Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2139(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0070/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0070/2015

Keskustelut :

PV 28/04/2015 - 16
CRE 28/04/2015 - 16

Äänestykset :

PV 29/04/2015 - 10.21
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0130

Hyväksytyt tekstit
PDF 269kWORD 95k
Keskiviikko 29. huhtikuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Vastuuvapaus 2013: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja EU:n erillisvirastojen valvonta
P8_TA(2015)0130A8-0070/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta (2014/2139(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2012 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (COM(2014)0607) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2014)0285, SWD(2014)0286),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomukset(1) erillisvirastojen tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(4),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(5) ja erityisesti sen 110 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0070/2015),

A.  toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

B.  toteaa, että erillisvirastojen määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenellä, sillä vuonna 2000 niitä oli kolme ja vuonna 2013 jo 32;

1.  muistuttaa, että erillisvirastoilla on tärkeitä tehtäviä, joilla on suora vaikutus unionin kansalaisten päivittäiseen elämään, ja että virastojen ja etenkin sääntelyvirastojen ja riippumatonta tietojenkeruuta hoitavien virastojen autonominen asema on tärkeä; muistuttaa, että erillisvirastojen perustamisen päätarkoituksena oli riippumattomien teknisten tai tieteellisten arviointien suorittaminen; huomauttaa, että erillisvirastojen tehtävänä on auttaa komissiota panemaan täytäntöön unionin politiikkaa unionin puolesta; kehottaa komissiota ja erillisvirastojen verkostoa (”verkosto”) parantamaan viestintäkäytäntöjään varmistaakseen, että virastojen kansalaisviestintä on tehokasta ja että lisätään yleisön tietoisuutta tuottavuudesta ja tuloksista;

2.  toteaa, että erillisvirastoilla on tärkeä unionin politiikkoja tukeva tehtävä; kehottaa hyödyntämään laajemmin niiden asiantuntemusta ja valmiuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa; korostaa erillisvirastojen roolia pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

3.  toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyviä tehtäviä hoitamaan on perustettu suuri määrä erillisvirastoja, mutta muistuttaa, että niillä on tärkeitä tehtäviä, joilla on suora vaikutus kansalaisten päivittäiseen elämään; korostaa, että kaikki uudet erillisvirastot on perustettu todellisten tarpeiden perusteella; panee merkille, että osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen erillisvirastoista on operatiivisia ja näin ollen niiden talousarvion toteutukseen vaikuttavat myös ulkoiset tekijät;

4.  toteaa, että erillisvirastojen vuotuisen työohjelman ja monivuotisen strategian luonnoksista keskusteleminen asiasta vastaavissa valiokunnissa auttaa varmistamaan, että työohjelmat ja strategiat ilmentävät todellisia poliittisia painopisteitä;

5.  toteaa, että EU:n erillisvirastoja ja muita elimiä koskevien tilintarkastustuomioistuimen vuotuisten tarkastusten tuloksista varainhoitovuodelta 2013 laaditun yhteenvedon (”tilintarkastustuomioistuimen yhteenveto”) mukaan erillisvirastojen vuoden 2013 määrärahat olivat noin kaksi miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että se oli 25 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012 ja että sen osuus unionin yleisestä talousarviosta oli noin 1,4 prosenttia; panee merkille, että lisäys johtuu pääasiassa uusien erillisvirastojen perustamisesta ja joidenkin erillisvirastojen uusista tehtävistä; panee tilintarkastustuomioistuimen yhteenvedosta merkille, että erillisvirastot työllistävät noin 6 500 vakinaista ja määräaikaista toimihenkilöä ja että erillisvirastojen osuus unionin yleisessä talousarviossa vahvistetusta unionin toimihenkilöiden kokonaismäärästä on 14 prosenttia; panee lisäksi merkille, että erillisvirastoissa työskentelee noin 2 900 sopimussuhteista toimihenkilöä tai työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa;

6.  muistuttaa, että erillisvirastoihin liittyvä maineriski on unionin kannalta suuri, koska erillisvirastot voivat vaikuttaa merkittävästi toimintapolitiikkojen laatimiseen, päätöksentekoon sekä ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä unionin kansalaisille;

7.  toteaa, että kustannustehokkuuden periaate koskee myös erillisvirastoja ja että niiden olisi osoitettava toimintansa olevan tehokasta, ja katsoo, että samalla olisi varmistettava, että kansalaisille tiedotetaan asianmukaisesti erillisvirastojen toiminnan tuloksista; pyytää verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tarkasti tuloksellisuuden arviointijärjestelmiä ja -puitteita, monivuotisia ja vuotuisia ohjelma-asiakirjoja, keskeisiä tulosindikaattoreita sekä raportointi- ja arviointivälineitä koskevien yhteisten periaatteiden ja oppaiden käytöstä sekä niistä saadusta lisäarvosta;

Yhteinen lähestymistapa ja komission etenemissuunnitelma

8.  muistuttaa, että heinäkuussa 2012 parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan (”yhteinen lähestymistapa”) eli poliittisen sopimuksen erillisvirastojen tulevasta hallinnasta ja uudistuksesta; toteaa, että komissio on vastuussa sopimukseen liittyvistä jatkotoimista;

9.  pitää myönteisenä EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen lähestymistavan jatkotoimia koskevaa joulukuussa 2012 vahvistettua komission etenemissuunnitelmaa (”etenemissuunnitelma”) ja kehottaa kaikkia osapuolia edelleen etenemään siinä esille tuotujen ideoiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että komissio vahvisti etenemissuunnitelmassaan yksityiskohtaisen suunnitelman yhteisen lähestymistavan jatkotoimien toteuttamisesta ja listasi 90 asiaa, joiden suhteen kaikkien toimijoiden olisi toteutettava toimia;

10.  panee merkille komission edistymiskertomuksen yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta, sen toimintaohjelman vuodeksi 2013 ja siitä eteenpäin sekä komission ja erillisvirastojen yhdessä toteuttamat toimenpiteet, joiden ansiosta on saatu aikaan selvää edistystä; on tyytyväinen siihen, että tarkistetussa varainhoidon puiteasetuksessa(6) on selvennetty erillisvirastojen sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen menettelyjä ja tehtäviä ja että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on laatinut petostentorjuntastrategioiden suuntaviivat erillisvirastoja varten;

11.  panee merkille, että erillisvirastojen verkoston mukaan erillisvirastot ovat edistyneet hyvin yleisessä lähestymistavassa suunniteltujen toimien täytäntöönpanossa; panee lisäksi merkille, että verkoston erillisvirastoissa teettämän etenemissuunnitelmaa koskevan selvityksen mukaan erillisvirastoja koskevien etenemissuunnitelmaan sisältyvien toimien toteutusaste on 96 prosenttia;

12.  panee merkille, että komission yksiköt kehittivät yhteisessä lähestymistavassa sovittuja periaatteita ilmentäviä vakiosäännöksiä, joihin sisältyy asianmukaisia oikeudellisia säännöksiä, sekä muita erillisvirastojen perustamissäädöksiin tavallisesti sisältyviä säännöksiä; toteaa, että näihin vakiosäännöksiin nojaudutaan uusia erillisvirastoja perustettaessa tai nykyisiä perustamissäädöksiä tarkistettaessa;

13.  panee merkille, että komissio laati erillisvirastoilta saatujen tietojen perusteella erillisvirastojen ja niiden isäntäjäsenvaltioiden välillä tehtäviä toimipaikkasopimuksia koskevat suuntaviivat ja vakiomääräykset; panee huolestuneena merkille, että 10 erillisvirastolla ei vielä ole toimipaikkasopimusta; kehottaa näitä erillisvirastoja ottamaan toimipaikkasopimuksen tekemisen ensisijaiseksi tehtäväkseen, jotta lisätään tehokkuutta ja säästetään kustannuksia; ilmaisee huolensa siitä, että toimipaikkasopimusten puuttumisella voi olla vakavia vaikutuksia erillisvirastojen henkilöstön kannalta, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään sopimukset ennen seuraavan vastuuvapausmenettelyn alkamista;

14.  pitää tarpeellisena toteuttaa kunnollinen arviointi, jonka tarkoituksena on arvioida mahdollisuutta yhdistää erillisvirastoja, joilla on samanlaisia tehtäviä, jotta vältetään resurssien tuhlaaminen sekä luodaan kriittinen massa, joka tekee erillisvirastoista aidosti tehokkaita;

15.  toteaa, että komissio paransi erillisvirastoille yleisten ja yksittäisten suositusten muodossa antamaansa palvelua niiden tietojen ja ehdotusten perusteella, joita verkosto oli esittänyt; toteaa, että koska nykytilanteessa määrärahat ja henkilöresurssit ovat niukat, nämä parannukset ovat saaneet harkitsemaan mahdollisia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla järkeistettäisiin erillisvirastojen toimintaa; toteaa, että nämä toimenpiteet ovat jo tuottaneet tuloksia, sillä ne ovat esimerkiksi johtaneet siihen, että erillisvirastot käyttävät yhteisiä palveluja, ja kannustaa erillisvirastoja jatkamaan vastaavia toimenpiteitä;

Talousarvio- ja varainhallinto

16.  muistuttaa, että vuotuisuuden periaate on yhtenäisyyden ja tasapainon periaatteiden ohella yksi kolmesta varainhoidon perusperiaatteesta, jotka ovat välttämättömiä unionin talousarvion tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi; huomauttaa, että erillisvirastot eivät aina täysin noudata kyseistä periaatetta; kehottaa erillisvirastoja minimoimaan virheet tässä asiassa;

17.  panee tilintarkastustuomioistuimen yhteenvedosta merkille, että talous- ja varainhallintoa koskevia huomautuksia annetaan yleisimmin siitä syystä, että sidottuja määrärahoja on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle suuri määrä, ja toteaa, että tämänkaltaiset huomautukset koskivat 24:ää erillisvirastoa; toteaa, että siirtojen suuri määrä on vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta;

18.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi edelleen seitsemässä tapauksessa, että edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjä määrärahoja peruuntui suuri määrä; toteaa peruuntumisten osoittavan, että siirretyt määrärahat oli sidottu yliarvioitujen tarpeiden perusteella tai että ne eivät olleet muutoin perusteltuja; kehottaa erillisvirastoja tekemään kaikkensa etenkin pannakseen täytäntöön parempia talousarviosuunnitteluprosesseja, ehkäistäkseen määrärahasiirtoja varainhoitovuodelta toiselle ja keskittymään erityisesti niihin erillisvirastoihin, joilta peruuntui edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjä määrärahoja;

19.  panee merkille, että komissio antoi 30. syyskuuta 2013 uuden varainhoidon puiteasetuksen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa erillisvirastoihin sovellettavia sääntöjä;

20.  panee merkille, että erillisvirastojen laatimien asiakirjojen yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta pyritään parantamaan ja että komissio on tämän vuoksi yhdessä erillisvirastojen kanssa kehittämässä vuotuisesta ja monivuotisesta osiosta koostuvaa ohjelma-asiakirjaa koskevia suuntaviivoja sekä konsolidoitua vuotuista toimintakertomusta koskevaa mallia, joka on mukautettu varainhoidon puiteasetuksen vaatimuksiin;

21.  toteaa, että varainhoidon puiteasetuksessa säädetään konsolidoidusta vuotuisesta toimintakertomuksesta, joka on esitettävä komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuosittain viimeistään 1. heinäkuuta ja johon on yhdistetty tietoja vuotuisesta toimintakertomuksesta, sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen raporteista ja tilinpäätösraporteista, joita edellytettiin edellisessä varainhoidon puiteasetuksessa; toteaa, että vastuuvapausmietinnöt pysyvät edelleen erillisinä niiden luonteen vuoksi ja alustavien tilinpäätösten vastaanottajatahojen vuoksi;

22.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen oli Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja Frontexin tapauksessa edelleen annettava varauman sisältävä lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen huomautusten määrä oli edelleen suuri (97) ja että ne koskivat 35:tä erillisvirastoa; kehottaa verkostoa huolehtimaan siitä, että asianomaiset erillisvirastot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet tilintarkastustuomioistuimen huomautusten pohjalta;

Erillisvirastojen keskinäinen yhteistyö – yhteiset palvelut ja synergia

23.  suhtautuu varauksellisesti erillisvirastojen maantieteelliseen sijoitteluun, sillä monet niistä ovat kaukana unionin muista toimielimistä; katsoo, että maantieteellinen etäisyys ei ole välttämätöntä virastojen riippumattomuuden suojelemiseksi eikä se sinänsä myöskään suojaa komission tai jäsenvaltioiden epäsuotavalta puuttumiselta niiden toimintaan, ja toteaa, että siitä joka tapauksessa aiheutuu ylimääräisiä matkakustannuksia ja että se heikentää mahdollisuuksia synergiaetuihin, kuten kaikkien tai joidenkin virastojen yhteisiin entistä keskitetympiin hallinto- ja taloushallintopalveluihin;

24.  toteaa, että kaikki erillisvirastot ovat tarkastelleet sisäisiä hallintomenettelyjään vastuuvapauden myöntävältä viranomaiselta saamiensa aiempien suositusten perusteella; panee lisäksi merkille, että joissakin erillisvirastoissa on jo käytössä ISO‑sertifikaatin (ISO 9001) mukaisesti toteutettava säännöllinen prosessinarviointi sekä laatu- ja sisäisen tarkastuksen yksiköiden suorittamat tarkastukset; panee merkille, että eräät erillisvirastot ovat teettäneet konsulteilla arviointeja sisäisistä hallintomenettelyistään;

25.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoidon puiteasetuksessa säädetään mahdollisuudesta käyttää yhteisiä palveluja tai siirtää palveluja, jos siten voidaan parantaa kustannustehokkuutta; muistuttaa, että erillisvirastot pyrkivät jo synergiaan, vaihtavat hyviä käytäntöjä ja käyttävät yhteisiä palveluja, jotta ne voivat toimia tehokkaasti ja hyödyntää optimaalisesti resurssejaan; panee merkille, että erillisvirastot ovat kehittäneet keskinäistä yhteistyötään, jota vielä tiivistetään lähivuosina ja jonka avulla niiden on mahdollista päästä tavoitteisiinsa myös tulevaisuudessa; panee merkille, että 82 prosenttia erillisvirastoista on allekirjoittanut yhteistyöpöytäkirjan toisten erillisvirastojen kanssa; kehottaa erillisvirastoja edelleen laajentamaan jo vakiintunutta yhteistyötään ja yhteisiä palveluja; kehottaa erillisvirastoja pyrkimään aktiivisesti keskinäiseen yhteistyöhön työnsä tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi;

26.  panee erillisvirastojen antamista tiedoista merkille, että on luotu verkkoviestintäväline, joka toimii foorumina, jolla erillisvirastojen on mahdollista vaihtaa keskenään tietoja, osaamista ja hyviä käytäntöjä, ja joka sisältää eri alojen yhteisten palvelujen tietokannan sekä linkkejä uusiin aloitteisiin; panee merkille, että erillisvirastojen keskinäinen yhteistyö niiden omilla erikoisaloilla lisääntyy jatkuvasti ja että 65 prosenttia erillisvirastoista odottaa lähitulevaisuudessa ryhtyvänsä uusiin aloitteisiin ja allekirjoittavansa uusia yhteistyöpöytäkirjoja muiden erillisvirastojen kanssa;

Toiminnan tuloksellisuus

27.  panee tyytyväisenä merkille, että on sovittu tehokkaan ja vaikuttavan tuloshakuisen johtamisen yhteisistä periaatteista sekä yhteisistä suuntaviivoista, jotka koskevat tuloksellisuuden arviointijärjestelmiä, monivuotisia ja vuotuisia ohjelma-asiakirjoja sekä raportointi- ja arviointivälineitä; pitää tärkeänä, että verkostosta tulee uuden tuloksellisuutta käsittelevän toimielinten välisen työryhmän jäsen, jotta edistetään yhteisen näkemyksen aikaansaamista siitä, mitä on hyvä ja entistä parempi tuloksellisuus; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään arvioinnin erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta ja tuloksista hyvissä ajoin ennen vuonna 2016 toteutettavaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista;

28.  toteaa, että raportoinnissa keskitytään yhä enemmän vaikuttavuuteen ja saavutettuihin tuloksiin, ja pitää tätä suuntausta hyvänä; pyytää vahvistamaan raportointijärjestelmää tässä mielessä edelleen erillisvirastojen demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

Henkilöstöhallinto

29.  panee merkille, että komissio antoi heinäkuussa 2013 tiedonannon(7) hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmoinnista kaudelle 2014–2020, jotta varmistetaan, että resurssit pysyvät monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 asetetuissa rajoissa;

30.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että useimmat erillisvirastot ovat jo vähentäneet henkilöstöään vaaditut 5 prosenttia monivuotisissa henkilöstöpolitiikkasuunnitelmissaan, vaikkakin se on ollut erittäin vaikeaa; pitää valitettavana, että komissio on luonut ylimääräisen uudelleen kohdennettavien virkojen/toimien varannon, joka koskee 5:tä prosenttia viroista/toimista, ja toteaa, että se kohdistaa täten erillisvirastojen henkilöstötaulukoihin lisäleikkauksia, jotka ylittävät sovitun 5 prosentin tavoitteen;

31.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että osalla erillisvirastoista on jo nyt suuria vaikeuksia selviytyä tehtävistään niiden käytössä olevien niukkojen resurssien turvin; panee huolestuneena merkille, että erillisvirastojen on vaikeaa ylläpitää työnsä laatua, jos ylimääräisiä henkilöstöleikkauksia jatketaan, sillä unioni antaa niille yhä enemmän tehtäviä ja vastuuta; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen suunnitelmaansa ylimääräisistä henkilöstöleikkauksista ja mukauttamaan sitä kunkin erillisviraston työmäärään ja resurssitarpeisiin;

32.  palauttaa mieliin parlamentin talousarviomenettelyn yhteydessä esittämän kannan, jonka mukaan henkilöstöön, jota koskevat menot rahoitetaan alalta kerätyillä maksuilla unionin talousarviovarojen sijaan, ei pitäisi soveltaa unionin toteuttamaa vuosittaista yhden prosentin vähennystä; katsoo, että komission olisi tarkasteltava erikseen virastoja, jotka saavat rahoituksensa pääasiassa unionin talousarviosta, ja ehdotettava erityispuitteita virastoille, joiden rahoitus on peräisin lähinnä alan toimijoiden maksuista, joiden olisi oltava suhteutettuja viraston tarjoamiin palveluihin;

33.  katsoo yleisesti, että palvelukseenottomenettelyjä on parannettava ja muun muassa niiden avoimuutta lisättävä;

34.  panee merkille, että verkosto päätti perustaa erillisvirastojen välisen tutkintaryhmän, johon kuuluvat henkilöt suorittavat kurinpidolliset tutkinnat; panee merkille, että erillisvirastojen nimeämät ehdokkaat osallistuvat komission tutkinta- ja kurinpitotoimiston antamaan asiaa koskevaan erityiskoulutukseen;

Verkoston yhteistyö parlamentin kanssa

35.  on tyytyväinen verkoston yhteistyöhön asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan kanssa ja toteaa, että erillisvirastojen johtajat, joihin valiokunta on vuosittaisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä ottanut yhteyttä, ovat olleet käytettävissä ja suhtautuneet yhteistyöhön avoimesti; kehottaa verkostoa ja yksittäisiä erillisvirastoja lisäämään yhteydenpitoaan ja yhteistyötään parlamentin kanssa myös muissa asioissa kuin vastuuvapausmenettelyssä;

Eturistiriidat ja avoimuus

36.  panee merkille, että etenemissuunnitelmaa koskevan toimen jälkeen komissio julkaisi joulukuussa 2013 suuntaviivat eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta EU:n erillisvirastoissa (”suuntaviivat”); panee merkille, että suuntaviivat sisältävät määräyksiä, jotka koskevat johtokuntien/hallintoneuvostojen jäsenten, pääjohtajien, tieteellisten komiteoiden tai muiden vastaavien elinten asiantuntijoiden ja henkilöstön etunäkökohtia koskevien ilmoitusten julkaisemista; toteaa lisäksi, että suuntaviivat muodostavat selkeän viitekehyksen erillisvirastojen toimintaperiaatteille; panee merkille, että eräät erillisvirastot ovat laatineet eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat toimintaperiaatteensa tai päivittäneet niitä näiden suuntaviivojen perusteella;

37.  panee merkille, että suuntaviivat eivät sido erillisvirastoja oikeudellisesti, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan, miten erillisvirastojen kanssa voitaisiin tehdä sitovampia sopimuksia, jotta edistetään avoimuutta ja vältetään eturistiriitoja;

38.  panee erillisvirastojen antamista tiedoista merkille, että unionin kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin, erillisvirastoihin ja elimiin pidetään erittäin tärkeänä; toteaa, että erillisvirastot ovat ottaneet käyttöön joitakin konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä puuttuakseen asianmukaisella tavalla todellisten ja oletettujen eturistiriitojen riskiin; panee merkille, että 88 prosenttia erillisvirastoista on jo hyväksynyt asiaankuuluvat toimintaperiaatteet eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja loput 12 prosenttia ovat pian tekemässä samoin; toteaa, että 81 prosenttia erillisvirastoista on ottanut toimintaperiaatteissaan huomioon kansalliset asiantuntijat sekä ulkopuolisen ja tilapäisen henkilöstön;

39.  panee kuitenkin merkille, että eräillä erillisvirastoilla on vielä vaikeuksia panna täytäntöön riippumattomuutta koskevat toimintaperiaatteensa, erityisesti silloin, kun on kyse asiantuntijaryhmien sekä tiedelautakuntien ja -komiteoiden henkilöstöstä; suosittelee, että erillisvirastot tarkastelevat tätä asiaa yhdessä komission kanssa ja ottavat huomioon myös Euroopan oikeusasiamiehen omasta aloitteesta 12. toukokuuta 2014 aloitetussa tutkimuksessa (OI/6/2014/NF) esille tuodut suositukset, jotka esiteltiin pääpiirteissään komissiolle osoitetussa, komission asiantuntijaryhmien kokoonpanoa koskevassa kirjeessä;

40.  panee merkille, että 61 prosenttia erillisvirastoista on jo julkaissut johtokuntansa/hallintoneuvostonsa jäsenten, johdon ja ulkopuolisten sekä omien asiantuntijoidensa ansioluettelot ja etunäkökohtia koskevat ilmoitukset verkkosivustollaan; panee merkille, että loput erillisvirastot ovat luvanneet julkaista vastaavat tiedot hyväksyessään tarkistetut toimintaperiaatteet, ja edellyttää, että nämä erillisvirastot hyväksyvät tarkistetut toimintaperiaatteet ja julkaisevat tiedot viipymättä;

41.  panee merkille, että suuntaviivoissa ei mainita erikseen kansallisia asiantuntijoita eikä ulkopuolista tai tilapäistä henkilöstöä ja että tulkinnanvaraa on vielä etenkin niin sanottujen riippumattomien asiantuntijoiden tapauksessa, esimerkiksi sellaisten tutkijoiden tapauksessa, jotka ovat tehneet tutkimusta myös yksittäisille yrityksille tai yritysmaailmalle laajemmin; kehottaa verkostoa varmistamaan, että asiassa noudatetaan yhdenmukaista toimintatapaa, jolla myös ehkäistään mahdolliset epäsuorat eturistiriidat;

42.  panee merkille, että OLAF on laatinut erillisvirastojen petostentorjuntastrategioita koskevat suuntaviivat ja että se on ottanut erillisvirastojen näkemykset huomioon niitä laatiessaan; panee merkille, että OLAF on antanut erillisvirastoille tukea auttaakseen niitä panemaan täytäntöön kyseiset suuntaviivat;

43.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta toteuttamaan erityiskertomustaan nro 15/2012 ”Eturistiriitojen hallinta tarkastetuissa EU:n virastoissa” koskevia jatkotoimia;

44.  kannustaa komissiota arvioimaan säännöllisesti erillisvirastojen avoimuutta ja luotettavuutta sekä asettamaan näiden arviointien tulokset julkisesti saataville;

Näkyvyys

45.  pitää valitettavana erillisvirastojen vähäistä näkyvyyttä ja puutteellista demokraattista vastuuvelvollisuutta, sillä erillisvirastot eivät ole yleisesti kovin tunnettuja kansalaisten keskuudessa ja ne ovat alttiita erikoisaloja ja erityisesti suuriyrityksiä edustavien lobbaajien taholta tuleville ulkopuolisille vaikutteille;

46.  toteaa, että lähes kaikki erillisvirastot ovat vuonna 2014 lisänneet verkkosivustolleen maininnan, että ne ovat unionin erillisvirastoja; kehottaa loppuja erillisvirastoja lisäämään tämän maininnan kiireellisesti ja kehottaa erillisvirastoja varmistamaan, että ne ja niiden toiminta yhdistetään unioniin;

47.  panee tyytyväisenä merkille eräiden erillisvirastojen aloitteen järjestää julkisia kuulemisia joistakin toimintalinjoistaan; kehottaa erillisvirastoja jatkamaan tätä käytäntöä;

48.  toteaa yhteiskuntavastuuseen liittyen, että kaikissa erillisvirastojen allekirjoittamissa ulkopuolisia palveluja koskevissa sopimuksissa edellytetään, että toimeksisaajat noudattavat paikallista työ- ja verolainsäädäntöä; panee merkille, että erillisvirastot myös toteuttivat yhteiskuntavastuuta edistäviä muita toimia ja että tämä johtui joko niiden kulloistenkin tehtävien sosiaalisesta profiilista tai siitä, minkälaisessa paikallisyhteisössä ne toimivat;

49.  panee merkille erityisesti seuraavat toimet:

   Euroopan lääkevirasto julkaisee valtaosan työnsä tuloksista verkkosivustollaan, jotta yleisö saa paremmin tietoa niistä
   Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus tukee aktiivisesti Thessalonikin kuntaa tutkittaessa mahdollisuuksia kartoittaa ja löytää sopivaa osaamista paikallis- ja aluetasolta sekä jakaa käytöstä poistamiaan atk-laitteita paikallisille kouluille ja hyväntekeväisyysjärjestöille avoimen haku- ja jakomenettelyn avulla
   Euroopan koulutussäätiön Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 aikana toteuttama innovatiivinen sosiaalisen median ohjelma voitti kansainvälisiä palkintoja, ja osallistumista korostavaa vastaavaa toimintatapaa alettiin levittää myös muuhun sen toimintaan;

50.  panee merkille, että vain yksi erillisvirasto, Euroopan unionin elinten käännöskeskus, julkaisee vuotuisen toimintakertomuksensa unionin kaikilla virallisilla kielillä ja että kolme erillisvirastoa kääntää vuotuisen toimintakertomuksensa yhteenvedon 23 viralliselle kielelle (poikkeuksena iirin kieli);

51.  panee merkille, että verkosto on käännöskeskuksen johdolla toteuttanut selvityksen erillisvirastojen suhtautumisesta monikielisyyteen; toteaa selvityksestä käyvän ilmi, että nykyinen suhtautuminen monikielisyyteen vaihtelee suuresti, ja huomauttaa, että koska jokaisella erillisvirastolla on eri kohdeyleisö, erilaiset sidosryhmien vaatimukset sekä erilainen talousarvio ja toiminnan laajuus, erillisvirastojen ei ole mahdollista soveltaa yhtä ja samaa kielipolitiikkaa;

52.  panee kuitenkin merkille, että kaikki erillisvirastot pyrkivät monikielisyyteen verkkosivustoillaan ja pitävät tavoitteenaan, että niillä on verkkosivustollaan ainakin jokin osio tai asiakirja, jossa tarjotaan perustietoa erillisvirastosta unionin kaikilla virallisilla kielillä; huomauttaa, että vaikka monikielisyys edellyttää huomattavaa taloudellista panostusta, erillisvirastojen on tarpeen toteuttaa välittömästi asiaa koskevia toimia;

53.  panee merkille, että erillisvirastojen työn tulokset ovat julkisesti esillä erillisvirastojen verkkosivustoillaan julkaisemissa vuotuisissa toimintakertomuksissa; panee lisäksi merkille, että joihinkin vuotuisten toimintakertomusten osiin on sisällytetty helppotajuisia kuvauksia siitä, miten unionin varoja hyödynnetään erillisvirastojen talousarvioissa; panee merkille, että useimmat erillisvirastot laativat selvityksiä siitä, miten niiden kunkin tehtävät vaikuttavat unionin kansalaisiin ja miksi niiden työ on tärkeää;

54.  toteaa, että monet erillisvirastoista ovat lisänneet toimintaansa verkossa ja ovat panostaneet merkittävästi näkyvyytensä lisäämiseen, ja panee tyytyväisenä merkille aktiiviset toimet tällä alalla; kehottaa erillisvirastoja myös lisäämään näkyvyyttään muiden keinojen avulla, esimerkiksi sosiaalisen median kautta, järjestämällä avoimien ovien päiviä tai olemalla läsnä messuilla, jotta varmistetaan, että unionin kansalaiset ovat hyvin perillä erillisvirastojen työstä ja saavat siitä tietoa avoimesti;

Sisäinen valvonta

55.  panee merkille, että 10 virastoon kohdistui yhteensä 17 sisäiseen valvontaan liittyvää huomautusta eli tilanne on parantunut vuoteen 2012 verrattuna, jolloin 22 erillisvirastoon kohdistui 34 huomautusta tästä asiasta; panee merkille, että neljä tapausta liittyi sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanossa ilmenneisiin puutteisiin, ja toteaa, että näissä tapauksissa standardeja ei joko ollut vuoden päättyessä hyväksytty tai ne oli hyväksytty mutta pantu täytäntöön vain osittain tai korjaavat toimet olivat vielä kesken; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin esitti vuoteen 2012 verrattuna vähemmän huomautuksia käyttöomaisuuden hallinnoinnista ja avustusten hallinnoinnista;

56.  panee merkille, että komission sisäisen tarkastuksen (IAS) ja erillisvirastojen sisäisen tarkastuksen yksiköiden (IAC) roolia on selkiytetty varainhoidon puiteasetuksessa vahvistamalla lähtökohdat työn entistä paremmalle koordinoinnille, tietojen vaihdolle ja niiden yleiselle keskinäiselle synergialle; panee merkille, että varainhoidon puiteasetuksessa erillisvirastoille suodaan mahdollisuus käyttää yhteisiä sisäisen tarkastuksen yksiköitä, ja kehottaa niitä mahdollisuuksien mukaan toimimaan näin;

57.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta kiinnittämään edelleen huomiota erillisvirastojen varainhoidon moitteettomuuden tarkastamiseen eli siihen, kuinka taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti erillisvirastot ovat käyttäneet määrärahansa hoitaessaan tehtäviään;

Omarahoitteiset erillisvirastot

58.  muistuttaa, että unionin elinten, joihin ei sovelleta varainhoidon puiteasetuksessa säädettyjä varainhoitosääntöjä, olisi yhdenmukaisuuden vuoksi laadittava tarvittaessa vastaavia sääntöjä(8); korostaa, että nykyisiä ylijäämiä on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti ja että olisi tarkasteltava mahdollisuutta jakaa raha takaisin unionin talousarvioon, ja pyytää tuloksellisuutta käsittelevää toimielinten välistä työryhmää tarkastelemaan asiaa;

Muita huomautuksia

59.  panee tyytyväisenä merkille, että erillisvirastot ovat paneutuneet työympäristön kustannustehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen; kannustaa erillisvirastoja edelleen hakemaan kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja työn ja kiinteistöjen hallintaan sekä lisäämään mahdollisuuksia käyttää digitaalisia ratkaisuja, kuten videokonferensseja, jotta vähennetään matka- ja muita kuluja;

o
o   o

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 442, 10.12.2014.
(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(4) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(5) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(6)Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013.
(7) COM(2013)0519.
(8) Tällä hetkellä näitä ovat Angersissa toimiva yhteisön kasvilajikevirasto ja Alicantessa toimiva sisämarkkinoiden harmonisointivirasto.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö