Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kantajana toimivan vahingon kärsineen osapuolen asianajajan 5. syyskuuta 2014 välittämän, Ivan Jakovčićin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, joka liittyy Pazinin kaupungin tuomioistuimessa (Kroatia) vireillä olevaan rikosasiaan nro K-143/14 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 23. lokakuuta 2014,

–  ottaa huomioon Kroatian tasavallan pysyvän edustajan Euroopan unionissa 14. helmikuuta 2014 ja 16. tammikuuta 2015 päivätyt kirjeet, joissa vahvistetaan, että kantajana toimivalla vahinkoa kärsineellä osapuolella on Kroatian lain asiaan liittyvien säännösten nojalla oikeus pyytää Euroopan parlamentin kroatialaisjäsenen koskemattomuuden pidättämistä,

–  on kuullut Ivan Jakovčićia työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman parlamentaarisesta koskemattomuudesta Puolassa(2),

–  ottaa huomioon Kroatian parlamentin työjärjestyksen 23 ja 28 pykälän,

–  ottaa huomioon Kroatian rikosprosessilain 61 pykälän 1 momentin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0059/2015),

A.  ottaa huomioon, että yksityisen kantajan asianajaja on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Ivan Jakovčićin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä väitettyä kunnianloukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä;

B.  ottaa huomioon, että Kroatian tasavallan pysyvä edustaja Euroopan unionissa ilmoitti 14. helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä parlamentin puhemiehelle, että koska Euroopan parlamentin kroatialaisjäsenten koskemattomuuden pidättämisestä ei ole annettu erityisiä menettelysääntöjä, olisi sovellettava kansallisen parlamentin jäsenten koskemattomuuden pidättämisestä annettuja säännöksiä, ja että kyseisten säännösten nojalla mikä tahansa toimivaltainen valtion elin tai kantajana toimiva vahingon kärsinyt osapuoli taikka yksityinen kantaja voi esittää pyynnön, joka koskee parlamentin jäsenen tutkintavankeuden hyväksymistä tai rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämistä parlamentin jäsentä vastaan;

C.  ottaa huomioon, että Kroatian tasavallan pysyvä edustaja Euroopan unionissa vahvisti 16. tammikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, että oikeudenkäynti, jonka yhteydessä Ivan Jakovčićin koskemattomuuden pidättämistä oli pyydetty, oli jo vireillä toimivaltaisessa tuomioistuimessa Kroatiassa;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

E.  toteaa, että tämän määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan parlamentin jäsenillä on periaatteessa ilmaisunvapaus, mutta tämä oikeus ilmaisunvapauteen ei anna oikeutta herjaukseen, loukkaukseen, vihaan yllyttämiseen tai muiden kunnian kyseenalaistamiseen;

F.  toteaa, että koskemattomuuden pidättämispyyntö koskee Ivan Jakovčićia vastaan Kroatian rikoslain 147 pykälän 1 ja 2 momentin nojalla vireille pantua rikosoikeudellista menettelyä, joka liittyy hänen 22. heinäkuuta 2014 Kroatian Radiotelevisionin (HRT) haastattelussa väitetysti esittämiinsä loukkaaviin lausuntoihin;

G.  ottaa huomioon, että Kroatian rikosprosessilain (Zakon o kaznenom postupku) 61 pykälän 1 momentin mukaan asianomistajan syyteoikeuteen perustuvan syytteen tapauksessa asianomistajan on nostettava syyte kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin asianomainen luonnollinen tai oikeushenkilö on saanut tietää rikoksesta ja sen tekijästä;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdan mukaan koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt on käsiteltävä viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden;

I.  ottaa huomioon, että Ivan Jakovčić oli haastattelua tehtäessä Euroopan parlamentin jäsen; toteaa kuitenkin, että hänen väitetysti esittämänsä lausunnot liittyvät jo ennen parlamentin jäsenen tehtävien hoitamista sattuneisiin tapahtumiin;

J.  katsoo, ettei kyseisillä lausunnoilla näin ollen ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä Ivan Jakovčićin Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitamiseen eikä kyse ole pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetusta Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä hoidettaessa ilmaistusta mielipiteestä tai äänestyksestä;

K.  katsoo tämän vuoksi, että Ivan Jakovčićin ei kyseisessä tapauksessa voida katsoa hoitaneen Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä;

1.  toteaa, että Ivan Jakovčićin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön on toimittanut työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen ja että pyyntö otetaan sen vuoksi käsiteltäväksi; toteaa lisäksi, että parlamentille ei työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdan perusteella voida asettaa määräaikaa, jonka kuluessa sen olisi tehtävä päätös koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä;

2.  päättää pidättää Ivan Jakovčićin koskemattomuuden;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kroatian tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Ivan Jakovčićille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T‑346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23. (2) EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 72.