Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2159(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0058/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0058/2014

Keskustelut :

PV 15/01/2015 - 8
CRE 15/01/2015 - 8

Äänestykset :

PV 15/01/2015 - 11.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0009

Hyväksytyt tekstit
PDF 157kWORD 74k
Torstai 15. tammikuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2013
P8_TA(2015)0009A8-0058/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2015 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2013 (2014/2159(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom(1),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin syyskuussa 2001 hyväksymän eurooppalaisen hyvän hallintotavan säännöstön,

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n antamat avoimen ja rehellisen edunvalvonnan periaatteet,

–  ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 220 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0058/2014),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2013 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 15. syyskuuta 2014 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 24. syyskuuta 2014;

B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 artiklassa määrätään periaatteesta, jonka mukaan ”jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen”;

C.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

D.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätään seuraavaa: ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

E.  ottaa huomioon, että peruskirjan 43 artiklassa määrätään seuraavaa: ”jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä”;

F.  ottaa huomioon, että tämän määrittelyn perusteella hallinnolliset epäkohdat eivät rajoitu tapauksiin, joissa rikottu määräys tai periaate on oikeudellisesti sitova; ottaa huomioon, että hyvän hallintotavan periaatteet ulottuvat lainsäädäntöä pidemmälle; ottaa huomioon, että ensimmäisen Euroopan oikeusasiamiehen mukaan ”hallinnollisesta epäkohdasta” on kyse silloin, kun julkinen elin ei toimi sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti; ottaa huomioon, että tämän nojalla edellytetään, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset täyttävät oikeudelliset velvoitteensa ja ovat myös palveluhenkisiä ja että ne varmistavat, että yleisöä kohdellaan asianmukaisesti ja siten, että se voi käyttää oikeuksiaan kaikilta osin;

G.  katsoo, että hyvän hallintotavan käsitettä olisi laajennettava paremmaksi hallintotavaksi, joka olisi koko ajan jatkuva prosessi hallintotavan parantamiseksi;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen tärkein prioriteetti on varmistaa, että kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimittaisesti ja että oikeus hyvään hallintotapaan ilmentää unionin toimielimiltä, elimiltä ja laitoksilta odotettujen vaatimusten korkeaa tasoa; ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehellä on keskeinen rooli EU:n toimielinten avoimuuden, tehokkuuden ja helppotajuisuuden lisäämisessä, jotta kansalaisten luottamus unionia kohtaan lujittuisi;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti valitsi Emily O’Reillyn Euroopan oikeusasiamieheksi täysistunnossaan 3. heinäkuuta 2013 ja että hän vannoi virkavalansa 30. syyskuuta 2013;

J.  toteaa, että 23 245 kansalaista kääntyi oikeusasiamiehen puoleen vuonna 2013; toteaa, että näissä edellä mainituissa tapauksissa 19 418 kansalaista sai apua oikeusasiamiehen verkkosivustolla olevan interaktiivisen oppaan välityksellä ja että 1 407 tapauksessa pyydettiin tietoja; toteaa, että 2 420 tapausta kirjattiin kanteluiksi (vuonna 2012 määrä oli 2 442); toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamies toteutti toimia 2 354:ssä vastaanottamassaan kantelussa;

K.  pitää tärkeänä, että oikeusasiamiehen olisi annettava täsmällisempää tietoa eri kantelumuodoista, jotta oikeusasiamiehen interaktiivisten verkkosivujen kautta sähköisessä muodossa vastaanotettuja kanteluja voidaan eri vuosina verrata muita kanavia pitkin vastaanotettuihin kanteluihin;

L.  toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamies käynnisti 350 tutkimusta (465 vuonna 2012), joista 341 käynnistettiin kantelun perusteella ja yhdeksän oli oma-aloitteisia;

M.  toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamies saattoi päätökseen 461 tutkimusta (390 vuonna 2012), joista 441 käynnistettiin kantelun perusteella ja 20 oli oma-aloitteisia; toteaa, että päätetyistä tutkimuksista 340 (77,1 prosenttia) oli yksityishenkilöiden ja 101 (22,9 prosenttia) yritysten, yhdistysten ja muiden oikeushenkilöiden tekemiä;

N.  toteaa, että vuonna 2013 päätetyistä tutkimuksista 25,6 prosenttia koski tietopyyntöjä ja oikeutta tutustua asiakirjoihin, 19,1 prosenttia komissiota perussopimusten valvojana, 17,6 prosenttia toimielimiin ja politiikkaan liittyviä asioita, 16,5 prosenttia hallintoa ja henkilöstösääntöjä, 14,8 prosenttia kilpailuja ja valintamenettelyjä, 9,5 prosenttia tarjouskilpailu-urakoiden tai rahoituksen myöntämistä sekä 7,4 prosenttia sopimusten täytäntöönpanoa;

O.  toteaa, että oikeusasiamiehen vuonna 2013 käynnistämissä tutkimuksissa käsiteltiin seuraavia aiheita: EU:n toimielinten avoimuus, eettiset kysymykset, kansalaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon, EU:n rahoittamat hankkeet ja ohjelmat, perusoikeudet ja palvelukulttuuri;

P.  toteaa, että yleisimmät avoimuutta koskevat kysymykset liittyvät siihen, että toimielimet eivät anna lupaa tutustua asiakirjoihin tai tietoihin, että kokoukset pidetään suljetuin ovin ja että nimitykset EU:n asiantuntijapaneeleihin eivät ole avoimia; ottaa huomioon, että yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin on taattu EU:n perusoikeuskirjassa;

Q.  ottaa huomioon, että vuonna 2013 oikeusasiamies vastaanotti lukuisia kanteluja, jotka liittyivät eturistiriitoihin tai "pyöröovi-käytäntöihin", joissa johtavat asemassa olevat henkilöt siirtyivät julkiselta sektorilta yksityiselle tai päin vastoin hyvin samankaltaisiin tehtäviin; toteaa, että EU:n hallinnon on kiinnitettävä erityistä huomiota eettisesti esimerkilliseen käytökseen; ottaa huomioon, että oikeusasiamies julkaisi vastaavasti julkisen palvelun periaatteet ja eettiset normit; ottaa huomioon, että monet kansalaisjärjestöt väittävät komission epäonnistuneen järjestelmällisen pyöröovikäytännön käsittelyssä;

R.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies työskentelee läheisessä yhteistyössä eri verkostojen kanssa ja että näistä merkittävin on Euroopan oikeusasiamiesten verkosto, joka käsittää 94 toimistoa 35:ssä Euroopan maassa; toteaa, että oikeusasiamiehen toimivallan ulkopuolelle jäävät tapaukset ohjataan verkostossa asiasta parhaiten vastaavalle taholle; toteaa, että 52,5 prosenttia kanteluista siirrettiin verkoston muille jäsenille;

S.  ottaa huomioon, että parlamentin vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiesten verkoston täysivaltainen jäsen; toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamies siirsi 51 kantelua tälle valiokunnalle; toteaa, että 178 tapausta siirrettiin komissiolle ja 503 muille toimielimille ja elimille;

T.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies tekee yhteistyötä myös YK:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa; toteaa, että oikeusasiamies, Euroopan parlamentti, komissio, perusoikeusvirasto ja Euroopan vammaisfoorumi (EDF) yhdessä muodostavat vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisen EU:n kehyksen; toteaa, että tämän kehyksen tarkoituksena on suojella, edistää ja valvoa yleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:n toimielinten tasolla;

U.  toteaa, että vuosikertomus 2013 ei sisällä täsmällisiä lukuja siitä, mikä prosenttiosuus kanteluista kuului oikeusasiamiehen toimivaltaan tai jäi sen ulkopuolelle; huomauttaa, että kaikkiin vuosikertomuksiin olisi oleellisen tärkeää sisällyttää vastaisuudessa konkreettisia lukuja, jotta voidaan tehdä vertailuja eri vuosien välillä ja havaita kantelujen käsiteltäväksi ottamista koskevat suuntaukset ja kehityskulut; ottaa huomioon, että vuosikertomuksen mukaan sadasta vastaanotetusta kantelusta 68 ei useimmiten kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan ja ne siirretään kansallisille tai alueellisille oikeusasiamiehille, toimitetaan parlamentin vetoomusvaliokunnalle tai siirretään muille valituksia käsitteleville tahoille, joita ovat komissio, SOLVIT, Sinun Eurooppasi -neuvonta tai Euroopan kuluttajakeskukset; toteaa, että muille toimielimille tai elimille siirrettyjen kantelujen seurantamenettelyä tarvitaan varmistamaan, että kansalaisten ongelmia käsitellään puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa;

V.  toteaa, että sadasta vastaanotetusta kantelusta useimmiten vain 32 kuuluu oikeusasiamiehen toimivaltaan; toteaa, että näistä 17 ei johda tutkimuksen käynnistämiseen (yhdeksää ei voida ottaa käsiteltäväksi ja kahdeksassa käsiteltäväksi kelpaavassa ei ole riittävästi perusteita tutkimuksen käynnistämiseen); toteaa, että sadasta kantelusta useimmiten 15 johtaa tutkimukseen; toteaa, että näistä neljään löydetään ratkaisu tutkimuksen aikana, neljässä ei tutkimuksen jälkeen havaita epäkohtaa, yhdessä havaitaan epäkohta ja kuusi ei anna aihetta lisätutkimuksiin;

W.  toteaa, että 80 prosenttia tutkimuksista (40 tapausta), joissa havaittiin epäkohta, saatettiin päätökseen antamalla kriittinen huomautus asiaankuuluvalle toimielimelle ja 18 prosenttia (9 tapausta) saatettiin päätökseen suositusluonnoksilla, jotka kyseinen toimielin hyväksyi kokonaan tai osittain; toteaa, että yhdessä tapauksessa (2 prosenttia) oikeusasiamies laati erityiskertomuksen Frontexia koskevasta oma-aloitteisesta tutkimuksesta OI/5/2012/BEH-MHZ; toteaa, että oikeusasiamies laatii vuodessa keskimäärin yhden erityiskertomuksen;

X.  ottaa huomioon, että parlamentille annettu erityiskertomus oli tulosta kattavasta oma-aloitteisesta tutkimuksesta, joka käsitteli Frontexin velvoitteita EU:n perusoikeuskirjan suhteen ja jonka perustana oli kyseisen viraston reagointi oikeusasiamiehen nimenomaisiin suosituksiin turvapaikanhakijoiden valitusmekanismin puutteen korjaamisesta;

Y.  ottaa huomioon, että erityiskertomus on Euroopan oikeusasiamiehen viimeinen oljenkorsi tapauksissa, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia; katsoo, että oikeusasiamiehen olisi tarkasteltava poliittista valtaansa lähemmin ja kehitettävä saatavillaan olevia välineitä;

Z.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen ehdotusten noudattamisprosentti vuonna 2012 oli 80; toteaa, että komissiossa, joka on kohteena suurimmassa osassa oikeusasiamiehen tutkimuksia, ehdotusten noudattamisprosentti oli 84; toteaa, että oikeusasiamies julkaisee vuosittain kattavan selvityksen siitä, miten EU:n toimielimet ovat vastanneet oikeusasiamiehen ehdotuksiin EU:n hallinnon parantamiseksi; ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen ehdotusten noudattamatta jättämisen taso (20 prosenttia) edustaa vakavaa uhkaa, joka saattaa entisestään rapauttaa kansalaisten luottamusta Euroopan unionin toimielinten tehokkuuteen;

AA.  ottaa huomioon, että komissio on se toimielin, jonka toiminnasta oikeusasiamies vastaanottaa eniten kanteluja; ottaa huomioon, että yksi vuonna 2013 päätökseen saatetuista tutkimuksista koski asiakirjoja, jotka liittyivät Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettyyn poikkeuslausekkeeseen EU:n perusoikeuskirjasta;

AB.  toteaa, että oikeusasiamiehen päätökseen saattamien tutkimusten keskimääräinen kesto vuonna 2013 oli 13 kuukautta; toteaa, että näistä 22 prosenttia saatettiin päätökseen kolmen kuukauden aikana, 37 prosenttia 3–12 kuukauden aikana, 14 prosenttia 12–18 kuukauden aikana ja 27 prosenttia yli 18 kuukauden aikana;

AC.  toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamiehen talousarvio oli 9 731 371 euroa ja että oikeusasiamiehen henkilöstötaulukkoon sisältyy 67 virkaa ja tointa; ottaa huomioon, että riittävä talousarvio ja henkilöstöresurssit ovat välttämättömiä varmistamaan, että oikeusasiamiehen palvelut ovat tehokkaita ja että kansalaisten kanteluihin vastataan nopeasti;

AD.  ottaa huomioon, että Emily O’Reilly on ensimmäinen nainen, joka on valittu Euroopan oikeusasiamiehen toimeen;

1.  hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2013 vuosikertomuksen; onnittelee Emily O’Reillya hänen ensimmäisestä vuosikertomuksestaan oikeusasiamiehenä ja pitää myönteisenä tämän omaksumaa linjaa hyvien työsuhteiden ja yhteistyön ylläpitämisestä parlamentin ja erityisesti vetoomusvaliokunnan kanssa; toteaa, että 2013 oli siirtymävuosi ja että suuri osa vuosikertomuksesta liittyy aiemman oikeusasiamiehen, professori Nikiforos Diamandourosin toimintaan, jolle parlamentti antaa suuren arvon;

2.  sitoutuu palauttamaan parlamentin käytännön, jonka mukaan oikeusasiamies kutsutaan täysistuntoon välittömästi sen jälkeen, kun hänet on valittu;

3.  antaa täyden tukensa uuden oikeusasiamiehen ilmoittamalle päämäärälle auttaa lujittamaan vastuuvelvollisuuteen ja avoimuuteen liittyviä rakenteita ja instituutioita Euroopan tasolla hyvän hallintotavan edistämiseksi kaikille EU:n kansalaisille ja asukkaille sekä parantaa demokratian laatua Euroopan unionissa; muistuttaa, että Euroopan oikeusasiamiehellä on tärkeä rooli kansalaisten huolenaiheiden käsittelemisessä sekä kansalaisten ja EU:n toimielinten välisen leveän kuilun kiinni kuromisessa;

4.  korostaa, että sosiaalinen media on merkittävä tiedotuskanava, ja kannustaa oikeusasiamiehen toimistoa käyttämään kyseistä tiedotuskanavaa oikeusasiamiehen toimintaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseen ja EU:n kansalaisten oikeuksien edistämiseen; katsoo kuitenkin, että oikeusasiamiehen palvelujen digitalisoinnin jatkamisella ei pitäisi syrjiä niitä kansalaisia, joilla ei ole internetyhteyttä tai jotka eivät voi sitä käyttää; kehottaa oikeusasiamiestä kiinnittämään erityistä huomiota kyseisten kansalaisten tarpeisiin niin, että jokaisella EU:n kansalaisella on yhtäläinen mahdollisuus käyttää täysimääräisesti oikeusasiamiehen palveluja;

5.  toteaa, että oikeusasiamiehen vuosikertomusta on muutettu vuodelle 2013 siten, että perinteisen painetun version lisäksi saatavilla on nyt myös ladattava interaktiivinen versio e-kirjamuodossa; toteaa lisäksi, että kertomus on jaettu kahteen osaan niin, että ensimmäinen osa on helppolukuinen viiteteksti oikeusasiamiehen toiminnan tärkeimmistä asia- ja numerotiedoista vuonna 2013 ja toinen osa sisältää syvällisemmän perehtymisen oikeusasiamiehen vuonna 2013 tutkimiin keskeisiin tapauksiin(2);

6.  kiittää oikeusasiamiestä tästä uudesta suhtautumistavasta, joka otettiin käyttöön ilmentämään hänen tavoitettaan tehdä oikeusasiamiehestä toimielimenä mahdollisimman helposti lähestyttävä ja käyttäjäystävällinen; kannustaa asiasta kiinnostuneita tahoja tutustumaan syvällisemmin tutkimuksiin osassa ”Hyvä hallintotapa käytännössä: Euroopan oikeusasiamiehen ratkaisut vuonna 2013” ja ottamaan oppia oikeusasiamiehen näkemyksistä ja suosituksista;

7.  toteaa, että vuonna 2013 Espanja oli jäsenvaltioista se, josta tuli eniten kanteluja (416) ja sitä seuraavat olivat Saksa (269), Puola (248) ja Belgia (153); toteaa, että käynnistettyjen tutkimusten osalta maakohtaista tilastoa johtaa Belgia (53) ja seuraavina ovat Saksa (40), Italia (39) ja Espanja (34);

8.  toteaa, että avoimuuteen liittyviä kysymyksiä oli jälleen eniten oikeusasiamiehen päätökseen saattamien tutkimusten joukossa (64,3 prosenttia), ja niiden määrä kasvoi vuodesta 2012 (52,7 prosenttia); toteaa, että muita keskeisiä aiheita kanteluissa olivat eettiset kysymykset, kansalaisten osallistuminen EU:n päätöksentekoon, EU:n rahoittamat hankkeet, perusoikeudet ja palvelukulttuuri;

9.  katsoo, että avoimuus, mahdollisuus tiedonsaantiin, kansalaisten oikeuksien kunnioittaminen ja korkeat eettiset normit ovat olennaisia edellytyksiä sille, että kansalaiset ja asukkaat oppivat luottamaan unionin virkamieskuntaan ja säilyttävät luottamuksensa siihen; tähdentää, että kansalaisten ja asukkaiden luottamus toimielimiin on ratkaisevan tärkeää nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa; yhtyy oikeusasiamiehen näkemykseen, että avoimuus on kehittyneen demokratian peruspilari, jonka ansiosta voidaan seurata viranomaisten toimintaa, arvioida niiden suoriutumista ja tehdä niistä vastuuvelvollisia; yhtyy myös siihen näkemykseen, että avoimuus ja yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin ovat olennainen osa julkisen vallankäytön valvontaa; toteaa, että kansalaisilla on oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojensa suojeluun;

10.  toteaa, että suositukset ja kriittiset huomautukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta korostaa kuitenkin, että EU:n toimielimet voivat käyttää niitä ongelmanratkaisukeinona, oppina tulevaisuutta varten ja vastaavien hallinnollisten epäkohtien välttämiseksi; pyytää kaikkia unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia tekemään täysimittaista yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa ja huolehtimaan hänen suositustensa täysimääräisestä noudattamisesta sekä käyttämään kriittiset huomautukset täysimittaisesti hyödyksi; muistuttaa, että perusoikeuskirja (41 artikla) sisältää oikeuden hyvään hallintoon yhtenä Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksista;

11.  toteaa, että ylivoimaisesti suurin osa (64,3 prosenttia) oikeusasiamiehen viime vuonna käynnistämistä tutkimuksista käsitteli komissiota; ottaa huomioon, että komissio on toimielin, jonka päätöksillä on todennäköisimmin suoria vaikutuksia kansalaisiin, kansalaisjärjestöihin ja liikeyrityksiin; ymmärtää siksi, että julkinen valvonta kohdistuu ensisijaisesti komissioon; toteaa kuitenkin, että komissiota käsittelevien kantelujen osuus on noussut vuodesta 2012, jolloin se oli 52,7 prosenttia; kannustaa oikeusasiamiestä tarkastelemaan tämän nousun syitä, jotta komission hallintoa parannettaisiin ja siten lisättäisiin EU:n toimielinten kokonaisuskottavuutta; kehottaa uutta komissiota ryhtymään nopeisiin toimiin parantaakseen suoritustasoaan siten, että tavoitteena olisi komissiota kohtaan tehtyjen kantelujen määrän väheneminen; katsoo, että komission osallistuminen troikan kaltaisiin läpinäkymättömiin elimiin ei auta avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden edistämistä unionin alueella eikä myöskään toissijaisuusperiaatteen noudattamista;

12.  panee huolestuneena merkille, että EU:n erillisvirastoja koskevien kantelujen prosenttiosuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2012 (12,5 prosenttia) vuoteen 2013 (24 prosenttia); ehdottaa, että oikeusasiamies ilmoittaisi, johtuuko tämä lisäys siitä, että suuri yleisö on paremmin tietoinen kantelumenettelyistä, vai johtuuko se muista tekijöistä, kuten siitä, että EU:n virastot eivät olisi noudattaneet oikeusasiamiehen suosituksia aiempina vuosina; kannustaa oikeusasiamiestä tarkkailemaan erillisvirastojen toimintaa ja raportoimaan siitä oikea-aikaisesti; tukee oikeusasiamiehen suunnitelmia ottaa yhteyttä erillisvirastoihin korostaakseen hyvän hallintotavan, kantelujen asianmukaisen käsittelyn ja palvelukulttuurin merkitystä;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistoa (EPSO) koskevien kantelujen prosenttiosuus vuonna 2013 (7,1 prosenttia) on pudonnut alle puoleen vuoden 2012 lukemista (16,8 prosenttia); on samoin tyytyväinen siitä, että Euroopan parlamenttia koskevien kantelujen prosenttiosuus on pudonnut vuoden 2012 luvuista (5,2 prosenttia) vuoden 2013 lukuihin (4,3 prosenttia); antaa tunnustusta oikeusasiamiehelle ja EPSOlle toiminnasta kyseistä erillisvirastoa koskevien kantelujen määrän alentamisessa;

14.  toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamies julkaisi uuden version eurooppalaisesta hyvän hallintotavan säännöstöstä; kehottaa kaikkia toimielimiä noudattamaan täysimääräisesti tätä säännöstöä ja panemaan sen täytäntöön; kehottaa uutta komissiota hyväksymään yhteiset sitovat säännöt ja periaatteet hallintomenettelystä EU:n hallinnossa ja antamaan erityisesti asiaa koskevan asetusehdotuksen; muistuttaa, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

15.  kannustaa kaikkia EU:n toimielimiä, elimiä ja laitoksia parantamaan suoritustaan syventämällä sitoumustaan hyvään hallintotapaan ja kansalaisten palvelukulttuurin periaatteisiin; kehottaa niitä auttamaan oikeusasiamiestä vastaamalla tämän tutkimuksiin liittyviin kysymyksiin pikaisesti ja tekemällä yhteistyötä kantelujen tutkimusprosessin määräaikojen lyhentämiseksi; tukee oikeusasiamiestä tämän pyrkimyksissä nopeuttaa tutkimusprosessia ja lyhentää kantelujen käsittelyaikaa, jotta oikeuksiaan käyttävien kansalaisten palvelu sujuisi oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti;

16.  toteaa, että oikeusasiamiehen suositusten noudattamisprosentti vuonna 2012 oli 80, mikä on hieman alhaisempi kuin vuoden 2011 lukema (82 prosenttia); tukee oikeusasiamiestä tämän pyrkimyksissä nostaa noudattamisastetta; kehottaa erityisesti komissiota tekemään kaikkensa noudattamisasteen parantamiseksi; on huolestunut siitä, että noudattamatta jättämisen aste on 20 prosenttia, ja kehottaa unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia vastaamaan ja reagoimaan kohtuullisessa ajassa oikeusasiamiehen kriittisiin huomautuksiin ja tekemään kaikkensa seuranta-asteen parantamiseksi panemalla hyvissä ajoin täytäntöön oikeusasiamiehen suositukset ja kriittiset huomautukset; odottaa mielenkiinnolla tarkempia tietoja noudattamisesta oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2013;

17.  toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamies havaitsi epäkohdan 10,8 prosentissa päätetyistä tutkimuksista ja näistä 80 prosentissa hän antoi kriittisen huomautuksen kyseiselle toimielimelle; toteaa, että toimielin noudatti oikeusasiamiehen suositusluonnoksia kokonaan tai osittain 18 prosentissa tapauksista, joissa epäkohta havaittiin;

18.  toteaa, että oikeusasiamies laati parlamentille yhden erityiskertomuksen, jonka aiheena oli EU:n rajavalvontaviraston (Frontex) valitustenkäsittelymekanismin puuttuminen tapauksissa, joissa sen toiminnassa epäillään loukattavan perusoikeuksia; pitää todennäköisenä, että parlamentin vetoomusvaliokunta laatii mietinnön tästä erityiskertomuksesta yhteistyössä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa;

19.  kannustaa oikeusasiamiestä syventämään suhteitaan ja yhteistyötään Euroopan oikeusasiamiesten verkoston ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisen kehyksen kaltaisten verkostojen kanssa; muistuttaa, että vetoomusvaliokunnan vuosikertomuksessa 2012 parlamentti piti tärkeänä luoda jäsenvaltioiden vetoomusvaliokuntien verkosto, joka voisi täydentää Euroopan oikeusasiamiesten verkostoa;

20.  ottaa huomioon, että parlamentin vetoomusvaliokunta on molempien edellä mainittujen verkostojen täysivaltainen jäsen; toteaa, että vuonna 2013 oikeusasiamies siirsi tälle valiokunnalle 51 kantelua; katsoo, että vetoomusvaliokunnalle olisi kohdistettava lisää resursseja, koska oikeusasiamiehen tehtäviin verrattuna vetoomusvaliokunnalla on rinnakkainen ja joskus myös täydentävä rooli varmistettaessa, että EU:n lainsäädäntöä noudatetaan asianmukaisesti kaikilla hallinnon tasoilla;

21.  panee merkille oikeusasiamiehen uuden strategian ”Kohti vuotta 2019”, joka koostuu kolmesta pääpilarista: vaikutus, merkitys ja näkyvyys; on saanut sen käsityksen, että oikeusasiamies aikoo tehdä suuremman vaikutuksen strategisilla tutkimuksilla järjestelmän sisäisistä ongelmista, lujittaa oikeusasiamiehen asemaa osallistumalla keskeisiin EU:n keskusteluihin ja lisätä näkyvyyttään parantamalla yhteyksiään sidosryhmiin ja kiinnittämällä huomiota tärkeisiin tapauksiin;

22.  kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan pyrkimyksiään tiedotuskanavien parantamiseksi ja jatkamaan Euroopan kansalaisten teemavuonna 2013 aloitettua työtä sekä parantamaan Euroopan kansalaisille suunnattua tiedottamista niin, että kansalaiset saavat asianmukaista tietoa oikeusasiamiehen palveluista ja vastuualueesta;

23.  muistuttaa, että Euroopan kansalaisaloite on uusi väline, jolla kansalaisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa suoraan unionin lainsäädännön valmistelua koskevaan päätöksentekoprosessiin;

24.  on tyytyväinen siihen, että oikeusasiamies on käynnistänyt useita merkittäviä tutkimuksia, joiden aiheena ovat esimerkiksi transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevien neuvottelujen avoimuuden puute, EU:n toimielinten ilmiantajien kohtalo, komission asiantuntijaryhmien avoimuuden puute, ”pyöröovi-ilmiö” ja eturistiriitatapaukset, perusoikeudet koheesiopolitiikassa ja eurooppalainen kansalaisaloite; odottaa mielenkiinnolla näiden tutkimusten tuloksia;

25.  pitää myönteisenä neuvoston päätöstä julkaista EU:n ja Yhdysvaltojen välistä TTIP-sopimusta koskevissa neuvotteluissa käytettävät EU:n neuvotteluohjeet; pitää samoin myönteisenä komission päätöstä julkaista lisää EU:n neuvottelutekstejä ja sallia laajempi tutustuminen muihin TTIP-neuvotteluja koskeviin asiakirjoihin; katsoo, että TTIP-neuvottelujen avoimuuden tiivis seuranta on lujittanut oikeusasiamiehen asemaa EU:n avoimuuden valvojana; puoltaa oikeusasiamiehen kehotusta unionin toimielimissä hyväksyttävästä avoimesta lähestymistavasta ja TTIP-sopimusta koskevasta tiedotuskampanjasta; sitoutuu seuraamaan TTIP-sopimuksen avoimuutta koskevan kuulemistilaisuuden tuloksia käsittelemällä muun muassa asiasta vastaanotettuja vetoomuksia etenkin, kun otetaan huomioon TTIP-sopimuksen ja muden kauppaneuvottelujen mahdolliset vaikutukset Euroopan kansalaisten elämään;

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1)EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.
(2)http://www.ombudsman.europa.eu/en/activities/annualreports.faces.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö