Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2779(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0252/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0252/2014

Keskustelut :

PV 25/11/2014 - 5
CRE 25/11/2014 - 5

Äänestykset :

PV 25/11/2014 - 7.7
CRE 25/11/2014 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0060

Hyväksytyt tekstit
PDF 177kWORD 78k
Tiistai 25. marraskuuta 2014 - Strasbourg Lopullinen painos
Eurooppa 2020 -strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
P8_TA(2014)0060B8-0252/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2014 Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista (2014/2779(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi” (COM(2014)0130),

–  ottaa huomioon 20. ja 21. maaliskuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategiasta(1),

–  ottaa huomioon komission 13. marraskuuta 2013 antaman kertomuksen ”Kasvua ja työllisyyttä edistävät sisämarkkinat: selvitys jäsenvaltioissa tapahtuneesta edistyksestä ja jäljellä olevista esteistä – Osa vuoden 2014 kasvuselvitystä” (COM(2013)0785),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista(2),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2014 antamansa päätöslauselman nuorten työllisyydestä(3),

–  ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle esitetyt suulliset kysymykset Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista (O-000076/2014 – B8-0035/2014 ja O‑000077/2014 – B8-0036/2014),

–  ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian yhtenäisessä linjauksessa korostetaan periaatetta, jonka mukaan kaikkien viiden päätavoitteen saavuttaminen on älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edellytys;

B.  toteaa, että sosiaalisten investointien määrä on pidettävä riittävällä tasolla, sillä niiden avulla edistetään kehitystä ja lisätään kasvua, mitä Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennetystä luonteesta huolimatta ei ole otettu riittävästi huomioon muilla politiikanaloilla kuten ei myöskään julkisen talouden vakauttamistoimien sosiaalista vaikutusta;

C.  ottaa huomioon, että EU on vielä kaukana Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä ja köyhyyden vähentämistä koskevien päätavoitteiden saavuttamisesta;

D.  panee merkille, että Eurooppa 2020 -strategian tultua voimaan vuonna 2010 työttömyys on jatkanut kasvuaan tietyissä jäsenvaltioissa ja EU:n 28 jäsenvaltion työttömyysaste on noussut hälyttävälle 10,1 prosentin tasolle vuonna 2014, mikä merkitsee, että unionissa on 24,6 miljoonaa työtöntä, ja myös työssäkäyvien köyhien määrä on kasvussa; korostaa, että kirjatut työttömyysluvut ovat tätäkin synkempiä syrjäisimmillä alueilla, joilla keskimääräinen työttömyysaste on 24 prosenttia ja keskimääräinen nuorisotyöttömyys 51 prosenttia(4);

E.  korostaa, että köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrä on kasvanut kymmenellä miljoonalla vuodesta 2008 ja heitä on nyt yli 122,6 miljoona, mikä merkitsee, että neljäsosa kansalaisista on tässä tilanteessa; toteaa, että jäsenvaltioiden väliset erot ovat myös kasvussa; ottaa huomioon, että keskimääräinen köyhyysriskiaste EU:ssa on 24,8 prosenttia ja vastaava alle 18-vuotiaita lapsia koskeva luku on 28 prosenttia; korostaa, että nämä luvut ovat kasvaneet siitä lähtien kun Eurooppa 2020 ‑strategia tuli voimaan 2010;

F.  panee merkille, että vammaisten henkilöiden köyhyysaste on 70 prosenttia yleistä keskiarvoa korkeampi, mikä johtuu osittain heidän vähäisistä mahdollisuuksistaan saada työpaikka;

G.  toteaa, että vielä on työllistettävä 16 miljoonaa ihmistä, jotta 75 prosentin työllisyystavoite saavutetaan vuonna 2020;

H.  toteaa, että komission tuoreimpien ennusteiden mukaan EU:n työttömyysasteen odotetaan laskevan vain hitusen vuonna 2015 (10,4 prosenttiin);

I.  toteaa, että EU:n korkea työttömyysaste on yhteydessä unionin teollisuus- ja valmistustuotannon perustan kaventumiseen;

J.  toteaa, että uudistusten toteuttamista on jatkettava, jotta kansalaisten työllisyysvaatimukset ja sosiaaliset vaatimukset voidaan täyttää;

K.  toteaa, että työllisyysasteiden väliset erot jäsenvaltioiden ja alueiden välillä kasvavat, mikä johtaa EU:n polarisoitumiseen ytimeksi ja periferiaksi, mikä voi pahentaa sosiaalista epätasapainoa pitkällä aikavälillä;

L.  panee merkille, että SEUT:n 174 artiklassa todetaan, että unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi myös vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla;

M.  ottaa huomioon, että kriisin päihittämiseksi tietyt jäsenvaltiot ovat supistaneet rajusti julkista talouttaan juuri samaan aikaan, kun sosiaalisen suojelun tarve on lisääntynyt työttömyyden kasvun vuoksi; toteaa, että kansallisten sosiaaliturvamäärärahojen riittävyyttä on lisäksi koetellut se, että maksut ovat vähentyneet, kun työpaikkoja on vähennetty rajusti tai palkkoja alennettu tuntuvasti, mikä on heikentänyt vakavasti eurooppalaisen sosiaalisen mallin toimivuutta;

N.  toteaa, että vakavista luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden työllisyysaste on usein alhaisempi ja näillä alueilla myös koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaiset julkiset palvelut ovat hankalammin saatavissa;

O.  toteaa, että kasvava huolenaihe EU:ssa on edelleen nuorisotyöttömyys, joka on noussut hälyttävälle 23,3 prosentin tasolle (EU:n keskiarvo vuonna 2013); toteaa, että yli 40 prosenttia nuorista työntekijöistä työskentelee määräaikaisilla sopimuksilla ja lähes 25 prosenttia tekee osa-aikatyötä;

P.  toteaa, että innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ammatilliseen pätevyyteen ja osaamiseen kohdennettavat julkiset investoinnit vauhdittavat talouskasvua ja tuottavat mittakaavaetuja ja että työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat myös kytköksissä tällaisten investointien puutteeseen;

Q.  panee merkille komission helmikuussa 2013 hyväksymän sosiaalisia investointeja koskevan paketin;

R.  panee merkille, että Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä 13 jäsenvaltiolle on annettu naisten työllisyyden edistämiseen tähtääviä maakohtaisia suosituksia;

S.  toteaa, että naisten työllisyysprosentin kasvu tietyissä maissa johtuu pääasiassa osa-aikatyön lisääntymisestä; toteaa, että kokopäivätyöksi muutettuna naisten työllisyysaste on ainoastaan 53,5 prosenttia EU:ssa; toteaa, että vuonna 2012 osa-aikatyöntekijöistä 32,9 prosenttia oli naisia ja 8,4 prosenttia miehiä;

T.  toteaa, että Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan toimia, joilla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet työttömyyden torjumiseen tähtäävällä toiminnalla, jossa keskitytään erityisesti nuorisoon; korostaa, että Jean-Claude Junckerin lupaama 300 miljardin euron investointipaketti olisi käytettävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä köyhyyden vähentämiseen sekä laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;

U.  ottaa huomioon, että 27. kesäkuuta 2014 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostettiin, että EU:n korkeaa työttömyysaste on kestämätön, ja siksi niissä sovittiin strategisesta ohjelmasta, jossa keskitytään työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseen;

V.  toteaa, että vaikka EU on saavuttamassa tavoitteensa, jotka koskevat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä, koulunkäynnin keskeyttävien määrissä on edelleen suuria eroja jäsenvaltioiden välillä; painottaa, että koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrän vähentämisellä lisätään nuorten työllistymismahdollisuuksia;

W.  toteaa, että tuloerot ovat kasvaneet siten, että vuonna 2012 eniten ansaitseva 20 prosenttia ansaitsi 5,1 kertaa niin paljon kuin vähiten ansaitseva 20 prosenttia, mikä on jälleen osoitus jäsenvaltioiden sisäisistä ja keskinäisistä kasvavista sosiaalisista eroista; korostaa, että voimakas eriarvoistuminen saattaa horjuttaa eurooppalaisten yhteiskuntien vakautta ja siksi sitä on torjuttava hyväksymällä työllisyyden kasvua edistäviä toimenpiteitä, edistämällä suuren yleisön mahdollisuuksia saada tietoa ja luomalla laadukkaita työpaikkoja;

X.  toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikissa yhteyksissä, sekä naisia koskeviin politiikkatoimiin, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä ja köyhyyden vähentämistä koskevat yleistavoitteet ja kuroa umpeen jäljellä olevat sukupuolten väliset erot työllisyydessä ja köyhyysluvuissa;

Y.  toteaa, että demografiset haasteet ja ikääntyvä väestö vaikuttavat myös jatkossa jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin saavuttaa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet;

Z.  toteaa, että komissio on kiinnittänyt huomiota makrotaloudelliseen epätasapainoon sekä jäsenvaltioiden työmarkkinatilanteiden eroihin erityisesti siltä osin kuin ne koskevat nuorisotyöttömyyttä;

AA.  painottaa, että talouskasvun lisääntyminen ei itsessään takaa nykyistä ihmisarvoisempia työpaikkoja taikka köyhyyden tai sosiaalisen eriarvoisuuden vähenemistä; katsoo, että tällaiset tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan tekemällä asianmukaisia valintoja politiikkatoimien suhteen;

AB.  toteaa, että vaikka sosiaali-, työllisyys-, finanssi- ja talouspolitiikka nivoutuvat tiiviisti yhteen, sosiaalisen suojelun komitea, työllisyyskomitea, talouspoliittinen komitea ja talous- ja rahoituskomitea käsittelevät näitä asioita edelleen melko erillään toisistaan, mikä estää yhtenäisen päätöksenteon;

1.  pitää valitettavana, että nykyisissä politiikkatoimissa keskitytään edelleen yksinomaan talouskasvuun ottamatta huomioon osallistavan, oikeuksiin perustuvan ja kestävän tarkastelutavan tarvetta; korostaa, että kasvusta seuraavaa hyötyä on jaettava kaikille yhteiskunnan tasoille, jotta se olisi kestävää;

2.  pitää valitettavana, että eurooppalaisen ohjausjakson aikana tähän mennessä hyväksytyt vuotuiset kasvuselvitykset ja maakohtaiset suositukset eivät ole olleet riittävän yhdenmukaisia Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyyttä, köyhyyden vähentämistä ja koulutusta koskevien tavoitteiden kanssa; pitää valitettavana, että sosiaaliturvajärjestelmiä ei ole otettu huomioon keskeisenä välineenä talouden ja yhteiskunnan vakauttamisessa ja köyhyyden vähentämissä; kehottaa toteuttamaan nykyistä määrätietoisempia toimia EU:n politiikkatoimien ohjaamiseksi ja koordinoimiseksi, jotta voidaan vahvistaa sisämarkkinoita ja torjua näin niiden toimintaa hankaloittavia esteitä ja toisaalta hyötyä niihin liittyvistä mahdollisuuksista edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja luoda työpaikkoja; kehottaa komissiota varmistamaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet asetetaan ensisijaisiksi tavoitteiksi tulevissa maakohtaisissa suosituksissa;

3.  antaa tunnustusta kasvun ulkopuolisia tekijöitä (”Beyond Growth”) koskeville käynnissä oleville toimille, joiden toteuttamisessa Italia näytti esimerkkiä puheenjohtajakaudellaan, ja katsoo, että näillä toimilla myötävaikutetaan Eurooppa 2020 -strategian uudelleen tarkasteluun; palauttaa mieliin kannan, jonka se esitti 8. kesäkuussa 2011 antamassaan päätöslauselmassa aiheesta ”BKT ja muut indikaattorit – Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa”(5);

4.  kehottaa sisällyttämään Eurooppa 2020 -strategiaan vertailuoppimisen pakollisen periaatteen, jota sovelletaan EU:n jäsenvaltioiden politiikkatoimiin ja erityisesti EU:n työmarkkinoihin; tarkentaa tämän merkitsevän sitä, että EU:n parhaita käytäntöjä ja menetelmiä koskevia malleja olisi seurattava tehokkaasti ja niistä olisi pidettävä kirjaa siten, että keskitytään työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseen; tähdentää, että tämän olisi johdettava siihen, että asiaa koskevat kansalliset esimerkit vertaillaan ja asetetaan järjestykseen, jolloin kaikki EU:n jäsenvaltiot voivat tehdä näiden havaintojen pohjalta konkreettisia poliittisia päätöksiä;

5.  kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan nykyistä kunnianhimoisempaa ja konkreettisempaa linjausta niiden muuttaessa EU:n tavoitteita omiksi kansallisen tason tavoitteikseen; kehottaa erityisesti erittelemään työllisyyttä, köyhyyden vähentämistä ja koulutusta koskevat tavoitteet iän ja sukupuolen mukaan vertailemisen helpottamiseksi;

6.  katsoo, että uudelleenteollistamista koskevien tavoitteiden saavuttaminen on erittäin tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta ja että aidon eurooppalaisen teollisuuspolitiikan uudelleen käynnistämisellä voitaisiin edistää kasvua ja luoda uusia laadukkaita työpaikkoja;

7.  kehottaa ottamaan käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin, jota sovelletaan kansallisella tai alueellisella tasolla joustavasti, ja luomaan eurooppalaiseen verkostoon tiiviisti kytkeytyvän tehokkaan työvoimapalvelun; kehottaa myös soveltamaan todellisen elinikäisen oppimisen käsitteitä ja arviointeja, jotta voidaan edistää vanhempien työntekijöiden pätevyyttä;

8.  muistuttaa työmarkkinaosapuolten merkityksestä työmarkkinatoimien yhteydessä ja korostaa, että työmarkkinaosapuolten kuulemisen olisi kuuluttava prosessiin erottamattomasti; kehottaakin neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa 2020 ‑strategian täytäntöönpano onnistuu;

9.  kehottaa luomaan työmarkkinaosapuolten foorumin, jossa työnantajien ja työntekijöiden edut yhdistyvät;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työllisyysasteen paraneminen on seurausta laadukkaiden työpaikkojen määrän lisääntymisestä EU:n taloudessa;

11.  pitää valitettavana, että työllisyyden kasvu on osin seurausta epävarmojen työsuhteiden, kuten ns. nollatuntisopimusten, näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen ja olosuhteiden pakosta tehtävän osa-aikatyön lisääntymisestä; on huolissaan, että tällaisilla työpaikoilla työntekijät eivät voi hankkia kunnon elantoa eivätkä heidän työoikeutensa ole riittäviä;

12.  korostaa, että laadukkaat työpaikat ovat tärkeitä, sillä niiden avulla saadaan enemmän ihmisiä työelämään ja voidaan pidentää työuria, ja toteaa, että tästä syystä niillä on keskeinen merkitys Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteiden saavuttamisessa; katsoo siksi, että työllisyysindikaattoreissa ei pidä keskittyä ainoastaan työllistyvien ihmisten määrään vaan myös työn laatuun, jotta kansallisten työmarkkinoiden tilasta saataisiin perusteellinen kuva;

13.  katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi toimitettava edistymistä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisessa koskevat vuosittaiset kansalliset selvityksensä; kehottaa lisäksi komissiota antamaan vuotuisen edistymiskertomuksen Eurooppa 2020 ‑strategian ja kaikkien yleistavoitteiden täytäntöönpanosta;

14.  pitää myönteisenä, että tämän vuoden jaksolla käytettiin ensi kertaa keskeisiä työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreita sisältävää tulostaulua; kehottaa käyttämään myös lapsiköyhyysasteen, terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja asunnottomuuden kaltaisia lisäindikaattoreita; pyytää lisäämään analyysin jäsenvaltioiden köyhyydessä elävien väestöryhmien tunnuspiirteistä, jotta politiikkatoimet voidaan keskittää nykyistä paremmin; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta käyttämään tulostaulua varhaisvaroitusjärjestelmänä, jotta voidaan laatia sopivia politiikkatoimia;

15.  kehottaa tasapainottamaan strategian rahoitusta ja taloutta koskevia prioriteetteja vankoilla sosiaalisilla prioriteeteilla, jotta voidaan varmistaa sosiaalipoliittisten toimien toteutettavuus; tähdentää, että työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat olisi eurooppalaisessa ohjausjaksossa asetettava tasavertaiseen asemaan makroekonomisten näkökohtien kanssa; kehottaa siksi järjestämään EPSCO- ja ECOFIN-neuvostojen yhteiskokouksia yhtenevän kannan saavuttamiseksi;

16.  katsoo, että laadukkaiden työpaikkojen luomiseen tähtäävään tavoitteeseen (samoin kuin resurssitehokkuuteen) on pyrittävä nykyistä tehokkaammin ja näkyvämmin Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteissa, kuten resurssitehokas Eurooppa, innovaatiounioni ja Euroopan digitaalistrategia, sekä teollisuuspolitiikan lippulaiva-aloitteissa myös siten, että sisällytetään määrällisesti ilmaistavissa olevia työllisyysindikaattoreita asiaankuuluviin tulostauluihin;

17.  katsoo, että tulevissa tarkasteluissa olisi myös tärkeää tehdä tulostauluun sisällytettyjen työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden yhteydessä johdonmukaisesti ero miesten ja naisten välillä;

18.  kehottaa Eurooppa-neuvostoa saattamaan talous- ja rahaliiton uudistuksen pikaisesti päätökseen etenkin tärkeimpien tulevaisuuteen suuntautuvien taloudellisten uudistussuunnitelmien ennakkokoordinoinnin, sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja niihin liittyvien yhteisvastuumenettelyjen kautta; kehottaa tukemaan tällaista koordinointia sosiaalisten vaikutusten ja sukupuolivaikutusten kattavalla etu- ja jälkikäteisarvioinnilla;

19.  palauttaa mieliin, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) mukaan kulut (menetetyt ansiot ja verotulot sekä sosiaalisten tulonsiirtojen aiheuttamat lisämenot), jotka aiheutuvat nuorista, jotka eivät tällä hetkellä ole koulutuksessa eivätkä työelämässä (NEET-nuoret), olivat EU:ssa 153 miljardia euroa vuonna 2011 ja nousivat 162 miljardiin euroon vuonna 2012, ja että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan tarvitaan yhteensä 21 miljardia euroa, jotta euroalueen nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseen voidaan vaikuttaa; katsoo siksi, että unionin rahoitusta tarvitaan lisää Eurooppa 2020 -strategian mukaisen 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen; korostaa, että varojen osoittaminen etupainotteisesti ei ole uutta rahoitusta ja että siihen liittyy riski, että rahoitus keskittyy alkuun, jolloin sitä hyödynnetään vähän, ja että se loppuu kesken, kun käyttö on runsasta, mikä vaikeuttaa hankkeiden tuensaajien työtä paikan päällä ja tekee siitä vaikeammin ennakoitavaa; katsoo myös, että komission olisi annettava jäsenvaltioille ja julkisille työvoimapalveluille kattavia ja tarkkoja suuntaviivoja siitä, soveltuvatko niiden ohjelmat nuorisotyöllisyysaloitteeseen;

20.  katsoo, että jäsenvaltioiden on reagoitava herkemmin työmarkkinoiden tarpeisiin varmistamalla erityisesti tiiviiden yhteyksien luominen koulutusmaailman ja työelämän välille;

21.  kehottaa komissiota mukauttamaan Euroopan sosiaalirahasto ja muut Euroopan rakenne- ja investointirahastot tiiviimmin Eurooppa 2020 -strategian toimintatavoitteisiin, jotta voidaan vahvistaa niiden roolia strategian taloudellisina tukipilareina;

22.  korostaa, että nuorisotakuun täytäntöönpanoa on seurattava, jotta jäsenvaltioita voidaan pitää vastuuvelvollisina niiden sitoumusten suhteen, jotka ne allekirjoittivat nuorisotakuuta koskevan suosituksen yhteydessä;

23.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään nuorten johtajuus-, esimies- ja yrittäjyystaitoja, jotta saavutetaan 75 prosentin työllisyystavoite, jotta uudet yritykset ja startup-yritykset voivat hyötyä uusista markkinoista ja hyödyntää näin kasvupotentiaalinsa ja jotta nuoret voivat ryhtyä työnantajiksi eivätkä ainoastaan työntekijöiksi;

24.  suhtautuu myönteisesti joidenkin jäsenvaltioiden hyväksymiin nuorisotyöllisyysaloiteohjelmiin; painottaa, että kuuden miljardin summa ei riitä EU:n nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseen; kehottaa siksi komissiota ratkaisemaan vuosien 2014–2015 jälkeistä aikaa koskevan rahoituskysymyksen;

25.  pitää myönteisenä komission puheenjohtajaksi valitun Jean-Claude Junckerin lausuntoa kokonaisvaltaisesta investointiohjelmasta työttömyyden torjumiseksi; korostaa, että tarvitaan lisää työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen kohdennettuja lisäinvestointeja (infrastruktuuriin, tutkimukseen ja kehitykseen, vihreisiin työpaikkoihin, innovointiin ja digitaalisten sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseen) Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti, ja tähdentää, että ei pidä keskittyä yksinomaan panoksiin vaan ottaa huomioon myös konkreettiset tulokset; painottaa, että tällaisia investointeja voitaisiin pidemmän aikavälin hyödyn aikaan saamiseksi kohdentaa muodollisiin ja muihin kuin muodollisiin korkealaatuisiin koulutusinfrastruktuureihin sekä esteiden poistamiseen koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden parantamiseksi; kannustaa yhdistämään nämä investoinnit konkreettisiin työllisyystavoitteisiin ja köyhyyden poistamiseen tähtääviin tavoitteisiin, sillä investoinnit esimerkiksi korkealaatuisiin julkisiin palveluihin ovat myös tärkeitä osallistavan yhteiskunnan luomiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan erityisesti huomioon syrjäisimmät alueet, joissa luonnonhaitat, kuten syrjäinen sijainti, maantieteellinen hajanaisuus, haavoittuvat taloudet ja luonnonoloista johtuvat rajoitteet, johtavat väestön korostuneeseen eriarvoisuuteen työnsaanti-, harjoittelu- ja koulutusmahdollisuuksien suhteen; painottaa, että sen vuoksi näillä alueilla tarvitaan investointiohjelmien toteuttamiseen tähtääviä tehostettuja erityisjärjestelmiä, jotta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa ja vapauttaa käyttöön niiden taloudellinen ja sosiaalinen potentiaali;

27.  kehottaa jäsenvaltioita keskittymään sektoreihin, joilla on korkea kasvu- ja työllisyyspotentiaali, kuten vihreään sektoriin, valkoiseen sektoriin ja tieto- ja viestintätekniikan sektoriin;

28.  suosittaa, että työttömyyden torjumiseen tähtäävän uuden investointiohjelman yhteydessä keskitytään nuorisotyöttömyyteen, joka on yksi vakavimmista EU:n ongelmista nykypäivänä; toteaa, että tämän vuoksi olisi annettava lisää määrärahoja Erasmus nuorille yrittäjille ‑ohjelmaan, jotta voitaisiin tukea entistä tehokkaammin nuorten yrittäjyyttä ja nuorten liikkuvuutta tuloksellisena keinona torjua nuorisotyöttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

29.  kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolinäkökohdat käsittävän osan Eurooppa 2020 -strategiaan, jotta voidaan mitata edistystä sukupuolten välisen työllisyyskuilun kuromisessa umpeen ja jotta maakohtaisissa suosituksissa voidaan ottaa huomioon vuotuiseen kasvuselvitykseen sisällytetyt politiikkatoimet;

30.  palauttaa mieliin kehotuksensa panna täytäntöön sosiaalisia investointeja koskeva paketti, kuten kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevia sosiaalisia investointeja koskeva tiedoksianto, suositus aiheesta ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjat: ”Evidence on Demographic and Social Trends”, ”Active Inclusion of People Excluded from the Labour Market”, ”Social services of general interest in the European Union”, ”Long-Term Care in Ageing Societies”, ”Confronting Homelessness in the European Union”, ”Investing in Health” ja ”Social investment through the European Social Fund”;

31.  panee merkille, että eurooppalaisen ohjausjakson aikataulu ja menettelyt ovat kehittyneet sellaisiksi, että parlamentilla ei ole siinä virallista roolia eikä sillä siksi ole riittävästi aikaa käsitellä asiaa ennen Eurooppa-neuvoston kevätkokousta;

32.  kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja byrokratiaa yksityisyrittäjiltä ja mikro- ja pk-yrityksiltä sekä helpottamaan startup-yritysten toimintaehtoja;

33.  korostaa, että verotaakkaa on siirrettävä työstä muihin kestävämpiin verotuksen muotoihin, jotta voidaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

34.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään ja parantamaan työvoiman liikkuvuuteen liittyviä mekanismeja ja erityisesti Eures-portaalia ja julkisia työvoimapalveluita, joiden avulla voidaan edistää yleistä ja nuorten työllisyyttä;

35.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ovat vielä saavuttamatta, ja katsoo, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi otettava käyttöön tehokkaampia toimia nykyisen kuilun kuromiseksi umpeen; kehottaa siksi komissiota käynnistämään julkisen kuulemismenettelyn, jotta eurooppalaista ohjausjaksoa voitaisiin arvioida sen tehokkuuden ja legitimiteetin parantamiseksi osana strategian puolivälitarkastelua ottaen huomioon, että ohjausjaksoprosessin avulla olisi pyrittävä edesauttamaan Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista;

36.  pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto ei käsitellyt köyhyyden vähentämistä koskevaa yleistavoitetta 20.–21. maaliskuuta 2014 pidetyssä alustavassa keskustelussa Eurooppa 2020 -strategian arvioimisesta;

37.  kehottaa komissiota laatimaan strategian, jolla tuetaan jäsenvaltioita asunnottomuuden torjunnassa yhdennettyjen politiikkatoimien ja asianmukaisten sosiaalisten investointien avulla;

38.  korostaa, että EU:ssa koettu eriarvoisuuden lisääntyminen, joka on myös tullut esiin ohjausjakson maakohtaisessa raportoinnissa, on huomattava uhka demokratialle; panee merkille Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja ILO:n varoitukset, joiden mukaan lisääntyvä eriarvoistuminen EU:ssa voi horjuttaa eurooppalaisia yhteiskuntia; palauttaa mieliin kehotuksena nykyistä kunnianhimoisemmista tavoitteista sekä tarkemmista ja puolueettomammista mittaustavoista, jotta voidaan vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä jäsenvaltioissa että niiden välillä, erityisesti kun otetaan huomioon kasvavat sosiaaliset erot;

39.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä, joilla köyhyysriskin ja sosiaalisen syrjäytymisen kasvava suuntaus saadaan käännetyksi laskuun, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian yleistavoite vähentää köyhyysuhan alla elävien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden määrää vähintään 20 miljoonalla;

40.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan heikoimmassa asemassa oleville yhteiskunnan jäsenille pääsyn työmarkkinoille ja mahdollisuuden asianmukaiseen sosiaaliturvaan;

41.  kehottaa komissiota toteuttamaan uusia koulutus- ja innovointipolitiikan alojen konkreettisia toimia, joilla lisätään kasvun sekä eriarvoistumisen torjumisen keskinäistä täydentävyyttä;

42.  kehottaa asettamaan Eurooppa 2020 -strategian puolivälitarkastelun yhteydessä lapsiköyhyyden vähentämiseen tähtäävän alatavoitteen;

43.  kehottaa siksi käyttämään ”köyhyyden” indikaattoreita mittaamaan jäsenvaltioiden köyhyysasteita, jotta syrjäytymisvaarassa olevat on helpompi havaita;

44.  muistuttaa kuitenkin, että köyhyysindikaattorin perusteella ei saada suoraa näyttöä sosiaalisen syrjäytymisen kokemuksista, ja kehottaakin parantamaan koetun sosiaalisen syrjäytymisen mittaamista, jotta voidaan ymmärtää paremmin sosiaalisen syrjäytymisen taustalla olevia syitä ja sitä, millaisia ryhmiä se erityisesti koskee;

45.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden vastuulla ja että EU:n tehtävänä on tukea niiden toimia; katsoo, että prosessin avulla voidaan – vertaisarvioinnin ja parhaiden käytäntöjen vaihdon kautta – tukea jäsenvaltioita tarvittavien rakennemuutosten toteuttamisessa, työmarkkinoiden joustavoittamisessa ja sellaisten toimintaolojen luomisessa, joissa yritykset voivat luoda työpaikkoja; korostaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden on toimittava ajoissa, sillä toimimattomuudesta saattaa aiheutua vakavia seurauksia koko EU:lle; kehottaa ottamaan kansalliset parlamentit sekä paikallis- ja alueviranomaiset mukaan kansallisten uudistusohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, myös monitasoisten hallintojärjestelyiden kautta;

46.  pitää valitettavana, että monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 hyväksymisen myötä EU:n talousarvioon tehtiin nyt ensimmäistä kertaa nettovähennys, ja toteaa, että rahoituskehyksen kokonaismääräksi vahvistettiin 960 miljardia euroa; katsoo, että monivuotinen rahoituskehys ei riitä Eurooppa 2020 -strategian työllisyys- ja sosiaalitavoitteiden saavuttamiseen; pitää monivuotisen rahoituskehyksen puolivälitarkastelua erittäin tärkeänä, jotta EU:n menojen strategisia suuntaviivoja voidaan muokata siten, että työpaikkoja luova taloudellinen elpyminen toteutuu;

47.  muistuttaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan tehtävästä valvoa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) määrärahojen tehokasta käyttöä ja erityisesti käytössä olevaa sosiaalisen osallisuuden edistämiseen suunnattua 20 prosentin osuutta ja sitä, millä tavoin jäsenvaltiot ovat tosiasiallisesti käyttäneet investointivaroja Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseksi;

48.  korostaa, että työllisyyttä, köyhyyden vähentämistä ja koulutusta koskevia tavoitteita on seurattava tarkemmin ja vertailtavissa olevia tilastotietoja tuotettava nykyistä ajantasaisemmin; vaatii siksi, että etenkin NUTS 3 -tason työttömyystiedot sekä ”köyhyysuhan ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia” koskevat indikaattorit olisi saatava reaaliajassa, jotta kansallisten työmarkkinoiden todellista tilannetta voitaisiin arvioida;

49.  kehottaa komissiota asettamaan nuorten työllistämiseen tähtäävän erityistavoitteen ja/tai ottamaan käyttöön nuorison työllistämistä koskevat erityiset yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian puolivälitarkastelun yhteydessä;

50.  kehottaa kuulemaan asianmukaisesti paitsi työmarkkinaosapuolia myös kansalaisyhteiskunnan edustajia ja vaatii, että tällaiset kuulemiset sisällytetään järjestelmällisesti kaikkiin Eurooppa 2020 -strategian etenemisvaiheisiin; kehottaa komissiota laatimaan suuntaviivat tällaista menettelyä varten;

51.  korostaa, että kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien vilpitön kuuleminen edistää prosessin demokraattista oikeutusta ja mahdollisuuksia, että uudistukset saavat kansalaisten hyväksynnän ja että niiden täytäntöönpano onnistuu; toteaa, että näin voidaan vahvistaa myös uudistuksia koskevan arvioinnin näyttöpohjaa; katsoo, että tästä syystä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen foorumin vuotuinen yleiskokous olisi kytkettävä tiiviimmin eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

52.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon meneillään olevan julkisen kuulemisen tulokset ennen kuin se julkaisee konkreettisia ehdotuksia strategian puolivälitarkastelua varten; vaatii myös, että parlamenttia on kuultava ennen lopullisten päätösten hyväksymistä;

53.  kehottaa toimimaan kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen torjumista ja energiakestävyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä ne liittyvät erottamattomasti älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumiseen;

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, kansallisille parlamenteille ja Eurooppa-neuvostolle.

(1)EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 57.
(2)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 57.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0010.
(4)Ks.EU Employment and social situation, Quarterly Review, syyskuu 2014.
(5)EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 81.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö