Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 17. huhtikuuta 2014 - Strasbourg
EY – Albania: vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitettävä pöytäkirja (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***
 Järjestelyasiakirja Norjan kuningaskunnan osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ***
 Järjestelyasiakirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ***
 Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ***I
 Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito ***I
 Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2015, pääluokka I – Euroopan parlamentti
 Kilpailuoikeuden säännösten rikkominen ***I
 Jätteiden siirto ***I
 Uudet psykoaktiiviset aineet ***I
 Laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöt ja seuraamukset ***I
 EU:n ja Japanin strategista kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut
 Uskonnonvapaus ja kulttuurinen monimuotoisuus
 Venäjän itäisen kumppanuuden maihin kohdistama painostus ja erityisesti Itä-Ukrainan vakauden horjuttaminen
 EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut
 Komission jatkotoimet pk-yrityksille suunnatun, EU:n sääntelyä koskevan "Top 10" -kuulemisen johdosta
 Pakistan: viimeaikaiset vainoamistapaukset
 Syyria: tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen tilanne
 Pohjois-Korean tilanne

EY – Albania: vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitettävä pöytäkirja (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***
PDF 182kWORD 34k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (14783/2013 – C7-0075/2014 – 2013/0311(NLE))
P7_TA(2014)0445A7-0266/2014

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (14783/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan väliseen vakautus- ja assosiaatiosopimukseen liitettävän pöytäkirjan Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (14782/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7‑0075/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan, 81 artiklan 2 kohdan, 90 artiklan 7 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A7-0266/2014),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.


Järjestelyasiakirja Norjan kuningaskunnan osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ***
PDF 182kWORD 34k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Norjan kuningaskunnan osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välillä tehdyn järjestelyasiakirjan tekemisestä (18141/2013 – C7-0107/2014 – 2013/0427(NLE))
P7_TA(2014)0446A7-0257/2014

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (18141/2013),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan väliseksi järjestelyasiakirjaksi Norjan kuningaskunnan osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (18140/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklan ja 78 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0107/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan, 81 artiklan 2 kohdan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A7-0257/2014),

1.  antaa hyväksyntänsä järjestelyasiakirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.


Järjestelyasiakirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ***
PDF 181kWORD 34k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehdyn järjestelyasiakirjan tekemisestä (18116/2013 – C7-0091/2014 – 2013/0423(NLE))
P7_TA(2014)0447A7-0168/2014

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (18116/2013),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Liechtensteinin väliseksi järjestelyasiakirjaksi Liechtensteinin osallistumista Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimintaan koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (18115/2013),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklan, 78 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0091/2014),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan, 81 artiklan 2 kohdan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A7-0168/2014),

1.  antaa hyväksyntänsä järjestelyasiakirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallituksille ja parlamenteille.


Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ***I
PDF 441kWORD 175k
Teksti
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin tarkistukset 17. huhtikuuta 2014 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (COM(2013)0462 – C7-0209/2013 – 2013/0214(COD))(1)
P7_TA(2014)0448A7-0211/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Tarkistus 1 [jollei toisin mainita]

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
P7_TA(2014)0448A7-0211/2014
komission ehdotukseen
P7_TA(2014)0448A7-0211/2014
---------------------------------------------------------
P7_TA(2014)0448A7-0211/2014

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Pitkäaikainen rahoitus on keskeinen väline, jonka avulla Euroopan talous pääsee Eurooppa 2020 -strategian sekä korkeaa työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden mukaisesti kestävään, älykkääseen ja osallistavaan kasvuun ja jonka avulla voidaan rakentaa tulevaisuuden taloutta siten, että se on kestokykyinen ja vähemmän altis järjestelmäriskeille. Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot tarjoavat pitkäaikaista rahoitusta erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin, listaamattomille tai listautuneille pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), jotka laskevat liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai velkainstrumentteja, joille ei ole helposti yksilöitävää ostajaa. Tarjoamalla rahoitusta tällaisiin hankkeisiin, eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot vaikuttavat myönteisesti unionin reaalitalouden rahoitukseen ja sen politiikkojen täytäntöönpanoon.

(2)  Kysyntäpuolella eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat tarjota vakaan ja turvallisen tulovirran eläkkeiden hallinnoijille, vakuutusyhtiöille, säätiöille, kunnille ja muille yhteisöille, joilla on säännöllisiä ja toistuvia vastuita maksettavinaan ja jotka hakevat pitkän aikavälin tuottoa hyvin säännellyissä rakenteissa. Vaikka eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ovat vähemmän likvidejä kuin siirtokelpoisiin arvopapereihin tehtävät sijoitukset, ne voivat tarjota vakaan ja turvallisen tulovirran yksittäisille sijoittajille, jotka luottavat säännölliseen kassavirtaan, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi tuottaa. Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat myös tarjota ajan mittaan hyvät mahdollisuudet pääoman karttumiseen sijoittajille, joilla ei ole vakaata ja turvallista tulovirtaa. Eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastolle olisi voitava antaa lupa vähentää pääomaansa määräsuhteen mukaisesti, jos se on myynyt jonkin omaisuuseristään.

(3)  Hankkeisiin, jotka koskevat liikenteen infrastruktuuria, kestävän energian tuotantoa tai jakelua, sosiaalista infrastruktuuria (asuntoja tai sairaaloita), luonnonvarojen ja energian käyttöä vähentävien uusien tekniikoiden ja järjestelmien käyttöönottoa tai pk-yritysten kasvun vauhdittamista, voi olla saatavilla niukasti rahoitusta. Kuten finanssikriisi on osoittanut, pankkirahoituksen täydentäminen laajemmalla valikoimalla rahoituslähteitä, jotka parantavat pääomamarkkinoiden dynaamisuutta, voisi auttaa poistamaan rahoitusvajetta. Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat olla keskeisessä asemassa tässä yhteydessä. Tietyissä hankkeissa ne voisivat käyttää innovatiivisten rahoitusvälineiden kaltaisia resursseja valtionvelkakriisin heikentämän julkisen rahoituksen täydentämiseksi.

(4)  Ottaen huomioon, että sijoittajat saattavat olla kiinnostuneita sijoittamaan eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin, että sijoittajille olisi tarjottava oikeanlaisia kannustimia sijoittaa niihin ja että erityisesti yksityissijoittajilla ei välttämättä ole tarvittavia resursseja tai riittävän hajautettuja sijoitussalkkuja, jotka antaisivat heille mahdollisuuden kiinnittää pääomansa pitkäksi ajaksi, eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi kyettävä tarjoamaan sijoittajilleen lunastusoikeuksia. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille olisi siksi annettava mahdollisuus päättää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitusstrategian mukaan, perustavatko ne eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja lunastusoikeuksin vai ilman niitä. Jos lunastusoikeusjärjestelmä otetaan käyttöön, oikeudet ja niitä koskevat yksityiskohdat olisi määriteltävä selkeästi ennalta ja ne olisi ilmoitettava eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa. Lisäksi komission vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kansallisella tasolla pitkäaikaisrahastoja, jotka ovat rakenteeltaan noteerattuja yhteisöjä. Tämä antaa sijoittajille mahdollisuuden käydä kauppaa jälkimarkkinoilla rahastossa omistamillaan osakkeilla tai osuuksilla. Kun rahaston osakkeet on noteerattu pörssissä, sijoittajat voivat ostaa ja myydä niitä suoraan pörssissä samalla tavalla kuin mitä tahansa muita noteerattuja arvopapereita. Jälkimarkkinat voivat toimia myös silloin, kun rahaston osakkeita tai osuuksia ei ole noteerattu. Siinä tapauksessa sijoittajat voivat vaihtaa omistusosuutensa suoraan toisen sijoittajan kanssa. Välittäjät, kuten pankit tai jakelijat, voivat toimia avustajina näillä jälkimarkkinoilla. Ne voivat kerätä osto- ja myyntimääräyksiä ja välittää ne asiakkailleen. Jos pitkän aikavälin sijoittamisesta halutaan todella tehdä houkutteleva vaihtoehto pienimuotoista sijoitustoimintaa harjoittaville sijoittajille tai koko vähittäismarkkinoille, jälkimarkkinat ovat pääasiallinen kauppapaikka, jolla pitkäaikaisen rahaston osakkeita tai osuuksia voidaan ostaa tai myydä. Kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta annettavassa kertomuksessa tarkastellaan sitä, onko tämä sääntö tuottanut odotettuja tuloksia eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeiden tai osuuksien yleistymisen osalta.▌

(4 a)  Jotta eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista tulisi toteuttamiskelpoinen ja houkutteleva vaihtoehto ammattisijoittajille, kuten ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoaville laitoksille, eläkerahastoille ja vakuutusyhtiöille, on tärkeää, että niiden omia varoja koskeviin lakisääteisiin vaatimuksiin tehdään tarvittavat muutokset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/41/EY(5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/138/EY(6), eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen joustavuuden takaamiseksi tehtäessä investointeja epälikvideihin varoihin. Lisäksi olisi tarvittaessa arvioitava huolellisesti kaikkia uusia kansallisia sääntelyyn perustuvia rajoitteita.

(5)  Tässä asetuksessa tarkoitettujen pitkäaikaisten omaisuusluokkien olisi sisällettävä listaamattomien yritysten ja listattujen pk-yritysten liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit tai velkainstrumentit, joille ei ole helposti yksilöitävää ostajaa. Niiden olisi sisällettävä myös sellaisten listattujen yritysten liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit tai velkainstrumentit, joiden pääoma on enintään 1 miljardi euroa. Tämän asetuksen olisi katettava myös reaaliomaisuus, joka aiheuttaa etukäteen mittavat pääomamenot sekä tuottaa toistuvaa ja ennakoitavaa kassavirtaa toiminta-aikanaan.

(6)  Koska voimassa ei ole asetusta, jossa vahvistettaisiin eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat säännöt, kansallisella tasolla saatetaan toteuttaa erilaisia toimenpiteitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan sijoituksia suojaavien toimenpiteiden välisistä eroista johtuvia kilpailun vääristymiä. Sijoitussalkun koostumusta, hajauttamista ja hyväksyttäviä omaisuuseriä, erityisesti hyödykkeisiin kohdistuvia sijoituksia, koskevat erilaiset vaatimukset luovat esteitä listaamattomiin yrityksiin ja reaaliomaisuuseriin keskittyvien rahastojen rajatylittävälle markkinoinnille, koska sijoittajat eivät voi helposti vertailla niille tarjottavia sijoitusmahdollisuuksia. Toisistaan poikkeavat kansalliset vaatimukset aiheuttavat vaihtelua myös sijoittajansuojan tasoissa. Lisäksi erot vaatimuksissa, jotka koskevat sijoitustekniikoita, kuten sallittua lainanottoa, johdannaisinstrumenttien käyttöä, lyhyeksimyyntiin tai arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin sovellettavia sääntöjä, aiheuttavat vaihtelua sijoittajansuojan tasossa. Lunastusta ja/tai pitoaikoja koskevat erilaiset vaatimukset estävät listaamattomiin omaisuuseriin sijoittavien rahastojen myynnin valtioiden rajojen yli. Nämä erot lisäävät oikeudellista epävarmuutta ja voivat siten heikentää tällaisiin rahastoihin sijoittamista harkitsevien sijoittajien luottamusta ja kaventaa sijoittajien mahdollisuuksia tehdä tosiasiallisesti valintoja erilaisten pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksien välillä. Jäsenvaltioiden ei siksi tulisi sallia asettaa lisävaatimuksia tällä asetuksella säännellylle alalle, ja asianmukaisen oikeusperustan tälle asetukselle olisi oltava perussopimuksen 114 artikla, sellaisena kuin sitä on tulkittu Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä.

(7)  Yhtenäiset säännöt kaikkialla unionissa ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että eurooppalaisilla pitkäaikaissijoitusrahastoilla on johdonmukainen ja vakaa tuoteprofiili koko unionissa. Jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja korkeatasoinen sijoittajansuoja, on tarpeen vahvistaa yhtenäiset säännöt eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toiminnasta, erityisesti kyseisten sijoitusrahastojen sijoitussalkun koostumuksesta, ja sijoitusinstrumenteista, joita ne voivat käyttää ottaakseen positioita pitkäaikaisissa omaisuuserissä, kuten listattujen pk-yritysten liikkeeseen laskemissa oman pääoman ehtoisissa instrumenteissa tai velkainstrumenteissa sekä listaamattomissa yrityksissä ja reaaliomaisuuserissä. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoitussalkkua koskevat yhtenäiset säännöt ovat tarpeen myös sen varmistamiseksi, että sijoitusrahastot, joiden tavoitteena on tuottaa säännöllisiä tuloja, pitävät yllä hajautettua sijoitusomaisuussalkkua, joka soveltuu kassavirran säilyttämiseen säännöllisenä. Lisäksi on tarpeen yhteensovittaa jäsenvaltioiden verotusjärjestelmät sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot ovat yhtä houkuttelevia sijoittajille, ja kansallisia politiikkoja on lähennettävä toisiinsa, jotta voidaan luoda yhtäläiset investointiedellytykset ja reagoida näin jäsenvaltioiden epätasapainoon.

(8)  On olennaisen tärkeää varmistaa, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toiminnan sekä erityisesti niiden sijoitussalkun koostumuksen ja sijoitusinstrumenttien, joita ne voivat käyttää, määritelmä on suoraan sovellettavissa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajiin, ja sen vuoksi nämä uudet säännöt on tarpeen antaa asetuksen muodossa. Näin varmistetaan myös yhtenäiset edellytykset nimityksen ”eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto” käytölle estämällä toisistaan poikkeavien kansallisten vaatimusten käyttö. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien olisi noudatettava samoja sääntöjä koko unionin alueella, jotta voitaisiin myös kasvattaa sijoittajien luottamusta eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin ja varmistaa nimityksen jatkuva luotettavuus. Yhtenäisten sääntöjen hyväksymisellä vähennetään samalla eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovellettavien sääntelyvaatimusten monimutkaisuutta. Yhtenäisten sääntöjen avulla alennetaan lisäksi kustannuksia, joita rahastonhoitajille aiheutuu listattuihin pk-yrityksiin sekä listaamattomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin ja vastaaviin reaaliomaisuusluokkiin sijoittavia rahastoja koskevien erilaisten kansallisten sääntöjen noudattamisesta. Tämä koskee erityisesti rahastonhoitajia, jotka haluavat hankkia pääomaa muista maista. Sillä myös edistetään kilpailun vääristymien poistamista.

(9)  Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat uudet säännöt liittyvät läheisesti ▌ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2011/61/EU(7), koska se muodostaa unionissa oikeudellisen kehyksen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoa ja markkinointia varten. Määritelmän mukaan eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ovat unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joita hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, joille on myönnetty toimilupa direktiivin 2011/61/EU mukaisesti.

(10)  Koska direktiivissä 2011/61/EU vahvistetaan myös kolmansiin maihin sovellettava vaiheittainen järjestelmä, jolla säännellään unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien uusien sääntöjen soveltamisala on suppeampi uuden pitkäaikaisen sijoitustuotteen eurooppalaisen ulottuvuuden korostamiseksi. Tämän vuoksi ainoastaan direktiivin 2011/61/EU määritelmän mukainen unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto olisi voitava hyväksyä toimiluvan saaneeksi eurooppalaiseksi pitkäaikaissijoitusrahastoksi ja vain siinä tapauksessa, että sitä hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, jolle on myönnetty toimilupa direktiivin 2011/61/EU mukaisesti. Kolmansien maiden sijoittajia olisi kuitenkin kannustettava sijoittamaan eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin, koska niiltä saatavan arvokkaan pääoman turvin voidaan edistää hankkeiden toteuttamista unionissa.

(11)  Eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovellettavien uusien sääntöjen olisi perustuttava direktiivillä 2011/61/EU ja sen täytäntöönpanosäädöksillä käyttöön otettuun voimassa olevaan sääntelykehykseen. Tämän vuoksi eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevia tuotesääntöjä olisi sovellettava voimassa olevassa unionin lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen rinnalla. Eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin olisi sovellettava erityisesti direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuja rahaston hoitoa ja markkinointia koskevia sääntöjä. Myös direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuja palvelujen rajatylittävää tarjoamista ja sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä olisi sovellettava vastaavasti eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävään toimintaan. Niitä olisi täydennettävä erityisillä markkinointisäännöillä, joita sovelletaan eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävään markkinointiin sekä yksityissijoittajille että ammattimaisille sijoittajille kaikkialla unionissa.

(12)  Yhtenäisiä sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, jotka haluavat markkinoida itseään eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina. Kyseisten sääntöjen ei pitäisi velvoittaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka eivät halua markkinoida itseään eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina ja jotka hyväksyvät siten myös sen, etteivät ne hyödy mainituista säännöistä johtuvista eduista. Toisaalta siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyrityksiä) ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ei olisi mahdollista markkinoida eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina.

(13)  Jotta varmistetaan, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot noudattavat toimintaansa koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä, on tarpeen edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset myöntävät toimiluvan eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille. Direktiivissä 2011/61/EU säädettyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien yhdenmukaistettuja toimilupa- ja valvontamenettelyjä olisi sen vuoksi täydennettävä erityisellä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupamenettelyllä. Olisi vahvistettava menettelyt sen varmistamiseksi, että vain direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneet unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, joilla on valmiudet hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa, voivat hoitaa eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja. Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot pystyvät noudattamaan toimintaansa koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä.

(14)  Koska unioniin sijoittautuneilla vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla voi olla erilaisia oikeudellisia muotoja, jotka eivät välttämättä anna niille oikeushenkilöllisyyttä, olisi säännöksiä, joissa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen edellytetään toteuttavan toimia, tulkittava siten, että ne viittaavat tällaisen rahaston hoitajaan niissä tapauksissa, joissa kyseinen rahasto on perustettu unioniin sijoittautuneeksi vaihtoehtoiseksi sijoitusrahastoksi, joka ei voi toimia yksinään, koska sillä ei ole omaa oikeushenkilöllisyyttä.

(15)  Jotta voidaan varmistaa, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot tavoittelevat pitkäaikaisia sijoituksia ja auttavat rahoittamaan EU:n talouden kestävää kasvua, kyseisten rahastojen salkkua koskevissa säännöissä olisi edellytettävä niiden omaisuusluokkien selkeää yksilöintiä, joihin kyseiset rahastot voivat sijoittaa, ja edellytyksistä, joiden täyttyessä mainitut omaisuusluokat olisi katsottava hyväksyttäviksi. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston olisi sijoitettava vähintään 70 prosenttia pääomastaan hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin ja vähintään 60 prosenttia pääomastaan EU:n alueelle sijoittautuneen hyväksyttävän salkkuyrityksen liikkeelle laskemiin arvopapereihin. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen koskemattomuuden varmistamiseksi on myös suotavaa kieltää kyseisiä sijoitusrahastoja toteuttamasta tiettyjä rahoitustoimia, jotka saattavat vaarantaa niiden sijoitusstrategian ja -tavoitteet aiheuttamalla lisäriskejä, jotka eroavat riskeistä, joita pitkäaikaisiin sijoituksiin tähtäävään rahastoon voidaan odottaa kohdistuvan. Jotta voidaan varmistaa pääpainon asettaminen selkeästi pitkäaikaisiin sijoituksiin, mikä voi kannattaa sellaisten yksityissijoittajien tapauksessa, jotka ovat tottumattomia vähemmän tavanomaisiin sijoitusstrategioihin, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ei pitäisi voida sijoittaa johdannaisinstrumentteihin muutoin kuin sen omiin sijoituksiin liittyvien riskien suojaamista varten. Hyödykkeiden ja johdannaisinstrumenttien, jotka antavat kyseisiin hyödykkeisiin liittyviä epäsuoria vastuita, likvidin luonteen vuoksi hyödykkeisiin kohdistuvat sijoitukset eivät edellytä sijoittajan pitkäaikaista sitoutumista, ja ne olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Nämä perustelut eivät koske infrastruktuuriin tai yrityksiin tehtäviä sijoituksia, jotka liittyvät hyödykkeisiin tai joiden arvonkehitys on epäsuorasti kytköksissä hyödykkeiden arvonkehitykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi maatilat maataloushyödykkeiden tapauksessa tai voimalaitokset energiahyödykkeiden tapauksessa.

(15 a)  Jotta eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voisi tehokkaasti edistää kestävää, älykästä ja osallistavaa kasvua unionissa, kunkin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston olisi otettava huomioon hyväksyttävien sijoitusten sosiaaliset vaikutukset ja niiden ympäristölliset, sosiaaliset ja hallintoon liittyvät piirteet. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan olisi erityisesti pohdittava valitun omaisuuserän vaikutusta kasvun eurooppalaisen mallin tavoitteiden, joita ovat muun muassa sosiaalisten infrastruktuurien vahvistaminen, kestävä liikkuvuus, uusiutuvan energian tuottaminen ja jakelu, energiatehokkuuden prosessit sekä ympäristöllisiä tai sosiaalisia ratkaisuja edistävillä aloilla toimivat yritykset tai yritykset, joilla on suuri innovointipotentiaali, saavuttamiseen.

(16)  Pitkäaikaisen sijoituksen määritelmä on laaja. Vaikka hyväksyttävä sijoitusomaisuus ei välttämättä edellytä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilta pitkiä pitoaikoja, ne ovat yleensä epälikvidejä, edellyttävät sitoutumista tietyksi ajaksi ja ovat taloudellisen profiilinsa kannalta pitkäaikaisia. Hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät eivät sisällä siirtokelpoisia arvopapereita, ja sen vuoksi jälkimarkkinoiden likviditeettiä ei voida käyttää. Ne edellyttävät usein määräaikaisia sitoumuksia, jotka rajoittavat niiden markkinoitavuutta. Koska listatuilla pk-yrityksillä voi olla maksuvalmiusongelmia ja ongelmia päästä jälkimarkkinoille, listattujen pk-yritysten oman pääoman ehtoiset instrumentit tai velkainstrumentit olisi kuitenkin sisällytettävä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hyväksyttäviin investointivaroihin, koska niiden on ylläpidettävä vakaata osakkeenomistajarakennetta. Hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät voivat siten olla siirtokelpoisia arvopapereita ja sen vuoksi jälkimarkkinoiden likviditeettiä voidaan käyttää. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen kohteena olevien sijoitusten suhdannevaihtelu on luonteeltaan pääosin pitkäaikaista suurien pääomasitoumusten ja tuoton saamisen edellyttämän ajan pituuden vuoksi. Tämän vuoksi tällaiset omaisuuserät eivät sovi sijoituksiin, joihin liittyy lunastusoikeuksia, lukuun ottamatta erityistapauksia, joihin liittyy tiettyjä ehtoja.

(17)  Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava sijoittaa muihin omaisuuseriin kuin hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin, jos se on tarpeen niiden kassavirran hallinnoimiseksi tehokkaasti, mutta vain siinä määrin kuin tämä on johdonmukaista eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen pitkän aikavälin sijoitusstrategian kannalta.

(18)  Hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien on katsottava sisältävän omistusosuudet, kuten oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset instrumentit, velkainstrumentit vaatimukset täyttävissä salkkuyrityksissä ja vaatimukset täyttäville salkkuyrityksille myönnettävät lainat. Niiden olisi sisällettävä myös omistusosuudet muissa rahastoissa, jotka keskittyvät sijoittamaan muun muassa listaamattomiin yrityksiin, jotka laskevat liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai velkainstrumentteja, joille ei ole helposti yksilöitävää ostajaa. Reaaliomaisuuserissä olevien suorien omistusosuuksien olisi myös muodostettava hyväksyttävien omaisuuserien laji, paitsi jos ne ovat arvopaperistettuja, ja niihin olisi sovellettava niiden hankinta-arvoa ja kassavirtaprofiilia koskevia tiukkoja edellytyksiä.

(19)  Oman pääoman luonteisten instrumenttien on katsottava sisältävän rahoitusinstrumenttityypin, joka on oman ja vieraan pääoman yhdistelmä, jonka tuotot kytketään vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen tuottamaan voittoon tai tappioon ja jonka takaisinmaksu maksulaiminlyönnin yhteydessä ei ole täysin taattu. Tällaisiin instrumentteihin sisältyy monenlaisia rahoitusinstrumentteja, kuten pääomalainat, äänettömät osakkuudet, osakkuuslainat, voitto-osuusoikeudet, vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat.

(20)  Nykyisten liiketoimintakäytäntöjen mukaisesti eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava ostaa vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen olemassa olevia osakkeita kyseisen yrityksen olemassa olevilta osakkeenomistajilta. Mahdollisimman kattavien varainhankintamahdollisuuksien varmistamiseksi olisi myös sallittava sijoitukset muihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin. Vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin tehtyjen sijoitusten laimenemisvaikutuksen välttämiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sallittava sijoittaa vain muihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin edellyttäen, että kyseiset sijoitusrahastot eivät ole itse sijoittaneet yli 10 prosentin osuutta pääomastaan muihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin.

(21)  Rahoitusalan yritysten käyttö on tarpeen, jotta voidaan markkinoida eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja tehokkaasti sijoittajille ja yhdistää ja organisoida eri sijoittajien rahoitusosuudet infrastruktuurihankkeissa, mukaan lukien julkiset investoinnit. Sen vuoksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sallittava sijoittaa hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin rahoitusalan yritysten avulla, kunhan kyseiset yritykset keskittyvät pitkäaikaisten hankkeiden rahoittamiseen ja pk-yritysten kasvuun.

(22)  ▌Vaatimukset täyttäviksi salkkuyrityksiksi olisi katsottava infrastruktuurihankkeet, listaamattomiin kasvuyrityksiin ja kasvamaan pyrkiviin listattuihin pk-yrityksiin tehtävät sijoitukset ▌, jotka voisivat soveltua pitkän aikavälin sijoitustarkoituksiin.

(23)  Infrastruktuurihankkeiden laajuus aiheuttaa sen, että ne edellyttävät suuria määriä pääomaa, joka on pidettävä sijoitettuna pitkiä aikoja. Tällaisiksi infrastruktuurihankkeiksi olisi katsottava muun muassa julkisten rakennusten infrastruktuuri, kuten koulut, sairaalat tai vankilat, sosiaalinen infrastruktuuri, kuten sosiaalisen asuntotuotanto, liikenteen infrastruktuuri, kuten tiet, joukkoliikennejärjestelmät tai lentokentät, energiainfrastruktuuri, kuten energiaverkot, ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hillintähankkeet, voimalaitokset tai putkistot, vesihuoltoinfrastruktuuri, kuten vedenjakelujärjestelmät, viemäröinti tai kastelujärjestelmät, tietoliikenneinfrastruktuuri, kuten tietoliikenneverkot, ja jätehuoltoinfrastruktuuri, kuten kierrätys- tai keräysjärjestelmät.

(24)  Listaamattomilla yrityksillä voi olla vaikeuksia päästä pääomamarkkinoille sekä rahoittaa kasvua ja toimintansa laajentamista. Pääomaosuuksina tai lainoina otettava yksityinen rahoitus on tyypillinen keino hankkia rahoitusta. Koska tällaiset rahoitusinstrumentit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia sijoituksia, ne edellyttävät pitkäjänteistä eli kärsivällistä pääomaa, jota eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat tarjota. Lisäksi listatuilla pk-yrityksillä on usein huomattavia esteitä pitkän aikavälin rahoituksen hankkimisessa, ja eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat toimia arvokkaana vaihtoehtoisena rahoituksen lähteenä.

(25)  Infrastruktuuriin tehtävät sijoitukset edellyttävät pitkäjänteistä pääomaa likvidien jälkimarkkinoiden puuttumisen vuoksi. Sijoitusrahastot ovat keskeinen rahoituslähde omaisuuserille, jotka aiheuttavat suuria pääomamenoja. Tällaiset omaisuuserät edellyttävät usein pääomien yhdistämistä halutun rahoitustason saavuttamiseksi. Tällaiset sijoitukset ovat pitkäkestoisia, koska tällaisten omaisuuserien suhdannekierto on yleensä pitkä. Reaaliomaisuuseriin tehdyn investoinnin kuoletus vie yleensä useita vuosia. Tällaisten suurten omaisuuserien kehittämisen helpottamiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava investoida suoraan infrastruktuuriin, jonka arvo on yli 10 miljoonaa euroa ja joka tuottaa ennakoitavaa ja jatkuvaa kassavirtaa koko toiminta-aikanaan. ▌Näistä syistä suoria omistusosuuksia reaaliomaisuudessa ja sijoituksia vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin on tarpeen käsitellä samalla tavalla.

(26)  Jos rahastonhoitaja omistaa osuuden salkkuyrityksessä, rahastonhoitaja on vaarassa asettaa omat etunsa rahaston sijoittajien etujen edelle. Tällaisten eturistiriitojen välttämiseksi ja hyvän ohjaus- ja hallintotavan varmistamiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sijoitettava vain sellaisiin omaisuuseriin, joihin rahastonhoitajalla ei ole yhteyttä, paitsi jos ne investoivat eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan hoitamiin osuuksiin, osakkeisiin tai omaisuuseriin, jotka tämän asetuksen mukaan ovat hyväksyttäviä.

(27)  Jotta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla olisi tietynasteista liikkumavaraa rahastojensa sijoittamisessa, kaupankäynti muilla omaisuuserillä kuin pitkäaikaisilla sijoituksilla olisi sallittava siten, että kyseisten omaisuuserien osuus rahastojen pääomasta on enintään 30 prosenttia.

(28)  Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen riskinoton rajoittamiseksi on olennaista hillitä vastapuoliriskiä asettamalla kyseisten sijoitusrahastojen salkuille selkeitä hajauttamisvaatimuksia. Kaikkiin OTC-johdannaisiin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 648/2012(8).

(29)  Jotta sijoituksen tekevää eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa voidaan estää käyttämästä huomattavaa vaikutusvaltaa toisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tai liikkeeseen laskevan elimen hoitoon nähden, on tarpeen estää eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa keskittämästä kohtuutonta määrä varoja samaan sijoitukseen.

(30)  Jotta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla olisi mahdollisuus hankkia lisäpääomaa rahaston toiminta-ajan kuluessa, niiden olisi voitava ottaa rahalainoja siten, että niiden osuus rahaston pääomasta on enintään 40 prosenttia. Tämän on tarkoitus tuottaa sijoittajille lisätuottoa. Valuuttapoikkeamien riskin poistamiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi lainattava vain valuuttaa, jonka määräisenä rahastonhoitaja odottaa hankkivansa omaisuuserän.

(31)  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitusten pitkäaikaisuuden ja epälikvidin luonteen vuoksi rahastonhoitajilla olisi oltava riittävästi aikaa soveltaa sijoitusrajoja. Sijoitusrajojen täytäntöönpanon edellyttämässä ajassa olisi otettava huomioon sijoitusten erityispiirteet ja ominaisuudet, mutta sen pituus saisi kuitenkin olla enintään viisi vuotta.

(31 a)  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aikaa voidaan kuitenkin perustamissäännöissä määritellyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa jatkaa tai lyhentää joustavuuden lisäämiseksi esimerkiksi tapauksissa, joissa hanke saatetaan päätökseen ennakoitua myöhemmin tai aikaisemmin, jotta rahasto toimii pitkän aikavälin investointistrategiansa mukaisesti.

(31 b)  Euroopan investointipankin (EIP), jolla on asiantuntemusta unionin infrastruktuurien rahoituksesta, ja muiden vastaavien kansallisten laitosten olisi toimittava aktiivisessa yhteistyössä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien ja sijoittajien, varsinkin yksityissijoittajien, kanssa, joilla ei välttämättä ole asianmukaista kokemusta. Lisäksi Euroopan investointipankin hankejoukkolainoja koskevien aloitteiden ja muiden sen kaltaisten toimien, kuten Verkkojen Eurooppa ‑välineen, olisi oltava suoraan yhteydessä eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon. Euroopan investointipankin olisi otettava kantaakseen riskit ja tarjottava takuut, jotta voidaan vähentää tällaisiin sijoituksiin liittyviä riskejä ja kannustaa sijoittajia luottamaan eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon turvallisena sijoitusvälineenä.

(32)  ▌Mikään ei saisi estää eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa hakemasta näiden osakkeiden tai osuuksien ottamista kaupankäynnin kohteeksi ▌Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/…/EU(9) [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdan määritelmän mukaisilla säännellyillä markkinoilla, direktiivin 2014/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdan määritelmän mukaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai direktiivin 2014/…/EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 1 kohdan 23 alakohdan määritelmän mukaisessa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, jolloin sijoittajat saavat tilaisuuden myydä osakkeitaan tai osuuksiaan ennen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toiminta-ajan päättymistä. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen ei sen vuoksi saisi estää osakkeiden tai osuuksien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyille markkinoilla tai kaupan käymistä niillä säännellyillä markkinoilla, eivätkä ne saisi estää sijoittajia siirtämästä osakkeitaan tai osuuksiaan vapaasti kolmansille osapuolille, jotka haluavat ostaa kyseiset osakkeet tai osuudet. Kansallisista markkinoista tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan kaupankäynti jälkimarkkinoilla voi kuitenkin toimia eräillä markkinoilla, mutta toisilla siihen saattaa liittyä korkeita preemioita tai merkittäviä alennuksia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksista tai osakkeista, jotka on otettu kaupan kohteiksi tai joista käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, mikä estäisi käytännössä sijoittajia käyttämästä tätä vaihtoehtoa. Tämä vaihtoehto ei siksi ehkä riitä korvaamaan säännöllisempiä lunastuksia koskevaa vaihtoehtoa.

(33)  Jotta sijoittajat voivat tehokkaasti lunastaa osakkeensa tai osuutensa rahaston toiminta-ajan päättyessä, rahastonhoitajan olisi alettava myydä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitussalkun omaisuuseriä hyvissä ajoin sen varmistamiseksi, että omaisuuserien arvo muutetaan rahaksi asianmukaisesti. Määrittäessään aikataulua sijoitusten säännönmukaiselle purkamiselle eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston hoitajan olisi otettava huomioon sijoitusten erilaiset eräpäivät ja aika, joka tarvitaan ostajan löytämiseksi omaisuuserille, johon eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut. Koska sijoitusrajoja on epätarkoituksenmukaista pitää voimassa sijoitusten realisointijakson aikana, rajojen voimassaolon olisi päätyttävä, kun realisointijakso alkaa.

(34)  Omaisuuseriä, joihin eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut, saatetaan listata säännellyillä markkinoilla rahaston toiminta-ajan kuluessa. Tällöin omaisuuserä ei enää täyttäisi tämän asetuksen mukaista listaamattomuusvaatimusta. Jotta rahastonhoitajat voivat purkaa tällaiseen omaisuuserään tehdyn sijoituksen asianmukaisesti, kyseinen omaisuuserä voitaisiin ottaa huomioon hyväksyttäviä sijoitusomaisuuseriä koskevan 70 prosentin rajan laskennassa enintään kolmen vuoden ajan.

(35)  Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen erityisominaisuuksien ja niiden kohteena olevien yksityissijoittajien ja ammattimaisten sijoittajien vuoksi on tärkeää ottaa käyttöön tiukat avoimuusvaatimukset, jotka antavat mahdollisille sijoittajille valmiudet tehdä tietoon perustuvia arvioita ja olla täysin tietoisia sijoituksiin liittyvistä riskeistä. Direktiiviin 2011/61/EU sisältyvien avoimuusvaatimusten lisäksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi julkaistava tarjousesite, jonka olisi välttämättä sisällettävä kaikki tiedot, jotka suljettujen yhteissijoitusyritysten edellytetään julkistavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(10) ja komission asetuksen (EY) N:o 809/2004(11) mukaisesti. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinoimiseksi yksityissijoittajille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o […/…](12) [PRIPS] mukaisen sijoittajalle annettavan avaintietoasiakirjan julkaisemisen olisi oltava pakollista. Lisäksi markkinointiasiakirjoissa olisi nimenomaisesti kiinnitettävä huomiota eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston riskiprofiiliin ja niissä olisi mainittava kaikenlaisesta osallistumisesta EU:n talousarvion varoja sisältäviin välineisiin.

(36)  Koska eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot suunnataan sekä ammattimaisille sijoittajille että yksityissijoittajille kaikkialla unionissa, direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuihin markkinointivaatimuksiin on tarpeen lisätä tiettyjä vaatimuksia sen varmistamiseksi, että sijoittajasuojan ja etenkin yksityissijoittajien suojan taso on riittävä. Tämän vuoksi olisi asetettava saataville järjestelyjä, jotka koskevat merkintöjen tekemistä, maksujen suorittamista osakkeiden tai osuuksien omistajille, osakkeiden tai osuuksien takaisinostoa tai lunastusta ja eurooppalaisilta pitkäaikaissijoitusrahastoilta ja niiden hoitajilta edellytettävien tietojen asettamista saataville. Jotta voidaan lisäksi varmistaa, ettei yksityissijoittajia aseteta epäedulliseen asemaan suhteessa kokeneisiin ammattimaisiin sijoittajiin, olisi otettava käyttöön tiettyjä suojatoimia, joita käytetään, kun eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja markkinoidaan yksityissijoittajille.

(37)  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen olisi tarkistettava, kykeneekö kyseinen sijoitusrahasto noudattamaan jatkuvasti tätä asetusta. Koska toimivaltaisilla viranomaisilla on jo laaja toimivalta direktiivin 2011/61/EU nojalla, tätä toimivaltaa olisi laajennettava, jotta sitä voitaisiin käyttää myös eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien uusien yhteisten sääntöjen yhteydessä.

(38)  Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) olisi voitava käyttää direktiivin 2011/61/EU nojalla sille siirrettyä toimivaltaa tähän asetukseen nähden, ja sille olisi annettava kaikki tämän tehtävän edellyttämät resurssit ja erityisesti henkilöresurssit.

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010(13) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) (ESMA) olisi oltava keskeisessä asemassa eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien sääntöjen soveltamisessa varmistamalla, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset soveltavat unionin sääntöjä yhdenmukaisesti. Koska ESMAlla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja ja jotka koskevat olosuhteita, joissa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aika on riittävän pitkä kunkin yksittäisen omaisuuserän elinkaaren kattamiseksi, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuserien säännönmukaista rahaksi muuttamista koskevan aikataulun piirteitä, kustannuksia kuvaavissa esitteissä käytettäviä määritelmiä, laskentamenetelmiä ja esitystapaa sekä niiden järjestelyjen ominaisuuksia, jotka eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen on otettava käyttöön kussakin jäsenvaltiossa, jossa ne aikovat markkinoida osakkeita tai osuuksia.

(39 a)   Pitkäaikaissijoituksia koskevien kansallisen tason verokannustimien tarjoaminen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen avulla saattaa olla merkittävässä asemassa, kun nykyisiä käytettävissä olevia varoja kohdennetaan unionin pitkän aikavälin hankkeisiin keskittyen erityisesti hankkeisiin, joista on hyötyä sekä yhteiskunnalle että ympäristölle. Siksi olisi arvioitava, olisiko myös hankejoukkovelkakirjoja pidettävä hyväksyttävinä omaisuuserinä, millä pyritään varmistamaan mittakaavaedut ja kannustamaan unionin sijoitusvälineiden synergian hyödyntämiseen. Julkisen talouden sopeuttamistoimien seurausten vaikutuspiiriin kuuluvia jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan valtion takuita tai verohuojennusten kaltaista suotuisaa verokohtelua sijoittajille, jotka osallistuvat eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimintaan. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat lainsäädännölliset ja institutionaaliset toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

(39 b)   Jäsenvaltioilla sekä alue- ja paikallisviranomaisilla on merkittävä vastuu eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen tehokkaasta markkinoinnista sijoittajille ja tämän uuden järjestelmän suomia etuja koskevien erityisten tietojen antamisesta kansalaisille ja kuluttajille.

(39 c)   On erittäin tärkeää kannustaa unionin puoliammattimaisia sijoittajia, kuten keskitason eläkejärjestelmiä, vakuutusyhtiöitä, kuntia, kirkkokuntia, hyväntekeväisyysjärjestöjä ja säätiöitä, joilla saattaa olla riittävästi pääomaa ja tiettyä asiantuntemusta, sijoittamaan eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin.

(40)  Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien uusien yhtenäisten sääntöjen olisi oltava [...] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(14) ja [...] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(15) säännösten mukaiset.

(40 a)  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saisi sijoittaa sellaiseen hyväksyttävään sijoitusomaisuuserään, jossa rahastonhoitajalla on sellainen suora tai välillinen omistusosuus tai josta rahastonhoitaja hankkii sellaisen suoran tai välillisen omistusosuuden, jossa on kyse muusta kuin sijoitusrahaston hoitaman eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien omistamisesta. Olisi myös otettava käyttöön takuut, joilla vältetään kilpailua vääristävät tai pääsyn estävät käytänteet.

(41)  Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli varmistaa, että eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovelletaan sijoituksia ja toimintaolosuhteita koskevia yhtenäisiä vaatimuksia koko unionissa, ja ottaa samalla täysimittaisesti huomioon tarve sovittaa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen turvallisuus ja luotettavuus tasapainoisesti yhteen pitkäaikaissijoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja eri markkinatoimijoille koituvien kustannusten kanssa, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(42)  Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat uudet yhtenäiset säännöt kunnioittavat perusoikeuksia ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, varsinkin yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden saantia, kuluttajansuojaa, elinkeinovapautta, oikeutta oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ja henkilötietojen suojaan. Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevia uusia yhtenäisiä sääntöjä olisi sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja tavoitteet

1.  Tällä asetuksella vahvistetaan toimiluvan myöntämistä, sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevat yhtenäiset säännöt unioniin sijoittautuneille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen alarahastoille, joita markkinoidaan unionissa eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina (ELTIF). [tark. 2]

1 a.   Tämän asetuksen tavoitteena on kerätä pääomaa ja kohdentaa sitä reaalitalouteen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden mukaisesti.

2.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa lisävaatimuksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  ’pääomalla’ yhteenlaskettuja pääomasijoituksia ja maksamattomia pääomasitoumuksia, jotka on laskettu sijoitettavissa olevien sellaisten määrien perusteella, joista on vähennetty kaikki palkkiot, maksut ja kulut, jotka koituvat suoraan tai välillisesti sijoittajien maksettaviksi;

1 a)  ’yksityissijoittajalla’ sijoittajaa, joka ei ole ammattimainen asiakas direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] liitteessä II olevan I jakson mukaisesti;

1 b)  ’ammattimaisella sijoittajalla’ sijoittajaa, joka on ammattimainen asiakas direktiivin .../.../EU [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] liitteessä II olevan I jakson mukaisesti tai jota voidaan pyydettäessä kohdella ammattimaisena asiakkaana kyseisen direktiivin mukaisesti;

1 c)   ’puoliammattimaisilla sijoittajilla’ kaikkia yksityissijoittajia, jotka a) sitoutuvat sijoittamaan vähintään 100 000 euroa ja b) ilmoittavat kirjallisesti sijoitussitoumuksesta tehtävästä sopimuksesta erillisellä asiakirjalla, että he ovat tietoisia suunniteltuun sitoumukseen tai sijoitukseen liittyvistä riskeistä;

2)  ’omalla pääomalla’ yrityksessä omistajuuden kautta syntynyttä osuutta, jota edustavat osakkeet tai muut sijoittajille tarjotut vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen pääomaan osallistumisen muodot;

3)  ’oman pääoman luonteisella instrumentilla’ rahoitusinstrumenttityyppiä, jonka tuotot kytketään vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen tuottamaan voittoon tai tappioon ja jonka takaisinmaksu maksulaiminlyönnin yhteydessä ei ole täysin taattu;

4)  ’rahoitusalan yrityksellä’ mitä tahansa seuraavista:

(a)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013(16) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määritelty luottolaitos;

(b)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määritelty sijoituspalveluyritys;

(c)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(17) 13 artiklan 1 alakohdassa määritelty vakuutusyritys;

(d)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 20 alakohdassa määritelty rahoitusalan holdingyhtiö;

(e)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa määritelty monialan holdingyhtiö;

4 a)  ’ammattimaisella eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla’ eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa, joka on hyväksytty markkinoitavaksi ainoastaan ammattimaisille tai puoliammattimaisille sijoittajille;

4 b)  ’unioniin sijoittautuneella vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla’ unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2011/61/EY 4 artiklan 1 kohdan k alakohdassa;

4 c)  ’unioniin sijoittautuneella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla’ unioniin sijoittautunutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2011/61/EY 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa;

5)  ’eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisella viranomaisella’ unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan p alakohdassa;

6)  ’eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle on myönnetty toimilupa;

‘eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisella viranomaisella’ unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan q alakohdassa;

6 a)  ’takaisinostosopimuksella’ sopimusta, jolla osapuoli siirtää arvopapereita tai niihin liittyviä omistusoikeuksia vastapuolelle ja sitoutuu ostamaan ne takaisin sovittuun hintaan määrättynä tai myöhemmin määrättävänä ajankohtana;

6 b)  ’lyhyeksimyynnillä’ omaisuuserien kattamatonta myyntiä;

6 c)  ’yksityissijoittajien eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla’ eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa, jonka sijoittajat ovat yksityissijoittajia;

6 d)  ’lainaksi antamisella’ ja ’lainaksi ottamisella’ transaktiota, jossa laitos tai sen vastapuoli siirtää arvopapereita edellyttäen, että lainaksi ottaja palauttaa vastaavat arvopaperit tulevana ajankohtana tai siirron suorittajan niin pyytäessä ja että transaktio koostuu siirron suorittajan osalta arvopapereiden lainaksi antamisesta ja siirronsaajan osalta arvopapereiden lainaksi ottamisesta;

6 e)  ’infrastruktuurilla’ perustavanlaatuisia fyysisiä ja aineettomia organisatorisia rakenteita ja järjestelyjä, joita yhteiskunnan tai yritysten toiminta edellyttää.

3 artikla

Toimilupa ja nimityksen käyttö

1.  Ainoastaan unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voivat hakea lupaa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona ja saada luvan.

2.  Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa voidaan markkinoida koko unionissa tai missä tahansa unionin jäsenvaltiossa edellyttäen, että sille on myönnetty toimilupa tämän asetuksen mukaisesti.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupa on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.

3.  Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys saa käyttää itsestään tai liikkeeseen laskemistaan osakkeista tai osuuksista nimitystä ”eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto” tai ”pitkäaikaissijoitusrahasto” ainoastaan, jos sille on myönnetty toimilupa tämän asetuksen mukaisesti.

4.  Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tämän asetuksen nojalla myönnetyistä tai peruutetuista toimiluvista luottamuksellisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) neljännesvuosittain ja annettava kaikki tarvittavat eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimintaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot, joiden avulla varmistetaan tämän asetuksen säännösten noudattaminen.

ESMA pitää julkista keskusrekisteriä, joka sisältää tunnistetiedot kustakin eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta, jolle on myönnetty toimilupa tämän asetuksen nojalla, tällaisen sijoitusrahaston hoitajasta, 4 artiklassa säädetyt tiedot ja eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaista viranomaista koskevat tiedot. Rekisteri asetetaan saataville sähköisessä muodossa.

4 artikla

Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskevan toimiluvan hakeminen

1.  Unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston on haettava eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupaa toimivaltaiselta viranomaiseltaan.

Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskevassa hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)  rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;

b)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajaksi ehdotetun toimijan tunnistetiedot, tiedot sen harjoittamasta nykyisestä ja aiemmasta rahastojen hoidosta sekä tiedot sen pitkäaikaissijoitusten kannalta merkityksellisestä kokemuksesta;

c)  säilytysyhteisön tunnistetiedot;

d)  kuvaus tiedoista, jotka on tarkoitus asettaa sijoittajien saataville;

d a)   yksityissijoittajien eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastoista kuvaus käytettävissä olevista menettelyistä ja järjestelyistä, joilla käsitellään yksityissijoittajien valituksia;

e)  muut mahdolliset tiedot tai asiakirjat, jotka eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen vaatii sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia noudatetaan.

2.  Direktiivin 2011/61/EU nojalla toimiluvan saanut unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja on oikeutettu hoitamaan eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa ja sen on haettava yksinkertaistetulla hakemuksella eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaiselta viranomaiselta hyväksyntää hoitaa eurooppalaista pitkäaikaista sijoitusrahastoa, joka on jättänyt toimilupahakemuksen 1 kohdan mukaisesti. Hakemuksessa on viitattava direktiivin 2011/61/EU mukaiseen hakemukseen (toimitetut asiakirjat mukaan luettuina) ja toimilupaan.

3.  Eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle ja unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajalle on ilmoitettava [kahden kuukauden] kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskeva toimilupa sekä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitamiseen tarvittava hyväksyntä myönnetty.

4.  Edellä 1 ▌kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen kaikista myöhemmistä muutoksista on viipymättä ilmoitettava eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaiselle viranomaiselle.

5 artikla

Toimiluvan myöntämisedellytykset

1.  Toimilupaa hakeneelle eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle myönnetään toimilupa ainoastaan, jos sen toimivaltainen viranomainen

a)  on vakuuttunut siitä, että toimilupaa hakenut eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto pystyy täyttämään kaikki tämän asetuksen mukaiset vaatimukset ja että se on hyväksynyt rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat ja valitun säilytysyhteisön;

b)  on hyväksynyt direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneen unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan hakemuksen saada hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa ▌;

b a)  on vakuuttunut siitä, että ehdotetulle eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajalle tai ehdotetun eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan palveluksessa johtotehtäviä hoitavalle henkilölle ei ole aiemmin määrätty seuraamuksia rahastojen hoitoa koskevan kansallisen tai unionin lainsäädännön rikkomisen perusteella.

1 a.  Toimivaltaisen viranomaisen on annettava toimilupaa hakeneelle eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle vastaus [kahden] kuukauden kuluessa.

2.  Eurooppalaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen voi hylätä unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan hakemuksen saada hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa ainoastaan, jos

a)  unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei noudata tätä asetusta;

b)  unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei noudata direktiiviä 2011/61/EU, mikä on todettu yhteistyössä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen kanssa tämän asetuksen mukaisesti sekä direktiivissä 2011/61/EU vahvistettujen valvontayhteistyöjärjestelyjen mukaisesti;

c)  unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei ole saanut toimivaltaiselta viranomaiseltaan toimilupaa hoitaa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joihin sisältyy tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahastojen kaltaisia rahastoja, mikä on todettu yhteistyössä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen kanssa tämän asetuksen mukaisesti;

d)  unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei ole toimittanut 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja tai muita sen mukaisesti pyydettyjä selvityksiä tai tietoja.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen on ennen hakemuksen hylkäämistä kuultava unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan toimivaltaista viranomaista.

3.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona, jos toimilupaa hakeneen eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston on oikeudellisesti mahdotonta markkinoida osakkeitaan tai osuuksiaan kotijäsenvaltiossaan. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava toimilupaa hakeneelle eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle syyt luvan epäämiseen. Luvan epäämistä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

4.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupaan ei saa soveltaa vaatimusta, jonka mukaan eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston hoitajan on oltava eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa toimiluvan saanut unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, tai vaatimusta, jonka mukaan unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on harjoitettava toimintoja eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa tai siirrettävä toimintoja kolmannelle osapuolelle kyseiseen kotijäsenvaltioon.

6 artikla

Sovellettavat säännöt ja vastuuvelvollisuus

1.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on aina noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.

2.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on aina noudatettava direktiivin 2011/61/EU vaatimuksia.

3.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan vastuulla on varmistaa, että tätä asetusta noudatetaan. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja on vastuussa kaikista tappioista tai vahingoista, jotka johtuvat tämän asetuksen noudattamatta jättämisestä.

II luku

Yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikkaa koskevat velvoitteet

I JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖT JA HYVÄKSYTTÄVÄT OMAISUUSERÄT

7 artikla

Alarahastot

Jos eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto koostuu useammasta kuin yhdestä alarahastosta, kutakin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston alarahastoa pidetään tätä lukua sovellettaessa erillisenä eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona.

8 artikla

Hyväksyttävät sijoitukset

1.  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden mukaisesti sijoittaa ainoastaan seuraaviin omaisuusluokkiin ja vain tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin:

a)  hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät;

b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY(18) 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut omaisuuserät.

2.  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa harjoittaa mitään seuraavista toiminnoista:

a)  harjoittaa omaisuuserien lyhyeksimyyntiä;

b)  ottaa hyödykkeisiin suoraan tai epäsuorasti liittyviä vastuita, myöskään johdannaisten, niihin oikeuttavien todistusten, niihin perustuvien indeksien tai muiden sellaisten välineiden tai instrumenttien kautta, joista syntyisi tällaisia vastuita;

d)  käyttää johdannaisinstrumentteja, paitsi jos ▌sen tarkoituksena on ainoastaan suojautua eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston muihin sijoituksiin liittyviltä ▌riskeiltä.

2 a.  Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, ESMA laatii julkisen kuulemisen jälkeen luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään kriteerit sellaisten olosuhteiden vahvistamiseksi, joissa johdannaissopimusten ainoana tarkoituksena on suojautuminen 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin sijoituksiin liittyviltä riskeiltä.

EAMV toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kolme kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät

Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi sijoittaa 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun omaisuuserään ainoastaan, jos se kuuluu johonkin seuraavista luokista:

a)  oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset instrumentit:

i)  jotka on laskenut liikkeeseen vaatimukset täyttävä salkkuyritys ja jotka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut suoraan vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä;

ii)  jotka on laskenut liikkeeseen vaatimukset täyttävä salkkuyritys vaihdossa oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut aiemmin suoraan vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä;

iii)  jotka on laskenut liikkeeseen yritys, jonka enemmistöomisteinen tytäryritys vaatimukset täyttävä salkkuyritys on, vaihdossa oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut i tai ii alakohdan mukaisesti vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä;

b)  velkainstrumentit, joiden liikkeeseenlaskija on vaatimukset täyttävä salkkuyritys ja joiden erääntymisaika on sovitettu yhteen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan kanssa;

c)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston vaatimukset täyttävälle salkkuyritykselle myöntämät lainat, joiden erääntymisaika on sovitettu yhteen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan kanssa;

d)  yhden tai useamman muun eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, eurooppalaisen riskipääomarahaston (EuVECA) ja eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston (EuSEF) osakkeet tai osuudet edellyttäen, että kyseiset rahastot eivät ole itse sijoittaneet yli 10:tä prosenttia pääomastaan eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin;

e)  yksittäisen infrastruktuurin suorat omistukset tai välilliset omistukset vaatimukset täyttävien salkkuyritysten kautta, joista toteutuu menon syntyhetkellä pääomameno, joka on vähintään 10 miljoonaa euroa tai vastaava summa muussa valuutassa, ja jotka tuottavat säännöllistä ennakoitavaa tuloa.

Toimivaltaisten viranomaisten on hakemuksia käsitellessään asetettava älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tai unionin aluepolitiikkaa koskevien tavoitteiden mukaisesti etusijalle hankkeet, jotka rahoitetaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuudella.

10 artikla

Vaatimukset täyttävä salkkuyritys

1.  Edellä 9 artiklassa tarkoitetun vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen on oltava salkkuyritys, joka on muu kuin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys ja joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

a)  se ei ole muu rahoitusalan yritys kuin asetuksen (EU) N:o 575/2013 [vakavaraisuusasetus] 117 artiklan 2 kohdan f, i, j ja k alakohdassa tarkoitettu eurooppalainen kansainvälinen kehityspankki;

b)  sitä ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi

i)  säännellyillä markkinoilla, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2014/.../ EY [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa,

ii)  monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2014/.../ EY [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] 4 artiklan 1 kohdan 22 alakohdassa;

b a)  se on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja sen markkinapääoma on enintään 1 miljardi euroa;

b b)  se on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja sitä pidetään pk-yrityksenä komission suosituksen 223/361/EY(19) liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

c)  se on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan edellyttäen, että kyseinen kolmas maa

i)  ei ole rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) nimeämä suuren riskin yhteistyöhaluton lainkäyttöalue;

ii)  on tehnyt sopimuksen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltion ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia on tarkoitus markkinoida, edellyttäen, että kolmas maa ei ole maa,

–  jossa veroja ei kanneta lainkaan tai verotus on nimellistä,

–  jossa ei ole tosiasiallista tietojenvaihtoa ulkomaisten veroviranomaisten kanssa,

–  jonka lainsäädäntö tai oikeudelliset tai hallinnolliset määräykset eivät ole avoimia,

–  jossa ei ole merkittävän paikallisen läsnäolon vaatimusta,

–  joka markkinoi itseään offshore-rahoituskeskuksena.

2.  Poiketen siitä, mitä [...] 1 kohdan a alakohdassa säädetään, vaatimukset täyttävä salkkuyritys voi olla rahoitusalan yritys tai kollektiivinen sijoitusyritys, joka älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tai unionin aluepolitiikkaa koskevien tavoitteiden mukaisesti yksinomaan rahoittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä tai 9 artiklassa tarkoitettua reaaliomaisuutta.

11 artikla

Eturistiriidat

Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa sijoittaa sellaiseen hyväksyttävään sijoitusomaisuuserään, jossa rahastonhoitajalla on sellainen suora tai välillinen omistusosuus tai josta rahastonhoitaja hankkii sellaisen suoran tai välillisen omistusosuuden, jossa on kyse muusta kuin eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen, eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen, eurooppalaisten riskipääomarahastojen tai 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten hoitamien osakkeiden tai osuuksien omistamisesta.

II JAKSO

Sijoituspolitiikkaa koskevat säännökset

12 artikla

Salkun koostumus ja hajautus

1.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on sijoitettava vähintään 70 prosenttia pääomastaan hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin ja vähintään 60 prosenttia pääomastaan 9 artiklan a, b ja c kohdassa lueteltuihin omaisuuseriin jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneissa vaatimukset täyttävissä salkkuyrityksissä.

1 a.  Jos eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrätään säännöllisistä lunastusoikeuksista, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on pidettävä yllä ennalta määriteltyinä lunastusajanjaksoina käteisvarantoa ja ottamaan huomioon lunastusoikeuksien harjoittamista koskevat vaatimukset ja edellytykset, jotka ovat likviditeetin hallinnan kannalta oikeassa suhteessa lunastusoikeuksien harjoittamista varten.

1 b.  ESMA laatii teknisiä sääntelystandardeja käteisvarantojen rakenteen määrittämiseksi tarkemmin.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ...*.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

2.  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa sijoittaa enintään

a)  10 prosenttia pääomastaan omaisuuseriin, jotka on laskenut liikkeeseen jokin yksittäinen vaatimukset täyttävä salkkuyritys;

b)  10 prosenttia pääomastaan suoraan tai välillisesti yksittäiseen infrastruktuuriin 9 artiklan e kohdan mukaisesti;

c)  10 prosenttia pääomastaan jonkin yksittäisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, eurooppalaisen riskipääomarahaston, eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osakkeisiin tai osuuksiin;

d)  5 prosenttia pääomastaan 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin, jos kyseiset omaisuuserät on laskenut liikkeeseen jokin yksittäinen yhteisö.

3.  Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen, eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen osakkeiden tai osuuksien yhteenlaskettu arvo eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston salkussa saa olla enintään 20 prosenttia sen pääoman arvosta.

4.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston yhteenlaskettu vastapuoliriski, joka johtuu OTC-johdannaistransaktioista, takaisinostosopimuksista tai takaisinmyyntisopimuksista, saa olla enintään 5 prosenttia sen pääomasta.

5.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi korottaa mainituissa alakohdissa tarkoitetun 10 prosentin rajan 20 prosenttiin edellyttäen, että sen hallussa olevien sellaisten omaisuuserien yhteenlaskettu arvo, jotka liittyvät sellaisiin vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin ja yksittäisiin reaaliomaisuuseriin, joihin eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut yli 10 prosenttia pääomastaan, on enintään 40 prosenttia sen pääomasta.

6.  Yritykset, jotka seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY(20) mukaisesti määritellyn konsernitilinpäätöksen laatimiseksi tai tunnustettujen kansainvälisten tilinpäätössääntöjen mukaisesti luetaan kuuluviksi samaan konserniin, pidetään 1–5 kohdassa tarkoitettuja rajoja laskettaessa yhtenä yhteisönä.

12 a artikla

Olosuhteissa, joissa eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto rikkoo 12 artiklassa säädettyjä hajauttamisvaatimuksia ja rikkominen on eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan valvonnan ulkopuolella, toimivaltaisten viranomaisten on annettava rahaston hoitajalle kuusi kuukautta aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

13 artikla

Keskittymät

1.  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa hankkia enintään 25 prosenttia yksittäisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, eurooppalaisen riskipääomarahaston tai eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osakkeista tai osuuksista.

2.  Direktiivin 2009/65/EY 56 artiklan 2 kohdassa säädettyjä keskittymärajoja sovelletaan tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin tehtyihin sijoituksiin.

14 artikla

Rahan lainaksi ottaminen

Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi ottaa lainaksi rahaa edellyttäen, että lainaaminen täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)  rahalainan osuus enintään 40 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomasta;

b)  rahalainan tarkoituksena on hankkia omistusosuus hyväksytyistä sijoitusomaisuuseristä;

c)  rahalaina on samassa valuutassa kuin omaisuuserät, jotka on tarkoitus hankkia lainatulla rahalla;

e a)  rahalaina sisältää omaisuuserät, joiden osuus on enintään 30 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomasta;

e b)  sen kesto on sovitettu yhteen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan kanssa.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on tiedotettava sijoittajille etukäteen sijoitusstrategiasta aiheutuvista tulevista lainanottotarpeista.

15 artikla

Salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien sääntöjen soveltaminen

1.  Kun kyse on 12 artiklan 1 kohdassa säädetyistä sijoitusrajoista:

a)  niitä on alettava soveltaa viimeistään eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrättynä päivänä, ja tässä päivämäärässä on otettava huomioon niiden omaisuuserien erityispiirteet ja ominaisuudet, joihin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on määrä sijoittaa; kyseinen päivämäärä saa olla enintään viiden vuoden kuluttua siitä, kun eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle on myönnetty toimilupa tai 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellyssä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan puolivälissä, riippuen siitä kumpi on aiemmin; eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisissa olosuhteissa ja saatuaan asianmukaisesti perustellun sijoitussuunnitelman hyväksyä tämän määräajan pidentämisen enintään yhdellä vuodella;

b)  sijoitusrajojen soveltaminen päättyy, kun eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto alkaa myydä omaisuuseriään 16 artiklassa säädetyn lunastuspolitiikkansa mukaisesti;

c)  niiden soveltaminen keskeytetään väliaikaisesti, jos eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto hankkii lisäpääomaa, kuitenkin enintään 12 kuukaudeksi, etenkin kun on kyse infrastruktuuriin tehtävästä sijoituksesta.

2.  Jos sellaisen pitkäaikaisen omaisuuserän, johon eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut, liikkeeseen laskenut vaatimukset täyttävä salkkuyritys ei enää täytä 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan edellytyksiä, pitkäaikainen omaisuuserä voidaan ottaa edelleen huomioon 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua 70 prosentin osuutta laskettaessa enintään kolmen vuoden ajan päivästä, jona salkkuyritys on lakannut täyttämästä 10 artiklassa säädetyt vaatimukset.

III luku

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien lunastus, kaupankäynti niillä, niiden liikkeeseenlasku ja tulojen jakaminen

16 artikla

Lunastuspolitiikka

1.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja voi perustaa ammattimaisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, johon yksityissijoittajat eivät voi osallistua, tai hän voi päättää perustaa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, johon yksityissijoittajat sekä ammattimaiset ja puoliammattimaiset sijoittajat voivat osallistua.

1 a.   Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa voidaan ilmoittaa pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymispäivä sekä oikeus pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan tilapäiseen jatkamiseen sekä edellytykset tämän oikeuden käyttämiselle. Jos tiettyä päivämäärää ei ole ilmoitettu, rahaston toiminta-aika on rajoittamaton.

1 b.  Jos eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja päättää antaa yksityissijoittajien osallistua eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon, kaikilla sijoittajilla on oltava mahdollisuus pyytää osakkeidensa tai osuuksiensa lunastusta ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä. Yhteisösijoittajat tai yksityissijoittajat voivat kuitenkin lunastaa osakkeitaan tai osuuksiaan vasta eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan puolivälissä ja enintään 20 prosenttia rahaston koko rahamäärästä. Jos lunastusoikeuksista ei ole määrätty eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa, sijoittajien lunastukset ovat mahdollisia sitä päivää seuraavasta päivästä, joka on vahvistettu eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymispäiväksi.

ESMA laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joilla täsmennetään eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen lunastuspolitiikkaa koskevien rakenteiden ehtoja ja vaatimuksia niin, että ne ovat selkeitä ja yhdenmukaisia kaikkialla unionissa.

2.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan on oltava pitkäaikaissijoitusrahaston pitkän aikavälin luonteen mukainen ja riittävän pitkä, jotta se kattaa kyseisen sijoitusrahaston jokaisen yksittäisen omaisuuserän elinkaaren; sijoitusrahaston toiminta-aikaa määritettäessä on otettava huomioon kunkin omaisuuserän epälikvidisyysprofiili ja taloudellinen elinkaari sekä sijoitusrahaston vahvistettu sijoitustavoite.

3.  Sijoittajat voivat pyytää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston purkamista, jos niiden eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston lunastuspolitiikan mukaisesti tekemiä lunastustoimeksiantoja ei ole täytetty vuoden kuluessa toimeksiannon tekemisestä.

3 a.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa ja sijoittajille annettavissa tiedoissa on vahvistettava investoinnista saadun tuoton uudelleen sijoittamista vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin tai korkealaatuisiin likvideihin omaisuuseriin koskevat menettelyt, jos tällaiset investoinnit erääntyvät ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä.

4.  Sijoittajilla on aina oikeus saada takaisinmaksu rahana.

5.  Luontoismuotoinen takaisinmaksu eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuseriä hyödyntäen on mahdollista ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrätään tästä mahdollisuudesta sillä edellytyksellä, että kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti;

b)  sijoittaja pyytää kirjallisesti, että takaisinmaksu tapahtuu rahaston omaisuuserien osaa käyttäen;

c)  mitkään erityiset säännöt eivät rajoita kyseisten omaisuuserien siirtoa.

6.  ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään ne olosuhteet, joissa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aika on riittävän pitkä kattamaan sen kunkin yksittäisen omaisuuserän elinkaaren.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään vuonna 2015.

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Jälkimarkkinat

1.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt ja perustamisasiakirjat eivät saa estää ottamasta sen osakkeita tai osuuksia kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa, tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa ▌.

2.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt ja perustamisasiakirjat eivät saa estää sijoittajia siirtämästä osakkeitaan tai osuuksiaan vapaasti kolmansille osapuolille.

2 a.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on julkaistava säännöllisesti selitys merkittävistä eroista listattujen osakkeiden tai osuuksien markkina-arvon ja sijoitusrahaston itse tekemän, omien omaisuuserien nettoarvoa koskevan arvion välillä.

18 artikla

Uusien osakkeiden tai osuuksien liikkeeseenlasku

1.  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi tarjota osakkeiden tai osuuksien uusia liikkeeseenlaskuja rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti.

2.  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai osuuksia hinnalla, joka alittaa sen nettoarvon, ennen kuin se on tarjonnut asianomaisia osakkeita tai osuuksia kyseiseen hintaan nykyisille sijoittajilleen.

19 artikla

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuserien rahaksi muuttaminen

1.  Kunkin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on vahvistettava omaisuuseriensä asianmukaista rahaksi muuttamista koskeva yksilöity aikataulu, jotta se voi hoitaa sijoittajien lunastukset toiminta-aikansa päättymisen jälkeen.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua aikataulua on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja siihen on sisällyttävä

a)  mahdollisten ostajien markkinoita koskeva arviointi;

b)  mahdollisia myyntihintoja koskeva arviointi ja vertailu;

c)  niiden omaisuuserien arvon määritys, joista aiotaan luopua;

d)  rahaksi muuttamista koskeva tarkka aikataulu.

3.  ESMA laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään perusteet, joita on käytettävä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa arvioinneissa ja c alakohdassa tarkoitetussa arvonmäärityksessä.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

20 artikla

Tuoton jakaminen

1.  Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi jakaa säännöllisesti sijoittajille salkkuun sisältyvien omaisuuserien tuottamia tuloja. Nämä tulot koostuvat

a)  mistä tahansa tuloista, joita nämä omaisuuserät tuottavat säännöllisesti;

b)  omaisuuserän rahaksi muuttamisesta syntyneestä luovutusvoitosta ▌.

2.  Tulojen jakopolitiikka on suunniteltava niin, että voidaan minimoida sijoittajien saamien tuottojen epävakaisuus. Tuloja ei kuitenkaan saa jakaa siltä osin kuin niitä tarvitaan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tulevia sitoumuksia varten.

2 a.  Eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle on annettava lupa vähentää pääomaansa määräsuhteen mukaisesti, jos se on muuttanut rahaksi jonkin sijoitussalkkunsa omaisuuseristä.

3.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on vahvistettava säännöissään tai perustamisasiakirjoissaan jakopolitiikka, jota se noudattaa rahaston toiminnan aikana.

IV luku

Avoimuutta koskevat vaatimukset

21 artikla

Avoimuus

1.  Toimiluvan saaneen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ei saa markkinoida unionissa ilman etukäteen julkaistua tarjousesitettä.

Toimiluvan saaneen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ei saa markkinoida yksityissijoittajille unionissa ilman etukäteen julkaistua, asetuksen (EU) N:o [.../… [PRIPS]] mukaista avaintietoasiakirjaa.

2.  Tarjousesitteessä on oltava tiedot, joiden perusteella sijoittajat voivat tehdä tietoon perustuvan arvion niille ehdotetusta sijoituksesta ja erityisesti siihen liittyvistä riskeistä.

3.  Tarjousesitteessä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)  selvitys siitä, miten eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitustavoitteet ja strategia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tekevät rahastosta luonteeltaan pitkäaikaisen;

b)  tiedot, jotka suljettujen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten on julkistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(21) ja komission asetuksen (EY) N:o 809/2004(22) mukaisesti;

c)  tiedot, jotka on annettava sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan mukaisesti, jos ne eivät jo sisälly tämän kohdan b alakohtaan;

d)  selvä ilmoitus omaisuuseräluokista, joihin eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla on lupa sijoittaa;

d a)  rahavirtalaskelma.

4.  Tarjousesitteessä, avaintietoasiakirjassa ja kaikissa muissa markkinointiasiakirjoissa on ilmoitettava sijoittajille selvästi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston epälikvidistä luonteesta.

Tarjousesitteessä, avaintietoasiakirjassa ja kaikissa muissa markkinointiasiakirjoissa on erityisesti selkeästi

a)  ilmoitettava sijoittajille eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitusten pitkäaikaisesta luonteesta;

b)  edellä olevan 16 artiklan 1 kohdan mukaisissa soveltuvissa tapauksissa ilmoitettava sijoittajille eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymisestä ja mahdollisesta oikeudesta väliaikaiseen pidentämiseen tai mahdollisesta oikeudesta pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aikaa koskeviin toimenpiteisiin ja määrättyihin erityisehtoihin;

c)  ilmoitettava, onko eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille;

d)  ilmoitettava sijoittajien oikeudesta lunastaa sijoituksensa 16 artiklan 1 kohdan sekä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sääntöjen ja perustamisasiakirjojen mukaisesti;

e)  ilmoitettava sijoittajille mahdollisesti maksettavien tulojen maksamisen toistumistiheys ja aikataulu rahaston toiminnan aikana;

f)  neuvottava sijoittajia sijoittamaan vain pieni osa niiden koko sijoitussalkusta eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon.

f a)  ilmoitettava sijoittajille strategiasta, jolla vaatimukset täyttävät listaamattomat yritykset otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla;

f b)  ilmoitettava sijoittajille johdannaisten käyttöä koskevasta strategiasta ottaen huomioon kyseisen hankkeen erityispiirteet ja -näkökohdat;

f c)  mainittava kaikenlainen osallistuminen unionin talousarvion varoja sisältäviin välineisiin;

f d)  tiedotettava sijoittajille säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kunkin investointihankkeen edistymisestä, kunkin yksittäisen vaatimukset täyttävään sijoitussalkkuun sisältyvän sijoituksen arvo ja niiden muiden omaisuuserien arvo, joihin ylimääräinen käteinen on sijoitettu, sekä mahdollisesti käytettyjen johdannaisten luonne, tarkoitus ja arvo.

4 a.  Ammattimaisille eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille tarkoitetussa tarjousesitteessä on esitettävä direktiivin 2011/61/EU 23 artiklassa vaaditut tiedot. Siinä on lisäksi ilmoitettava mahdollisesta poikkeamisesta salkun koostumusta koskevista 12 artiklan säännöksistä.

22 artikla

Kustannusten ilmoittaminen

1.  Tarjousesitteessä on selvästi ilmoitettava sijoittajille eri kustannuksista, joista sijoittaja vastaa suoraan tai välillisesti. Eri kustannukset on ryhmiteltävä seuraavien otsikoiden alle:

a)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston perustamiskustannukset;

b)  omaisuuserien hankkimiseen liittyvät kustannukset;

c)  hoitokustannukset;

d)  jakokustannukset;

e)  muut kustannukset, mukaan luettuina hallinnolliset ja lakisääteiset kustannukset, säilytysyhteisökustannukset sekä säilytyksestä, ammattilaispalveluista ja tilintarkastuksista aiheutuneet kustannukset.

2.  Tarjousesitteessä on ilmoitettava kustannusten kokonaissuhde eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomaan nähden.

3.  Avaintietoasiakirjan kokonaiskustannuksia koskevasta kohdasta on käytävä ilmi kaikki tarjousesitteessä luetellut kustannukset raha- ja prosenttimääräisesti ilmoitettuina.

4.  ESMA laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa annetaan

a)  yhteiset määritelmät, laskumenetelmät, 1 kohdassa tarkoitettujen kustannusten esitystavat ja 2 kohdassa tarkoitettu kokonaissuhde;

b)  3 kohdassa tarkoitettujen kokonaiskustannusten yhteinen määritelmä, laskentamenetelmä ja esittämismuoto.

Laatiessaan näitä teknisten standardien luonnoksia ESMA ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o …/… [PRIPS] (...) alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

V luku

Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeiden tai osuuksien markkinointi

23 artikla

Sijoittajille tarjolla olevat toiminnot

1.  Jos yksityissijoittajille tarkoitetun eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrätään lunastusoikeuksista, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on kussakin jäsenvaltiossa, jossa se aikoo markkinoida kyseisen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia, otettava käyttöön toiminnot, jotka mahdollistavat merkintöjen tekemisen, maksujen suorittamisen osakkeen- tai osuudenomistajille, osakkeiden tai osuuksien takaisinoston ja lunastuksen ja sellaisten tietojen saataville asettamisen, jotka eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja sen hoitajan on annettava.

2.  ESMA laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa esitetään yksityiskohtaisesti 1 kohdassa tarkoitettuihin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoittajiin liittyvien toimintojen tyypit ja ominaisuudet, niiden tekninen infrastruktuuri ja niiden tehtävien sisältö.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

2 a.  Tämän artiklan 1 kohdan säännöstä ei sovelleta ammattimaisiin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin.

24 artikla

Yksityissijoittajille tapahtuvaa markkinointia koskevat lisävaatimukset

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja voi markkinoida kyseisen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia yksityissijoittajille edellyttäen, että kaikki seuraavat lisävaatimukset täyttyvät:

a)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrätään, että kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti eikä suosituimmuuskohtelua tai erityisiä taloudellisia etuuksia myönnetä yksittäisille sijoittajille tai sijoittajaryhmille;

b)  eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla voi olla kumppanuusrakenne, jos se ei edellytä sijoittajalta alkuperäisen pääomasitoumuksen lisäksi muita sitoumuksia;

c)  yksityissijoittajat voivat eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien merkintäaikana ▌peruuttaa merkintänsä ja saada rahat takaisin täysimääräisesti;

c a)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja on ottanut käyttöön menettelyjä ja järjestelyjä, joiden avulla voidaan käsitellä sijoittajien valituksia ja jotka tarjoavat yksityissijoittajille mahdollisuuden tehdä valituksia jäsenvaltionsa virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä;

c b)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston oikeudellinen muoto on sellainen, että vähittäissijoittajat eivät voi menettää enempää kuin rahastoon sijoittamansa varat;

c c)  eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto sijoittaa ainoastaan eurooppalaisen riskipääomarahaston tai eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osakkeisiin tai osuuksiin edellyttäen, että näillä rahastoilla on säilytysyhteisö.

ESMA laatii standardeja, joissa täsmennetään yksityissijoittajien sisällyttämistä sääntöihin tai perustamisasiakirjoihin koskevia määräyksiä.

25 artikla

Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeiden tai osuuksien markkinointi

1.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on voitava markkinoida kyseisen toimiluvan saaneen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ammattimaisille sijoittajille, puoliammattimaisille sijoittajille ja yksityissijoittajille kotijäsenvaltiossaan sen jälkeen, kun se on toimittanut ilmoituksen direktiivin 2011/61/EU 31 artiklan mukaisesti.

2.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja voi markkinoida kyseisen toimiluvan saaneen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ammattimaisille sijoittajille, puoliammattimaisille sijoittajille ja yksityissijoittajille muissa jäsenvaltioissa kuin kotijäsenvaltiossaan sen jälkeen, kun se on toimittanut ilmoituksen direktiivin 2011/61/EU 32 artiklan mukaisesti.

3.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on kunkin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osalta ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, aikooko se markkinoida kyseistä sijoitusrahastoa yksityissijoittajille.

4.  Direktiivin 2011/61/EU ▌32 artiklan nojalla vaadittujen asiakirjojen ja tietojen lisäksi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen kaikki seuraavat:

a)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesite;

b)  eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston avaintietoasiakirja, jos sijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille;

c)  tiedot 22 artiklassa tarkoitetuista toiminnoista.

5.  Toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2011/61/EU ▌32 artiklan mukaisten valtuuksien ja toimivallan on katsottava koskevan myös eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinointia yksityissijoittajille ja kattavan tässä asetuksessa säädetyt lisävaatimukset.

6.  ▌Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on estettävä toimiluvan saaneen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston markkinointi, jos kyseisen sijoitusrahaston hoitaja ei noudata ▌tätä asetusta.

7.  Direktiivin 2011/61/EU 32 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa […] säädetyn toimivallan lisäksi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myös kieltäydyttävä toimittamasta täydellisen ilmoituksen sisältäviä asiakirjoja sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida, jos kyseisen sijoitusrahaston hoitaja ei noudata ▌tätä asetusta.

VI luku

Valvonta

26 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten suorittama valvonta

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava, että tätä asetusta noudatetaan jatkuvasti.

2.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa, että II, III ja IV luvussa vahvistettuja sääntöjä noudatetaan.

3.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa, että rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrättyjä velvoitteita ja tarjousesitteestä johtuvia velvoitteita noudatetaan; näiden sääntöjen, asiakirjojen ja esitteen on oltava yhdenmukaisia tämän asetuksen kanssa.

4.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa kyseisen rahastonhoitajan järjestelyjen ja organisaation asianmukaisuutta siten, että kyseinen rahastonhoitaja kykenee täyttämään velvoitteet ja toimimaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka liittyvät kaikkien sen hoitamien eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen perustamiseen ja toimintaan.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa, että kyseinen rahastonhoitaja toimii tämän asetuksen mukaisesti.

5.  Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava alueelleen sijoittautuneita tai alueellaan markkinoitavia yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä sen varmistamiseksi, että ne eivät käytä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston nimitystä tai anna ymmärtää olevansa eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto, jollei niillä ole asianmukaista toimilupaa ja jolleivät ne ole tämän asetuksen mukaisia.

27 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1.  Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava kaikki valvonta- ja tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen niille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

1 a.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen on suhteellisuusperiaatetta noudattaen toteutettava asianmukaiset toimet erityisesti jos eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja

a)  ei noudata salkun koostumukseen ja hajauttamiseen sovellettavia vaatimuksia ja rikkoo siten 12 ja 15 artiklan säännöksiä;

b)  markkinoi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksia ja osakkeita yksityissijoittajille ja rikkoo siten 24 ja 25 artiklan säännöksiä;

c)  käyttää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston nimitystä vaikka ei ole saanut 3 artiklan mukaista toimilupaa;

d)  käyttää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston nimitystä markkinoidessaan rahastoja, jotka eivät ole sijoittautuneet 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

e)  ei noudata sovellettavia sääntöjä ja vastuuvelvollisuutta ja rikkoo siten 6 artiklan säännöksiä;

1 b.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa

a)  toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja noudattaa 3, 6, 12, 15, 24 ja 25 artiklaa;

b)  kiellettävä käyttämästä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston nimitystä ja peruutettava kyseisen sijoitusrahaston hoitajan toimilupa.

2.  Toimivaltaisille viranomaisille direktiivin 2011/61/EU mukaisesti siirrettyjä valtuuksia on käytettävä myös tämän asetuksen yhteydessä.

28 artikla

ESMAn valtuudet ja toimivalta

1.  ESMAlle annetaan tarvittavat valtuudet ja resurssit suorittaa tehtävät, jotka sille on osoitettu tällä asetuksella.

2.  ESMA käyttää direktiivin 2011/61/EU mukaisia valtuuksia myös tämän asetuksen yhteydessä asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

3.  Asetusta (EU) N:o 1095/2010 sovellettaessa tämä asetus on katsottava asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi mahdolliseksi muuksi oikeudellisesti sitovaksi unionin säädökseksi, jossa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan tehtäviä.

29 artikla

Viranomaisten välinen yhteistyö

1.  Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen ja sijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen, jos ne eivät ole samat, on tehtävä keskenään yhteistyötä ja vaihdettava tietoja, jotta ne voivat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn on tehtävä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

3.  Toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn on vaihdettava keskenään kaikkia tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat tarpeen tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti ja erityisesti tähän asetukseen kohdistuvien rikkomusten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi.

VII luku

Loppusäännökset

30 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee ▌tämän asetuksen soveltamista samaan aikaan kuin se tekee direktiivin 2011/61/EU 69 artiklassa säädettyä uudelleentarkastelua tai välittömästi sen jälkeen. Uudelleentarkastelussa analysoidaan erityisesti

(a)  16 artiklan 1 kohdan ▌vaikutusta ▌;

(b)  12 artiklan 1 kohdassa säädetyn hyväksytyille sijoitusomaisuuserille asetetun 70 prosentin vähimmäisrajan soveltamisen vaikutus omaisuuserien hajauttamiseen erityisesti sen arvioimiseksi, tarvitaanko likviditeettiin vaikuttavia lisätoimia ▌;

(c)  missä määrin eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja markkinoidaan unionissa, mukaan lukien se, ovatko direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan mukaiset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat kiinnostuneita markkinoimaan eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja;

(c a)   missä määrin hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten luetteloa sekä hajauttamista koskevia sääntöjä, salkun koostumusta ja käteisvarojen lainaksi ottamista koskevia enimmäismääriä on ajantasaistettava.

▌Uudelleentarkastelun tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja niihin liitetään tarvittaessa asianmukaiset muutosehdotukset.

31 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)Tarkistusten hyväksymisen jälkeen asia päätettiin palauttaa valiokuntakäsittelyyn työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti (A7-0211/2014).
(2)Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌
(3)EUVL C 67, 6.3.2014, s. 71.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2014.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/…/EU, annettu ... päivänä ...kuuta ..., rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2011/61/EU ja direktiivin 2002/92/EY muuttamisesta [uusi rahoitusmarkkinadirektiivi] (EUVL L ...).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).
(11)Komission asetus (EY) N:o 809/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o …/…. [PRIPS] (EUVL ...).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).
(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1).
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).
(19) Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(20)EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.
(21)EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.
(22)EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1.


Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito ***I
PDF 72kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista (COM(2013)0133 – C7‑0065/2013 – 2013/0074(COD))
P7_TA(2014)0449A7-0379/2013

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0133),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 43 artiklan 2 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 192 artiklan 1 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0065/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Belgian parlamentin, Saksan liittoneuvoston, Irlannin edustajainhuoneen, Irlannin senaatin, Liettuan parlamentin, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen, Puolan parlamentin ylähuoneen, Suomen eduskunnan ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. syyskuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2013 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 12. maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kalatalousvaliokunnan lausunnot (A7‑0379/2013),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/…/EU antamiseksi merten aluesuunnittelun puitteista

P7_TC1-COD(2013)0074


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2014/89/EU.)

(1)EUVL C 341, 21.11.2013, s. 67.
(2)EUVL C 356, 5.12.2013, s. 124.
(3)Tämä kanta korvaa 12. joulukuuta 2013 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0588).


Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2015, pääluokka I – Euroopan parlamentti
PDF 214kWORD 55k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2015 (2014/2003(BUD))
P7_TA(2014)0450A7-0277/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 27 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013(4),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014(5),

–  ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle parlamentin alustavasta ennakkoarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2015,

–  ottaa huomioon puhemiehistön työjärjestyksen 23 artiklan 7 kohdan ja 79 artiklan 1 kohdan mukaisesti 2. huhtikuuta 2014 laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 vahvistamansa kannat Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin ja eläkkeisiin liittyvien korjauskertoimien mukauttamisesta(6),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 79 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0277/2014),

A.  ottaa huomioon, että vuoden 2015 talousarviomenettely käydään läpi Euroopan parlamentin vaalivuonna, joten nykyinen parlamentti hyväksyy parlamentin ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2015 ja uusi parlamentti hyväksyy lopullisen talousarvion syksyllä;

B.  ottaa huomioon, että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014–2020) otsakkeen 5 (Hallinto) enimmäismäärä on 9 076 miljoonaa euroa vuoden 2015 talousarvion osalta; ottaa huomioon, että toimielinten kaikkien hallintomenojen enimmäismäärä on 7 351 miljoonaa euroa;

C.  ottaa huomioon, että pääsihteeri on ehdottanut varainhoitovuodeksi 2015 kolmea painopistettä: otetaan käyttöön kaikki tarvittavat resurssit ja tuki, jotta uuden parlamentin jäsenet voivat hoitaa tehtävänsä, vakiinnutetaan ja vahvistetaan rakenteellisia muutoksia, jotta voidaan lujittaa parlamentin valmiuksia toimia täysin toimivaltuuksiensa mukaisesti, ja osoitetaan tarvittavat resurssit monivuotisten hankkeiden täytäntöönpanoon;

D.  toteaa pääsihteerin ehdottaneen, että jatketaan ja lujitetaan edelleen puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteisen työryhmän kuulemisen jälkeen vuonna 2014 hyväksyttyä neljää toiminta-alaa, eli lisätään riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja valvontavalmiuksia ja parannetaan jäsenille tarjottavaa logistista ja paikallista tukea;

E.  ottaa huomioon, että parlamentti noudattaa budjettipolitiikassaan edelleen avoimesti vastuullisuutta, valvontaa ja kurinalaisuutta samalla kun se huolehtii siitä, että löydetään sopiva tasapaino yhtäältä kurinalaisen budjettipolitiikan ja rakenteellisten säästöjen ja toisaalta yhdessä toteutettavien tehostamispyrkimysten välillä;

F.  katsoo, että vaikka liikkumavaraa on vain vähän ja säästöjä on tasapainotettava muilla aloilla, olisi syytä harkita tiettyjä investointeja, jotta voidaan vahvistaa parlamentin asemaa toimielimenä ja parantaa talousarvion kestävyyttä;

G.  toteaa, että parlamentin talousarviota koskeva puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteistyö on osoittanut merkittävyytensä rakenteellisten uudistusten prosessissa, sillä sen avulla on kyetty löytämään keinoja parantaa parlamentin talousarvion tehokkuutta ja osoittamaan mahdollisia säästökohteita vuotuisten talousarviomenettelyjen kaikissa vaiheissa; katsoo, että poliittisten ryhmien on keskusteltava parlamentin ja sen jäsenten työhön vaikuttavista mahdollisista säästökohteista ja että niistä on päätettävä täysistuntoäänestyksessä talousarviomenettelyn yhteydessä;

H.  ottaa huomioon, että palkkojen ja eläkkeiden mukauttamisesta vuosien 2011 ja 2012 osalta 11. maaliskuuta 2014 aikaansaatu sopimus ja sen vaikutus parlamentin varainhoitovuoden 2015 talousarvioon ilmaantui uudeksi neuvottelunäkökohdaksi puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisen sovittelun aikana;

Yleinen kehys ja talousarvio kokonaisuudessaan

1.  tähdentää, että vuoden 2015 talousarviolla olisi alusta alkaen oltava realistinen perusta ja että siinä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita; toteaa, että vuosi 2015 on valitulle uudelle parlamentille kokonainen toimintavuosi;

2.  katsoo, että parlamentin talousarvion olisi kuvastettava tämänhetkistä taloustilannetta sellaisena kuin kansalaiset eri puolilla unionia sen kokevat sekä monien jäsenvaltioiden julkisen talouden rajoitteita, ja toteaa, että osa jäsenvaltioista on ryhtynyt mittaviin toimiin saadakseen talousarvionsa pitkällä aikavälillä kestävämmälle perustalle;

3.  tähdentää, että olisi varmistettava resurssien riittävä taso, jotta uuden parlamentin jäsenet voivat hoitaa tehtävänsä ja jotta voidaan huolehtia, että parlamentilla on valmiudet toimia täysin toimivaltuuksiensa mukaisesti;

4.  pitää varainhoitovuodelle 2015 asetettuja painopisteitä myönteisinä ja korostaa, että ne vastaavat täysin pääsihteerin yksilöimiä painopisteitä, joista puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteinen työryhmä on keskustellut; korostaa, että uudistuksia olisi jatkettava, jotta tehokkuutta voidaan lisätä merkittävästi ja vapauttaa voimavaroja vaarantamatta lainsäädännöllistä osaamista, budjettivaltaa ja valvontavaltaa, suhteita kansallisiin parlamentteihin ja laadukkaita työoloja;

5.  palauttaa mieliin, että pääsihteerin raportissa esitetyn varainhoitovuoden 2015 alustavan ennakkoarvioesityksen kokonaismäärä oli 1 822 929 112 euroa (eli 20,09 prosenttia otsakkeesta V); ottaa huomioon 3,83 prosentin lisäyksen vuoden 2014 talousarvioon nähden; toteaa, että 0,67 prosentin osuus tästä lisäyksestä muodostuu jäsenille toimikauden päättyessä maksettavista korvauksista, jotka ovat sääntömääräisiä ja pakollisia kustannuksia, ja 1,42 prosentin osuus KAD-rakennuksen rakennustöitä koskevista pitkän aikavälin investoinneista; toteaa, että muiden menojen osuus lisäyksestä olisi siten 1,74 prosenttia;

6.  panee merkille alustavan ennakkoarvion Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2015, sellaisena kuin puhemiehistö hyväksyi sen 2. huhtikuuta 2014; panee tyytyväisenä merkille puhemiehistön hyväksymän alustavan ennakkoarvioesityksen kokonaismäärän, joka on merkittävästi alkuperäistä ehdotusta pienempi; pitää kuitenkin valitettavana, että menettely oli pitkä ja vaikea;

7.  hyväksyy varainhoitovuodeksi 2015 annetun ennakkoarvioesityksen, jonka kokonaismäärä on 1 794 929 112 euroa, mikä merkitsee 1,8 prosentin kokonaislisäystä varainhoitovuoden 2014 talousarvioon nähden, ja sopii lisäksi sisällyttävänsä ennakkoarvioesitykseensä 0,4 prosentin pakolliset ylimääräiset menot, jotka johtuvat uudesta palkkojen ja eläkkeiden mukauttamiseen sovellettavasta korjauskertoimesta tehdystä sopimuksesta;

8.  katsoo, että lisäsäästöjä voitaisiin saada aikaan tarkastelemalla kriittisesti tieto- ja viestintätekniikan budjettikohtia, ajoneuvoihin liittyviä menoja ja ennakoimattomia menoja varten tehtyä varausta;

9.  toteaa, että seuraavalla parlamentilla on mahdollisuus tarkastella uudelleen ja mukauttaa talousarvion painopisteitä ja että se tekee lopullisen päätöksen lokakuussa 2014;

10.  kehottaa pääsihteeriä antamaan ennen talousarvion käsittelyä arvion KAD-rakennuksen rakennuskustannuksista tulevina vuosina, jotta vuoden 2015 talousarvioon voidaan varata oikea määrä; kehottaa lisäksi pääsihteeriä arvioimaan vuoden lopussa vuoden 2014 talousarviosta käyttämättä jääneet määrärahat ja sitomaan ne KAD-hankkeeseen;

11.  korostaa, että koska sääntömääräisiin ja pakollisiin menoihin, kuten vuokra- tai energiakustannuksiin sekä palkkamenoihin, sovelletaan vuotuista indeksointia, muiden menojen nimellistasoa on laskettu; toteaa, että tämän ovat mahdollistaneet rakenteelliset uudistukset ja aiempina vuosina aikaan saadut säästöt;

12.  katsoo, että merkittävien organisaatioon liittyvien säästöjen toteuttamiseksi on tutkittava tarkemmin puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteisen työryhmän määrittämiä mahdollisia säästökohteita, kuten parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean välisten yhteistyöjärjestelyjen mahdollisuutta, ja toteaa tämän ilmentävän halukkuutta vahvistaa parlamentin ja kyseisten kahden komitean institutionaalista, poliittista ja lainsäädännöllistä roolia; toteaa, että komiteoiden käännöspalveluja koskevien uudelleenjärjestelyjen olisi parannettava kummankin komitean poliittista ydintoimintaa ja lujitettava uutta jäsenten tutkimuspalvelun osastoa; korostaa, että tämän organisatorisen uudistuksen mukaan parlamentti voi jatkossa toimia näiden kahden komitean tulkkauspalvelujen tavanomaisena järjestäjänä; kannattaa ajatusta tulkkausresurssien tarjoamisesta muille toimielimille hiljaisempina aikoina;

13.  panee merkille parlamentin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa 5. helmikuuta 2014 allekirjoittaman toimielinten välisen yhteistyösopimuksen; vaatii toimittamaan budjettivaliokunnalle vuoden 2015 alussa yksityiskohtaiset tiedot kyseisen sopimuksen täytäntöönpanon taloudellisista vaikutuksista ja etenemisestä vuoden 2016 ennakkoarvion valmistelua varten;

14.  pitää myönteisinä sisäisiä toimenpiteitä, joilla lisätään parlamentin talousarvion tehokkuutta, kuten sellaisen käännösjärjestelmän kehittämistä, jossa valiokuntatarkistukset käännetään jäsenten pyynnöstä, tulkkausjärjestelmää, jossa muiden kokousten kuin täysistunnon tulkkaus järjestetään pyynnöstä, paperittoman parlamentin toteuttamista sekä ehdotuksia parlamentin työskentelyrytmin tehostamiseksi ja siirtymiseksi Streamline-järjestelmästä Sysper2-järjestelmään;

15.  tähdentää, että vuoden 2015 lakisääteiset ja pakolliset menot on katettava; katsoo, että uuden parlamentin on tehtävä lopullinen päätös syksyllä, kun tarkat määrät ovat tiedossa;

Erityiskysymykset

16.  tähdentää, että seitsemännellä vaalikaudella toteutetut rakenteelliset ja taloutta koskevat toimet ovat johtaneet huomattaviin säästöihin parlamentin talousarviossa, kuten 15 miljoonan euron vuosittaisiin säästöihin tulkkauksessa ja 10 miljoonan euron säästöihin käännöstoiminnassa, vielä 4 miljoonan säästöihin matkakuluissa ja 28 miljoonan euron korkosäästöihin, kun kiinteistöjä on rahoitettu ennakkoon; toteaa, että vuonna 2015 odotetaan tulevan lisäsäästöjä: 1,9 miljoonaa euroa jäsenten eläkkeiden hallinnoinnin siirtyessä komissiolle ja 1,5 miljoonaa euroa kiinteistöjen yhteydessä;

17.  tähdentää, että seitsemännellä vaalikaudella noudatetun kurinalaisuuden seurauksena parlamentin talousarvio on pienentynyt reaalitasolla vuosina 2012 ja 2014, kun sovellettavat inflaatioasteet otetaan huomioon; toteaa, että kun poikkeukselliset ja satunnaiset menoerät, kuten unionin laajentumisista, Lissabonin sopimuksen voimaantulosta, Euroopan parlamentin vaaleista tai kiinteistöhankkeiden rahoittamisesta aiheutuneet menoerät on otettu pois laskelmista, talousarvio on pienentynyt viitenä vuotena kuudesta (2009, 2011, 2012, 2013 ja 2014); painottaa lisäksi, että jäsenten korvaukset ovat pysyneet ennallaan vuodesta 2011 lähtien, jäsenten ja henkilöstön matkakulukorvauksia on vähennetty 5 prosentilla ja henkilöstön virkamatkakuluihin ei ole vuoden 2007 jälkeen tehty indeksikorotusta;

18.  panee merkille pääsihteerin marraskuussa 2013 antaman muistion henkilöstösääntöuudistuksen täytäntöönpanosta ja siitä johtuvasta sääntöjen ja menettelyjen tarkistamisesta; vaatii, että vanhempainlomaa koskevia sääntöjä sovelletaan oikein;

19.  ottaa huomioon edellä mainitun 23. lokakuuta 2013 esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2014 antamansa päätöslauselman ja toteaa, että koska tavoitteena on vähentää henkilöstön määrää prosentilla vuosittain, parlamentin pääsihteeristö vähentää henkilöstömääräänsä ja kaikki uudet tehtävät hoidetaan käytettävissä olevilla henkilöresursseilla ja uudelleenjärjestelyillä;

20.  palauttaa mieliin, että parlamentin velvollisuutena on toimia kestävällä tavalla; suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla pyritään luomaan paperiton ympäristö, sekä käynnissä olevaan EMAS-prosessin avulla tehtävään arvokkaaseen työhön; katsoo, että EMAS-prosessiin on edelleen syytä myöntää tukea;

21.  ottaa huomioon, että päätelmissä, jotka puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteinen työryhmä teki parlamentin talousarviosta, asetettiin tavoitteeksi jatkaa rakenteellisia ja organisatorisia uudistuksia; toteaa tässä yhteydessä, että olisi parannettava edelleen riippumattoman tieteellisen neuvonnan tarjoamista ja valvontavalmiuksia sekä jäsenille tarjottavaa tukea, jotta voidaan vahvistaa parlamentin toimintaa toimielimenä, jolla on lainsäädäntövaltaa ja demokraattista valvontaa koskevaa toimivaltaa; korostaa, että nämä tavoitteet on saavutettava taloudellisesti vastuullisella tavalla ja että pääsihteerin olisi laadittava budjettivaliokunnalle yksityiskohtainen suunnitelma kyseisten tavoitteiden saavuttamisesta ja niiden talousarviovaikutuksista ennen kuin parlamentti käsittelee vuoden 2015 talousarviota;

22.  pitää poliittisten ryhmien määrärahojen jäädyttämistä valitettavana; katsoo, että poliittiset ryhmät ovat välttämättömiä toimijoita parlamentin lainsäädäntö- ja muussa kuin lainsäädäntötyössä sekä sen harjoittamassa valvonnassa;

23.  korostaa, että näiden neljän toiminta-alan kehittämiseksi taloudellisesti vastuullisella tavalla yhteinen työryhmä on määrittänyt seitsemän alaa, joilla parlamentti voi parantaa tehokkuuttaan:

   i) kehitetään käännösjärjestelmä, jossa valiokuntatarkistukset käännetään parlamentin jäsenten pyynnöstä;
   ii) kartoitetaan mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa;
   iii) kartoitetaan, voidaanko tulkkausresursseja tarjota muille toimielimille hiljaisempina aikoina;
   iv) siirrytään nykyisestä henkilöstöresurssien Streamline-hallinnointijärjestelmästä Sysper2-järjestelmään;
   v) valmistaudutaan parlamentin työskentelyrytmin tehostamiseen;
   vi) valmistaudutaan paperittomaan parlamenttiin aina kun se on mahdollista soveltamalla parhaita käytänteitä ja huolehtimalla siitä, että sähköisiä kokouksia koskeva hanke pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan;
   vii) kehitetään järjestelmä, jossa muiden kokousten kuin täysistuntojen tulkkaus järjestetään pyynnöstä;

24.  myöntää tehokkuuden ja kustannustehokkuuden merkityksen tulkkauksen alalla mutta muistuttaa, että kyseiset seikat eivät saa heikentää tiedon välitöntä ja helppoa saantia eri puolilla unionia, koska monikielisyys, tulkkaus suoratoistolähetyksiä varten ja parlamentin avoimuus ovat olennaisen tärkeitä kansalaisille ja siten parlamentin jäsenille;

25.  katsoo, että osa tieto- ja viestintätekniikan menoista, jotka hyödyttävät jäseniä suoraan, voitaisiin rahoittaa jäsenten yleisestä kulukorvauksesta;

26.  toteaa, että pitkän aikavälin investointeja, kuten parlamentin kiinteistöhankkeita, on käsiteltävä huolellisesti ja avoimesti; vaatii tarkkaa kustannusten hallintaa, hankesuunnittelua ja valvontaa; toistaa varhaiseen tiedottamiseen perustuvaa avointa päätöksentekoa kiinteistöpolitiikan alalla koskevan pyyntönsä; kehottaa laatimaan yksityiskohtaisen selvityksen ja tilannekatsauksen puhemiehistön maaliskuussa 2010 hyväksymästä parlamentin kiinteistöpolitiikasta sekä yleiskatsauksen vaalikaudella 2009–2014 vuosittain ja rakennusta kohti tehtyihin investointeihin ja esittämään sen budjettivaliokunnalle viimeistään elokuussa 2014; pyytää uudelleen toimittamaan puolen vuoden välein tarkkoja tietoja kiinteistöhankkeiden edistymisestä ja niiden edistymisen rahoitusvaikutuksista;

27.  panee merkille, että Euroopan historian talo on tarkoitus avata vuoden 2015 lopulla; odottaa, että pääsihteeri ja puhemiehistö esittävät hyvissä ajoin ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2014 ajan tasalle saatetut tiedot hankkeen edistymisestä; muistuttaa sitoumuksesta, että hankkeen lopulliset kustannukset eivät saa ylittää liiketoimintasuunnitelmassa esitettyjä kustannuksia;

28.  muistuttaa, että puhemiehistö hyväksyi 10. kesäkuuta 2013 pääsihteerin ehdotukset välittömistä ja vaiheittain toteutettavista toimenpiteistä, joilla on määrä nykyaikaistaa parlamentin ateriapalvelut kaudella 2014–2019; kehottaa siksi puhemiehistöä esittämään budjettivaliokunnalle selkeän arvion kyseisen uudistuksen vaikutuksista vuoden 2015 talousarvioon ja sitä seuraaviin talousarvioihin hyvissä ajoin ennen vuoden 2015 talousarvion käsittelyä parlamentissa;

29.  kehottaa pääsihteeriä raportoimaan budjettivaliokunnalle kevääseen 2015 mennessä uuden yleisen turvallisuusstrategian toteuttamisesta ja rahoitusvaikutuksista; pyytää yksityiskohtaisia tietoja vuonna 2013 perustetun uuden turvallisuusasioiden pääosaston perustamisesta aiheutuneista rahoitusvaikutuksista; pyytää tietoja turvallisuusalaan liittyvien toimielinten välisten hallinnollisten yhteistyöjärjestelyjen rahoitusvaikutuksista;

30.  panee merkille uuden parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston perustamisen 1. marraskuuta 2013; muistuttaa, että perustamisella ei ollut talousarviovaikutuksia, koska se toteutettiin johdon pääosastosta ja sisäasioiden pääosastosta tehdyillä siirroilla, ja että uuteen pääosastoon ei vaadita uusia henkilö- tai rahoitusresursseja vuonna 2015; pyytää toimittamaan tiedot uuden pääosaston toimien määrästä elo-syyskuussa 2014, mukaan lukien toimien suunniteltu siirtäminen unionin kahdesta neuvoa-antavasta komiteasta, verrattuna tammikuun 2014 tilanteeseen ja pyytää antamaan budjettivaliokunnalle eritelmän ulkoisten asiantuntijaresurssien käytöstä hyvissä ajoin valmisteltaessa vuoden 2015 talousarvion käsittelyä parlamentissa;

Loppupäätelmät

31.  vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2015;

o
o   o

32.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437.
(6)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0186 ja P7_TA(2014)0187.


Kilpailuoikeuden säännösten rikkominen ***I
PDF 67kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin (COM(2013)0404 – C7-0170/2013 – 2013/0185(COD))
P7_TA(2014)0451A7-0089/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0404),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 103 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0170/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. lokakuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 26. maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A7‑0089/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/…/EU antamiseksi tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin

P7_TC1-COD(2013)0185


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä 2014/104/EU.)

(1)EUVL C 67, 6.3.2014, s. 83.


Jätteiden siirto ***I
PDF 188kWORD 38k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jätteiden siirrosta annetun asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (COM(2013)0516 – C7-0217/2013 – 2013/0239(COD))
P7_TA(2014)0452A7-0069/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0516),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0217/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. joulukuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 30. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 12. maaliskuuta 2014 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A7-0069/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi jätteiden siirrosta annetun asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta

P7_TC1-COD(2013)0239


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) N:o 660/2014.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Komissio aikoo käyttää ohjeiden antamista koskevaa oikeuttaan myös arvioitaessa tarkastussuunnitelmien ja tarpeen vaatiessa sähköisen tiedonvaihdon riskejä.

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Uudet psykoaktiiviset aineet ***I
PDF 405kWORD 129k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uusista psykoaktiivisista aineista (COM(2013)0619 – C7-0272/2013 – 2013/0305(COD))
P7_TA(2014)0453A7-0172/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0619),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0272/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen ja ylähuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7-0172/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi uusista psykoaktiivisista aineista

P7_TC1-COD(2013)0305


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Uudet psykoaktiiviset aineet, joilla saattaa olla useita teollisia ja kaupallisia sekä tieteellisiä käyttötarkoituksia, voivat aiheuttaa käyttäjille terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä.

(2)  Jäsenvaltiot ovat viime vuosina tehneet yhä enemmän ilmoituksia uusista psykoaktiivisista aineista käyttäen nopeaa tietojenvaihtojärjestelmää, joka otettiin käyttöön yhteisellä toiminnalla 97/396/YOS(4) ja jota sittemmin vahvistettiin neuvoston päätöksellä 2005/387/YOS(5). Valtaosassa tapauksista samasta uudesta psykoaktiivisesta aineesta on tehnyt ilmoituksen useampi kuin yksi jäsenvaltio. Monia tällaisia uusia psykoaktiivisia aineita on myyty kuluttajille ilman asianmukaisia pakkausmerkintöjä ja käyttöohjeita.

(3)  Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön erilaisia rajoittavia toimenpiteitä puuttuakseen riskeihin, joita nämä uudet psykoaktiiviset aineet aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa käyttäjille. Koska uusista psykoaktiivisista aineista uusia psykoaktiivisia aineita käytetään usein tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten ja niistä valmistetaan erilaisia tuotteita tai muita aineita, joita käytetään edelleen muiden tuotteiden, kuten lääkkeiden, teollisuusliuottimien, puhdistusaineiden ja korkean teknologian tuotteiden tuotannossa, niiden käyttöä näihin tarkoituksiin koskevat rajoitukset saattavat vaikuttaa merkittävästi talouden toimijoihin ja häiritä näiden liiketoimintaa sisämarkkinoilla sekä haitata kestävää tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä. [tark. 1]

(4)  Sisämarkkinoilla on saatavilla yhä useampia ja monipuolisempia uusia psykoaktiivisia aineita, jotka leviävät markkinoilla nopeasti ja voivat aiheuttaa riskejä käyttäjille, joiden määrä on niin ikään lisääntymässä, ja niiden käyttöön liittyvistä riskeistä ei ole yleistä tietoa ja tietämystä. Tämä muodostaa haasteen viranomaisten kyvylle toteuttaa tehokkaita vastatoimenpiteitä kansanterveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. [tark. 2]

(5)  Koska psykoaktiivisiin aineisiin liittyvät ehdot ja olosuhteet vaihtelevat jäsenvaltioittain, myös rajoittavat toimenpiteet vaihtelevat jäsenvaltioittain, mikä tarkoittaa sitä, että talouden toimijat, jotka käyttävät uusia psykoaktiivisia aineita eri tuotteiden tuotannossa, joutuvat noudattamaan saman aineen suhteen eri vaatimuksia esimerkiksi vientiä koskevien ennakkoilmoitusten ja vientilupien tai tuonti- ja vientitodistusten yhteydessä. Erot uusia psykoaktiivisia aineita koskevissa jäsenvaltioiden laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä vaikeuttavat voisivat näin mahdollisesti vaikeuttaa ainakin jossain määrin sisämarkkinoiden toimintaa aiheuttamalla kaupan esteitä, markkinoiden pirstaloitumista sekä oikeudellisen selkeyden ja talouden toimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten puutetta, minkä vuoksi yritysten on vaikea entistä vaikeampaa toimia sisämarkkinoilla. [tark. 3]

(6)  Sen lisäksi, että rajoittavat toimenpiteet muodostavat saattaisivat muodostaa kaupan esteitä sellaisille uusille psykoaktiivisille aineille, joilla on jo kaupallisia, teollisia tai tieteellisiä käyttötarkoituksia, ne voivat voisivat myös estää tällaisten käyttötarkoitusten kehittämisen, ja ne todennäköisesti aiheuttavat kaupan esteitä sellaisille talouden toimijoille, jotka pyrkivät kehittämään tällaisia käyttötarkoituksia, vaikeuttamalla näiden uusien psykoaktiivisten aineiden saatavuutta. [tark. 4]

(7)  Vaikka uusia psykoaktiivisia aineita koskevien erilaisten rajoittavien toimenpiteiden eroavuudet voivat ovat laillisia, ne voisivat johtaa myös siihen, että haitallisia uusia psykoaktiivisia aineita siirretään jäsenvaltiosta toiseen, mikä vaikeuttaa pyrkimyksiä rajoittaa niiden saatavuutta kuluttajille ja heikentää kuluttajansuojaa unionissa, jos tehokasta tietojenvaihtoa ja tietojen koordinointia jäsenvaltioiden välillä ei paranneta. [tark. 5]

(7 a)  Tällaiset eroavuudet edistävät rikollisten ja etenkin järjestäytyneiden rikollisryhmien harjoittamaa aineiden laitonta kauppaa. [tark. 6]

(8)  Tällaisten eroavuuksien odotetaan lisääntyvän jatkuvan, jos jäsenvaltiot edelleen puuttuvat uusiin psykoaktiivisiin aineisiin eri tavoin omaksuvat toisistaan poikkeavia toimintatapoja vastatakseen uusia psykoaktiivisia aineita koskeviin haasteisiin. Sen vuoksi kaupan esteiden ja markkinoiden pirstaloitumisen sekä oikeudellisen selkeyden ja tasapuolisten toimintamahdollisuuksien puutteen odotetaan lisääntyvän jatkuvan, mikä vaikeuttaa entisestään sisämarkkinoiden toimintaa, jos jäsenvaltiot eivät koordinoi toimiaan ja tee yhteistyötä entistä tehokkaammin. [tark. 7]

(9)  Tällaiset Kun tällaisia sisämarkkinoiden toiminnan vääristymät vääristymiä havaitaan, niihin olisi poistettava puututtava, ja tätä varten olisi lähennettävä sääntöjä, jotka koskevat sellaisia uusia psykoaktiivisia aineita, jotka aiheuttavat huolta unionin tasolla, samalla kun olisi varmistettava terveyden, turvallisuuden ja kuluttajien korkeatasoinen suojelu ja se, että jäsenvaltiot voivat puuttua joustavasti paikallisiin tilanteisiin. [tark. 8]

(10)  Uusien psykoaktiivisten aineiden ja sekoitusten olisi voitava liikkua unionissa vapaasti silloin kun ne on tarkoitettu kaupalliseen ja teolliseen käyttöön tai tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten, ja asianmukaisesti valtuutettujen henkilöiden olisi huolehdittava tästä laitoksissa, joita jäsenvaltioiden viranomaiset valvovat suoraan tai jotka jäsenvaltioiden viranomaiset ovat erityisesti hyväksyneet. Tällä asetuksella olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat tämän vapaan liikkuvuuden rajoittamista. [tark. 9]

(11)  Sellaisiin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin, jotka aiheuttavat terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä koko unionissa, olisi puututtava unionin tasolla. Tämän asetuksen perusteella toteutettavien, uusia psykoaktiivisia aineita koskevien toimenpiteiden olisi edistettävä ihmisten terveyden ja turvallisuuden korkeatasoista suojelua Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti.

(12)  Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa huumausaineiden lähtöaineisiin, koska näiden kemiallisten aineiden kulkeutumista huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 273/2004(6) ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 111/2005(7).

(13)  Uusia psykoaktiivisia aineita koskevien unionin toimien olisi perustuttava tieteelliseen näyttöön ja ne olisi hyväksyttävä erityisen menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella olisi laadittava kertomus sellaisista uusista psykoaktiivisista aineista, jotka aiheuttavat huolta koko unionissa. Kertomuksessa olisi mainittava, onko tarpeen laatia riskinarviointi. Komission olisi määritettävä riskinarvioinnin perusteella, onko kyseisille uusille psykoaktiivisille aineille määrättävä rajoittavia toimenpiteitä. Jos aineet aiheuttavat välitöntä vaaraa kansanterveydelle, komission olisi määrättävä niiden väliaikaisesta poistamisesta kuluttajamarkkinoilta ennen riskinarvioinnin loppuunsaattamista. Jos jostakin uudesta psykoaktiivisesta aineesta saadaan uutta tietoa, komission olisi arvioitava sen aiheuttama riskitaso uudelleen. Uusia psykoaktiivisia aineita koskevat kertomukset olisi saatettava julkisesti saataville.

(14)  Uudesta psykoaktiivisesta aineesta ei pitäisi laatia tässä asetuksessa tarkoitettua riskinarviointia, jos kyseistä ainetta arvioidaan kansainvälisen lain nojalla tai jos kyseessä on ihmisille tai eläimille tarkoitetun lääkkeen vaikuttava aine, ellei unionin tasolla ole käytössä riittävästi tietoja, joiden perusteella Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, jäljempänä 'seurantakeskus', ja Europolin yhteiselle kertomukselle olisi tarvetta. [tark. 10]

(15)  Jos uusi psykoaktiivinen aine, josta kertomus on laadittu, on ihmisille tai eläimille tarkoitetun lääkkeen vaikuttava aine, komission olisi harkittava jatkotoimien tarvetta yhdessä Euroopan lääkeviraston kanssa.

(16)  Uusia psykoaktiivisia aineita koskevien unionin tason toimenpiteiden olisi oltava oikeassa suhteessa aineiden aiheuttamiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja turvallisuusriskeihin.

(17)  Eräät uudet psykoaktiiviset aineet aiheuttavat kansanterveydelle välittömän vaaran, joka edellyttää nopeaa toimintaa. Sen vuoksi näiden aineiden saatavuutta kuluttajille olisi rajoitettava väliaikaisesti riittävän kauan eli kunnes niistä on tehty riskinarviointi ja kunnes uuden psykoaktiivisen aineen riskitaso on määritelty, ja perustelluissa tapauksissa, kunnes pysyviä markkinatoimenpiteitä koskeva päätös on tullut voimaan. [tark. 11]

(18)  Saatavilla olevan näytön ja ennalta määrättyjen kriteerien perusteella unionin tasolla ei pitäisi ottaa käyttöön rajoittavia toimenpiteitä sellaisten uusien psykoaktiivisten aineiden suhteen, joiden aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja turvallisuusriskit ovat vähäisiä, mutta jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa käyttöön lisätoimenpiteitä, jotka katsotaan sopiviksi tai tarpeellisiksi siitä riippuen, mitä erityisiä riskejä aine aiheuttaa niiden alueella, ottaen huomioon kansalliset olosuhteet ja kaikki sosiaaliset, taloudelliset, lainsäädännölliset ja hallinnolliset tekijät tai muut tekijät, jotka ne katsovat asiaankuuluviksi. [tark. 12]

(19)  Saatavilla olevan näytön ja ennalta määrättyjen kriteerien perusteella sellaisia uusia psykoaktiivisia aineita, joiden aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja turvallisuusriskit ovat kohtalaisia, ei pitäisi saattaa kuluttajien saataville. [tark. 13]

(20)  Saatavilla olevan näytön ja ennalta määrättyjen kriteerien perusteella sellaisia uusia psykoaktiivisia aineita, joiden aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja turvallisuusriskit ovat vakavia, ei pitäisi saattaa markkinoille. [tark. 14]

(21)  Tässä asetuksessa olisi säädettävä poikkeuksista, joiden avulla voidaan varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelu, helpottaa tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä ja mahdollistaa uusien psykoaktiivisten aineiden käyttö teollisuudessa edellyttäen, että ne eivät todennäköisesti ole haitallisia ja että niitä ei voida käyttää väärin eikä erotella. [tark. 15]

(21 a)  Jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, joilla estetään tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen tai muihin hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin käytettävien uusien psykoaktiivisten aineiden kulkeutuminen laittomille markkinoille. [tark. 16]

(22)  Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano, jäsenvaltioiden olisi annettava säännöt rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen perusteella määrättävistä seuraamuksista. Näiden seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(23)  Seurantakeskuksella, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1920/2006(8), olisi oltava keskeinen tehtävä uusia psykoaktiivisia aineita koskevassa tietojenvaihdossa ja koordinoinnissa ja niiden aiheuttamien terveydellisten, sosiaalisten ja turvallisuusriskien arvioinnissa. Koska sellaisten tietojen määrä, joita seurantakeskuksen odotetaan keräävän ja käsittelevän, kasvaa tämän asetuksen soveltamisalan puitteissa, olisi suunniteltava ja tarjottava erityistä tukea tätä tarkoitusta varten. [tark. 17]

(24)  Uusia psykoaktiivisia aineita koskevaa nopeaa tietojenvaihtoa varten käyttöön otettu järjestelmä (’Euroopan unionin uusien psykoaktiivisten aineiden ennakkovaroitusjärjestelmä’, jäljempänä ’ennakkovaroitusjärjestelmä’) on osoittautunut hyödylliseksi keinoksi jakaa tietoja uusista psykoaktiivisista aineista, valvottujen psykoaktiivisten aineiden käyttöön liittyvistä uusista suuntauksista ja tähän liittyvistä terveysvaroituksista. Järjestelmää olisi kehitettävä edelleen, Jotta sen järjestelmän avulla voitaisiin reagoida tehokkaammin markkinoille tuleviin ja nopeasti leviäviin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin kaikkialla unionissa, järjestelmää olisi ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen erityisesti keräämällä ja käsittelemällä uusia psykoaktiivisia aineita koskevan unionin tietokannan (’uusia huumausaineita koskeva eurooppalainen tietokanta’) kautta tietoja, jotka koskevat uusien psykoaktiivisten aineiden havaitsemista ja tunnistamista, niiden käyttöön liittyviä haittatapahtumia ja rikollisryhmien osallistumista markkinoille. Viestimet ja erityisesti tieteellinen ja lääketieteellinen kirjallisuus, voivat olla haittatapahtumien tapauskertomusten kannalta tärkeä tietolähde. Raportoinnin tehokkuuden lisäämiseksi seurantakeskuksen pitäisi seurata kaikkia uusia psykoaktiivisia aineita ja syöttää niitä koskevat tiedot uusia huumausaineita koskevaan eurooppalaiseen tietokantaan. Tämän asetuksen toimivuuden kannalta välttämättömiin tietokokonaisuuksiin kuuluvat tiedot, jotka koskevat uusien psykoaktiivisten aineiden havaitsemista ja tunnistamista, niiden käyttöön liittyviä haittatapahtumia ja rikollisryhmien osallistumista markkinoille. Perustiedot olisi määriteltävä ja tarkistettava säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että niissä otetaan huomioon asetuksen tehokkaaseen toimivuuteen vaaditut tiedot. Epäiltyihin vakaviin haittatapahtumiin, kuten kuolemaan johtaneisiin haittatapahtumiin, olisi sovellettava nopeutettua raportointia. [tark. 18]

(24 a)  Jotta jäsenvaltiot voivat saada ja vaihtaa tietoja uusista psykoaktiivisista aineista unionissa ja tutustua tietoihin samanaikaisesti, uusia huumausaineita koskevan eurooppalaisen tietokannan olisi oltava kaikilta osin ja jatkuvasti jäsenvaltioiden, seurantakeskuksen, Europolin ja komission käytettävissä. [tark. 19]

(24 b)  Seurantakeskuksen olisi annettava terveysvaroituksia kaikille jäsenvaltioille uusia psykoaktiivisia aineita koskevan nopean tietojenvaihtojärjestelmän avulla, jos uudesta psykoaktiivisesta aineesta saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että kyseinen aine aiheuttaa huolta kansanterveydelle. Näiden terveysvaroitusten olisi myös sisällettävä tietoa ennaltaehkäisyä, hoitoa ja aiheutuvien haittojen vähentämistä koskevista toimista, joita voitaisiin toteuttaa aineeseen liittyviin riskeihin puuttumiseksi. [tark. 20]

(24 c)  Kansanterveyden suojelemiseksi seurantakeskuksen ja Europolin ennakkovaroitusjärjestelmän toiminnoilla olisi oltava riittävä rahoitus. [tark. 21]

(25)  Jäsenvaltioilta saatavat tiedot ovat olennaisia niiden menettelyjen tehokkaan toiminnan kannalta, joiden perusteella tehdään päätökset uusia psykoaktiivisia aineita koskevista markkinarajoituksista. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi valvottava ja kerättävä säännöllisesti tietoa tietoja kaikkien uusien psykoaktiivisten aineiden markkinoille tulosta ja käytöstä ja niihin liittyvistä terveydellisistä, sosiaalisista ja turvallisuusongelmista sekä tämän vuoksi toteutetuista politiikkatoimista seurantakeskuksen keskeisiä epidemiologisia indikaattoreita ja muita seikkoja koskevien tietojen keruuta varten laatiman kehyksen mukaisesti. Niiden olisi jaettava annettava nämä tiedot keskenään etenkin seurantakeskukselle, Europolille ja komissiolle. [tark. 22]

(25 a)  Uusia psykoaktiivisia aineita koskevat tiedot, joita jäsenvaltiot hankkivat ja vaihtavat keskenään, ovat erittäin tärkeitä jäsenvaltioiden kansanterveyspolitiikalle niin huumeiden torjunnan kuin psykoaktiivisia huumausaineita käyttävien henkilöiden hoitopalvelujenkin kannalta. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia tietoja tehokkaalla tavalla ja seurata asianomaista kehitystä. [tark. 23]

(26)  Jos uusia psykoaktiivisia aineita ei pystytä tunnistamaan eikä niiden markkinoille tuloon ja leviämiseen varautumaan ja jos käytettävissä ei ole tietoa niiden terveydellisistä, sosiaalisista ja turvallisuusriskeistä, tehokkaiden vastatoimien toteuttaminen on vaikeaa. Sen vuoksi olisi myös unionin ja jäsenvaltioiden tasolla pyrittävä helpottamaan säännöllistä ja järjestelmällistä yhteistyötä seurantakeskuksen, kansallisten yhteyspisteiden, kansallisen ja alueellisen tason terveydenhuollon ja lainvalvonnan edustajien sekä tarvittavaa asiantuntemusta omaavien tutkimuslaitosten ja rikosteknisten laboratorioiden välillä sekä huolehdittava riittävistä resursseista, jotta voidaan parantaa edellytyksiä arvioida uusia psykoaktiivisia aineita ja puuttua niihin tehokkaasti. [tark. 24]

(26 a)  Asianmukaisia suojatoimia, kuten tietojen nimettömyys, olisi otettava käyttöön, jotta voidaan varmistaa henkilötietojen suojan korkea taso erityisesti kerättäessä ja jaettaessa arkaluonteisia tietoja. [tark. 25]

(27)  Tällä asetuksella käyttöön otettavien, tietojenvaihtoa ja riskinarviointia sekä uusiin psykoaktiivisiin aineisiin kohdistuvien väliaikaisten ja pysyvien rajoittavien toimenpiteiden hyväksymistä koskevien menettelyjen olisi mahdollistettava nopea toiminta. Markkinarajoituksia koskevat toimenpiteet olisi hyväksyttävä ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kahdeksan viikon kuluttua yhteisen kertomuksen tai riskinarviointiraportin vastaanottamisesta.

(28)  Niin kauan kuin unioni ei ole tämän asetuksen nojalla hyväksynyt jotakin uutta psykoaktiivista ainetta koskevaa markkinarajoitusta, jäsenvaltiot voivat hyväksyä teknisiä määräyksiä, jotka koskevat kyseistä uutta psykoaktiivista ainetta, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY(9) mukaisesti. Jotta voitaisiin säilyttää unionin sisämarkkinoiden yhtenäisyys ja estää aiheettomien kaupan esteiden muodostuminen, jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle välittömästi tiedoksi ehdotukset uusia psykoaktiivisia aineita koskeviksi teknisiksi määräyksiksi direktiivillä 98/34/EY käyttöön otetun menettelyn mukaisesti.

(28 a)  Lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita tällaisten aineiden aiheuttamille riskeille, joita ei vielä yleisesti tunneta. [tark. 26]

(29)  Huumausaineiden väärinkäytön ennaltaehkäisyä, varhaista havaitsemista ja ongelmaan puuttumista, hoitoa ja siitä aiheutuvien riskien ja haittojen vähentämistä koskevat toimet ovat tärkeitä, jotta voidaan puuttua uusien psykoaktiivisten aineiden lisääntyvään käyttöön ja niihin liittyviin mahdollisiin riskeihin. Jäsenvaltioiden olisi parannettava ennaltaehkäisevien ohjelmien saatavuutta ja tehokkuutta sekä tiedotettava uusien psykoaktiivisten aineiden käytön riskeistä ja niihin liittyvistä seurauksista. Myös perheille ja yhteisöille suunnattuihin ennaltaehkäisytoimiin olisi tätä varten sisällyttävä varhainen havaitseminen ja reagoiminen, terveiden elintapojen edistäminen ja kohdennettu ennaltaehkäisy. Koska internet on uusien psykoaktiivisten aineiden mainostamisessa ja myynnissä merkittävä ja nopeasti kehittyvä jakelukanava, sen kautta olisi myös levitettävä tietoa näihin aineisiin liittyvistä terveydellisistä ja sosiaalisista riskeistä ja sekä turvallisuusriskeistä ja ehkäistävä väärinkäyttöä. Lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille on tiedotettava riskeistä muun muassa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa toteutettavilla tiedotuskampanjoilla. [tark. 27]

(29 a)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä myös koulutukseen ja tiedotukseen liittyvää toimintaa sekä aloitteita ja kampanjoita, jotka koskevat uusien psykoaktiivisten aineiden väärinkäyttöön liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä sekä turvallisuusriskejä. [tark. 28]

(30)  Ihmisille ja eläimille tarkoitetuista lääkkeistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/82/EY(10), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/83/EY(11) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 726/2004(12). Sen vuoksi tässä asetuksessa ei säädetä lääkkeiden eikä eläinlääkkeiden väärinkäytöstä.

(30 a)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, jotka koskevat sellaisten aineiden kriteerien muuttamista, joihin liittyy vähäisiä, kohtalaisia ja vakavia riskejä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. [tark. 29]

(31)  Jotta voitaisiin varmistaa väliaikaisten ja pysyvien markkinarajoitusten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(13) mukaisesti.

(32)  Komission olisi annettava välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä silloin kun se on tarpeen erittäin kiireellisissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät asianomaisten uusien psykoaktiivisten aineiden käyttöön liittyvien kuolemantapausten sekä vakavien terveyshaittojen tai vakavan terveysuhan aiheuttavien tapausten nopeaan lisääntymiseen useissa jäsenvaltioissa. [tark. 30]

(33)  Komission olisi tämän asetuksen soveltamista varten kuultava jäsenvaltioiden asiantuntijoita, alalla toimivia unionin virastoja, kansalaisjärjestöjä ja erityisesti seurantakeskusta, kansalaisyhteiskuntaa, talouden toimijoita ja muita asianmukaisia sidosryhmiä. [tark. 31]

(34)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(35)  Tämä säädös on asianmukaista hyväksyä asetuksen muodossa, jotta voidaan ottaa käyttöön yhdenmukaiset säännöt ja varmistaa käsitteiden ja menettelyjen selkeys sekä taata oikeusvarmuus talouden toimijoiden kannalta.

(36)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaiseen yleissopimukseen periaatteet, mukaan lukien elinkeinovapaus, omistusoikeus ja sekä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja lääkinnällistä hoitoa, [tark. 32]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joiden nojalla uusien psykoaktiivisten aineiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla voidaan rajoittaa. Tätä varten asetuksella perustetaan järjestelmä, jossa vaihdetaan tietoja unionin tasolla laadituista, uusia psykoaktiivisia aineita koskevista riskinarvioinneista ja näille aineille asetetuista markkinarajoituksista.

2.  Tätä asetusta ei sovelleta asetuksessa (EY) N:o 273/2004 ja asetuksessa (EY) N:o 111/2005 määriteltyihin luokiteltuihin aineisiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)  'uudella psykoaktiivisella aineella' mitä tahansa luonnollista tai synteettistä ainetta, joka voi aiheuttaa käyttäjälleen keskushermostoa kiihdyttävän tai lamaavan vaikutuksen myötä hallusinaatioita sekä motorisen toiminnan, ajattelun, käyttäytymisen, havainnoinnin, tietoisuuden tai mielialan muutoksia ja joka on riippumatta siitä, onko se tarkoitettu ihmisen käyttöön tai jota ihmiset todennäköisesti käyttävät, vaikka sitä ei olisi tarkoitettu ihmiskäyttöön, tarkoituksena aiheuttaa yksi tai useampia edellä mainituista vaikutuksista, ja joka ei kuulu valvonnan piiriin vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla, eikä vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen nojalla; määritelmään eivät kuulu alkoholi, kofeiini ja tupakka eivätkä tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 5 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/37/EY(14) tarkoitetut tupakkatuotteet; [tark. 33]

b)  'sekoituksella' sekoitusta tai liuosta, joka sisältää yhtä tai useampaa uutta psykoaktiivista ainetta;

c)  'lääkkeellä' direktiivin 2001/83/EY 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyä valmistetta;

d)  'eläinlääkkeellä' direktiivin 2001/82/EY 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyä valmistetta;

e)  'myyntiluvalla' lupaa saattaa lääke tai eläinlääke markkinoille direktiivin 2001/83/EY, direktiivin 2001/82/EY tai asetuksen (EY) N:o 726/2004 mukaisesti;

f)  'markkinoille saattamisella' uuden psykoaktiivisen aineen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

g)  'kuluttajalla' luonnollista henkilöä, joka toimii sellaisessa tarkoituksessa, joka ei liity hänen elinkeino-, liike- tai ammattitoimintaansa;

h)  'kaupallisilla ja teollisilla käyttötarkoituksilla' mitä tahansa valmistusta, jalostamista, formulointia, varastointia, sekoittamista, tuotantoa ja myyntiä muille luonnollisille ja oikeushenkilöille kuin kuluttajille;

i)  'tieteellisellä tutkimuksella ja kehittämisellä' mitä tahansa tieteellistä kokeilua, analysointia tai tutkimusta, joka suoritetaan tiukasti valvotuissa olosuhteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(15) mukaisesti;

j)  'Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmällä' Maailman terveysjärjestöä (WHO), huumausainetoimikuntaa ja/tai talous- ja sosiaalineuvostoa, jotka vastaavat niille vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla, 3 artiklassa, tai vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 2 artiklassa asetetuista tehtävistä.

II LUKU

VAPAA LIIKKUVUUS

3 artikla

Vapaa liikkuvuus

Uusien psykoaktiivisten aineiden ja sekoitusten on voitava liikkua vapaasti unionissa kaupallista ja teollista käyttöä tai tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten.

4 artikla

Vapaan liikkuvuuden esteiden ehkäiseminen

Niin kauan kuin unioni ei ole tämän asetuksen nojalla hyväksynyt toimenpiteitä markkinarajoitusten määräämiseksi tai jos komissio ei ole hyväksynyt rajoittavaa toimenpidettä 11 artiklan mukaisesti jollekin uudelle psykoaktiiviselle aineelle, jäsenvaltiot voivat hyväksyä kyseistä uutta psykoaktiivista ainetta koskevia teknisiä määräyksiä direktiivin 98/34/EY mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle välittömästi tiedoksi ehdotukset tällaisia uusia psykoaktiivisia aineita koskeviksi teknisiksi määräyksiksi direktiivin 98/34/EY mukaisesti. [tark. 34]

III LUKU

TIETOJEN KERÄÄMINEN JA VAIHTO

5 artikla

Tietojenvaihto

Jos jäsenvaltiolla on tietoja sellaisista aineista, jotka vaikuttavat uusilta psykoaktiivisilta aineilta tai niiden sekoituksilta, jäsenvaltion huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevan eurooppalaisen tietoverkon, jäljempänä 'Reitox-verkko', puitteissa toimivat kansalliset yhteyspisteet ja Europolin kansalliset yksiköt keräävät ja toimittavat viipymättä seurantakeskukselle ja Europolille saatavilla olevat tiedot sellaisten aineiden havaitsemisesta ja puuttumisesta, käytöstä ja käyttötavoista, vakavista myrkytystapauksista ja kuolemantapauksista, mahdollisista riskeistä, ja toksisuusasteesta sekä tietoja valmistuksesta, uuttamisesta, tuonnista, kaupasta, jakelusta ja jakelukanavista, laittomasta kaupasta sekä kaupallisesta ja tieteellisestä käytöstä, jotka vaikuttavat uusilta psykoaktiivisilta aineilta tai niiden sekoituksilta.

Seurantakeskus ja Europol toimittavat nämä tiedot välittömästi Reitox-verkolle, ja Europolin kansallisille yksiköille ja Euroopan lääkevirastolle.

Jotta voitaisiin reagoida tehokkaammin markkinoille tuleviin ja nopeasti leviäviin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin kaikkialla unionissa, tietojenvaihtojärjestelmää (ennakkovaroitusjärjestelmä) olisi ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota uusien psykoaktiivisten aineiden havaitsemista ja tunnistamista koskevien tietojen keräämiseen ja käsittelyyn. [tark. 35]

6 artikla

Yhteinen kertomus

1.  Jos seurantakeskus ja Europol katsovat tai jos komissio katsoo, että tiedot, jotka koskevat jotakin uutta psykoaktiivista ainetta, josta useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, aiheuttavat huolta koko unionissa kyseisen aineen mahdollisesti aiheuttamien terveydellisten, tai sosiaalisten ja riskien taikka turvallisuusriskien vuoksi, tai jos useat jäsenvaltiot ovat laatineet asiasta perustellun pyynnön, seurantakeskus ja Europol laativat kyseisestä uudesta psykoaktiivisesta aineesta yhteisen kertomuksen.

2.  Yhteisessä kertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)  niiden riskien luonne, joita kyseinen uusi psykoaktiivinen aine aiheuttaa käyttäjilleen, mukaan luettuna tiedot kontraindikaatioista muiden aineiden kanssa, jos niitä on saatavilla, ja näiden riskien kansanterveydelle aiheuttaman uhkan laajuus 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)  uuden psykoaktiivisen aineen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, sen valmistuksessa tai uuttamisessa käytettävät menetelmät ja kemialliset lähtöaineet (jos ne ovat tiedossa) sekä muut esiin tulleet uudet psykoaktiiviset aineet, joilla on samantapainen kemiallinen rakenne tai joiden voidaan tieteellisen arvion perusteella odottaa kohtuudella tulevan esiin;

c)  uuden psykoaktiivisen aineen kaupalliset ja teolliset käyttötarkoitukset sekä sen käyttö tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten;

d)  uuden psykoaktiivisen aineen käyttö ihmisten ja eläinten lääkinnässä, myös lääkkeiden ja eläinlääkkeiden vaikuttavana aineena;

e)  rikollisryhmien osallistuminen uuden psykoaktiivisen aineen valmistukseen, jakeluun tai kauppaan ja uuden psykoaktiivisen aineen mahdollinen käyttö huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden valmistuksessa;

f)  tieto siitä, kuuluuko uusi psykoaktiivinen aine tai onko se kuulunut YK:n järjestelmän mukaisen arvioinnin piiriin;

g)  tieto siitä, onko uudelle psykoaktiiviselle aineelle jo määrätty rajoittavia toimenpiteitä jäsenvaltioissa;

h)  tiedot olemassa olevista ehkäisevistä ja hoitotoimenpiteistä, joilla puututaan uuden psykoaktiivisen aineen käytöstä aiheutuviin seurauksiin.

3.  Seurantakeskus ja Europol pyytävät kansallisilta yhteyspisteiltä ja Europolin kansallisilta yksiköiltä lisätietoja uudesta psykoaktiivisesta aineesta. Näiden on toimitettava pyydetyt tiedot neljän viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

4.  Seurantakeskus ja Europol pyytävät Euroopan lääkevirastolta, jonka olisi kuultava jäsenvaltioiden kansallisia toimivaltaisia lääkintäviranomaisia, tietoja siitä, onko uusi psykoaktiivinen aine unionissa tai jossakin jäsenvaltiossa

a)  jonkin sellaisen lääkkeen tai eläinlääkkeen vaikuttava aine, jolle on myönnetty myyntilupa;

b)  jonkin sellaisen lääkkeen tai eläinlääkkeen vaikuttava aine, jolle on haettu myyntilupaa;

c)  jonkin sellaisen lääkkeen tai eläinlääkkeen vaikuttava aine, jolle myönnetyn myyntiluvan toimivaltainen viranomainen on peruuttanut;

d)  direktiivin 2001/83/EY 5 artiklassa tarkoitetun sellaisen lääkkeen vaikuttava aine, jolle ei ole myönnetty lupaa, tai direktiivin 2001/82/EY 10 artiklan c alakohdassa tarkoitetun, sellaisen henkilön tiettyä tapausta varten valmistaman eläinlääkkeen vaikuttava aine, jolla on siihen kansallisen lainsäädännön mukaan lupa.

Jäsenvaltioiden on pyydettäessä toimitettava viipymättä Euroopan lääkevirastolle edellä mainitut tiedot.

Euroopan lääkevirasto toimittaa käytettävissään olevat tiedot neljän viikon kuluessa seurantakeskuksen esittämän pyynnön vastaanottamisesta.

5.  Seurantakeskus pyytää Euroopan kemikaalivirastoa, Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskusta ja Euroopan elintarvikevirastoa toimittamaan käytettävissään olevat tiedot uusista psykoaktiivisista aineista. Seurantakeskus noudattaa Euroopan kemikaaliviraston, Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ja Euroopan elintarvikeviraston sille ilmoittamia tietojen käytölle asetettuja ehtoja, mukaan lukien tietoturvallisuutta tietoturvaa sekä luottamuksellisten tietojen, kuten arkaluonteisten ja liikesalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen, luottamuksellisuutta suojaamista koskevia ehtoja.

Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus ja Euroopan elintarvikevirasto toimittavat käytettävissään olevat tiedot neljän viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

6.  Seurantakeskus ja Europol toimittavat yhteisen kertomuksensa komissiolle kahdeksan viikon kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun lisätietoja koskevan pyynnön esittämisestä.

Kun seurantakeskus ja Europol keräävät tietoja uusien psykoaktiivisten aineiden sekoituksista tai useista uusista psykoaktiivisista aineista, joilla on samantapainen kemiallinen rakenne, ne esittävät yksittäiset yhteiset kertomukset komissiolle kymmenen viikon kuluessa 3 kohdassa tarkoitetun lisätietoja koskevan pyynnön esittämisestä. [tark. 36]

IV LUKU

RISKINARVIOINTI

7 artikla

Riskinarviointimenettely ja riskinarviointiraportti

1.  Komissio voi pyytää seurantakeskusta arvioimaan uuden psykoaktiivisen aineen potentiaaliset riskit ja laatimaan riskinarviointiraportin neljän viikon kuluessa 6 artiklassa tarkoitetun yhteisen kertomuksen vastaanottamisesta. Riskinarvioinnin suorittaa seurantakeskuksen tiedekomitea.

2.  Riskinarviointiraportissa esitetään analyysi 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kriteereistä ja tiedoista, jotta komissio voi määrittää uuden psykoaktiivisen aineen aiheuttamien terveydellisten, sosiaalisten ja turvallisuusriskien tason.

3.  Seurantakeskuksen tiedekomitea järjestää riskinarviointia varten erityisen kokouksen. Tätä varten tiedekomitean kokoonpanoa voidaan laajentaa enintään viidellä asiantuntijalla, esimerkiksi riippuvuuteen erikoistuneella psykologilla, jotka edustavat sellaisia tieteenaloja, joiden avulla uuden psykoaktiivisen aineen aiheuttamat riskit voidaan arvioida tasapuolisesti. Seurantakeskuksen johtaja nimeää nämä asiantuntijat asiantuntijaluettelon perusteella. Seurantakeskuksen hallintoneuvosto hyväksyy tämän asiantuntijaluettelon kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio, seurantakeskus, Europol ja Euroopan lääkevirasto voivat kukin nimetä kokoukseen kaksi tarkkailijaa.

4.  Seurantakeskuksen tiedekomitea laatii riskinarvioinnin niiden tietojen perusteella, joita jäsenvaltiot, komissio, seurantakeskus, Europol, Euroopan lääkevirasto, Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus ja Euroopan elintarvikevirasto ovat toimittaneet sille ja jotka koskevat aineen aiheuttamia riskejä ja sen käyttöä, kuten sen käyttötapoja ja annostelua, muun muassa kaupallisiin ja teollisiin tarkoituksiin, sekä muun asiaa koskevan tieteellisen näytön perusteella. Riskinarvioinnissa otetaan huomioon kaikki tiedekomitean jäsenten näkemykset. Seurantakeskus avustaa riskinarvioinnin laatimisessa ja määrittää lisätietojen tarpeen, myös tarpeen laatia kohdennettuja selvityksiä tai testejä.

5.  Seurantakeskus toimittaa riskinarviointiraportin komissiolle 12 viikon kuluessa päivästä, jona se vastaanotti komission pyynnön.

6.  Komissio voi seurantakeskuksen pyynnöstä pidentää riskinarvioinnin loppuunsaattamiselle annettua aikaa enintään 12 viikolla lisätutkimusten suorittamista ja lisätietojen keräämistä varten. Seurantakeskuksen on esitettävä tätä koskeva pyyntö komissiolle kuuden viikon kuluessa riskinarvioinnin aloittamisesta. Jos komissio ei vastusta tätä pyyntöä kahden viikon kuluessa sen esittämisestä, riskinarvioinnille annettua aikaa jatketaan. [tark. 37]

8 artikla

Tilanteet, joissa riskinarviointia ei tehdä

1.  Riskinarviointia ei tehdä, jos kyseisen uuden psykoaktiivisen aineen arviointi Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä on edennyt pitkälle, eli kun Maailman terveysjärjestön huumeriippuvuutta tutkiva asiantuntijakomitea on julkaissut kriittisen katsauksensa kirjallisine suosituksineen, paitsi jos on olemassa merkittävää ja konkreettista uutta tai unionin kannalta erityisen merkityksellistä tietoa, jota Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä ei ole otettu huomioon, mikä on mainittava arviointikertomuksessa. [tark. 38]

2.  Riskinarviointia ei tehdä, jos kyseinen uusi psykoaktiivinen aine on arvioitu Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä, mutta on päätetty, että sitä ei luokitella vuonna 1961 tehdyn huumausaineyleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla, tai vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen nojalla, paitsi jos on olemassa merkittävää ja konkreettista uutta tai unionin kannalta erityisen merkityksellistä tietoa, ja syyt siihen on mainittava arviointikertomuksessa. [tark. 39]

3.  Riskinarviointia ei tehdä, jos uusi psykoaktiivinen aine on

a)  jonkin sellaisen lääkkeen tai eläinlääkkeen vaikuttava aine, jolle on myönnetty myyntilupa;

b)  jonkin sellaisen lääkkeen tai eläinlääkkeen vaikuttava aine, jolle on haettu myyntilupaa;

c)  jonkin sellaisen lääkkeen tai eläinlääkkeen vaikuttava aine, jolle myönnetyn myyntiluvan toimivaltainen viranomainen on peruuttanut.

4.  Riskinarviointi on kuitenkin tehtävä, jos unionin tasolla on saatavilla riittävästi tieto siitä, että seurantakeskuksen ja Europolin yhteiselle kertomukselle olisi tarvetta. [tark. 40]

V LUKU

MARKKINARAJOITUKSET

9 artikla

Välitön kansanterveydellinen vaara ja väliaikainen kuluttajamarkkinarajoitus

1.  Kun komissio pyytää uuden psykoaktiivisen aineen riskien arvioimista 7 artiklan 1 kohdan perusteella, se kieltää päätöksellä kyseisen uuden psykoaktiivisen aineen saattamisen kuluttajamarkkinoille, jos aine käytettävissä olevien tietojen perusteella aiheuttaa välittömän kansanterveydellisen vaaran, mistä ovat osoituksena

a)  useiden jäsenvaltioiden ilmoittamat kuolemantapaukset ja vakavat terveyshaitat, myös kontraindikaatiot muiden aineiden kanssa, jos tietoja on saatavilla, jotka liittyvät kyseisen uuden psykoaktiivisen aineen käyttöön sen vakavan akuutin toksisuuden vuoksi;

b)  uuden psykoaktiivisen aineen esiintyvyys ja käyttötavat valtaväestön ja erityisryhmien keskuudessa ja erityisesti käyttötiheys, -määrät ja ‑menetelmät sekä aineen saatavuus kuluttajien parissa ja leviämismahdollisuudet, jotka osoittavat riskitason olevan huomattava.

2.  Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanosäädösten muodossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, kun asianomaisen uuden psykoaktiivisen aineen käytöstä johtuvia kuolemantapauksia koskevien ilmoitusten määrä kasvaa nopeasti useissa jäsenvaltioissa, komissio antaa välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen perustuvan markkinarajoituksen voimassaoloaika saa olla enintään 12 kuukautta. Jos uuden psykoaktiivisen aineen terveydelliset tai sosiaaliset riskit taikka turvallisuusriskit antavat aihetta ottaa käyttöön pysyviä rajoittavia toimenpiteitä, väliaikaista markkinarajoitusta voidaan jatkaa toisella 12 kuukauden jaksolla pysyvän markkinarajoituksen puuttuessa. [tark. 41]

10 artikla

Terveydellisten, sosiaalisten ja turvallisuusriskien tason määrittäminen riskinarvioinnin perusteella

1.  Komissio määrittää viipymättä sellaisen uuden psykoaktiivisen aineen aiheuttamien terveydellisten, sosiaalisten ja turvallisuusriskien tason, josta on laadittu riskinarviointiraportti. Se ottaa tätä varten huomioon kaiken käytettävissä olevan näytön, erityisesti riskinarviointiraportin.

2.  Komissio ottaa uuden psykoaktiivisen aineen riskitason määrittelyssä huomioon seuraavat seikat:

a)  uuden psykoaktiivisen aineen käytöstä aiheutuva terveyshaitta, esimerkiksi vammat ja sairaudet, aggressiivisuus sekä fyysiset ja psyykkiset ongelmat, joka perustuu aineen akuuttiin ja krooniseen toksisuuteen, kontraindikaatioihin muiden aineiden kanssa, jos tietoja tästä on saatavilla, väärinkäyttöriskiin ja riippuvuutta aiheuttaviin ominaisuuksiin;

b)  uudesta psykoaktiivisesta aineesta yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuva sosiaalinen haitta, esimerkiksi vaikutus joka perustuu sen vaikutukseen sosiaaliseen toimintaan, yleiseen järjestykseen ja rikollisuuteen, kuten uuteen psykoaktiiviseen aineeseen liittyvä järjestäytynyt rikollisuus, sekä uuden psykoaktiivisen aineen tuotannosta, kaupasta ja jakelusta aiheutuva laiton hyöty ja sosiaalisesta haitasta aiheutuvat taloudelliset kustannukset;

c)  turvallisuusriskit yleistä turvallisuutta koskevat riskit, jotka perustuvat erityisesti tautien leviämiseen, esimerkiksi veren välityksellä tarttuvien virusten leviäminen ja fyysisten ja psyykkisten ongelmien vaikutus ajokykyyn, sekä vaikutukseen, joka uuden psykoaktiivisen aineen valmistuksen, kuljetuksen valmistuksella, kuljetuksella ja käytöstä poistamisen poistamisella ja siihen liittyvän jätteen vaikutus liittyvällä jätteellä on ympäristöön.

Komissio ottaa huomioon myös uuden psykoaktiivisen aineen esiintyvyyden ja käyttötavat valtaväestön ja erityisryhmien keskuudessa, sen saatavuuden kuluttajien keskuudessa ja leviämismahdollisuudet, niiden jäsenvaltioiden lukumäärän, joissa terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä on ilmennyt, aineen kaupallisen ja teollisen käytön laajuuden sekä sen käytön tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten. [tark. 42]

11 artikla

Vähäiset riskit unionin tasolla

Komissio ei anna uutta psykoaktiivista ainetta koskevia rajoittavia toimenpiteitä, jos siihen liittyvät terveydelliset, sosiaaliset ja turvallisuusriskit ovat olemassa käytettävissä olevan näytön ja seuraavien kriteerien perusteella kokonaisuutena unionin tasolla kokonaisuudessaan vähäiset, erityisesti siksi, että:

a)  uuden psykoaktiivisen aineen käytöstä aiheutuva terveyshaitta, joka perustuu aineen akuuttiin ja krooniseen toksisuuteen, väärinkäyttöriskiin ja riippuvuutta aiheuttaviin ominaisuuksiin, on rajallinen, koska sen aiheuttamat vammat ja sairaudet sekä fyysiset ja psyykkiset ongelmat ovat vähäisiä merkityksetön;

b)  uudesta psykoaktiivisesta aineesta yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuva sosiaalinen haitta on rajallinen vähäinen, kun otetaan erityisesti huomioon sosiaaliseen toimintaan ja yleiseen järjestykseen kohdistuvien vaikutusten osalta kohdistuvat vaikutukset, uuteen psykoaktiiviseen aineeseen liittyvä rikollisuus on vähäistä ja uuden psykoaktiivisen aineen tuotannosta, kaupasta ja jakelusta aiheutuva laiton hyöty ja siihen liittyvät taloudelliset kustannukset ovat olemattomia tai vähäisiä;

c)  turvallisuusriskit yleistä turvallisuutta koskevat riskit ovat rajalliset, esimerkiksi riski tautien ja vähäiset, kun otetaan huomioon muun muassa veren välityksellä tarttuvien virusten leviämisestä on leviämisen vähäinen riski, fyysisten ja psyykkisten ongelmien vaikutus ajokykyyn on olematon tai vähäinen ja uuden psykoaktiivisen aineen valmistuksen, kuljetuksen ja käytöstä poistamisen ja siihen liittyvän jätteen vaikutus ympäristöön on myös vähäinen.

Jos päätös olla hyväksymättä rajoittavia toimia sellaisen uuden psykoaktiivisen aineen osalta, jonka terveydelliset, sosiaaliset ja turvallisuusriskit katsotaan kokonaisuudessaan vähäisiksi unionin tasolla, perustuu osittaiseen tai täydellisen näytön puutteeseen, siitä on mainittava asianmukaisesti aineen luokituksen yhteydessä. [tark. 43]

12 artikla

Kohtalaiset riskit ja pysyvä kuluttajamarkkinarajoitus unionin tasolla

1.  Komissio kieltää ilman aiheetonta viivytystä päätöksellä uuden psykoaktiivisen aineen saattamisen kuluttajamarkkinoille, jos aine käytettävissä olevan näytön ja seuraavien kriteerien perusteella aiheuttaa kohtalaisia terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä erityisesti siksi, että:

a)  uuden psykoaktiivisen aineen käytöstä aiheutuva terveyshaitta, joka perustuu sen akuuttiin ja krooniseen toksisuuteen, väärinkäyttöriskiin ja riippuvuutta aiheuttaviin ominaisuuksiin, on kohtalainen, koska sen aiheuttamat vammat ja sairaudet eivät yleensä johda kuolemaan ja siitä johtuvat fyysiset ja psyykkiset ongelmat ovat kohtalaisia;

b)  yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuva sosiaalinen haitta, joka perustuu erityisesti sen vaikutukseen sosiaaliseen toimintaan ja yleiseen järjestykseen, ja aineesta aiheutuva yleinen häiriö on kohtalainen; aineeseen liittyvä rikollisuus ja järjestäytynyt rikollinen toiminta on satunnaista ja laiton hyöty ja taloudelliset kustannukset ovat kohtalaiset;

c)  yleistä turvallisuutta koskevat riskit ovat kohtalaiset, esimerkiksi ja perustuvat erityisesti tautien ja satunnaiseen leviämiseen, kuten veren välityksellä tarttuvien virusten leviäminen leviämiseen, fyysisten ja psyykkisten ongelmien vaikutus ajokykyyn on kohtalainen, ja uuden psykoaktiivisen aineen valmistus, kuljetus ja käytöstä poistaminen ja siihen liittyvä jäte aiheuttavat ympäristöhäiriöitä.

2.  Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanosäädösten muodossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Jos käytössä olevien tietojen tai näytön perusteella voidaan osoittaa, että uusi psykoaktiivinen aine, johon sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä, aiheuttaa suurempia terveydellisiä tai sosiaalisia riskejä taikka turvallisuusriskejä tietyssä jäsenvaltiossa erityisesti kyseisen aineen käyttömenetelmien tai -määrän vuoksi tai jos aine aiheuttaa erityisiä riskejä jäsenvaltion alueella ottaen huomioon kansalliset olosuhteet ja mahdolliset sosiaaliset, taloudelliset, oikeudelliset, hallinnolliset tai muut tekijät, jäsenvaltiot voivat jatkaa tiukkojen toimenpiteiden soveltamista tai ottaa käyttöön tiukempia toimenpiteitä varmistaakseen näin kansanterveyden korkean tason.

4.  Jos jäsenvaltio haluaa 3 kohdan mukaisesti jatkaa tietyn tiukemman toimenpiteen soveltamista tai ottaa käyttöön muita, tiukempia toimenpiteitä, jotka koskevat tiettyä uutta psykoaktiivista ainetta, sen on välittömästi ilmoitettava asiaankuuluvista laeista, asetuksista tai hallinnollisista määräyksistä komissiolle ja ilmoitettava niistä myös muille jäsenvaltioille.

5.  Jos jäsenvaltio haluaa 3 kohdan mukaisesti ottaa käyttöön tiukemman toimenpiteen, joka koskee tiettyä uutta psykoaktiivista ainetta, sen on välittömästi ilmoitettava asiaankuuluvista lakiehdotuksista, asetuksista tai hallinnollisista määräyksistä komissiolle ja ilmoitettava niistä myös muille jäsenvaltioille. [tark. 44]

13 artikla

Vakavat riskit ja pysyvä markkinarajoitus unionin tasolla

1.  Komissio kieltää päätöksellä ilman aiheetonta viivytystä uuden psykoaktiivisen aineen tuotannon, valmistuksen, markkinoille saattamisen ja unioniin tuonnin, kuljetuksen ja unionista viennin, jos aine käytettävissä olevan näytön ja seuraavien kriteerien perusteella aiheuttaa kaiken kaikkiaan vakavia terveydellisiä, ja sosiaalisia riskejä ja turvallisuusriskejä erityisesti siksi, että:

a)  uuden psykoaktiivisen aineen käytöstä aiheutuva terveyshaitta, joka perustuu sen akuuttiin ja krooniseen toksisuuteen, väärinkäyttöriskiin ja riippuvuutta aiheuttaviin ominaisuuksiin, on hengenvaarallinen vakava ja merkittävä, koska se aiheuttaa yleensä kuoleman tai kuolettavia vammoja, vakavia sairauksia ja vakavia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia;

b)  yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuva sosiaalinen haitta on vakava ja perustuu erityisesti vaikutus sen vaikutukseen sosiaaliseen toimintaan ja yleiseen järjestykseen on vakava, koska siitä mistä seuraa yleisen järjestyksen häiriintymistä ja väkivaltaista ja epäsosiaalista käyttäytymistä, joka aiheuttaa vahinkoa käyttäjälle, muille ihmisille ja omaisuudelle; aineeseen liittyvä rikollisuus ja järjestäytynyt rikollinen toiminta on järjestelmällistä ja laiton hyöty ja taloudelliset kustannukset ovat suuret;

c)  turvallisuusriskit yleistä turvallisuutta koskevat riskit ovat vakavat, esimerkiksi ja perustuvat erityisesti tautien ja huomattavaan leviämiseen, muun muassa veren välityksellä tarttuvien virusten leviäminen on huomattavaa leviämiseen, fyysiset ja psyykkiset ongelmat aiheuttavat vakavia vaikutuksia ajokykyyn, ja uuden psykoaktiivisen aineen valmistus, kuljetus ja käytöstä poistaminen ja siihen liittyvä jäte aiheuttavat ympäristöhaittoja.

2.  Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanosäädösten muodossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 45]

13 a artikla

Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta antaa 20 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 11, 12 ja 13 artiklassa luetteloitujen kriteerien muuttamiseksi. [tark. 46]

14 artikla

Hyväksytyt käyttötarkoitukset

1.  Edellä 9 artiklan 1 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset eivät saa estää sellaisten uusien psykoaktiivisten aineiden vapaata liikkuvuutta unionissa ja niiden saattamista markkinoille kuluttajien saataville, jotka ovat sellaisten lääkkeiden tai eläinlääkkeiden vaikuttavia aineita, joille on myönnetty myyntilupa.

2.  Edellä 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset eivät saa estää sellaisten uusien psykoaktiivisten aineiden vapaata liikkuvuutta unionissa ja niiden tuotantoa, valmistusta, markkinoille saattamista ja tuontia unioniin, kuljetusta ja vientiä unionista, joita käytetään

a)  tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä varten asianmukaisesti valtuutettujen henkilöiden toimesta laitoksissa, jotka ovat suoraan jäsenvaltioiden viranomaisten valvonnassa tai erikseen niiden hyväksymiä;

b)  unionin lainsäädännössä hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin;

c)  vaikuttavina aineina lääkkeissä tai eläinlääkkeissä, joille on myönnetty myyntilupa;

d)  muiden aineiden ja tuotteiden valmistuksessa, edellyttäen että uusia psykoaktiivisia aineita muunnetaan sillä tavoin, että niitä ei voida käyttää väärin eikä erotella ja että kunkin käytetyn aineen määrä sisältyy aineen tai tuotteen tietoihin.

2 a.  Uusien psykoaktiivisten aineiden ja uusia psykoaktiivisia aineita sisältävien tuotteiden yhteydessä on etiketissä tai pakkausselosteessa annettava kaikkea hyväksyttyä käyttöä varten käyttöohjeet, mukaan luettuina varoitukset ja kontraindikaatiot muiden aineiden kanssa, käyttäjän turvallisuuden takaamiseksi.

3.  Edellä 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä voidaan vahvistaa vaatimuksia ja edellytyksiä sellaisten uusien psykoaktiivisten aineiden tuotantoa, valmistusta, markkinoille saattamista ja unioniin tuontia, kuljetusta ja unionista vientiä varten, jotka aiheuttavat vakavia terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä 2 kohdassa lueteltujen käyttötarkoitusten yhteydessä.

4.  Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin, joilla estetään tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen tai muihin hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin käytettävien uusien psykoaktiivisten aineiden kulkeutuminen laittomille markkinoille. [tark. 47]

VI LUKU

SEURANTA JA UUDELLEENTARKASTELU

15 artikla

Seuranta

Seurantakeskus ja Europol seuraavat Reitox-verkon avustuksella kaikkia uusia psykoaktiivisia aineita, joista on laadittu yhteinen kertomus.

16 artikla

Riskitason uudelleentarkastelu

Jos saataville tulee uutta tietoa ja näyttöä jonkin sellaisen uuden psykoaktiivisen aineen aiheuttamista riskeistä, johon liittyvät terveydelliset, sosiaaliset ja turvallisuusriskit on jo määritetty 10 artiklan mukaisesti, komissio pyytää seurantakeskusta päivittämään kyseisestä uudesta psykoaktiivisesta aineesta laadittua riskinarviointiraporttia ja tarkastelee kyseisen uuden psykoaktiivisen aineen riskitasoa uudelleen.

VII LUKU

SEURAAMUKSET JA OIKEUSSUOJAKEINOT

17 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt 9 artiklan 1 kohdassa, 12 artiklan 1 kohdassa ja 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava seuraamuksia koskevat säännöt ja niiden myöhemmät muutokset komissiolle tiedoksi viipymättä.

18 artikla

Oikeussuojakeinot

Jokaisella, jonka oikeuksiin jäsenvaltion 17 artiklan mukaisesti määräämän seuraamuksen täytäntöönpano vaikuttaa, on oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimessa.

VIII LUKU

MENETTELYT

19 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

IX LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla

Tutkimus, ja analysointi, ehkäisy ja rahoitus

1.  Komissio ja jäsenvaltiot tukevat Uusia psykoaktiivisia aineita koskevan tiedon ja tietämyksen kehittämistä, jakamista ja levittämistä kehittämiseen, vaihtamiseen ja levittämiseen tarvittavasta taloudellisesta tuesta ja riittävistä resursseista on huolehdittava unionin tasolla ja kansallisella tasolla. Tätä varten ne komissio ja jäsenvaltiot helpottavat seurantakeskuksen, muiden unionin virastojen, ja tiede- ja tutkimuskeskusten sekä muiden tarvittavaa asiantuntemusta edustavien elinten välistä yhteistyötä ja välittävät näille elimille säännöllisesti ajantasaista tietoa tällaisista aineista.

2.  Lisäksi komissio ja jäsenvaltiot edistävät ja tukevat tutkimusta, myös soveltavaa tutkimusta, joka koskee uusia psykoaktiivisia aineita, ja huolehtivat unionin ja jäsenvaltioiden tason verkostojen välisestä yhteistyöstä ja toiminnan koordinoinnista, jotta tietämys kyseisestä aiheesta lisääntyisi. Tätä varten ne helpottavat seurantakeskuksen, muiden unionin virastojen (erityisesti Euroopan lääkeviraston ja Euroopan kemikaaliviraston) ja tiede- ja tutkimuskeskusten välistä yhteistyötä. Huomiota olisi kiinnitettävä rikosteknisten ja toksikologisten valmiuksien kehittämiseen ja epidemiologisten tietojen saatavuuden parantamiseen.

3.  Jäsenvaltiot edistävät politiikkaa, jolla ennaltaehkäistään yhteistyössä komission kanssa psykoaktiivisten aineiden aiheuttamia riskejä ja tiedotetaan niistä esimerkiksi valistavien tiedotuskampanjoiden avulla. [tark. 48]

20 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset..

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta …(16) kymmenen vuoden ajaksi 13 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän kymmenen vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä kymmeneksi vuodeksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 13 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 49]

21 artikla

Kertomukset

1.  Seurantakeskus ja Europol laativat Euroopan parlamentille, komissiolle ja jäsenvaltioille vuosittain kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanokertomukset julkaistaan verkkosivustolla ja saatetaan yleisön saataville.

2.  Komissio antaa ...(17) mennessä Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille kertomuksen ja, mikäli perusteltua, ehdotuksen kaikkien asetuksen (EY) N:o 1907/2006, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 726/2004 ja tämän asetuksen välillä havaittujen sääntelyaukkojen täyttämiseksi, jotta voidaan varmistaa se, että psykotrooppisia aineita säännellään asianmukaisesti. [tark. 50]

22 artikla

Arviointi

Komissio arvioi tämän asetuksen täytäntöönpanoa, soveltamista ja vaikuttavuutta viimeistään ...(18) ja sen jälkeen joka viides vuosi ja julkaisee sitä koskevan kertomuksen. Tässä yhteydessä komissio, seurantakeskus ja Europol tekevät jälkikäteen riskinarvioinnit uusista psykoaktiivisista aineista.

Komissio esittää arvion ja tarpeen mukaan ehdotuksen mahdollisesta uusien psykodynaamisten aineryhmien luokittelusta ...* mennessä , jotta voidaan estää käytäntö, jossa voimassa oleva lainsäädäntö jätetään huomiotta muuttamalla lievästi psykoaktiivisten aineiden kemiallista rakennetta. [tark. 51]

23 artikla

Päätöksen 2005/387/YOS korvaaminen

Kumotaan ja korvataan päätös 2005/387/YOS, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuutta noudattaa määräaikoja, joihin mennessä päätös on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Viittauksia päätökseen 2005/387/YOS pidetään viittauksina tähän asetukseen.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 177, 11.6.2014, s. 52.
(2)EUVL C 177, 11.6.2014, s. 52.
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2014.
(4)Yhteinen toiminta 97/396/YOS, jonka neuvosto on hyväksynyt 16 päivänä kesäkuuta 1997 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella uusia synteettisiä huumausaineita koskevasta tiedonvaihdosta, riskien arvioinnista ja valvonnasta (EYVL L 167, 25.6.1997, s. 1).
(5)Neuvoston päätös 2005/387/YOS, annettu 10 päivänä toukokuuta 2005, uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta (EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, huumausaineiden lähtöaineista (EUVL L 47, 18.2.2004, s. 1).
(7)Neuvoston asetus (EY) N:o 111/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvontaa koskevista säännöistä (EUVL L 22, 26.1.2005, s. 1).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1920/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/37/EY, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2001, tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 194, 18.7.2001, s. 26).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(16)Tämän asetuksen voimaantulopäivä.
(17)Viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.
(18)Viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.


Laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöt ja seuraamukset ***I
PDF 240kWORD 74k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta huumausaineen määritelmän osalta (COM(2013)0618 – C7-0271/2013 – 2013/0304(COD))
P7_TA(2014)0454A7-0173/2014

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0618),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 83 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0271/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ala- ja ylähuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7-0173/2014),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/.../EU antamiseksi laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta huumausaineen määritelmän osalta

P7_TC1-COD(2013)0304


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 83 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Neuvoston puitepäätöksessä 2004/757/YOS(2) säädetään laittoman huumausainekaupan torjuntaa koskevista yhteisistä toimista, koska laiton huumausainekauppa on uhka, joka vaikuttaa unionin kansalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun sekä jäsenvaltioiden lailliseen talouteen, vakauteen ja turvallisuuteen. Puitepäätöksessä vahvistetaan yhteiset vähimmäissäännöt huumausaineiden laittomaan kauppaan liittyvien rikosten ja niiden perusteella määrättävien seuraamusten määrittelyä varten. Näin pyritään välttämään ongelmat, joita jäsenvaltioiden oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyössä saattaa ilmetä sen vuoksi, että tiettyä rikosta tai tiettyjä rikoksia ei ole määritelty rangaistaviksi teoiksi sekä oikeusapupyynnön esittävän että sen vastaanottavan valtion lainsäädännössä.

(1 a)  Huumausainekauppaan liittyviä rikoksia ja seuraamuksia koskevien unionin laajuisten yhteisten vähimmäissääntöjen vahvistamisen olisi viime kädessä edistettävä kansanterveyden suojelua ja huumausainekauppaan ja huumausaineiden käyttöön liittyvien haittojen vähentämistä. [tark. 1]

(2)  Puitepäätöstä 2004/757/YOS sovelletaan aineisiin, jotka kuuluvat vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla, ja vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen soveltamisalaan, sekä synteettisiin huumausaineisiin, joita valvotaan kaikkialla unionissa yhteisen toiminnan 97/396/YOS(3) nojalla, koska ne aiheuttavat samantapaisia kansanterveydellisiä riskejä kuin YK:n yleissopimusten perusteella valvotut aineet.

(3)  Puitepäätöstä 2004/757/YOS olisi sovellettava myös aineisiin, jotka on määrätty valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin neuvoston päätöksen 2005/387/YOS(4) nojalla ja jotka aiheuttavat samantapaisia kansanterveydellisiä riskejä kuin YK:n yleissopimusten perusteella valvotut aineet.

(4)  Unionissa tulee jatkuvasti esiin uusia psykoaktiivisia aineita, kuten synteettisiä kannabinoidireseptoriagonisteja (CRA) sisältäviä tuotteita, joilla jäljitellään YK:n yleissopimusten nojalla valvottujen aineiden vaikutuksia, ja ne leviävät nopeasti. Eräät uudet psykoaktiiviset aineet aiheuttavat vakavia terveydellisiä kansanterveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o …/…(5) [uusista psykoaktiivisista aineista] todetaan. Mainitun asetuksen nojalla voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joilla kielletään vakavia terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä aiheuttavien uusien psykoaktiivisten aineiden tuotanto, valmistus, markkinoille saattaminen ja unioniin tuonti, kuljetus ja unionista vienti. Jotta voitaisiin tehokkaasti rajoittaa sellaisten uusien psykoaktiivisten aineiden saatavuutta, jotka aiheuttavat vakavia riskejä sekä yksilöille että yhteiskunnalle, ja vähentää näiden aineiden laitonta kauppaa unionissa ja rikollisjärjestöjen, jotka usein saavat huomattavia voittoja laittomasta huumausainekaupasta, osallistumista tähän toimintaan, mainitun asetuksen nojalla hyväksyttyjä pysyviä markkinarajoituksia olisi tuettava oikeasuhteisin rikosoikeuden säännöksin, jotka kohdistetaan ainoastaan tuottajiin, toimittajiin ja jakelijoihin eikä yksittäisiin kuluttajiin. [tark. 2]

(4 a)  Jotta voidaan vähentää tehokkaasti vakavia terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä aiheuttavien uusien psykoaktiivisten aineiden kysyntää, näyttöön perustuvan kansanterveyttä koskevan tiedon levittämisen ja kuluttajille suunnattujen varhaisten varoitusten olisi oltava kiinteä osa kattavaa ja osallistavaa strategiaa haittojen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. [tark. 3]

(5)  Uudet psykoaktiiviset aineet, joille on määrätty pysyviä markkinarajoituksia [uusista psykoaktiivisista aineista] annetun asetuksen (EU) N:o …/… nojalla, olisi sen vuoksi saatettava laitonta huumausainekauppaa koskevien koskevan unionin rikosoikeudellisten säännösten rikosoikeudellisen lainsäädännön piiriin. Tämä edistäisi myös sen jälkeen kun ne on lisätty puitepäätöksen 2004/757/YOS liitteeseen. Jotta liitteisiin voidaan lisätä näitä aineita, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin oikeudellisen kehyksen yksinkertaistamista ja selkeyttämistä, koska sekä YK:n huumausaineyleissopimusten piiriin kuuluviin aineisiin että kaikkein haitallisimpiin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin sovellettaisiin samoja rikosoikeuden säännöksiä. toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla muutetaan liitettä ja puitepäätökseen 2004/757/YOS sisältyvää 'huumausaineen' määritelmää. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaisia kuulemisia myös asiantuntijatasolla. Komission olisi sen vuoksi muutettava delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. [tark. 4]

(6)  Jotta unionissa havaittuihin ja siellä leviäviin haitallisiin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin voitaisiin puuttua nopeasti, jäsenvaltioiden olisi sovellettava puitepäätöksen 2004/757/YOS säännöksiä sellaisiin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin, jotka aiheuttavat vakavia terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä, kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun niille on määrätty pysyvä markkinarajoitus joihin on [uusista psykoaktiivisista aineista] annetun asetuksen (EU) N:o …/… mukaisesti sovellettu pysyviä markkinarajoituksia niiden aiheuttamien vakavien terveydellisten, sosiaalisten ja turvallisuuteen liittyvien riskien takia, kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun nämä uudet psykoaktiiviset aineet on lisätty kyseisen puitepäätöksen liitteeseen. [tark. 5]

(6 a)  Tällä direktiivillä ei sillä muutettavan puitepäätöksen 2004/757/YOS säännösten mukaisesti säädetä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen uusien psykoaktiivisten aineiden hallussapidon kriminalisoinnista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta kriminalisoida kansallisella tasolla henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen huumausaineiden hallussapito. [tark. 6]

(6 b)  Komission olisi arvioitava puitepäätöksen 2004/757/YOS vaikutusta huumausaineiden tarjontaan muun muassa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella. Siksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava yksityiskohtaista tietoa omalla alueellaan toimivista psykoaktiivisten aineiden jakelukanavista, joita käytetään muissa jäsenvaltioissa jakeluun tarkoitettujen psykoaktiivisten aineiden tarjontaan, kuten erikoistuneista kaupoista ja verkossa toimivista vähittäiskauppiaista, sekä muista huumausainemarkkinoidensa erityispiirteistä. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen olisi tuettava jäsenvaltioita täsmällisen, vertailukelpoisen ja luotettavan huumausaineiden tarjontaa koskevan tiedon keräämisessä ja vaihtamisessa. [tark. 7]

(6 c)  Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle tietoja omalla alueellaan toteutettuja kansallisia lainvalvontatoimia koskevista eri indikaattoreista, muun muassa käytöstä poistetuista huumausaineiden tuotantotiloista, huumausaineiden tarjontaa koskevista rikoksista, kansallisista huumausaineiden vähittäishinnoista ja huumausaineiden takavarikkoja koskevista rikosteknisistä analyyseistä. [tark. 8]

(7)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on laittomaan huumausainekauppaan sovellettavien unionin rikosoikeuden säännösten soveltamisalan laajentaminen vakavia terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä aiheuttaviin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(8)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, ja etenkin oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen, kielto syyttää ja rangaista rikosoikeudellisessa menettelyssä kahdesti samasta rikoksesta sekä laillisuusperiaate, ja rikoksista määrättävien rikosoikeudellisten seuraamusten oikeasuhteisuuden periaate ja oikeus saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa. [tark. 9]

(8 a)  Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen kehitettävä perusoikeuksiin, ennaltaehkäisyyn, sairaanhoitoon ja haittojen vähentämiseen perustuvaa unionin lähestymistapaa, jolla pyritään auttamaan huumeidenkäyttäjiä selviytymään riippuvuudestaan sekä vähentämään huumausaineiden kielteisiä sosiaalisia, taloudellisia ja kansanterveyteen kohdistuvia vaikutuksia. [tark. 10]

(9)  [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

JA/TAI

(10)  [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(11)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(12)  Sen vuoksi puitepäätöstä 2004/757/YOS olisi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan puitepäätös 2004/757/YOS seuraavasti:

1)  Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

"1. 'huumausaineella' 'huumausaineilla' kaikkia seuraavia aineita:

   a) vuonna 1961 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineyleissopimuksen (sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla) ja vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia aineita;
   b) liitteessä lueteltuja aineita;
   c) uusia psykoaktiivisia aineita, jotka aiheuttavat vakavia terveydellisiä, sosiaalisia ja turvallisuusriskejä ja joille on määrätty pysyvä markkinarajoitus [uusista psykoaktiivisista aineista annetun asetuksen (EU) N:o .../... 13 artiklan 1 kohdan] nojalla kaikkia yhden tai useamman a ja b kohdassa luetellun aineen sisältäviä seoksia tai liuoksia;" [tark. 11]

"

1 a)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

"1. Kunkin jäsenvaltion on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että seuraava kansallisen lainsäädännön mukaan oikeudettomasti harjoitettu tahallinen toiminta on rangaistavaa:" [tark. 12]

"

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

"2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toiminta ei kuulu tämän puitepäätöksen soveltamisalaan, kun se on toteutettu henkilökohtaista käyttöä varten kansallisessa lainsäädännössä määritellyllä tavalla." [tark. 13]

"

1 b)  Lisätään artiklat seuraavasti:"

"8 a artikla

Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän puitepäätöksen liitteen muuttamiseksi, erityisesti niiden uusien psykoaktiivisten aineiden lisäämiseksi liitteeseen, joille on määrätty pysyvä markkinarajoitus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../...* 13 artiklan 1 kohdan nojalla. [tark. 15]

8 b artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle kymmenen vuoden ajaksi ...(6) 8 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kymmenen vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä toiseksi kymmenen vuoden kaudeksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen tämän kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 8 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 16]

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o .../..., annettu ..., [uusista psykoaktiivisista aineista] (EUVL L ...).";

"

2)  Lisätään 9 artiklaan kohdat seuraavasti:"

"3. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan niiden tämän puitepäätöksen liitteeseen lisättyjen uusien psykoaktiivisten aineiden osalta, joille on määrätty pysyvä markkinarajoitus [uusista psykoaktiivisista aineista annetun asetuksen (EU) N:o .../... 13 artiklan 1 kohdan] nojalla, voimaan lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat tarpeen, jotta tämän puitepäätöksen säännöksiä voidaan soveltaa näihin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin, viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua pysyvän markkinarajoituksen liitteen muutoksen voimaantulosta. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina. [tark. 14]

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän puitepäätökseen tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4.  Komissio arvioi viimeistään ...(7) ja sen jälkeen viiden vuoden välein, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet tämän puitepäätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet, ja julkaisee sitä koskevan kertomuksen."

"

3)  Lisätään liite tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ...(8). Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset komissiolle kirjallisina.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan ...(9).

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

"LIITE

Luettelo 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista aineista

a)  P-metyylitioamfetamiini eli 4-metyylitioamfetamiini, josta säädetään neuvoston päätöksessä 1999/615/YOS(10).

b)  para-metoksimetyyliamfetamiini eli N-metyyli-1-(4-metoksifenyyli)-2-aminopropaani, josta säädetään neuvoston päätöksessä 2002/188/YOS(11).

c)  2,5-dimetoksi-4-jodifenetyyliamiini, 2,5- dimetoksi-4-etyylitiofenetyyliamiini, 2,5-dimetoksi-4-(n)-propyylitiofenetyyliamiini ja 2,4,5-trimetoksiamfetamiini, joista säädetään neuvoston päätöksessä 2003/847/YOS(12).

d)  1-bentsyylipiperatsiini eli 1-bentsyyli-1,4-diazasykloheksaani eli N-bentsyylipiperatsiini eli bentsyylipiperatsiini, josta säädetään neuvoston päätöksessä 2008/206/YOS(13).

e)  4-metyylimetkatinoni, josta säädetään neuvoston päätöksessä 2010/759/EU(14).

f)  4-metyyliamfetamiini, josta säädetään neuvoston päätöksessä 2013/129/EU(15).

g)  5-(2-aminopropyyli)indoli, josta säädetään neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä 2013/496/EU(16)].

(1)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2014.
(2)Neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS, annettu 25 päivänä lokakuuta 2004, laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 335, 11.11.2004, s. 8).
(3)Yhteinen toiminta 97/396/YOS, 16 päivältä kesäkuuta 1997, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella uusia synteettisiä huumausaineita koskevasta tiedonvaihdosta, riskien arvioinnista ja valvonnasta (EYVL L 167, 25.6.1997, s. 1).
(4)Neuvoston päätös 2005/387/YOS, annettu 10 päivänä toukokuuta 2005. uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta (EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o .../..., annettu ..., [uusista psykoaktiivisista aineista] (EUVL L ...).
(6)Tämän direktiivin voimaantulopäivä.
(7)Viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.
(8)12 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.
(9)Asetuksen (EU) N:o .../... [uusista psykoaktiivisista aineista] voimaantulopäivä.
(10)Neuvoston päätös 1999/615/YOS, annettu 13 päivänä syyskuuta 1999, 4-MTA:n määrittelemisestä valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin saatettavaksi uudeksi synteettiseksi huumausaineeksi (EYVL L 244, 16.9.1999, s. 1).
(11)Neuvoston päätös 2002/188/YOS, annettu 28 päivänä helmikuuta 2002, uutta synteettistä huumausainetta PMMA:ta koskevista valvontatoimenpiteistä ja rikosoikeudellisista seuraamuksista (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 14).
(12)Neuvoston päätös 2003/847/YOS, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, uusia synteettisiä huumausaineita 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 ja TMA-2 koskevista valvontatoimenpiteistä ja rikosoikeudellisista seuraamuksista (EUVL L 321, 6.12.2003, s. 64).
(13)Neuvoston päätös 2008/206/YOS, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2008, 1-bentsyylipiperatsiinin (BZP) määrittelemisestä valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin saatettavaksi uudeksi psykoaktiiviseksi aineeksi (EUVL L 63, 7.3.2008, s. 45).
(14)Neuvoston päätös 2010/759/EU, annettu 2 päivänä joulukuuta 2010, 4-metyylimetkatinonin (mefedroni) saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (EUVL L 322, 8.12.2010, s. 44).
(15)Neuvoston päätös 2013/129/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2013, 4-metyyliamfetamiinin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (EUVL L 72, 15.3.2013, s. 11).
(16)Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2013/496/EU, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, 5-(2-aminopropyyli)indolin saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (EUVL L 272, 12.10.2013, s. 44).


EU:n ja Japanin strategista kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut
PDF 130kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Japanin strategista kumppanuussopimusta koskevista neuvotteluista (2014/2021(INI))
P7_TA(2014)0455A7-0244/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Haagissa vuonna 1991 pidetyn ensimmäisen kahdenvälisen huippukokouksen ja tuolloin hyväksytyn yhteisen julistuksen EY:n ja Japanin suhteista,

–  ottaa huomioon Brysselissä vuonna 2001 pidetyn kymmenennen kahdenvälisen huippukokouksen, jossa hyväksyttiin EU:n ja Japanin toimintasuunnitelma ”Yhteisen tulevaisuutemme hahmottelu”, jossa asetettiin tavoitteiksi rauhan ja turvallisuuden edistäminen, talous- ja kauppakumppanuuden vahvistaminen, maailmanlaajuisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen sekä ihmisten ja kulttuurien yhteensaattaminen,

–  ottaa huomioon, että neuvosto antoi 29. marraskuuta 2012 valtuudet käydä neuvotteluja EU:n ja Japanin strategisesta kumppanuussopimuksesta ja että neuvottelut käynnistettiin 25. maaliskuuta 2013 Brysselissä,

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2013 käynnistetyt neuvottelut EU:n ja Japanin vapaakauppasopimuksesta,

–  ottaa huomioon Tokiossa 19. marraskuuta 2013 pidetyn EU:n ja Japanin 21. huippukokouksen,

–  ottaa huomioon EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Itä-Aasiassa koskevat suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 15. kesäkuuta 2012,

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman toisesta strategisesta energiakatsauksesta(1) ja 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Japanin tilanteesta ja erityisesti ydinvoimaloiden hätätilanteesta(2),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman EU:n strategisista tavoitteista Nagoyassa (Japani) 18.–29. lokakuuta 2010 pidettävää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 10. osapuolikonferenssia varten(3),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta Japanissa(4),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ja Japanin kauppasuhteista(5),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin suosituksista neuvostolle, komissiolle ja EUH:lle EU:n ja Kanadan strategisesta kumppanuussopimuksesta käytävistä neuvotteluista(6),

–  ottaa huomioon tuhoisan maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin, joka 11. maaliskuuta 2011 tuhosi huomattavia osia Japanin rannikosta ja johti Fukushiman ydinvoimalan tuhoon,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 90 artiklan 4 kohdan ja 48 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0244/2014),

A.  toteaa, että Japani on ollut vuodesta 2003 lähtien EU:n strateginen kumppani;

B.  toteaa, että EU:lla ja Japanilla on erityinen vastuu rauhan, vakauden ja vaurauden edistämisestä nopeasti muuttuvassa maailmassa;

C.  toteaa, että EU ja Japani tekevät jo nyt yhteistyötä monella alalla, joita ovat esimerkiksi tulliyhteistyö ja oikeudellinen apu rikosasioissa, tiede ja teknologia, internetin turvallisuus, akateeminen yhteistyö ja tutkimusyhteistyö, ydinenergian rauhanomainen käyttö, liikemaailman yhteydet sekä kansalaisten yhteyksien edistäminen;

D.  ottaa huomioon, että EU:lla ja Japanilla on samat demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevat arvot, joiden kaikkien pitäisi muodostaa keskeinen osa mahdollisessa osapuolten välisessä sopimuksessa, jolla pyritään luomaan luja kehys suhteille;

E.  ottaa huomioon, että Japani on ”aktiivisena rauhan edistäjänä” lisännyt toimiaan kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi kansainvälisen yhteistyön puitteissa;

F.  ottaa huomioon, että Japani ja Pohjois-Atlantin puolustusliitto (Nato) allekirjoittivat huhtikuussa 2013 ensimmäisen yhteisen poliittisen julistuksensa, jossa viitattiin kriisinhallintaan, katastrofiapuun, rauhantukioperaatioihin, kyberpuolustukseen ja merenkulun turvatoimiin mahdollisina yhteistyöaloina;

G.  toteaa, että Japani on myös aktiivinen jäsen Aasian kehityspankissa (ADB), Afrikan kehityspankissa (AfDB), Latinalaisen Amerikan kehityspankissa (IADB), YK:n Aasian ja Tyynenmeren alueen talous- ja sosiaalikomissiossa (ESCAP) ja monessa muussa YK:n erityisvirastossa sekä Aasia–Eurooppa-kokouksessa (ASEM) ja Aasian yhteistyövuoropuhelussa (ACD); ottaa huomioon, että Japani on ollut Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen sen perustamisesta lähtien (1995) ja että se on myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD) sekä G8-ryhmän ja G20-ryhmän jäsen;

H.  toteaa, että Japanilla ja sen naapureilla Kiinalla, Venäjällä ja Etelä-Korealla on kiistaa Itä-Aasian merialueilla sijaitsevista saarista;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle, että:

Strategista kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut

Poliittinen vuoropuhelu

Alueelliset vuoropuhelut

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

Taloudellinen, ympäristöä koskeva, tieteellinen ja kulttuurinen yhteistyö

Muut määräykset

   a) tehostetaan EU:n ja Japanin suhteita viemällä kattavaa strategista kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut ajoissa päätökseen; määritellään sopimuksen aito strateginen ulottuvuus, jossa korostetaan EU:n ja Japanin suhteiden ainutlaatuisia näkökohtia,
   b) pyritään luomaan tiiviimpiä suhteita varten pitkäaikainen kehys, jolla edistetään merkittävästi poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden syventämistä ja saadaan aikaan konkreettisia tuloksia kummankin alueen kansalaisille, ja kiinnitetään erityistä huomiota talouspolitiikan koordinointiin maailmanlaajuisesti,
   c) lisätään merkittävästi alueellisen yhteistyön ja alakohtaisten vuoropuhelujen määrää ja kattavuutta,
   d) vahvistetaan uudelleen yhteiset arvot ja tavoitteet sekä vastuu maailmanlaajuisen rauhan, vakauden, parlamentaarisen demokratian, kestävän kehityksen ja vahvan monenvälisen järjestelmän edistämisestä; jatketaan yhteistyötä YK:n uudistamiseksi ja vahvistamiseksi, mukaan lukien turvallisuusneuvosto; todetaan, että yhä moninapaisemmalle maailmalle on ominaista hyvin monien alueellisten ja kansallisten toimijoiden, mukaan lukien EU ja Japani, kasvava merkitys, ja kehotetaan tehostamaan yhteistyötä ja koordinointia kansainvälisellä areenalla,
   e) syvennetään ja tehostetaan yhteistyötä poliittisissa ja turvallisuutta sekä rauhaa koskevissa kysymyksissä, mukaan luettuna tietojen jakaminen, asesulku, aseistariisunta ja joukkotuhoaseiden hävittäminen, kyberturvallisuus ja kansainvälisen rikollisuuden, kuten ihmis- ja huumekaupan sekä piratismin ja terrorismin, torjuminen,
   f) sitoudutaan maailmanlaajuisen kehitysavun tärkeimpinä tuenantajina tiiviimpään yhteistyöhön ja kehityspolitiikan ja interventioiden koordinoimiseen pyrittäessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, missä ihmisten turvallisuutta koskeva näkökulma on oleellinen,
   g) tutkitaan mahdollisuuksia yhteistyön tehostamiseen maailmanlaajuisissa turvallisuuskysymyksissä, mukaan lukien kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoimet,
   h) tehdään yhteistyötä siviilikriisinhallinnan, pelastuspalvelun, luonnonkatastrofeihin ja ihmisen toiminnasta aiheutuneisiin katastrofeihin reagoimisen, humanitaarisen avun ja kriisienjälkeistä jälleenrakennustyötä koskevien aloitteiden yhteydessä; tehostetaan kahdenvälistä ja kansainvälistä yhteistyötä katastrofiriskin vähentämisessä,
   i) ilmaistaan EU:n jäsenvaltioiden syvä huoli Fukushiman ydinonnettomuuden tuhoisista vaikutuksista; kehotetaan Japanin hallitusta tiedottamaan kansainväliselle yhteisölle mahdollisimman tarkasti ja kattavasti saatavissa olevat tiedot reaktorialueen tilanteesta ja pilaantumisen tasosta,
   j) edistetään yhteisesti yhteistyötä muilla monenvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa, G8- ja G20-ryhmässä, Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF); pyritään yhdessä edistämään maailmanlaajuista talouden elpymistä, työpaikkojen luomista ja monenvälisiä kaupan sääntöjä,
   k) lisätään käytännön yhteistyötä turvallisuuteen liittyvissä hankkeissa strategisilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Afrikassa ja Keski-Aasiassa, tähän asti tehdyn onnistuneen yhteistyön pohjalta,
   l) tehdään yhteistyötä YK:n Rio +20 -konferenssin päätösten täytäntöönpanemiseksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi,
   m) tuetaan Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön liiton (ASEAN) yhdentymistä ja korostetaan ASEANin alueellisen foorumin ja Itä-Aasian huippukokouksen roolia keskinäisen ymmärtämyksen edistämisessä Aasiassa ja myös alueen ulkopuolisten kumppaneiden, kuten EU:n, ottamisessa mukaan vuoropuheluun,
   n) korostetaan, että Japanin suhde naapureihinsa on ratkaisevaa Itä-Aasian vakauden ja turvallisuuden kannalta sekä yleensä koko maailman turvallisuuden kannalta,
   o) muistutetaan, että Itä-Aasian vakaus ja liennytys on selvästi myös Euroopan etujen mukaista; kannustetaan kaikkia asianomaisia osapuolia liennyttämään Itä-Kiinan meren jännitteitä käymällä kansainväliseen oikeuteen ja kansainvälisiin yleissopimuksiin perustuvaa rauhanomaista vuoropuhelua, pidättymään kaikesta voimankäytöstä tai sillä uhkaamisesta ja sopimaan sotilaallisten toimien hillitsemisestä tilanteissa, joissa tapahtuu jotain odottamatonta; korostetaan luottamuksen rakentamisen ja ennaltaehkäisevän diplomatian merkitystä; tähdennetään, että kansainvälisen merenkulun vapaus on elintärkeää kansainvälisen kaupan kannalta ja että tätä vapautta on kunnioitettava,
   p) jatketaan työtä kohti kestävää rauhaa ja turvallisuutta ydinaseettomalla Korean niemimaalla ja vaaditaan Korean demokraattista kansantasavaltaa lopettamaan kaikki olemassa olevat ydinohjelmat,
   q) vahvistetaan jälleen, että ihmisoikeuksien, demokratian ja perusvapauksien kunnioittaminen, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltion periaatteet ovat yhteisiä arvoja, ja tehdään yhteistyötä näiden arvojen edistämiseksi ja suojelemiseksi,
   r) ryhdytään Japanin hallituksen kanssa vuoropuheluun kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä tavoitteena sen lopullinen poistaminen,
   s) edistetään sukupuolten tasa-arvoa demokratian keskeisenä osatekijänä,
   t) neuvotellaan sopimukseen määräys vastavuoroisista ehdoista sekä poliittisia lausekkeita ihmisoikeuksista ja demokratiasta, millä vahvistetaan uudelleen molemminpuolinen sitoutuminen kyseisiin arvoihin; hyväksytään asianmukaisia turvatakeita, joilla varmistetaan sopimuksen vakaus ja varmistetaan, että kumpikaan osapuoli ei voi väärinkäyttää niitä; edellytetään EU:n asiaan soveltaman yhteisen lähestymistavan hengessä, että tällaisten ehtojen asettamisen olisi oltava osa Japanin kanssa tehtävää strategista kumppanuussopimusta,
   u) sisällytetään sopimukseen kattava järjestelmä tieteen, teknologian, liiketoiminnan ja tutkimuksen yhteistyötä varten, jotta voidaan lisätä innovointipotentiaalia, tehdään yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi liikenneongelmiin,
   v) tutkitaan mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön satelliittinavigointijärjestelmien alalla,
   w) tehostetaan kahdenvälistä kauppaa ja yhteistyötä politiikoissa, joilla edistetään turvallista, varmaa ja kestävää energiantuotantoa, energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä, ydinturvallisuuden sääntelykehystä ja ydinlaitosten stressitestejä, energia-alan tutkimusta, mukaan lukien kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria (ITER) koskeva hanke, ja hiilidioksidin talteenottoa,
   x) edistetään yhteistyötä pikaisen ja kattavan ja kestävän maailmanlaajuisen ratkaisun löytämiseksi ilmastonmuutokseen myös siten, että kaikki osapuolet vähentävät voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä,
   y) toimitaan yhteistyössä kalavarojen kestävän hallinnan alalla,
   z) edistetään harvinaisten maametallien ja muiden kriittisten raaka-aineiden maailmanlaajuista hallintaa ja tutkimusta koskevaa yhteistyötä,
   aa) tähdennetään kyberavaruuden merkitystä ilmaisunvapauden ja oikeudenmukaisen sosiaalisen kehityksen edistämisessä,
   ab) edistetään molempien osapuolten yleistä tuntemusta ja näkyvyyttä toistensa alueella; tehostetaan kahdenvälistä kulttuurista ja akateemista vaihtoa, nuorisovaihtoa, henkilökohtaista vuorovaikutusta ja vaihtoa urheilun alalla,
   ac) vaihdetaan kokemuksia ja parhaita käytänteitä siitä, miten vastataan ikääntyvän ja aktiivisen väestön tarpeisiin,
   ad) käsitellään terveyttä erityisenä yhteistyön ja yhteisten pyrkimysten alana ottamalla käyttöön keinoja, joilla yhdistetään ja vaihdetaan parasta saatavilla olevaa lääketieteellistä osaamista, bioteknologia mukaan luettuna, jotta kyetään reagoimaan ikääntyvien yhteiskuntien terveyshaasteisiin,
   ae) kuullaan Euroopan parlamenttia parlamentaarista yhteistyötä koskevista säännöksistä,
   af) sisällytetään strategiseen kumppanuussopimukseen täytäntöönpanoa koskevat selkeät vertailuarvot ja sitovat määräajat ja säädetään valvontamekanismeista, säännöllinen raportointi Euroopan parlamentille mukaan luettuna,

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset, neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.

(1)EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 16.
(2)EUVL C 247 E, 17.8.2012, s. 20.
(3)EUVL C 371 E, 20.12.2011, s. 14.
(4)EUVL C 249 E, 30.8.2013, s. 63.
(5)EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 19.
(6)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0532.


Uskonnonvapaus ja kulttuurinen monimuotoisuus
PDF 131kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 EU:n ulkopolitiikasta kulttuuri- ja uskontoerojen leimaamassa maailmassa (2014/2690(RSP))
P7_TA(2014)0456B7-0365/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, erityisesti sen 10 ja 22 artiklan,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n päätöslauselmat uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta ja kaikenlaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta, etenkin 20. joulukuuta 2012 annetun yleiskokouksen päätöslauselman 2012A/RES/67/179 ja 22. maaliskuuta 2013 annetun ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman A/HRC/22/20/L.22,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 ulkoasiainneuvostossa hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman (11855/2012),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisestä unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkosuhteissa,

–  ottaa huomioon kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevan Euroopan toimintasuunnitelman (COM(2007)0242), jolla pyritään edistämään tietoisuutta kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja EU:n arvoista, kansalaisyhteiskuntaa koskevaa vuoropuhelua ja hyvien käytäntöjen vaihtoa,

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa suositukset neuvostolle johdonmukaisesta politiikasta sellaisia hallintoja kohtaan, joihin EU soveltaa rajoittavia toimenpiteitä(1),

–  ottaa huomioon EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(2),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 neuvostolle antamansa suosituksen luonnoksesta EU:n suuntaviivoiksi uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämisestä ja suojelemisesta(3) sekä ulkoasiainneuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämisestä ja suojelemisesta,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että EU perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian periaatteisiin ja sillä on tahto sekä oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus edistää ja puolustaa näitä arvoja ulkosuhteissaan kaikkiin muihin maihin nähden;

B.  toteaa, että SEU-sopimuksen 21 artiklan mukaisesti unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen;

C.  ottaa huomioon, että kulttuurierot ja uskonnolliset erot ovat usein johtaneet ihmisryhmien välisiin konflikteihin ja että johtajat ja hallinnot ovat hyödyntäneet kyseisiä eroja omien päämääriensä tavoittelussa, mikä on kiihdyttänyt konflikteja entisestään;

D.  toteaa, että uskonnollinen monimuotoisuus, joka mahdollistaa osallistamisen, vastavuoroisen kunnioituksen ja erilaisten ajatusmaailmojen ymmärtämisen, on hyvä keino edistää suvaitsevaisuutta ja sovittelua konfliktien jälkeisissä tilanteissa, ja se auttaa edistämään myös ihmisoikeuksia ja demokratiaa;

E.  toteaa, että tällaisena globalisaation aikakautena kansakunnat, valtiot ja sivilisaatiot toimivat aktiivisesti toistensa kanssa ja että taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä ohjaavat normit ovat yhä tiiviimmin sidoksissa toisiinsa; toteaa, että normeihin liittyy yhteisiä haasteita, kuten ilmastonmuutos, terrorismi ja köyhyys ja että ne samalla heijastavat kansallista identiteettiä ja kulttuurieroja, joiden asianmukainen ymmärtäminen keskeisellä sijalla suvaitsevaisuuteen perustuvassa kansainvälisessä vuoropuhelussa;

F.  ottaa huomioon, että kaikissa sivilisaatioissa arvostetaan suuresti kansallista kulttuuriperintöä, joka luo pohjan kansalaisten kulttuuriselle identiteetille;

EU:n ulkopolitiikan periaatteet

1.  vahvistaa, että kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen ja erilaisten käsitysten ja uskomusten suvaitseminen sekä toimet kaikenlaisen ekstremismin ja epätasa-arvon torjumiseksi ovat keskeisellä sijalla rakennettaessa rauhanomaista kansainvälistä järjestystä, joka perustuu yleismaailmallisesti jaettuihin demokraattisiin arvoihin;

2.  toistaa uskovansa, että kun unioni suojelee maailmassa omia etujaan, sen on perustettava politiikkansa aina unionin perustana olevien perusarvojen (demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä köyhyyden torjuminen) edistämiseen ja muiden maiden kunnioittamiseen;

3.  vaatii, että haavoittuviin ryhmiin, kuten etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin, kuuluvien suojelu, naisten oikeuksien ja naisten voimaannuttamisen edistäminen, edustus ja osallistuminen taloudellisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin prosesseihin sekä kaikenlaisen sukupuoleen tai sukupuoleen suuntautuneisuuteen perustuvan väkivallan ja syrjinnän torjuminen on otettava EU:n tavoitteisiin ulkosuhteissa;

4.  katsoo, että mahdollisuus saada koulutusta kaikissa muodoissaan erityisesti vaalimalla menneiden tapahtumien muistoa ja historiaa ja edistämällä kulttuurivaihtoa on välttämätöntä pyrittäessä ymmärtämään ja kunnioittamaan uskontoa ja kulttuuriperintöä;

5.  kehottaa EU:ta edistämään keskeisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja myös naisten oikeuksia koskevien sopimusten, kaikkien syrjinnän vastaisten sopimusten, keskeisten työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten sekä alueellisten ihmisoikeussopimusten ratifiointia ja täytäntöönpanoa; odottaa, että Euroopan ihmisoikeussopimus ratifioidaan pikaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen lopullisen päätöksen jälkeen;

6.  kehottaa EU:ta edistämään kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa;

7.  toteaa, että EU:n, joka on jo onnistunut saamaan aikaan konkreettisia tuloksia aiemmilla toimillaan kuolemanrangaistuksen torjumiseksi, on sitouduttava asiaan päättäväisemmin, ja kehottaa toimielimiä ja jäsenvaltioita pitämään yllä ja vahvistamaan poliittista tahtoaan tämän asian suhteen, jotta kuolemanrangaistus saadaan poistettua maailmasta lopullisesti;

8.  katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen mukaiset vakaat ja nykyaikaiset demokratiat ovat väline, jonka avulla voidaan edistä rauhaa, kansainvälistä yhteistyötä ja tahtoa ratkoa maailmanlaajuisia ongelmia rakentavalla tavalla; katsoo, että on unionin edun mukaista edistää aktiivisesti poliittista vapautta, suvaitsevaisuutta, avoimuutta, valtion ja uskonnon erottamista sekä demokraattisten elinten kehittämistä kaikkialla maailmassa;

9.  panee erityisesti merkille viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tapahtuneen siirtymisen kohti demokratiaa monissa valtioissa koko maailmassa; toteaa arabimaiden äskettäisten tapahtumien ja kansannousujen osoittaneen, että pyrkimys demokratiaan, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ihmisarvoon ja yhtäläiseen osallistumiseen on yleismaailmallinen voima, joka on yhteinen erilaisille kulttuurisille ja uskonnollisille taustoille, eikä sitä saa pitää vain länsimaita koskevana kysymyksenä;

10.  katsoo, että autoritaariset hallinnot ja radikaalit valtiosta riippumattomat toimijat ovat toistuvasti käyttäneet kulttuurieroja ja uskonnollisia eroja perusteena räikeille ihmisoikeusrikkomuksille;

11.  vastustaa näkemystä, jonka mukaan kulttuurit ovat pohjimmiltaan muuttumattomia; katsoo, että globalisaatio ja eri kulttuureja ja uskontoja edustavien henkilöiden kasvava vuorovaikutus voivat johtaa yhteisten yleismaailmallisten perusarvojen kehittymiseen ja vahvistumiseen;

12.  muistuttaa, että kunnioittamalla ja puolustamalla pieniä ja vähemmistöön kuuluvia kulttuureja ja edistämällä niiden kykyä ilmaista itseään rauhanomaisesti ja ihmisoikeuksia noudattaen voidaan välttää kulttuurierojen näkeminen vastakkainasetteluna yhteensovittamattomien kiinteiden ryhmien välillä ja voidaan edistää rauhaa ja vakautta;

13.  korostaa, että osallisuutta edistävällä koulutuksella tulisi olla näkyvä asema kehityspolitiikassa, kriisinhallinnassa ja konfliktien jälkeisessä vakauttamisessa;

14.  painottaa, että uskonnonvapauden kunnioittaminen on merkittävä ulkopolitiikan periaate, joka auttaa luomaan kestävämpiä kansainvälisiä suhteita ja edistämään yhteistyötä kansakuntien välillä humaanisuuden, suvaitsevaisuuden ja vastavuoroisen tunnustamisen pohjalta;

15.  tuomitsee fundamentalististen uskonnollisten oppien ajamisen ja levittämisen tavoitteena tiettyjen yhteisöjen oikeuksien heikentäminen tai rikkominen;

16.  on huolissaan suvaitsemattomuuden lisääntymisestä ja tuomitsee voimakkaasti väkivallan, joka on kohdistunut uskonnollisiin yhteisöihin ja esimerkiksi kristittyihin, muslimeihin, juutalaisiin ja bahai-uskonnon harjoittajiin, joilta on monissa maissa evätty perustavat ihmisoikeudet vain heidän uskonsa vuoksi; tuomitsee voimakkaasti erityisesti lukuisat yritykset sulkea tai tuhota kirkkoja, moskeijoita, synagogia, temppeleitä ja muita uskonnonharjoittamispaikkoja kautta maailman;

17.  korostaa kulttuuridiplomatian, kulttuuriyhteistyön ja koulutus- ja kulttuurivaihdon merkitystä niiden arvojen välittämisessä, joihin eurooppalainen kulttuuri perustuu, sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden etujen edistämisessä; painottaa, että EU:n on oltava johdonmukainen maailmanlaajuinen toimija, jonka näkemys ja vastuu kattavat koko maailman;

EU:n rooli YK:n järjestelmässä ja monenvälisillä foorumeilla

18.  toteaa, että YK:n ja etenkin sen turvallisuusneuvoston järjestelmän olisi vastattava paremmin maailmanlaajuisten toimijoiden moninaisuutta;

19.  toteaa kuitenkin, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat onnistuneet löytämään YK:n jäsenvaltioiden kanssa yhteisen perustan vuoropuhelulle ja yhteistyölle, joilla pyritään löytämään kulttuuri- ja uskontoerot ylittäviä yhteisiä ratkaisuja; toteaa myös, että tällaisten ratkaisujen kehittämisen esteenä olevat jännitteet ja umpikujat johtuvat siitä, että valtiot ja konfliktien osapuolet vastustavat tällaisia sopimuksia pikemminkin strategisista syistä kuin moraalisten arvojen ristiriitojen vuoksi;

20.  pitää erilaisten kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä edistävien foorumien koordinointia erittäin tärkeänä; katsoo kuitenkin, että olisi arvioitava tällaisten foorumien tehokkuutta ja harkittava niiden vaikutuksen laajentamista;

21.  antaa arvoa parlamentaariselle diplomatialle ja painottaa kansainvälisten organisaatioiden parlamentaaristen edustajakokousten toimintaa kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistämisessä; suhtautuu tältä osin myönteisesti erilaisiin aloitteisiin kuten Välimeren unionin parlamentaarisen edustajakokouksen (maaliskuu 2012, Rabat) suositukseen laatia ”Välimeren arvoja koskeva peruskirja”;

Uskonnollisen vaikutusvallan haasteet kansainvälisessä politiikassa

22.  panee huolestuneena merkille, että terroristiverkostojen unionille ja muulle maailmalle aiheuttaman uhan ohella uskonnolliset ryhmät, jotka käyttävät väkivaltaa vihan ja suvaitsemattomuuden lietsomiseen ja jotka vaikuttavat yhteiskuntiin ja lainsäädäntöön kansalaisten ihmisoikeuksia ja perusvapauksia rajoittavalla tavalla, heikentävät juuri niitä periaatteita, joita unioni edistää ulko- ja kehityspolitiikassaan; toteaa, että tällaiset ryhmät toimivat tiettyjen valtioiden avoimella tai salaisella tuella;

23.  katsoo, että EU:n on tuettava määrätietoisemmin ihmisoikeuksien sekä sosiaalisten ja poliittisten oikeuksien edistämistä kansalaisyhteiskunnassa sekä uskonnollisten opinkappaleiden avoimempaa ja osallistavampaa tulkintaa maissa, joiden hallitukset edistävät tai sallivat uskontoa ja kulttuuria koskevia suvaitsemattomia näkemyksiä;

24.  toteaa, että monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa, joissa ehkä sallitaankin erilaisia uskonnollisuuden ilmaisemismuotoja, sekularismi ja ateismi ja agnostinen maailmankatsomus kohtaavat kuitenkin usein oikeudellista ja sosiaalista syrjintää; panee merkille, että ateisteihin kohdistuu uhkia, painostusta ja vaaraa ja heille pitäisi antaa EU:n ohjelmissa ja politiikassa samanlaista suojelua kuin uskonnollisille ja muille vähemmistöille; toteaa, että uskonnon- ja omantunnonvapaus sisältävät oikeuden sekä uskonnolliseen vakaumukseen ja uskonnonharjoittamiseen että tällaisen vakaumuksen puuttumiseen samoin kuin oikeuden valita tai edistää uskonnollisia näkemyksiä olennaisena osana ilmaisunvapautta, ja ne sisältävät oikeuden vaihtaa uskoa tai luopua siitä; edellyttää, että kaikki nämä näkökohdat sisällytetään kulttuurien välistä vuoropuhelua koskeviin EU:n aloitteisiin;

25.  ehdottaa että kolmen abrahamilaisen uskonnon (juutalaisuus, kristinusko ja islam) uskonnolliset johtajat aloittavat uskontojen välisen vuoropuhelun ykseyden ja suvaitsevaisuuden hengessä niiden kaikkia omia, erilaisia ja järjestäytyneitä ilmenemismuotoja kohtaan;

EU:n politiikan uskottavuus, johdonmukaisuus ja yhtenäisyys

26.  katsoo, että EU:n toiminnan tehokkuus perustuu toiminnan esimerkillisyyteen sekä sisäisten ja ulkoisten toimien yhtenäisyyteen;

27.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita kumoamaan kaikki voimassa olevat lait, jotka ovat ristiriidassa perustavanlaatuisen uskonnon- ja omantunnonvapauden sekä ilmaisunvapauden kanssa;

28.  pitää tärkeänä, että EU toteuttaa ulkoisissa toimissaan toimenpiteitä, joilla edistetään ilmaisunvapauden, uskonnon- ja vakaumuksenvapauden, lehdistönvapauden sekä tiedotusvälineiden vapauden ja uuden tietotekniikan käyttöä koskevan vapauden kunnioittamista, sekä suojaa ja edistää aktiivisesti ihmisten digitaalisia vapauksia;

29.  vaatii EU:n yhtenäistä ihmisoikeuspolitiikkaa, joka perustuu yhteisiin perusnormeihin ja rakentavaan tulospainotteiseen lähestymistapaan; korostaa, että kohdatessaan ihmisoikeusloukkauksia EU:n on hyödynnettävä kaikkia käytössään olevia välineitä ja myös seuraamuksia;

30.  vahvistaa uudelleen kannattavansa sitä, että kaikkiin EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin sopimuksiin sisällytetään vastavuoroisia ehtoja sekä poliittisia lausekkeita, jotka koskevat ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja joilla vahvistetaan yhteisesti kummankin osapuolen sitoutuminen näihin arvoihin riippumatta ihmisarvojen suojelun tasosta kyseisessä maassa, ja että sopimuksiin sisällytetään asianmukaiset takuut, joilla varmistetaan, ettei kumpikaan osapuoli pysty käyttämään keskeyttämismekanismia väärin;

Suositukset Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja komissiolle

31.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja EU:n eri puolilla maailmaa sijaitsevia edustustoja tiivistämään kolmansien maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa käytävää kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua;

32.  odottaa, että EU:n edustajat tekevät poliittisissa lausunnoissaan selväksi, että minkä tahansa uskonnon tai vakaumuksen suvaitsematon tulkinta tavalla, joka sallii väkivallan ja tukahduttavat toimet muiden uskonsuuntien kannattajia kohtaan, ei sovi yhteen EU:n arvojen ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kanssa, ja tällaisia tulkintoja on vastustettava samalla tavoin kuin mitä tahansa alistavaa poliittista järjestelmää;

33.  kehottaa EU:ta tekemään kulttuurista entistä tärkeämmän osan eri puolilta maailmaa olevien kumppanimaiden ja -alueiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua edistämällä kulttuurivaihtoa sekä integroimalla kulttuuri säännönmukaisesti kehitysohjelmiin ja ‑hankkeisiin; korostaa tässä yhteydessä tarvetta tehostaa komission sisäisiä toimia eri pääosastoissa, jotka keskittyvät ulkosuhteisiin (ulkopolitiikka, laajentuminen, kauppa, kehitysyhteistyö), koulutukseen ja kulttuuriin sekä digitaaliseen ohjelmaan;

34.  korostaa, että on tärkeää tarjota EU:n henkilöstölle asianmukaista tähän liittyvää koulutusta, ja painottaa monien järjestöjen, kuten Anna Lindh -säätiön ja Wienissä sijaitsevan kuningas Abdullah ibn Abdilazizin nimeä kantavan kansainvälisen vuoropuhelua edistävän keskuksen, tärkeää työtä;

35.  toteaa, että internetillä ja viestintäteknologioilla on erittäin tärkeä tehtävä edistettäessä ilmaisunvapautta, moniarvoisuutta, tietojen vaihtoa, koulutusta, ihmisoikeuksia, kehitystä, kokoontumisvapautta, demokratiaa sekä kulttuurien ja uskontojen välistä vuorovaikutusta ja osallisuutta, mikä edistää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä; kehottaa siksi komissiota panemaan täytäntöön digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitetyt suositukset;

36.  korostaa uusien teknologioiden tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia edistää kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua ja EU:n periaatteita ja arvoja; kannustaa kaikkien EU:n edustustojen päälliköitä hyödyntämään täysimääräisesti digitaalisia diplomatiavälineitä olemalla aktiivisesti ja jatkuvasti läsnä sosiaalisessa mediassa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa tutkimaan uusien virtuaalisten ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia;

o
o   o

37.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL C 239 E, 20.8.2013, s .11.
(2)EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 135.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0279.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0470.


Venäjän itäisen kumppanuuden maihin kohdistama painostus ja erityisesti Itä-Ukrainan vakauden horjuttaminen
PDF 136kWORD 57k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 Venäjän itäisen kumppanuuden maihin kohdistamasta painostuksesta ja erityisesti Itä-Ukrainan vakauden horjuttamisesta (2014/2699(RSP))
P7_TA(2014)0457RC-B7-0436/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Euroopan naapuruuspolitiikasta, itäisestä kumppanuudesta ja Ukrainasta, erityisesti 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Ukrainan tilanteesta(1) sekä 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan(2),

–  ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o .../2014 antamiseksi Ukrainasta peräisin oleviin tavaroihin sovellettavien tullien alentamisesta tai poistamisesta(3),

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 3. maaliskuuta 2014 pidetyn Ukrainaa käsitelleen ylimääräisen istunnon päätelmät sekä ulkoasiainneuvoston 17. maaliskuuta 2014 ja 14. huhtikuuta 2014 pidettyjen istuntojen päätelmät,

–  ottaa huomioon valtion- tai hallitusten päämiesten 6. maaliskuuta 2014 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa antaman julkilausuman Ukrainasta,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 20. maaliskuuta 2014 antamat päätelmät Ukrainasta,

–  ottaa huomioon 28. ja 29. marraskuuta 2013 pidetyn Vilnan huippukokouksen päätelmät,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 9. huhtikuuta 2014 antaman päätöslauselman Ukrainan viimeaikaisesta kehityksestä: uhkat demokraattisten instituutioiden toiminnalle,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 27. maaliskuuta 2014 antaman päätöslauselman Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta(4),

–  ottaa huomioon G7-maiden johtajien Haagissa 24. maaliskuuta 2014 antaman yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolin kaupungissa järjestettiin 16. maaliskuuta 2014 laiton kansanäänestys, joka toimitettiin Venäjän joukkojen valvonnassa; toteaa, että Venäjän viranomaiset ja lainsäätäjät liittivät Krimin niemimaan nopeasti Venäjään vastoin kansainvälistä oikeutta, vaikka kansanäänestys tuomittiin kansainvälisesti;

B.  ottaa huomioon, että viime päivien aikana Itä- ja Etelä-Ukrainassa on ollut joitakin Venäjää tukevia mielenosoituksia; toteaa, että venäläismieliset separatistit valtasivat useimmiten Venäjän erikoisjoukkojen johdolla paikallishallinnon rakennuksia Harkovassa, Luhanskissa ja Donetskissa; huomauttaa, että nämä kansanosat valloittivat ”venäläisvyöhykkeeksi” kutsutun ryhmän johdolla paikallisen hallintorakennuksen Donetskissa, julistivat perustetuksi Ukrainasta riippumattoman ”Donetskin kansantasavallan” ja ilmoittivat, että alueen irtautumisesta järjestetään kansanäänestys viimeistään 11. toukokuuta 2014;

C.  ottaa huomioon, että vahvasti aseistautuneet, tunnistamattomiksi naamioituneet miehet, joiden arvellaan toimineen Venäjän erikoisjoukkojen johdolla, tekivät 12. ja 13. huhtikuuta 2014 joukon koordinoituja yllätyshyökkäyksiä poliisiasemille ja hallituksen rakennuksiin Slovjanskissa, Kramatorskissa, Krasnyi Lymanissa, Mariupolissa, Jenakijevessa ja muissa Donetskin alueen kaupungeissa ja valtasivat ne; ottaa huomioon, että ainakin yksi poliisi kuoli ja useita loukkaantui näissä yhteenotoissa;

D.  toteaa vaarana olevan, että Venäjä käyttää Itä- ja Etelä-Ukrainan vakauden väkivaltaista horjuttamista verukkeena lisätäkseen sotilaallisia voimatoimia, estääkseen presidentinvaalit ja tehdäkseen Ukrainasta pakolla liittovaltion ennen sen kahtiajakoa;

E.  huomauttaa, että Venäjällä on edelleen runsaasti taisteluvalmiita joukkoja Ukrainan ja Venäjän rajalla, vaikka Venäjä lupasi vetää joukot pois jännitteiden lieventämiseksi; pitää erittäin mahdollisena, että Venäjä pyrkii toistamaan sen, mitä Krimillä tapahtui;

F.  huomauttaa, että Venäjä rikkoo edelleen kansainvälisiä velvoitteitaan, jotka perustuvat esimerkiksi YK:n peruskirjaan, Helsingin päätösasiakirjaan, Euroopan neuvoston perussääntöön ja erityisesti Ukrainan turvatakuita koskevaan vuoden 1994 Budapestin muistioon;

G.  ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt Ukrainan tukemiseksi talouspaketin, joka sisältää myös makrotaloudellisen rahoitusavun ja yksipuolisia kaupan toimenpiteitä; toteaa, että Ukraina on tekemässä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa sopimusta avustusohjelmasta; ottaa huomioon, että tähän sopimukseen liittyvät ehdot on toistaiseksi pidetty luottamuksellisina;

H.  toteaa, että maan yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne heikkenee edelleen, mikä johtuu osittain Venäjän toteuttamista epävakautta lisäävistä toimista ja kaupan rajoituksista; ottaa huomioon, että laajamittainen köyhyys on edelleen yksi Ukrainan vaikeimmista yhteiskunnallis-taloudellisista ongelmista; toteaa, että YK:n äskettäin julkistaman raportin mukaan Ukrainan köyhyysaste on nyt noin 25 prosenttia ja 11 miljoonan ihmisen ansiot jäävät paikallisen tulotason alapuolelle;

I.  ottaa huomioon, että EU ja Ukraina allekirjoittivat 21. maaliskuuta 2014 assosiaatiosopimuksen poliittiset määräykset ja sitoutuivat allekirjoittamaan mahdollisimman pian sopimuksen jäljellä olevan osan, joka sisältää pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen;

J.  toteaa, että tarvitaan vahvaa kansainvälistä diplomatiaa kaikilla tasoilla ja neuvotteluja, jotta voidaan rauhoittaa tilanne, lievittää jännitteitä, estää kriisin kärjistyminen hallitsemattomaksi ja saada aikaan rauhanomainen ratkaisu; katsoo, että EU:n on toimittava tehokkaasti, jotta Ukraina ja kaikki muut itäisen kumppanuuden maat voivat täysimääräisesti nauttia suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan ilman perusteetonta ulkopuolista painostusta;

K.  ottaa huomioon, että välittömästi sen jälkeen, kun Krim oli liitetty Venäjään, Transnistrian korkein neuvosto Moldovan tasavaltaan kuuluvalta Transnistrian separatistiselta alueelta lähetti Venäjän federaatiolle virallisen pyynnön harkita Transnistrian liittämistä Venäjään;

L.  ottaa huomioon, että Venäjä miehittää edelleen Georgialle kuuluvia Abhasian ja Tshinvalin/Etelä-Ossetian alueita kansainvälisen oikeuden perusluonteisten sääntöjen ja periaatteiden vastaisesti; huomauttaa, että miehitysjoukkojen tosiasiallisessa valvonnassa olevilla alueilla on toteutettu etnisiä puhdistuksia ja väestörakenne on muuttunut pakkotoimien seurauksena ja että miehitysjoukot ovat vastuussa ihmisoikeusloukkauksista mainituilla alueilla;

M.  ottaa huomioon, että Venäjä nosti Ukrainan kaasusta maksaman hinnan 268 dollarista 486 dollariin tuhatta kuutiometriä kohti 1. huhtikuuta 2014 alkaen ja lakkautti näin yksipuolisesti Ukrainalle osana Sevastopolin laivastotukikohdan vuokraukseen sovellettavia Harkovan sopimuksia myönnetyn alennuksen; toteaa, että Venäjä on viime päivinä kieltänyt Ukrainan maitotuotteiden tuonnin Venäjän alueelle; toteaa, että Venäjän federaatio on myös mielivaltaisesti soveltanut yksipuolisia kaupan rajoituksia Georgiasta ja Moldovasta tuotaviin tuotteisiin;

N.  katsoo, että Krimin niemimaan liittäminen Venäjään loukkaa ilman muuta vakavasti kansainvälistä oikeutta ja horjuttaa luottamusta kansainvälisiin säädöksiin, kuten aseidenriisunta- ja ydinsulkusopimuksiin; toteaa, että uusi kilpavarustelu voisi johtaa tilanteen kiristymiseen entisestään; katsoo, että tällaista vaarallista tilannetta on ehdottomasti estettävä syntymästä, sillä se saattaisi helposti muuttua hallitsemattomaksi;

1.  tuomitsee erittäin jyrkästi koko ajan lisääntyvät pyrkimykset Itä- ja Etelä-Ukrainan vakauden horjuttamiseksi ja tilanteen provosoimiseksi; torjuu kaikki Krimin mallin mukaisiin laittomiin kansanäänestyksiin tähtäävät valmistelut; varoittaa, että epävakauden lisääntymistä ja sabotaasia, joiden taustalla ovat aseistautuneet, koulutetut ja hyvin koordinoidut, venäläisten erikoisjoukkojen johtamat Venäjää tukevat separatistit, voitaisiin käyttää verukkeena sille, että Venäjä puuttuu tilanteeseen sotilaallisesti, estää presidentinvaalit ja tekee Ukrainasta pakolla liittovaltion ennen sen kahtiajakoa;

2.  toteaa olevansa erittäin huolissaan nopeasti pahenevasta tilanteesta ja verenvuodatuksesta Itä- ja Etelä-Ukrainassa; kehottaa Venäjää lakkauttamaan välittömästi tukensa väkivaltaisilta separatisteilta ja aseistetuilta ryhmiltä, jotka ovat vallanneet hallintorakennuksia Slovjanskissa, Donetskissa ja muissa kaupungeissa, lopettamaan kaikki provosoivat toimet, joilla on tarkoitus ruokkia levottomuuksia ja horjuttaa tilannetta entisestään, vetämään pois joukkonsa Ukrainan itärajalta ja etsimään kriisiin rauhanomaista ratkaisua politiikan ja diplomatian keinoin; ilmaisee täyden tukensa ja myötätuntonsa Ukrainan hallitukselle, joka pyrkii palauttamaan järjestyksen vallatuissa kaupungeissa, pitää myönteisenä, että Ukrainan hallitus on toistaiseksi toiminut kriisin tämänhetkisessä vaiheessa maltillisesti ja harkitusti, ja muistuttaa, että Ukrainan viranomaisilla on täysimääräinen oikeus toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, myös YK:n peruskirjan 51 artiklassa määritelty oikeus puolustautumiseen; varoittaa Venäjää käyttämästä Ukrainan laillista oikeutta puolustaa alueellista koskemattomuuttaan tekosyynä käynnistää täysimittainen sotilaallinen hyökkäys;

3.  tuo jälleen julki täyden tukensa Ukrainan ja kaikkien itäisen kumppanuuden maiden suvereniteetille, alueelliselle koskemattomuudelle ja poliittiselle riippumattomuudelle; katsoo, että Venäjä on voimatoimillaan loukannut vakavasti kansainvälistä oikeutta ja omia kansainvälisiä velvoitteitaan, jotka johtuvat YK:n peruskirjasta, Helsingin päätösasiakirjasta, Euroopan neuvoston perussäännöstä ja turvatakuita koskevasta vuoden 1994 Budapestin muistiosta, sekä kahdenvälisiä velvoitteitaan, jotka johtuvat vuoden 1997 kahdenvälisestä ystävyys-, yhteistyö- ja kumppanuussopimuksesta;

4.  korostaa, että luotettavat kansainväliset tarkkailijat, kuten YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja Euroopan neuvosto, ovat vahvistaneet, että viime aikoina ei ole tullut tietoon minkäänlaisia Venäjän kansalaisiin tai venäläistä alkuperää oleviin henkilöihin tai muihin vähemmistöihin Ukrainassa kohdistuvia hyökkäyksiä, uhkailua tai syrjintää;

5.  on vakuuttunut, että Venäjän väite, jonka mukaan sillä on oikeus suojella kaikin keinoin venäläisvähemmistöjä kolmansissa maissa ja jonka presidentti Putin esitti 18. maaliskuuta 2014 pitämässä puheessaan, ei perustu kansainväliseen oikeuteen ja että se rikkoo 2000-luvun perusluonteisia kansainvälisiä pelisääntöjä ja uhkaa horjuttaa sodan jälkeistä eurooppalaista järjestystä; kehottaa liittoneuvostoa perumaan välittömästi sen valtuudet käyttää voimaa Ukrainan alueella;

6.  toteaa jälleen, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava yhtenäisesti suhteissaan Venäjään; katsoo, että tämänhetkisen tilanteen vuoksi neuvoston on kiristettävä pakotteiden toista vaihetta ja valmistauduttava ottamaan käyttöön kolmannen vaiheen pakotteet (taloudelliset pakotteet), jotka on pantava täytäntöön välittömästi; vetoaa myös uudelleen neuvostoon, jotta se panisi pikaisesti täytäntöön aseiden ja kaksikäyttöteknologian kaupan kiellon;

7.  kehottaa toteuttamaan toimia, jotka kohdistuvat venäläisyrityksiin ja niiden tytäryrityksiin erityisesti energia-alalla sekä EU:ssa oleviin venäläisiin investointeihin ja varoihin, ja tarkastelemaan uudelleen kaikkia Venäjän kanssa tehtyjä sopimuksia niiden täytäntöönpanon mahdollisen keskeyttämisen varalta;

8.  kehottaa EU:ta tukemaan Ukrainaa kansainvälisissä elimissä ja erityisesti kansainvälisissä tuomioistuimissa, jos Ukraina päättää nostaa kanteen Venäjää vastaan suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa loukkaamisesta;

9.  korostaa, että Venäjän on pikaisesti aloitettava rakentava vuoropuhelu Ukrainan nykyisen laillisen hallituksen kanssa, ja kannattaa EU:n aktiivista toimintaa kriisin ratkaisemiseksi diplomaattisin keinoin; odottaa innokkaasti neljän osapuolen kokousta EU:n korkean edustajan sekä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan ulkoministerien välillä ja toivoo, että tämä voi myötävaikuttaa jännitteiden vähentämiseen ja pohjustaa laaja-alaista ja kestävää diplomaattista ratkaisua kriisiin; korostaa kuitenkin, että ainoastaan Ukrainan kansa itse voi tehdä Ukrainan tulevaisuutta koskevat valinnat demokraattisen, osallistavan ja avoimen prosessin kautta;

10.  huomauttaa, että se, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous pidätti Venäjän valtuuskunnan äänestysoikeuden ja että YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa Venäjä tuomittiin Krimin liittämisestä, ovat yksiselitteisiä merkkejä siitä, että Venäjän federaatio on jäämässä yhä enemmän eristyksiin kansainvälisellä tasolla, mikä Venäjän viranomaisten olisi otettava asianmukaisesti huomioon, mikäli Venäjä haluaa pysyä uskottavana kansainvälisenä toimijana;

11.  kehottaa ottamaan käyttöön Krimiä ja sen separatistista johtoa koskevia taloudellisia, kaupallisia ja rahoituksellisia rajoituksia; katsoo, että nämä rajoitukset olisi pantava nopeasti täytäntöön Krimin Venäjään liittämisen oikeudellisia seurauksia koskevan komission arvioinnin perusteella;

12.  toteaa jälleen olevansa huolestunut tataariyhteisön kohtalosta Krimillä ja ukrainankieliseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden turvallisuudesta ja oikeuksista; korostaa Venäjän federaation vastuuta suojella neljännen Geneven sopimuksen mukaisesti kaikkia siviilejä miehitetyillä alueilla;

13.  pitää myönteisenä Etyjin erityistarkkailuoperaation käynnistämistä ja toteaa, että operaation tehtävänä on kerätä tietoa epätyypillisestä sotilaallisesta toiminnasta ja levottomuuksien lisäämiseen tähtäävistä provosoivista toimista sekä tarkkailla ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien tilannetta Ukrainassa; kehottaa laajentamaan tätä operaatiota; pitää kuitenkin valitettavana, ettei valtuuskunta ole päässyt Krimille, missä on tapahtunut useita ihmisoikeusloukkauksia, muun muassa toimittajiin ja heidän perheisiinsä kohdistuneita väkivallantekoja; pitää valitettavana, että myös Itä-Ukrainassa on nyt kerrottu toimittajiin kohdistuneista hyökkäyksistä;

14.  kehottaa lisäksi lähettämään paikalle Etyjin sekä demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston varsinaisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan ja kehottaa myös Euroopan parlamenttia ja EU:ta valvomaan vaaleja perusteellisesti; vaatii presidentinvaalien järjestämistä 25. toukokuuta 2014 täysin kansainvälisiä vaatimuksia noudattaen; torjuu kaikenlaisen ulkopuolisen painostuksen näiden vaalien lykkäämiseksi;

15.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan hallituksen aikomukseen järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit;

16.  pitää periaatteessa hyvänä ajatusta järjestää valtakunnallinen kansanäänestys Ukrainan tulevasta asemasta ja alueellisesta jaosta, kuten virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov ehdotti 14. huhtikuuta 2014 televisioidussa puheessaan;

17.  on tyytyväinen äskettäiseen Ukrainan parlamentin päätöslauselmaan, jossa vaaditaan kaikkien laittomien itsepuolustusjoukkojen välitöntä aseistariisumista, ja odottaa sen täytäntöönpanoa;

18.  suhtautuu myönteisesti neuvoston valmiuteen auttaa Ukrainaa siviiliturvallisuusalan uudistamisessa sekä poliisin ja oikeusvaltioperiaatteen tukemisessa ja tarkastella kaikkia vaihtoehtoja, mukaan luettuna mahdollinen operaatio YTPP:n alalla, sekä EU:n tarkkailuvaltuuskunnan mahdollisuutta;

19.  ilmaisee vahvan tukensa Ukrainalle ja sen kansalle näinä vaikeina aikoina; pitää myönteisenä assosiaatiosopimuksen poliittisten osien allekirjoittamista ja tästä johtuvaa yksipuolisten kaupan toimenpiteiden hyväksymistä; kehottaa allekirjoittamaan assosiaatiosopimuksen, mukaan luettuna pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, mahdollisimman pian ja kokonaisuudessaan ennen yksipuolisten kaupan toimenpiteiden raukeamista;

20.  pitää myönteisenä Ukrainan hallituksen ilmoitusta, että se aikoo toteuttaa pitkälle tähtääviä taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, ja korostaa uudistusten pikaisen täytäntöönpanon suurta merkitystä, jotta voidaan vakauttaa ja korjata maan kriittinen taloudellinen tilanne; pitää myönteisenä kansainvälisten rahoituslaitosten ja EU:n päätöstä antaa Ukrainalle huomattavaa lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitustukea; palauttaa mieliin, että on välttämätöntä järjestää ja koordinoida mahdollisimman pian kansainvälinen avunantajien kokous, joka komission olisi kutsuttava koolle;

21.  kannattaa EU:n asettamia ehtoja, jotka koskevat kipeästi kaivattuja rakenneuudistuksia, joiden avulla voidaan parantaa kestävän talouskasvun edellytyksiä, tehostaa julkista varainhoitoa, kehittää sosiaalista turvaverkkoa ja torjua korruptiota; kehottaa avoimuuteen EU:n varojen käytössä ja pyytää komissiota seuraamaan tätä tehokkaasti;

22.  kiinnittää huomiota maan vakavaan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen; kehottaa toteuttamaan rakenneuudistusten ohella toimia, joiden tavoitteena on helpottaa nykytilannetta erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevissa väestöryhmissä;

23.  kannustaa Ukrainaa jatkamaan poliittisia uudistuksia ja toteuttamaan erityisesti perustuslakiuudistuksen, josta olisi käytävä laaja-alainen ja syvällinen keskustelu kaikissa Ukrainan yhteiskunnan osissa; pitää myönteisenä Ukrainan hallituksen halukkuutta panna täytäntöön sitoumuksensa, jotta varmistetaan hallintorakenteiden edustuksellisuus alueellinen monimuotoisuus huomioon ottaen, taataan kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien täysimääräinen suojelu, muutetaan maan syrjintäkieltoa koskeva lainsäädäntö EU:n vaatimuksia vastaavaksi, tutkitaan kaikki ihmisoikeusloukkaukset ja väkivallanteot sekä torjutaan ääriliikkeitä;

24.  pitää myönteisenä komission päätöstä perustaa Ukrainan tukiryhmä, jonka tehtävänä on panna täytäntöön eurooppalainen uudistusohjelma;

25.  tukee toimia, joita Ukrainan hallitus toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Etyjin ja Euroopan neuvoston kanssa varmistaakseen venäjänkielisen väestön ja muiden kulttuuristen, kansallisten ja kielellisten vähemmistöjen laillisten oikeuksien kunnioittamisen alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen määräysten mukaisesti;

26.  vaatii jälleen perustamaan riippumattoman lautakunnan tutkimaan Kiovan ampumatapauksia ja Maidan-aukion traagisia tapahtumia sekä varmistamaan, että siihen sisältyy vahva kansainvälinen edustus ja se toimii Euroopan neuvoston kansainvälisen neuvoa-antavan ryhmän johdolla; pitää myönteisenä kolmannen osapuolen nimittämistä neuvoa-antavaan ryhmään ja sen ensimmäisen kokouksen järjestämistä 9. huhtikuuta 2014;

27.  pitää myönteisenä assosiaatiosopimuksen poliittisten määräysten allekirjoittamista ja odottaa, että EU:n hyväksymät yksipuoliset kauppaetuudet pannaan nopeasti täytäntöön, jotta eroa kavennetaan siihen asti, kunnes allekirjoitetaan sopimuksen jäljellä oleva osa, joka sisältää sopimuksen pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta;

28.  on tyytyväinen komission toteuttamiin alustaviin toimenpiteisiin, jotta Ukraina voi selvitä energiakriisistä, jos Venäjä katkaisee kaasutoimitukset maahan, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota avustamaan ja tukemaan Ukrainan hallitusta sen toimissa Moskovan kanssa pitkään jatkuneen kaasukiistan ratkaisemiseksi; painottaa, että on laadittava pikaisesti yhteinen energiavarmuuspolitiikka (energiaunioni), jolla pyritään vähentämään EU:n riippuvuutta Venäjän öljy- ja kaasuvaroista ja johon sisältyvät energialähteiden monipuolistaminen, kolmannen energiapaketin täysimääräinen täytäntöönpano sekä mahdollisuus keskeyttää kaasun tuonti tarvittaessa; katsoo, että South Stream ‑kaasuputkea ei pitäisi rakentaa ja että käyttöön olisi otettava muita toimituslähteitä; on vakuuttunut siitä, että EU:n Ukrainalle antama tuki kaasuntoimituksen virtaussuunnan vaihtamisen varmistamisessa monipuolistamalla edelleen energialähteitä, energiatehokkuuden lisääminen sekä EU:n ja Ukrainan tehokkaat keskinäiset yhteydet vahvistavat Ukrainan mahdollisuuksia puolustautua poliittiselta ja taloudelliselta painostukselta; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että energiayhteisöllä on tärkeä merkitys ja että Ukraina toimii yhteisön puheenjohtajamaana vuonna 2014;

29.  kehottaa neuvostoa antamaan komissiolle välittömästi luvan nopeuttaa viisumipakon poistamista Ukrainan kanssa, jotta voidaan edetä viisumivapauden käyttöönotossa Moldovan esimerkkiä seuraten; kehottaa sillä välin ottamaan välittömästi käyttöön väliaikaisia, erittäin yksinkertaisia ja edullisia viisumien myöntämismenettelyjä EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

30.  painottaa, että Venäjän huolta Ukrainan ja muiden itäisten naapurien EU-assosiaatioprosessista on käsiteltävä ja selitettävä riittävällä tavalla, jotta voidaan lieventää pelkoja uudesta geopoliittisesta jakolinjasta Euroopassa; korostaa, että jokaisella maalla on täysi oikeus tehdä omat poliittiset valintansa ja että EU:n yhteistyöllä itäisten kumppanien kanssa pyritään levittämään hyvinvointia ja lisäämään poliittista vakautta, josta myös Venäjän federaatio lopulta hyötyy;

31.  muistuttaa, että assosiaatiosopimus Ukrainan ja muiden itäisen kumppanuuden maiden kanssa ei ole niiden ja EU:n välisten suhteiden lopullinen tavoite; huomauttaa tässä yhteydessä, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan nojalla Georgia, Moldova ja Ukraina – kuten mikä tahansa muu Euroopan valtio – voivat halutessaan liittyä unioniin ja hakea unionin jäsenyyttä sillä edellytyksellä, että ne noudattavat demokratian periaatteita, kunnioittavat perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä varmistavat oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen;

32.  kehottaa neuvostoa allekirjoittamaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Moldovan ja Georgian väliset assosiaatiosopimukset, joihin sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue; hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi EU:n ja Moldovan sekä EU:n ja Georgian välisten assosiaatiosopimusten väliaikaisesta soveltamisesta heti, kun ne on allekirjoitettu; kehottaa Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöä supistamaan assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista seuraavia ilmoitusmenettelyjä, jotta tilapäinen soveltaminen voi alkaa mahdollisimman pian allekirjoittamisen jälkeen; toteaa aikovansa ratifioida kaikilta osin EU:n ja Moldovan sekä EU:n ja Georgian väliset assosiaatiosopimukset mahdollisimman pian ja ennen nykyisen komission toimikauden päättymistä edellyttäen, että kaikki vaatimukset täyttyvät ja assosiaatiosopimukset allekirjoitetaan; kehottaa antamaan näille maille tarvittavaa taloudellista lisätukea; kehottaa lisäksi käymään rehellistä ja avointa vuoropuhelua Venäjän federaation kanssa, jotta voidaan kaikin tavoin pyrkiä kehittämään synergioita itäisten kumppanimaiden eduksi;

33.  toteaa olevansa erityisen huolissaan uusista levottomuuksista Transnistrian separatistisella alueella Moldovassa; katsoo, että yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen antaneen Tiraspolin hallinnon 16. huhtikuuta 2014 esittämä pyyntö, että Venäjä tunnustaa Transnistrian itsenäiseksi valtioksi, on vaarallinen ja vastuuton teko; muistuttaa, että Gagauzian alueellisen itsehallintoyksikön niin sanottu kansanäänestys oli Moldovan perustuslain vastainen ja tämän vuoksi laiton; toistaa tukevansa täysin Moldovan alueellista koskemattomuutta ja kehottaa kaikkia osapuolia aloittamaan pikaisesti uudelleen vuoropuhelun 5+2-muodossa ja kehottaa vahvistamaan EU:n asemaa siten, että siitä tulee neuvottelukumppani, jotta kiistaan saadaan rauhanomainen ja pysyvä ratkaisu;

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Ukrainan, Georgian ja Moldovan presidenteille, hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0170.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0248.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0285.
(4)A/RES/68/262.


EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut
PDF 139kWORD 58k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen tilanteesta (2013/2989(RSP))
P7_TA(2014)0458B7-0367/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantajulistuksen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta,

–  ottaa huomioon WTO:n ministerikokouksen neljännessä istunnossa Dohassa 14. marraskuuta 2001 annetun julistuksen sekä erityisesti sen 44 kohdan erityis- ja erilliskohtelusta,

–  ottaa huomioon vuonna 1995 tehdyn Euroopan yhteisön ja Vietnamin sosialistisen tasavallan (jäljempänä ”Vietnam”) yhteistyösopimuksen sekä 27. kesäkuuta 2012 allekirjoitetun uuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa. EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (COM(2006)0567),

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman TRIPS-sopimuksesta ja lääkkeiden saatavuudesta(1),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman Globaali Eurooppa – Kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat(2),

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2007 annetut neuvoston neuvotteluohjeet, joilla annettiin komissiolle lupa neuvotella vapaakauppasopimuksista Kaakkois-Aasian maiden liittoon (ASEAN) kuuluvien maiden kanssa,

–  ottaa huomioon Vietnamin maakohtaisen strategia-asiakirjan (2007–2013)(3),

–  ottaa huomioon aiemmat Vietnamia koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 1. joulukuuta 2005 Kambodžan, Laosin ja Vietnamin ihmisoikeustilanteesta(4) ja 18. huhtikuuta 2013 Vietnamista ja erityisesti sananvapaudesta(5) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(6),

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa(7),

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Kauppa, kasvu ja maailmanpolitiikka – Kauppapolitiikka Eurooppa 2020 -strategian kulmakivenä" (COM(2010)0612),

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta(8),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja investointien esteistä(9),

–  ottaa huomioon 21. helmikuuta 2012 annetun komission tiedonannon "Vuoden 2011 raportti kaupan ja investointien esteistä” (COM(2012)0070),

–  ottaa huomioon huhtikuun 2014 täysistunnolle annetun komission julkilausuman EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että Maailman kauppajärjestön (WTO) kehittämä sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä tarjoaa parhaat edellytykset avoimen ja oikeudenmukaisen kaupankäynnin sääntelemiseen ja edistämiseen ja että monenväliset neuvottelut eivät sulje pois kahdenvälisiä WTO+ -sopimuksia, jotka voivat täydentää niitä;

B.  ottaa huomioon, että komission neuvotteluohjeet EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimusta varten on liitetty neuvoston 23. huhtikuuta 2007 antamaan valtuutukseen aloittaa neuvottelut vapaakauppasopimuksista Kaakkois-Aasian maiden liittoon (ASEAN) kuuluvien maiden kanssa ja ne ovat seurausta siitä, että neuvosto hyväksyi tilannekatsauksen, jossa vahvistetaan molempien neuvotteluosapuolten yhteiset tavoitteet eli nykyisten kahdenvälisten kauppasuhteiden syventämisen; palauttaa mieleen, että alkuperäisenä tavoitteena oli neuvotella vapaakauppasopimuksesta ASEANiin kuuluvien maiden kanssa; tukee siksi mahdollisuutta neuvotella ASEAN-alueen maiden kanssa täysin kattavia sopimuksia (perustaksi lopulliselle tavoitteelle, joka on alueiden välisen vapaakauppasopimuksen neuvotteleminen tulevaisuudessa);

C.  toteaa, että EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut aloitettiin virallisesti 26. kesäkuuta 2012 Brysselissä ja että viidennen neuvottelukierroksen jälkeen neuvotteluosapuolet sitoutuivat 8. marraskuuta 2013 yhteistoimiin, joiden tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä;

D.  ottaa huomioon, että EU:n ja Vietnamin kauppasuhteissa noudatetaan 27. kesäkuuta 2012 allekirjoitettua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, jossa vahvistetaan tehokkaat toimintapuitteet kahdenvälisiä kauppa- ja investointisuhteita varten;

E.  ottaa huomioon, että EU:n ja Vietnamin välinen ihmisoikeusvuoropuhelu on hyvin kehittynyt; toteaa, että vuoropuhelun puitteissa olisi tehtävä kaikki voitava ihmisoikeuksien suojan heikentymisen estämiseksi Vietnamissa; katsoo, että ihmisoikeudet on katsottava olennaiseksi tekijäksi EU:n kauppapolitiikkaa; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategisessa kehyksessä ja toimintasuunnitelmassa EU sitoutui sisällyttämään ihmisoikeudet vaikutustenarviointeihinsa ja että arviointeja tehdään myös kauppasopimuksista, joilla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia;

F.  ottaa huomioon, että Vietnamissa koettiin vauras vuosikymmen, jonka aikana BKT:n kasvu oli jatkuvasti noin 8 prosenttia vuodessa ja joka huipentui Vietnamin pääsyyn WTO:n jäseneksi 11. tammikuuta 2007; ottaa huomioon, että Vietnamiin on sittemmin vaikuttanut kielteisesti maailmanlaajuinen talouden laskusuhdanne, jonka vuoksi viennin kasvu on pienentynyt jyrkästi, suorien ulkomaisten investointien virta on heikentynyt ja rahanlähetysten määrä ulkomailta on vähentynyt;

G.  ottaa huomioon, että kuluneiden kymmenen vuoden aikana EU:n Vietnamin-kaupan tase on ollut negatiivinen ja että tilanne oli sama myös vuoden 2013 toisella neljänneksellä, jolloin kaupan kokonaisarvo oli 13,4 miljardia euroa: EU:n tuonti Vietnamista 10,5 miljardia euroa ja EU:n vienti Vietnamiin 2,8 miljardia euroa; ottaa huomioon, että tämä merkitsee voimakasta laskua vuodesta 2012, jolloin kaupan kokonaisarvo oli 23,871 miljardia euroa, jossa tuonti Vietnamista 18,520 miljardia euroa ja vienti Vietnamiin 5,351 miljardia euroa;

H.  ottaa huomioon, että vaatetus- ja tekstiiliteollisuus on sekä Vietnamin suurin yksittäinen virallinen työllistäjä, joka työllistää yli kaksi miljoonaa työntekijää, että myös sen laajin vientisektori; ottaa huomioon, että elektroniikan kokoonpanosektori, toinen johtava valmistusteollisuuden vientisektori, työllistää noin 120 000 työntekijää;

I.  ottaa huomioon, että Vietnam on tähän mennessä ratifioinut vain viisi ILO:n kahdeksasta keskeisistä yleissopimuksesta; ottaa huomioon, että se ei ole ratifioinut ILO:n yleissopimusta nro 87 järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta, yleissopimusta nro 98 järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta ja yleissopimusta nro 105 pakkotyön poistamisesta;

J.  toteaa, että Vietnam, joka hyötyy EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä, on EU:n 32. suurin kauppakumppani ja ASEAN-maista viidenneksi suurin kauppakumppani; toteaa lisäksi, että EU on Vietnamin toiseksi suurin kauppakumppani Kiinan jälkeen ja ennen Yhdysvaltoja sekä Vietnamin suurin suorien ulkomaisten investointien lähde yhteensä 6,5 prosentilla maahan tehdyistä suorista ulkomaisista investoinneista vuonna 2012; ottaa kuitenkin huomioon, että Vietnamista EU:hun suuntautuvien suorien ulkomaisten investointien potentiaalia ei juurikaan hyödynnetä;

K.  ottaa huomioon, että molempien neuvotteluosapuolten odotetaan hyötyvän merkittävästi tullien ja tullien ulkopuolisten esteiden poistosta ja että osapuolten olisi pyrittävä saavuttamaan hyvä lopputulos asioissa, jotka koskevat palvelujen kaupan ja sijoittautumisen vapauttamista sekä teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän sopivaa kehittämistä ja suojelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa, joka kattaa patentit ja mallit, kauppa- tai palvelumerkinnät, tekijänoikeudet ja niihin liittyvät oikeudet sekä maantieteelliset merkinnät, muun muassa maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevat alkuperänimitykset;

L.  toteaa, että neuvotteluosapuolten olisi yhdistettävä voimansa, jotta varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) määräysten ja sen joustojen mukainen lääkkeiden (patentoidut lääkkeet että rinnakkaisvalmisteet) laillinen kauppa ja edistetään sitä;

M.  toteaa, että neuvotteluosapuolten olisi edelleen käytettävä kaupan suojatoimia noudattaen täysimääräisesti nykyisiä WTO:n sääntöjä, jotta vältetään turvautuminen WTO:n riitojenratkaisujärjestelmään, ja katsoo, että osapuolten olisi sovittava tehokkaasta kahdenvälisestä suojalausekkeesta tai vastaavasta mekanismista, jotta voidaan asianmukaisesti suojata osapuolten toimialoja tuonnin kasvun aiheuttamalta vakavalta haitalta tai vakavan haitan uhalta erityisesti molempien osapuolten herkillä aloilla, jotka on määritelty osapuolten tekemissä vaikutustenarvioinneissa;

1.  pitää ilahduttavana vapaakauppaneuvottelujen jatkuvaa etenemistä erityisesti tulleja ja kaupan helpottamista, kaupan teknisiä esteitä ja kilpailua koskevien lukujen osalta ja komission säännöllisiä tilannekatsauksia parlamentille; muistuttaa, että vapaakauppasopimus edellyttää parlamentin hyväksyntää(10) ja että komission ja neuvoston ei pitäisi ehdottaa minkäänlaista vapaakauppasopimuksen väliaikaista soveltamista ennen kuin parlamentti on antanut hyväksyntänsä;

2.  on vahvasti sitä mieltä, että työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien kunnioittamisen on oltava keskeinen osatekijä kaikissa kauppasopimuksissa, joita EU allekirjoittaa kolmansien maiden kanssa; kehottaa Vietnamin hallitusta täyttämään kaikki allekirjoittamiensa ILO:n keskeisten yleissopimusten mukaiset velvoitteensa sekä ratifioimaan ja täytäntöönpanemaan viipymättä jäljellä olevat keskeiset yleissopimukset; painottaa jälleen, että työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien on oltava yleismaailmallisia ja niitä on sovellettava kaikkiin työntekijöihin, myös erityistalousalueilla työskenteleviin;

3.  odottaa, että neuvosto ja komissio ottavat täysimääräisesti huomioon tässä päätöslauselmassa esitetyt parlamentin pyynnöt ennen kuin ne solmivat vapaakauppasopimuksen, jonka on oltava WTO:n sääntöjen ja velvoitteiden mukainen; katsoo, että onnistunut vapaakauppasopimus toisi molemmille neuvotteluosapuolille tasapuolisesti etuja ja edistäisi työpaikkojen luomista ja säilyttämistä molempien alueella;

4.  kehottaa molempia neuvotteluosapuolia noudattamaan täysimääräisesti WTO-sitoumuksiaan kaupan vapauttamisen hengessä; painottaa samalla osapuolten velvollisuutta poistaa WTO-järjestelmän vastaiset toimenpiteet ja käytännöt, jotta voidaan saavuttaa kunnianhimoinen sopimus;

5.  on tyytyväinen tilannekatsauksessa korostettuihin myönteisiin näkymiin ja toteaa, että tilannekatsauksen mukaan vapaakauppasopimus lisäisi sekä EU:n että Vietnamin viennin ja tuonnin kokonaismäärää ja loisi mahdollisuuksia lisätä suorien ulkomaisten investointien virtaa; kehottaa siksi Vietnamia poistamaan merkittävästi maataloustuotteiden sekä muiden kuin maataloustuotteiden keskimääräisiä tulleja;

6.  painottaa kuitenkin, että teollisuustuotteiden kaupan osalta tavoitteena olisi oltava täydellinen ja vastavuoroinen tullien poistaminen samalla kuin otetaan huomioon tietty epäsymmetrisyys, johon kuuluu myös soveltuvia täytäntöönpanon siirtymäaikoja, ja että tätä tavoitetta koskevien kaikkien mahdollisten poikkeusten olisi oltava rajoitettuja ja niitä olisi voitava tarkistaa; katsoo, että tullien poistamisen olisi koskettava myös aloja, jotka ovat tärkeitä jommallekummalle osapuolelle;

7.  kehottaa molempia neuvotteluosapuolia kunnioittamaan toisen osapuolen oikeutta sääntelyyn, mukaan lukien julkisten palvelujen tarjonnan sääntely, ja varmistamaan, että kummankaan säädökset eivät vaikeuta kahdenvälistä kauppaa perusteettomilla tullien ulkopuolisilla esteillä; kehottaa siksi EU:ta ja Vietnamia kehittämään tehokkaita välityskeinoja, jotta voidaan ehkäistä perusteettomien lainsäädännöllisten kaupan esteiden syntyminen ja puuttua nykyisiin esteisiin edistämällä yhdenmukaistamista kansainvälisten standardien kanssa tai niiden noudattamista;

8.  katsoo, että komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että tulevan sopimuksen etuihin sisältyy vahvoja ja seurattavissa olevia varmennustoimenpiteitä, jotta voidaan taata, että sopimuksesta hyötyvät vain EU:n ja Vietnamin tuottajat ottaen täysimääräisesti huomioon etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt, jotka sovitaan neuvotteluissa; vaatii lisäksi EU:n alkuperäsääntöjen yksinkertaistamista – ilman että nykyistä järjestelmää löyhennettäisiin – jotta niitä olisi helpompi soveltaa taloudellisiin toimijoihin ja tullihallintoihin ja jotta toimijat saisivat täyden hyödyn tullien poistamisesta;

9.  ottaa huomioon, että Vietnamin kannalta on hyödyllistä vapauttaa palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) toimitusmuoto 4 ja saattaa päätökseen vastavuoroista tunnustamista koskevat sopimukset, joilla tunnustetaan Vietnamin ja EU:n kansalaisten ammattitutkinnot, ja että EU:n kannalta on hyödyllistä vapauttaa toimitusmuotoja 1, 2 ja 3 koskeva markkinoille pääsy ja kansallinen kohtelu useimmissa palveluissa; katsoo, että EU:n hyötyjen huomioon ottaminen on edellytyksenä sille, että toimitusmuodolla 4 mahdollistetaan tarvittavien ammattitaitoisten työntekijöiden väliaikainen oleskelu, ja että on helpotettava kyseisen oleskelun erottamista kansallisista toimintapolitiikoista, jotka koskevat ulkomaalaisia työntekijöitä kunkin osapuolen työmarkkinoilla;

10.  kehottaa EU:ta ja Vietnamia sopimaan vapaakauppasopimuksessa kaikkien investoijien ja palveluntarjoajien kohtuullisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta pankki-, vakuutus‑, oikeus-, tilinpito-, kuljetus- ja jakelupalvelualoilla, mukaan lukien tukku- ja vähittäiskauppa; muistuttaa, että on myös erittäin tärkeää varmistaa rahoituspalvelujen asianmukainen poliittinen liikkumavara, jotta voidaan vähentää järjestelmäriskiä, torjua rahanpesua ja tarjota mahdollisimman korkeatasoinen kuluttajansuoja sekä ottaa käyttöön reilut kilpailusäännöt ja -käytännöt kotimaisten ja ulkomaisten investoijien ja palveluntarjoajien välillä muun muassa vähentämällä nykyisiä osakekattoja tai poistamalla ne kokonaan sekä poistamalla sijoittautumista ja lisenssien hankintaa koskevat rajoitukset; suosittaa, että komissio neuvottelee vahvoista ja velvoittavista avoimuutta ja reilua kilpailua koskevista määräyksistä, jotta yksityisiin ja valtionyrityksiin sovellettaisiin samoja toimintaedellytyksiä;

11.  kannustaa voimakkaasti Vietnamia kehittämään asianmukaisen tietosuojalainsäädännön, kuitenkin luomatta esteitä TRIPS-sopimuksen joustovaroille, jotta maa saavuttaa sellaista asianmukaista suojelutasoa noudattavan valtion statuksen, joka mahdollistaa henkilötietojen siirtämisen EU:sta unionin lainsäädännön nojalla ja sen mukaisesti; toteaa, että tämä edistäisi kahdenvälistä tiedonsiirtoa ja siihen liittyviä palveluja koskevaa kauppaa, kuten verkkokauppaa;

12.  kehottaa komissiota ja Vietnamin viranomaisia neuvottelemaan tehokkaista ja avoimista hankintajärjestelmistä, jotta voidaan varmistaa reilu kilpailu yksityisten ja valtionyritysten välillä julkisissa hankinnoissa ja varmistaa mahdollisimman laaja kattavuus, johon kuuluvat julkisen sektorin yritykset, samalla kun otetaan asianmukaisesti huomioon molempien osapuolten arkaluontoiset kysymykset ja tarpeet;

13.  kehottaa komissiota varmistamaan, että vähennetään ja valvotaan säännöllisesti valtiontukien ja muiden etuuksien, kuten Vietnamin valtionyrityksille ja kotimaisille yrityksille tarjottavien edullisten ehtojen, käyttöä, joka vääristää kilpailua unionin yritysten kanssa erityisesti aloilla, jotka ovat merkittäviä Vietnamin ulkomaankauppapolitiikan kannalta; kehottaa komissiota neuvottelemaan myös järjestelyistä, joilla pyritään varmistamaan yhtäläiset toimintaedellytykset EU:n ja Vietnamin julkisen ja yksityisen sektorin markkinatoimijoille;

14.  katsoo, että vapaakauppasopimuksessa olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen ja että pk-yrityksiin tehtyjä ja niiden tekemiä investointeja olisi edistettävä, jotta voidaan lisätä markkinavetoisten paikallisten hankkeiden ja yhteisyritysten rahoittamista uusiutuvan energian ja ympäristöhyödykkeiden ja -teknologian kaupan alalla; kehottaa eurooppalaisia sijoittajia hyödyntämään Vietnamin entistä avoimempaa ja ennustettavampaa lainsäädäntökehystä ja vaatii takaamaan tasapuoliset kilpailuedellytykset vietnamilaisille ja eurooppalaisille yrityksille;

15.  kehottaa molempia neuvotteluosapuolia turvaamaan vapaakauppasopimuksen hyvän tuloksen teollisuustuotteiden kaupan vapauttamisessa varmistamalla, että teollis- ja tekijänoikeudet, myös patentit ja mallit, tavaramerkit, copyright-oikeudet ja muut sen kaltaiset oikeudet, pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niitä noudatetaan kaikkien teollisuustuotteiden osalta;

16.  katsoo, että vapaakauppasopimuksessa olisi otettava huomioon maatalous- ja kalataloustuotteiden kauppaan liittyvät arkaluontoiset seikat estämättä kuitenkaan markkinoiden vastavuoroista avaamista täydentävillä sektoreilla, ja korostaa, että uuteen markkinoillepääsyyn on tuottajien ja kuluttajien edun mukaisesti liityttävä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun tinkimätön valvonta, joka kattaa myös maantieteelliset merkinnät, kuten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperämerkit, sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimet; pitää ehdottoman tärkeänä, että mitään sopimuksen kohtaa ei voida tulkita siten, että se haittaa kohtuuhintaisten rinnakkaisvalmisteiden saatavuutta;

17.  pyytää sisällyttämään vapaakauppasopimukseen avoimia ja tehokkaita valtioiden välisiä riitojenratkaisumekanismeja ja tarvittaessa säännöksiä investoijien ja valtioiden välisestä riitojenratkaisusta, jotta varmistetaan asianmukainen sijoitussuoja ja estetään investoijia nostamasta perusteettomia kanteita; katsoo, että kaikkien sijoittajien ja valtioiden välisten riitojenratkaisumekanismien on mahdollisuuksien mukaan perustuttava YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) tai kansainvälisen investointiriitojen sovittelukeskuksen (ICSID) sääntöihin tai muihin kahdenvälisesti sovittuihin kansainvälisiin normeihin ja yleissopimuksiin perustuviin sääntöihin ja niiden on sisällyttävä asianmukaiseen oikeudelliseen kehykseen ja niihin on sovellettava tiukkoja avoimuuskriteereitä;

18.  kehottaa varmistamaan, että investointisopimus ei heikennä kummankaan osapuolen edistymistä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, ILO:n yleissopimusten ja monenvälisten ympäristösopimusten ratifioinnissa ja täysimääräisessä soveltamisessa;

19.  pitää suositeltavana, että vapaakauppasopimuksen terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevaan lukuun tai itsenäiseen lukuun sisällytetään eläinten hyvinvointia koskevia normeja, joihin liittyy vastaavia noudattamista koskevia säännöksiä;

20.  odottaa, että vapaakauppasopimukseen sisällytetään velvoittava ja valvottavissa oleva kestävää kehitystä koskeva luku, joka kuvastaa EU:n ja Vietnamin yhteistä sitoutumista kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen, keskeisten kansainvälisten ympäristösopimusten, kuten luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES), kunnioittamiseen, noudattamiseen ja valvontaan, sekä rikkomistapauksia koskevat toimenpiteet, jotka antavat taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä sidosryhmiä edustaville riippumattomille kansalaisyhteiskunnan organisaatiolle mahdollisuuden seurata vapaakauppasopimusneuvotteluja ja valvoa ja seurata kestävää kehitystä koskevan luvun täytäntöönpanoa; kehottaa lisäksi yrityksiä noudattamaan yritysten sosiaalista vastuuta koskevia käytäntöjä ottaen huomioon kansainvälisesti sovitut periaatteet ja välineet, kuten monikansallisille yrityksille tarkoitetut OECD:n toimintaohjeet ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat samoin kuin YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja integroitua raportointia koskevat periaatteet, ja käsittelemään myös muita jäljellä olevia kysymyksiä, kuten karjan ja villieläinten hyvinvointia;

21.  kehottaa määrittelemään tällaisessa kestävää kehitystä koskevassa luvussa vapaakauppasopimuksen ja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen välisen institutionaalisen ja oikeudellisen yhteyden, johon sisältyy mahdollisuus keskeyttää vapaakauppasopimuksen täytäntöönpano, jos tapahtuu vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia;

22.  kehottaa komissiota soveltamaan ehdollisuuteen perustuvaa lähestymistapaa, jossa vapaakauppasopimuksen allekirjoittamista tarjotaan vastineeksi ihmisoikeuksien ja muiden perusoikeuksien todellisesta edistymisestä;

23.  pitää myönteisenä Doi Moi -uudistuspolitiikan avulla saavutettua Vietnamin sosioekonomista kehitystä ja tukee maan toimia uusien yhteiskunnallisten parannusten saavuttamiseksi; pitää siksi ilahduttavana ASEAN-maiden tukemaa Vietnamin hakemusta YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudeksi 2014–2016 sekä Vietnamin hallituksen 27. elokuuta 2013 tekemää päätöstä laatia muistio, joka sisältää vapaaehtoisia lupauksia ja sitoumuksia ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun parantamiseksi, mikä tukee kestävää kehitystä sen alueella ja suhteessa sen kumppaneihin; kehottaa Vietnamin hallitusta noudattamaan jatkuvasti näitä lupauksia ja sitoumuksia estääkseen ja korjatakseen tehokkaasti kaikki ihmisoikeusrikkomukset ja perusvapauksien heikkenemisen;

24.  korostaa, että ihmisoikeudet, demokratia ja turvallisuus ovat keskeisiä tekijöitä EU:n ja Vietnamin välisissä suhteissa; kehottaa siksi osapuolia varmistamaan, että vuoropuhelua käydään aktiivisesti keskeneräisistä kysymyksistä, erityisesti yksittäisten kansalaisten sanavapaudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta sekä uskonnonvapaudesta;

25.  kehottaa komissiota toteuttamaan mahdollisimman pian ihmisoikeuksia koskevien vaikutusten arvioinnin kuten parlamentti kehotti ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(11) 25. marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa, jotta voidaan laatia ihmisoikeuksiin ja sosiaali- ja ympäristönormeihin perustuvia ymmärrettäviä kaupallisia indikaattoreita, ja oikeutta riittävään ravintoon käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien erityisedustajan raportin mukaisesti;

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Vietnamin hallitukselle ja parlamentille.

(1)EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 591.
(2)EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 128.
(3)http://eeas.europa.eu/index_fi.htm
(4)EUVL C 285 E, 22.11.2006, s. 129.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0189.
(6)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31.
(7)EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 34.
(8)EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 87.
(9)EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 1.
(10)SEUT:n 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohta.
(11)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31.


Komission jatkotoimet pk-yrityksille suunnatun, EU:n sääntelyä koskevan "Top 10" -kuulemisen johdosta
PDF 214kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 ”Top 10” -kuulemisesta ja pk-yrityksiin kohdistuvan EU:n sääntelytaakan keventämisestä (2013/2711(RSP))
P7_TA(2014)0459B7-0415/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Feirassa 19.–20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä(1),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission kertomuksen ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” (COM(2011)0803),

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (COM(2011)0078),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2011 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) (COM(2011)0834),

–  ottaa huomioon 14. ja 15. maaliskuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät sekä kilpailukykyä käsitelleen 26. ja 27. syyskuuta 2013 kokoontuneen neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Komission jatkotoimet pk-yrityksille suunnatun, EU:n sääntelyä koskevan Top 10 -kuulemisen johdosta” (COM(2013)0446),

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Järkevä sääntely – pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet” (COM(2013)0122) sekä siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan pk-yritysten järkevää sääntelyä koskevasta seurannasta ja kuulemisesta (SWD(2913)0060),

–  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus: tulokset ja jatkotoimet (REFIT)” (COM(2013)0685),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman pk-yrityksistä: kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet(2),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kilpailukyvyn, kestävyyden ja työllistämismahdollisuuksien parantamisen tuen lisääminen on horisontaalinen toimi, joka liittyy moniin erilaisiin politiikanaloihin;

B.  toteaa, että pk-yritykset kärsivät suhteettomasti tarpeettomasta taakasta, koska niiden kapasiteetti on rajallinen; panee merkille, että Euroopan unionin lainsäätäjät ovat siksi sitoutuneet ”pienet ensin” -periaatteeseen;

C.  toteaa, että 20,7 prosenttia pk-yrityksistä työllistää yli 65 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta; toteaa, että pk-yritykset kuuluvat innovatiivisimpiin yrityksiin, jotka luovat tehokkaimmin työpaikkoja ja talouskasvua;

D.  toteaa, että eurobarometritutkimuksen mukaan 74 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että EU:hun liittyy liikaa byrokratiaa;

E.  toteaa, että lähes kolmasosa EU:n lainsäädännöstä aiheutuvasta hallintotaakasta johtuu ensisijaisesti suhteettomasta ja tehottomasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa, mikä merkitsee sitä, että jos jäsenvaltiot siirtäisivät EU:n lainsäädännön tehokkaammin osaksi omaa lainsäädäntöään, voitaisiin säästää jopa 40 miljardia euroa;

F.  toteaa, että yritykset voivat luoda työpaikkoja, kun olosuhteet ovat otolliset, mikä siis edellyttää muun muassa hallinnollista yksinkertaistamista, rahoituksen, taitojen ja tietojen sekä pätevän työvoiman saatavuutta ja yritysten innovoinnin tukemista;

G.  toteaa, että, pk-yritykset ovat verotuksen, standardoinnin, julkisten hankintojen, henkisen omaisuuden sekä tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen osalta usein huonommassa asemassa kuin suuret teolliset toimijat;

H.  toteaa, että komissio on poistanut 5 590 lainsäädäntöön perustuvaa vaatimusta viiden viime vuoden aikana ja vähentänyt yritysten kuluja siten yli 27 miljardilla eurolla;

I.  toteaa, että Euroopan komissio tavoittelee sääntelyyn liittyvää ja hallinnollista tehokkuutta REFIT-ohjelman, vaikutustenarviointien, kilpailukykyvaikutusten arviointien, toimivuustarkastusten, ”Top 10” -kuulemisen, pk-yrityksiä koskevan tulostaulun ja pk-yritystestien avulla;

J.  toteaa, että kuten Eurooppa-neuvosto on korostanut, unionin poliittisten tavoitteiden, mukaan lukien sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, saavuttaminen edellyttää unionin tason sääntelyä;

K.  panee merkille, että parlamentti on todennut monissa yhteyksissä, kuten edellä mainitussa 23. lokakuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa, että EU:n säännösten yksinkertaistaminen ei saa vaikuttaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin EU:n vaatimuksiin, työntekijöiden perusoikeuksiin EU:ssa eikä EU:n ympäristölainsäädännön perusperiaatteisiin;

L.  toteaa, että suurin osa komission tiedonannossa mainituista asiaa koskevista ”Top 10” ‑toimista oli jo käynnissä, kun tiedonanto esitettiin; ottaa huomioon, että joitakin lainsäädäntöehdotuksia oli jo esitetty ”Top 10” -kuulemisten aikana ja joidenkin käsittely on jo saatu päätökseen;

M.  toteaa, että hallinnolliset esteet estävät pk-yrityksiä hyödyntämästä sisämarkkinoiden etuja täysimääräisesti;

N.  toteaa, ettei tässä päätöslauselmassa kommentoida yksittäisiä seurantatoimia, koska se tehdään muissa yhteyksissä, vaan siinä keskitytään komission soveltamaan työmenetelmään;

1.  pitää komission ”Top 10” -aloitetta REFIT-ohjelman tervetulleena osana ja panee merkille lupauksen, ettei kyseessä ole vain yksittäinen toimi, vaan sen olisi oltava aina osa jatkuvaa arviointimenettelyä; korostaa kuitenkin, että komission olisi nopeutettava pyrkimyksiään ratkaista sääntelytaakkaan liittyvät kysymykset, joita pk-yritykset nostivat esiin kuulemisprosessin aikana; korostaa myös, että ”Top 10” ‑lähestymistavan ei pidä korvata järjestelmällistä ja horisontaaliseen politiikkaan perustuvaa lähestymistapaa EU:n sääntelystä aiheutuvien hallinnollisten taakkojen minimointiin, eikä sen pidä heikentää vastaavan lainsäädännön tavoitteita ja tehokkuutta;

2.  korostaa siksi ”pienet ensin” -periaatteen tarvetta, sillä sen avulla unionin toimintalinjat voidaan pitää paremmin ajan tasalla innovoinnin, kasvun, kansainvälistymisen, tuottavuuden, byrokratian vähentämisen, henkilöstöresurssien laadun ja sosiaalisen vastuun alalla;

3.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä myös komission sitoumusta ottaa järkevä sääntely keskeiseksi osaksi päätöksentekomenettelyä ja erityisesti pitää REFIT-ohjelmaa jatkuvasti käynnissä olevana ohjelmana, jota päivitetään vuosittain;

4.  kehottaa komissiota kiireesti tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että pk-yritysten ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten menestymistä tuetaan hallinnon yksinkertaistamisen sekä kohdennetun tuen avulla kaikilla politiikanaloilla;

5.  kehottaa komissiota toteuttamaan pk-yritystestit avoimesti ja asianmukaisesti lainsäädäntöä kehitettäessä; katsoo, että mikroyrityksiä koskeva automaattinen poikkeus ei ole oikea tapa, ja tukee pk-yrityksiä koskevien mukautettujen ratkaisujen ja kevyempien menettelyjen kehittämistä, kun voidaan osoittaa, ettei se johda pirstoutumiseen tai estä pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille;

6.  kehottaa komissiota yksinkertaistamaan liiallisia hallinnollisia muodollisuuksia samalla, kun säilytetään riittävät säännökset, joilla varmistetaan turvallisuus, terveys ja työsuojelu ja joilla vaaditaan yrityksiä tarjoamaan henkilöstölleen sopivat työskentelyolot;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan rahoituksen helpon saatavuuden ja helpon pääsyn markkinoille sekä keventämään sääntelytaakkaa, joka on yksi pk-yritysten luomisen ja kehittämisen suurimpia esteitä;

8.  pitää erittäin tärkeänä, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjuntaa koskevan direktiivin 2011/7/EU, jonka mukaan sopimuksessa määrätty maksuaika ei saa yritysten ja viranomaisten välisissä kaupallisissa toimissa ylittää 4 artiklan 3 kohdassa säädettyjä määräaikoja, jollei sopimuksessa nimenomaisesti toisin sovita ja edellyttäen, että se on objektiivisesti perusteltua sopimuksen erityisluonteen tai -piirteiden vuoksi ja että maksuaika ei missään tapauksessa ylitä 60:tta kalenteripäivää;

9.  pitää myönteisenä, että komissio sisällyttää pk-yrityksiä koskevan tulostaulun jatkossa vuotuiseen REFIT-tulostauluun; katsoo, että tämä on oikeansuuntainen askel, jos pk-yrityksiä koskevat vaatimukset sisällytetään samalla laajempaan sääntelyn yksinkertaistamiseen heikentämättä lainsäädännön tehokkuutta tai lisäämättä ylimääräistä byrokratiaa; pyytää komissiota virtaviivaistamaan näitä välineitä kattavan vaikutustenarvioinnin avulla; korostaa kuitenkin, ettei tällainen yhdistäminen saa vähentää millään tavalla erityistä huomiota, jota komissio kiinnittää menettelyissään pk-yrityksiin;

10.  korostaa, että suunnitellussa vuotuisessa tulostaulussa olisi seurattava tehokkaasti lainsäädännön ja täytäntöönpanon kehittymistä EU:ssa ja kansallisella tasolla pk-yritysten näkökulmasta; katsoo, että tällainen tulostaulu auttaa pk-yrityksiä arvioimaan hallinnolliseen taakkaan liittyviä kustannuksia, jotka aiheutuvat EU:n ja kansallisen tason lainsäädännöstä, ja se helpottaa seurantaa ja edistää näin pk-yritysten rakentavaa osallistumista tuleviin kuulemisiin;

11.  korostaa kuitenkin, että jälkikäteen tapahtuva arviointi on helpompaa, jos etukäteisarvioinnit suoritetaan asianmukaisella tavalla ja kaikki näkökohdat huomioon ottaen; uskoo, että kaikkien unionin toimielinten vaikutustenarviointikulttuuria olisi parannettava erityisesti silloin, kun unionin lainsäädäntöehdotukset vaikuttavat pk-yrityksiin ja itsenäisiin yrittäjiin; kehottaa komissiota arvioimaan, mitä lisäarvoa voidaan saavuttaa, jos vaikutustenarviointilautakunnalle annetaan lisää riippumattomuutta ja valtaa; suosittelee lisäksi, että parlamentti käyttäisi entistä enemmän keinojaan vaikutusten arvioimiseksi ja pk-yritysten testaamiseksi esimerkiksi ennen merkittävien muutosten tekemistä komission ehdotuksiin; suosittelee lisäksi, että parlamentti käyttäisi entistä enemmän keinojaan vaikutusten arvioimiseksi ja pk‑yritysten testaamiseksi esimerkiksi ennen merkittävien muutosten tekemistä komission ehdotuksiin;

12.  katsoo, että uusien ehdotusten aiheuttaman taakan vastapainoksi olisi myönnettävä vähintään samansuuruisia kevennyksiä;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään verkkopohjaisen sovelluksen, jonka avulla kyseiset viranomaiset ilmoittavat, missä määrin tuleva lainsäädäntö vaikuttaa pk‑yrityksiin; toteaa, että sellainen on esimerkiksi Saksan ”Mittelstandsmonitor”, joka osoittaa yksinkertaisen liikennevalojärjestelmän avulla, onko tulevan lainsäädännön vaikutus pk-yrityksiin hyvin todennäköistä (punainen), todennäköistä (keltainen) vai epätodennäköistä (vihreä);

14.  pitää myönteisenä neuvoston 14. ja 15. maaliskuuta 2013 esittämissä päätelmissä esitettyä pyyntöä vähentää sääntelyn kokonaistaakkaa sekä EU:ssa että kansallisella tasolla;

15.  pitää valitettavana, että pk-yritykset eivät ole vielä pystyneet hyödyntämään sisämarkkinoiden potentiaalia, ja muistuttaa, että vain 25 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n pk-yrityksistä harjoittaa vientiä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä sisämarkkinoiden yhdentymisen parantamiseksi ja tekemään enemmän kevyen byrokratian parhaiden käytäntöjen jakamiseksi sekä paremman jäsenvaltioiden välisen sääntely-yhteistyön saavuttamiseksi; pitää myönteisenä Dohan kehitysohjelman valmistumista WTO:n yhdeksännessä ministerikokouksessa joulukuussa 2013, ja toivoo, että sopimus luo lisää kauppamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission aikomusta ehdottaa vakiomuotoista alv-ilmoitusta ja uskoo, että alv-ilmoituslomakkeiden standardisoinnin ei pitäisi olla monimutkaisempi kuin yksinkertaisin lomake, joka sillä korvataan;

16.  kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan EU:n tasolla toteutettavia REFIT- ja ”Top 10” ‑menettelyjä ja varmistamaan, että pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja sääntelytaakkaa kevennetään myös kansallisella tasolla; korostaa myös, että jäsenvaltiot voivat keventää pk-yritysten sääntelytaakkaa erityisen tehokkaasti niin, että vältetään ylisääntelyä siirrettäessä unionin direktiivejä kansallisen lainsäädännön osaksi; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään mahdollisuutta pk-yritysten tarpeettoman taakan vähentämiseen aloilla, joilla EU:n lainsäädäntö sen sallii;

17.  korostaa, että jäsenvaltiot voivat keventää pk-yritysten sääntelytaakkaa erityisen tehokkaasti välttämällä ylisääntelyä siirrettäessä unionin direktiivejä kansallisen lainsäädännön osaksi; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään mahdollisuutta pk-yritysten taakan keventämiseen aloilla, joilla EU:n lainsäädäntö sen sallii;

18.  suhtautuu myönteisesti ”pk-yritystestin” käyttöönottoon mutta pitää valitettavana, että testi on otettu mukaan kansalliseen päätöksentekomenettelyyn vain joissakin jäsenvaltioissa;

19.  muistuttaa kannastaan, joka koskee mikroyrityksiä koskevia yleisiä poikkeuksia EU:n lainsäädäntöön nähden ja joka esitettiin sen edellä mainitussa 23. lokakuuta 2012 annetussa päätöslauselmassa, jonka mukaan poikkeuksia olisi sovellettava vain silloin, kun asianmukaiset mikroyrityksiä koskevat testit osoittavat tapauskohtaisesti, ettei mikroyritysten erityistarpeita voida käsitellä mukautetuilla ratkaisuilla tai keveämmillä järjestelmillä; korostaa, että mikroyrityksiä koskeviin poikkeuksiin sisältyy usein riski, että pk-yrityksiin voitaisiin soveltaa kansallisten lakien tilkkutäkkiä, mikä lisäisi pirstoutumista ja haittaisi pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille;

20.  pitää myönteisenä, että komissio on jatkanut hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän korkean tason ryhmän mandaattia lokakuuhun 2014 saakka, kuten parlamentti pyysi edellä mainitussa 23. lokakuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa, mikä vastaa myös yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME);

21.  panee merkille pk-yritysten ”Top 10” ‑kuulemisessa antaman palautteen, jonka mukaan työaikadirektiivi on monimutkainen ja joustamaton ja edellyttää monissa tapauksissa pk-yritysten hankkivan erityistä oikeudellista apua, mikä aiheuttaa kustannuksia; kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin ensi tilassa;

22.  suosittaa, että vähäriskisiin yrityksiin sovelletaan mahdollisuuksien mukaan kevyttä sääntelyä, jotta vähennetään työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännöstä aiheutuvaa rasitetta;

23.  suosittaa, että pk-yritysten ja mikroyritysten REACH-maksut suhteutetaan;

24.  kehottaa komissiota jouduttamaan REACH-asetukseen perustuvien lupahakemusten kaikkea käsittelyä ja järjestämään erityisesti pk-yrityksille ja mikroyrityksille nopeutetun hakumenettelyn; kehottaa komissiota tarjoamaan pk- ja mikroyrityksille asianmukaista opastusta hyväksyttävien hakemuksen rekisteröinnissä;

25.  pitää ”Top 10” -kuulemisprosessia hyödyllisenä ja katsoo, että sen tulokset muodostavat tärkeän signaalin pk-yrityksiltä ja niitä edustavilta organisaatioilta; kehottaa komissiota jatkamaan tätä säännöllisesti eurobarometrin avulla; panee kuitenkin merkille ”Top 10” ‑kuulemisprosessin vastausten huomattavan maantieteellisen epätasapainon; kehottaa komissiota arvioimaan tällaisen epätasapainon syyt jälkikäteen, jotta varmistetaan, että kerätyt tiedot eivät ole vääristyneet tietoisuuden puutteen vuoksi tai muista syistä, jotka ovat saattaneet vääristää kerättyä palautetta;

26.  odottaa, että myös seuraava komissio kantaa vastuun ”järkevästä sääntelystä” puheenjohtajan kabinetin toimivallan puitteissa, ja kehottaa sitä lisäämään pk‑yritysedustajien merkitystä; kehottaa näin ollen komissiota varmistamaan, että pk‑yritysten kansalliset organisaatiot kuuluvat äskettäin perustettuun pk-yritysedustajien verkostoon ja että pk-yrityskokoukselle tiedotetaan asianmukaisesti EU:n aloitteista;

27.  vaatii, että seuraavan komission olisi asetettava eurooppalaiseksi tavoitteeksi, että hallinnollisesta taakasta ja sääntelytaakasta pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia vähennetään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä;

28.  varoittaa paikalliseen ja alueelliseen kilpailukykyyn sekä yksityisyrittäjyyteen kohdistuvista riskeistä, jos ylisääntelyn välttäminen johtaakin ponnistuksista huolimatta mahdollisimman suureen yhdenmukaistamiseen tai kaikkiin sovellettavaan yleispätevään lainsäädäntöön;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.
(2)EUVL C 68, 7.3.2014, s. 40.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.


Pakistan: viimeaikaiset vainoamistapaukset
PDF 126kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 Pakistanista: viimeaikaiset vainot (2014/2694(RSP))
P7_TA(2014)0460RC-B7-0399/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Pakistanin ihmisoikeuksista ja demokratiasta ja erityisesti 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Pakistanin alueellisesta roolista ja poliittisista suhteista unioniin(1), 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman äskettäisestä kristittyihin kohdistetusta väkivallasta ja vainoamisesta, etenkin Peshawarissa(2), 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Pakistanista ja erityisesti Shahbaz Bhattin murhasta,(3) 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman kristittyjen tilanteesta ja uskonnonvapaudesta(4) ja 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman uskonnonvapaudesta Pakistanissa(5),

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklan,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan,

–  ottaa huomioon EU:n varapuheenjohtajan / korkean edustajan Catherine Ashtonin 23. syyskuuta 2013 kristittyjen yhteisöön kohdistuneesta hyökkäyksestä Peshwarissa ja 2. maaliskuuta 2011 Shahbaz Bhattin murhasta antamat julkilausumat,

–  ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

–  ottaa huomioon YK:n erityisraportoijan kertomukset uskonnon tai vakaumuksen vapaudesta,

–  ottaa huomioon uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisedustajan raportin ja 4. huhtikuuta 2013 annetun tuomareiden ja asianajajien riippumattomuutta käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportin (Addendum: Mission to Pakistan),

–  ottaa huomioon vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2012 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla 11. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman(6), jossa tuomitaan kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen vainoaminen,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2012 tehdyn EU:n ja Pakistanin viisivuotisen toimintasuunnitelman, joka sisältää sellaisia painopisteitä kuin hyvä hallintotapa ja ihmisoikeusvuoropuhelu, sekä siihen läheisesti liittyvän 25. maaliskuuta 2014 pidetyn EU:n ja Pakistanin toisen strategisen vuoropuhelun,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät Pakistanista, joissa toistetaan ihmisoikeuksien edistämistä ja kunnioittamista koskevat EU:n odotukset ja tuomitaan kaikenlainen uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 4. huhtikuuta 2014 kristitty aviopari Shafqat Emmanuel ja Shagufta Kausar tuomittiin kuolemaan siitä syystä, että heidän väitetään lähettäneen profeetta Muhammedia pilkkaavan tekstiviestin; ottaa huomioon, että pariskunta on kiistänyt syyllisyytensä ja kertonut, että puhelin, josta viesti oli lähetetty, oli kadonnut vähän ennen viestin lähettämistä;

B.  ottaa huomioon, että 27. maaliskuuta 2014 pakistanilainen kristitty Sawan Masih Lahoresta tuomittiin kuolemaan profeetta Muhammedin pilkkaamisesta; ottaa huomioon, että ilmoitus Masihia vastaan esitetyistä väitteistä käynnisti Lahoren kaupungissa sijaitsevassa kristittyjen kaupunginosassa Joseph Colonyssa rajun mellakan, jossa monia rakennuksia, mukaan lukien kaksi kirkkoa, poltettiin;

C.  ottaa huomioon, että heinäkuussa 2009 kristitty nainen Asia Bibi Punjabista pidätettiin ja sai marraskuussa 2010 kuolemantuomion jumalanpilkasta; ottaa huomioon, että seitsemän vuoden jälkeen hänen valituksensa on lopulta saapunut Lahoren ylioikeuteen; ottaa huomioon, että tammikuussa ja maaliskuussa 2014 järjestetyissä kahdessa ensimmäisessä käsittelyssä oikeuden puheenjohtajat olivat lomalla;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2012 14-vuotias kristitty tyttö Rimsha Masih, jota syytettiin väärin perustein koraanin häpäisemisestä, vapautettiin sen jälkeen, kun oli todettu että hänet oli lavastettu syylliseksi, ja syyllinen henkilö pidätettiin; panee kuitenkin merkille, että Rimsha Masihin ja hänen perheensä täytyi poistua maasta;

E.  ottaa huomioon, että kristityt, joiden osuus Pakistanin islamilaisen tasavallan väestöstä on 1,6 prosenttia, kärsivät ennakkoluuloista ja ajoittaisista joukkoväkivallan purkauksista ottaa huomioon, että valtaosa Pakistanin kristityistä elää huonoissa oloissa usein peläten jumalanpilkkaväitteitä, joista saattaa seurata julkista väkivaltaa; ottaa huomioon, että useat muut kristityt ovat nykyisin vankilassa syytettyinä jumalanpilkasta;

F.  ottaa huomioon, että Pakistanissa asuva Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Mohammad Asgar pidätettiin syytettynä siitä, että hän olisi lähettänyt useille viranomaisille kirjeitä, joissa hän väittää olevansa profeetta, ja että tammikuussa 2014 hänet tuomittiin kuolemaan;

G.  ottaa huomioon, että 72-vuotias Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen Masood Ahmad, joka on Ahmadiyya-yhteisön jäsen, vapautettiin vasta äskettäin lunnaita vastaan oltuaan pidätettynä vuodesta 2012 syytettynä koraanin siteeraamisesta, jota pidetään jumalanpilkkana ahmadiyya-muslimeille, joita ei tunnusteta muslimeiksi ja joilta ”muslimeina esiintyminen” on kielletty rikoslain osastossa 298-C;

H.  ottaa huomioon, että Sindhin provinssin eri osissa (Tharparkarissa, Hyderabadissa ja Larkanassa) on kuluneiden kuukausien aikana hyökätty viiteen hindutemppeliin ja että kolmea hindupoikaa syytetään jumalanpilkasta Badinissa Sindhin provinssissa, koska he suihkuttivat maalilla eräitä merkkejä hindulaisuuden värien juhlan holin yhteydessä;

I.  ottaa huomioon, että erityisesti šiia hazara -yhteisön jäseniä murhataan ja että usein heidän on pakko muuttaa väestöryhmien väkivallan lisääntymisen takia Pakistanissa; ottaa huomioon, että tietojen mukaan myös yli 10 000 hindua on paennut provinssista, koska kolmen viime vuoden aikana kidnappaukset lunnaiden toivossa ovat muuttuneet jokapäiväisiksi;

J.  ottaa huomioon, että Pakistanin jumalanpilkkalakien vuoksi uskonnollisten vähemmistöjen on vaarallista ilmaista itseään vapaasti tai harjoittaa avoimesti uskonnollista toimintaa; ottaa huomioon, että useiden vuosien ajan näiden lakien soveltaminen on herättänyt maailmanlaajuista huolta, sillä usein syytteiden taustalla on välien selvittely, taloudellinen voitto tai uskonnollinen suvaitsemattomuus ja ne vahvistavat vigilantismia, joka antaa väkijoukoille mahdollisuuden häirintään ja hyökkäyksiin; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeuselimet ovat pyytäneet Pakistania kumoamaan jumalanpilkkalait tai vähintäänkin ottamaan välittömästi käyttöön suojamekanismeja, joilla estetään lain väärinkäyttö usein vähemmistöyhteisöihin kuuluvien kansalaisten vainoamiseen;

K.  ottaa huomioon, että yksin vuonna 2013 raportoitiin sadoista kunniamurhista; ottaa huomioon, että ne edustavat vain kaikkein näkyvintä naisiin kohdistuvan väkivallan muotoa ja että perheväkivalta ja pakkoavioliitot ovat edelleen erittäin yleisiä;

L.  ottaa huomioon, että Pakistanilla on tärkeä rooli vakauden lujittajana Etelä-Aasiassa ja että siksi sen olisi näytettävä esimerkkiä oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni myönsi äskettäin Pakistanille GSP+-aseman, jonka ehtona on asiaankuuluvien ihmisoikeussopimusten täytäntöönpano;

1.  on syvästi huolissaan väestöryhmien välisen väkivallan voimakkaasta lisääntymisestä ja vähemmistöihin kohdistuvasta uskonnollisesta suvaitsemattomuudesta sekä hyökkäyksistä uskonnonharjoituspaikkoihin, myös kristillisiin kirkkoihin, ja naisten jatkuvasta alistamisesta Pakistanissa;

2.  on huolissaan vaikutuksista, joita tällaisella väkivallalla on Pakistanin koko yhteiskunnan tulevaan kehitykseen, kun otetaan huomioon maan edessä olevat sosiaalis-taloudelliset haasteet; korostaa, että turvallisuuden parantuminen on Pakistanin kaikkien asukkaiden etu pitkällä aikavälillä;

3.  on syvästi huolissaan siitä, että kiistellyt jumalanpilkkalait antavat mahdollisuuden väärinkäyttöön, joka saattaa kohdistua kaikkia uskontoja edustaviin ihmisiin Pakistanissa; on erityisen huolissaan siitä, että jumalanpilkkalakeja, joita edesmennyt ministeri Shahbaz Bhatti ja edesmennyt kuvernööri Salman Taseer julkisesti vastustivat, käytetään yhä enenevässä määrin Pakistanin kristittyjä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä vastaan;

4.  muistuttaa Pakistanin viranomaisia heidän kansainvälisen oikeuden mukaisista velvoitteistaan kunnioittaa sananvapautta sekä ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksen vapautta; kehottaa Pakistanin viranomaisia vapauttamaan vangit, jotka on tuomittu jumalanpilkan perusteella, ja kumoamaan kuolemanrangaistukset vetoomustuomioistuimessa; kehottaa Pakistanin viranomaisia turvaamaan tuomioistuimien riippumattomuuden, oikeusvaltion periaatteen noudattamisen ja asianmukaiset oikeudenkäynnit oikeudenkäyntimenettelyjä koskevien kansainvälisten normien mukaisesti; kehottaa Pakistanin viranomaisia myös antamaan riittävää suojaa kaikille jumalanpilkkaoikeudenkäyntien osapuolille, myös suojaamaan tuomareita ulkoiselta painostukselta, suojelemaan syytettyjä ja heidän perheitään ja yhteisöjään joukkoväkivallalta sekä tarjoamaan apua niille, jotka on vapautettu syytteistä, mutta eivät voi palata lähtöpaikkaansa;

5.  tuomitsee jyrkästi kuolemanrangaistuksen käytön kaikissa olosuhteissa; kehottaa Pakistanin hallitusta pikaisesti siirtymään tilanteesta, jossa kuolemanrangaistusten täytäntöönpano on keskeytetty, kuolemanrangaistuksen todelliseen poistamiseen;

6.  kehottaa Pakistanin hallitusta tarkistamaan perusteellisesti jumalanpilkkalakeja ja niiden nykyistä soveltamista – sellaisina kuin ne ovat rikoslain osastossa 295 ja 298 – väitettyyn jumalanpilkkaan erityisesti viimeaikaisten kuolemantuomioiden valossa; kehottaa hallitusta vastustamaan uskonnollisten ryhmien ja eräiden poliittiseen oppositioon kuuluvien voimien harjoittamaa painostusta näiden lakien säilyttämiseksi;

7.  kehottaa hallitusta nopeuttamaan madrassa-koulujen uudistamista ottamalla käyttöön kansainvälisten normien mukaisen perusopetusohjelman ja kehottaa erityisesti poistamaan vihamateriaalin opetusohjelmista ja ottamaan perusopetusohjelmaan yhteisöjen ja uskontojen suvaitsemista koskevaa opetusta; kehottaa komissiota seuraamaan, miten aiempia vaatimuksia EU:n rahoittamien vihapuhetta sisältävien koulukirjojen tarkistamisesta on noudatettu;

8.  kehottaa Pakistanin hallitusta ja parlamenttia toteuttamaan pikaisesti virallisen oikeusjärjestelmän uudistuksen, jotta voidaan vähentää turvautumista epävirallisiin rakenteisiin, kuten jirga-neuvostoihin ja panchayat-kokouksiin, sekä merkittävästi lisäämään oikeuslaitoksen rahoitusta ja henkilöresursseja varsinkin alioikeuksien tasolla;

9.  tuomitsee voimakkaasti kaikenlaisen väkivallan uskonnollisia yhteisöjä vastaan sekä kaikenlaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden; kehottaa Pakistanin hallitusta suojelemaan uskonnollisesti motivoidun joukkoväkivallan uhreja erityisesti kieltämällä julkisen vihapuheen ja kehottaa kaikkia pakistanilaisia tekemään yhteistyötä suvaitsevuuden ja keskinäisen ymmärtämisen edistämiseksi ja varmistamiseksi; kehottaa Pakistanin viranomaisia asettamaan syytteeseen ne, jotka ovat syyllistyneet yllyttämiseen ja vääriin jumalanpilkkasyytöksiin;

10.  muistuttaa, että Pakistanin perustuslaki takaa uskonvapauden ja vähemmistöjen oikeudet; pitää tervetulleina toimenpiteitä, jotka Pakistanin hallitus on toteuttanut uskonnollisten vähemmistöjen eduksi marraskuusta 2008 lähtien, kuten viiden prosentin kiintiöt vähemmistöille liittovaltion työpaikoissa, muiden kuin muslimien juhlapyhien tunnustaminen ja kansallisten vähemmistöjen päivän julistaminen;

11.  kehottaa Pakistanin hallitusta kuitenkin lisäämään toimiaan uskontojen välisen paremman ymmärtämisen edistämiseksi ja käsittelemään yhteiskunnan toimijoiden uskonnollista vihamielisyyttä sekä torjumaan uskonnollista suvaitsemattomuutta, väkivaltaa ja pelottelua sekä toteuttamaan toimia havaittavaa rankaisemattomuutta vastaan;

12.  on erittäin huolissaan vähemmistöihin kuuluvien naisten ja tyttöjen ahdingosta, sillä he joutuvat usein kärsimään kaksin verroin erityisesti pakkokäännyttämisen ja kohdennetun seksuaalisen väkivallan takia; kehottaa Pakistanin viranomaisia parantamaan suojelua, syytetoimia ja korjaavia toimia;

13.  korostaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus ovat ihmisten perusoikeuksia; ilmaiseen huolestumisensa Pakistanin viimeaikaiseen taipumukseen rajoittaa ajattelun- ja sananvapautta sekä tiedon vapautta estämällä ja valvomalla usein käytettyjä internet-palveluja; kehottaa hallitusta lopettamaan internetin sensuroinnin ja tarkistamaan luonnosta terrorisminvastaiseksi laiksi ja luonnosta kansalaisjärjestölaiksi, joilla rajoitettaisiin rajusti kansalaisjärjestöjen riippumattomuutta ja toimintavapautta ja jotka voisivat johtaa kansainvälisten kansalaisjärjestöjen työn loppumiseen Pakistanissa;

14.  korostaa, että Pakistanilla on tärkeä rooli koko alueen vakauden edistäjänä; kannustaa Pakistania toimimaan rakentavassa roolissa Afganistanin turvallisuuden edistämiseksi ja kehottaa siksi Pakistanin hallitusta lujittamaan ihmisten perusoikeuksien kunnioittamista omassa maassaan ja koko alueella;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksia käsittelevälle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä Pakistanin hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0208.
(2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0422.
(3) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 179.
(4) EUVL C 136 E, 11.5.2012, s. 53.
(5) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 147.
(6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0575.
(7) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/EN/foraff/135946.pdf


Syyria: tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen tilanne
PDF 127kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 Syyriasta ja tiettyjen haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen tilanteesta (2014/2695(RSP))
P7_TA(2014)0461RC-B7-0387/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 6. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Syyrian tilanteesta(1),

–  ottaa huomioon Syyriasta 14. huhtikuuta 2014 ja 20. tammikuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausumat, jotka tämä antoi 15. maaliskuuta 2014 Syyrian kansannousun kolmannesta vuosipäivästä ja 8. huhtikuuta 2014 isä van der Lugtin tappamisesta Homsissa, Syyriassa,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuodelta 1966,

–  ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

–  ottaa huomioon 22. helmikuuta 2014 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2139,

–  ottaa huomioon Syyrian arabitasavallan tilannetta käsittelevän riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission 12. helmikuuta 2014 julkaiseman raportin,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin tiedottajan 7. huhtikuuta 2014 antaman julkilausuman Syyriasta,

–  ottaa huomioon YK:n humanitaaristen asioiden alipääsihteerin ja humanitaarisen avun koordinaattorin Valerie Amosin 28. maaliskuuta 2014 antaman julkilausuman Syyriasta,

–  ottaa huomioon vuonna 1950 tehdyn Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan vuodelta 2000,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että Syyriassa jatkuva väkivaltainen konflikti on johtanut humanitaariseen katastrofiin, jollaista ei ole lähihistoriassa nähty ja jossa on kuollut yli 150 000 ihmistä, joista suurin osa on ollut siviilejä, ja jonka aikana yli 6,5 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotimaansa sisällä ja yli 2,6 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään pakolaisiksi pääasiassa Libanoniin, Turkkiin, Jordaniaan, Irakiin ja Egyptiin; panee merkille, että tässä kriisissä etniset ja uskonnolliset vähemmistöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa;

B.  panee merkille, että Syyrian väestö on koostunut perinteisesti monista erilaisista etnisistä ja uskonnollisista yhteistöistä, joihin on kuulunut myös arabeja, aramealaisia, armenialaisia, assyrialaisia, kirgiisejä, kurdeja, turkmenialaisia sekä muslimeja, kristittyjä ja druuseja, sekä muista ryhmistä; huomauttaa, että uskonnollisista ja etnisistä yhteisöistä yksikään ei ole säästynyt kolme vuotta jatkuneelta konfliktilta, joka on saamassa yhä enemmän uskontokuntien välisen konfliktin piirteitä;

C.  huomauttaa, että kyseiset yhteisöt ovat aina olleet osa Syyrian yhteiskuntaa ja antaneet oman panoksensa sen kehitykseen ja edistykseen esimerkiksi toimimalla koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin aloilla; katsoo tämän vuoksi, että kyseisillä yhteisöillä on merkittävä tehtävä Syyrian demokratiakehityksessä, ja niiden on oltava edustettuina maan tulevaisuudesta mahdollisesti järjestettävissä kuulemisissa ja mahdollisessa sovintoprosessissa;

D.  panee merkille, että aina viime aikoihin asti nämä yhteisöt olivat pyrkineet pysymään konfliktissa puolueettomina, sillä vaikka monet niistä myöntävätkin Syyrian valtiojärjestelmän muutoksentarpeen, ne pelkäävät, että jos hallitus kaatuu, ne joutuvat joko islamilaisen valtion perustamista ajavien sunnalaisten jihadistikapinallisten tai muiden ryhmien silmätikuiksi;

E.  panee merkille, että Assadin hallinto on omana selviytymisstrategianaan tarkoituksella lietsonut uskontokuntien vastakkainasettelua ja pahentanut pinnan alla kyteviä ja suurelta osin tukahdutettuja yhteisöjen välisiä jännitteitä; panee merkille, että ääri-islamilaisten ja jihadistien lisääntyvä läsnäolo ja soluttautuminen konfliktien kaikkien osapuolten joukkoihin on aiheuttanut oikeutettuja huolenaiheita maan vähemmistöjen keskuudessa; huomauttaa, että sunnien ja šiialaisten erimielisyydet Syyriassa vaikuttavat yhteisöjen välisiin suhteisiin myös naapurimaissa;

F.  ottaa huomioon, että hollantilainen jesuiitta, isä Frans van der Lugt, joka oli asunut Syyriassa kymmeniä vuosia ja joka tunnettiin siitä, että hän ei suostunut lähtemään piiritetystä Homsin kaupungista, pahoinpideltiin ja ammuttiin kuoliaaksi 7. huhtikuuta 2014; ottaa huomioon, että YK:n pääsihteeri on tuominnut tämän epäinhimillisen väkivallanteon, joka kohdistui Syyrian kansaa piirityksen ja kasvavien vaikeuksien aikana puolustaneeseen mieheen; ottaa huomioon, että muut kristityt ovat edelleen luostarissa, jossa isä van der Lugt tapettiin, ja kansainvälinen yhteisö on huolissaan piiritetyssä Homsin kaupungissa edelleen loukussa olevien monien siviilien turvallisuudesta;

G.  ottaa huomioon, että isä Paolo Dall’Oglio on ollut kateissa heinäkuusta 2013 lähtien ja aseistetut miehet sieppasivat ortodoksisen kirkon piispan Boulos Yazigin ja assyrialaisen kirkon piispan John Ibrahimin huhtikuussa 2013 miehiä kuljettaneesta autosta pohjoisessa sijaitsevan Aleppon kaupungin ulkopuolella; huomauttaa, että miesten kohtalosta ei edelleenkään ole tietoa;

H.  panee merkille, että taistelut hallituksen joukkojen ja kapinallisten, joihin kuuluu myös al‑Qaidaa lähellä olevia tahoja, välillä maaliskuun lopussa 2014 johtivat siihen, että suurin osa Syyrian ja Turkin rajalla sijaitsevan Kassabin armenialaiskaupungin väestöstä evakuoitiin; panee merkille, että kyseisten taistelujen vaatimien uhrien määristä on liikkeellä eriäviä tietoja;

I.  ottaa huomioon, että Syyriasta saatujen viimeisimpien tietojen mukaan al-Qaidaa lähellä olevan Al-Nusran rintaman kapinalliset ovat vallanneet useita kristittyjen ja kurdien asuttamia kyliä Turkin rajalla, esimerkiksi Ayn al-Arabin / Kobanen kurdikaupungin;

J.  toteaa, että palestiinalaispakolaiset ovat edelleen erityisen haavoittuva ryhmä Syyrian kriisissä; ottaa huomioon, että monet heistä asuvat piiritetyillä alueilla, erityisesti Jarmukin leirillä, joka on jatkuvasti hallituksen joukkojen ja monien aseistettujen joukkojen raskaiden hyökkäysten kohteena, ja panee merkille, että hyökkäysten vuoksi 18 000 alueella majailevaa palestiinalaista joutuu kärsimään epäinhimillisellä tavalla; huomauttaa, että lähes kaikki Syyriassa olevat 540 000 palestiinalaispakolaista ovat tänä päivänä avun varassa ja yli puolet heistä on joutunut siirtymään kotimaansa sisällä, ja ottaa huomioon, että palestiinalaispakolaisilla on vastassaan suuria esteitä ja yhä tiukempia rajoituksia, jos he yrittävät paeta Egyptiin, Jordaniaan tai Libanoniin;

K.  panee merkille, että naisiin ja lapsiin kohdistuu jatkuvasti väkivallantekoja, seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä ja heiltä puuttuu perushyödykkeitä ja ‑palveluja Syyriassa jatkuvan konfliktin seurauksena; huomauttaa, että Syyrian pakolaisista suhteettoman suuri määrä on naisia ja lapsia; toteaa, että vuodesta 2011 alkaen lähes 3 miljoonaa lasta on keskeyttänyt koulunkäynnin Syyriassa ja että vähintään 500 000:ta pakolaiseksi rekisteröityä lasta ei ole ilmoitettu naapurimaiden kouluihin;

L.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajat, intellektuellit, uskonnolliset johtajat, toimittajat ja kansalaisaktivistit joutuvat jatkuvasti Syyrian väkivaltaisen kriisin uhreiksi; panee merkille, että vuoden 2011 Saharov-palkinnon saajaa Razan Zaitounehia, joka siepattiin yhdessä aviomiehensä ja kahden muun ihmisoikeusaktivistin kanssa yli neljä kuukautta sitten Doumassa, pidetään edelleen tuntemattomassa paikassa;

M.  katsoo, että poliittisilla ja uskonnollisilla johtajilla on kaikilla tasoilla velvollisuus torjua ääriliikkeitä ja terrorismia ja edistää keskinäistä kunnioitusta yksittäisten ihmisten sekä uskonnollisten ja etnisten ryhmien keskuudessa;

N.  huomauttaa, että kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuslainsäädäntö kieltävät iskujen suuntaamisen yksittäisiin henkilöihin tai ryhmiin uskonnollisen tai etnisen identiteetin perusteella samoin kuin vihamielisyyksiin osallistumattomiin siviileihin kohdistuvat iskut; panee merkille, että tällaiset toimet ovat sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan; huomauttaa, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2139 korostettiin, että rankaisematta jättäminen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista ja ihmisoikeusloukkauksista on saatava loppumaan, ja vahvistettiin, että kyseisiin loukkauksiin Syyriassa syyllistyneet tai niistä muulla tavalla vastuussa olevat henkilöt on tuotava oikeuden eteen;

1.  ilmaisee suuren tyrmistyksensä inhimillisen kärsimyksen ja ihmishenkien menetysten ennennäkemättömän suuresta määrästä ja ilmaisee myötätuntonsa kaikkien niiden viattomien uhrien omaisille, jotka Syyrian konflikti on vaatinut; tuomitsee jyrkästi ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, joihin Assadin hallinto ja hallitusta kannattavat miliisit ovat syyllistyneet; tuomitsee kaikki ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, joihin hallintoa vastustavat aseelliset ryhmittymät ovat syyllistyneet; tuomitsee jyrkästi yhä lisääntyvät terrori-iskut, joihin äärijärjestöt ja ääriliikkeitä kannattavat yksityishenkilöt ovat syyllistyneet Syyriassa;

2.  on vakuuttunut siitä, että Syyrian nykyisen kriisin kestävä ratkaisu voidaan saavuttaa ainoastaan syyrialaisten johtaman osallistavan poliittisen prosessin kautta ja kansainvälisen yhteisön tuella; pitää valitettavana, että rauhanneuvottelut kariutuvat tällä hetkellä hallinnon vastustukseen, ja vaatii painokkaasti kaikkia osapuolia ja kansainvälistä yhteisöä tekemään kaikkensa uusien neuvottelujen käynnistämiseksi, jotta kansanmurha saataisiin loppumaan; korostaa, että Syyrian yhteiskunnan kaikkien osien, myös etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen, on tärkeää osallistua ja antaa panoksensa tähän prosessiin, ja painottaa, että vähemmistöillä on ratkaiseva merkitys maan kulttuurien, etnisten ryhmien ja uskontojen rinnakkaiselon perinteen säilyttämisessä, jotta Syyrian tuleville sukupolville voidaan luoda vireä yhteiskunta;

3.  toistaa, että vähemmistöjen oikeudet ovat erottamaton osa ihmisen muiden perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, ja mainitsee näistä erityisesti oikeuden vapauteen, turvallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä ilmaisunvapauden;

4.  tuomitsee voimakkaasti viimeaikaiset hyökkäykset, jotka ovat kohdistuneet tiettyihin Syyrian uskonnollisiin ja etnisiin yhteisöihin, erityisesti kristittyihin, armenialaisiin ja kurdeihin, ja kehottaa kaikkia osapuolia lopettamaan kaikki toimet, joilla lietsotaan etnisten ryhmien ja uskontokuntien välisiä konflikteja; korostaa, että kaikilla konfliktissa mukana olevilla toimijoilla on velvollisuus suojella maan kaikkia eri vähemmistöjä; on kuitenkin tietoinen siitä, että tiettyihin haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin kohdistuvat iskut ovat vain yksi osa Syyrian sisällissotaa;

5.  tuomitsee mahdollisimman ankarasti isä Frans van der Lugtin tappamisen, joka oli epäinhimillinen väkivallanteko Syyrian kansaa piirityksen ja kasvavien vaikeuksien aikana puolustanutta miestä kohtaan; osoittaa kunnioitusta isä Frans van der Lugtin tekemää työtä kohtaan ja panee merkille, että työ ulottui piiritettyä Homsin kaupunkia pidemmälle ja auttaa edelleen tuhansia siviilejä heidän jokapäiväisen elämänsä tarpeissa;

6.  kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia noudattamaan tarkasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kehottaa suojelemaan kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia yhteisöjä muun muassa siten, että humanitaarisille järjestöille taataan pääsy alueelle ja puretaan kaikkien sellaisten alueiden piiritykset, joilla on ihmisiä, Homsin vanhakaupunki mukaan luettuna; toistaa kehotuksensa turva-alueiden perustamisesta Turkin ja Syyrian raja-alueille ja mahdollisesti Syyriaan sekä kehottaa kansainvälistä yhteisöä perustamaan humanitaarisia käytäviä;

7.  tuomitsee Kassabin armenialaiskaupunkiin tehdyn hyökkäyksen; tukee kaikkia paikallisen tason toimia uskontokuntien välisen väkivallan välttämiseksi ja torjumiseksi kapinallisten valtaamilla alueilla sekä alueilla, joilla kurdit ovat enemmistönä; kehottaa Syyrian nykyistä ja tulevaa hallintoa huolehtimaan luotettavasti ja tehokkaasti maan haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen suojelusta sekä varmistamaan, että haavoittuviin yhteisöihin kuuluvat ihmiset pääsevät palaamaan koteihinsa turvallisesti, samoin kuin varmistamaan, että hyökkäyksiin syyllistyneet tuodaan oikeuden eteen ja tuomitaan asianmukaisissa oikeudenkäynneissä;

8.  kehottaa jälleen kiinnittämään erityistä huomiota palestiinalaispakolaisten haavoittuvaan tilanteeseen Syyriassa ja erityisesti Jarmukin leirillä elävien palestiinalaisten epäinhimillisiin elinoloihin; toistaa kaikille konfliktin osapuolille esittämänsä pyynnön, että YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle ja muille kansainvälisille avustusjärjestöille taataan esteetön pääsy kyseiselle leirille ja muille miehitetyille alueille Syyriassa, jotta paikallisväestön äärimmäistä kärsimystä voitaisiin lievittää; antaa tunnustusta YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön Syyriassa tekemästä työstä ja kehottaa antamaan sen toiminnalle enemmän kansainvälistä tukea;

9.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja EU:ta kiinnittämään erityistä huomiota naisten ja lasten kärsimykseen ja tarpeisiin Syyrian kriisissä; kehottaa noudattamaan nollatoleranssia, kun on kyse erityisesti lasten tappamisesta ja kaappaamisesta ja lapsisotilaiden värväämisestä, ja kehottaa lisäämään valmiuksia tarjota humanitaarista apua traumoista kärsiville uhreille;

10.  muistuttaa, että on äärimmäisen tärkeää vapauttaa kaikki poliittiset vangit, kansalaisaktivistit, humanitaariset avustustyöntekijät, uskonnolliset johtajat (myös isä Paolo Dall’Oglio, ortodoksisen kirkon piispa Boulos Yazigi ja assyrialaisen kirkon piispa John Ibrahim), toimittajat ja valokuvaajat, joita hallituksen joukot tai kapinalliset pitävät vangittuina, ja taata riippumattomille tarkkailijoille pääsy kaikkiin pidätyspaikkoihin; kehottaa jälleen kerran EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta vuoden 2011 Saharov-palkinnon saaja Razan Zeitouneh ja kaikki muut Syyrian ihmisoikeusaktivistit, myös internetaktivisti Bassel Safadi Khartabil, saadaan vapautettua;

11.  on edelleen vakuuttunut siitä, että kestävän rauhan aikaansaaminen Syyriaan edellyttää, että konfliktin aikana rikoksiin, myös uskonnollisin ja eettisin perustein tehtyihin rikoksiin, syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan; esittää uudelleen kehotuksensa, että Syyrian tilanne otetaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi, ja tukee kaikkia tämänsuuntaisia aloitteita; antaa tunnustusta työstä, jota Syyrian arabitasavallan tilannetta käsittelevä riippumaton kansainvälinen tutkintakomissio ja muut kansainväliset toimijat ovat tehneet kerätessään ja säilyttäessään suuren määrän todisteita vakavista rikoksista, joita hallinto ja jotkin kapinallisryhmät ovat tehneet Syyriassa, ja kehottaa toimiin syyllisten saattamiseksi oikeuden eteen;

12.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, miten Syyrian hajoaminen vaikuttaa alueen ja erityisesti Libanonin ja Irakin vakauteen ja turvallisuuteen; on syvästi huolissaan syyrialaispakolaisten suuresta määrästä naapurimaissa ja erityisesti Libanonissa, jossa pakolaisten määrä on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noussut yli miljoonan, ja panee merkille, että tämä luku ei sisällä niitä kymmeniä tuhansia henkilöitä, jotka eivät ole rekisteröityneet järjestölle, ja toteaa, että Syyriasta pakenee Libanoniin joka viikko 12 000 ihmistä; on erittäin huolissaan myös Jordaniaan, Turkkiin, Irakiin ja Egyptiin suuntautuvasta jatkuvasta pakolaisvirrasta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltiota jatkamaan merkittävän humanitaarisen avun antamista Syyrian konfliktista kärsiville ihmisille;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ja Arabiliiton Syyrian erityislähettiläälle, Egyptin hallitukselle ja parlamentille, Irakin hallitukselle ja parlamentille, Jordanian hallitukselle ja parlamentille, Libanonin hallitukselle ja parlamentille, Turkin hallitukselle ja parlamentille, Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston pääsihteerille ja Syyrian konfliktin kaikille osapuolille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0099.


Pohjois-Korean tilanne
PDF 118kWORD 44k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. huhtikuuta 2014 Pohjois-Korean (Korean demokraattisen kansantasavallan) tilanteesta (2014/2696(RSP))
P7_TA(2014)0462RC-B7-0388/2014

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen, joiden kaikkien sopimuspuoli Korean demokraattinen kansantasavalta on,

–  ottaa huomioon vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseuhasta ja ihmisoikeustilanteesta(1), 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman pohjoiskorealaisten pakolaisten tilanteesta(2) ja 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Pohjois-Koreasta(3),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin tiedottajan 19. elokuuta 2013 antaman lausunnon äskettäisistä Koreoiden välisistä sopimuksista ja 5. kesäkuuta 2013 antaman lausunnon yhdeksän pohjoiskorealaisen karkottamisesta Laosista sekä Catherine Ashtonin 13. maaliskuuta 2013 antaman julkilausuman Pohjois-Korean ydinaseuhasta ja ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon Korean demokraattisen kansantasavallan 13. maaliskuuta 2013 antaman julistuksen, jonka mukaan se on kumonnut vuonna 1953 tehdyn aselevon ja katsoo ettei Pohjois- ja Etelä-Korean tekemä hyökkäämättömyyssopimus rajoita sen toimintavapautta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 26. maaliskuuta 2014 ja 21. maaliskuuta 2013 antamat päätöslauselmat sekä YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 2013 antaman päätöslauselman ihmisoikeustilanteesta Korean demokraattisessa kansantasavallassa,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 21. maaliskuuta 2013 Korean demokraattiseen kansantasavaltaan perustaman ihmisoikeuksien tutkintakomitean,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että YK:n tutkintakomitea tutki Pohjois-Koreassa tapahtuneet järjestelmälliset, laajalle levinneet ja vakavat ihmisoikeuksien loukkaukset ja julkaisi niitä koskevan raportin 7. helmikuuta 2014;

B.  toteaa, että tutkintakomitean käyttämät ammattimaiset, perusteelliset ja osallistavat työskentelymenetelmät voivat toimia esimerkkinä tuleville YK:n ihmisoikeusneuvoston toimeksi antamille tietojenkeräystehtäville tapauksissa, joissa hallitukset kieltäytyvät kaikesta yhteistyöstä, kuten Korean demokraattinen kansantasavalta on tehnyt;

C.  ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti kieltäytyvänsä täydellisesti hyväksymästä tutkintakomiteaa ja jättävänsä sen täysin huomiotta ja että Korean demokraattinen kansantasavalta kielsi tutkintakomitealta pääsyn maahan eikä tehnyt minkäänlaista yhteistyötä; ottaa huomioon, ettei Korean demokraattisen kansantasavallan johto ole tehnyt yhteistyötä YK:n kanssa ja että se on torjunut kaikki YK:n ihmisoikeusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat Pohjois-Korean ihmisoikeuksista; ottaa huomioon, ettei Pohjois-Korea ole tehnyt yhteistyötä maan ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan kanssa ja että se on torjunut kaiken YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tarjoaman avun;

D.  ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta keskeytti EU:n ja Korean demokraattisen kansantasavallan välisen ihmisoikeusvuoropuhelun vuonna 2003;

E.  ottaa huomioon, että tutkintakomitea on päätynyt johtopäätökseen, että Korean demokraattisessa kansantasavallassa tapahtuu järjestelmällisiä, laajalle levinneitä ja vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia ja että todetut rikokset ovat monissa tapauksissa valtion politiikkaan perustuvia ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia, joiden kaltaisia ei nykyisin tehdä muualla maailmassa;

F.  toteaa, että näihin ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin sisältyy tappamista, murhia, orjuuttamista, kidutusta, vangitsemisia, raiskauksia, pakkoabortteja ja muuta seksuaalista väkivaltaa, poliittisiin ja uskonnollisiin syihin tai rotuun tai sukupuoleen perustuvaa vainoa, väestön pakkosiirtoa, tahdonvastaisia katoamisia sekä epäinhimillistä toimintaa, jolla tietoisesti aiheutetaan pitkäaikaista nälkiintymistä ja nälkäkuolemia; toteaa, että nämä ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset jatkuvat Korean demokraattisessa kansantasavallassa, koska maan politiikka, instituutiot ja rankaisemattomuuden malli säilyvät entisellään;

G.  toteaa, että tutkintakomitean raportissa päädytään johtopäätökseen, että vankileirien sadoille tuhansille vangeille aikaisemmin ja nykyisin tehdyt sanoinkuvaamattomat julmuudet muistuttavat totalitaaristen valtioiden 1900-luvulla perustamilla leireillä tehtyjä hirmutekoja;

H.  ottaa huomioon, että raportin mukaan Korean demokraattinen kansantasavalta haluaa kontrolloida täydellisesti kaikkea kansalaistensa elämää ja haluaa ehdottoman yksinoikeuden tietoon sekä maan sisällä ja sen ulkopuolella tapahtuvaa liikkumista ja yhteiskunnallista elämää koskeviin päätöksiin (Songbun-luokkajärjestelmä);

I.  toteaa, että Pohjois-Korean hallitus on jopa ulottanut painostustoimensa maan rajojen yli ja järjestelmällisesti kaapannut ihmisiä sekä kieltänyt kotimaahan paluun yli 200 000:lta toisessa maassa asuvalta henkilöltä, joista moni on myöhemmin kadonnut tahdonvastaisesti;

J.  ottaa huomioon, että naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta on yleistä ja että siihen sisältyy julkisia selkäsaunoja ja viranomaisten naisiin kohdistamaa seksuaalista väkivaltaa; ottaa huomioon, että naiset ovat alttiina ihmiskaupalle ja pakotetulle seksityölle;

1.  panee erityisen huolestuneena merkille YK:n tutkintakomitean havainnot ja kannattaa sen suosituksia;

2.  toistaa tuomitsevansa jyrkästi Korean demokraattisen kansantasavallan nykyisten ja aikaisempien ylimpien johtajien ja viranomaisten vuosikymmeniä järjestelmällisesti harjoittaman sorron ja kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa välittömästi lopettamaan sen omiin kansalaisiin kohdistuvat vakavat, laajalle levinneet ja järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset;

3.  korostaa, että mainittuja ihmisoikeusloukkauksia, joista monet ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, on aivan liian pitkään tehty kansainvälisen yhteisön seuratessa niitä sivusta, ja vetoaa EU:n jäsenvaltioihin ja kaikkiin YK:n yleiskokouksen jäsenmaihin, että ne asettaisivat Pohjois-Korean kansan kärsimykset poliittisen asialistan kärkeen ja varmistaisivat, että tutkintakomitean suositusten pohjalta ryhdytään jatkotoimiin;

4.  on vakuuttunut siitä, että kansainvälisen yhteisön on aika toteuttaa konkreettisia toimia rikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuuden lopettamiseksi; vaatii, että Korean demokraattisessa kansantasavallassa tehdyistä ihmisyyden vastaisista rikoksista eniten vastuussa olevat henkilöt asetetaan vastuuseen teoistaan, saatetaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen ja että heille määrätään kohdennettuja seuraamuksia;

5.  pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että tutkintakomitean suositusten täytäntöönpano säilyy ihmisoikeusvuoropuhelujen ja muiden kolmansien maiden kanssa pidettävien kokousten, erityisesti Venäjän ja Kiinan kanssa käytävän vuoropuhelun, asialistalla; pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa ja ihmisoikeuksista vastaavaa Euroopan unionin erityisedustajaa lisäksi varmistamaan, että kaikille Euroopan ulkosuhdehallinnon lähettiläille tiedotetaan tutkintakomitean raportista ja että he ymmärtävät, että heidän tehtävänään on varmistaa maailmanlaajuinen tuki YK:n turvallisuusneuvoston toimille tutkintakomitean suositusten mukaisesti;

6.  kehottaa Korean demokraattisen kansantasavallan hallitusta täyttämään ratifioimiinsa ihmisoikeusvälineisiin perustuvat velvoitteensa ja tekemään täysimääräisesti yhteistyötä humanitaaristen järjestöjen, riippumattomien ihmisoikeustarkkailijoiden ja Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta seuraavan YK:n erityisraportoijan kanssa muun muassa tarjoamalla niille pääsyn maahan;

7.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja EU:n jäsenvaltioita keräämään jatkuvasti todisteita ja dokumentaatiota ja auttamaan siten YK:n ihmisoikeusvaltuutettua perustamaan erityisrakenteita, jotta tekijät saadaan vastuuseen rikoksistaan;

8.  kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa lopettamaan välittömästi ja pysyvästi julkiset ja salaiset teloitukset ja lakkauttamaan kuolemanrangaistuksen; kehottaa lisäksi Korean demokraattista kansantasavaltaa lopettamaan oikeuden ulkopuoliset teloitukset, tahdonvastaiset katoamiset ja kollektiivisen rankaisemisen, sulkemaan kaikki vankileirit, vapauttamaan poliittiset vangit ja antamaan kansalaisten matkustaa vapaasti sekä kotimaassa että ulkomaille; kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa sallimaan sananvapauden ja vapaan kansallisen ja kansainvälisen tiedonvälityksen sekä sensuroimattoman pääsyn internetiin kansalaisilleen;

9.  vaatii Korean demokraattisen kansantasavallan hallitusta toimittamaan kaikki tiedot kolmansien maiden kansalaisista, jotka Pohjois-Korean valtion agenttien epäillään kaapanneen viime vuosikymmenien aikana, ja palauttamaan vielä kaapattuina olevat henkilöt kotimaihinsa välittömästi;

10.  on huolestunut erityisesti maan vakavan elintarviketilanteen jatkumisesta ja sen vaikutuksesta väestön taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin; kehottaa komissiota jatkamaan nykyisiä humanitaarisen avun ohjelmia ja ylläpitämään yhteyksiä Korean demokraattiseen kansantasavaltaan sekä varmistamaan humanitaarisen avun turvallisen toimittamisen sen kohderyhmille; kehottaa Korean demokraattisen kansantasavallan viranomaisia varmistamaan, että kaikki kansalaiset saavat tarpeidensa mukaan elintarvikkeita ja humanitaarista apua ja että apua jaetaan humanitaarisia periaatteita noudattaen; kehottaa lisäksi Korean demokraattista kansantasavaltaa investoimaan varojaan kansalaistensa kauheiden elinolojen parantamiseen sen sijaan, että se käyttää niitä asevarustelunsa lisäämiseen ja ydinohjelmiensa kehittämiseen;

11.  kehottaa kaikkia YK:n jäsenmaita ja erityisesti Kiinan kansantasavaltaa auttamaan niitä Pohjois-Korean kansalaisia, jotka ovat onnistuneet pakenemaan maasta, myöntämällä heille oleskeluluvan ja takaamalla heille oikeussuojan sekä omien kansalaistensa nauttimia palveluja vastaavat peruspalvelut sekä ehdottomasti pidättäytymään kaikenlaisesta yhteistyöstä Korean demokraattisen kansantasavallan hallinnon kanssa, kun on kyse Pohjois-Korean kansalaisten luovuttamisesta tai kotimaahan palauttamisesta;

12.  suhtautuu myönteisesti kaikkiin Koreoiden välisiin humanitaarisiin hankkeisiin, kuten erilleen joutuneiden etelä- ja pohjoiskorealaisten perheiden jälleennäkemisiin, jotka voivat konkreettisesti lievittää kansalaisten kärsimystä, ja kehottaa molempien maiden hallituksia tekemään lisää tämäntyyppisiä aloitteita;

13.  kehottaa YK:ta tutkintakomitean ehdotusten mukaisesti kutsumaan koolle Korean sodan osapuolten korkean tason poliittisen konferenssin, jossa pyritään löytämään lopullinen ja rauhanomainen ratkaisu sodan lopettamiseksi sekä laatimaan Helsinki-prosessin mallin mukainen menettely yhteistyön tehostamiseksi;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Korean demokraattisen kansantasavallan hallitukselle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle, YK:n Korean demokraattiseen kansantasavaltaan perustaman ihmisoikeustutkintakomitean jäsenille, erityisraportoija mukaan luettuna, Korean tasavallan hallitukselle ja parlamentille, Venäjän federaation hallitukselle ja parlamentille, Japanin hallitukselle ja parlamentille sekä Kiinan kansantasavallan hallitukselle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0096.
(2) EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 94.
(3) EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 132.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö