Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2086(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0109/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0109/2015

Keskustelut :

PV 28/04/2015 - 16
CRE 28/04/2015 - 16

Äänestykset :

PV 29/04/2015 - 10.14
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0123

Hyväksytyt tekstit
PDF 269kWORD 81k
Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 - Strasbourg
Vastuuvapaus 2013: EU:n yleinen talousarvio - Euroopan ulkosuhdehallinto
P8_TA(2015)0123A8-0109/2015
Päätös
 Päätöslauselma

1.Euroopan parlamentin päätös 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto (2014/2086(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2013 (COM(2014)0510 – C8-0155/2014)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2013 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(5),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99 ja 164–167 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0109/2015),

1.  myöntää unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle vastuuvapauden Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL L 66, 8.3.2013.
(2) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 1.
(3) EUVL C 398, 12.11.2014, s. 1.
(4) EUVL C 403, 13.11.2014, s. 128.
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.


2.Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto (2014/2086(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen epäkohtien paljastamisesta (whistleblowing) tehdyn oma-aloitteisen tutkimuksen OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0109/2015),

1.  panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on kolmantena varainhoitovuotenaan edelleen toteuttanut talousarvionsa ilman, että tilintarkastustuomioistuin on havainnut siinä merkittäviä virheitä; toteaa, että edellisvuosina todettujen virheiden korjaamisessa on edistytty, ja tukee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessaan esittämiä suosituksia lisäparannuksiksi; panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 11/2014 ulkosuhdehallinnon perustamisesta ja sen sisältämät lukuisat hyödylliset parannusehdotukset, jotka toivottavasti pannaan täytäntöön mahdollisimman pian;

2.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin sisällytti toistuvasti vuosia 2011, 2012 ja 2013 koskeviin vuosikertomuksiin ulkosuhdehallintoa koskevia huomautuksia, jotka liittyivät henkilöstön palkkojen maksuun, puutteisiin perhelisien hallinnoinnissa, josta huolehtii ulkosuhdehallinnon puolesta henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto, edustustojen turvallisuuspalveluiden hankintoihin ja tietotekniikkapalveluja koskeviin sopimuksiin;

3.  toteaa huolestuneena, että henkilöstön etuudet ovat olleet huolenaihe ja niiden maksuissa on ollut virheitä jo aiempina vuosina; vaatii tiukentamaan tähän liittyvää valvontaa ja erityisesti muistuttamaan henkilöstölle säännöllisesti, että muista lähteistä saadut korvaukset on ilmoitettava;

4.  panee huolestuneena merkille, että maksutoimistojärjestelmä ei ollut vielä vuonna 2013 täysin toimintakykyinen, joten henkilöstölle suoritettiin sosiaalietuuksia virheellisesti, ja pyytää ulkosuhdehallintoa ulottamaan järjestelmän koskemaan kaikista jäsenvaltioista kotoisin olevia virkamiehiä;

5.  muistuttaa, että ulkosuhdehallinnon keskusyksikköjen on kiinnitettävä säännönmukaisesti huomiota kaikentyyppisiin hankintamenettelyihin, olivat ne missä vaiheessa tahansa, ja etenkin edustustoja koskeviin hankintoihin; katsoo, että asianomaiselle edustustojen henkilöstölle olisi tarjottava jatkuvaa tukea ja selkeitä ohjeita, jotta vähennettäisiin asiaan liittyvää riskialttiutta etenkin arkaluonteisten kilpailujen ja sopimusten kohdalla; panee tyytyväisenä merkille erityisen edustustojen turvallisuussopimuksia käsittelevän työryhmän luomisen ulkosuhdehallinnon päätoimipaikkaan;

6.  katsoo, että ulkosuhdehallinnon tekemissä puitesopimuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon tapahtumien jäljitettävyys tallentamalla asianmukaista tietoa jokaisesta sopimuksesta sopimuksen luonteesta riippumatta; pyytää ulkosuhdehallinnon keskusyksikköjä parantamaan edustustojen henkilöstön taitoja ja tietoja tästä asiasta ja yleisemmin asiaan liittyvien sisäisen valvonnan standardien soveltamisesta; toteaa, että tiedon laatu on yksi suurimmista vuonna 2013 toteutetuissa ennakkotarkastuksissa havaituista puutteista, ja kehottaa korjaamaan tilanteen viipymättä, jotta saataisiin oikeaa ja kattavaa hallintoa koskevaa tietoa;

7.  kannustaa ulkosuhdehallintoa vahvistamaan uutta petosten torjuntastrategiaa, joka kattaa kolmannet maat, ja panee tyytyväisenä merkille, että hallinnollinen yhteistyöpöytäkirja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa allekirjoitettiin viimein 23. tammikuuta 2015;

8.  pyytää ulkosuhdehallintoa raportoimaan, miten unionin edustustojen uusi petostentorjuntastrategia on edistynyt, ja toteaa, että se oli määrä saattaa päätökseen vuonna 2013;

9.  on huolissaan epäkohtien paljastamista koskevien sisäisten sääntöjen hyväksymisen viivästymisestä; kehottaa ulkosuhdehallintoa panemaan säännöt täytäntöön viipymättä;

10.  kehottaa ulkosuhdehallintoa noudattamaan luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia nykyisiä sääntöjä ja sisällyttämään vuotuisiin toimintakertomuksiinsa tulokset ja päätelmät niistä loppuun käsitellyistä OLAF-tapauksista, joissa tutkinnan kohteena oli toimielin tai sen palveluksessa oleva henkilö;

11.  panee merkille, että ulkosuhdehallinnon lopullinen talousarvio vuonna 2013 oli 508,8 miljoonaa euroa eli lisäystä oli 4,09 prosenttia, ja toteaa, että määrärahat jakautuivat seuraavasti: 195,81 miljoonaa euroa ulkosuhdehallinnon keskusyksiköille ja 312,95 miljoonaa euroa unionin edustustoille; panee merkille, että ulkosuhdehallinnon oman talousarvion lisäksi komission osuus oli 272,4 miljoonaa euroa;

12.  toteaa, että ulkosuhdehallinnon keskusyksikköjen talousarviosta 69 prosenttia (134,59 miljoonaa euroa) oli tarkoitettu palkanmaksuun ja muihin sääntömääräistä ja ulkoista henkilöstöä koskeviin maksuihin ja 10 prosenttia (19,92 miljoonaa euroa) kiinteistöihin ja liitännäiskuluihin; panee merkille, että unionin edustustojen määrärahoista 106,6 miljoonaa euroa (34 prosenttia) osoitettiin henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkoihin, 62,2 miljoonaa euroa (19,9 prosenttia) ulkopuolisen henkilöstön palkkoihin ja 99,6 miljoonaa euroa (31,8 prosenttia) kiinteistöihin ja liitännäiskuluihin;

13.  katsoo, ettei ulkosuhdehallinto ole vielä täysimittainen unionin diplomaattinen yksikkö, koska sillä ei ole riittävästi resursseja; katsoo, että komissio ja jäsenvaltiot ovat oikeita toimijoita edistämään ulkosuhdehallinnon vakiinnuttamista;

14.  pitää budjettineutraaliuden periaatetta erittäin tervetulleena mutta toteaa, että sitä ei saa kuitenkaan tarkastella erillään säästöistä, joita jäsenvaltiot ovat saaneet ulkosuhdehallinnon perustamisen ansiosta;

15.  katsoo, että ulkosuhdehallinnolla on edelleen johtajakeskinen hallinto, mikä on korjattava; katsoo, että tämän asian korjaamiseksi jo toteutetut toimet ovat oikeansuuntaisia, ja pyytää komissiota vahvistamaan panostaan yksiköiden välisen yhteistyön parantamisessa; pyytää toimielintä raportoimaan seuraavassa vuosikertomuksessaan AD15- ja AD16 -toimien vähentämisestä; toteaa myös, että käytettävissä ei ole johtohenkilöstöön sovellettavaa pätevyyskuvausta, jonka avulla arvioitaisiin esivalinnan perusteella valittuja hakijoita; korostaa, että palvelukseenottoa koskevia päätöksiä tehtäessä pääkriteerinä on oltava edelleen ulkoasioiden tuntemus;

16.  korostaa, että ulkosuhdehallinnon korkeimman johdon rakennetta on rationalisoitava ja sen päätöksentekomenettelyjä on yksinkertaistettava;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että ulkosuhdehallinnon henkilöstön maantieteellistä tasapainoa on parannettu siten, että vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneiden jäsenvaltioiden osuus on kasvanut jo 18 prosenttiin hallintovirkamiehistä ja 17,7 prosenttiin edustustojen päälliköistä, kun kyseisten maiden väestön osuus on 21 prosenttia; korostaa, että henkilöstön palvelukseenottamisessa ja nimittämisessä on noudatettava maantieteellistä tasapainoa; katsoo, että tasapainoinen maantieteellinen edustus ulkosuhdehallinnossa on tärkeä sen suorituskykyä parantava tekijä, ja pyytää komissiota jatkamaan työtään tässä suhteessa;

18.  panee merkille toimet sukupuolijakauman tasapainon parantamiseksi ja urakehityksen mahdollisten esteiden poistamiseksi; kehottaa ulkosuhdehallintoa pyrkimään edelleen vähentämään sukupuolijakauman epätasapainoa erityisesti vastuuasemassa olevien työntekijöiden keskuudessa;

19.  on kuitenkin huolissaan naisten vähäisestä osuudesta ulkosuhdehallinnon johtopaikoilla (edustustoissa työskentelee 204 miestä ja 55 naista ja ylimmässä johdossa suhde on 42/4 eli naisia on ainoastaan 8,7 prosenttia); kehottaa toteuttamaan etenkin johtotehtäviä koskevan yhdenvertaisten mahdollisuuksien suunnitelman, jotta tämä epätasapaino saataisiin mahdollisimman nopeasti korjattua;

20.  huomauttaa, että lakisääteinen tavoite, jonka mukaan vähintään kolmasosan hallintovirkamiestasolla (AD) työskentelevästä ulkosuhdehallinnon henkilöstöstä olisi oltava jäsenvaltioiden diplomaatteja, saavutettiin vuonna 2013; panee kuitenkin merkille jäsenvaltioiden lähettämien kansallisten asiantuntijoiden suhteellisen suuren määrän (397 kesäkuussa 2014) ja pyytää lisäselvityksiä heidän asemastaan ja etuuksistaan ja kustannuksista ulkosuhdehallinnon talousarvioon;

21.  toistaa viime vuonna esittämänsä pyynnön saada käyttöönsä kattava taulukko kaikista ulkosuhdehallinnon käytettävissä olevista henkilöresursseista palkkaluokan, sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan jaoteltuna; katsoo, että taulukko olisi liitettävä automaattisesti toimielimen vuotuiseen toimintakertomukseen;

22.  pitää kuitenkin valitettavana, että maantieteellistä tasapainoa ei ole vielä pystytty parantamaan, ja kehottaa ulkosuhdehallintoa parantamaan sitä erityisesti johtotasolla ja unionin edustustojen päälliköiden tasolla; pitää edelleen tärkeänä parantaa jäsenvaltioiden edustuksen maantieteellistä tasapainoa hallinnon kaikilla tasoilla ja kehottaa ulkosuhdehallintoa ryhtymään toimiin kaikkien jäsenvaltioiden edustuksen parantamiseksi ja tasapainottamiseksi;

23.  katsoo, että unionin erityisedustajien vastuualueet ovat hyvin epäselviä ja niitä ei seurata asianmukaisesti eikä tuloksia arvioida; ehdottaa erityisedustajien sisällyttämistä ulkosuhdehallintoon tämän puutteen korjaamiseksi;

24.  pitää tärkeänä, että unionin erityisedustajien talousarvio siirretään operationaalisesta yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP) ulkosuhdehallinnon talousarvioon, jotta erityisedustajien sisällyttämistä ulkosuhdehallintoon edistettäisiin;

25.  panee merkille edistyksen henkilöresurssien alalla mutta on myös samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista, joiden mukaan edustustoissa tarvitaan enemmän aihekohtaista asiantuntemusta; on huolestunut siitä, että unionin edustustojen poliittisilta osastoilta sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) operaatioiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta puuttuu henkilöstöä; toteaa myös, että unionin edustustoilla on tiedustelutiedon saamiseen ja käsittelyyn liittyviä käytännön ongelmia; kehottaa komissiota toteuttamaan yhdessä ulkosuhdehallinnon kanssa yhdennetyn toimintatavan edustustojen henkilöstön profiilin optimoimiseksi;

26.  panee merkille, että ulkosuhdehallinto osoittaa edelleen liian vähän resursseja sisäpolitiikan ulkoisiin näkökohtiin ja että sillä ei ole henkilöstöä, joka paneutuisi rahoitusvälineiden ohjelmointiin, mikä heikentää unionin ulkoisten toimien yhtenäisyyttä;

27.  ottaa huomioon, että kriisien ja yleisten budjettileikkausten aikana unionin toimielinten tilojen ulkopuolella toimielinten henkilöstölle järjestettyjen tilaisuuksien (”away days”) kustannuksia olisi karsittava ja tilaisuudet olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan toimielinten omissa tiloissa ottaen huomioon, että kyseisten tilaisuuksien tuoma lisäarvo ei ole riittävä peruste näin korkeille kustannuksille;

28.  kehottaa ulkosuhdehallintoa hankkimaan entistä paremman yleiskuvan palvelukseenottomenettelyjen kustannuksista; kehottaa ulkosuhdehallintoa käyttämään työpaikkahaastatteluissa innovatiivisia ratkaisuja, kuten videokonferensseja, ja esittämään mahdollisimman paljon samansuuntaisia ehdotuksia myös henkilöstön koulutuksen alalla;

29.  toteaa jälleen, että ulkosuhdehallinnon on syytä vaatia palvelukseensa nimitetyltä uudelta henkilöstöltä kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus siitä, että he eivät ole työskennelleet aiemmin yhdenkään tiedustelupalvelun palveluksessa;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla parannetaan niiden ulkosuhteista vastaavien yksiköiden ja ulkosuhdehallinnon välistä koordinointia ja yhteistyötä, jättämättä kuitenkaan huomiotta horisontaalisia temaattisia kysymyksiä;

31.  korostaa, että on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä parantamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ja määrittelemällä ennakoivasti yhteisiä toimia, joista ulkosuhdehallinto voi asteittain ryhtyä vastaamaan, jotta unionista tulee vahvempi ja tehokkaampi maailmanlaajuinen toimija;

32.  korostaa tarvetta kehittää edelleen työmenetelmiä, joilla varmistetaan yhteistyö kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston kanssa ja tuetaan alakohtaisia osastoja, kuten konfliktin ehkäisyn ja turvallisuuspolitiikan osastoa;

33.  painottaa, että alakohtaiset osastot olisi otettava kaikissa vaiheissa mukaan ohjelmasuunnitteluun, jotta konfliktien ehkäisystä, rauhanrakentamisesta ja sukupuolten oikeuksista sekä ihmisoikeuksista ei tule viime hetken lisäyksiä;

34.  katsoo, että unionin tämänhetkiseen ulkopolitiikkaan vaikuttaa edelleen hyvin paljon yksittäisten jäsenvaltioiden ulkopolitiikka; korostaa, että unionin ulkopolitiikan tuloksiin vaikuttaa huomattavasti sellaisten maiden jättäminen syrjään, joilla on erityistä asiantuntemusta joistakin käynnissä olevista selkkauksista, mikä koskee erityisesti Ukrainan ja Venäjän välistä selkkausta; kehottaa ulkosuhdehallintoa seuraamaan tilannetta johdonmukaisesti ja ottamaan huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden ulkopolitiikan mahdollisen vaikutuksen unionin ulkopolitiikkaan;

35.  pitää tärkeänä, että maailman epävakaimmissa ja vaarallisimmissa paikoissa, joissa unionin edustusta myös tarvitaan ja joissa sen on toimittava, toimivan siviili- ja sotilashenkilöstön raskaalle työlle annetaan tunnustusta ja tukea; pitää tässä mielessä erittäin tärkeänä, että kyseinen henkilöstö, joka elää ja työskentelee päivittäin suurten paineiden alla, jotka liittyvät turvallisuuteen, liikkumismahdollisuuksiin, perheen yhdistämismahdollisuuksiin tai niiden puutteeseen ja kulttuuri- ja sosiaalieroihin, saa nauttia mahdollisimman hyvästä suojasta ja turvallisuudesta ja voi toimia riittävän joustavissa olosuhteissa; tukee näiden edustustojen turvallisuusmenoihin varattujen määrärahojen lisäämistä; toteaa tässä mielessä, että olisi erittäin hyödyllistä verrata ulkosuhdehallinnon henkilöstöä koskevia tietoja samassa tilanteessa olevan jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen henkilöstön tietoihin;

36.  katsoo, että edustustojen tukemista talousarviosta on yksinkertaistettava; korostaa, että tilanne on vaikea edustustoissa, joilla on kaikkein vähiten henkilöstöä maksujen hyväksymisen delegointiin ulkosuhdehallinnon ja komission henkilöstön välillä sovellettavien monimutkaisten ja jähmeiden sääntöjen vuoksi; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja komissiota miettimään, miten varojen hyväksymismenettelyä voitaisiin helpottaa niin, että samalla taataan varainhoidon valvontasääntöjen noudattaminen;

37.  korostaa, että voimassa olevat, unionin edustustoihin sovellettavat varainhoitosäännöt aiheuttavat edelleen suuren hallintotaakan edustuston päällikölle, mikä vie huomion edustuston päällikön ensisijaisesta velvollisuudesta keskittyä poliittiseen työhön; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja komissiota ratkaisemaan tämän asian, mikä saattaa edellyttää varainhoitosääntöjen muuttamista, mikäli tämä ei vaikuta heikentävästi edustustojen talousarvioiden toteutuksen laatuun ja kurinalaisuuteen; panee myös merkille, että hallinnollisten menojen kattamiseen käytetään jatkuvasti sekä ulkosuhdehallinnon että komission talousarvion budjettikohtia, mikä vaikeuttaa turhaan varainhoitoprosesseja;

38.  panee merkille unionin edustustojen henkilöstön epätasa-arvoisen kohtelun samoilla paikkakunnilla toimivaan YUTP-operaatioiden palveluksessa olevaan unionin henkilöstöön verrattuna vapaapäivien, lentojen, korvausten ja muiden etuuksien suhteen; pyytää laatimaan yksityiskohtaisen vertailun unionin edustustojen henkilöstölle ja YUTP‑operaatioiden palveluksessa olevalle unionin henkilöstölle suoritettavista maksuista ja etuuksista esimerkiksi Mogadishussa (Somalia) ja Banguissa (Keski-Afrikan tasavalta) 1. tammikuuta 2014 ja vaatii perustelemaan mahdollisen epätasa-arvoisen kohtelun;

39.  korostaa tarvetta varmistaa entistä suurempi joustavuus YTPP-tehtävien rahoituksessa, jotta voidaan taata unionin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus huolimatta konflikteista sen rajoilla sijaitsevissa maissa ja terroritoiminnan riskin lisääntymisestä;

40.  katsoo, että on erittäin tärkeää perustaa yhteinen palvelukeskus, joka auttaisi saamaan aikaan mittavia kustannussäästöjä tarjoamalla keskitetysti logistista, hankintoihin liittyvää ja hallinnollista tukea YTPP-operaatioille sekä unionin erityisedustajille ja heidän toimistoilleen; pitää valitettavana pitkää viivästystä keskuksen perustamisessa ja kehottaa kaikkia sidosryhmiä pyrkimään kiireellisesti sopimukseen kunnianhimoisesta yhteisestä palvelukeskuksesta, joka kykenee tukemaan operaatioita tehokkaasti varsinkin niiden käynnistysvaiheessa, standardoimaan toimintaprosesseja ja huolehtimaan hankinnoista nopeammin ja kustannustehokkaammin;

41.  kehottaa ulkosuhdehallintoa käyttämään mittakaavaetuja maksimaalisesti hyväkseen luomalla uusia synergiavaikutuksia päätoimipaikkansa ja edustustojen välille sekä tekemällä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kansallisten ulkoasiainhallintojen kanssa todellisessa unionin ulkopolitiikan ja ulkoisen edustuksen hengessä; panee tyytyväisenä merkille, että unionin edustustot ja jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot käyttävät enemmän yhteisiä tiloja, vaikka se onkin edelleen rajoitettua; pyytää ulkosuhdehallintoa etsimään edelleen keinoja yhteisten tilojen käytön lisäämiseksi entisestään;

42.  pyytää liittämään ulkosuhdehallinnon vuotuiseen toimintakertomukseen kiinteistöpolitiikkaa koskevan osuuden, erityisesti siksi, että kiinteistöpolitiikan kustannukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on pysyttävä kohtuullisina;

43.  pyytää ulkosuhdehallintoa toimittamaan sen vuotta 2011 koskevan vuotuisen toimintakertomuksen tapaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2013 tehdyistä kiinteistöhankintasopimuksista luettelon, josta käy ilmi sopimusten yksityiskohdat, maa, jossa sopimus tehtiin, sekä sopimuksen kesto, ja pyytää ulkosuhdehallintoa toimittamaan samat yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöhankintasopimuksista vuotta 2014 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

44.  myöntää, että konsulipalveluiden osalta työtä on vielä jäljellä; korostaa mahdollisia säästöjä, jotka syntyisivät, jos unionin edustustot tarjoaisivat konsulipalveluja; kehottaa ulkosuhdehallintoa laatimaan yksityiskohtaisen analyysin tämän rahoitusvaikutuksista ja jäsenvaltioita sopimaan asiasta, jotta laaditaan yhdenmukaiset säännöt ja säädökset;

45.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa katsauksen jatkotoimista, joita ulkosuhdehallinto on toteuttanut tässä päätöslauselmassa annettujen parlamentin suositusten johdosta.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö