä tekemättä ja kaksi on toteutettu; 2. panee merkille, että yksikön mukaan – se on antanut vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kertomuksen, jossa esitetään viranomaisen vuonna 2010 esittämien suositusten perusteella hyväksytyt ja toteutetut toimet, – sidottujen määrärahojen ilman eri toimenpiteitä tehtävien siirtojen vähentämiseksi on toteutettu erilaisia toimia, joiden tavoitteena on talousarvion oikea-aikainen toteuttaminen: on otettu käyttöön uusi ennakkoarviokertomus, joka parantaa operatiivisten yksiköiden talousarvioiden suunnittelua ja toteuttamista, ryhdytty lähettämään talousarvion toteuttamista koskevat kokonaistiedot kuukausittain, tiivistetty talousarvio-, rahoitus- ja hankintayksikön yhteistyötä operatiivisten yksiköiden kanssa, jotta niitä voidaan avustaa talousarvion toteuttamisessa, sekä järjestetty menosykliin liittyvää pakollista koulutusta kaikille talousarvion toteuttamiseen osallistuville toimijoille, – avointen tointen määrän vähentämiseksi ja palvelukseenottomenettelyissä ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi laadittiin vuotta 2012 varten kattava palvelukseenottosuunnitelma, jonka perusteella avoimia toimia oli vuoden 2012 lopussa 11,74 prosenttia; Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 3. panee huolestuneena merkille, että turvapalveluja koskeva puitesopimus tehtiin vuonna 2008 ja sitä muutettiin vuonna 2009; panee merkille, että hintojen laskentakaavaan tehty muutos nosti hintoja asteittain 22 prosenttia, kun alkuperäisessä puitesopimuksessa määrättiin enintään 4 prosentin noususta; huomauttaa, että edellä mainitun 4 prosentin rajan ylittäneessä kokonaishinnan nousussa oli kaudella 2008–2012 kyse noin 440 000 euron määrästä, josta noin 68 000 euroa maksettiin vuonna 2012; on huolestunut, että näin merkittävä hinnannousu voi vähentää alkuperäisen hankintamenettelyn avoimuutta ja tasapuolisuutta ja vääristää kilpailua; Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98 prosenttia osastossa 1, lähes 100 prosenttia osastossa 2 ja 96 prosenttia osastossa 3; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 96 prosenttia osastossa 1, 85 prosenttia osastossa 2 ja 74 prosenttia osastossa 3; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 5. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012; on tyytyväinen siihen, että yksikkö on noudattanut talousarvion vuotuisperiaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea-aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee tyytyväisenä merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen yksikön talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. vaatii yksikköä parantamaan palvelukseenottomenettelyjen avoimuutta; panee merkille, että näyttöä ei saatu siitä, että kokeissa ja haastatteluissa esitettävät kysymykset oli laadittu ennen kuin valintalautakunta kävi läpi hakemukset, eikä myöskään siitä, että kirjallisten kokeiden ja haastattelujen painotukset oli määritetty ennen hakijoiden seulontaa; kehottaa yksikköä tiedottamaan edistymisestään vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 8. panee merkille yksikön järjestelyt eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi; kehottaa yksikköä ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle aikomuksestaan tarkistaa järjestelyjään eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti; 9. panee merkille, että kollegion jäsenten, hallinnollisen johtajan ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yksikköä pikaisesti korjaamaan asian; Sisäinen tarkastus 10. panee yksikön antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti vuonna 2012 yksikössä sen strategisen tarkastussuunnitelman mukaisen jatkoseurannan; huomauttaa, että riskianalyysin aikana IAS yksilöi tiettyjä prosesseja, joihin liittyy suuri riski ja joita ei voitu pitää tarkastussuunnitelman puitteissa tarkastuskelpoisina, että yksikön johto toimitti toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on korjata nämä puutteet, ja että IAS:n oli määrä tarkastella yksikön toteuttamia toimia seuraavassa perusteellisessa riskinarvioinnissa (2013); panee merkille, että yksikkö ei ollut vielä käsitellyt neljää erittäin tärkeää suositusta aiemmilta vuosilta; Toiminnan tuloksellisuus 11. kehottaa yksikköä tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 12. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Europol |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS(4) ja erityisesti sen 43 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0179/2014), 1. myöntää Euroopan poliisiviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan poliisiviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan poliisiviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0323/2013 – 2013/2235(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS(10) ja erityisesti sen 43 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0179/2014), 1. hyväksyy Euroopan poliisiviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan poliisiviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan poliisiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0323/2013 – 2013/2235(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan poliisiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS(16) ja erityisesti sen 43 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0179/2014), A. toteaa, että Euroopan poliisiviraston (Europol) tilinpäätöksen mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 84 152 000 euroa, mikä merkitsee 0,73 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 1. panee huolestuneena merkille, että virasto siirsi 1 200 000 euroa seuraavalle varainhoitovuodelle, koska sen tiloihin oli tehtävä muutoksia Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen perustamisen vuoksi; toteaa, että virasto sopi näistä muutoksista isäntävaltion kanssa heinäkuussa 2012, mutta tarvittavia muutostöitä koskeva sopimus tehtiin vasta huhtikuussa 2013; huomauttaa, että lisäksi virasto siirsi seuraavalle varainhoitovuodelle 100 000 euroa, jotka liittyivät uuden henkilöstöhallintojärjestelmän käyttöönottoon; toteaa huolestuneena, että kumpikaan siirto ei vastannut vuoden lopussa tehtyjä oikeudellisia sitoumuksia ja ne olivat näin ollen sääntöjenvastaisia; kehottaa virastoa ryhtymään toimiin välttääkseen vastaavat tilanteet tulevaisuudessa sekä ilmoittamaan asiasta vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; 2. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2011 antamat huomautukset poikkeuksia koskevien menettelyjen puuttumisesta ja toteaa, että niiden johdosta on ryhdytty toimiin, jotka ovat useimpien huomautusten osalta yhä käynnissä; toteaa, että kirjanpitojärjestelmää ei ole vielä hyväksytty kaikilta osin; 3. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Europolin eläkerahastosta varainhoitovuodelta 2012(19) ja viraston vastaukset; kehottaa Europolia tiedottamaan kaikista rahaston tulevaisuutta koskevista päätöksistä; Talousarvio- ja varainhallinto 4. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,8 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 79,7 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 5. pitää valitettavana, että vuonna 2012 peruutettiin yhteensä 2 600 000 euroa varainhoitovuodelta 2011 siirrettyjä sitoumuksia (joiden kokonaismäärä oli 15 000 000 euroa), koska kyseisille varoille ei ollut todellista tarvetta; kehottaa virastoa parantamaan rahoitussuunnitteluaan vastaisuudessa; 6. toteaa, että virasto siirsi varainhoitovuodelle 2013 yhteensä 16 300 000 euroa sidottuja määrärahoja (19,64 prosenttia kaikista sidotuista määrärahoista); ottaa huomioon, että siirrot koskivat lähinnä osastoa 2, muut hallintomenot, (4 200 000 euroa) ja osastoa 3, operatiivinen toiminta, (11 200 000 euroa); toteaa, että siirrot liittyivät pääasiassa virastolle kesäkuussa 2012 annettuun uuteen tehtävään vastata Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen toiminnasta; toteaa, että kyseisen tehtävän täytäntöönpano johti merkittävien talousarviositoumusten tekemiseen vuoden loppupuolella ja vaikutti varainhoitovuodelle 2013 siirrettyyn määrään; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 7. panee merkille, että virasto teki 19 talousarviomäärärahasiirtoa, joiden määrä oli yhteensä 4 500 000 euroa ja jotka koskivat 115 budjettikohdasta 82:ta; toteaa, että niiden tarkoituksena oli pääasiassa tietotekniikkalaitteiden hankkiminen Euroopan verkkorikostorjuntakeskukselle; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 8. panee huolestuneena merkille, että tarkastetuissa palvelukseenottomenettelyissä havaittiin kolme puutetta: kirjallisten kokeiden kysymykset ja haastattelukysymykset oli määritetty vasta sen jälkeen, kun valintalautakunta oli tutkinut hakemukset, ei saatu näyttöä siitä, että parhaiden ehdokkaiden luetteloon kirjaamiseen käytettyjen valintakriteereiden painotus olisi määritetty ennen hakemusten tutkimista, eivätkä valintalautakunnat dokumentoineet asianmukaisesti kaikkia kokouksiaan ja päätöksiään; kehottaa virastoa korjaamaan tilanteen ja tiedottamaan asiasta vuoden 2012 vastuuvapausmenettelyn seurannan yhteydessä; Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus 9. panee merkille, että virasto aikoo laatia uudet eturistiriitojen hallintaa ja lahjojen kohtelua koskevat toimintatavat vuonna 2014; 10. panee merkille, että viraston hallintoneuvoston jäsenten ja ylimmän johdon ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset samoin kuin johtajan etunäkökohtia koskeva ilmoitus eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 11. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimitti vuonna 2012 tarkastuksen, jonka tarkoituksena oli antaa riippumaton lausunto viraston toiminnan seurantaan ja siitä raportoimiseen sekä talousarvion toteuttamiseen liittyvän sisäisen valvonnan järjestelmän asianmukaisesta suunnittelusta ja vaikuttavasta täytäntöönpanosta ja että tarkastuksessa määritettiin useita huomattavia vahvuuksia ja annettiin yksi erittäin tärkeä suositus ja kuusi tärkeää suositusta; toteaa, että IAS tarkkaili aiempia suosituksiaan ja päätteli, että 20 sen antamaa suositusta, joiden tarkoituksena on edistää sisäisen valvonnan standardeja virastossa, on toteutettu, mutta yhteensä 11:stä vuoden 2011 suunnittelun ja budjetoinnin tarkastukseen liittyvästä suosituksesta viiden suosituksen toteuttaminen on kesken; 12. kehottaa Europolin asiasta vastaavaa yksikköä julkaisemaan Europolin verkkosivustolla salassapitoluokituksen mukaan järjestettynä tiedot siitä, kuinka paljon luottamuksellisia asiakirjoja Europol on saanut yksittäisiltä toimielimiltä, muilta elimiltä ja jäsenvaltioilta sekä kolmansilta osapuolilta ja kuinka paljon se on vastaavasti toimittanut niille kyseisiä asiakirjoja; Toiminnan tuloksellisuus 13. pyytää virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 14. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(20).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan unionin perusoikeusvirasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin perusoikeusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007(4) ja erityisesti sen 21 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0184/2014), 1. myöntää Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan unionin perusoikeusviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0287/2013 – 2013/2209(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin perusoikeusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007(10) ja erityisesti sen 21 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0184/2014), 1. hyväksyy Euroopan unionin perusoikeusviraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin perusoikeusviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0287/2013 – 2013/2209(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin perusoikeusviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007(16) ja erityisesti sen 21 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0184/2014), A. toteaa, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 20 376 000 euroa, mikä merkitsee 0,97 prosentin lisäystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Vuoden 2011 vastuuvapausmenettelyn seuranta 1. panee merkille, että viraston mukaan
Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 2. panee huolestuneena merkille, että virasto hankki vuonna 2012 kahdelta palveluntoimittajalta siivouspalveluja porrastettujen puitesopimusten avulla ja tarjouksia arvioitaessa tapahtuneen merkitsemisvirheen vuoksi toimeksisaajien järjestys oli virheellinen; toteaa, että virheen vuoksi yksi vuonna 2012 tehty 56 784 euron sopimus ja siihen liittyvät maksut ovat sääntöjenvastaisia; toteaa, että virasto muutti toimeksisaajien järjestystä tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusteella; Talousarvio- ja varainhallinto 3. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 78,5 prosenttia; 4. panee merkille, että osaston 3 (toimintamenot) sidottujen määrärahojen käyttöaste oli alhainen (49 prosenttia); toteaa kuitenkin, että tämä ei johtunut viivästyksistä viraston vuotuisen työohjelman toteuttamisessa vaan kuvastaa toimintojen monivuotista luonnetta; panee merkille, että virasto on hyväksynyt talousarvion suunnittelumoduulin, joka kytkeytyy suoraan sen vuotuiseen työohjelmaan, että maksut suunniteltiin ja suoritettiin toiminnasta aiheutuvien tarpeiden perusteella ja että tilintarkastustuomioistuin pitää tilannetta hyväksyttävänä; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 5. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuksessa ei havaittu siirtojen määrään liittyviä merkittäviä ongelmia vuonna 2012; on tyytyväinen siihen, että virasto on noudattanut talousarvion vuotuisperiaatetta ja toteuttanut talousarviotaan oikea-aikaisesti; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 6. panee merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan siirrot olivat vuonna 2012 määrältään ja luonteeltaan varainhoitosäännöissä asetettujen rajoitusten mukaisia; on tyytyväinen viraston talousarvion hyvään suunnitteluun; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 7. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa; 8. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa kertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 9. panee merkille, että virasto arvioi eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintalinjojaan eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista heti, kun ne ovat saatavilla; Sisäinen tarkastus ja valvonta 10. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti vuonna 2012 virastossa hankintoja koskevan tarkastuksen ja antoi kaksi erittäin tärkeää ja seitsemän tärkeää suositusta; toteaa, että virasto esitti toimintasuunnitelman, jonka IAS hyväksyi, ja että määräaikaan 31. joulukuuta 2012 mennessä kyseisistä suosituksista oli pantu täytäntöön kahdeksan; toteaa, että yksi jäljellä olevista tärkeistä suosituksista pantiin täytäntöön vuonna 2013; 11. panee huolestuneena merkille, että virastossa ei ollut käytössä virallisia jälkitarkastustoimenpiteitä vuonna 2012; suhtautuu myönteisesti siihen, että viralliset toimenpiteet otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa viraston tekemän laajan riskianalyysin jälkeen; Toiminnan tuloksellisuus 12. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 13. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta 26. lokakuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004(4) ja erityisesti sen 30 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0181/2014), 1. myöntää Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston pääjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0318/2013 – 2013/2230(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta 26. lokakuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004(10) ja erityisesti sen 30 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0181/2014), 1. hyväksyy Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0318/2013 – 2013/2230(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta 26. lokakuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004(16) ja erityisesti sen 30 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0181/2014), A. toteaa, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 89 578 000 euroa, mikä merkitsee 24,21 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; B. toteaa, että viraston tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 oli 84 000 000 euroa, mikä merkitsee 24,32 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; C. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on saanut kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat, mutta se ei saanut tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevan lausunnon antamatta jättäminen 1. pitää valitettavana, että lausunnon antamatta jättämisen perusteluksi kuvatun seikan olennaisuuden ja laajuuden vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei voinut antaa lausuntoa tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; Perustelut tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevan lausunnon antamatta jättämiselle 2. pitää valitettavana, että vaikuttavien ennakko- ja jälkitarkastusten puuttuessa toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta ei ole kohtuullista varmuutta; pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt saamaan tarpeellista määrää tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastamiensa vuoden 2012 avustuksia koskevien toimien – avustusmenojen kokonaismäärä oli 56 000 000 euroa ja niiden osuus toimintamenoista oli 63 prosenttia – laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; 3. toteaa, että vuonna 2012 hyväksyttiin viraston jälkitarkastusstrategia ja toimitettiin kolme tarkastusta, mutta pitää valitettavana tilintarkastustuomioistuimen huomautusta, jonka mukaan vuoden 2012 menoja ei ole vielä tarkistettu; 4. panee merkille, että viraston mukaan sen edunsaajia ovat jäsenvaltioiden ja Schengeniin assosioituneiden maiden kansalliset rajavalvontaviranomaiset, joiden on korvauksia pyytäessään allekirjoitettava lausuma, jonka mukaan kaikki niiden antamat tiedot ovat täydellisiä, luotettavia ja oikeita, ja niiden on myös vakuutettava, että niiden maksupyyntöjä tuetaan riittävin asiakirjoin; toteaa, että virasto ei näin ollen katso, että tehokkaita ennakkovalvonnan toimenpiteitä ei olisi, mutta ennakkovalvonta perustuu viranomaisten antamiin ilmoituksiin ja tietojen uskottavuuden arviointiin; 5. panee merkille, että virasto on ryhtynyt toimenpiteisiin ennakkovalvontajärjestelmän vahvistamiseksi ja ottanut käyttöön riskiperusteisen ennakkovalvontajärjestelmän kesäkuusta 2013 lähtien; kannustaa virastoa ja tilintarkastustuomioistuinta etsimään molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua, jossa otetaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastusstandardit sekä viraston erityinen tilanne; Talousarvio- ja varainhallinto 6. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 98,86 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 75,23 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 7. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainneen vuotuisessa tarkastuksessaan, että vuodelle 2013 siirrettiin 21 800 000 euroa (25 prosenttia sidotuista määrärahoista) ja että osastossa 3 siirrot olivat 19 600 000 euroa; palauttaa mieliin, että siirrot johtuvat suurimmaksi osaksi viraston toiminnan operatiivisesta ja monivuotisesta luonteesta; 8. panee huolestuneena merkille, että määrärahasiirtoja tehtiin vuoden 2011 tavoin liian paljon, mikä on vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta; myöntää kuitenkin, että siirrot ovat väistämätön seuraus viraston tehtävien hoidosta; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 9. panee merkille, että vuotuisen toimintakertomuksen ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen mukaan virasto teki 39 määrärahasiirtoa, joiden kokonaismäärä oli 11 500 000 euroa ja jotka koskivat 79 budjettikohdasta 70:tä; huomauttaa, että tämä johtui pääasiassa siitä, että toinen vuoden 2012 budjettitarkistuksista, joka tehtiin syksyllä 2012 lisääntyneisiin pyyntöihin vastaamiseksi, hyväksyttiin vasta lokakuussa 2012; katsoo näin ollen, että kyseiset siirrot olivat tarpeellisia ja perusteltuja; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 10. panee merkille, että vuodelta 2012 otokseen poimitut tapahtumat tai muut tarkastushavainnot eivät antaneet aihetta viraston hankintamenettelyjä koskeviin huomautuksiin tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuskertomuksessa; 11. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa tarkastuskertomuksessa 2012 havaittiin viraston palvelukseenottomenettelyissä puutteita, jotka vaikuttivat avoimuuteen ja hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja joihin kuului etenkin se, että kirjallisten kokeiden kysymykset ja haastattelukysymykset oli määritetty vasta sen jälkeen, kun valintalautakunta oli tutkinut hakemukset, sekä se, että valintalautakunta ei dokumentoinut kaikkia kokouksiaan ja päätöksiään; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta ja avoimuus 12. toteaa, että virasto on toteuttanut useita toimenpiteitä eturistiriitatilanteiden hallitsemiseksi ja ehkäisemiseksi ja laatinut yksityiskohtaisen kurinpitomenettelyn; kysyy virastolta, onko se laatinut erityiset eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteet komission suuntaviivojen pohjalta; 13. panee merkille, että viraston hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset samoin kuin pääjohtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen valvonta 14. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan viraston käyttöomaisuusluettelo ei ole täydellinen, se ei kata viraston koko omaisuutta eikä siinä ole otettu huomioon rakenteilla olevaa käyttöomaisuutta eikä lähes vuoden lopussa hankittua omaisuutta; pitää myös valitettavana, että virastolla ei ole kiinteän omaisuuden luovutukseen tarkoitettua menettelyä; toteaa viraston vastauksen perusteella, että virasto on täydentänyt käyttöomaisuusluetteloaan ja sisällyttänyt siihen rekisteristä poistetun kiinteän omaisuuden; Sisäinen tarkastus 15. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toteutti vuonna 2012 riskinarvioinnin, jonka johdosta esitettiin vuosia 2013–2015 koskeva strateginen tarkastussuunnitelma, jossa lueteltiin tulevat tarkastukset; 16. panee merkille, että IAS toteutti myös virastolle aiemmin antamiensa tilintarkastussuositusten seurannan ja totesi, että kaksi hyvin tärkeää suositusta oli saatettu päätökseen; toteaa, että IAS:n mukaan viraston kehittämä toimintasuunnitelma jäljellä olevia keskeneräisiä suosituksia varten lieventää riskejä, jos se pannaan täytäntöön ajoissa; Toiminnan tuloksellisuus 17. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista ja sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 18. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Euroopan GNSS-virasto |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan GNSS-viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010(4) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0223/2014), 1. myöntää Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Euroopan GNSS-viraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0319/2013 – 2013/2231(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan GNSS-viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010(10) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0223/2014), 1. hyväksyy Euroopan GNSS-viraston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan GNSS-viraston toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan GNSS-viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0319/2013 – 2013/2231(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan GNSS-viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä viraston vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05849/2014 – C7‑0054/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010(16) ja erityisesti sen 14 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0223/2014), A. toteaa, että Euroopan GNSS-viraston tilinpäätöksen mukaan sen talousarvio varainhoitovuodeksi 2012 oli 20 848 718 euroa, mikä merkitsee 46,12 prosentin vähennystä vuoteen 2011 verrattuna; B. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että varainhoitovuonna 2012 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 99,99 prosenttia; Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle 2. panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että sidottujen määrärahojen osuus oli yleisesti ottaen lähes 100 prosenttia kaikissa osastoissa; 3. toteaa, että seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen osuus oli suhteellisen suuri osastossa 2 (hallintomenot): niiden määrä oli 1 700 000 euroa (38 prosenttia); toteaa, että tämä johtui pitkälti tapahtumista, joihin virasto ei voinut vaikuttaa: toimipaikan siirtäminen Prahaan syyskuussa 2012 (400 000 euroa) sekä Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen perustaminen (400 000 euroa); toteaa, että nämä tapahtumat edellyttivät tiettyjä hyödykkeitä ja palveluja vuoden viimeisellä neljänneksellä; panee lisäksi merkille, että joulukuussa 2012 tehtiin useita tietoteknisiin ja oikeudellisiin palveluihin liittyviä sopimuksia, jotka sisältyvät vuoden 2013 työohjelmaan; Määrärahasiirrot budjettikohdasta toiseen 4. panee merkille, että osastosta 1 (henkilöstömenot) siirrettiin 700 000 euroa osastoon 2 marraskuussa 2012; Hankinta- ja palvelukseenottomenettelyt 5. panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastetuissa palvelukseenottomenettelyissä seuraavat avoimuuteen ja hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun vaikuttavat puutteet: kirjallisiin kokeisiin ja haastatteluihin pääsemistä sekä soveltuvien hakijoiden luetteloon kirjaamista varten tarvittavia vähimmäispistemääriä ei asetettu ja avointa paikkaa koskevassa ilmoituksessa ei mainittu hylättyjen hakijoiden mahdollisuutta tehdä valitus; 6. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei vuotta 2012 koskevassa vuotuisessa tarkastuskertomuksessaan esittänyt huomautuksia viraston palvelukseenottomenettelyistä; Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 7. pitää valitettavana, että virasto ei vastannut eturistiriitojen hallintaa ja ehkäisemistä koskevaan kyselyyn; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimista, joita se on toteuttanut tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2012 johdosta ja sen jälkeen, kun parlamentti oli antanut suosituksen, jonka mukaan kaikkien virastojen olisi laadittava ja pantava täytäntöön kattavat riippumattomuutta koskevat toimintatavat ja menettelyt muun muassa ottamalla käyttöön luottamusaseman väärinkäyttöä koskeva menettely ja selkeät sanktiot tai muuttamalla jo käytössä olevia menettelyjä; 8. panee merkille, että viraston hallintoneuvoston jäsenten ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset samoin kuin toimitusjohtajan ja ylimmän johdon etunäkökohtia koskevat ilmoitukset eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa virastoa korjaamaan asian pikaisesti; Sisäinen tarkastus 9. panee viraston antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti vuonna 2012 virastossa riskinarvioinnin ja viraston strategisen tarkastussuunnitelman mukaisen jatkoseurannan; ottaa huomioon, että IAS:n aiemmista tarkastuskertomuksista peräisin olevia kriittisiä tai erittäin tärkeitä suosituksia ei ollut avoinna; panee kuitenkin merkille, että IAS yksilöi riskinarvioinnissa tiettyjä prosesseja, joihin liittyy suuri riski ja joita ei voitu pitää tarkastussuunnitelman puitteissa tarkastuskelpoisina, koska katsottiin, että valvontaa ei ole tai se on riittämätöntä; panee merkille, että viraston hallinto toimitti toimintasuunnitelman, jossa on tarkoitus käsitellä kyseisiä puutteita tarpeellisella tavalla; Toiminnan tuloksellisuus 10. kehottaa virastoa tiedottamaan työnsä tuloksista sekä sen vaikutuksista unionin kansalaisiin helposti saatavilla olevassa muodossa, lähinnä verkkosivustollaan; o 11. viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 3. huhtikuuta 2014 antamaansa päätöslauselmaan(19).
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: ARTEMIS-yhteisyritys |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Artemis-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Artemis-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Artemis-yhteisyrityksen perustamisesta sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/2008(4) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0203/2014), 1. myöntää Artemis-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Artemis-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 ARTEMIS-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0338/2013 – 2013/2250(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Artemis-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Artemis-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Artemis-yhteisyrityksen perustamisesta sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/2008(10) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0203/2014), 1. hyväksyy Artemis-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Artemis-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ARTEMIS-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0338/2013 – 2013/2250(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Artemis-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Artemis-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Artemis-yhteisyrityksen perustamisesta sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 74/2008(16) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0203/2014), A. ottaa huomioon, että Artemis-yhteisyritys (jäljempänä ”yhteisyritys”) perustettiin joulukuussa 2007 kymmeneksi vuodeksi määrittelemään ja toteuttamaan tutkimusohjelma sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien avainteknologioiden kehittämiseksi eri sovellusaloilla Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen lujittamiseksi sekä mahdollistamaan uusien markkinoiden ja yhteiskunnallisten sovellusten syntyminen; B. ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa lokakuussa 2009; C. ottaa huomioon, että unioni osarahoittaa yhteisyritystä kymmenen vuoden ajan enintään 420 000 000 eurolla tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyrityksen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2012 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti; 2. pitää huolestuttavana, että yhteisyritys sai jo toisena vuonna peräkkäin tilintarkastustuomioistuimelta varauman sisältävän lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sillä perusteella, että yhteisyritys ei pystynyt arvioimaan, saadaanko jälkitarkastusstrategian perusteella riittävä varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; 3. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei se voi yhteisyrityksen jälkitarkastusstrategian täytäntöönpanosta saatavilla olevien tietojen perusteella päätellä, toimiiko tämä keskeinen kontrolliväline vaikuttavalla tavalla; toistaa aiemmin esittämänsä pyynnön, että tilintarkastustuomioistuin antaa riippumattomien tarkastustensa perusteella vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle oman lausunnon yhteisyrityksen tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; 4. palauttaa mieliin, että yhteisyritys hyväksyi vuonna 2010 jälkitarkastusstrategian ja että sen täytäntöönpano alkoi vuonna 2011; panee merkille, että hankekuluista tehtyjen ilmoitusten tarkastaminen on annettu jäsenvaltioiden kansallisten rahoitusviranomaisten tehtäväksi mutta kyseisten viranomaisten kanssa tehdyissä hallinnollisissa sopimuksissa ei määrätä jälkitarkastuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä; 5. huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksen mukaan vuonna 2012 suoritetut maksut, joiden perusteena olevista kuluista osakasvaltioiden kansalliset rahoitusviranomaiset olivat antaneet hyväksymistä koskevan todistuksen, olivat määrältään 7,3 miljoonaa euroa eli 43 prosenttia kaikista toimintaan liittyvistä maksuista; panee huolestuneena merkille, että kyseisen tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yhteisyrityksen kansallisilta rahoitusviranomaisilta saamat tarkastuskertomukset kattoivat noin 45 prosenttia päätökseen saatettujen hankkeiden kuluista, että yhteisyritys ei ollut arvioinut näiden tarkastusten laatua, että se ei myöskään ollut saanut huhtikuun 2013 loppuun mennessä tietoa kaikkien kansallisten rahoitusviranomaisten tarkastusstrategioista ja että se ei täten ollut pystynyt arvioimaan, saatiinko jälkitarkastusten perusteella riittävä varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; 6. pyytää yhteisyritystä toimittamaan parlamentille kertomuksen tilintarkastustuomioistuimen merkille panemista kielteisistä seikoista; pyytää toimittamaan kyseisen kertomuksen yhteydessä parlamentille myös tilintarkastustuomioistuimen arvion; 7. muistuttaa, että yhteisyrityksen olisi parannettava viipymättä ennakko- ja jälkitarkastustensa laatua; pyytää antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tiedot seuraavien jälkitarkastusprosessien tuloksista; panee lisäksi merkille, että yhteisyritys pyrkii paneutumaan näihin ongelmiin jatkuvalta pohjalta tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja että se odottaa myönteisiä tuloksia tulevina vuosina; 8. panee merkille, että yhteisyrityksen alkuperäiseen talousarvioon sisältyi operatiivisia maksusitoumusmäärärahoja 55,1 miljoonaa euroa ja että hallintoneuvosto päätti vuoden lopussa vähentää operatiiviset määrärahat 39,5 miljoonaan euroon; pitää valitettavana, että siitä huolimatta operatiivisten maksumäärärahojen käyttöaste oli vain 62 prosenttia; toteaa, että tämä on vastoin talousarvion tasapainon periaatetta; muistuttaa yhteisyritystä siitä, että sen on talousarvion tasapainon saavuttamiseksi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat yhdenmukaisia osallistuvien jäsenvaltioiden asiaankuuluvien operatiivisten menettelyjen kanssa; 9. on huolestunut talousarvion alhaisesta toteutusasteesta ja sen perustana olevista yhteisyrityksen toimista; korostaa, että pankkitileillä olevien talletusten määrä oli vuoden 2012 lopussa 17 230 100 euroa, eli 57 prosenttia hyväksytyistä maksumäärärahoista (30 132 752 euroa); 10. toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen perusteella, että vaikka yhteisyrityksen perustamista koskevan neuvoston asetuksen mukaisesti toimintamenoihin tarkoitettujen määrärahojen enimmäismäärä on 410 miljoonaa euroa, tosiasiallinen toteutus ja ehdotuspyyntöjen ennakoitu arvo ovat yhteensä 206 miljoonaa euroa eli ainoastaan 50,2 prosenttia koko talousarviosta; toteaa tämän osoittavan, että talousarvion toteutusaste oli alhainen, mikä johtuu lähinnä siitä, että hankkeiden päättämiseen liittyvä varainhoitoprosessi on monimutkainen; panee merkille, että talousarvion toteutusaste on kiinteässä yhteydessä jäsenvaltioiden kansallisiin sitoumuksiin; Sisäisen valvonnan järjestelmät 11. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyritys tehosti vuonna 2012 vaikuttavien varainhoidon, kirjanpidon ja hallinnon valvontamenettelyjen kehittämistä ja täytäntöönpanoa; huomauttaa, että tehostamista on kuitenkin jatkettava, erityisesti kuluilmoitusten tarkastuksen ja sisäisen valvonnan standardien osalta; 12. ottaa asianmukaisesti huomioon, että toimitusjohtaja esitti vuotta 2012 koskevaan toimintakertomukseen sisältyvässä vahvistuslausumassaan varauman jälkitarkastusstrategiasta, mutta varaumassa ei kuitenkaan esitetä riittäviä tietoja jälkitarkastusstrategian täytäntöönpanosta; kehottaa yhteisyritystä hankkimaan kansallisten viranomaisten todistuksiin ja jälkikäteisstrategiaan perustuvan tarvittavan vahvistuksen; 13. pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja toimitusjohtajan ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteisyritystä korjaamaan asian pikaisesti; kehottaa yhteisyritystä laatimaan ja ottamaan tulevan ECSEL-yhteisyrityksen puitteissa käyttöön eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat kattavat toimintalinjat; 14. katsoo, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; kehottaa siksi yhteisyritystä esittämään verkkosivustollaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä sekä täytäntöönpanosääntönsä samoin kuin luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja heidän ansioluettelonsa; 15. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia yhteisyrityksen toimintalinjoja laatimalla aiheesta erityiskertomuksen seuraavaan vastuuvapauden myöntämismenettelyyn mennessä; ECSEL-yhteisyritys (Electronic Components and Systems for European Leadership, elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten) 16. palauttaa mieliin, että ARTEMIS- ja ENIAC-yhteisyritykset perustettiin seitsemännen puiteohjelman puitteissa joulukuussa 2007 kymmeneksi vuodeksi nanoelektroniikan keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä varten tarvittavien avainteknologioiden kehittämiseksi; panee merkille, että Artemis aloitti itsenäisen toimintansa lokakuussa 2009 ja ENIACista tuli taloudellisesti itsenäinen heinäkuussa 2010; 17. muistuttaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen olleen jatkuvasti huolestunut näiden yhteisyritysten talousarvioiden alhaisesta toteutusasteesta ja sen perustana olevista, suuriin käteisvaroihin liittyvistä toimista; muistuttaa, että ne pyrkivät lisäämään ja tukemaan yksityisiä ja julkisia investointeja tutkimukseen ja innovointiin kahdella toisiaan täydentävällä alalla, jotka ovat erittäin tärkeitä Euroopan teollisuusrakenteen kannalta; 18. toteaa, että komissio teki Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä ehdotuksen (COM(2013)0501) sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien (Artemis) ja nanoelektroniikan (ENIAC) yhdistämisestä yhdeksi aloitteeksi ja näin ollen Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten purkamisesta ennen niiden tavanomaista toiminta-ajan päättymisajankohtaa, joka olisi ollut 31. joulukuuta 2017; panee merkille, että uusi elektronisten komponenttien alan ECSEL-yhteisyritys (Electronic Components and Systems for European Leadership, elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten) toteutetaan kolmikantamallia noudattavan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden muodossa, jolla on oma oikeushenkilöllisyytensä ja jossa ovat mukana yksityinen sektori, kansalliset viranomaiset ja unionin viranomaiset; 19. toteaa, että tähän SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettavaan uuteen oikeussubjektiin sovelletaan varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetusta samoin kuin välillistä hallinnointia ja että sille siirtyisivät kaikki nykyisten Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten oikeudet ja velvollisuudet; edellyttää, että tilintarkastustuomioistuin toteuttaa kunkin yhteisyrityksen oikeuksista ja velvollisuuksista täydelliset ja asianmukaiset taloudelliset arviot; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman yhteisyritysten erillisestä vastuuvapaudesta varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukaisesti; 20. on hämmästynyt, että komissio on niin lyhyellä aikajänteellä ja ilman lopullista arviota kyseisten yhteisyritysten saavutuksista päättänyt merkittävästi mukauttaa nanoelektroniikan keskeisen osaamisen kehittämistä ja sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä varten tarvittavien avainteknologioiden kehittämistä koskevaa unionin täytäntöönpanostrategiaa; muistuttaa parlamentin pyytäneen tekemään sulautumisesta kustannus-hyötyanalyysin, jossa tuodaan esiin mahdolliset edut ja haitat; 21. toteaa, että väliarvioinneissa suositeltiin panemaan tuleva yhteinen teknologia-aloite täytäntöön siten, että sen oikeusperustassa on otettu paremmin huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien erityispiirteet, sen hallintokulut ovat entistä keveämmät, se on entistä joustavampi ja sen hallinnollinen rasitus vähenee, jotta pystytään houkuttelemaan osallistujia korkealta tasolta teollisuudesta; 22. toteaa lisäksi, että saavuttaakseen tavoitteensa ECSEL-yhteisyrityksen olisi tarjottava todistettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdennettua rahoitustukea lähinnä avustuksina, jotka myönnetään osallistujille avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella; 23. pitää valitettavana, että komission ehdotukseen ei ole sisällytetty sitä, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaisi ECSEL-yhteisyrityksen tilit sekä tulot ja menot, vaan siinä todetaan, että yhteisyrityksen tilit tarkastaa vuosittain riippumaton tarkastuselin; kehottaa komissiota täsmentämään, mitä lisäarvoa tällainen ehdotus tuottaa; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2002 alkaen ollut SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettujen yhteisyritysten yksinomainen tilintarkastaja ja että sillä on sen vuoksi kyseisistä elimistä laaja tietämys, joka ei saisi mennä hukkaan; Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä koskevat horisontaaliset näkökohdat 24. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin ja tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla mutta ei yhteisyrityksen osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla; 25. panee merkille, että tarkastuksessa suoritettavan testin suorittaa osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla joko yhteisyritys tai yhteisyrityksen palkkaama ja valvoma ulkopuolinen tilintarkastusyritys; 26. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”, jossa tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa; 27. panee merkille, että tarkastus kattoi myös yhteisten teknologia-aloitteiden perustamisen; 28. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, että yhteisiä teknologia-aloitteita on perustettu tukemaan pitkän aikavälin teollisuusinvestointeja tietyillä tutkimusaloilla; toteaa kuitenkin, että yhteisen teknologia-aloitteen taloudellisen itsenäisyyden toteutuminen on vienyt keskimäärin kaksi vuotta ja komission vastuu on kestänyt yleensä kolmanneksen yhteisten teknologia-aloitteiden oletetusta toiminta-ajasta; 29. panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erityisen onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa, ja yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; 30. kiinnittää huomiota siihen, että komission tähän mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustamien Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyritysten – lukuun ottamatta Galileo-yhteisyritystä – varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin koko toimintakaudelle 21 793 000 000 euroa; 31. panee merkille, että yhteisyritysten vuoden 2012 arvioidut talousarvioon otetut tulot olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa, eli noin 1,8 prosenttia unionin vuoden 2012 yleisestä talousarviosta, ja että noin 618 miljoonaa euroa saatiin yleisestä talousarviosta (käteissuorituksena komissiolta) ja noin 134 miljoonaa euroa yhteisyritysten teollisuuskumppaneilta ja osakkailta; 32. panee merkille, että yhteisyritysten palveluksessa on 409 vakinaista ja väliaikaista toimihenkilöä eli alle prosentti unionin yleisessä talousarviossa (henkilöstötaulukko) hyväksytyistä unionin toimihenkilöistä; 33. muistuttaa, että unionin kokonaisosuudeksi yhteisyrityksistä määritettiin koko toimintakaudelle 11 489 000 000 euroa; 34. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yhteisiä teknologia-aloitteita ja muita yhteisyrityksiä kattavasti erillisessä kertomuksessa ja ottamaan huomioon asiaan liittyvät merkittävät määrät sekä riskit – etenkin maineeseen liittyvät riskit; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt aiemmin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen yhteisyritysten valmiudesta varmistaa yhdessä yksityisten kumppaniensa kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien tuottama lisäarvo ja niiden tehokas täytäntöönpano; katsoo, että tällaisella arvioinnilla on kiire ENIAC- ja Artemis-yhteisyritysten tapauksessa.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Clean Sky -yhteisyritys |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Clean Sky -yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 71/2008(4) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen varainhoitosäännöt, jotka sen hallintoneuvosto vahvisti 7. marraskuuta 2008 antamallaan päätöksellä, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0210/2014), 1. myöntää Clean Sky -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Clean Sky -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 Clean Sky -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0337/2013 – 2013/2249(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Clean Sky -yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 71/2008(10) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen varainhoitosäännöt, jotka sen hallintoneuvosto vahvisti 7. marraskuuta 2008 antamallaan päätöksellä, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0210/2014), 1. hyväksyy Clean Sky -yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Clean Sky -yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Clean Sky -yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0337/2013 – 2013/2249(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Clean Sky -yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 71/2008(16) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen varainhoitosäännöt, jotka sen hallintoneuvosto vahvisti 7. marraskuuta 2008 antamallaan päätöksellä, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0210/2014), A. ottaa huomioon, että Clean Sky -yhteisyritys (jäljempänä ”yhteisyritys”), perustettiin vuonna 2007 kymmeneksi vuodeksi vauhdittamaan puhtaan lentoliikenneteknologian kehittämistä, validointia ja demonstrointia unionissa, jotta sitä voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman pian; B. ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa vuonna 2009; C. ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaita ovat komission edustama Euroopan unioni sekä ITD-toimien vetäjinä toimivat teollisuutta edustavat kumppanit ja ITD:n assosiaatiojäsenet; D. ottaa huomioon, että unioni osarahoittaa yhteisyritystä kymmenen vuoden ajan enintään 800 000 000 eurolla tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyrityksen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2012 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti; 2. panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyrityksen tilinpäätös sai tilintarkastustuomioistuimelta puhtaan lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta saatuaan vuonna 2011 varauman sisältävän lausunnon, ja kehottaa yhteisyritystä jatkamaan pyrkimyksiään varmistaa moitteeton varainhoito; 3. panee merkille, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 lopulliseen talousarvioon sisältyi 205,4 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 167,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja; 4. panee yhteisyrityksen lopullisesta tilinpäätöksestä merkille, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli kaikkiaan 84 prosenttia, kun se maksumäärärahojen kohdalla oli 75 prosenttia; panee lisäksi merkille, että toimintamenoissa maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 97 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 84 prosenttia; pitää vuoteen 2011 nähden tapahtuneista parannuksista huolimatta edelleen huolestuttavana, että tämä kertoo siitä, että toimien täytäntöönpano on viivästynyt merkittävästi alkuperäiseen suunnitelmaan nähden; pyytää yhteisyritystä edelleen parantamaan työnkulkuaan ja menettelyjään, jotta se pystyisi lyhentämään ehdotuspyyntöjen julkaisemisen ja avustussopimusten tekemisen välistä aikaa; 5. pitää huolestuttavana, että yhteisyrityksen talousarvion toteutusaste on toistuvasti alhainen, ja pitää valitettavana, että käteisvarojen saldo oli vuoden lopussa 25,7 miljoonaa euroa, joka vastaa 15:tä prosenttia käytettävissä olleista maksumäärärahoista; toteaa, että tämä on vastoin talousarvion tasapainon periaatetta; muistuttaa yhteisyritystä siitä, että sen on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä talousarvion tasapainon saavuttamiseksi; Sisäisen valvonnan järjestelmät 6. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen päätelmää, että yhteisyritys teki varainhoitovuonna 2012 lisäparannuksia johtamis-, hallinnointi-, taloushallinto- ja kirjanpitomenettelyihinsä; panee merkille, että vaikka hallinnoitavien operatiivisten tietojen kattavuuden osalta oli yhä tiettyjä rajoitteita, yhteisyritys pani täytäntöön avustusten hallinnointiin tarkoitetun ”GMT-välineen” eli sovelluksen, jonka avulla hallinnoidaan osakkaiden kanssa tehtyjen avustussopimusten täytäntöönpanoon liittyviä taloudellisia tietoja; 7. pitää huolestuttavana, että vaikka kahden edunsaajan toimittamaan kuluilmoitukseen liittynyt tarkastuslausunto sisälsi varaumia, jotka koskivat hanketta varten palvelukseen otettujen henkilöstön jäsenten kanssa tehtyjä sopimuksia, ja toiseen kuluilmoitukseen liittynyt tarkastuslausunto sisälsi myös varaumia, jotka koskivat välillisiin kuluihin sovellettavia tukitasoja, yhteisyritys siitä huolimatta suoritti maksut; panee merkille, että yhteisyritys seurasi näitä tapauksia eikä tukeen oikeuttamattomia kuluja lopulta maksettu; kehottaa yhteisyritystä ottamaan asianmukaisesti huomioon tarkastustodistuksissa merkille pannut poikkeukset ennen perusteena olevien kuluilmoitusten validointia ja maksamista; 8. panee yleisesti ottaen myönteisistä päätelmistä huolimatta merkille, että Clean Sky ‑yhteisyrityksen yhteistyökumppaneiden toimittamia kuluilmoituksia koskeneessa ennakkotarkastuksessa havaittiin seuraavat, osittain erityiset puutteet:
9. panee merkille, että komission sisäinen tarkastus (IAS) tarkasti vuonna 2012 avustusten hallinnointiin sovellettavan vuotuisen suunnitteluprosessin; on ilahtunut, että tarkastuksen perusteella tehtiin johtopäätös, että olemassa oleva sisäisen tarkastuksen järjestelmä antoi kohtuullisen varmuuden prosessille asetettujen liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta, mutta panee merkille, että tilintarkastaja esitti kaksi erittäin tärkeää suositusta, jotka koskivat ohjelman täytäntöönpanoviiveitä ja resurssien käytön arviointijärjestelmää; kehottaa yhteisyritystä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, missä määrin ohjelma on pantu täytäntöön ja mitä tuloksia on saavutettu; 10. panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyrityksen toiminnan jatkuvuutta koskevaan suunnitelmaan ja palautumissuunnitelmaan liittyviin tietoteknisiin näkökohtiin on tehty huomattavia parannuksia; korostaa kuitenkin, että näiden toimintalinjojen ja menettelyjen virallistamista ei ole vielä saatu päätökseen, ja pyytää yhteisyritystä korjaamaan asian viipymättä; 11. pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja toimitusjohtajan ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteisyritystä korjaamaan asian pikaisesti; kehottaa yhteisyritystä laatimaan ja ottamaan käyttöön eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat kattavat toimintalinjat; 12. katsoo, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; kehottaa siksi yhteisyritystä esittämään verkkosivustollaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä sekä täytäntöönpanosääntönsä samoin kuin luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja heidän ansioluettelonsa; 13. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia yhteisyrityksen toimintalinjoja laatimalla aiheesta erityiskertomuksen seuraavaan vastuuvapauden myöntämismenettelyyn mennessä; Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä koskevat horisontaaliset näkökohdat 14. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin ja tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla mutta ei yhteisyrityksen osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla; 15. panee merkille, että tarkastuksessa suoritettavan testin suorittaa osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla joko yhteisyritys tai yhteisyrityksen palkkaama ja valvoma ulkopuolinen tilintarkastusyritys; 16. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”, jossa tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa; 17. panee merkille, että tarkastus kattoi myös yhteisten teknologia-aloitteiden perustamisen; 18. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, että yhteisiä teknologia-aloitteita on perustettu tukemaan pitkän aikavälin teollisuusinvestointeja tietyillä tutkimusaloilla; toteaa kuitenkin, että yhteisen teknologia-aloitteen taloudellisen itsenäisyyden toteutuminen on vienyt keskimäärin kaksi vuotta ja komission vastuu on kestänyt yleensä kolmanneksen yhteisten teknologia-aloitteiden oletetusta toiminta-ajasta; 19. panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erityisen onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa, ja yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; 20. kiinnittää huomiota siihen, että komission tähän mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustamien Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyritysten – lukuun ottamatta Galileo-yhteisyritystä – varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin koko toimintakaudelle 21 793 000 000 euroa; 21. panee merkille, että yhteisyritysten vuoden 2012 arvioidut talousarvioon otetut tulot olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa, eli noin 1,8 prosenttia unionin varainhoitovuoden 2012 yleisestä talousarviosta, ja että noin 618 miljoonaa euroa saatiin yleisestä talousarviosta (käteissuorituksena komissiolta) ja noin 134 miljoonaa euroa yhteisyritysten teollisuuskumppaneilta ja osakkailta; 22. panee merkille, että yhteisyritysten palveluksessa on 409 vakinaista ja väliaikaista toimihenkilöä eli alle prosentti unionin yleisessä talousarviossa (henkilöstötaulukko) hyväksytyistä unionin toimihenkilöistä; 23. muistuttaa, että unionin kokonaisosuudeksi yhteisyrityksistä määritettiin koko toimintakaudelle 11 489 000 000 euroa; 24. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yhteisiä teknologia-aloitteita ja muita yhteisyrityksiä kattavasti erillisessä kertomuksessa ja ottamaan huomioon asiaan liittyvät merkittävät määrät sekä riskit – etenkin maineeseen liittyvät riskit; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt aiemmin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen yhteisyritysten valmiudesta varmistaa yhdessä yksityisten kumppaniensa kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien tuottama lisäarvo ja niiden tehokas täytäntöönpano; toteaa, että yhteisyritysten tarkoituksena on varmistaa pitkän aikavälin teollisuusinvestointien rahoitus ja edistää yksityisiä investointeja tutkimukseen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: ENIAC-yhteisyritys |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ENIAC-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2008(4) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0204/2014), 1. myöntää ENIAC-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ENIAC-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 ENIAC-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0341/2013 – 2013/2253(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ENIAC-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2008(10) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0204/2014), 1. hyväksyy ENIAC-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ENIAC-yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ENIAC-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0341/2013 – 2013/2253(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ENIAC-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 72/2008(16) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0204/2014), A. ottaa huomioon, että ENIAC-yhteisyritys (jäljempänä ”yhteisyritys”) perustettiin 20. joulukuuta 2007 kymmeneksi vuodeksi määrittelemään ja toteuttamaan tutkimusstrategia nanoelektroniikan alan keskeisen osaamisen kehittämiseksi eri sovellusaloilla; B. ottaa huomioon, että yhteisyrityksestä tuli taloudellisesti itsenäinen heinäkuussa 2010; C. ottaa huomioon, että unioni osarahoittaa yhteisyritystä kymmenen vuoden ajan enintään 450 000 000 eurolla tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyrityksen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2012 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti; 2. pitää huolestuttavana, että yhteisyritys sai jo toisena vuonna peräkkäin tilintarkastustuomioistuimelta varauman sisältävän lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sillä perusteella, että yhteisyritys ei pystynyt arvioimaan, saadaanko jälkitarkastusstrategian, joka perustuu suurelta osin siihen, että kansalliset rahoitusviranomaiset tarkastavat hankkeiden kuluilmoitukset, perusteella riittävä varmuus tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; 3. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, ettei se voi yhteisyrityksen jälkitarkastusstrategian täytäntöönpanosta saatavilla olevien tietojen perusteella päätellä, toimiiko tämä keskeinen kontrolliväline vaikuttavalla tavalla; toistaa aiemmin esittämänsä pyynnön, että tilintarkastustuomioistuin antaa riippumattomien tarkastustensa perusteella vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle oman lausunnon yhteisyrityksen tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; 4. palauttaa mieliin, että yhteisyritys hyväksyi vuonna 2010 jälkitarkastusstrategian ja että sen täytäntöönpano alkoi vuonna 2011; panee merkille, että hankekuluista tehtyjen ilmoitusten tarkastaminen on annettu jäsenvaltioiden kansallisten rahoitusviranomaisten tehtäväksi; panee merkille, että yhteisyrityksen jälkitarkastusstrategia perustuu siihen, että kansalliset rahoitusviranomaiset tarkastavat hankekuluista tehdyt ilmoitukset; 5. pyytää yhteisyritystä toimittamaan parlamentille kertomuksen tilintarkastustuomioistuimen merkille panemista kielteisistä seikoista; pyytää toimittamaan kyseisen kertomuksen yhteydessä parlamentille myös tilintarkastustuomioistuimen arvion; 6. panee lisäksi merkille, että yhteisyritys teki vuonna 2012 kuluilmoitusten rajoitetun arvioinnin ja totesi sen perusteella, että ohjelman virhetaso on alle kaksi prosenttia; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan arviointiin ei liittynyt tarkastuksia eikä sen avulla saatu varmuutta arvioitujen kuluilmoitusten asianmukaisuudesta; vaatii, että yhteisyrityksen olisi parannettava viipymättä ennakko- ja jälkitarkastustensa laatua; pyytää antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tiedot seuraavien jälkitarkastusprosessien tuloksista; 7. panee merkille, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 lopulliseen talousarvioon sisältyi 128 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 42 miljoonaa euroa maksumäärärahoja ja että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 100 prosenttia ja maksumäärärahojen 52 prosenttia; pyytää laatimaan yksityiskohtaisen kertomuksen, jossa tarkastellaan näiden puutteiden korjaamisen edistymistä ja jossa annetaan konkreettisia ehdotuksia käyttöasteiden nostamiseksi asteittain; 8. panee lisäksi merkille, että operatiivisiin toimiin käytettävissä olleista 125,5 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahoista 17,6 miljoonaa euroa toteutettiin kokonaissitoumuksena vuoden 2012 ensimmäisen ehdotuspyynnön yhteydessä ja 107,9 miljoonaa euroa toteutettiin kokonaissitoumuksena vuoden 2012 toisen ehdotuspyynnön yhteydessä; panee merkille, että ehdotuspyyntömenettelyn käynnistämisestä sopimuksen tekemiseen kului keskimäärin 12 kuukautta; edellyttää, että tämä aika lyhenee tulevien ehdotuspyyntöjen yhteydessä; 9. pitää huolestuttavana, että käyttämätöntä 2,8 miljoonan euron kokonaissitoumusta, joka oli kohdennettu varainhoitovuoden 2010 operatiivisiin toimiin ja joka piti toteuttaa viimeistään 31. joulukuuta 2011, ei ollut vapautettu vuoden 2012 loppuun mennessä; panee merkille, että yhteisyritys määritti ja toteutti korjaavia toimia, jotta ehkäistäisiin tämän valvontaan liittyvän puutteen toistuminen; ENIAC-osakasvaltioiden osuudet 10. panee merkille, että seitsemän ensimmäisen ehdotuspyynnön yhteydessä ENIAC-osakasvaltioiden rahoitusosuus oli 1,41-kertainen unionin rahoitusosuuteen verrattuna, mikä on vastoin yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen periaatetta, jonka mukaan ENIAC-osakasvaltioiden rahoitusosuuksien on oltava yhteensä vähintään 1,8-kertaiset unionin rahoitusosuuteen verrattuna, ja yhteisyrityksen avustusten osuus voi olla enintään 16,7 prosenttia hankkeiden tukikelpoisten kulujen kokonaismäärästä; panee lisäksi merkille, että unionin osuuden ja ENIAC-osakasvaltioiden osuuden suhde on mekaaninen tulos niiden valtionapua koskevien sääntöjen soveltamisesta (komission asetus (EY) N:o 800/2008(19)), joissa rajoitetaan valtionavun prosenttiosuutta tietyntyyppisten toimien ja osallistujien osalta; Ehdotuspyynnöt 11. panee merkille, että vuoteen 2011 mennessä järjestettyjen ehdotuspyyntöjen seurauksena tehtiin yhteensä 170,2 miljoonan euron avustussopimukset, jotka vastaavat 39:ää prosenttia unionin yhteisyrityksen tutkimustoimiin osoittaman rahoitusosuuden enimmäismäärästä, ja että vuosina 2012 ja 2013 käynnistettiin neljä ehdotuspyyntöä, joiden arvo oli yhteensä 125,4 miljoonaa euroa (2012) ja 39,7 miljoonaa euroa (2013); Eturistiriitojen ehkäiseminen ja hallinta sekä avoimuus 12. pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja toimitusjohtajan ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteisyritystä korjaamaan asian pikaisesti; kehottaa yhteisyritystä laatimaan ja ottamaan tulevan ECSEL-yhteisyrityksen puitteissa käyttöön eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat kattavat toimintalinjat; 13. katsoo, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; kehottaa siksi yhteisyritystä esittämään verkkosivustollaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä sekä täytäntöönpanosääntönsä samoin kuin luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja heidän ansioluettelonsa; 14. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia yhteisyrityksen toimintalinjoja laatimalla aiheesta erityiskertomuksen seuraavaan vastuuvapauden myöntämismenettelyyn mennessä; Sisäisen valvonnan järjestelmät 15. panee merkille, että vuonna 2012 yhteisyritys loi sisäisen tarkastuksen valmiudet sekä viimeisteli ja testasi palautumissuunnitelman ja yhteisyrityksen tilinpitäjä validoi rahoitus- ja kirjanpitojärjestelmät (SAP ja ABAC); ECSEL-yhteisyritys (Electronic Components and Systems for European Leadership, elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten) 16. palauttaa mieliin, että Artemis- ja ENIAC-yhteisyritykset perustettiin seitsemännen puiteohjelman puitteissa joulukuussa 2007 kymmeneksi vuodeksi nanoelektroniikan keskeisen osaamisen kehittämiseksi ja sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä varten tarvittavien avainteknologioiden kehittämiseksi; panee merkille, että Artemis aloitti itsenäisen toimintansa lokakuussa 2009 ja ENIACista tuli taloudellisesti itsenäinen heinäkuussa 2010; 17. muistuttaa vastuuvapauden myöntävän viranomaisen olleen jatkuvasti huolestunut näiden yhteisyritysten talousarvioiden alhaisesta toteutusasteesta ja sen perustana olevista, suuriin käteisvaroihin liittyvistä toimista; muistuttaa, että ne pyrkivät lisäämään ja tukemaan yksityisiä ja julkisia investointeja tutkimukseen ja innovointiin kahdella toisiaan täydentävällä alalla, jotka ovat erittäin tärkeitä unionin teollisuusrakenteen kannalta; 18. toteaa, että komissio teki Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä ehdotuksen (COM(2013)0501) sulautettujen tietotekniikkajärjestelmien (Artemis) ja nanoelektroniikan (ENIAC) yhdistämisestä yhdeksi aloitteeksi ja näin ollen Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten purkamisesta ennen niiden tavanomaista toiminta-ajan päättymisajankohtaa, joka olisi ollut 31. joulukuuta 2017; panee merkille, että uusi elektronisten komponenttien alan ECSEL-yhteisyritys (Electronic Components and Systems for European Leadership, elektroniset komponentit ja järjestelmät Euroopan johtoasemaa varten) toteutetaan kolmikantamallia noudattavan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden muodossa, jolla on oma oikeushenkilöllisyytensä ja jossa ovat mukana yksityinen sektori, kansalliset viranomaiset ja unionin viranomaiset; 19. toteaa, että tähän SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettavaan uuteen oikeussubjektiin sovelletaan varainhoitoasetuksen 209 artiklassa tarkoitettua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetusta samoin kuin välillistä hallinnointia ja että sille siirtyisivät kaikki nykyisten Artemis- ja ENIAC-yhteisyritysten oikeudet ja velvollisuudet; odottaa, että tilintarkastustuomioistuin toteuttaa kunkin yhteisyrityksen oikeuksista ja velvollisuuksista täydelliset ja asianmukaiset taloudelliset arviot; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman yhteisyritysten erillisestä vastuuvapaudesta varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukaisesti; 20. on hämmästynyt, että komissio on niin lyhyellä aikajänteellä ja ilman lopullista arviota kyseisten yhteisyritysten saavutuksista päättänyt merkittävästi mukauttaa nanoelektroniikan keskeisen osaamisen kehittämistä ja sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä varten tarvittavien avainteknologioiden kehittämistä koskevaa unionin täytäntöönpanostrategiaa; muistuttaa parlamentin pyytäneen tekemään sulautumisesta kustannus-hyötyanalyysin, jossa tuodaan esiin mahdolliset edut ja haitat; 21. toteaa, että väliarvioinneissa suositeltiin panemaan tuleva yhteinen teknologia-aloite täytäntöön siten, että sen oikeusperustassa on otettu paremmin huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien erityispiirteet, sen hallintokulut ovat entistä keveämmät, se on entistä joustavampi ja sen hallinnollinen rasitus vähenee, jotta pystytään houkuttelemaan osallistujia korkealta tasolta teollisuudesta; 22. toteaa lisäksi, että saavuttaakseen tavoitteensa ECSEL-yhteisyrityksen olisi tarjottava todistettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdennettua rahoitustukea lähinnä avustuksina, jotka myönnetään osallistujille avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella; 23. pitää valitettavana, että komission ehdotukseen ei ole sisällytetty sitä, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaisi ECSEL-yhteisyrityksen tilit sekä tulot ja menot, vaan siinä todetaan, että yhteisyrityksen tilit tarkastaa vuosittain riippumaton tarkastuselin; kehottaa komissiota täsmentämään, mitä lisäarvoa tällainen ehdotus tuottaa; korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2002 alkaen ollut SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettujen yhteisyritysten yksinomainen tilintarkastaja ja että sillä on sen vuoksi kyseisistä elimistä laaja tietämys, joka ei saisi mennä hukkaan; Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä koskevat horisontaaliset näkökohdat 24. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin ja tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla mutta ei yhteisyrityksen osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla; 25. panee merkille, että tarkastuksessa suoritettavan testin suorittaa osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla joko yhteisyritys tai yhteisyrityksen palkkaama ja valvoma ulkopuolinen tilintarkastusyritys; 26. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”, jossa tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa; 27. panee merkille, että tarkastus kattoi myös yhteisten teknologia-aloitteiden perustamisen; 28. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, että yhteisiä teknologia-aloitteita on perustettu tukemaan pitkän aikavälin teollisuusinvestointeja tietyillä tutkimusaloilla; toteaa kuitenkin, että yhteisen teknologia-aloitteen taloudellisen itsenäisyyden toteutuminen on vienyt keskimäärin kaksi vuotta ja komission vastuu on kestänyt yleensä kolmanneksen yhteisten teknologia-aloitteiden oletetusta toiminta-ajasta; 29. panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erityisen onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa, ja yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; 30. kiinnittää huomiota siihen, että komission tähän mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustamien Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyritysten – lukuun ottamatta Galileo-yhteisyritystä – varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin koko toimintakaudelle 21 793 000 000 euroa; 31. panee merkille, että yhteisyritysten vuoden 2012 arvioidut talousarvioon otetut tulot olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa, eli noin 1,8 prosenttia unionin vuoden 2012 yleisestä talousarviosta, ja että noin 618 miljoonaa euroa saatiin unionin yleisestä talousarviosta (käteissuorituksena komissiolta) ja noin 134 miljoonaa euroa yhteisyritysten teollisuuskumppaneilta ja osakkailta; 32. panee merkille, että yhteisyritysten palveluksessa on 409 vakinaista ja väliaikaista toimihenkilöä eli alle prosentti unionin yleisessä talousarviossa (henkilöstötaulukko) hyväksytyistä unionin toimihenkilöistä; 33. muistuttaa, että unionin kokonaisosuudeksi yhteisyrityksistä määritettiin koko toimintakaudelle 11 489 000 000 euroa; 34. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yhteisiä teknologia-aloitteita ja muita yhteisyrityksiä kattavasti erillisessä kertomuksessa ja ottamaan huomioon asiaan liittyvät merkittävät määrät sekä riskit – etenkin maineeseen liittyvät riskit; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt aiemmin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen yhteisyritysten valmiudesta varmistaa yhdessä yksityisten kumppaniensa kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien tuottama lisäarvo ja niiden tehokas täytäntöönpano; katsoo, että tällaisella arvioinnilla on kiire ENIAC- ja Artemis-yhteisyritysten tapauksessa.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta polttokenno- ja vetyteknologian alaa koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 30. toukokuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 521/2008(4) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 521/2008 muuttamisesta 14. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1183/2011(5), – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(6), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0202/2014), 1. myöntää polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen pääjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0340/2013 – 2013/2252(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(8), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(9) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(10) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta polttokenno- ja vetyteknologian alaa koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 30. toukokuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 521/2008(11) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 521/2008 muuttamisesta 14. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1183/2011(12), – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(13), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(14) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0202/2014), 1. hyväksyy polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0340/2013 – 2013/2252(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(15), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(16) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(17) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta polttokenno- ja vetyteknologian alaa koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 30. toukokuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 521/2008(18) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 521/2008 muuttamisesta 14. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1183/2011(19), – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(20), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(21) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0202/2014), A. ottaa huomioon, että polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimiva yhteisyritys (jäljempänä ”yhteisyritys”) perustettiin toukokuussa 2008 asetuksella (EY) N:o 521/2008 julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeeksi ajanjaksoksi, joka ulottuu 31. päivään joulukuuta 2017, ja että yhteisyritys keskittyy kaupallisten sovellusten kehittämiseen helpottaen siten teollisuuden pyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön; B. ottaa huomioon, että asetusta (EY) N:o 521/2008 on muutettu asetuksella (EU) N:o 1138/2011; C. ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustajaosakkaat ovat komission edustama Euroopan unioni, NEW-IG-teollisuusryhmittymä (New Energy World Industry Grouping) ja N.ERGHY-tutkimusyhteisö; D. ottaa huomioon, että unioni osarahoittaa yhteisyritystä koko ajanjakson ajan enintään 470 000 000 eurolla tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta ja että juokseviin menoihin varattu osuus saa olla enintään 20 000 000 euroa; E. ottaa huomioon, että NEW-IG-teollisuusryhmittymän odotetaan kattavan 50 prosenttia ja N.ERGHY:n kahdestoistaosan juoksevista kustannuksista ja että molempien on määrä osallistua operatiivisen toiminnan rahoittamiseen luontaissuorituksin, joiden arvo on vähintään yhtä suuri kuin unionin rahoitusosuus; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyrityksen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2012 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty varainhoitovuoden 2012 tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti; 2. panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys sai tilintarkastustuomioistuimelta puhtaan lausunnon tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta saatuaan vuonna 2011 varauman sisältävän lausunnon; kehottaa yhteisyritystä jatkamaan pyrkimyksiään varmistaa moitteeton varainhoito ja talousarvioperiaatteiden jatkuva noudattaminen; 3. panee lisäksi merkille, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 lopulliseen talousarvioon sisältyi 83,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 56,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoja; toteaa myös, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,4 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 83,1 prosenttia; 4. panee merkille, että vuoden 2012 talousarvion alustava toteutumalaskelma oli vuoden 2012 lopussa 8,2 miljoonaa euroa, kun tulot olivat 58,3 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 talousarvion ylijäämä 7,5 miljoonaa euroa ja kun nämä on nettoutettu 55,2 miljoonan euron maksujen ja 2,4 miljoonan euron määrärahasiirtojen kanssa; 5. panee merkille, että vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 järjestettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella tehtiin avustussopimukset, joiden kokonaisarvo oli 295 miljoonaa euroa, ja että vuonna 2012 käynnistettiin viides ehdotuspyyntömenettely, johon liittyvä kokonaismäärä oli 78 miljoonaa euroa; 6. huomauttaa, että ensin mainittu määrä vastaa 67:ää prosenttia ja toiseksi mainittu määrä 18:aa prosenttia yhteisyrityksen tutkimustoimintaan suunnattavan unionin rahoitusosuuden enimmäismäärästä ja että jäljellä olevan määrän (68,5 miljoonaa euroa) osalta käynnistettiin kuudes ehdotuspyyntömenettely tammikuussa 2013; panee merkille, että talousarvion toteuttamisessa on edistytty; Kassanhallinta 7. huomauttaa, että joulukuun 2012 lopussa käteisvarojen ja muiden rahavarojen määrä oli 12,3 miljoonaa euroa; toteaa, että tämä on vastoin talousarvion tasapainon periaatetta; muistuttaa yhteisyritystä siitä, että sen on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä talousarvion tasapainon saavuttamiseksi, ja kehottaa yhteisyritystä yhdessä komission kanssa panemaan täytäntöön kaikki tarvittavat toimet vähentääkseen pankkitilillä olevan käteissaldon asianmukaiselle tasolle komission kanssa tehtyjen rahoitussopimusten enimmäismäärien rajoissa; Sisäisen valvonnan järjestelmät 8. panee merkille, että yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkasti ilmoitettujen kulujen ja niihin liittyvien maksujen tukikelpoisuuteen kohdistetut ennakkotarkastukset ja antoi erityyppisiä konsultointipalveluja, joita olivat esimerkiksi varainhoidon valvontaa ja tilintarkastusta koskevien yhteisyrityksen viestintäkampanjoiden valmistelu ja toteutukseen osallistuminen; 9. panee tyytyväisenä merkille, että yhteisyritys sai vuoden 2012 aikana valmiiksi toiminnan jatkuvuutta koskevan suunnitelman ja palautumissuunnitelman; 10. pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja pääjohtajan ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteisyritystä korjaamaan asian pikaisesti; kehottaa yhteisyritystä laatimaan ja ottamaan käyttöön eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat kattavat toimintalinjat; 11. katsoo, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; kehottaa siksi yhteisyritystä esittämään verkkosivustollaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä sekä täytäntöönpanosääntönsä samoin kuin luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja heidän ansioluettelonsa; 12. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia yhteisyrityksen toimintalinjoja laatimalla aiheesta erityiskertomuksen seuraavaan vastuuvapauden myöntämismenettelyyn mennessä; Muut hallintokysymykset 13. kannattaa tilintarkastustuomioistuimen ehdottamia parannuksia seuranta- ja raportointijärjestelmään, joka kattaa tutkimustulosten suojan, levityksen ja siirron; Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä koskevat horisontaaliset näkökohdat 14. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin ja tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla mutta ei yhteisyrityksen osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla; 15. panee merkille, että tarkastuksessa suoritettavan testin suorittaa osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla joko yhteisyritys tai yhteisyrityksen palkkaama ja valvoma ulkopuolinen tilintarkastusyritys; 16. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”, jossa tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa; 17. panee merkille, että tarkastus kattoi myös yhteisten teknologia-aloitteiden perustamisen; 18. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, että yhteisiä teknologia-aloitteita on perustettu tukemaan pitkän aikavälin teollisuusinvestointeja tietyillä tutkimusaloilla; toteaa kuitenkin, että yhteisen teknologia-aloitteen taloudellisen itsenäisyyden toteutuminen on vienyt keskimäärin kaksi vuotta ja komission vastuu on kestänyt yleensä kolmanneksen yhteisten teknologia-aloitteiden oletetusta toiminta-ajasta; 19. panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erityisen onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa, ja yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; 20. kiinnittää huomiota siihen, että komission tähän mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustamien Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyritysten – lukuun ottamatta Galileo-yhteisyritystä – varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin koko toimintakaudelle 21 793 000 000 euroa; 21. panee merkille, että yhteisyritysten vuoden 2012 arvioidut talousarvioon otetut tulot olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa, eli noin 1,8 prosenttia unionin vuoden 2012 yleisestä talousarviosta, ja että noin 618 miljoonaa euroa saatiin yleisestä talousarviosta (käteissuorituksena komissiolta) ja noin 134 miljoonaa euroa yhteisyritysten teollisuuskumppaneilta ja osakkailta; 22. panee merkille, että yhteisyritysten palveluksessa on 409 vakinaista ja väliaikaista toimihenkilöä eli alle prosentti unionin yleisessä talousarviossa (henkilöstötaulukko) hyväksytyistä unionin toimihenkilöistä; 23. muistuttaa, että unionin kokonaisosuudeksi yhteisyrityksistä määritettiin koko toimintakaudelle 11 489 000 000 euroa; 24. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yhteisiä teknologia-aloitteita ja muita yhteisyrityksiä kattavasti erillisessä kertomuksessa ja ottamaan huomioon asiaan liittyvät merkittävät määrät sekä riskit – etenkin maineeseen liittyvät riskit; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt aiemmin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen yhteisyritysten valmiudesta varmistaa yhdessä yksityisten kumppaniensa kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien tuottama lisäarvo ja niiden tehokas täytäntöönpano; toteaa, että yhteisyritysten tarkoituksena on varmistaa pitkän aikavälin teollisuusinvestointien rahoitus ja edistää yksityisiä investointeja tutkimukseen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: Innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttava yhteisyritys |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2008(4) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0200/2014), 1. myöntää innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0339/2013 – 2013/2251(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2008(10) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0200/2014), 1. hyväksyy innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0339/2013 – 2013/2251(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi 20. joulukuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2008(16) ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0200/2014), A. ottaa huomioon, että innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä teknologia-aloitetta toteuttava yhteisyritys (jäljempänä ”yhteisyritys”) perustettiin joulukuussa 2007 kymmenen vuoden ajaksi ja että sen tavoitteena on parantaa huomattavasti lääkekehitysprosessin toimivuutta ja tehokkuutta, jotta lääkeala tuottaisi pitkällä aikavälillä tehokkaampia ja turvallisempia innovatiivisia lääkkeitä; B. toteaa, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa 16. marraskuuta 2009; C. ottaa huomioon, että unioni osarahoittaa yhteisyritystä kymmenen vuoden ajan enintään miljardilla eurolla tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman talousarviosta; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyrityksen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2012 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti; 2. on tyytyväinen, että yhteisyrityksen kesäkuuhun 2013 mennessä päätökseen saamat jälkitarkastukset kattoivat 4,4 miljoonaa euroa (37,3 prosenttia yhteisyrityksen rahoitusosuudesta, joka oli hyväksytty kesäkuuhun 2011 mennessä hyväksyttyä ensimmäistä pyyntöä varten); panee merkille, että näissä ensimmäisissä tarkastuksissa keskityttiin uusiin tai aiemmin tarkastamattomiin unionin tutkimusohjelmien tuensaajiin, joten virhetason voidaan odottaa olevan suurempi sääntöjen vaikeaselkoisuuden vuoksi; 3. pitää huolestuttavana, että yhteisyrityksen itse suorittamien tai teettämien jälkitarkastusten tuloksena havaittu virhetaso oli 5,82 prosenttia; ottaa huomioon, että useimmat näistä virheistä olivat korjattavalta määrältään suhteellisen pieniä (alle 5 000 euroa yhteisyrityksen hyväksi); panee merkille, että sittemmin on toteutettu toimia näiden määrien perimiseksi takaisin tai niiden hyvittämiseksi myöhempien ilmoitusten yhteydessä ja että virhetaso kehittyy edelleen monivuotiselta pohjalta, kun yhä enemmän hankkeita, tuensaajia ja kuluilmoituksia tarkastetaan; huomauttaa, että yhteisyrityksen toteuttamat toimet, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja korjaamaan näitä virheitä, vaikuttavat jäännösvirhetasoon; 4. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi jo toisena vuonna peräkkäin varauman sisältävän lausunnon yhteisyrityksen tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen katsovan, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi, vaikka perustana olevat tarkastetut maksut oli suoritettu ennen vuotta 2012; 5. pitää huolestuttavana, että vuoden lopussa käyttämättä oli vielä suuri määrä vuoden 2012 hallintomenoihin tarkoitetuista maksu- ja maksusitoumusmäärärahoista (26,81 prosenttia maksusitoumusmäärärahoista ja 39,8 prosenttia maksumäärärahoista); toteaa hallintomenoihin tarkoitettujen, käyttämättä jääneiden määrärahojen suuren määrän osoittavan, että ne eivät perustuneet realistisiin, säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä määritettyihin ennakkoarvioihin; Ehdotuspyynnöt 6. pitää myönteisenä, että sopimusten tekemiseen tarvittava aika lyheni vuonna 2012 siten, että lopullisten avustussopimusten tekeminen kesti neljännen ehdotuspyynnön kohdalla 413 päivää ja kuudennen ehdotuspyynnön kohdalla enää 161 päivää; korostaa, että vuonna 2012 yhteisyritys sitoi 351 miljoonaa euroa eli melkein 37 prosenttia käytettävissään olleesta kokonaisbudjetista, joten se edistyi hyvin tavoitteessa käyttää koko tutkimustoimintaan käytettävissä oleva, asetuksen (EY) N:o 73/2008 mukainen 960 miljoonan euron suuruinen unionin rahoitusosuus; 7. panee merkille, että vuoden 2012 lopussa tutkimuskuluja koskevien hyväksyttyjen maksusitoumusten kokonaismäärä oli 736 miljoonaa euroa ja että Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liitto (EFPIA) oli sitonut sen lisäksi 706 miljoonaa euroa; Sisäisen valvonnan järjestelmät 8. korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan yhteisyritys jatkoi riittävien ja kattavien sisäisen valvonnan järjestelmien kehittämistä mutta että lisätoimet ovat kuitenkin tarpeen operatiivisten ja hallinnollisten menettelyjen (erityisesti jälkitarkastusten ja kirjanpitoon liittyvien tilinpäätöstoimien) dokumentoinnissa ja päivityksessä ja että kyseiset menettelyt vähentävät virheriskiä ja epäjohdonmukaisia käytäntöjä; 9. muistuttaa, että komission sisäinen tarkastus (IAS) toimii yhteisyrityksen sisäisenä tarkastajana; huomauttaa, että IAS tarkasti vuonna 2012 yhteisyrityksen i) neuvotteluprosessit, ii) avustussopimusten laadinnan ja iii) ennakkorahoitusprosessit; edellyttää, että IAS kohdistaa tarkastustyönsä alueisiin, joilla riski on suurempi, erityisesti auttaakseen yhteisyritystä pääsemään eroon sen ensimmäisessä jälkitarkastuksessa havaitsemista välimaksuja koskevista asiavirheistä ja varmistaakseen, että yhteisyritys toteuttaa yhdenmukaista tarkastusstrategiaa; 10. panee tyytyväisenä merkille, että tilinpitäjä raportoi vuoden 2012 aikana kirjanpitojärjestelmän validoinnista ja että suurin osa havaituista puutteista korjattiin vuoden loppuun mennessä; 11. pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja toimitusjohtajan ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteisyritystä korjaamaan asian pikaisesti; toteaa, että yhteisyrityksellä on säännöt, joissa vahvistetaan tutkimusehdotuksia arvioivia riippumattomia asiantuntijoita koskevat menettelysäännöt; kehottaa yhteisyritystä kuitenkin laatimaan ja ottamaan käyttöön eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat kattavat toimintalinjat; 12. katsoo, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; kehottaa siksi yhteisyritystä esittämään verkkosivustollaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä sekä täytäntöönpanosääntönsä samoin kuin luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja heidän ansioluettelonsa; 13. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia yhteisyrityksen toimintalinjoja laatimalla aiheesta erityiskertomuksen seuraavaan vastuuvapauden myöntämismenettelyyn mennessä; Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusoikeudet 14. pitää yllättävänä, että yhteisyrityksen perustamista koskevassa neuvoston asetuksessa ei tunnusteta tilintarkastustuomioistuimen oikeutta tarkastaa EFPIAn osakasyritysten luontaissuorituksia, vaikka ne kirjataan yhteisyrityksen tilinpäätökseen; korostaa, että niiden kokonaismäärän arvioidaan yhteisyrityksen toiminta-aikana olevan noin miljardi euroa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tekemään selkoa kyseisen säännöksen vaikutuksista tilintarkastustuomioistuimen vuosittaisessa lausunnossa yhteisyrityksen tileistä; Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä koskevat horisontaaliset näkökohdat 15. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin ja tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla mutta ei yhteisyrityksen osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla; 16. panee merkille, että tarkastuksessa suoritettavan testin suorittaa osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla joko yhteisyritys tai yhteisyrityksen palkkaama ja valvoma ulkopuolinen tilintarkastusyritys; 17. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”, jossa tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa; 18. panee merkille, että tarkastus kattoi myös yhteisten teknologia-aloitteiden perustamisen; 19. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, että yhteisiä teknologia-aloitteita on perustettu tukemaan pitkän aikavälin teollisuusinvestointeja tietyillä tutkimusaloilla; toteaa kuitenkin, että yhteisen teknologia-aloitteen taloudellisen itsenäisyyden toteutuminen on vienyt keskimäärin kaksi vuotta ja komission vastuu on kestänyt yleensä kolmanneksen yhteisten teknologia-aloitteiden oletetusta toiminta-ajasta; 20. panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erityisen onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa, ja yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; 21. kiinnittää huomiota siihen, että komission tähän mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustamien Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyritysten – lukuun ottamatta Galileo-yhteisyritystä – varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin koko toimintakaudelle 21 793 000 000 euroa; 22. panee merkille, että yhteisyritysten vuoden 2012 arvioidut talousarvioon otetut tulot olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa, eli noin 1,8 prosenttia unionin vuoden 2012 yleisestä talousarviosta, ja että noin 618 miljoonaa euroa saatiin yleisestä talousarviosta (käteissuorituksena komissiolta) ja noin 134 miljoonaa euroa yhteisyritysten teollisuuskumppaneilta ja osakkailta; 23. panee merkille, että yhteisyritysten palveluksessa on 409 vakinaista ja väliaikaista toimihenkilöä eli alle prosentti unionin yleisessä talousarviossa (henkilöstötaulukko) hyväksytyistä unionin toimihenkilöistä; 24. muistuttaa, että unionin kokonaisosuudeksi yhteisyrityksistä määritettiin koko toimintakaudelle 11 489 000 000 euroa; 25. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yhteisiä teknologia-aloitteita ja muita yhteisyrityksiä kattavasti erillisessä kertomuksessa ja ottamaan huomioon asiaan liittyvät merkittävät määrät sekä riskit – etenkin maineeseen liittyvät riskit; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt aiemmin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen yhteisyritysten valmiudesta varmistaa yhdessä yksityisten kumppaniensa kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien tuottama lisäarvo ja niiden tehokas täytäntöönpano; toteaa, että yhteisyritysten tarkoituksena on varmistaa pitkän aikavälin teollisuusinvestointien rahoitus ja edistää yksityisiä investointeja tutkimukseen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: ITER-yhteisyritys ja fuusioenergian kehittäminen |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle 27. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom(4) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0198/2014), 1. myöntää ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L‑sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0335/2013 – 2013/2247(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle 27. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom(10) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0198/2014), 1. hyväksyy ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0335/2013 – 2013/2247(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle 27. maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom(16) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0198/2014), A. ottaa huomioon, että eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten (jäljempänä ”yhteisyritys”) perustettiin 35 vuoden ajaksi maaliskuussa 2007; B. ottaa huomioon, että yhteisyrityksen osakkaita ovat komission edustama Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), Euratomin jäsenvaltiot sekä kolmannet maat, jotka ovat tehneet Euratomin kanssa yhteistyösopimuksen hallitun ydinfuusion alalla; C. toteaa, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa maaliskuussa 2008; D. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja asianmukaiset; E. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin antoi 9. lokakuuta 2008 lausunnon nro 4/2008 yhteisyrityksen taloushallintoa koskevista säännöistä; F. ottaa huomioon, että yhteisyritystä perustettaessa sen varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin 9 653 000 000 euroa kaudelle 2007–2014; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että sen jälkeen, kun vuoden 2012 talousarviota oli kahdesti tarkistettu alaspäin, käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,9 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste oli 94,5 prosenttia; 2. panee kuitenkin merkille, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 alkuperäisessä talousarviossa oli maksusitoumusmäärärahoja 503 miljoonaa euroa ja että ilman kyseisiä leikkauksia maksumäärärahojen käyttöaste olisi ollut 71 prosenttia; 3. panee merkille, että operatiivisiin toimiin käytettävissä olleista 1 440 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahoista 55,4 prosenttia toteutettiin vuonna 2012 suorien yksittäisten sitoumusten perusteella ja lopuista tehtiin kokonaissitoumus suuria monitahoisia hankkeita varten, jotka edellyttivät pitkällisiä neuvotteluja ja joista seurasi yksittäisiä sitoumuksia vuonna 2013; 4. panee huolestuneena merkille korkean käteisvarojen saldon, joka oli vuoden lopussa 51 833 097 euroa eli lähes 14 prosenttia vuonna 2012 käytettävissä olleista lopullisista maksumäärärahoista; Sisäisen valvonnan järjestelmät 5. toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan yhteisyrityksen sisäisen valvonnan järjestelmiä ei ollut saatettu täyteen valmiuteen eikä niitä ollut pantu täytäntöön, vaikka asiassa edistyttiin vuonna 2012 huomattavasti; 6. panee merkille, että seuraavat toiminnot on edelleen pantava täytäntöön: 7. pitää ilahduttavana, että yhteisyrityksellä on järjestelmä, jonka avulla tarkastetaan, ovatko toimeksisaajat noudattaneet laadunvarmennusta koskevia vaatimuksia; panee merkille, että jälkikäteen toimitetuissa kuudessa avustuksia koskevassa tilintarkastuksessa ja sääntöjenmukaisuuden tarkastuksessa havaitut virheet koskivat 1,3:a prosenttia tarkastettujen kuluilmoitusten kokonaismäärästä (8,3 miljoonaa euroa); 8. pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja pääjohtajan ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteisyritystä korjaamaan asian pikaisesti; panee merkille, että yhteisyritys on tehnyt vuonna 2013 päätöksen, jossa vahvistetaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt; 9. katsoo, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; kehottaa siksi yhteisyritystä esittämään verkkosivustollaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä sekä täytäntöönpanosääntönsä samoin kuin luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja heidän ansioluettelonsa; 10. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia yhteisyrityksen toimintalinjoja laatimalla aiheesta erityiskertomuksen seuraavaan vastuuvapauden myöntämismenettelyyn mennessä; Operatiiviset hankinnat ja avustukset 11. toteaa, että tilintarkastustuomioistuin testasi viisi operatiivista hankintamenettelyä käsittäneen otoksen; panee avustusten osalta merkille, että ehdotuksia saatiin keskimäärin vain yksi jokaista ehdotuspyyntöä kohden mutta että tämä kertoo kyseisten ehdotuspyyntöjen hyvin erikoistuneesta luonteesta ja lopputuloksesta, johon unionin fuusio-ohjelma on johtanut, kun on pyritty luomaan fuusion eurooppalainen tutkimusalue, jossa minimoidaan päällekkäinen toiminta ja jossa tietyllä alalla aktiiviset ryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään; toteaa tämän ilmenevän selvästi yleiseurooppalaisissa konsortioissa, jotka ovat käytännössä kaikkien F4E-ehdotuspyyntöihin saatujen ehdotusten takana; kehottaa yhteisyritystä laatimaan toimintasuunnitelman, joka sisältää konkreettisia toimia ja määräaikoja, jotta voitaisiin maksimoida kilpailu ja noudattaa ehdotuspyynnön laadinnan, julkaisemisen ja arvioinnin sekä sopimushallinnoinnin aikana periaatetta, jonka mukaan varojen avulla on saavutettava mahdollisimman suuri hyöty; 12. pitää valitettavana, että yhteisyritys ei ole kehittänyt sisäistä menettelyä, jonka avulla arvioitaisiin järjestelmällisesti riskiä, että maksu suoritetaan, vaikka sääntöjen rikkomista koskevan selvityksen arviointi on ITER-organisaatiossa vielä maksupäivänä kesken; kehottaa yhteisyritystä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet ennen maksujen suorittamista toteutettavien tarkastusten tiukentamiseksi, jotta saadaan varmuus yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien vaatimusten noudattamisesta ja perusteena olevien kulujen asianmukaisuudesta; Unionin rahoitusosuus ITERin rakennusvaiheelle 13. muistuttaa, että neuvosto tarkisti vuonna 2010 lopullista kustannuslaskelmaa ITERin rakennusvaihetta koskevasta yhteisyrityksen rahoitusosuudesta ja nosti sen 6,6 miljardiin euroon (arvo vuonna 2008), eli kaksinkertaiseksi alkuperäiseen arvioon verrattuna; 14. toteaa, että ITER-hankkeen hankintaa edeltävistä toimista vuonna 2012 annetussa sisäisen tarkastajan kertomuksessa pantiin merkille, että 15. panee lisäksi merkille, että yhteisyritys korosti syyskuussa 2012 Euroopan kilpailukykyä käsittelevälle neuvostolle laatimassaan edistymiskertomuksessa, että kulupoikkeamien riski oli 180–250 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia tuoreimmasta 6,6 miljardin euron hankekuluarviosta; 16. toteaa, että yhteisyritys sai kesäkuussa 2013 valmiiksi hankkeen rakennusvaiheeseen tarkoitetun unionin rahoitusosuuden kuluarvion päivityksen, jonka mukaan lisäys saattaa olla 290 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia neuvoston hyväksymästä talousarviosta; panee merkille, että arvioitu lisäys johtuu siitä, että ITER-hankekomponenttien kulut ovat kasvaneet merkittävästi; 17. panee erittäin huolestuneena merkille, että yhteisyritys katsoo ITER-hankkeen nykyisen viiteaikataulun olevan epärealistinen; kehottaa yhteisyritystä ITER-kumppaneidensa kanssa vahvistamaan uuden ja luotettavan aikataulun ja tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että aikataulu pitää ja että talousarviosta ei poiketa; Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä koskevat horisontaaliset näkökohdat 18. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin ja tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla mutta ei yhteisyrityksen osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla; 19. panee merkille, että tarkastuksessa suoritettavan testin suorittaa osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla joko yhteisyritys tai yhteisyrityksen palkkaama ja valvoma ulkopuolinen tilintarkastusyritys; 20. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”, jossa tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa; 21. panee merkille, että tarkastus kattoi myös yhteisten teknologia-aloitteiden perustamisen; 22. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, että yhteisiä teknologia-aloitteita on perustettu tukemaan pitkän aikavälin teollisuusinvestointeja tietyillä tutkimusaloilla; toteaa kuitenkin, että yhteisen teknologia-aloitteen taloudellisen itsenäisyyden toteutuminen on vienyt keskimäärin kaksi vuotta ja komission vastuu on kestänyt yleensä kolmanneksen yhteisten teknologia-aloitteiden oletetusta toiminta-ajasta; 23. panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erityisen onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa ja yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; 24. kiinnittää huomiota siihen, että komission tähän mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustamien Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyritysten – lukuun ottamatta Galileo-yhteisyritystä – varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin koko toimintakaudelle 21 793 000 000 euroa; 25. panee merkille, että yhteisyritysten vuoden 2012 arvioidut talousarvioon otetut tulot olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa, eli noin 1,8 prosenttia unionin vuoden 2012 yleisestä talousarviosta, ja että noin 618 miljoonaa euroa saatiin yleisestä talousarviosta (käteissuorituksena komissiolta) ja noin 134 miljoonaa euroa yhteisyritysten teollisuuskumppaneilta ja osakkailta; 26. panee merkille, että yhteisyritysten palveluksessa on 409 vakinaista ja väliaikaista toimihenkilöä eli alle prosentti unionin yleisessä talousarviossa (henkilöstötaulukko) hyväksytyistä unionin toimihenkilöistä; 27. muistuttaa, että unionin kokonaisosuudeksi yhteisyrityksistä määritettiin koko toimintakaudelle 11 489 000 000 euroa; 28. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yhteisiä teknologia-aloitteita ja muita yhteisyrityksiä kattavasti erillisessä kertomuksessa ja ottamaan huomioon asiaan liittyvät merkittävät määrät sekä riskit – etenkin maineeseen liittyvät riskit; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt aiemmin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen yhteisyritysten valmiudesta varmistaa yhdessä yksityisten kumppaniensa kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien tuottama lisäarvo ja niiden tehokas täytäntöönpano; toteaa, että yhteisyritysten tarkoituksena on varmistaa pitkän aikavälin teollisuusinvestointien rahoitus ja edistää yksityisiä investointeja tutkimukseen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vastuuvapaus 2012: SESAR-yhteisyritys |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon SESAR-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen SESAR-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(1), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007(4) ja erityisesti sen 4 b artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(5), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(6) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0197/2014), 1. myöntää SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle vastuuvapauden yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012; 2. esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa; 3. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 2.Euroopan parlamentin päätös 3. huhtikuuta 2014 SESAR-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä (C7‑0336/2013 – 2013/2248(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon SESAR-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen SESAR-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(7), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(8) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007(10) ja erityisesti sen 4 b artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(11), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(12) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0197/2014), 1. hyväksyy SESAR-yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisen; 2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen SESAR-yhteisyrityksen pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja). 3.Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. huhtikuuta 2014, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä SESAR-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 (C7‑0336/2013 – 2013/2248(DEC)) Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon SESAR-yhteisyrityksen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2012, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen SESAR-yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2012 sekä yhteisyrityksen vastaukset(13), – ottaa huomioon neuvoston 18. helmikuuta 2014 antaman suosituksen (05851/2014 – C7‑0053/2014), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(14) ja erityisesti sen 185 artiklan, – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(15) ja erityisesti sen 208 artiklan, – ottaa huomioon yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi 27. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 219/2007(16) ja erityisesti sen 4 b artiklan, – ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(17), – ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(18) ja erityisesti sen 108 artiklan, – ottaa huomioon aiemmat vastuuvapaudesta antamansa päätökset ja päätöslauselmat, – ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A7-0197/2014), A. ottaa huomioon, että SESAR-yhteisyritys (”jäljempänä yhteisyritys”) perustettiin helmikuussa 2007 hallinnoimaan SESAR-ohjelmaa (Single European Sky Air Traffic Management Research), jolla pyritään nykyaikaistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintaa; B. ottaa huomioon, että SESAR-hanke jakautuu Eurocontrolin johdolla toteutettavaan ”määrittelyvaiheeseen” (2004–2007), ensimmäiseen ”kehitysvaiheeseen” (2008–2016), jota rahoitetaan ohjelmakauden 2008–2013 puitteissa ja jota hallinnoi yhteisyritys, ja ”käyttöönottovaiheeseen” (2014–2020), jota toteutetaan rinnakkain ”kehitysvaiheen" kanssa; ottaa huomioon, että käyttöönottovaihetta oletettavasti johtavat teollisuuden yhteistyökumppanit ja alan toimijat ja että tavoitteena on tuottaa ja toteuttaa laajalti uusi ilmaliikenteen hallinnan infrastruktuuri; C. ottaa huomioon, että yhteisyritys aloitti itsenäisen toimintansa vuonna 2007 ja että ”käyttöönottovaihe” on juuri alkamassa; D. ottaa huomioon, että yhteisyritys on julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanke, jonka perustajaosakkaita ovat Euroopan unioni ja Eurocontrol; E. ottaa huomioon, että yhteisyritys omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka se on luonut tai jotka on siirretty sille SESAR-hankkeen kehitysvaihetta varten sen osakkaiden kanssa tehtyjen erityisten sopimusten mukaisesti; F. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset; G. ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin antoi huhtikuussa 2010 lausunnon nro 2/2010 SESAR-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevista säännöistä; H. ottaa huomioon, että SESAR-hankkeen kehitysvaiheen talousarvio vuosiksi 2008–2016 on 2 100 000 000 euroa; Talousarvio- ja varainhallinto 1. panee merkille, että yhteisyrityksen varainhoitovuoden 2012 lopulliseen talousarvioon sisältyi 156 600 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 124 200 000 euroa maksumäärärahoja; toteaa myös, että maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 95 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 86 prosenttia; 2. panee merkille, että vuoden 2012 talousarvion toteutumalaskelma oli vuoden 2012 lopussa 12,4 miljoonaa euroa, kun tulot olivat 107,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 talousarvion ylijäämä 15,6 miljoonaa euroa ja maksut puolestaan 107,3 miljoonaa euroa; 3. huomauttaa, että vuoden lopun käteisvarojen ja muiden rahavarojen määrä oli 15,7 miljoonaa euroa; toteaa, että tämä on vastoin talousarvion tasapainon periaatetta; muistuttaa yhteisyritystä siitä, että sen on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä talousarvion tasapainon saavuttamiseksi; 4. panee merkille, että yhteisyrityksen osakkaille oli 31. joulukuuta 2012 mennessä maksettu 233,8 miljoonaa euroa ja että odotusten mukaan vielä 361,2 miljoonaa euroa maksetaan 31. joulukuuta 2016 mennessä, mikä tekee yhteensä 595 miljoonaa euroa, joka on yhteisyrityksen sen osakkaille lähinnä unionilta saatujen käteisvarojen turvin maksama osarahoitusosuus; kehottaa yhteisyritystä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosina 2008–2016 toteutettavan “kehitysvaiheen” edistymisestä sekä jatkamaan toimiaan, joilla se pyrkii varmistamaan moitteettoman varainhoidon ja talousarvion periaatteiden jatkuvan noudattamisen; Luontaissuoritukset 5. panee merkille, että pääjohtaja hyväksyi 139,2 miljoonan nettomääräiset luontaissuoritukset vuonna 2012, kun luontaissuoritusten määräksi SESARin elinkaaren aikana on arvioitu 1 300 miljoonaa euroa monenvälisen puitesopimuksen määräysten mukaisesti; kehottaa yhteisyritystä ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, mikä validoitujen nettomääräisten luontaissuoritusten kokonaismäärä oli vuoden 2013 lopussa; Sisäisen valvonnan järjestelmät 6. panee merkille, että tilinpitäjä vahvisti perustana olevien toimintaprosessien hyväksynnän vuonna 2013 yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti, ja toteaa, että sisäisen valvonnan järjestelmään ei ollut tehty merkittäviä muutoksia varainhoitovuoden 2012 aikana; 7. kannattaa tilintarkastustuomioistuimen ehdottamia parannuksia seuraavilla ennakkotarkastuksiin liittyvillä aloilla: 8. muistuttaa, että yhteisyritys perustettiin helmikuussa 2007; pitää myönteisenä, että komission sisäinen tarkastus (IAS) ja yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen toiminto aloittivat vuonna 2012 IAS:n yhteisyritystä varten vuosiksi 2012–2014 laatiman koordinoidun strategisen tarkastussuunnitelman täytäntöönpanon; panee merkille, että IAS suoritti ohjelma/hanketarkastuksen ja tietotekniikkaan liittyvien riskien arvioinnin, kun taas yhteisyrityksen sisäisen tarkastuksen yksikkö (IAC) tutki kolme tarjouspyyntöä ja tarkasti neljän sisäisen valvonnan standardin täytäntöönpanon; odottaa IAS:n seuraavan talousarviomenoja tarkasti, etenkin luontaissuoritusten arviointia ja yhteisyrityksen 15 osakkaalle suoritettavia maksuja ohjelmatoimista, joissa on mukana yli 100 yksityisen ja julkisen sektorin osallistujaa ja alihankkijaa; 9. pitää valitettavana, että hallintoneuvoston jäsenten ja pääjohtajan ansioluettelot eivät ole julkisesti saatavilla; kehottaa yhteisyritystä korjaamaan asian pikaisesti; panee merkille, että yhteisyritys päivitti vuonna 2012 käytännesääntöjään, joissa esitetään selkeät säännöt eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi; 10. katsoo, että korkea avoimuuden taso on tärkeä tekijä eturistiriitojen riskin vähentämisessä; kehottaa siksi yhteisyritystä esittämään verkkosivustollaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintalinjansa ja/tai järjestelynsä sekä täytäntöönpanosääntönsä samoin kuin luettelon hallintoneuvoston jäsenistä ja heidän ansioluettelonsa; 11. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta seuraamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia yhteisyrityksen toimintalinjoja laatimalla aiheesta erityiskertomuksen seuraavaan vastuuvapauden myöntämismenettelyyn mennessä; Osakkaiden rahoitusosuuksien maksaminen 12. toivoo saavansa täysin avoimesti tiedot siitä, noudatettiinko osakkaiden yhteisyritykselle maksamille käteissuorituksille asetettua määräaikaa vuonna 2012; muistuttaa, että osakkaiden yhteisyritykselle maksamat käteissuoritukset muodostavat 10 prosenttia niiden hanketta koskevasta kokonaisrahoitusosuudesta; SESAR-ohjelman tavoitteet 13. muistuttaa kehottaneensa yhteisyritystä tiedottamaan edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, missä vaiheessa SESAR-ohjelman yli 310 tutkimus-, kehittämis- ja hallinnointihankkeen täytäntöönpano on, ja esittämään saavutetut tulokset; 14. korostaa, että SESAR-hankkeen kehitysvaiheen talousarvio on 2,1 miljardia euroa, josta EU, Eurocontrol ja toimiin osallistuvat julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit vastaavat yhtä suurin osuuksin; 15. kiinnittää huomiota julkisen sektorin kumppaneihin liittyviin riskeihin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeissa; korostaa, että käyttöönottovaihetta (2014–2020) oletettavasti johtavat teollisuuden yhteistyökumppanit ja alan toimijat ja että tavoitteena on tuottaa ja toteuttaa laajalti uusi ilmaliikenteen hallinnan infrastruktuuri; 16. muistuttaa, että yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä kaikkia sen käytettävissä olevia taloudellisia resursseja saattaakseen SESAR-ohjelman hyödyntämiseen tarvittavan teknologian kehittämisen ja toiminnalliset parannukset päätökseen ajoissa; toteaa suositelleensa aiemmin, että mahdollisia eturistiriitakysymyksiä ei lakaista maton alle vaan niihin paneudutaan asianmukaisesti; 17. korostaa, että SESAR-yhteisyrityksellä on keskeinen rooli koordinoitaessa ja toteutettaessa tutkimusta SESAR-hankkeessa, joka on yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan hankkeen kulmakivi; toteaa lisäksi, että SESAR-hanke etenee pian käyttöönottovaiheeseensa, jota komission ja jäsenvaltioiden olisi huolella seurattava varmistaakseen hankkeen toteutumisen määräajassa; 18. huomauttaa, että yhteisyrityksen onnistuminen SESAR-ohjelman täytäntöönpanossa on ratkaisevan tärkeää uudenaikaisen eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän kehittämisen kannalta; muistuttaa, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteutuminen riippuu siitä, miten tässä onnistutaan; Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyrityksiä koskevat horisontaaliset näkökohdat 19. panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin ja tapahtumien testaamisen yhteisyrityksen tasolla mutta ei yhteisyrityksen osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla; 20. panee merkille, että tarkastuksessa suoritettavan testin suorittaa osakkaiden tai lopullisten edunsaajien tasolla joko yhteisyritys tai yhteisyrityksen palkkaama ja valvoma ulkopuolinen tilintarkastusyritys; 21. pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta nro 2/2013 ”Onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?”, jossa tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio varmistanut tehokkaan täytäntöönpanon seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa; 22. panee merkille, että tarkastus kattoi myös yhteisten teknologia-aloitteiden perustamisen; 23. yhtyy tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, että yhteisiä teknologia-aloitteita on perustettu tukemaan pitkän aikavälin teollisuusinvestointeja tietyillä tutkimusaloilla, mutta toteaa kuitenkin, että yhteisen teknologia-aloitteen taloudellisen itsenäisyyden toteutuminen on vienyt keskimäärin kaksi vuotta ja komission vastuu on kestänyt yleensä kolmanneksen yhteisten teknologia-aloitteiden oletetusta toiminta-ajasta; 24. panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan jotkin yhteiset teknologia-aloitteet ovat saaneet erityisen onnistuneesti pk-yrityksiä mukaan hankkeisiinsa, ja yhteisten teknologia-aloitteiden myöntämästä rahoituksesta lähes 21 prosenttia on suunnattu pk-yrityksille; 25. kiinnittää huomiota siihen, että komission tähän mennessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustamien Euroopan unionin tutkimuksen yhteisyritysten – lukuun ottamatta Galileo-yhteisyritystä – varojen ohjeelliseksi kokonaismääräksi määritettiin koko toimintakaudelle 21 793 000 000 euroa; 26. panee merkille, että yhteisyritysten vuoden 2012 arvioidut talousarvioon otetut tulot olivat yhteensä 2,5 miljardia euroa, eli noin 1,8 prosenttia unionin vuoden 2012 yleisestä talousarviosta, ja että noin 618 miljoonaa euroa saatiin unionin yleisestä talousarviosta (käteissuorituksena komissiolta) ja noin 134 miljoonaa euroa yhteisyritysten teollisuuskumppaneilta ja osakkailta; 27. panee merkille, että yhteisyritysten palveluksessa on 409 vakinaista ja väliaikaista toimihenkilöä eli alle prosentti unionin yleisessä talousarviossa (henkilöstötaulukko) hyväksytyistä unionin toimihenkilöistä; 28. muistuttaa, että unionin kokonaisosuudeksi yhteisyrityksistä määritettiin koko toimintakaudelle 11 489 000 000 euroa; 29. kehottaa tilintarkastustuomioistuinta analysoimaan yhteisiä teknologia-aloitteita ja muita yhteisyrityksiä kattavasti erillisessä kertomuksessa ja ottamaan huomioon asiaan liittyvät merkittävät määrät sekä riskit – etenkin maineeseen liittyvät riskit; muistuttaa, että parlamentti on pyytänyt aiemmin tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen yhteisyritysten valmiudesta varmistaa yhdessä yksityisten kumppaniensa kanssa unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien tuottama lisäarvo ja niiden tehokas täytäntöönpano; toteaa, että yhteisyritysten tarkoituksena on varmistaa pitkän aikavälin teollisuusinvestointien rahoitus ja edistää yksityisiä investointeja tutkimukseen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Vuosikertomus 2012 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ‑ Petostentorjunta |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon päätöslauselmansa aikaisemmista komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) vuosikertomuksista, – ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2013 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2012” (COM(2013)0548) sekä sitä täydentävät asiakirjat (SWD(2013)0283, SWD(2013)0284, SWD(2013)0285, SWD(2013)0286 ja SWD(2013)0287), – ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston kertomuksen ”Vuosikertomus 2012”, – ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012 ja toimielinten vastaukset(1), – ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (COM(2013)0534), – ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”OLAFin hallinnon parantaminen ja sen tutkimuksissa sovellettavien menettelytakeiden vahvistaminen: asteittainen lähestymistapa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen tueksi” (COM(2013)0533), – ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Unionin taloudellisten etujen parempi suojaaminen perustamalla Euroopan syyttäjänvirasto ja uudistamalla Eurojust” (COM(2013)0532), – ottaa huomioon 26. toukokuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen rikosoikeuden ja hallinnollisten tutkimusten avulla – Kokonaisvaltainen politiikka veronmaksajien rahojen suojaamiseksi” (COM(2011)0293; – ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille ‑aloite” (COM(2011)0376), – ottaa huomioon 6. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi” (COM(2012)0722), – ottaa huomioon 26. syyskuuta 2013 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin talousarvion suojaamisesta vuoden 2012 loppuun (COM(2013)0682), – ottaa huomioon 13. joulukuuta 2013 annetun komission tiedonannon nettomääräisten rahoitusoikaisujen soveltamisesta jäsenvaltioissa maatalouden ja koheesiopolitiikan osalta (COM(2013)0934), – ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille aiheesta ”EU:n korruptiontorjuntakertomus” (COM(2014)0038), – ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2013 annetun neuvoston direktiivin 2013/43/EU yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tiettyjen petosalttiiden tavaroiden luovutuksiin ja tiettyjen petosalttiiden palvelujen suorituksiin vapaaehtoisesti ja tilapäisesti sovellettavan käännetyn verovelvollisuuden osalta(2), – ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2013 annetun neuvoston direktiivin 2013/42/EU yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäveropetosten vastaisen nopean reagoinnin mekanismin osalta(3), – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)0363), – ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 250/2014 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavia toimia tukevan ohjelman (Herkules III -ohjelma) perustamisesta ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta(4), – ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU käyttöoikeussopimusten tekemisestä(5), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan, – ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta(6), – ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7), – ottaa huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston valvontakomitean lausunnon nro 1/2014 petostentorjuntaviraston tutkintapolitiikan painopistealueista, – ottaa huomioon 18. joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta(8), – ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta 2011 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta(9), – ottaa huomioon 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n toimista korruption torjumiseksi(10), – ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa kannanoton Euroopan unionin korruption vastaisiin pyrkimyksiin(11) sekä 6. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon korruption torjumisesta EU:ssa (COM(2011)0308), – ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi(12), – ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, – ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0195/2014), A. ottaa huomioon, että komission arvioiden mukaan EU:ssa menetetään veropetosten, veronkierron, verojen välttämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi joka vuosi arviolta 1 000 miljardia euroa potentiaalisia verotuloja, mikä merkitsee jokaiselle EU:n kansalaiselle noin 2 000 euron vuotuista kustannusta; B. ottaa huomioon, että EU:n taloudellisten etujen suojeleminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista unionin poliittisessa toimintasuunnitelmassa, jolla vahvistetaan ja lisätään kansalaisten luottamusta ja taataan varojen moitteeton käyttö; C. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella vahvistettiin merkittävästi välineitä EU:n taloudellisten etujen suojelemiseksi ja velvoitettiin sekä EU että sen jäsenvaltiot torjumaan kaikkia EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavia laittomia toimintoja; D. ottaa huomioon, että unionin taloudellisten etujen suojeleminen petoksilta ja kaikelta muulta laittomalta toiminnalta on erityisen vaativa, välttämätön ja kiireellinen haaste EU:n oikeusjärjestelmien ja -perinteiden monimuotoisuuden vuoksi; E. ottaa huomioon, että unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi ja petosten torjumiseksi tarvitaan yhdennettyä lähestymistapaa, joka sisältää strategiat petosten ja korruption torjunnasta koko unionin alueella sovellettavien tehokkaiden, johdonmukaisten ja yhtenäisten oikeudellisten toimintojen avulla; ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot jakavat tämän vastuun ja että komission ja jäsenvaltioiden läheinen yhteistyö on välttämätöntä varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina; F. ottaa huomioon, että Euroopan petostentorjuntaviraston vastuulla on suojella unionin taloudellisia etuja tutkimalla petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ja että petostentorjuntaviraston valvontakomitea perustettiin sen riippumattomuuden lujittamiseksi ja varmistamiseksi siten, että valvontakomitea valvoo säännöllisesti petostentorjuntaviraston tutkintatoimien toteuttamista; G. ottaa huomioon, että noin 80 prosentissa tapauksista jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa unionin talousarvion toteutuksesta; H. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot vastaavat alv-määräytymisperusteen laskennasta, alv-verokannan muutoksista sekä omien varojen kantamisesta ja että näillä kolmella tekijällä on vaikutusta unionin talousarvioon; I. ottaa huomioon, että komissio on hiljattain esittänyt parlamentin pyynnöstä useita merkittäviä aloitteita, jotka koskevat strategisia petostentorjuntatoimenpiteitä; J. toteaa, että kaikenlaisten veropetosten ja veronkierron sekä korruption laajuus EU:ssa horjuttaa kansalaisten uskoa ja luottamusta unioniin ja että takeita julkisten menojen luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä on lisättävä; Euroopan unionin petostentorjuntamekanismien vahvistaminen 1. painottaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa torjuakseen unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia, lahjontaa ja kaikkea laitonta toimintaa; muistuttaa, että komission ja jäsenvaltioiden välinen tiivis yhteistyö ja koordinointi ovat olennaisia unionin taloudellisten etujen tehokkaan suojelun takaamiseksi, joten niitä on ratkaisevan tärkeää vahvistaa ja tehostaa mahdollisimman paljon; muistuttaa, että unionin taloudellisten etujen suojaaminen niin tulojen kuin menojen osalta edellyttää yhtäläistä valppautta; 2. muistuttaa, että petokset ovat tahallista väärinkäytöksiä ja tietyissä tapauksissa rikollista toimintaa ja sääntöjenvastaisuudella tarkoitetaan, että sääntöä ei noudateta; pahoittelee, että komission kertomuksessa ei käsitellä petoksia yksityiskohtaisesti ja että siinä käsitellään sääntöjenvastaisuuksia hyvin yleisesti; muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklassa käsitellään petoksia eikä sääntöjenvastaisuuksia, ja kehottaa tekemään eron petosten ja virheiden tai sääntöjenvastaisuuksien välillä; 3. panee merkille komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2012 (jäljempänä ”komission vuosikertomus”); toteaa Euroopan parlamentin pyynnöstä, että kertomuksesta käy ilmi kaksi uutta tekijää:
4. pyytää komissiota esittämään parlamentille vuosittain annettavan PIF-kertomuksen esittelemistä koskevan menettelyn käynnistämisen yhteydessä parlamentille kertomuksen siitä, miten komissio on noudattanut ja pannut täytäntöön parlamentin edeltävän vuoden PIF-kertomuksesta hyväksymiä suosituksia, ja esittämään perustellun selityksen pyynnöistä, joita komissio ei ole ottanut huomioon tai joita se ei ole voinut panna täytäntöön; pyytää myös OLAFia ryhtymään samoihin toimenpiteisiin parlamentin kyseisessä kertomuksessa pyytämien toimenpiteiden osalta; 5. on tyytyväinen komission parlamentin pyynnöstä toteuttamiin keskeisiin aloitteisiin, joilla pyritään määrittämään uusi eurooppalainen lainsäädäntökehys petostentorjunnan alalla, ja erityisesti ehdotukseen direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin, jolla pyritään selventämään ja yhdenmukaistamaan EU:n talousarvioon kohdistuvia rikkomuksia koskevaa jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöä (COM(2012)0363), ehdotukseen neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (COM(2013)0534), ehdotukseen asetukseksi Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) (COM(2013)0535) sekä muutettuun ehdotukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999 muuttamisesta ja petostentorjuntaviraston tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden prosessuaalisten oikeuksien vahvistamisesta; toteaa, että näiden eri säädösten asianmukainen kalibrointi ja perusteellinen arviointi on tärkeää; kehottaa neuvostoa käyttämään neuvottelujen päätökseen saattamiseen riittävästi aikaa vankan eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen luomiseksi ja unionin taloudellisten etujen suojaamisen olemassa olevan institutionaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi; korostaa, että on vältettävä liian aikaisin tapahtuvaa siirtymistä tiiviimpään yhteistoimintamenettelyyn; suhtautuu myös myönteisesti toimintasuunnitelmaan veropetosten ja veronkierron torjunnan vahvistamiseksi ja unionin alv-järjestelmän uudistamiseen, jotka molemmat aloitettiin vuonna 2011; 6. toteaa, että vuonna 2012 petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä on pysynyt varsin vakaana verrattuna vuoteen 2011, koska vuonna 2012 petoksiksi ilmoitettuja sääntöjenvastaisuuksia ilmoitettiin 1 231 tapausta ja niiden taloudellinen vaikutus väheni hieman ollen 392 miljoonaa euroa; panee merkille, että suurin osa petoksista liittyi koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan – pääasiassa maaseudun kehittämiseen ja kalastukseen – aloihin, jotka ovat edelleen kaksi kriittistä alaa ja joiden osalta taloudelliseksi vaikutukseksi on arvioitu 279 miljoonaa euroa ja 143 miljoonaa euroa; painottaa kuitenkin, että petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä ja niiden summat liittyvät yleisesti petoksen laajempaan määritelmään, eikä niiden pidä katsoa kuvaavan petosten määrää; pyytää erottamaan selkeästi toisistaan petokset, virheet ja sääntöjenvastaisuudet vuoden 2013 vuosikertomuksessa Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta; 7. toteaa, että vuonna 2012 komissiolle ilmoitettujen muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä nousi noin kuusi prosenttia verrattuna vuoteen 2011, ja niiden taloudellinen vaikutus oli noin 2,9 miljardia euroa (yli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2011, erityisesti koheesiopolitiikan ja suorien menojen aloilla); on huolissaan siitä, että lisäys aiheutuu pääasiassa suuria summia koskevista sääntöjenvastaisuuksista, mutta se heijastaa myös ohjelmien päättyessä ilmoitettuja järjestelmällisiä sääntöjenvastaisuuksia; 8. panee merkille, että komission jäsenvaltioiden osalta vuonna 2012 toteuttamat korjaavat toimenpiteet lisääntyivät merkittävästi – pääasiassa koheesiopolitiikan alalla – jopa 3,7 miljardiin euroon, mikä sekin johtuu ohjelmakauden 2000–2006 päättymisestä; 9. toteaa, että komission jäsenvaltioille vuonna 2011 antamien suositusten – jotka koskivat erityisesti petoksiksi ja muiksi kuin petoksiksi ilmoitettuja sääntöjenvastaisuustapauksia, sääntöjenvastaisten määrien takaisinperintää, rikosoikeudellisten tutkimusten tulosten seurantaa ja petostilastojen parantamista – täytäntöönpano oli kokonaisuudessaan asianmukaista, ja pitää valitettavana, että kaikkia huolenaiheita ei otettu täysimääräisesti huomioon; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission vuosina 2011 ja 2012 antamia suosituksia ja varmistamaan komission vuoden 2012 kertomuksessaan niille osoittamien suositusten perusteelliset jatkotoimet sekä toimittamaan perustellun selityksen tapauksissa, joissa suosituksia ei ole noudatettu; 10. kehottaa tutkimaan mahdollisuutta perustaa petosten torjuntaan erikoistuva Euroopan tullivirkailijoiden ryhmä, joka työskentelee kansallisten tulliviranomaisten tukena; 11. toteaa, että vuonna 2012 paljastuneista petoksista ja muista sääntöjenvastaisuuksista takaisin perittävä määrä oli perinteisten omien varojen alalla 444 miljoonaa euroa, josta jäsenvaltiot olivat jo perineet takaisin 208 miljoonaa euroa; panee merkille, että vuonna 2012 perittiin takaisin vielä 83 miljoonaa euroa, joka liittyi vuosina 1989–2011 havaittuihin tapauksiin; Tulot – omat varat 12. pitää valitettavana, että omista varoista saatavat tulot eivät ole enää EU:n talousarvion varojen pääasiallinen lähde ja muodostavat näistä varoista 20 prosenttia, minkä vuoksi arvonlisäveron ja tullien moitteettomalla kantamisella on vaikutusta sekä jäsenvaltioiden talouteen ja Euroopan unionin talousarvioon että eurooppalaisiin veronmaksajiin; muistuttaa, että komission arvioiden mukaan Euroopan unionissa menetetään veropetosten ja veronkierron vuoksi joka vuosi arviolta 1 000 miljardia euroa potentiaalisia verotuloja, mikä merkitsee jokaiselle EU:n kansalaiselle noin 2 000 euron vuotuista kustannusta; 13. on tyytyväinen komission toimintasuunnitelmaan veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi; vaatii sekä komissiota että jäsenvaltioita asettamaan jatkossakin veropetosten ja veronkierron torjunnan absoluuttiseksi painopistealueeksi, minkä vuoksi jäsenvaltioiden välille sekä jäsenvaltioiden ja komission välille on laadittava vahvistettu ja moniulotteinen yhteistyö- ja koordinointistrategia, jonka avulla voidaan hyödyntää paremmin nykyisiä välineitä, vahvistaa olemassa olevaa lainsäädäntöä, hyväksyä vireillä olevia ehdotuksia ja tehdä hallinnollista yhteistyötä; katsoo, että myös kunkin jäsenvaltion sisäisen vero-, poliisi- ja oikeusviranomaisten välisen yhteistyön vahvistaminen on erittäin tärkeää; toteaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä varhaisen vaiheen havaitsemis- ja ehkäisymekanismeihin, tulosten arviointiin, tulojen perimisjärjestelmien kehittämiseen ja ennen kaikkea tulliliikenteen valvonnan vahvistamiseen, koska se muodostaa yhä ympäristön, jossa esiintyy eniten järjestelmällistä korruptiota Euroopassa; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan aktiivisemmin kansainvälisellä tasolla pääasiassa läpinäkyvyyteen, hyvään hallintotapaan ja tietojen vaihtamiseen perustuvien yhteistyönormien laatimiseksi; 14. kehottaa komissiota toteuttamaan säännöllisin väliajoin vertailevan analyysin perinteisten omien varojen kansallisten keruujärjestelmien toiminnan eroista, mukaan lukien sellaisten parhaiden menettelyjen määrittäminen, joilla takaisinperintä voidaan hoitaa tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa, ja näiden menettelyjen levittäminen, sekä ehdottamaan tarvittaessa soveltuvia toimenpiteitä; 15. on huolissaan siitä, että vaikka perinteisiin omiin varoihin liittyvien muiksi kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuustapausten määrä pysyi vuonna 2012 ennallaan, niiden ilmoitettu kokonaisarvo oli 20 prosenttia suurempi kuin kauden 2008–2012 keskiarvo; 16. kehottaa laajentamaan arvonlisäverojen osalta teoreettisten ja todellisten tulojen välisten erojen analysointia ja sisällyttämään sen komission kertomukseen, jotta saadaan parempi kuva unionin talouden menetetyistä tuloista; muistuttaa, että veronkierron ja pimeän talouden torjumisen on oltava komission ja jäsenvaltioiden pysyvät tavoite; Valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä (EMCS) 17. on tyytyväinen siihen, että 98 prosenttia perinteisistä omista varoista kerätään ilman erityisiä ongelmia, mutta kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan jäljellä olevia kahta prosenttia koskevien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien osalta; 18. panee merkille, että valvontaviranomaiset ovat todenneet rikollisryhmien tekemien valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmän (EMCS) väärinkäytösten lisääntyneen; katsoo, että EMCS-järjestelmässä kuljetettavien tavaroiden fyysisessä valvonnassa on puutteita; korostaa, että valvontaan tehtävä lisäinvestointi voi johtaa kerättyjen verojen määrän kasvuun ja entistä tehokkaampaan veronkierron ehkäisemiseen; panee lisäksi merkille, että neuvoston direktiivin 2008/118/EY 21 artiklan 3 kohdan ja 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti lähtö- ja määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä sähköinen tarkastus sähköisen hallinnollisen asiakirjan luonnoksessa ja vastaanottoraportissa oleville tiedoille; on vakuuttunut siitä, että on vahvistettava kriteerit, joiden mukaan jäsenvaltion toimivaltainen laitos tarkastaa tavarat, jotka ovat valmiita fyysisesti lähetettäviksi ja/tai vastaanotettaviksi; 19. katsoo, että entistä tiukempien tarkastusten lisäetuna rikollisten pelkästään petostensa helpottamiseksi perustamat yritykset tai pöytälaatikkoyritykset voitaisiin raivata pois; panee merkille, että tähän asti liiketoiminnan harjoittajat ovat itse vahvistaneet valmisteveron alaisten tavaroiden lähettämistä ja vastaanottamista koskevat tiedot EMCS-järjestelmässä; pyytää komissiota tekemään aloitteen EMCS-käyttöoikeuksien kiristämisestä siten, että niihin sisältyy kaupankäyntiä edeltävän vaatimustenmukaisuuden kattava historia, jolloin liiketoiminnan harjoittajalle voidaan myöntää ”valtuutetun taloudellisen toimijan” (”luotettavan liiketoiminnan harjoittajan”) asema siten, että ainoastaan kyseisen aseman saaneet voivat toimia EMCS-järjstelmässä suoraan ja itsenäisesti; kehottaa komissiota esittämään tulokset meneillään olevista tutkimuksista, jotka koskevat tarvetta muuttaa direktiiviä 2008/118/EY; 20. vaatii tehostamaan jäsenvaltioiden rekisteriä käyttäviin henkilöihin ja yrityksiin kohdistamat tarkastuksia ja tekemään ne kattavammiksi; katsoo, että tavaroista on helppo olla tekemättä ilmoitusta valmisteverojen kiertämiseksi; pyytää tässä yhteydessä, että veroviranomaiset tekisivät entistä tiiviimpää yhteistyötä; 21. katsoo, että valtuutettujen varastojen välillä tehtävien valmisteveron alaisten siirtojen määräajat ovat epärealistisen pitkät; katsoo, että tällaisten määräaikojen ansiosta samaan ilmoitukseen voidaan sisällyttää useita siirtoja ja muutoksia ennen kuin luovutuspäivämäärä lisätään järjestelmään; vaatii, että lähettäjän on välittömästi ilmoitettava muutoksista ilmoitetun määräjäsenvaltion ja uuden määräjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle; pyytää lisäksi, että valmisteveron alaisten tavaroiden vastaanottoraportin antamisen enimmäisaika olisi yksi arkipäivä ja että kyseinen aika lasketaan ja määritetään kutakin toimitusta varten käytetyn kuljetustyypin sekä lähtö- ja määräpaikkojen välisen etäisyyden mukaan; 22. katsoo, että tullivarastojen perustamiseen vaadittavat vakuudet ovat liian matalat valmisteveron alaisten tavaroiden arvoon nähden; katsoo, että olisi vahvistettava tavaroiden tyypistä ja kaupan todellisesta määrästä riippuva muuttuja; 23. on huolissaan siitä, että jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön omat EMCS-järjestelmänsä komission yleisesti määrittelemien vaatimusten mukaisesti; pyytää tässä yhteydessä komissiota tekemään aloitteen koko EU:n kattavasta yhtenäisemmästä järjestelmästä; Arvonlisävero 24. panee merkille, että komissio rahoitti alv-järjestelmän vahvistamista unionissa ja veronkierron vähentämistä koskevan toimintansa yhteydessä vuonna 2013 julkaistun arvonlisäverovajausta (VAT Gap) koskevan tutkimuksen, ja sen mukaan noudattamatta jättämisen tai perimättä jättämisen vuoksi vuonna 2011 menetettiin 193 miljardin euron edestä alv-tuloja (1,5 prosenttia BKT:sta); painottaa kuitenkin, että arvonlisäverovajaus ei johdu pelkästään petoksista, vaan syitä ovat myös muun muassa konkurssit ja maksukyvyttömyys, tilastolliset virheet, maksuviivästykset ja veronkierto; katsoo tässä yhteydessä, että on ilmeistä, että arvonlisäverovajauksen tehokas torjunta edellyttää monialaista ja yhdenmukaista lähestymistapaa; korostaa uusien strategioiden käyttöönoton tärkeyttä ja EU:n olemassa olevien rakenteiden tehokkaampaa hyödyntämistä arvonlisäveropetosten torjunnan tehostamiseksi; 25. on tyytyväinen siihen, että joulukuussa 2011 käynnistetty alv-uudistus on jo tarjonnut merkittäviä välineitä alv-petoksilta suojautumiseen entistä paremmin; on tyytyväinen siihen, että arvonlisäveropetosten vastaista nopean reagoinnin mekanismia ja tiettyjen petosalttiiden tavaroiden luovutuksiin ja tiettyjen petosalttiiden palvelujen suorituksiin vapaaehtoisesti ja tilapäisesti sovellettavaa käännettyä verovelvollisuutta koskevat direktiivit hyväksyttiin lopulta heinäkuussa 2013, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan ne nopeasti täytäntöön; 26. katsoo myös, että on painotettava tarvetta tehdä alv-järjestelmästä yksinkertaisempi kaikille yrityksille kaikkialla Euroopassa; suhtautuukin myönteisesti uusiin toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan sähköistä laskutusta, sekä pieniä yrityksiä koskeviin vuonna 2013 voimaantulleisiin erityissäännöksiin valmisteltaessa koko unionin kattavan arvonlisäveroilmoitusmallin käyttöönottoa; toivoo, että vuonna 2015 käyttöön otettava sähköisten palvelujen ja televiestintäyritysten keskitetty asiointipiste helpottaa todella vaatimusten noudattamista siten, että alv-menettelyjä yksinkertaistetaan yritysten osalta; 27. kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan kansallisia verojärjestelmiään, jotta niistä saataisiin entistä yksinkertaisempia, oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia, jotta helpotetaan vaatimusten noudattamista, estetään ja ehkäistään petoksia ja veronkiertoa ja rangaistaan niistä sekä parannetaan veronkantoa; pyytää jäsenvaltioita ottamaan huomioon myös komission vuonna 2013 laatimat maakohtaiset suositukset; on tyytyväinen siihen, että komissio on toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita laajentamaan kansallisia veropohjia ja rajoittamaan verovapautuksia ja -vähennyksiä, mikä antaisi jäsenvaltioille sekä mahdollisuuden yksinkertaistaa verojärjestelmiään että välttää tavanomaisen alv-kannan korotuksia; Petoksiksi ilmoitetut ja Euroopan unionin talousarvioon kohdistuvat sääntöjenvastaisuudet 28. painottaa, että tosiasiassa vuonna 2012 petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä ja niiden vaikutus pysyivät käytännössä samalla tasolla kuin edellisenä vuonna; 29. panee merkille, että petollisen toiminnan aloittamisesta sen havaitsemiseen menee keskimäärin kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta; panee lisäksi merkille, että kestää vielä 7–8 kuukautta, ennen kuin sääntöjenvastaisuudesta ilmoitetaan komissiolle; on huolissaan siitä, että mahdolliset ohjeet, joiden mukaan jäsenvaltiot ilmoittavat petoksiksi ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista ja/tai muista sääntöjenvastaisuuksista petostentorjuntavirastolle, vaihtelevat yksittäisten jäsenvaltioiden lisäksi eri politiikanaloilla; vaatii komissiota laatimaan Euroopan laajuiset ohjeet petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien ja/tai muiden sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisesta petostentorjuntavirastolle; suosittaa, että unionin toimielinten henkilöstöön kuuluvat velvoitetaan ilmoittamaan viipymättä ja ilman, että ilmoitus vaarantaa ilmoittajan vastuullisuuden, petostentorjuntavirastolle petoksesta, jonka nämä saavat tietoonsa tehtävänsä yhteydessä; 30. panee merkille, että tulojen osalta vuonna 2012 petoksiksi ilmoitettujen tapausten määrä on 20 prosenttia pienempi kuin vuosina 2008–2012 keskimäärin; on tyytyväinen siihen, että komission toteuttamista analyyseistä ilmenee, että määrät olivat selvästi laskussa kyseisellä ajanjaksolla; 31. toteaa menojen osalta, että petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä ja arvo eivät ole lisääntyneet merkittävästi, ja että havaitut toimintatavat ovat tuttuja ja että ajanjaksolla 2008–2012 viisi prosenttia ilmoitetuista tapauksista oli petoksia; toteaa, että aiempien vuosien tavoin suurin osa petoksiksi ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista havaittiin koheesiopolitiikan alalla: 50 prosenttia kokonaismäärästä ja 63 prosenttia niihin liittyvistä rahamääristä; painottaa, että petoksiksi ilmoitetuista 1 194 sääntöjenvastaisuudesta yhdeksään liittyy korruptiota ja että kaikki tapaukset havaittiin koheesiopolitiikan alueella; on huolissaan siitä, että määrä on lisääntymässä; panee huolestuneena merkille yksinkertaisten petosten lisääntymisen, joka voi liittyä siihen, että talouskriisin yhteydessä petoksia yrittävät tehdä myös sellaiset edunsaajat, jotka eivät normaalioloissa syyllistyisi rikokseen; katsoo, että kyseisiä suuntauksia on valvottava ja tutkittava tulevina vuosina; 32. kehottaa pitämään EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavaa korruptiota petoksena SEUT‑sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja sisällyttämään sen Euroopan komission vuosikertomukseen ”Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta”; 33. toteaa, että luonnonvarojen osalta (maatalous, maaseudun kehittäminen ja kalatalous) petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä lisääntyi lähes 50 prosenttia verrattuna vuoteen 2011, koska yhdestä ainoasta valtiosta ilmoitettiin 56 tapausta, joissa toimintatapa oli sama ja jotka liittyivät samaan tutkimukseen ja koskivat yksinomaan Euroopan maatalouden tukirahastoa; panee merkille, että todettujen petosten osuus on hieman keskimääräistä suurempi maatalouden alalla – noin kuusi prosenttia kaikista ajanjaksolla 2008–2012 ilmoitetuista tapauksista; 34. toteaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla jäsenvaltiot perivät varainhoitovuoden 2012 aikana edunsaajilta takaisin 169,4 miljoonaa euroa, mutta edunsaajilta oli perittävä takaisin vielä 1 216,8 miljoonaa euroa kyseisen vuoden lopussa; panee merkille, että 43 prosentin takaisinperintäasteeseen vaikuttavat olennaisesti kuuden jäsenvaltion(13) osoittamat matalat takaisinperintäasteet (alle 30 prosenttia); kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin huomattavasti korkeamman takaisinperintäasteen varmistamiseksi; 35. toteaa, että koheesiopolitiikka on useiden varainhoitovuosien ajan osoittautunut kriittisimmäksi alaksi, ja eniten huomiota on kiinnittänyt aluekehityspolitiikka, mutta toteaa, että petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä on kuitenkin pysynyt vakaana kolmen viimeisen vuoden ajan; panee merkille, että todettujen petosten osuus on keskimääräistä alhaisempi, noin neljä prosenttia ajanjaksolla 2008–2012; on tyytyväinen siihen, että komission viime vuosien pyrkimykset lisätä tällä alalla tietoisuutta petoksista vaikuttavat kantaneen hedelmää kansallisten viranomaisten parissa ja että unionin lainsäädäntö on osaltaan edistänyt 59 prosenttia petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien havaitsemista; kehottaa komissiota tehostamaan ja vahvistamaan vuonna 2008 käynnistettyä yhteistä petostentorjuntastrategiaansa; on tyytyväinen myös petosten havaitsemisesta niistä ilmoittamiseen kuluvien aikojen lyhenemiseen; 36. pitää kuitenkin valitettavana takaisin perittäviä määriä ja varainhoitovuoden 2012 koheesiopolitiikkaan liittyviä takaisinperintäasteita koskevia puutteellisia tietoja; kehottaa komissiota antamaan tulevissa vuosikertomuksissaan tältä osin tarkempia tietoja; 37. on tyytyväinen liittymistä valmistelevan tuen alalla ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrän kolme vuotta jatkuneeseen vähenemiseen ja toteaa, että kaksitoista uutta jäsenvaltiota ovat asteittain lopettaneet osallistumisensa liittymistä valmistelevaan tukeen, ja se on lähes loppuunsaatettu; panee kuitenkin merkille kyseisten rahamäärien merkittävän kasvun, joka johtuu yhdestä valtiosta ilmoitetuista kahdesta tapauksesta; huomauttaa lisäksi, että nykyisen ohjelmakauden osalta liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevat petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet ovat hieman vähentyneet, todennäköisesti täytäntöönpanoviiveen vuoksi; 38. muistuttaa, että jäsenvaltioiden lähestymistavat petoksiin ovat yhä moninaisempia pääasiassa lainsäädännöllisten ja organisationaalisten eroavuuksien vuoksi, joita on sekä jäsenvaltioiden että saman valtion eri hallinnonalojen välillä; on erittäin huolissaan siitä, että petoksiksi ilmoitetuissa sääntöjenvastaisuustapauksissa jotkut jäsenvaltiot rajoittavat toimensa rahoitusoikaisujen soveltamiseen mahdollisen rikoksen tutkinnan sijasta; painottaa, että kyvyttömyys tutkia rikoksia voi kannustaa petolliseen toimintaan ja heikentää petosten ja petosten tekijöiden toimien torjuntaa; kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita sijoittamaan enemmän varoja petosten torjumiseen esimerkiksi rikosoikeudenkäyntien avulla; kehottaa komissiota edelleen seuraamaan tarkkaavaisesti jäsenvaltioissa käytössä olevien valvontajärjestelmien toimintaa ja tehokkuutta ja painottaa, että komission on laadittava kaikille jäsenvaltioille yhdenmukaista ilmoittamista koskevat periaatteet; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön komission suositukset, erityisesti mitä tulee varhaiseen havaitsemiseen, sääntöjen yksinkertaistamiseen ja nopeaan viestintään; 39. toteaa lisäksi, etteivät jäsenvaltiot vieläkään kykene toimittamaan tietoja ajoissa tai ne toimittavat virheellisiä tietoja; muistuttaa lisäksi, että jäsenvaltiot määrittävät samantyyppiset rikkomukset eri tavoin eivätkä ne kaikki kerää samoja ja yksityiskohtaisia tilastotietoja yhteisten kriteerien perusteella, minkä vuoksi luotettavien ja vertailukelpoisten EU:n laajuisten tilastojen kerääminen on vaikeaa estäen näin vertailun ja petosten laajuuden maakohtaisen arvioinnin; muistuttaa pitävänsä valitettavana, että tämän vuoksi parlamentti, komissio ja petostentorjuntavirasto eivät voi toteuttaa toimintojaan asianmukaisesti arvioidakseen säännönvastaisuuksien ja petosten yleistä laajuutta yksittäisissä jäsenvaltioissa ja esittääkseen suosituksia; pitää valitettavana, että tämä tilanne estää niiden jäsenvaltioiden määrittämisen ja rankaisemisen, joissa sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia ilmenee eniten, mitä parlamentti on toistuvasti pyytänyt; huomauttaa, että komissio kehotti jäsenvaltioita parantamaan petostilastojaan ja sitoutui itse kiinnittämään asiaan enemmän huomiota; korostaa sen merkitystä, että komissio laatii yhtenäiset raportointia koskevat periaatteet kaikkia jäsenvaltioita varten, jotta voidaan varmistaa kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus, luotettavuus ja riittävyys; kehottaa komissiota näin ollen ilmoittamaan parlamentille käynnistetyistä toimenpiteistä kansallisella tasolla kerättyjen tilastotietojen yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden lisäämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan ajoissa kattavat tiedot, joista käy asianmukaisella tavalla ilmi petosten todellinen laajuus; pyytää tilintarkastustuomioistuimelta jatkotoimia, jotka liittyvät sen petostentorjuntaviraston toiminnasta antamiin erityiskertomuksiin, jotta voidaan todeta uudelleenjärjestelyjen vaikutukset; 40. korostaa, että avoimuuden lisääminen on avain petollisten menettelyjen paljastamiseen, koska se mahdollistaa asianmukaisen valvonnan; palauttaa mieliin, että parlamentti kehotti aiempina vuosina komissiota julkaisemaan EU:n varojen edunsaajien keskitetyn avoimuuden varmistamiseksi kaikki edunsaajat komission verkkosivustossa riippumatta varojen hoitajasta ja kaikilta jäsenvaltioilta vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä saatujen standardoitujen tietojen perusteella; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä komission kanssa ja toimittamaan sille luotettavat ja täydelliset tiedot jäsenvaltioiden hoitamien EU:n varojen edunsaajista; pitää valitettavana, ettei toimenpidettä ole pantu täytäntöön ja kehottaa komissiota panemaan sen kiireellisesti täytäntöön; 41. panee merkille, että vuonna 2012 petostentorjuntavirasto lähetti kansallisille viranomaisille 54 suositusta oikeudellisten toimien käynnistämisestä ja niitä kehotettiin perimään takaisin noin 284 miljoonaa euroa; pitää valitettavana, että petostentorjuntaviraston suositusten perusteella käynnistettyjen oikeudellisten toimien lukumäärää ja todellisuudessa perittyjä määriä sekä unionin talousarvioon kohdistuneita rikoksia koskevat tiedot ovat puutteellisia; kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan suositusten tehokkaan ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon heti sen jälkeen, kun petostentorjuntavirasto on tutkinut tapaukset; 42. on kuitenkin erittäin huolestunut siitä, että petostentorjuntavirasto on joissakin tapauksissa lopettanut tapausten käsittelyn ja siirtänyt ne takaisin pääosastoille asianmukaista toimenpidettä varten, vaikka pääosastoilla ei ole tutkintavaltuuksia; Petostentorjuntavirasto (OLAF) 43. on tyytyväinen siihen, että OLAFin toimintaa koskevien säännösten uudistus hyväksyttiin lopulta, ja suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”OLAFin hallinnon parantaminen ja sen tutkimuksissa sovellettavien menettelytakeiden vahvistaminen: asteittainen lähestymistapa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen tueksi”; panee merkille OLAFin tutkintamenettelyjen uudelleenjärjestelyn ensimmäiset tulokset, joiden odotetaan mahdollistavan tutkinnan kohteena olevien henkilöiden menettelyllisten oikeuksien selventämisen, yhteistyön ja vuoropuhelun parantamisen OLAFin kumppaneiden kanssa, tutkinnan tehokkuuden lisäämisen ja tutkintatoimien keskimääräisen keston lyhentämisen; panee kuitenkin merkille, että 1. helmikuuta 2012 yhteensä 421 tapauksen käsittely aloitettiin samanaikaisesti ja päätettiin vuoden 2012 aikana siten, ettei suurimman osan osalta annettu suosituksia; panee lisäksi merkille, ettei monien yli 24 kuukautta vanhojen tapausten, joiden käsittely päätettiin vuonna 2012, yhteydessä ehkä annettu suosituksia käsittelyn päättämishetkellä; panee myös merkille, että tämän kertavaikutuksen vuoksi tutkintatoimien keskimääräinen kesto on lyhentynyt; 44. panee merkille, että OLAF on laatinut tutkintapolitiikan painopistealueet vuosittain parantaakseen tutkittavien tapausten valintamenettelyään; havaitsee huomattavia muutoksia vuosina 2012, 2013 ja 2014 valittujen tutkintapolitiikan painopistealueiden välillä ja on tämän vuoksi huolestunut tutkittavien tapausten valintamenettelyn epäyhdenmukaisuuteen liittyvästä riskistä; on sitä mieltä, että tulevat tutkintapolitiikan painopistealueet olisi aina arvioitava perusteellisesti konkreettisten tarpeiden, mitattavissa olevien indikaattoreiden ja edellisistä tutkintapolitiikan painopistealueista saatujen kokemusten perusteella; kehottaa OLAFia antamaan yksityiskohtaiset tiedot tavasta, jolla se tekee tutkintapolitiikan painopistealueita koskevat päätökset; 45. panee merkille OLAFin vuosikertomuksen vuodelta 2012 ja sen, että OLAF aloitti kyseisenä ajanjaksona 431 tutkintaa ja 287 koordinointitapausta, sulki 465 tapausta, lähetti jäsenvaltioiden viranomaisille 54 suositusta oikeudellisista toimista ja suositteli, että peritään takaisin lähes 284 miljoonaa euroa (165,8 miljoonaa euroa tuloja ja 118,2 miljoonaa euroa menoja) ja
46. panee merkille valvontakomitean lausunnon nro 1/2014 petostentorjuntaviraston tutkintapolitiikan painopistealueista ja tukee sen suosituksia erityisesti mitä tulee ohjeiden laatimiseen taloudellisten indikaattoreiden soveltamisesta oikeasuhteisuuden kriteerinä, mikä tarjoaisi tapausten valinnasta vastaavalle yksikölle asiaa koskevat selkeämmät ohjeet; odottaa lisäksi, että tutkintapolitiikan painopistealueiden tulevassa kehittämisessä hyödynnetään petostentorjuntaviraston pääjohtajan ja tutkintapolitiikan painopistealueiden kattamien politiikanalojen pääjohtajien säännöllistä vuoropuhelua ja taloudellisia indikaattoreita; 47. panee merkille valvontakomitean huomautukset vähämerkityksisiä tapauksia koskevista petostentorjuntaviraston toimintaperiaatteista; muistuttaa, että vähämerkityksisiä tapauksia koskevat toimintaperiaatteet eivät ole ainoa tapausten valintakriteeri ja että niiden avulla pyritään varmistamaan, että petostentorjuntavirasto keskittää toimintansa ja resurssinsa vakavampiin ja monimutkaisempiin tapauksiin ja että henkilöstöresurssit jaetaan EU:n talousarviosta aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperimiseksi; kehottaa pääjohtajaa ottamaan valvontakomitean näkemykset huomioon tarkasteltaessa vähämerkityksisiä tapauksia koskevia petostentorjuntaviraston toimintaperiaatteita; odottaa, että sille ilmoitetaan asianmukaisesti pääjohtajan asiaa koskevasta päätöksestä; 48. kehottaa jatkamaan petostentorjuntaviraston hallinnoinnin parantamista sen pääasiallisten tutkintamenetelmien tarkistamisen ja vahvistamisen kautta; painottaa tämän osalta, että Euroopan parlamentti katsoo erityisen merkittäväksi, että tutkinnan kohteena olevien henkilöiden menettelytakeiden ja perusoikeuksien kunnioittamista valvotaan; EU:n petostentorjuntapolitiikan ja ohjelmien uudet piirteet 49. suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin, joilla se pyrkii yleisesti vahvistamaan petostentorjuntaa innovatiivisilla toimilla, jotka koskevat seuraamuksia, ennaltaehkäisevää toimintaa ja havaitsemista; katsoo, että petostentorjuntaa koskevien lausekkeiden sisällyttäminen kansainvälisiin sopimuksiin, hallinnollista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin sekä julkisten hankintojen alan sopimuksiin on myös merkittävää edistystä unionin taloudellisten etujen suojaamisessa ja korruption torjunnassa; 50. muistuttaa, että 14. joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 5 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on ilmoitettava ilmoitettuihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvien hallinnollisten tai rikosoikeudellisten seuraamusten määräämiseksi aloitetuista menettelyistä tai niistä luopumisesta; muistuttaa lisäksi, että näissä tiedoissa on ilmoitettava myös sovellettujen seuraamusten luonne ja/tai se, liittyvätkö kyseiset seuraamukset yhteisön ja/tai kansallisen lainsäädännön soveltamiseen, sekä viittaus yhteisön ja/tai kansallisiin sääntöihin, joissa näistä seuraamuksista määrätään; pyytää, että sille ilmoitetaan yksityiskohtaisesti kattavan analyysin muodossa komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 5 artiklan mukaisesti vastaanotetuista kertomuksista; toteaa, että jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot petosten toteamisesta, niitä koskevista oikeustoimista ja niiden tuloksista ovat puutteelliset, joten on vaikea analysoida petosten tutkinnan ja niitä koskevien oikeustoimien laatua jäsenvaltioissa ja niiden perusteita tulevassa politiikassa; 51. suhtautuu myönteisesti helmikuussa 2014 julkaistuun ensimmäiseen komission kertomukseen korruption torjunnasta EU:ssa, jonka mukaan kaikki jäsenvaltiot kärsivät korruptiosta hyvin monella eri tavalla ja korruptiosta aiheutuu EU:n taloudelle vuosittain noin 120 miljardin euron kustannukset, sekä ehdotuksiin, joilla on määrä mahdollistaa nykyisten hyvien käytäntöjen lisääntynyt vaihto sekä uusien unionin tason toimenpiteiden määrittäminen; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n kansalaiset vaativat täydellisiä takeita julkisten menojen luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä erityisesti taustalla vallitsevan talous- ja rahoituskriisin aiheuttamien nykyisten taloudellisten haasteiden vuoksi; on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että hyväksyttyjen aloitteiden tulokset ovat keskenään hyvin erilaisia ja että toimia korruption ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi on lisättävä; pitää kuitenkin valitettavana, että kertomuksen sisältö antaa rajoitetun kuvan korruptiosta EU:ssa; kehottaa toteuttamaan lisätoimia rahoitukseen kohdistuvien sosiaalisten ja taloudellisten haasteiden osalta, jotta voidaan torjua unionin talouteen, Euroopan sosiaaliseen malliin ja jäsenvaltioiden verotuloihin vakavasti vaikuttavaa korruptiota, joka myös heikentää kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin, ja määrätä siitä tehokkaita seuraamuksia; 52. pyytää Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan ja ehdottamaan suosituksia näkemyksensä ja kokemuksensa perusteella esittelemällä komission korruptiosta antamassa kertomuksessa tunnistamista merkittävimmistä ongelmista yhden tai useamman mietinnön, joissa kiinnitetään erityistä huomiota kertomuksen tuloksiin maittain; 53. suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta; painottaa tarvetta perustaa johdonmukainen ja täydentävä järjestelmä unionin taloudellisten etujen suojelun alalla; kehottaa komissiota määrittämään huolellisesti tulevan Euroopan syyttäjänviraston, Eurojustin ja petostentorjuntaviraston tehtävät ja toimivaltuudet unionin tasolla; 54. suhtautuu myönteisesti komission parlamentin pyynnöstä tekemän tutkimuksen ”Identifying and Reducing Corruption in Public Procurement in the EU”, jossa laaditaan unionin varoja koskevissa julkisissa hankinnoissa esiintyvän korruption kustannusten mittausmenetelmä, julkaisemiseen; panee merkille, että vuonna 2010 julkisissa hankinnoissa esiintyneen korruption suorat kokonaiskustannukset viidellä sektorilla vaihtelivat kahdeksassa tutkitussa jäsenvaltiossa 1,4 miljardista 2,2 miljardiin euroon(14); painottaa, että tutkimuksessa suositeltiin muun muassa lisäämään julkisten hankintojen avoimuutta, parantamaan tarkastus- ja arviointimekanismeja, kehittämään julkisia hankintoja koskevien tietojen keräämisjärjestelmää, päivittämään Tenders Electronic Daily -tietokantaa sekä vahvistamaan ilmiantajien suojelua; kehottaa komissiota antamaan tietoja näiden suositusten toteuttamiseksi käyttöönotetuista politiikoista ja toimenpiteistä; 55. panee merkille, että virallisten arvioiden mukaan EU:n jäsenvaltiot menettävät savukkeiden salakuljetuksen vuoksi yli 11 miljardia euroa verotuloja vuodessa järjestäytyneen rikollisuuden verkostojen hyväksi ja vaatii, että petostentorjuntaviraston tällä alueella aiemmin käytettävissä olleet resurssit ja asiantuntemus palautetaan ennalleen; tukee voimakkaasti komissiota ja petostentorjuntavirastoa savukkeiden salakuljetuksen torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman käyttöönotossa; pyytää tässä yhteydessä tiivistämään petostentorjuntaviraston ja Europolin välistä yhteistyötä; 56. pitää välttämättömänä kehittää petostentorjuntaviraston yhteysvirkamiesverkostoa salakuljetuksen riskimaiksi katsottujen valtioiden osalta; 57. pyytää, että sille ilmoitetaan nykyisten sopimusten mahdollisten uudelleenneuvottelujen etenemisestä ja vaatii riippumattoman tutkimuksen toteuttamista tupakkateollisuuden sopimuksista, jotta voidaan arvioida määrällisesti tupakan laittoman kaupan vaikutuksia omiin varoihin ja suunnitella nykyisten sopimusten mahdollista laajentamista muihinkin kuin sopimusten nykyisin kattamiin valmistajiin, jotta varmistetaan tuotteiden parempi jäljitettävyys tuotantovaiheesta jakeluun saakka; 58. suhtautuu myönteisesti Herkules III -ohjelman perustamista varainhoitokaudeksi 2014–2020 koskevan asetuksen hyväksymiseen; panee merkille, että yli 104 miljoonan euron talousarvion ansiosta ohjelmasta osarahoitetaan muun muassa pyyhkäisylaitteistoja, joilla tunnistetaan kuorma-autoissa salakuljetettuja tavaroita, ja yksikkökoodien ja rekisterikilpien automatisoituja tunnistusjärjestelmiä salakuljetuksen ja väärentämisen torjumisen tehostamiseksi; pitää valitettavana Herkules II -ohjelman toteuttamisen aikana havaittua edunsaajien tekemien teknisten laitteiden hankintoihin ja käyttöön liittyvää avoimuuden puutetta ja muistuttaa, että tilanne sai parlamentin varaamaan tietyn osan unionin vuosien 2013 ja 2014 talousarvion petostentorjuntavirastoa koskevista määrärahoista, kunnes se saa asianmukaiset tiedot asiasta; kehottaa petostentorjuntavirastoa antamaan jatkossakin tietoja esimerkiksi rahoitetun laitteiston nykytilasta ja vaikutuksesta sekä lisäämään Herkules III -ohjelman täytäntöönpanon avoimuutta; o 59. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan petostentorjuntaviraston valvontakomitealle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Iranin tilanne |
| |||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Iranista, erityisesti 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Iranin-strategiasta(1), 17. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Iranin viimeaikaisista ihmisoikeusrikkomuksista(2), 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman Iranista ja sen ydinohjelmasta(3) ja 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman etnisten vähemmistöjen tilanteesta Iranissa(4), – ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin ja Iranin ulkoministerin Mohammad Javad Zarifin 24. marraskuuta 2013 Genevessä antaman yhteisen julkilausuman sekä varapuheenjohtajan / korkean edustajan 12. tammikuuta 2014 antaman julkilausuman, – ottaa huomioon 15. lokakuuta 2012 ja 16. joulukuuta 2013 kokoontuneen neuvoston päätelmät ja muutokset Irania koskeviin voimassa oleviin rajoittaviin toimenpiteisiin sellaisina kuin neuvosto päätti niistä 20. tammikuuta 2014 pitämässään kokouksessa, – ottaa huomioon neuvoston 21. maaliskuuta 2011 antamat päätelmät, joissa ilmoitettiin rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta Iranissa ihmisoikeuksien vakaviin loukkauksiin syyllistyneitä kohtaan, – ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 19. syyskuuta 2013 antaman julkilausuman Nasrin Sotoudehin ja muiden mielipidevankien vapauttamisesta Iranissa, – ottaa huomioon YK:n Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteen erityisraportoijan 4. lokakuuta 2013 julkistaman raportin, erityisraportoijan 22. tammikuuta 2014 antaman lausunnon, jossa varoitetaan täytäntöönpantujen hirttotuomioiden jyrkästä lisääntymisestä Iranissa, ja YK:n pääsihteerin 10. syyskuuta 2013 julkistaman raportin Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta(5), – ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa(6), – ottaa huomioon vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien kriteereistä annetun julistuksen, jonka parlamenttien välinen liitto, jonka jäsen Iranin parlamentti on, hyväksyi yksimielisesti 26. maaliskuuta 1994, – ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta 18. joulukuuta 2013 antaman päätöslauselman, jossa ilmaistaan syvä huoli jatkuvista ja toistuvista vakavista ihmisoikeusloukkauksista Iranin islamilaisessa tasavallassa, muun muassa mielivaltaisesta, yleisestä ja jatkuvasta kuolemanrangaistuksen soveltamisesta(7), – ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 2013 antaman päätöslauselman väkivaltaa ja väkivaltaisia ääriliikkeitä vastustavasta maailmasta (A World against Violence and Violent Extremism)(8), – ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan, A. ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja Catherine Ashton ja E3/EU+3:n ulkoministerit pääsivät 24. marraskuuta 2013 Genevessä Iranin islamilaisen tasavallan (jäljempänä Iran) kanssa ydinohjelmaa koskevaan väliaikaiseen sopimukseen (jonka yksityiskohdat on esitetty yhteisessä toimintasuunnitelmassa); ottaa huomioon, että 10. tammikuuta 2014 E3/EU+3 pääsi sopimukseen yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä; ottaa huomioon, että yhteisen toimintasuunnitelman kuuden kuukauden täytäntöönpanojakso on erittäin tärkeä ja edellyttää molempien osapuolten samanaikaisia ja vastavuoroisia toimia; B. ottaa huomioon, että presidentinvaaleja ei toteutettu EU:n vaalimien demokraattisten vaatimusten mukaisesti; ottaa kuitenkin huomioon, että presidentti Hassan Rouhani on ilmaissut olevansa valmis muuttamaan Iranin ja lännen suhteita avoimempaan ja rakentavampaan suuntaan; muistuttaa, että EU:n ja Iranin välillä on keskusteltava ydinsopimuksen lisäksi monista aiheista, kuten ihmisoikeuksista ja alueellisesta turvallisuudesta; C. ottaa huomioon, että yhteisessä toimintasuunnitelmassa tehdyt sitoumukset ovat vasta ensimmäinen askel kohti Iranin ydinasekysymyksen kokonaisvaltaista ratkaisua ja että niillä pyritään lieventämään välittömiä jännitteitä sekä saamaan lisäaikaa ja mahdollisuus kattavaan diplomaattiseen ratkaisuun; toteaa, että Iranin ydintoiminta rikkoi YK:n turvallisuusneuvoston aiempia päätöslauselmia; D. toteaa, että sisäpoliittiset tapahtumat Iranissa ja väliaikainen sopimus ydinohjelmasta ovat avanneet mahdollisuuksien ikkunan sekä uudistuksille Iranissa että ulkosuhteiden parantamiselle EU:n kanssa; E. ottaa huomioon, että neuvottelut kattavasta kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja poliittista vuoropuhelua koskevasta sopimuksesta EU:n ja Iranin välillä käynnistyivät vuonna 2002; ottaa huomioon, että tämä prosessi keskeytyi vuonna 2005 Iranin salaista ydintoimintaa koskevien paljastusten seurauksena ja siksi, että maa kieltäytyi toimimasta täydessä yhteistyössä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa; F. ottaa huomioon, että jatkuvat ja järjestelmälliset perusoikeuksien loukkaukset ovat yhä ominaisia Iranin ihmisoikeustilanteelle; G. ottaa huomioon, että Iranin väestö on yksi maailman nuorimmista ja että siihen kuuluu yli seitsemän miljoonaa alle kuusivuotiasta; H. ottaa huomioon, että Iran kieltäytyy edelleen yhteistyöstä useiden YK:n elinten kanssa ihmisoikeusasioissa kieltäytymällä esimerkiksi antamasta viisumia YK:n Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteen erityisraportoijalle ja estämällä tätä hoitamasta tehtäväänsä riippumattomasti; Ydinohjelma 1. suhtautuu myönteisesti E3/EU+3:n ja Iranin väliseen Iranin ydinohjelmaa koskevaan Geneven väliaikaiseen sopimukseen; pitää välttämättömänä, että kaikki osapuolet jatkavat rakentavaa osallistumista neuvotteluihin, jotta lopullinen kattava sopimus voidaan tehdä sovitussa aikataulussa; 2. korostaa, että ainoa vaihtoehto on rauhanomaisesti neuvoteltu ratkaisu, jossa otetaan huomioon kansainvälisen yhteisön huoli siitä, onko Iranin ydinohjelma yksinomaan rauhanomainen, sekä alueelliset ja Iranin omat turvallisuuteen liittyvät arkaluonteiset kysymykset; 3. pitää myönteisenä 20. tammikuuta 2014 pidetyssä neuvoston kokouksessa tehtyä päätöstä yhteisen toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja erityisesti määräyksiä pakotteiden osittaisesta helpottamisesta; painottaa, että on ratkaisevan tärkeää seurata luotettavalla tavalla sitä, kuinka Iran panee täytäntöön yhteisen toimintasuunnitelman mukaiset sitoumuksensa; katsoo, että kun on päästy kattavaan sopimukseen, jolla varmistetaan Iranin ydinohjelman yksinomaan rauhanomainen luonne, kaikki Iranin vastaiset ydinpakotteet olisi poistettava vaiheittain; EU:n ja Iranin suhteiden näkymät 4. korostaa, että aiempaa rakentavampien Iranin-suhteiden kehittämisen ehtona on, että Iran edistyy yhteisessä toimintasuunnitelmassa määritettyjen sitoumustensa täysimääräisessä täytäntöönpanossa; toivoo, että edistymällä yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa ja Geneven sopimusta koskevissa neuvotteluissa edesautetaan aiempaa rakentavampien suhteiden luomista EU:n ja Iranin välille, mukaan luettuina alueellisia huolenaiheita koskevat kysymykset, kuten Syyrian sisällissota ja terrorismin kaikkien muotojen ja sen syiden vastainen taistelu, mutta myös talouskehityksen, kauppasopimusten, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edistämisen kaltaisilla aloilla esiintyvät kysymykset; 5. kehottaa EU:n ulkosuhdehallintoa (EUH) valmistelemaan unionin edustuston avaamista Teheraniin vuoden 2014 loppuun mennessä; toteaa painokkaasti, että tämä olisi tehokas väline vaikuttaa Iranin politiikkaan sekä tukea vuoropuhelua ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kaltaisista aiheista; 6. kehottaa neuvostoa käynnistämään, mikäli ydinvoimakysymystä koskevissa neuvotteluissa edistytään merkittävästi, keskustelun erityisistä toimista, joilla voitaisiin parantaa EU:n ja Iranin kahdenvälisiä suhteita, mukaan luettuina tulevaisuudessa mahdollisesti kyseisiä suhteita säätelevät sopimuspuitteet ja alakohtaisen yhteistyön kehittäminen, ja joissa keskitytään esimerkiksi Iranin kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kehittämiseen sekä huumeiden torjuntaan (varmistaen, että epäillyt saavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ilman kuolemantuomion uhkaa), ympäristöalan yhteistyöhön, teknologian siirtoon, perusrakenteiden kehittämiseen ja suunnitteluun, koulutukseen ja kulttuuriin, lasten suojelemiseen ja terveyteen sekä yhteisiin aloitteisiin ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi; panee huolestuneena merkille polion ja tuhkarokon kaltaisten infektiotautien leviämismahdollisuuden erityisesti lasten keskuudessa ja kehottaa EU:ta helpottamaan tarvittavien lääkkeiden saatavuutta, jota pakotteet ovat vaikeuttaneet; 7. panee erityisenä huolenaiheena merkille Iranin ympäristön heikkenevän tilanteen erityisesti vesipulan, aavikoitumisen ja ilmansaasteiden osalta ja kehottaa EU:ta helpottamaan eurooppalaisten ja iranilaisten tutkimuslaitosten, ympäristöjärjestöjen ja kaupunkien yhteistyötä; 8. toteaa, että Iranin-kaupalla on suuri merkitys monille keskisuurille eurooppalaisille yrityksille ja painottaa, että kaupan olisi osaltaan edistettävä myönteisellä tavalla yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; 9. kehottaa komissiota ja EUH:ta hyödyntämään tällä välin kaikkia EU:n käytettävissä olevia välineitä yhteisten toimien toteuttamiseksi Iranin kansalaisyhteiskunnan voimaannuttamiseksi ja kehittämiseksi sekä opiskelijoiden, taiteilijoiden ja muiden vierailijoiden vaihtojen sekä kulttuuri- ja yliopistovaihtojen lukumäärän lisäämiseksi ja nuorten ja kansalaisten osallistumisen edistämiseksi; kehottaa siksi EUH:ta ja komission asianomaisia yksikköjä, kuten kehitys- ja yhteistyöpääosastoa (EuropeAid), tiivistämään keskinäistä tietojenvaihtoaan ja yhteistyötään; 10. kehottaa EU:ta noudattamaan itsenäisempää Iranin-politiikkaa, jota koordinoidaan liittolaisten ja kumppanien kanssa; Alueelliset kysymykset 11. katsoo, että Iranin olisi käytettävä huomattavaa vaikutusvaltaansa Syyriassa verisen sisällissodan lopettamiseksi, ja kehottaa Iranin johtoa toimimaan rakentavasti kansainvälisissä pyrkimyksissä löytää ratkaisu Syyrian kriisiin; katsoo, että Iranin olisi oltava mukana kaikissa tätä tavoitetta tukevissa keskusteluissa, edellyttäen, että se osoittaa olevansa sitoutunut etsimään diplomatiaan perustuvaa ratkaisua Syyrian ja alueen muihin kriiseihin; 12. katsoo, että EU:n ja Iranin keskinäisen sitoutumisen syventäminen yhteisen toimintasuunnitelman uskottavan täytäntöönpanon ja tulevan kattavan sopimuksen perusteella voi vaikuttaa myönteisesti Lähi-idän tilanteen vakauttamiseen; rohkaisee erityisesti EU:ta edistämään vuoropuhelua Iranin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenten välillä; 13. on sitä mieltä, että EU:n, Yhdysvaltojen ja Iranin olisi kehitettävä yhteistyötään Afganistanissa, erityisesti huumekaupan ja pakolaisten suojelun kaltaisten humanitaaristen kysymysten osalta, jotta varmistetaan ihmisoikeuksissa saavutetun edistyksen suojeleminen ja jotta konfliktiin voidaan saada kestävä rauhanomainen ratkaisu; palauttaa mieleen, että Iranissa on tällä hetkellä noin kolme miljoonaa Afganistanin pakolaista, ja kehottaa Irania, YK:n elimiä ja kansainvälistä yhteisöä varmistamaan pakolaisten perusoikeuksien kunnioittamisen; Ihmisoikeudet 14. pitää myönteisenä useiden mielipidevankien, kuten ihmisoikeusasianajajan ja Saharovin palkinnon saajan Nasrin Sotoudehin, vapauttamista Iranissa ja kehottaa Iranin viranomaisia vapauttamaan kaikki vangitut ihmisoikeuksienpuolustajat, poliittiset vangit, ammattiliittojen jäsenet ja ay-aktivistit sekä vuoden 2009 presidentinvaalien jälkeen pidätetyt henkilöt; panee kiinnostuneena merkille presidentti Hassan Rouhanin aloitteen kansalaisten perusoikeuskirjan laatimisesta; ilmaisee kuitenkin edelleen vakavan huolensa Iranin ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti väitteistä, joiden mukaan kidutukset, puolueelliset oikeudenkäynnit, myös asianajajien ja ihmisoikeuspuolustajien oikeudenkäynnit, ja ihmisoikeusrikkomuksista rankaisematta jättäminen ovat yleisiä; pitää hälyttävänä vuosina 2013 ja 2014 toimenpantujen teloitusten, myös alaikäisten syytettyjen, suurta lukumäärää; panee merkille, että suurin osa vuoden 2013 teloituksista pantiin täytäntöön kyseisen vuoden elo-joulukuussa; tuomitsee tiedonsaantivapautta, yhdistymisvapautta, ilmaisunvapautta, kokoontumisvapautta, uskonnonvapautta, akateemista vapautta, vapautta koulutukseen ja vapaata liikkuvuutta koskevat rajoitukset sekä uskontoon, vakaumukseen, etniseen alkuperään, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan sorron ja syrjinnän, joka edelleen kohdistuu muun muassa bahai-yhteisöön, kristittyihin sekä islaminuskosta luopuneisiin ja kääntyneisiin henkilöihin; 15. katsoo, että kansalaisten perusoikeuskirjan olisi oltava täysin yhteensopiva Iranin kansainvälisten velvoitteiden kanssa erityisesti mitä tulee syrjimättömyyteen, oikeuteen elämään, kidutuskiellon lujittamiseen, täyden uskonnon- ja mielipiteenvapauden varmistamiseen sekä ilmaisunvapauden takaamiseen, ottaen huomioon, että ilmaisunvapautta rajoitetaan tällä hetkellä löyhästi muotoillun ”kansalliseen turvallisuuteen liittyvää rikkomusta” koskevan säännöksen nojalla; 16. kehottaa siksi EU:ta valtavirtaistamaan ihmisoikeudet kaikkiin Iranin-suhteisiinsa; katsoo, että Iranin kanssa käytävän korkean tason ja osallistavan ihmisoikeusvuoropuhelun olisi oltava osa EU:n ja Iranin kahdenvälisten suhteiden tulevaa kehystä; kehottaa EU:ta käynnistämään Iranin kanssa ihmisoikeusvuoropuhelun, jossa käsitellään myös oikeuslaitosta ja turvallisuusjoukkoja ja jossa määritellään selkeät vertailuarvot, jotka mahdollistavat edistymisen mittaamisen; kehottaa EU:ta tukemaan täysimääräisesti YK:n Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteen erityisraportoijan työtä ja vaatii Irania myöntämään erityisraportoijalle viipymättä viisumin, johon ei liity minkäänlaisia ehtoja; rohkaisee YK:n ihmisoikeusvaltuutettua Navy Pillayta ottamaan vastaan Iranin viranomaisten esittämän kutsun vierailla Iranissa; vaatii Irania julistamaan kuolemantuomioiden täytäntöönpanokiellon; 17. painottaa, että Euroopan parlamentin valtuuskuntien mahdollisissa tulevissa vierailuissa Iraniin olisi sitouduttava poliittisen opposition jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien tapaamiseen sekä keskusteluihin poliittisten vankien kanssa; 18. painottaa, että on tärkeää luoda ympäristö, joka helpottaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintaa, ja että tähän ympäristöön kuuluu myös uudistettu oikeudellinen kehys; kehottaa EU:ta hyödyntämään maailmanlaajuisesti mahdollisimman tehokkaasti ihmisoikeuksia koskevia suuntaviivojaan, myös ihmisoikeuksien puolustajia koskevia suuntaviivojaan ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen 2014–2020 (EIDHR) tarjoamaa uutta joustavuutta, sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden hiljan perustamaan eurooppalaiseen demokratiarahastoon liittyviä mahdollisuuksia iranilaisten ihmisoikeuksienpuolustajien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseksi; 19. yhtyy 772 iranilaisen toimittajan Iranin presidentille esittämään vetoomukseen, jotta tämä täyttäisi lupauksensa ja sallisi Iranin journalistiyhdistyksen toiminnan käynnistämisen uudelleen; 20. rohkaisee EU:ta tarkastelemaan mahdollisuutta antaa yhdessä kansainvälisten organisaatioiden kanssa Iranille teknistä apua maan tukemiseksi Iranin parlamentin kaavailemassa rikosoikeudellisia menettelyjä koskevan säännöstön uudistamisessa; pitää huolestuttavana erityisesti sitä, että pidätetyt eivät voi turvautua asianajajaan kuulusteluissa, vakavia väitteitä, joiden mukaan pidätettyjä kohdellaan kaltoin ennen syytteiden lukemista ja ennen oikeudenkäyntiä, ja siviilihenkilöitä koskevien syytteiden käsittelemistä vallankumoustuomioistuimissa; korostaa, että riippumattomuus poliittisesta vaikutusvallasta ja oikeudenmukaisten oikeudenkäyntien takaaminen ovat keskeisiä tekijöitä nykyaikaisen rikosoikeudellisia menettelyjä koskevan säännöstön kehittämisessä ja ihmisoikeuskysymysten käsittelemisessä; 21. kehottaa Irania tekemään yhteistyötä kansainvälisten ihmisoikeuselinten ja omien kansalaisjärjestöjensä kanssa toteuttamalla YK:n ja sen yleisen määräaikaisarvioinnin (UPR) suositukset ja sallimalla kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen vierailut; 22. katsoo, että naisten oikeuksiin olisi ehdottomasti jatkossakin kiinnitettävä erityistä huomiota kaikessa EU:n ja Iranin välisessä vuoropuhelussa; katsoo, että huolimatta jo saavutetusta edistyksestä Iranin naisten tilannetta vaikeuttaa edelleen syrjintä, jota ei voida hyväksyä ja joka koskee erityisesti oikeudellisia kysymyksiä sekä perheoikeutta ja naisten osallistumista taloudelliseen ja poliittiseen elämään; o 23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Iranin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.
| ||||||||||||||||||||||||
| Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö |