Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2222(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0043/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0043/2015

Keskustelut :

PV 11/03/2015 - 7
CRE 11/03/2015 - 7

Äänestykset :

PV 11/03/2015 - 9.16
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0068

Hyväksytyt tekstit
PDF 208kWORD 115k
Keskiviikko 11. maaliskuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2015 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
P8_TA(2015)0068A8-0043/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. maaliskuuta 2015 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2015 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat (2014/2222(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 145, 148 ja 152 artiklan sekä 153 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (Yhteisvastuu),

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklan, joka koskee erityistoimenpiteitä syrjäisimmillä alueilla,

–  ottaa huomioon uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja erityisesti sen 30 artiklan oikeudesta suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan,

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat(1),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano(2),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2015” (COM(2014)0902) ja sen liitteenä olevan luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus” (COM(2013)0690),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista(3),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758) ja siitä 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille -aloite” (COM(2011)0933),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman troikan (EKP, komissio ja IMF) roolin ja toimintojen työllisyyteen liittyvistä ja sosiaalisista näkökohdista euroalueen ohjelmamaiden näkökulmasta(5),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman sosiaalisesta asuntotuotannosta Euroopan unionissa(6),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?”(7),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2014 antamansa päätöslauselman nuorten työllisyydestä(8),

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2014 julkaistun Kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportin ”Global Wage Report 2014/2015”,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2014 julkaistun OECD:n työasiakirjan ”Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth”,

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Vihreän työllisyyden aloite: Vihreän talouden työllistämismahdollisuuksien hyödyntäminen”, (COM(2014)0446),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011(9) ja 16. tammikuuta 2014(10) antamansa päätöslauselmat asunnottomuutta koskevasta EU:n strategiasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0043/2015),

A.  ottaa huomioon, että unionin on sitouduttava sosiaalisen markkinatalouden malliin ja varmistettava näin kestävä kasvu, jotta tuleville sukupolville voidaan tarjota velkojen sijasta työtä;

B.  ottaa huomioon, että EU:n taloudellinen ja sosiaalinen tilanne näyttää jatkuvan synkeänä ja että komission vuoden 2014 syksyn talousennusteen mukaan talouden elpyminen on edelleen haurasta; ottaa huomioon, että huolimatta euroalueen negatiivisesta kasvusta viimeisten kahden vuoden aikana euroalueen kasvuasteen odotetaan yltävän vuoden 2014 osalta 0,8 prosenttiin ja vuoden 2015 osalta 1,1 prosenttiin; ottaa huomioon, että vain muutamassa jäsenvaltiossa näkymät ovat valoisampia ja komissio on viime vuosien aikana järjestelmällisesti tarkistanut ennusteita alaspäin; ottaa huomioon, että huolimatta siitä, että EU28:n kokonaisalijäämä on laskenut vuonna 2014 kolmeen prosenttiin, se on edelleen korkea joissakin jäsenvaltioissa ja osoittaa, että kasvun ja kestävän työllisyyden lisäämisen kanssa yhteensopiva julkisen talouden vakauttamistarve on edelleen olemassa, sillä elpyminen ei ole vakaata eikä kestävää;

C.  ottaa huomioon, että talouskriisin aikana sovellettu vakauttamispolitiikka on estänyt jäsenvaltioita saavuttamasta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja osoittanut, että finanssipolitiikkaa on eriytettävä ja mukautettava kunkin jäsenvaltion tilanteen mukaisesti; ottaa huomioon, että öljyn hinnan nopea lasku voi toimia talouden lisäpiristeenä monissa jäsenvaltioissa etenkin, jos se muunnetaan nopeasti perheiden ja yritysten alhaisemmiksi energiakustannuksiksi;

D.  ottaa huomioon, että EU:n on parannettava edelleen talous- ja sosiaalipolitiikkaansa, jotta voidaan mahdollisimman pian saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja samalla selviytyä sekulaarisen stagnaation ja deflaation riskeistä, ja ottaa huomioon, että tämän mahdollistamiseksi on välttämätöntä ponnistella edelleen sosiaalisesti vastuullisella tavalla taloudellista kilpailukykyä lisäävien investointien ja rakenneuudistusten edistämiseksi; ottaa huomioon, että tarvitaan ekologinen muutos, jolla varmistetaan siirtyminen resurssitehokkaaseen talouteen sekä kestävään kehitykseen; ottaa huomioon, että EU:n asema maailmantaloudessa heikkenee kriisin seurauksena huolestuttavalla tavalla, se menettää teollisuuspohjaansa sekä sijoittajien ja yrittäjien luottamusta, kun taas useimmissa muissa maissa on vakaita merkkejä elpymisestä; ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi lokakuussa 2014, että taantuman todennäköisyys euroalueella on kasvanut ja vuoden loppuun mennessä todennäköisyys on 35–40 prosenttia;

E.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on ensisijainen rooli työllisyyspoliittisten toimien toteuttajana, myös nuorten työllisyyttä koskevien toimien osalta, ja että kyseiset toimet on parasta toteuttaa kansallisella tasolla;

F.  ottaa huomioon, että EU:n on reagoitava mahdollisimman nopeasti sen väestön nopeaan ikääntymiseen;

G.  ottaa huomioon, että joistakin parannuksista huolimatta (ensimmäisen kerran vuoden 2011 jälkeen kokoaikaiset työsuhteet ovat hieman lisääntyneet) työttömyysaste on edelleen historiallisen korkea, sillä EU:ssa on työttömänä lähes 25 miljoonaa ihmistä; ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla ja 12 miljoonaa ihmistä on ollut työttömänä yli vuoden (4 prosentin nousu viime vuoteen verrattuna); ottaa huomioon, että nuorten työttömyysasteet eivät ole laskeneet merkittävästi (ne ovat laskeneet vain 1,9 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna) ja ovat EU:ssa keskimäärin 21,2 prosenttia; ottaa huomioon, että 75 prosenttia EU:n pitkäaikaistyöttömistä on alle 35-vuotiaita; toteaa, että nuorten työmarkkinatilanne on joitakin jäsenvaltioita lukuun ottamatta erityisen vaikea, joissain tapauksissa heidän koulutustasostaan riippumatta;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalirahastoa nuorisotakuineen ja nuorisotyöllisyysaloitteineen on hyödynnettävä täysimääräisesti ja asianmukaisesti kestävien hankkeiden rahoittamiseen työttömyyden ja varsinkin nuorisotyöttömyyden torjumiseksi;

I.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri ja että romanit ovat yliedustettuina tässä ryhmässä;

J.  ottaa huomioon, että useat tekijät, muun muassa se, ettei ole onnistuttu luomaan myönteistä ympäristöä, joka vauhdittaisi investointeja ja kasvua, markkinoilta saatavien tulojen lasku ja sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutuksen heikkeneminen ajan myötä(11) sekä joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimykset palauttaa talouden tasapaino supistamalla sosiaaliturvamenoja, ovat johtaneet kotitalouksien käytettävissä olevien bruttotulojen huomattavaan vähenemiseen, mikä puolestaan on osaltaan lisännyt niiden eurooppalaisten perheiden määrää, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, ja lisänneet huolestuttavassa määrin epätasa-arvoa, sukupuolten epätasa-arvo mukaan luettuna; ottaa huomioon, että joka neljättä eurooppalaista uhkaa köyhyys; ottaa huomioon, että alityöllisyys ja köyhyys ovat nousseet huippuunsa ja 50 prosentille kaikista työnhakijoista työpaikan saaminen ei enää riitä nostamaan heitä köyhyydestä;

K.  ottaa huomioon, että viimeisimmät luvut vuodelta 2013 osoittavat pitkäaikaistyöttömyyden olleen historiallisen korkealla tasolla, 5,1 prosenttia 28 jäsenvaltion työvoimasta; ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyydellä ei ole pelkästään ratkaisevia henkilökohtaisia seurauksia koko elinkaaren ajan, vaan se voi muuttua rakenteelliseksi työttömyydeksi EU:ssa;

L.  ottaa huomioon, että 25,1:tä prosenttia EU:n väestöstä uhkaa tällä hetkellä köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen; ottaa huomioon, että lapsiköyhyyden keskimääräinen kasvuvauhti on korkeampi kuin köyhyyden yleinen kasvuvauhti ja että joissakin jäsenvaltioissa yksi kolmesta lapsesta elää köyhyysrajan alapuolella;

M.  ottaa huomioon, että ikääntyneiden työntekijöiden ryhmään kuuluvat jäävät todennäköisimmin pitkäaikaistyöttömiksi; ottaa huomioon, että vain puolet 55–65-vuotiaista työntekijöistä oli työssä vuonna 2012; ottaa huomioon, että ikääntyneet kärsivät enemmän julkisten menojen leikkauksista sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen ja sosiaaliturvan osalta; ottaa huomioon, että tietyt ikääntyneiden henkilöiden ryhmät, kuten yli 80-vuotiaat, ikääntyneet naiset, ikääntyneet maahanmuuttajat tai etnisten vähemmistöjen ikääntyneet jäsenet ovat erityisessä vaarassa ajautua köyhyyteen;

N.  ottaa huomioon, että kriisin voittamiseksi tietyt jäsenvaltiot ovat supistaneet rajusti julkista talouttaan juuri samaan aikaan, kun sosiaalisen suojelun tarve on lisääntynyt työttömyyden kasvun vuoksi; ottaa huomioon, että kansallisia sosiaaliturvamäärärahoja on vähennetty entisestään, sillä maksut ovat vähentyneet sen jälkeen, kun monet ovat jääneet työttömiksi tai palkkoja on alennettu, joten eurooppalainen sosiaalinen malli on todella vaarassa; ottaa huomioon, että vaaditut uudistukset eivät vastaa kansalaisten tarpeisiin ja odotuksiin työllisyyden ja sosiaaliturvan alalla;

O.  ottaa huomioon, että köyhyyden vähentäminen ei ole pelkästään yksi Eurooppa 2020 ‑strategian päätavoitteista vaan myös jäsenvaltioiden sosiaalinen vastuutehtävä, ja että työllisyys on paras keino ulos köyhyydestä; ottaa huomioon, että ponnistelujen on keskityttävä työllisyyden lisäämiseen, erityisesti niiden osalta, jotka ovat vakavimmin työmarkkinoiden ulkopuolella; ottaa huomioon, että työmarkkinoita leimaavat edelleen merkittävä eriarvoisuus ja että yli 55-vuotiailla naisilla on miehiä suurempi riski köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen;

P.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välinen sosioekonominen epätasapaino on kasvanut edelleen, samalla kun alueellinen lähentyminen on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan kuin asetetut tavoitteet; ottaa huomioon, että ero ytimeen kuuluvien valtioiden ja reuna-alueilla sijaitsevien valtioiden työttömyyden välillä on kasvanut vuoden 2000 3,5 prosentista 10 prosenttiin vuonna 2013; ottaa huomioon, että erot lisäävät pirstoutumisriskiä ja uhkaavat EU:n taloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; ottaa huomioon, että kuudennessa koheesiokertomuksessa painotetaan rakennerahastojen tehtävää eriarvoisuuden poistamisessa erityisesti kriisiaikana;

Q.  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan, jossa määrätään, että ”edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Asianomaisista alueista kiinnitetään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin”;

R.  ottaa huomioon, että alueilla, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luonnollisista tai väestöön liittyvistä haitoista, on tavallisesti korkeampi työttömyysaste, heikompi talouskasvu ja pula merkittävistä investoinneista, joilla parannettaisiin niiden potentiaalia;

S.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on viimeiset kaksi vuotta varoitellut deflaation sosiaalisista riskeistä alhaisen kasvun, korkean työttömyyden ja palkkojen laskemista koskevan paineen yhteydessä; ottaa huomioon, että Euroopan keskuspankki (EKP) on ennustanut alhaista inflaatiota pitkällä aikavälillä ja varoittanut tämän seurauksista sisäiseen kysyntään, kasvuun ja työllisyyteen; ottaa huomioon, että deflaatiosta on tullut tosiasia elokuusta 2014 alkaen kahdeksassa jäsenvaltiossa (joista kuusi euroalueella); ottaa huomioon, että kysyntää ja työpaikkojen luomista EU:ssa haittaavat voimakkaasti pk-yritysten luotonsaantivaikeudet sekä tarve supistaa liiallista julkista ja yksityistä velkaa, erityisesti asuntolainoja; ottaa huomioon, että inflaatioasteen lasku lisää huomattavasti näitä vaikeuksia, sillä se nostaa reaalikorkoastetta ja reaalivelkataakkaa ja saattaa johtaa taloudellisen taantuman noidankehään; ottaa huomioon, että EKP vastasi 22. tammikuuta 2015 kaikkiin näihin näkökohtiin panemalla täytäntöön laajennetun varojen ostamisohjelman, jonka yhdistetyt varojen kuukausittaiset ostot ovat 60 miljardia euroa ja jota on määrä jatkaa ainakin syyskuuhun 2016;

T.  ottaa huomioon, että kasvuhakuista rahapolitiikkaa voidaan käyttää viennin edistämiseen keinona parantaa EU:n taloutta lyhyellä aikavälillä;

U.  ottaa huomioon, että alhaista korkotasoa voidaan hyödyntää investointien lisäämiseen EU:ssa;

V.  ottaa huomioon, että julkisen talouden vakautus on lisääntynyt ja että on otettu käyttöön uusia yleistavoitteita, joissa keskitytään enemmän rakenteellisiin vajeisiin kuin suhdannealijäämiin; katsoo, että tästä huolimatta fiskaaliset kertoimet ovat tällä hetkellä edelleen liian suuria; katsoo, että olisi saavutettava keskipitkän aikavälin tavoite ja velkatavoite, jotta luodaan ympäristö, jolla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen; katsoo, että on järjestelmällisesti arvioitava näiden toimenpiteiden sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia sekä sukupuolivaikutuksia;

W.  katsoo, että julkiset ja yksityiset investoinnit ovat vähentyneet hälyttävästi EU:ssa, ja toteaa, että investointien taso on nyt 20 prosenttia alhaisempi kuin ennen kriisiä ja alhaisempi kuin pääasiallisten talouskumppanien investointien taso muualla maailmassa; katsoo, että parempien ja kestävien työpaikkojen, inhimillisen pääoman, tutkimuksen ja innovaation (pienemmät hankkeet mukaan luettuina) ja erityisesti resurssitehokkaan energiaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden, yrittäjyyden ja pk-yritysten liiketoimintaympäristön parantamisen on oltava sekä komission että jäsenvaltioiden ensisijaisten tavoitteiden joukossa, sillä investoinnit näihin aloihin ovat erittäin tärkeitä sekä elpymisen varmistamiseksi että EU:n talouspotentiaalin laajentamiseksi kasvuun ja vaurauden luomiseen;

X.  katsoo, että kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin, paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten riittämätön osallistuminen EU:ssa ja kansallisella tasolla eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin on rajoittanut jäsenvaltioiden sitoutumista uudistuksiin, osallistavien, sosiaalisten ja kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja heikentänyt kansalaisten luottamusta EU-hankkeeseen;

Y.  toteaa, että palkan määritteleminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

Kunnianhimoista talouspolitiikkaa kasvun edistämiseksi, korkealaatuisten työpaikkojen luomiseksi ja deflaation torjumiseksi

1.  on tyytyväinen komission kasvuun soveltamaan yhtenäiseen lähestymistapaan, joka perustuu kolmeen pilariin: Euroopan investointiohjelma, rakenneuudistukset ja vastuullinen finanssipolitiikka; toivoo kunnianhimoista kasvuhakuista talous- ja finanssipolitiikkaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi ja parempien ja kestävien työpaikkojen luomiseksi; painottaa, että solidaarisuus on keskeinen arvo, johon Euroopan unioni perustuu; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä siten, että se tekee konkreettisia suosituksia, joista on hyötyä sekä niille että koko EU:lle, jotta niissä ei tartuta ainoastaan talouden vakauttamiseen, vaan myös rakenneuudistuksiin sosiaalisesti tasapainoisella, taloudellisesti tehokkaalla ja kestävällä tavalla; korostaa, että alhainen inflaatio nostaa jo reaalikorkotasoa samoin kuin julkista ja yksityistä reaalivelkaa, mikä yhdessä korkean ja pitkäaikaisen nuorisotyöttömyyden kanssa heikentää kasvua ja lisää köyhyyttä;

2.  on tietoinen vastuullisen finanssipolitiikan, investointien lisäämisen ja rakenneuudistusten välisistä yhteyksistä jäsenvaltioissa kasvu- ja vakaussopimuksen yhteydessä; pitää näin ollen myönteisenä komission tiedonantoa nimeltä ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen”; kehottaa kumppaneita panemaan täytäntöön uudistuksia hyödyntämällä sääntöihin ja sopimuksiin jo sisältyvää joustovaraa jäsenvaltioiden kohdatessa liiallisia makrotaloudellisia epätasapainotiloja, jotta taataan, että vastuullinen finanssipolitiikka on yhteensopivaa talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja hyvinvointivaltion kanssa;

3.  korostaa, että jäsenvaltioissa tarvitaan rakenneuudistuksia; panee merkille, että vaikka jotkut uudistuksia täytäntöönpanneet jäsenvaltiot ovat onnistuneet kilpailukyvyn palauttamisessa globaaleilla markkinoilla, näiden uudistusten olisi oltava yhteensopivia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun sekä ihmisarvoisen työpaikkojen luomisen kanssa; kehottaa kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi ulottamaan näiden uudistusten keskipisteen sellaisille aloille, kuten digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni ja finanssipoliittiset uudistukset; katsoo, että työmarkkinauudistuksiin on sisällytettävä myös segmentoitumisen lopettava ja ihmisarvoiset palkat turvaava joustavuus;

4.  on tyytyväinen, että uudessa politiikkayhdistelmässä lisätään investointeja aiempiin julkisen talouden vakautuksen ja rakenneuudistusten tavoitteisiin; katsoo kuitenkin, että vuotuisissa kasvuselvityksissä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kokonaiskysyntään ja sen palkankorotuksiin ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen kohdistuviin yhteyksiin; painottaa, että päätavoitteen makrotason epätasapainon vähentämiseksi ei pidä olla nykyisten vaihtotaseen ylijäämien kasvattaminen vaan pikemminkin kasvun, investointien ja työllisyysasteen korottaminen sekä köyhyysasteen pienentäminen;

5.  on huolissaan siitä, että EU:n investoinnit ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina ja ovat nyt lähes 20 prosenttia alle kriisiä edeltäneen tason; varoittaa, että vähentyminen on ollut jopa suurempaa Euroopan äärialueilla sijaitsevissa jäsenvaltioissa, joissa julkisen talouden vakautukselle olisi ollut akuutimpi tarve; korostaa jälleen vihreän talouden työllistämismahdollisuuksia, koska siinä voitaisiin komission arvioiden mukaan luoda vuoteen 2020 mennessä viisi miljoonaa työpaikkaa pelkästään energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla, jos toteutetaan kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan investointien riittävän tason näillä aloilla ja ennakoimaan työntekijöiden tulevia osaamistarpeita;

6.  pitää myönteisenä, että yksi komission vuoden 2015 strategian kolmesta pääpilarista on investoiminen, ja kehottaa panemaan suunnitelman täytäntöön viipymättä; panee merkille, että jäsenvaltioiden osuuksia ESIR-rahastosta ei lasketa määriteltäessä julkisen talouden sopeuttamistoimia vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän tai korjaavan osion yhteydessä;

7.  katsoo, että komission vuoden 2015 strategian kolme pääpilaria on pantava yhdessä täytäntöön, jotta investointeja voidaan lisätä vastuullisella tavalla aloilla, joilla on todellista vaikutusta kasvulle ja työpaikkojen luomiselle, kuten esimerkiksi digitaalitalouden, vihreiden alojen ja terveydenhuollon alalla;

8.  panee merkille, että ESIR perustuu olemassa oleviin EU:n varoihin eikä sen avulla hankita ”tuoretta” julkista rahoitusta lukuun ottamatta Euroopan investointipankin (EIP) myöntämää ylimääräistä viittä miljardia euroa; korostaa sellaisen riittämättömän rahaston riskejä, joka perustuu liian optimistisiin oletuksiin siitä, että on todennäköistä saada suuri osa rahoituksesta yksityisiltä sijoittajilta; kehottaa EIP:tä harkitsemaan suuntautumisensa muuttamista puhtaasti liikepankkitoiminnasta kohti selkeisiin kriteereihin ja avoimuuteen perustuvaa hankkeiden riskinarviointia; kehottaa komissiota tutkimaan keinoja hyödyntää EU:n talousarvioita ja muita, uusia resursseja siten, että ESIR kykenee pitämään lupauksensa;

9.  kehottaa komissiota ja EIP:tä arvioimaan, miten talouskriisi on vaikuttanut pankkijärjestelmän ja EIP:n rahoituksen lopullisten saajien ja erityisesti pk-yritysten, sosiaalisen talouden toimijoiden ja julkisten osakeyhtiöiden välisiin suhteisiin;

10.  korostaa, että ESIRin on keskityttävä uusien investointien luomiseen aloilla, joista sijoittajat eivät ole kovin kiinnostuneita sen sijaan, että se korvaa investointeja, jotka olisi tehty toisaalla (syrjäyttäminen), tai että se keskittyy erittäin tuottaviin investointeihin, jotka olisi tehty joka tapauksessa (kantavuus); kehottaa komissiota myös sisällyttämään suunnitelmaan sellaiset sosiaaliset investoinnit ja edistämään niitä, jotka eivät pelkästään luo taloudellista tuottoa vaan edistävät myönteisiä sosiaalisia seikkoja, kuten investointeja inhimilliseen pääomaan tai investointeja, jotka vaikuttavat voimakkaasti työpaikkojen luomiseen tai sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden vähentämiseen, kuten investointeja sosiaaliturvajärjestelmiin ja sosiaalipalveluihin tai sosiaaliseen talouteen; toistaa kehotuksensa panna täytäntöön sosiaalisia investointeja koskeva paketti;

11.  kehottaa komissiota varmistamaan investoinnit taloudellisesti heikompiin korkean työttömyyden alueisiin ja tällaisten alueiden pk-yrityksiin ottaen huomioon niiden hyvin rajalliset rahoituksensaantimahdollisuudet, jotta varmistetaan, että näillä ponnisteluilla on mielekäs vaikutus siellä, missä niitä eniten tarvitaan, ja katsoo, että valinnat on tehtävä ottamalla asianmukaisesti huomioon investointien taloudelliset ominaisuudet; on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että digitaalitalouden, vihreiden alojen ja terveydenhuollon kaltaisilla kasvualoilla tarvitaan osaavaa työvoimaa;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan erityiset parannetut mekanismit, joiden avulla pannaan täytäntöön investointiohjelmia syrjäisimmillä alueilla, joiden syrjäinen sijainti, maantieteellinen hajanaisuus, haavoittuva talous ja luonnonolojen asettamat rajoitukset korostavat työmahdollisuuksiin sekä tavaroiden ja palvelujen saantiin liittyvää eriarvoisuutta;

13.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon alueet, jotka kärsivät vakavista ja pysyvistä luonnollisista tai väestöön liittyvistä haitoista, kun komissio laatii investointisuunnitelmaan liittyviä ja erityisesti laajakaistan saatavuutta koskevia ohjelmia;

14.  kehottaa komissiota tarkistamaan perusteellisesti ja parantamaan pilottihankkeena vuonna 2012 käynnistettyä hankejoukkolainoja koskevaa EU:n ja Euroopan investointipankin aloitetta sen kytkemiseksi investointisuunnitelmaan, jotta sille annetaan tärkeämpi asema työllisyyden edistäjänä; kehottaa tässä yhteydessä myös tarkastelemaan yksityiskohtaisesti strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan sisältyviä sosiaalivaikutteisia joukkovelkakirjalainoja (social impact bonds);

Investointeihin, korkealaatuisiin työpaikkoihin ja kasvuun uudelleen kohdistettu vastuullinen politiikka

15.  toteaa, että Euroopan investointiohjelma on välttämätön, jotta voidaan täydentää ponnisteluja kestävän talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi, jota on tuettava yksityisin ja julkisin resurssein, jotta siinä voidaan onnistua; pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 vaaditaan entistä enemmän ponnisteluja mailta, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, jotta voidaan lisätä eurooppalaista kysyntää ja investointeja;

16.  pitää myönteisenä julkisen talouden vakauttamisen vauhdittamista ja uusien yleistavoitteiden käyttöönottoa, joissa keskitytään enemmän rakenteellisiin kuin syklisiin alijäämiin, sillä tällä olisi oltava myönteinen vaikutus korkealaatuiseen työllisyyteen ja kestävään kasvuun; panee kuitenkin merkille, että fiskaalisten kerrointen koko on nykytilanteessa edelleen erittäin suuri ja tällä on väistämättä kielteinen vaikutus talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen sekä sosiaalisten järjestelmien kestävyyteen; kehottaa komissiota edistämään vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä;

17.  kehottaa luomaan eurooppalaiset puitteet, jotta varmistetaan, että kaikilla Euroopan investointiohjelman mukaisilla investoinneilla on merkittävä vaikutus kestävän talouskasvun kiihdyttämiseen, korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen; kehottaa komissiota seuraamaan ja valvomaan ohjelman mukaan tehtäviä investointeja sekä lisäksi tarkistamaan ja mittaamaan investointien todellista taloudellista ja sosiaalista vaikutusta; kehottaa komissiota nimittämään sosiaalipolitiikan asiantuntijoita rahoitettavista hankkeista päättävän uuden ESIRin asiantuntijakomitean jäseniksi ja varmistamaan, että myönteinen sosiaalinen vaikutus on yksi tärkeimmistä valintaperusteista;

18.  korostaa nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen mahdollistaman joustavuuden merkitystä, kun otetaan huomioon, että sen avulla voidaan varmistaa liikkumatila sosiaalisille investoinneille eli lähinnä ihmisiä varten tehtäville sosiaalisille investoinneille, jotta heille voidaan tarjota tarvittavat taidot ja tukea antava ympäristö, jonka avulla he voivat osallistua tuottavalla ja tyydyttävällä tavalla talouden ja yhteiskunnan toimintaan koko elämänsä ajan; korostaa tässä yhteydessä sosiaalisen talouden mahdollista asemaa kestävien, osallistavien ja korkealaatuisten työpaikkojen luomisessa;

Pk-yrityksille palautettu rahoitus yksityisten investointien ja työpaikkojen luomisen tehostamiseksi

19.  korostaa, että vaikka pk-yritykset muodostavat EU:n työpaikkojen luomisen selkärangan, niillä on edelleen suuria vaikeuksia saada rahoitusta ja ne ovat huolestuttavan ylivelkaantuneita; pitää tästä syystä ilahduttavina komission uusia pk-yritysten rahoituksensaantia koskevia suosituksia, joihin sisältyy uusi lähestymistapa maksukyvyttömyyteen ja konkurssiin; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tätä tarkoitusta varten lisäponnisteluihin velkojen uudelleenjärjestelyjen parantamiseksi; kehottaa komissiota edistämään tarpeen vaatiessa 12. maaliskuuta 2014 antamassaan suosituksessa määriteltyjen periaatteiden täytäntöönpanoa kansallisella tasolla maakohtaisten suositusten avulla; korostaa, että naisten johtamilla yrityksillä ja pk-yrityksillä on enemmän vaikeuksia saada rahoitusta; kehottaa komissiota analysoimaan tilanteen syyt ja ehdottamaan toimenpiteitä sen ratkaisemiseksi;

20.  korostaa sen merkitystä, että Euroopan unioniin luodaan yrittäjyyden kulttuuri vähentämällä itsensä työllistämisen ja yrityksen perustamisen esteitä; toteaa, että tätä voidaan tukea järkevällä yhdistelmällä erilaisia taloudellisia tukia, kuten esimerkiksi työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman mikrorahoituksen ja sosiaalisen yrittäjyyden lohkon tai julkishallinnon uuden yritysten rekisteröintiä koskevien keskitetyn asiointipisteen ratkaisujen avulla;

21.  on huolestunut siitä, että euroalueen taloudellinen pirstoutuminen vaarantaa joissakin tapauksissa pk-yritysten kasvun ja kestävyyden; vaatii palauttamaan talouden luotonantovalmiudet, joiden avulla pk-yritykset voivat investoida ja luoda työpaikkoja, sekä helpottamaan yrittäjäksi alkamista ja pk-yritysten osallistumista COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien kaltaisiin ohjelmiin;

22.  kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja byrokratiaa yksityisyrittäjiltä ja mikro- ja pk-yrityksiltä sekä helpottamaan startup-yritysten toimintaehtoja;

23.  pitää myönteisenä komission ja EIP:n yhteistä pk-yrityksiä koskevaa lainajärjestelmää, jossa hyödynnetään rakennerahastoja investointien suuntaamiseksi näihin yrityksiin, jotta vauhditetaan parempien ja kestävien työpaikkojen luomista; kehottaa EKP:tä täydentämään tätä toimintaa ja tutkimaan keinoja pk-yritysten varojen ostamiseksi ja pk-yritysten kehityksen tukemiseksi Quantitative Easing -ohjelmien puitteissa joissakin jäsenvaltioissa todettujen hyvien käytäntöjen pohjalta tai takaajana toimimiseksi monissa jäsenvaltioissa yli 80 prosenttia työpaikoista muodostavien pk-yritysten rahoituslähteille;

24.  panee merkille EKP:n laajennetun varojen ostamisohjelman, joka liittyy jälleen kerran pankkijärjestelmään; kehottaa siksi EKP:tä optimoimaan mahdollisuutensa parantaa reaalitaloutta ja tarjota luottoja EU:n talouskasvun edistämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi;

25.  pitää myönteisinä komission ilmoittamia toimenpiteitä työpaikkojen luomisen tehostamiseksi pk-yrityksissä avaamalla pankkilainojen vaihtoehtoja pk-yrityksille sekä sääntely- ja verokehyksen parantamiseksi, jotta edistetään pitkän aikavälin investointeja pk-yrityksiin; kehottaa panemaan nämä toimenpiteet viipymättä täytäntöön; kehottaa komissiota myös tukemaan pienempiä hankkeita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan pk-yrityksiä rahoittavia rahoitusosuuskuntia (luotto-osuuskuntia) vaihtoehtoisina rahoitusvälineinä ja pk-yritysten osallistumisen helpottamiseksi EU:n ja kansallisen tason julkisiin hankintoihin ja rahoitukseen;

26.  korostaa esimerkiksi kauppakamareiden kaltaisten pk-yrityksiin liittyvien välittäjinä toimivien elinten merkitystä moottoreina, joilla on moninkertaistava vaikutus pk-yrityksiä koskevien EU:n politiikkojen täytäntöönpanolle, ja kehottaa Euroopan komissiota käynnistämään näiden elinten kanssa kumppaneiden välisen vuoropuhelun siitä, miten pk-yrityksiä koskevat EU:n politiikat voidaan panna paremmin täytäntöön siten, että niiden avulla edistetään korkealaatuisten työpaikkojen luomista;

Varojen tehokkaampi käyttö

27.  korostaa, että kasvu- ja työllisyyspolitiikalla on erilaisia alueellisia vaikutuksia kunkin EU:n alueen erityistilanteesta riippuen ja että alueelliset eroavaisuudet ovat lisääntyneet kriisin alkamisen jälkeen; painottaa, että maakohtaisissa suosituksissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden sisäiset alueelliset erot, jotta voidaan edistää talouskasvua ja työllisyyttä ja suojella samalla alueellista yhteenkuuluvuutta;

28.  katsoo, että koheesiopolitiikan toimilla on erittäin tärkeä tehtävä sisäisten kilpailukykyerojen ja rakenteellisen epätasapainon vähentämisessä sitä eniten tarvitsevilla alueilla; kehottaa komissiota harkitsemaan asianmukaisia ratkaisuja sellaisia jäsenvaltioita varten, jotka korkeasta työttömyysasteesta huolimatta joutuvat palauttamaan EU:n niille myöntämiä varoja yhteisrahoitukseen liittyvien ongelmien vuoksi; kehottaa komissiota harkitsemaan ennakkorahoitusta, jotta se voi helpottaa sitä, että nämä jäsenvaltiot käyttävät varat täysimääräisesti vuosina 2014–2020, samalla kun varmistetaan talousarvioon liittyvää vastuuta koskevan periaatteen noudattaminen;

29.  kehottaa komissiota ryhtymään kiireellisesti toimenpiteisiin verojen polkemisen, veropetosten ja veronkierron torjumiseksi ja kehottaa hyväksymään kunnianhimoisen finanssitransaktioveron neuvostossa;

30.  on vahvasti sitä mieltä, että EU:n rahoitusta ja etenkään nuorisotyöllisyysaloitteen ja Euroopan sosiaalirahaston mukaista rahoitusta ei pitäisi käyttää korvaamaan kansallisia toimintatapoja vaan ennemminkin lisätuen antamiseen siten, että täydennetään ja tehostetaan kansallisia ohjelmia jäsenvaltioiden päätösten mukaisesti;

31.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita varmistamaan vuosien 2007–2013 EU:n varojen täysimääräisen täytäntöönpanon ja mukauttamaan Euroopan sosiaalirahaston ja muut EU:n rakennerahastot läheisesti Eurooppa 2020 -strategiaan; kehottaa komissiota varmistamaan Euroopan sosiaalirahastosta köyhyyttä varten korvamerkityn 20 prosentin osuuden tiukan valvonnan; kehottaa komissiota lisäämään seuraavaan vuotuiseen kasvuselvitykseen ja maakohtaisiin suosituksiin kappaleen vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) täytäntöönpanosta;

32.  kehottaa komissiota ryhtymään energiamarkkinoiden rakenneuudistuksiin ulkoisista energialähteistä vähemmän riippuvaisen ja kestävän energiaunionin saavuttamiseksi ja toimituslähteiden monimuotoistamiseksi (esim. Algerian kaasu);

Uudistukset kasvupotentiaalin, henkisen pääoman ja tuottavuuden lisäämiseksi

33.  toteaa, että ratkaisevia kestävää kasvua ja korkealaatuisten työpaikkojen luomista edistäviä investointisuunnitelmia sekä EKP:n toimenpiteitä voidaan toteuttaa onnistuneesti ainoastaan silloin, jos ne yhdistetään kansallisiin uudistuksiin, jotka kehittävät henkistä pääomaa kaikissa ikäryhmissä, kaikkein haavoittuvimmat ryhmät mukaan luettuina, ja tukevat voimakkaita sosiaali- ja sosiaaliturvajärjestelmiä; huomauttaa, että parlamentin ja neuvoston päätös julkisten työvoimapalvelujen verkoston yhteistyön tehostamisesta on tärkeä tekijä työmarkkinoiden parantamiseksi; katsoo, että rakenteellisissa työmarkkinauudistuksissa olisi otettava käyttöön sisäinen joustavuus työllisyyden ylläpitämiseksi taloudellisesti vaikeina aikoina ja että niissä olisi varmistettava työn laatu, työpaikan vaihtamisen turvallisuus ja realistisiin aktivointivaatimuksiin perustuvat työttömyyskorvausjärjestelmät, jotka takaavat riittävän tuen irtisanotuille työntekijöille ja jotka on yhdistetty työelämään palaamista helpottaviin toimiin;

34.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan innovatiivisia keinoja kannustaa investointeja Euroopassa; huomauttaa, että viime aikoina yritykset ovat palauttaneet tuotantoa ja palveluja Eurooppaan, mikä on tarjonnut mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen erityisesti nuorille; katsoo, että EU:n kansantalouksilla on ainutlaatuinen mahdollisuus kiihdyttää tätä työpaikkojen palauttamisen trendiä;

35.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan räätälöityä politiikkaa, jolla tuetaan työpaikkojen luomista pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille työttömille, naisille ja muille etusijalle asetettaville ryhmille, joihin kriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti ja joita ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, romaniyhteisö ja vammaiset henkilöt, mukaan lukien toimenpiteet työpaikkasyrjinnän vastaisten politiikkojen, työ- ja yksityiselämän tasapainon ja elinikäisen oppimisen ja koulutuksen edistämiseksi sekä matalan koulutustason torjumiseksi, josta kärsii osa näistä ryhmistä, joista moni on syrjäytymisvaarassa; kehottaa puuttumaan maakohtaisissa suosituksissa järjestelmällisesti sukupuolten palkka- ja eläke-erojen vähentämiseen; kehottaa komissiota vaatimaan jokaiselta jäsenvaltiolta kevään 2012 Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovitun mukaisesti kansallisen työpaikkasuunnitelman työpaikkojen luomiseksi;

36.  kehottaa komissiota käynnistämään uuden aloitteen, jonka tarkoituksena on parantaa romanien työllistymismahdollisuuksia EU:n jäsenvaltioissa ryhtymällä toimenpiteisiin, joilla edistetään taitoja ja osaamista ja torjutaan syrjintää ja edistetään työpaikkojen luomista esimerkiksi itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden avulla sekä käyttämällä innovatiivisia rahoitusvälineitä;

37.  pyytää jäsenvaltioita asettamaan etusijalle sukupuolten välisten kuilujen kaventamisen erityisesti puuttumalla sukupuolten palkkaeroon ja panemalla täytäntöön toimenpiteet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi muun muassa lisäämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta;

38.  pitää valitettavana, ettei eurooppalaista ohjausjaksoa ole mukautettu riittävän hyvin Eurooppa 2020 -strategiaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan eurooppalaisen ohjausjakson aikana toteutetut toimenpiteet Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisiin ja työllisyyttä koskeviin tavoitteisiin ja perussopimuksissa säädettyihin sosiaalisiin periaatteisiin; kehottaa ponnistelemaan määrätietoisemmin EU:n toimintalinjojen ohjaamiseksi ja koordinoimiseksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi ja parempien ja kestävien työpaikkojen luomiseksi; kehottaa Euroopan komissiota esittelemään Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin viipymättä ja ottamaan huomioon kiireellisen tarpeen saavuttaa edistystä köyhyyden vähentämistä koskevien ja muiden sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa ja tarpeen lisätä merkityksellistä sidosryhmien osallistamista;

Koulutuspolitiikka ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka henkisen pääoman lisäämiseksi

39.  katsoo, että kasvava kansainvälinen kilpailu, jonka käyttövoimana on entistä ammattitaitoisempi työvoima, on saanut aikaan sen, että EU:lla on edessään vakava osaamisen vaje ja yhteensopimattomuus, jotka jarruttavat talouskasvua; katsoo, että jos jäsenvaltioilla ei ole realistisia mahdollisuuksia saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteita, jäsenvaltioiden on keskityttävä luomaan oikeanlainen ympäristö työpaikkojen luomiselle;

40.  pyytää jälleen neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolta koskevan pilarin Eurooppa 2020 -kehykseen;

41.  huomauttaa, että kilpailukyvyn palauttamista koskevassa strategiassa ei pitäisi keskittyä ainoastaan työvoimakustannuksiin, vaan myös tuottavuuden nostamiseen henkiseen pääomaan tehtyjen investointien ja rakenneuudistusten avulla;

42.  pyytää jäsenvaltioita palauttamaan henkiseen pääomaan tehtävät investoinnit kriisiä edeltävälle tasolle, jotta voidaan erityisesti sujuvoittaa nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään ja investoida ammatilliseen koulutukseen ja elinikäisen oppimisen ohjelmiin;

43.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio kehottaa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 jäsenvaltioita turvaamaan pitemmän aikavälin investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ja edistämään niitä; toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioilla, joiden talousarviot ovat jo valmiiksi niukkoja, ei ole riittäviä keinoja saavuttaa tätä tavoitetta;

44.  korostaa tässä yhteydessä aktiivisen työmarkkinapolitiikan merkitystä joillekin jäsenvaltioille; kehottaa näitä jäsenvaltioita lisäämään aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta;

Korkealaatuiset työpaikat ja palkat tuottavuuden ja kasvun moottoreina

45.  kehottaa jäsenvaltiota kiinnittämään erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien ryhmien suureen työttömyyteen ja asettamaan etusijalle työmarkkinoille pääsyn ja sijoittumisen sekä sisällyttämään työmarkkinoille pääsyä ja sinne sijoittumista koskevat toimet kaikkeen unionin politiikkaan, koska työpaikka on avain onnistuneeseen kotoutumiseen;

46.  muistuttaa, että asianmukainen palkkataso on tärkeä sosiaalisen koheesion kannalta mutta myös vahvan elpymisen ja tuottavan talouden ylläpitämiseksi; kehottaa komissiota tutkimaan vaikutuksia erityisesti palkkaerojen vähentämisen osalta jäsenvaltioissa, joissa on otettu käyttöön vähimmäispalkka; kehottaa komissiota järjestämään konferenssin vähimmäispalkkoja koskevasta eurooppalaisesta kehyksestä;

47.  on huolissaan siitä, että monissa jäsenvaltioissa toteutetut työmarkkinauudistukset eivät ole onnistuneet vähentämään epävarmojen työpaikkojen määrää; panee merkille, että 50 prosenttia vuonna 2014 perustetuista työpaikoista oli tilapäisiä; toteaa, että komission mukaan työssäkäyvien köyhyys jatkuu ja 50 prosentille kaikista työnhakijoista työpaikan saaminen ei enää riitä nostamaan heitä köyhyydestä eikä lisää tuottavuutta; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan työpaikkojen laadun ensisijaiseksi tavoitteeksi ja puuttumaan työmarkkinoiden eriytymiseen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että sen työmarkkinauudistusten tarkoituksena on parempien ja kestävien työpaikkojen luomisen lisäksi vähentää eriytymistä, lisätä haavoittuvien ryhmien osallistamista työmarkkinoille, edistää sukupuolten tasa-arvoa, vähentää työssäkäyvien köyhyyttä ja taata riittävä sosiaaliturva kaikille työntekijöille, itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina;

48.  katsoo, että jäsenvaltiot voivat luoda työpaikkoja vain, jos markkinat sallivat sen, jos ne voivat luottaa pätevän työvoiman saantiin, jos työmarkkinat ovat tarpeeksi joustavia, jos työvoimakustannukset ja palkat vastaavat tuotantoa, jos sosiaaliturvajärjestelmät tekevät työnteosta houkuttelevampaa ja jos sääntely on oikeasuhteista ja näyttöön perustuvaa;

49.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ponnistelujaan sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi EU:ssa, koska ne aiheuttavat merkittäviä haittoja niiden kohteeksi joutuville työntekijöille ja jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmille; vaatii lisäksi, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana näiden toimenpiteiden kaikilla tasoilla;

50.  suhtautuu myönteisesti aloitteeseen pimeää työtä koskevasta eurooppalaisesta foorumista; pyytää jälleen jäsenvaltioita varmistamaan, että epävarmojen työsopimusten nojalla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivilla henkilöillä on tietyt keskeiset oikeudet ja riittävä sosiaaliturva, mukaan lukien perhe- ja työelämän yhteensovittaminen; kehottaa komissiota toimimaan kohdennetusti siten, että pyritään ratkaisemaan lisäongelmat, joita osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleminen muuten kuin omasta tahdosta ja näennäinen itsenäisenä yrittäjänä toimiminen aiheuttavat;

51.  pitää valitettavana, että laadusta tai kestävyydestä ei mainita juuri mitään luotujen työpaikkojen ja erityisesti naisten työllisyyden osalta, kun otetaan huomioon, että naiset ovat yliedustettuina osa-aikaisessa työssä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen vaikeuksien vuoksi;

52.  katsoo, että uudelleenteollistamista koskevien tavoitteiden saavuttaminen on erittäin tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta, ja katsoo, että aidon eurooppalaisen teollisuuspolitiikan uudelleen käynnistämisellä voitaisiin edistää kasvua ja luoda uusia korkealaatuisia työpaikkoja;

53.  pitää valitettavana, että työttömyysasteisiin viitattaessa ei oteta asianmukaisesti huomioon muita tekijöitä, kuten työelämän ulkopuolella olevien ihmisten, liikkuvuuden ja siirtolaisuuden lisääntynyttä määrää;

Nuorisotyöttömyys ja työvoiman liikkuvuus

54.  pitää myönteisenä, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt, mutta huomauttaa sen olevan vielä hälyttävällä tasolla, ja toteaa, että se ei perustu välttämättä nettotyöllisyyden luomiseen; korostaa, että työhön liittyvä epävarmuus ja alityöllisyys ovat myös lisääntyneet ja että 43 prosenttia nuorista päätyy epävarmoihin tai muuten kuin heidän omasta tahdostaan osa-aikaisiin työsuhteisiin tai epäaitoon yrittäjyyteen;

55.  kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaisia puitteita vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat 25–30-vuotiaisiin nuoriin sovellettavan nuorisotakuun täytäntöönpanoa, ja konkreettisia toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään käytettävissä olevat määrärahat tehokkaasti, panemaan nuorisotakuun viipymättä täytäntöön ja varmistamaan, että määrärahat ja nuorisotakuu tavoittavat myös epäsuotuisista sosiaalisista oloista tulevat nuoret; kehottaa varaamaan riittävästi määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ILOn suositusten mukaisesti; toteaa, että nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseksi tarvitaan ILOn arvioimat 21 miljardia euroa;

56.  kehottaa komissiota menemään pidemmälle kuin maaliskuussa 2014 annettu neuvoston suositus harjoittelun laatupuitteista ja ehdottamaan uudet laatupuitteet, joiden tavoitteena on ehkäistä nuorten työntekijöiden syrjintää ja riistoa;

57.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan työmarkkinoista entistä osallistavammat niille, joilla on perhevelvoitteita, kuten kasvatettavia lapsia ja vastuullaan hoivaa tarvitsevia perheenjäseniä; kehottaa sen vuoksi laatimaan toimia, joilla voidaan edistää työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, osana eurooppalaisella ohjausjaksolla edistettyjä työmarkkinauudistuksia;

58.  toistaa jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen investoida elinikäiseen oppimiseen, ammattikoulutukseen ja työelämän valmennukseen liittyviin mahdollisuuksiin; pyytää, että elinikäisiä oppimisjärjestelmiä arvioidaan osana työmarkkinauudistusten eurooppalaisen ohjausjakson strategioita;

59.  korostaa, että komission mukaan EU:ssa on korkeasta työttömyysasteesta huolimatta kaksi miljoonaa vapaata työpaikkaa ja vuonna 2013 ainoastaan 3,3 prosenttia aktiivisesta väestöstä työskenteli toisessa jäsenvaltiossa, mikä on osoitus siitä, että liikkuvuus on vieläkin hyvin vähäistä Yhdysvaltoihin tai Japaniin verrattuna; muistuttaa, että erot työvoiman liikkuvuudessa vaihtelevat jopa 10 prosenttiyksikköä erityisesti jäsenvaltioissa, joita kriisi pahiten koettelee; toteaa, että tähän voidaan vaikuttaa positiivisesti myös EURES-portaalin tarjoamaa tukea käyttämällä; ilmaisee antavansa jatkuvan tukensa vapaan liikkuvuuden periaatteelle;

60.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan julkisten työvoimapalvelujen asianmukainen toiminta ulkomailla tapahtuvan työnhaun mahdollistamista ja siihen kannustamista varten;

61.  katsoo, että kun otetaan huomioon niiden työntekijöiden ja erityisesti nuorten lukumäärä, jotka nyt lähtevät alkuperävaltioistaan muihin jäsenvaltioihin työtä hakemaan, on kehitettävä kiireellisesti asianmukaisia toimia, jotta taataan, ettei työntekijä jää vaille sosiaaliturvaa ja työntekijöille kuuluvia oikeuksia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan työvoiman liikkuvuutta EU:ssa EURESin kaltaisten välineiden avulla ja samalla takaamaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen sekä turvaamaan palkat ja sosiaaliturvan tason; kehottaa kutakin jäsenvaltiota laatimaan sosiaali- ja työllisyystoimintalinjoja, jotka takaavat yhtäläiset oikeudet ja saman palkan samassa työpaikassa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa ja ennen kaikkea naisten ja miesten välillä;

62.  palauttaa mieliin EU:n sukupuoliasioihin liittyvät tavoitteet, eritoten naisten ja miesten 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen vuoteen 2020 mennessä sekä köyhyydessä tai köyhyysvaarassa elävien ihmisten määrän vähentämisen 20 miljoonalla;

63.  kehottaa komissiota esittämään vanhempainvapaata käsittelevän ehdotuksen, jotta voidaan edistää sukupuolten välisiä tasa-arvoisia työolosuhteita myös sen vuoksi, että EU ikääntyy nopeasti, jolloin jäsenvaltioiden kyky säilyttää tarvittavat sosiaalipalvelut vaarantuu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan entistä enemmän toimia, jotka edistävät EU:n väestökasvua sekä syntyvyyslukujen että maahanmuuton kautta;

64.  pitää valitettavana, että EU:n määräämät sijoittajien luottamuksen palauttamiseksi tarkoitetut säästötoimet ovat pahentaneet työ- ja sosiaaliolosuhteita ja lisänneet työttömyyttä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa;

65.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä yritysten ja koulutusalan välillä kaikkialla;

EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja lähentymistä koskeva voimakas vaatimus

66.  toistaa varoituksensa unioniin kohdistuvista sosioekonomisista haasteista erityisesti joissakin jäsenvaltioissa ja sen kestävyyteen ja vakaaseen kasvuun kohdistuvista riskeistä, jotka aiheutuvat alueellisen lähentymisen vastoinkäymisistä; muistuttaa, että yli 122:ta miljoonaa EU:n kansalaista uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, mukaan luettuna työssäkäyvien köyhyys ja lasten köyhyys; huomauttaa, että EU:n lapsista 19 prosentin on arvioitu olevan köyhyysvaarassa, ja korostaa, että tätä ei voida hyväksyä, vaan lukua on pienennettävä välittömästi; kehottaa komissiota jatkamaan sosiaalisen ulottuvuuden laajentamista EU:ssa; panee merkille komission tekemän työn talous- ja rahaliiton ”sosiaalisen pilarin” osalta osana prosessia, jossa integroidaan sosiaalinen ulottuvuus talouden ohjausmekanismien nykyiseen rakenteeseen, ja kehottaa jatkamaan tällä tavalla, jotta voidaan edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

67.  pitää valitettavana, että useita EU:n jäsenvaltioita koskevaa absoluuttista köyhyyttä varten ei ole olemassa indikaattoreita tai selkeitä määritelmiä;

68.  muistuttaa komissiolle, että sosiaalisäännöstön edistämiseksi tarkoitettujen työllisyys- ja sosiaalitoimien olisi ohjattava kaikkia Euroopan unionin politiikkoja SEUT-sopimuksen 9 artiklan nojalla; pyytää komissiota täyttämään velvollisuutensa liittää eurooppalainen ohjausjakso Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin;

69.  huomauttaa, että sosiaaliturvan ja -politiikan, erityisesti työttömyysturvan, vähimmäistoimeentuloturvan ja progressiivisen verotuksen, avulla pyrittiin alkujaan lieventämään taantumaa sekä vakauttamaan työmarkkinoita ja kulutusta; painottaa kuitenkin, että sosiaalisia vakauttajia on laajalti käytetty mukauttamista edistävinä tekijöinä niissä talous- ja rahaliiton jäsenvaltioissa, joissa talous on altistunut kielteisille häiriöille; painottaa, että sosiaalinen suojelu ja sosiaalipoliittiset toimet kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan;

Sosiaaliset vakauttajat

70.  huomauttaa, että EU:n työllisyys- ja sosiaalista tilannetta käsitelleessä vuoden 2013 vuosikertomuksessaan komissio korosti sosiaalisen suojelun menojen merkitystä turvana sosiaalisia riskejä vastaan; muistuttaa näiden automaattisten vakauttajien merkityksestä torjuttaessa epäsymmetrisiä häiriöitä, pyrittäessä välttämään kansallisten hyvinvointivaltioiden liiallista heikentämistä ja vahvistettaessa siten koko talous- ja rahaliiton kestävyyttä; kehottaa komissiota korostamaan maakohtaisissa suosituksissaan vahvojen automaattisten vakauttajien säilyttämisen merkitystä jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon niiden huomattava rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitämisessä sekä kotimaisen kysynnän ja talouskasvun voimistamisessa; kehottaa jälleen komissiota laatimaan vihreän kirjan automaattisista vakauttajista euroalueella;

71.  panee merkille komission tavoitteen keventää ja yksinkertaistaa EU:n lainsäädäntöä ja vähentää siitä kansalaisille ja yrityksille aiheutuvia kustannuksia; korostaa, että tämä lainsäädännöllisten esteiden poistaminen ei saisi horjuttaa työterveyden ja -turvallisuuden tai työntekijöiden tiedottamisen ja kuulemisen alan eurooppalaista lainsäädäntöä, ILOn keskeisiä yleissopimuksia tai Euroopan sosiaalista peruskirjaa ja että siinä olisi kunnioitettava työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta perussopimuksen mukaisesti; kehottaa komissiota ryhtymään vakuuttaviin toimiin, jotta raskaana olevien työntekijöiden ja hiljattain synnyttäneiden työntekijöiden suojelu voidaan taata;

Sosiaaliset indikaattorit

72.  pitää ilahduttavana, että vuotuiseen kasvuselvitykseen liitetty yhteinen työllisyysraportti sisältää työllisyyden ja sosiaalipolitiikan tulostaulun; kehottaa komissiota tutkimaan, ovatko nämä indikaattorit riittäviä jäsenvaltioiden sosioekonomisen tilanteen analysoimiseksi perusteellisesti; painottaa, että on tärkeä ymmärtää kotitalouksien tulokehityksen ja yhä kasvavien tuloerojen muutoksia ja seurauksia; pitää valitettavana, että useat tämän vuoden tulostaulun painoksessa esitetyistä tiedoista ovat vanhentuneita; pyytää komissiota hyödyntämään entistä enemmän tätä tulostaulua poliittisten toimien laadinnassa; vaatii yksityiskohtaista yleiskatsausta jäsenvaltioiden valinnoista eri politiikan aloilla ja niitä koskevat tulokset; kehottaa komissiota arvioimaan ja parantamaan sen laajuutta ja tehokkuutta, jotta varmistetaan, että ne otetaan perusteellisesti huomioon maakohtaisten suositusten laadinnassa;

73.  tähdentää, että työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat olisi eurooppalaisessa ohjausjaksossa asetettava tasavertaiseen asemaan makroekonomisten näkökohtien kanssa;

74.  kehottaa määrittämään suurimmat makrotaloudelliset ja makrososiaaliset epätasapainot EU:n ja euroalueen taloudessa ja jäsentämään niiden pohjalta eurooppalaisessa ohjausjaksossa maakohtaiset suositukset, jotka koskevat esimerkiksi työ- ja sosiaalinormien lähentämistä koskevia toimia;

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen

75.  pitää valitettavana, että vuotuinen kasvuselvitys ja yhteinen työllisyysraportti eivät sisällä minkäänlaista toiminnallista tai poliittista kehystä, jonka avulla voitaisiin saavuttaa köyhyyden vähentämistä koskeva Eurooppa 2020 -strategian tavoite; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tämä tavoite näkyy paremmin eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

76.  korostaa tarvetta vahvistaa sosiaalialan lainsäädäntöä, horisontaalista sosiaalilauseketta ja yleistä etua koskevista palveluista laadittua pöytäkirjaa;

77.  suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä EU:ssa; kehottaa komissiota ehdottamaan aloitetta vähimmäistulon käyttöönoton edistämiseksi jäsenvaltioissa; painottaa, että kunkin jäsenvaltion tehtävänä on määrittää vähimmäistulon taso, joka vastaa kyseisen jäsenvaltion sosioekonomista tilannetta;

78.  pitää valitettavana, että komission lähestymistavassa, jonka tavoitteena oli torjua sukupuolien eriarvoisuutta, tarkastellaan pääasiassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista naisia koskevana kysymyksenä; panee merkille, että yhteensovittamista edistävät toimet ovat sekä naisten että miesten kohdalla ratkaisevan tärkeitä työpaikkojen luomisen kannalta ja vaikuttavat suoraan luotujen työpaikkojen laatuun; toteaa, että edullisten ja korkealaatuisten lastenhoitopalvelujen saanti on yhä merkittävä yhteensovittamisen este, ja kehottaa tästä syystä komissiota kiinnittämään huomiota tähän indikaattoriin, kun se analysoi keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua;

79.  pyytää komissiota torjumaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa välittömästi lapsiköyhyyden hälyttävää nousua koko EU:ssa ottamalla käyttöön pitkäaikaisia ja kokonaisvaltaisia toimia perustuen joidenkin jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin, jotka liittyvät erityisesti kouluruokailua varten tarkoitetun valtiontuen lisäämiseen, ja panemalla täytäntöön komission suosituksen kolmeen pilariin perustuvan ja sosiaalisia investointeja koskevaan pakettiin sisältyvän suosituksen nimeltä ”Investoidaan lapsiin”;

80.  toteaa, että velkakriisin pahentamat köyhyyden uudet muodot, kuten työssäkäyvien köyhyys, johon liittyy esim. asuntolainan maksuvaikeuksia, tai energiaköyhyyttä luova yleishyödyllisten palvelujen hinnannousu, ovat johtaneet häätöjen, ulosmittausten ja kodittomuuden lisääntymiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan integroitua politiikkaa, jolla edistetään sosiaalista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa, tehokkaita ennaltaehkäisytoimia häätöjen vähentämiseksi ja toimia energiaköyhyyden torjumiseksi perustuen joissakin jäsenvaltioissa havaittuihin hyviin käytäntöihin, ja lopettamaan joissakin jäsenvaltioissa yleiseen tietoisuuteen tulleen kodittomien ihmisten leimaamisen rikollisiksi; kehottaa komissiota käynnistämään välittömästi kodittomuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman Euroopan parlamentin toistuvien pyyntöjen ja muiden EU:n elinten esittämien kehotusten mukaisesti, jotta autetaan jäsenvaltioita torjumaan kiireellistä ja nopeasti kasvavaa köyhyyden ongelmaa;

81.  pyytää komissiota laatimaan strategian, jolla tuettaisiin jäsenvaltioita asunnottomuuden torjunnassa yhdennettyjen politiikkojen ja asianmukaisten sosiaalisten investointien avulla;

82.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kiireellisesti toimia kodittomuuden torjumiseksi; toteaa, että tällaiset köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen äärimuodot loukkaavat perusoikeuksia, ja ne ovat lisääntyneet suurimmassa osassa jäsenvaltioita; kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia järjestelmiä, joilla seurataan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia kodittomuuden torjumiseksi, kuten sen asunnottomuutta koskevasta strategiasta 14. syyskuuta 2011 ja 16. tammikuuta 2014 antamissa päätöslauselmissa vaaditaan;

83.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko mahdollista korottaa vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa monivuotista rahoituskehystä koskevan väliarvioinnin aikana;

Kestävät eläkkeet ja terveys

84.  vaatii edullisia ja korkealaatuisia julkisia lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalveluja, joiden avulla erityisesti naiset voivat palata työelämään ja jotka auttavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa;

85.  muistuttaa komissiota, että eläkkeiden kestävyyden, turvallisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi eläkeuudistuksiin on liitettävä toimintalinjoja, joiden avulla kehitetään kestäviä eläkejärjestelmiä osaltaan edistäviä työllistymismahdollisuuksia ikääntyneille ja nuorille työntekijöille, rajoitetaan varhaiseläkejärjestelmiä koskevia kannustimia ja muita ennenaikaisen työelämästä poistumisen mahdollisuuksia, mahdollistetaan korvauksien maksaminen ajasta, joka on käytetty lasten tai huollettavien perheenjäsenien hoitamiseen, laajennetaan ikääntyneiden työtekijöiden työllistymismahdollisuuksia, taataan mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen kaikenikäisille, niin työssä käyville kuin työttömille henkilöille, edistetään terveenä ikääntymistä työpaikoilla ottaen huomioon fyysiset ja psykososiaaliset terveys- ja turvallisuusriskit, otetaan käyttöön veroetuuksia, joilla kannustetaan pysymään pitempään työelämässä ja tuetaan aktiivista, tervettä ikääntymistä; korostaa, että eläkeuudistukset edellyttävät kansallista poliittista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja voivat onnistua vain, jos niistä neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa sekä nuorempien ja vanhempien sukupolvien edustajien kanssa, jotka ovat väestönosia, joihin asia välittömästi vaikuttaa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan täysimääräisesti huomioon eläkkeitä koskevista vihreästä ja valkoisesta kirjasta annetun parlamentin kannan;

86.  panee merkille komission suosituksen uudistaa terveydenhuoltojärjestelmiä, jotta ne voivat saavuttaa niille asetetut tavoitteet tarjota koko väestölle korkealaatuista hoitoa – erityisesti henkiinjäämisen kannalta tärkeiden lääkkeiden edullisen saannin – ja taata terveydenhoitohenkilöstön oikeuksien noudattamisen; panee merkille, että kriisin seurauksena jotkut jäsenvaltiot eivät ole onnistuneet julkisen terveydenhuollon täysimääräisessä takaamisessa; kehottaa komissiota antamaan konkreettisia suosituksia tilanteen korjaamiseksi; kehottaa toteuttamaan lisäuudistuksia sen varmistamiseksi, että terveydenhuollon infrastruktuurin laatua ja kohtuuhintaisuutta ei vaaranneta;

87.  panee merkille, että komissio on tietoinen siitä, että terveys- ja sosiaalialoilla on merkittävä kasvupotentiaali ja että ne ovat tärkeitä investointikohteita kestävän talouden saavuttamisessa; kehottaa komissiota raportoimaan Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien aloitteiden edistymisestä korkealaatuisten työpaikkojen luomiseksi terveys- ja sosiaalialoilla;

88.  kehottaa lujittamaan ja kehittämään tehokkaita terveydenhuoltotoimenpiteitä, kuten elinikäistä terveenä ikääntymistä, jotta parannetaan elämänlaatua ja vähennetään samalla kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien menoja, jotka liittyvät ikääntyvien ihmisten sairaanhoitoon ja lääkkeisiin;

Oikeudenmukaisemmat työn verotusta koskevat järjestelmät

89.  korostaa, että verokiilalla on suurempi vaikutus alhaista palkkaa tai sivutuloa saaviin ja tämä on edelleen ongelma; kehottaa komissiota panemaan merkille Kansainvälisen valuuttarahaston lokakuussa 2013 julkaiseman raportin, jonka mukaan verotusta voidaan vielä parantaa ja tehdä progressiivisemmaksi;

90.  toteaa, että on tärkeää keventää työn verottamista etenkin, kun kyseessä ovat matalapalkkaiset ja vähän koulutetut työntekijät, pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät, ja varmistaa samalla julkisten eläkejärjestelmien kestävyys pitkällä aikavälillä; kehottaa jäsenvaltioita siirtämään veroja työn verotuksesta kulutus-, pääoma- ja ympäristöveroihin ottaen mahdolliset uudelleenjakovaikutukset asianmukaisesti huomioon;

Eurooppalaisen ohjausjakson demokraattisen legitiimiyden lisääminen

91.  ilmaisee syvän huolensa rajallisesta roolista, joka sillä, kansallisilla parlamenteilla, työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on eurooppalaisen ohjausjakson ensisijaisten taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden muotoilussa, seurannassa ja täytäntöönpanossa; muistuttaa kehotuksestaan ottaa kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet EU:ssa ja kansallisella tasolla entistä paremmin ja jäsennetysti mukaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin, jotta voidaan parantaa sen legitiimiyttä laatimalla konkreettiset suuntaviivat ja seurantamekanismit;

92.  kehottaa ottamaan valtiotasoa alemmat parlamentit sekä paikallis- ja alueviranomaiset mukaan kansallisten uudistusohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, myös monitasoisten hallintojärjestelyiden kautta;

93.  kehottaa painokkaasti komissiota ottamaan työmarkkinaosapuolet tiiviimmin mukaan vuotuisen kasvuselvityksen valmisteluun ja yleisemmin virallistamaan työmarkkinaosapuolien aseman eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvän prosessin yhteydessä;

94.  toistaa vaatimuksensa toimielinten välisen sopimuksen tekemisestä, jotta Euroopan parlamentti otetaan mukaan vuotuisen kasvuselvityksen sekä talouspolitiikan ja työllisyyden suuntaviivojen laatimiseen ja hyväksymiseen;

o
o   o

95.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0129.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0038.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0060.
(4)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 57.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0240.
(6)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0246.
(7)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0010.
(9)EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 101.
(10)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0043.
(11)Komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2015” (COM(2014)0906) liitteenä oleva luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi, s. 44. Ks. myös OECD Employment Outlook 2014, http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/employment/oecd-employment-outlook-2014_empl_outlook-2014-en#page1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö