Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2156(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0057/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0057/2015

Keskustelut :

PV 30/04/2015 - 3
CRE 30/04/2015 - 3

Äänestykset :

PV 30/04/2015 - 10.7
CRE 30/04/2015 - 10.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0183

Hyväksytyt tekstit
PDF 221kWORD 111k
Torstai 30. huhtikuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan investointipankin vuosikertomus 2013
P8_TA(2015)0183A8-0057/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. huhtikuuta 2015 Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2013 (2014/2156(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin toimintakertomuksen 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankkiryhmän tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2013,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 126, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman innovatiivisista rahoitusvälineistä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä(1),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2011(2),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Euroopan investointipankki (EIP) – vuosikertomus 2012”(3),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 26. kesäkuuta 2012 antaman selvityksen ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman Eurooppaan tehtävien investointien houkuttavuudesta(4),

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta(5),

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (COM(2014)0168),

–  ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa ehdotetaan 10 miljardin euron lisäystä EIP:n pääomaan,

–  ottaa huomioon 27. ja 28. kesäkuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa vaaditaan uutta investointiohjelmaa pk-yritysten tukemiseksi ja talouden rahoituksen edistämiseksi,

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa asetetaan tavoitteeksi kaikkien EU:n politiikkojen käyttäminen kilpailukyvyn, työllisyyden ja kasvun tukemiseen,

–  ottaa huomioon komission tiedonannot innovatiivisista rahoitusvälineistä: ”Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle” (COM(2011)0662) ja ”Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe” (COM(2011)0660),

–  ottaa huomioon Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääoman lisäyksen, erityisesti EIP:n ja EBRD:n välisten suhteiden osalta,

–  ottaa huomioon päätöksen EBRD:n toiminta-alan laajentamisesta koskemaan Välimeren aluetta(6),

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 allekirjoitetun EIP:n ja EBRD:n välisen uuden yhteisymmärryspöytäkirjan,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU(7) EIP:n ulkoisista valtuuksista vuosiksi 2007–2013,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8‑0057/2015),

A.  katsoo, että kaikilla jäsenvaltioiden ja EU:n, myös EIP:n, saatavilla olevilla varoilla on tehokkaasti ja viipymättä tuettava ja lisättävä julkisia ja yksityisiä investointeja, parannettava kilpailukykyä, elvytettävä kestävää ja osallistavaa kasvua sekä edistettävä laadukkaiden työpaikkojen luomista ja infrastruktuurien kehittämistä; katsoo, että tämä on tehtävä Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti ja ottaen huomioon, että EIP:n tehtävänä on tukea sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että se voi antaa arvokasta tukea jäsenvaltioille, jotka ovat vaikeuksissa nykyisessä kriittisessä sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa;

B.  katsoo, että talous- ja rahoituskriisi yhdistettynä säästöpolitiikkaan on heikentänyt vakavasti talouskasvua useissa jäsenvaltioissa, mikä on pahentanut nopeasti sosiaalisia oloja, kasvattanut vääjäämättä eriarvoisuutta ja epätasapainoa Euroopan eri alueiden välillä ja estänyt saavuttamasta sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aitoa lähentymistä koskevaa tavoitetta, ja siten se on horjuttanut Euroopan yhdentymistä ja demokratiaa;

C.  korostaa, että EIP ei ole liikepankki ja että sen keskeisenä tehtävänä on edelleen vauhdittaa järkevien julkisten ja yksityisten pitkän aikavälin investointien rahoitusta, samalla kun se jatkaa parhaiden toiminnan vakautta edistävien pankkikäytäntöjen soveltamista voidakseen säilyttää vahvan pääomatilanteensa ja vaikuttaa myönteisesti lainanannon edellytyksiin;

D.  pitää tarpeellisena pyrkiä erityisesti lisäämään yhteisiä toimia (yhdessä EIR:n tai muiden takuuvälineiden kanssa) pk-yritysten tai kestävän aineellisen ja aineettoman infrastruktuurin rahoittamiseksi, sillä yksi syy investointien ja lainanannon vähenemiseen on jäsenvaltioiden talouksien kilpailukyvyn heikkeneminen;

E.  katsoo, että EIP:n olisi tehtävänkuvansa mukaisesti edelleen rahoitettava EU:n ulkoiseen toimintaan liittyviä, korkeat sosiaali- ja ympäristönormit täyttäviä hankkeita;

F.  katsoo, että EIP:n olisi valittava investointikohteensa itsenäisesti ja kohteiden toteutuskelpoisuuden, niiden tuottaman lisäarvon ja niiden taloutta elvyttävien vaikutusten perusteella;

G.  katsoo, että EIP:tä olisi kehitettävä kehityspankin kaltaiseksi samalla kun se tiivistää makrotaloudellista koordinointia jäsenvaltioiden kanssa;

H.  katsoo, että EIP:n olisi oltava paitsi rahoituslaitos, myös tiedon ja hyvien käytäntöjen pankki;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin suhteellisen pienet ja hyvin keskittyneet arvopaperistamismarkkinat, joilla pk-yritysten lainoja voidaan arvopaperistaa vain vähäisessä määrin, ovat pienentyneet entisestään kriisin johdosta;

Investoinnit

1.  panee merkille EIP:n vuosikertomuksen 2013, ryhmän rahoitustoiminnan kasvun 37 prosentilla 75,1 miljardiin euroon ja EIP:n pääoman korotuksen, joka toteutettiin vuonna 2013; on huolissaan EU:n talouden seisahtumisesta ja etenkin siitä, että julkiset ja yksityiset investoinnit ovat supistuneet vuoden 2007 tasosta noin 18 prosenttia ja lainananto pk-yrityksille supistui järisyttävät 35 prosenttia vuosien 2008 ja 2013 välillä; korostaa, että tällainen supistuminen vaikeuttaa suuresti kestävää elpymistä ja todellista edistymistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteissa;

2.  huomauttaa, että kansallisten ennusteiden mukaan lähes puolet jäsenvaltioista ei saavuta koulutusjärjestelmiä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia kansallisia tavoitteitaan vuoteen 2020 mennessä, ja toteaa, että työllisyyden ja köyhyyden vähentämisen osalta suuntaus on tätäkin huonompi;

3.  huomauttaa, että EIP:n rahoitusvälineiden parantaminen ei voi korvata kansallista talouspolitiikkaa ja rakenneuudistuksia, joilla pyritään luomaa kestävää kasvua ja työpaikkoja;

4.  panee merkille komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903), johon sisältyvät nykyiset varat ja jolla on tarkoitus vivuttaa yksityistä pääomaa suhteessa 1:15; panee merkille tavoitteen elvyttää EU:n taloutta ottamalla käyttöön 315 miljardia euroa kolmen seuraavan vuoden aikana uudesta Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR); tähdentää investointiohjelman täytäntöönpanon edellyttävän EIP:n henkilöresurssien lisäämistä, jotta pankki voi täyttää tehtävänsä;

5.  panee merkille komission ja EIP:n johtaman erityistyöryhmän perustamisen ja tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät lainsäädäntöehdotukset ESIR:n perustamiseksi; painottaa, että lainsäädäntöehdotuksissa on varmistettava rahaston hallinnon ja valintamenettelyn laadukkuus sekä rahaston toimintaa ohjaava demokraattisesti valvottu seuranta- ja arviointikehys, ja huomauttaa, että kriteerit, joita sovelletaan valittaessa rahoitettavien joukkoon sisällytettäviä hankkeita, on vahvistettava mahdollisimman avoimesti;

6.  odottaa komission investointiohjelman edistävän ja helpottavan rahoituksen saantia jäsenvaltioissa ja alueilla; muistuttaa, että EIP:n on olennaisen tärkeää tehdä yhteistyötä unionin rahastojen kanssa erityisesti näissä jäsenvaltioissa ja näillä alueilla, jotta voidaan toteuttaa kannattavia julkisia investointeja ja keskeisiä infrastruktuurihankkeita;

7.  pitää tarpeellisena asettaa etusijalle hankkeet, jotka tuottavat Euroopan tason lisäarvoa ja joita koskevan kustannus-hyötyanalyysin tulos on positiivinen; korostaa, että on tärkeää toteuttaa hankkeita, joiden työllistävät vaikutukset ovat mahdollisimman suuret; painottaa tarvetta keskittyä korkean riskin hankkeisiin, joihin on vaikea saada rahoitusta pankeilta; varoittaa, että erityistyöryhmää saatetaan painostaa poliittisesti, jotta se edistäisi tiettyjen eturyhmien suosimia hankkeita, ja että tämän johdosta varoja saatetaan kohdistaa kannattamattomiin investointeihin, jotka eivät palvele yleistä etua;

8.  korostaa, että komission ESIR:lle kaavailemissa takuissa ei ole kyse uusista vaan uudelleen kohdennetuista varoista; painottaa, että on olennaisen tärkeää selvittää varojen uudelleen kohdentamisen vaihtoehtokustannukset ja täsmentää, missä määrin kaavailtujen ESIR:n yhteisrahoittamien lisäinvestointien kokonaistuottojen odotetaan ylittävän tuotot, jotka olisi saatu käyttämällä uudelleen kohdennetut varat alkuperäiseen tarkoitukseensa;

9.  huomauttaa, että hankkeiden valintaprosessissa olisi pyrittävä välttämään syrjäytymis- ja uudelleenjärjestelyvaikutuksia, minkä vuoksi siinä olisi keskityttävä Euroopan tason lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin, joissa on paljon innovointiin perustuvia mahdollisuuksia ja jotka täyttävät täydentävyyskriteerin; korostaa, että joukkotyöttömyydestä kärsivissä EU:n jäsenvaltioissa valittujen hankkeiden työllistämispotentiaali on otettava huomioon;

10.  pyytää siksi komissiota arvioimaan tulevassa lainsäädäntöehdotuksessaan huolellisesti ne EU:n talousarviokehyksen osat, joista ESIR:lle annettavat takuut on tarkoitus järjestää, jotta kyseisten varojen uudelleen kohdentamiseen liittyvät vaihtoehtokustannukset voidaan minimoida; kehottaa lisäksi neuvostoa, komissiota ja EIP:n valtuustoa arvioimaan asianmukaisesti investointiohjelmasta aiheutuvia tulonjakovaikutuksia, toisin sanoen sijoittajien tuottojen mahdollista kasvua asiakkaiden kustannuksella, kun nämä joutuvat maksamaan uuden infrastruktuurin käytöstä investoinnin riittävän tuoton varmistamiseksi; kehottaa EIP:tä ja komissiota tarkastelemaan lähemmin EU:n investointivajeen rakennetta ja selvittämään, onko kyse julkisten vai yksityisten investointien vähyydestä, sekä täsmentämään, millaisia investointeja, julkisia vai yksityisiä, on tarkoitus tukea ja kuinka suuria tuotto-odotuksia investoinneille asetetaan;

11.  panee merkille, että EIP on ilmoittanut olevansa valmis ostamaan jälkimarkkinoilta ESIR:n liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, jos ESIR laskee sellaisia itse liikkeeseen tai jos EIP laskee niitä liikkeeseen sen puolesta;

12.  pitää välttämättömänä löytää uusi tasapaino paremman arvioinnin ja parhaiden mahdollisten investointien välillä ja ohjata talous kestävän kasvun ja työllistävän elpymisen tielle;

13.  muistuttaa Eurooppa 2020 -strategian tärkeydestä; korostaa, että tulevassa investointipaketissa olisi otettava paremmin huomioon koheesiopolitiikkaa, kestävyyttä ja energiatehokkuutta koskevat yleiset tavoitteet; kehottaa komissiota ja EIP:n valtuustoa parantamaan laadukkaita investointeja koskevia tulosindikaattoreitaan edellä mainitun näkökohdan huomioon ottamiseksi;

14.  korostaa, että EIP:n on otettava keskeinen rooli Euroopan investointiohjelman rahoituksessa sitoutumalla osoittamaan 5 miljardia euroa uuden Euroopan strategisten investointien rahaston perustamista varten; kehottaa sen vuoksi neuvostoa, komissiota ja EIP:n valtuustoa arvioimaan huolellisesti, onko EIP:llä riittävästi resursseja sille tässä ohjelmassa annettujen uusien tehtävien täyttämiseen;

15.  on sitä mieltä, että EIP:n asianmukainen osallistuminen investointiohjelmaan edellyttää, että EIP:n lainanannon ja lainanoton ylärajoja nostetaan merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana, jotta EIP:n tasetta voidaan kasvattaa huomattavasti; katsoo, että liiallisella vivutuksella vaarannetaan investointiohjelman tavoitteiden saavuttaminen;

16.  katsoo, että edistämällä yhtenäisten pääomamarkkinoiden toimintaa koskevaa institutionaalista kehystä voidaan nopeuttaa investointiohjelman täytäntöönpanoa;

17.  toteaa kuitenkin, että EIP:n nykyisessä toimintasuunnitelmassa ennakoidaan lainanannon supistuvan 67 miljardiin euroon vuosina 2014 ja 2015 ja arvioidaan vaihteluvälin tavoitearvon olevan 58,5 miljardia euroa vuonna 2016;

18.  korostaa, että EIP:n pääoman äskettäisellä 10 miljardin euron lisäyksellä kasvatettua lainanantokykyä on hyödynnetty vajavaisesti; kehottaa painokkaasti sidosryhmiä edistämään mahdollisuuksien mukaan toimia, joilla lisätään EIP:n lainanantoa;

19.  kehottaa komissiota rohkaisemaan EIP:tä ja kansallisia kehityspankkeja tekemään monenvälistä yhteistyötä synergioiden edistämiseksi, riskien ja kustannusten jakamiseksi sekä asianmukaisen luototuksen varmistamiseksi sellaisille EU:n hankkeille, joilla on myönteisiä vaikutuksia tuottavuuteen, työllisyyteen, ympäristönsuojeluun ja elämänlaatuun;

20.  kehottaa komissiota ja EIP:tä sisällyttämään toiminta-alaansa selkeää sosiaalista etua, kuten työllisyyden parantumista, tarjoavia investointeja, tehostamaan lainanannolla työttömyyden vähentämistoimia, joissa keskitytään erityisesti luomaan työmahdollisuuksia nuorille, sekä tukemaan julkisia ja tuottavia investointeja ja välttämättömiä infrastruktuurihankkeita etenkin jäsenvaltioissa, joissa työttömyysaste on korkea ja BKT on alle keskiarvon;

21.  vahvistaa varovaisen tukensa sille, että kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotka hyvin suunniteltuina voivat merkittävästi edistää pitkän aikavälin investointeja, digitaalitaloutta, tutkimusta ja innovointia, inhimillistä pääomaa sekä Euroopan laajuisia liikenne-, energia- tai televiestintäverkkoja; pitää valitettavana, että epäonnistuneista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista on tullut kallis yksityisen sektorin julkinen rahoitusjärjestelmä, joka kasvattaa julkisen talouden velkaa; huomauttaa myös, että tällaisia operaatioita vaivaa usein avoimuuden puute ja toimeenpanomääräyksissä julkisille ja yksityisille toimijoille annetun informaation epäsymmetrisyys yleensä yksityisen sektorin hyväksi;

22.  ehdottaa, että EIP lisää valmiuksiaan tehdä alakohtaisia analyyseja ja tehostaa makrotalouden analyyseihin liittyvää toimintaansa;

Riskinjakovälineet ja hankejoukkolainat

23.  toteaa, että riskinjakovälineitä, jotka viime kädessä tarkoittavat julkista tukea, tulisi käyttää vain silloin, kun markkinoiden puutteellinen toiminta aiheuttaa ulkoisia kustannuksia tai kun toteutetaan yleistä etua koskevia tehtäviä, esimerkiksi tarjotaan julkisia hyödykkeitä tai yleishyödyllisiä palveluja, pitäen mielessä, että niiden käyttöön liittyy aina tappioiden sosialisoinnin ja voittojen yksityistämisen riski; huomauttaa, että toimien epäonnistuessa julkinen sektori joutuu kattamaan tappiot;

24.  toteaa, että julkisten varojen käyttö riskinjakovälineisiin ja erityisesti investointivälineiden suuririskisimpiin etuoikeusluokkiin olisi selkeästi liitettävä joko mitattavissa olevien negatiivisten ulkoisten kustannusten vähentämiseen, mitattavissa olevien positiivisten ulkoisten kustannusten tuottoon tai julkisen palvelun velvoitteiden ja yleishyödyllisten palvelujen toteuttamiseen; huomauttaa, että SEUT-sopimuksen 14 artikla tarjoaa oikeusperustan tällaisen yhteyden vahvistamiselle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä lainsäädäntöehdotuksella;

Pk-yritykset

25.  korostaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka, minkä vuoksi investoinnit olisi kohdistettava pääasiassa niihin; pitää huolestuttavana, että rahoituksen saatavuus on edelleen yksi suurimmista eurooppalaisten pk-yritysten ongelmista; korostaa, että pk-yrityksille tarkoitetun rahoituksen myöntämistä on tehostettava ja kyseisen rahoituksen tarjoamiseksi on turvauduttava laajaan joukkoon yksityisiä sijoittajia;

26.  kehottaa EIP:tä analysoimaan perusteellisesti pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen vähenemistä ja esittämään kattavan suunnitelman, jolla varmistetaan, että pk-yrityksiä kautta Euroopan rohkaistaan hakemaan rahoitusta, joka mahdollisuuksien mukaan on EIP:n järjestämää; kehottaa komissiota ja EIP:tä arvioimaan, miten talouskriisi on vaikuttanut pankkijärjestelmään ja EIP:n rahoituksen lopullisiin saajiin, erityisesti pk-yrityksiin, yhteisötalouden toimijoihin ja julkisiin osakeyhtiöihin; pyytää EIP:tä arvioimaan, miten sen eurooppalaisille pk-yrityksille antama tuki on vaikuttanut reaalitalouteen ja mitä tuloksia tuella on saatu vuosina 2010–2014, sekä raportoimaan havaintonsa yksityiskohtaisesti;

27.  kiinnittää huomiota mikroyritysten suureen suhteelliseen osuuteen Euroopan taloudessa ja pitää myönteisenä EIP:n toimia mikroluotonannon tukemiseksi Euroopassa; kehottaa lisäämään investointeja tällä alalla, sillä mikroyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia;

28.  korostaa erityisesti riskinjakomekanismien käytöstä saatavia todellisia etuja silloin, kun edistetään pk-yritysten rahoitusta ja innovointia Euroopassa;

29.  panee merkille, että unionin pk-yritykset ovat saaneet aiempaa enemmän tukea, yhteensä 21,9 miljardia euroa, jolla rahoitettiin yli 230 000:tta pk-yritystä;

30.  kehottaa EIP:tä kasvattamaan entisestään pk-yrityksiä ja innovatiivisia uusyrityksiä koskevaa lainanantokapasiteettiaan; korostaa EIP:n muiden välineiden, esimerkiksi eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn, vahvistamisen tärkeyttä;

31.  pitää myönteisenä uusien toimien kehittämistä ja toteuttamista kaupan rahoituksen alalla talouskriisin koettelemissa maissa ja katsoo, että niitä olisi toteutettava etenkin pk-yrityksille tarkoitetun kaupan rahoitusvälineen tai räätälöityjen rahoitusratkaisujen avulla, kuten taloudellista osallisuutta edistävällä eurooppalaisella Progress-mikrorahoitusjärjestelyllä; kannustaa EIP:tä ulottamaan näistä kahdesta uudesta välineestä saatavat edut koskemaan uusia edunsaajia Euroopan tasolla;

32.  painottaa, että komission joulukuussa 2014 suorittamassa arvioinnissa oli otettava huomioon hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheen hankkeiden niin kielteiset kuin myönteisetkin vaikutukset; pitää valitettavana, että EIP on tukenut joitain toteutuskelvottomiksi ja kestämättömiksi osoittautuneita infrastruktuurihankkeita; katsoo, että EIP:n olisi investoitava hankkeisiin, jotka tarjoavat konkreettisia taloudellisia etuja, ovat ilmastomyötäisiä ja vastaavat niiden kansalaisten tarpeita ja etua, joita varten ne toteutetaan;

33.  pitää valitettavana EIP:n ja komission toimintaa Castor-hankkeessa, jota rahoitetaan hankejoukkolainoja koskevan aloitteen puitteissa ja jonka riskinarvioinnissa ei otettu huomioon, että kaasun injektointi voi lisätä seismistä toimintaa, vaikka tutkimusten mukaan tällainen riski oli selvästi olemassa(8); vaatii komissiota ja EIP:tä ryhtymään toimiin, jotta Espanjan kansalaisten ei tarvitsisi maksaa – joko kasvaneena julkisen talouden alijäämänä tai kohonneina energiakustannuksina – 1 300 miljoonan euron korvausta täysin epäonnistuneesti arvioidusta hankkeesta; kehottaa komissiota noudattamaan Euroopan oikeusasiamiehen suosituksia ja tutkimaan, voidaanko Espanjan hallituksen Castor-hankkeen suhteen tekemiä päätöksiä pitää kiellettynä valtiontukena;

34.  pitää valitettavana, että EIP rahoitti Passante di Mestre -ohitustietä sen jälkeen, kun Italian viranomaiset olivat julkisesti tiedottaneet hankkeen pääasiallisen alihankkijan toimitusjohtajan pidätyksestä veropetoksesta epäiltynä; ottaa huomioon Passante di Mestre -tien rakentamiseen ja hallinnointiin liittyvää lahjusskandaalia koskevat Italian viranomaisten meneillään olevat tutkimukset ja vetoaa EIP:hen, jotta se ei rahoittaisi Passante di Mestre -tietä hankejoukkolainoja koskevan aloitteen eikä minkään muunkaan rahoitusvälineen avulla ja jotta se varmasti noudattaisi nollatoleranssilinjaansa petoksiin hankejoukkolainojen käyttöä harkitessaan;

35.  kehottaa EIP:tä lisäämään riskinottokykyään edistämällä luotonantoa niille taloudenaloille, joilla on mahdollisuuksia lisätä kasvua ja työllisyyttä mutta joiden on vaikeaa saada rahoitusta ilman asianmukaisia takuita;

36.  kehottaa sen vuoksi arvioimaan pilottihankkeita perusteellisesti sellaisessa osallistavassa ja avoimessa kuulemismenettelyssä, johon osallistuu julkisia, kansallisia ja paikallisia elimiä; korostaa lisäksi, että rahoitettuja hankkeita on arvioitava niiden tuottaman lisäarvon sekä ympäristön, tuottavuuden ja työllisyyden näkökulmasta; huomauttaa, että hankejoukkolainoja koskeva aloite on edelleen vasta pilottivaiheessa; kehottaa komissiota esittämään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän lainsäädäntöehdotuksen, jolla parannetaan tulevan hankejoukkolainastrategian suunnittelua ja EIP:n laadukkaita investointeja koskevaa tulosindikaattorijärjestelmää, jotta voidaan määrittää ja mitata rahoitettujen hankkeiden vaikutusta ulkoisiin kustannuksiin sekä niiden sosiaalisia ja ympäristöä koskevia tuottoja mahdollisimman laajasti;

37.  on huolestunut hankejoukkolainoja koskevien aloitteiden mahdollisesta yleistymisestä keinona alentaa yksityisten investointien kustannuksia joko matalampien korkojen avulla tai tappioita sosialisoimalla sen sijaan, että tuettaisiin yleistä etua edistäviä investointeja tapauksissa, joissa yksityisten investointien voidaan osoittaa tarjoavan sellaista välttämätöntä asiantuntemusta tai tietotaitoa, jota ei ole saatavilla julkisella sektorilla;

Energia ja ilmasto

38.  kehottaa EIP:tä varmistamaan uusien energialainojensa ehtojen asianmukaisen täytäntöönpanon ja raportoimaan säännöllisesti ja julkisesti niiden toteutumisesta;

39.  kehottaa EIP:tä tehostamaan investointitoimiaan, jotta sen hiilijalanjälki pienenisi merkittävästi, ja laatimaan toimintaperiaatteita, jolla edesautetaan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamista; pitää myönteisenä, että EIP toteuttaa ja julkistaa ilmastoarvioinnin ja kaikkein toimintojensa tarkastelun vuonna 2015, mikä voi johtaa ilmastonsuojelupolitiikan uudistamiseen; toivoo, että EIP:n energiapolitiikka saa konkreettista tukea investointipankin päästönormista, jota sovelletaan kaikkiin fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin energiantuotantohankkeisiin sellaisten investointien karsimiseksi, joiden arvioidut hiilidioksidipäästöt ylittävät raja-arvon; kehottaa EIP:tä arvioimaan päästönormia säännöllisesti uudelleen ja edellyttämään aiempaa tiukempia sitoumuksia;

40.  suhtautuu myönteisesti EIP:n kaikkiin pyrkimyksiin edistää siirtymistä uusiutuvaan energiaan; kehottaa korjaamaan alueellisen epätasapainon uusiutuvan energian lainanannossa ja tukemaan siksi erityisesti hankkeita jäsenvaltioissa, jotka ovat riippuvaisia uusiutumattomista energialähteistä, sekä ottamaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien väliset erot; kehottaa myös kiinnittämään vastaisuudessa enemmän huomiota pienimuotoisiin, kantaverkon ulkopuolisiin ja hajautettuihin uusiutuvan energian hankkeisiin, joihin osallistuvat myös yksityishenkilöt ja yhteisöt; katsoo, että nämä energialähteet vähentäisivät Euroopan suurta riippuvuutta tuontienergiasta, parantaisivat energian toimitusvarmuutta ja stimuloisivat ympäristön kannalta kestävää kasvua ja vihreiden työpaikkojen luomista; korostaa, että on tärkeää rahoittaa energiatehokkuutta, energiaverkkoja ja näihin liittyvää tutkimusta ja innovointia;

41.  kehottaa EIP:tä tarjoamaan aiempaa enemmän lainoja kaikkien alojen energiatehokkuushankkeisiin ja etenkin hankkeisiin, jotka liittyvät prosessin optimointiin, pk-yrityksiin, rakennuskantaan ja kaupunkiympäristöön; kehottaa EIP:tä antamaan koheesiopolitiikan mukaisesti selkeämmän etusijan erittäin epäedullisessa asemassa oleville alueille;

42.  vaatii EIP:tä esittämään arvioinnin mahdollisuudesta vähentää asteittain uusiutumattoman energian hankkeiden luototusta;

Infrastruktuuri

43.  korostaa, että investoinnit kestäviin infrastruktuurihankkeisiin ovat keskeisen tärkeitä kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun ja työllisyyden elvyttämiseksi Euroopassa; kehottaa siksi EIP:tä kohdistamaan rahoitustaan suurtyöttömyydestä eniten kärsiville alueille; huomauttaa, että EIP:n olisi keskityttävä rahoitustoiminnassaan ensisijaisesti maihin, joissa infrastruktuurin laatu ja kehitys on jäänyt jälkeen muista maista;

44.  kannustaa painottamaan sosiaalista kestävyyttä kaupunkialueiden investointeja koskevissa EIP:n toimissa; arvostaa sitä, että EIP on myöntänyt enemmän rahoitusta sosiaaliseen asuntotuotantoon, mutta korostaa, että kaupunkialueiden kestävän elvyttämisen edistämiseksi on kehitettävä edelleen sosiaalista kestävyyttä koskevaa tutkimusta ja toimintaa;

Tutkimus ja innovointi

45.  pitää tervetulleena kasvurahoitusaloitteen (GFI) ensimmäisten toimien käynnistämistä ja painottaa, että tutkimus- ja innovointihankkeiden ja innovatiivisten uusyritysten on tärkeää saada riittävästi rahoitusta;

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

46.  panee merkille ”Skills and Jobs – Investing for Youth” -aloitteen käynnistämisen ja kehottaa EIP:tä nopeuttamaan aloitteen täytäntöönpanoa ja harkitsemaan sen laajentamista;

Hallinto, avoimuus ja vastuullisuus

47.  kehottaa EIP:tä seuraamaan entistä tiiviimmin hankkeiden täytäntöönpanoa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa käyttöön osoitettujen varojen tehokkuus ja järkevä hallinta;

48.  huomauttaa, että EIP:n myöntämän rahoituksen maantieteellisestä jakautumisesta käy ilmi, että lainananto eri jäsenvaltioille vaihtelee merkittävästi; kehottaa EIP:tä arvioimaan vaihtelun syitä ja varmistamaan, että rahoituslaitokset ovat kaikissa jäsenvaltioissa täysin kykeneviä hallinnoimaan ja panemaan täytäntöön EIP:n ohjelmia; kehottaa myös toteuttamaan kaikissa jäsenvaltioissa erityisiä tiedotuskampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi EIP:n erityisohjelmista; kehottaa vielä tiivistämään EIP:n ja kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä EIP:n hankkeiden allekirjoittamista ja täytäntöönpanoa haittaavien pullonkaulojen poistamiseksi;

49.  palauttaa mieliin neuvoston ja Euroopan parlamentin olevan yhtä mieltä siitä, että on tullut aika tarkastella Euroopan julkisten rahoituslaitosten järjestelmän järkiperäistämistä(9);

50.  vaatii EIP:tä parantamaan valituksia käsittelevän toimistonsa riippumattomuutta ja tehokkuutta; kehottaa EIP:n hallitusta ottamaan toimiston suositukset huomioon; kehottaa EIP:tä ryhtymään toimiin Euroopan oikeusasiamiehen kannanottojen johdosta ja syventämään yhteistyötä, jotta voidaan välttää Euroopan investointipankkia vastaan tehdyn kantelun 178/2014/AN tutkinnan kaltaisia tilanteita(10);

51.  katsoo, että avoimuutta, lainojen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia ja due diligence -prosessin täytäntöönpanon tehokkuutta on vielä mahdollista parantaa huomattavasti; vaatii uudelleen EIP:tä ilmoittamaan tarkat tiedot siitä, miten se pyrkii nopeuttamaan toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi, ja pyytää EIP:tä laatimaan yhdessä komission kanssa sitovan luettelon rahoituksen välittäjien valintaan sovellettavista arviointiperusteista ja asettamaan luettelon yleisesti saataville;

52.  pitää valitettavana EIP:n avoimuuspolitiikan tarkastelun tulosta; pitää uutta avoimuuspolitiikkaa edeltäjäänsä heikompana ja katsoo, ettei siinä ole täysin päästy eroon EIP:n salailevasta toimintakulttuurista; vaatii EIP:tä soveltamaan salassapito-olettaman sijaan julkisuusolettamaa; huomauttaa, että EIP:llä on velvollisuus varmistaa, että sen avoimuuspolitiikka on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaista; pitää valitettavana, että kehitysavun avoimuutta mittaavan vuoden 2013 indeksin(11) (Aid Transparency Index) mukaan EIP saa heikon tuloksen avoimuudessa ja vastuullisuudessa;

53.  kehottaa EIP:tä välttämään yhteistyötä sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joista on huonoja kokemuksia avoimuuteen, verovilppiin, aggressiiviseen verosuunnitteluun tai muihin haitallisiin verotuskäytäntöihin, kuten verotukseen sovellettavaan ennakkopäätösjärjestelmään tai siirtohinnoittelun väärinkäyttöön, petoksiin, korruptioon tai ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyen tai joilta puuttuu paikallista sitoutumista, sekä ajantasaistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisia toimiaan; korostaa, että globaalilainojen yhteydessä on lisättävä avoimuutta, jotta tämäntyyppisen välillisen lainanannon vaikutuksia voidaan valvoa tarkkaan; rohkaisee EIP:tä asettamaan niin suoran rahoituksen kuin myös välittäjien toteuttaman rahoituksen ehdoksi, että ilmoitetaan sekä maakohtaiset verotustiedot luottolaitoksia koskevan neljännen vakavaraisuusdirektiivin säännösten mukaisesti että tosiasiallista omistajaa koskevat tiedot; kehottaa EIP:tä vahvistamaan vastuullista verotusta koskevan uuden toimintapolitiikan ottaen lähtökohdaksi yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa vuonna 2015 suoritettavan uudelleentarkastelun päätelmät;

54.  vaatii EIP:tä välttämään yhteistyötä sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka toimivat salailevilla oikeudenkäyttöalueilla, ”joille on tyypillistä verotuksen puuttuminen tai nimellinen verotus, tosiasiallisen tietojenvaihdon puuttuminen ulkomaisten veroviranomaisten kanssa ja avoimuuden puute lainsäädännöllisissä, oikeudellisissa tai hallinnollisissa määräyksissä tai jotka taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) tai rahanpesunvastainen toimintaryhmä (FATF) ovat määrittäneet sellaisiksi”(12);

55.  kehottaa EIP:tä ottamaan johtoaseman ja näyttämään esimerkkiä verotuksen avoimuutta ja vastuullisuutta koskevissa kysymyksissä; kehottaa EIP:tä erityisesti keräämään tarkat tiedot sen investointi- ja lainatoimiin perustuvista veromaksuista, etenkin kun on kyse yritysten voittojen verotuksesta ja verotuksesta kehitysmaissa, ja kehottaa EIP:tä analysoimaan ja julkistamaan nämä tiedot vuosittain;

56.  suhtautuu myönteisesti julkisen asiakirjarekisterin perustamiseen vuonna 2014 asetuksen (EY) N:o 1367/2006 mukaisesti;

57.  pitää valitettavana, että erään tuoreen tapauksen (Mopani/Glencore) yhteydessä EIP ei ole suostunut julkistamaan sisäisen tutkintansa tuloksia; panee kiinnostuneena merkille Euroopan oikeusasiamiehen valituksessa 349/2014/OV(13) antaman suosituksen, jonka mukaan EIP:n olisi harkittava uudelleen päätöstään kieltäytyä asettamasta saataville tutkimusraporttiaan, joka koski väitteitä Glencore-yhtymän harjoittamasta verovilpistä Sambiassa sijaitsevaa Mopanin kuparikaivosta koskevan rahoituksen yhteydessä; pyytää EIP:tä noudattamaan Euroopan oikeusasiamiehen suositusta;

58.  pitää valitettavana EIP:n hallituksen, valtuuston ja hallintoneuvoston kokoonpanon yksipuolisuutta erityisesti sukupuolten edustuksen osalta; kehottaa EIP:tä noudattamaan vakavaraisuusdirektiivin henkeä, joka on muotoiltu sen 88 artiklan 2 kohdassa velvollisuutena päättää ”ylimmässä hallintoelimessä aliedustetun sukupuolen edustusta koskevasta tavoitteesta ja [laatia] toimintasuunnitelma ylimmässä hallintoelimessä aliedustetun sukupuolen osuuden nostamiseksi tämän tavoitteen tasolle. Tavoite, toimintasuunnitelma ja sen täytäntöönpano on julkistettava”;

59.  muistuttaa, että unionia edustavan EBRD:n hallintoneuvoston jäsenen on määrä antaa Euroopan parlamentille vuosittain selvitys pääoman käytöstä, toimista avoimuuden takaamiseksi, siitä miten EBRD on osaltaan edistänyt unionin tavoitteiden saavuttamista, riskinotosta sekä EIP:n ja EBRD:n yhteistyöstä unionin ulkopuolella; pitää valitettavana, että kyseinen hallintoneuvoston jäsen sen enempää kuin komissiokaan ei ole aktiivisesti pyrkinyt panemaan tätä säännöstä(14) täytäntöön;

60.  pitää myönteisenä, että EIP allekirjoitti kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevan aloitteen (IATI) ja ryhtyi sen mukaisesti antamaan tietoja lainanannostaan Euroopan unionin ulkopuolelle;

Ulkoiset toimet

61.  palauttaa mieliin, että EIP:n ulkoisen toimintapolitiikan ja erityisesti aluekohtaisten teknisten toimintaohjeiden tulisi vastata EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteita, jotka määritellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa; kehottaa noudattamaan täysimääräisesti edunsaajamaiden lainsäädäntöä;

62.  panee tyytyväisenä merkille EU:n ulkoista toimintaa koskevan tulosmittauskehyksen (Results Measurement Framework, REM) perustamisen ja raportit sen täytäntöönpanosta;

63.  kehottaa EIP:tä arvioimaan mahdollisuutta lisätä rahoitusta EU:n itäisille ja Välimeren eteläpuolisille naapurimaille nykyisten valtuuksien puitteissa;

64.  pitää hyvänä, että uusissa ulkoista lainanantoa koskevissa valtuuksissa vuosiksi 2014–2020 vaaditaan EIP:tä julkaisemaan hankkeiden loppuraportteja; odottaa EIP:n noudattavan tätä vaatimusta jo vuonna 2015;

65.  pyytää toistamiseen Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EIP:n ulkoisen lainanannon tuloksellisuudesta ja yhteensopivuudesta unionin politiikkojen kanssa ennen EIP:n ulkoisten valtuuksien väliarviointia sekä vertaamaan sen tuottamaa lisäarvoa EIP:n käyttämiin omiin varoihin; pyytää lisäksi tilintarkastustuomioistuinta erottelemaan analyysissaan EU:n talousarviosta myönnetyt vakuudet, EKR:n takaaman investointivälineen, eri tavat yhdistellä rahoituslähteitä unionin ja Afrikan välisen EU-Africa Infrastructural Trustfund -erityisrahastossa, Caribbean Investment Fund -investointirahastossa ja Investment Facility for the Pacific -rahoitusvälineessä sekä näistä sijoituksista takaisin saatujen varojen käytön; pyytää tilintarkastustuomioistuinta myös sisällyttämään kertomukseensa arvioinnin siitä, miten EIP on hallinnoinut EU:n talousarviosta peräisin olevia varoja investointivälineellä Euroopan kehitysrahaston kautta ja hyödyntämällä EU:n eri rahoituslähteiden yhdistämisvälineitä, ja miten se on käyttänyt takaisin saatuja varoja näiden investointien yhteydessä;

Lisäsuositukset

66.  kehottaa EIP:tä ja Euroopan parlamenttia perustamaan foorumin EIP:n ja parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien väliselle vuoropuhelulle; pyytää EIP:tä tulemaan neljännesvuosittain parlamenttiin raportoimaan ja keskustelemaan EIP:n edistymisestä ja toiminnasta; ehdottaa, että aloitetaan EIP:n pääjohtajan ja parlamentin välinen, EKP:n ja parlamentin välisen neljännesvuosittaisen rahapoliittisen vuoropuhelun kaltainen säännöllinen jäsennelty vuoropuhelu, jotta varmistetaan EIP:n toiminnan parempi parlamentaarinen valvonta ja tehostetaan näiden kahden toimielimen välistä yhteistyötä ja koordinointia;

67.  toteaa, että erityisesti pienyritykset valittavat edelleen puutteellisista mahdollisuuksista saada rahoitusta EIP:n ulkoisesta lainanantokapasiteetista ja EIR:n tukemasta rahoituksesta; pyytää siksi teettämään vuosittain tutkimuksen siitä, kuinka monet pk-yritykset ja erityisesti mikroyritykset ovat hyötyneet näistä mahdollisuuksista ja mitä toimia EIP on toteuttanut, kun on kyse EIP:n käyttämien välittäjien toimista pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi;

68.  kehottaa arvioimaan komission kanssa perusteellisesti riskit ja valvontajärjestelmät, jotka liittyvät rahoituslähteiden yhdistämiseen, ja antamaan niistä kertomuksen ottaen huomioon rahoituslähteiden yhdistämisen vaikutukset sekä valvontaan että hallinnointivaihtoehtoihin;

69.  pitää myönteisenä EIP:n omaisuuserien laadukkuutta ja toteaa, että sen riskilainojen määrä on lähes 0 prosenttia (0,2 %) koko lainasalkusta; pitää ehdottoman välttämättömänä, että EIP säilyttää AAA-luottoluokituksensa, jotta se voisi edelleen hankkia rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta parhain mahdollisin rahoitusehdoin, sillä tämä vaikuttaa myönteisesti hankkeiden elinkaareen ja sidosryhmiin sekä EIP:n liiketoimintamalliin;

70.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa mainittu kolmikantasopimus, jossa määrätään EIP:n, komission ja tilintarkastustuomioistuimen välisestä yhteistyöstä EIP:n toimintaa unionin ja jäsenvaltioiden varojen hallinnassa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen suorittamassa valvonnassa, on määrä uusia vuonna 2015; kehottaa EIP:tä päivittämään tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa tältä osin sisällyttämällä siihen kaikki mahdolliset uudet EIP:n rahoitusjärjestelyt, joissa käytetään EU:lta tai Euroopan kehitysrahastosta saatavia julkisia varoja;

71.  pitää myönteisenä, että EIP:n valtuusto hyväksyi ajantasaistetut petostentorjuntatoimet vuonna 2013 ja vahvisti pankin nollatoleranssin tässä asiassa;

72.  vaatii parantamaan tuloksellisuutta, karsimaan sääntelyä ja lisäämään joustavuutta EIP:n rahoitusta myönnettäessä;

73.  kehottaa EIP:tä aloittamaan parlamenttien, hallitusten ja työmarkkinaosapuolten kanssa jäsennellyn viestinnän, jotta voidaan määrittää säännöllisin väliajoin ne työpaikkojen luomista koskevat aloitteet, joilla voitaisiin parantaa Euroopan kilpailukykyä kestävällä tavalla;

74.  pitää myönteisenä pk-yrityksille osoitettua tukea alueilla, joilla nuorisotyöttömyysaste on yli 25 prosenttia;

75.  panee tyytyväisenä merkille panostuksen markkina-arvoltaan keskisuuriin (250–3 000 työntekijän) yrityksiin Mid Cap -aloitteessa ja Growth Finance -aloitteessa, joilla lisätään lainanantoa erityisesti innovatiivisille markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille;

76.  suhtautuu myönteisesti EIP:n uuteen ”Skills and Jobs – Investing for Youth” ‑aloitteeseen, jossa keskitytään ammatillista koulutusta ja opiskelijoiden tai oppisopimusoppilaiden liikkuvuutta koskeviin rahoitusvälineisiin, jotta nuorille voidaan tarjota kestäviä työllistymismahdollisuuksia, ja kehottaa panostamaan vielä enemmän ammatilliseen koulutukseen ja lisäämään investointeja tähän lainaohjelmaan tulevina vuosina; katsoo kuitenkin, että tämä ohjelma ei saisi siirtää rahoitusta pois nykyisestä apurahajärjestelmästä, etenkään Erasmus+ -ohjelmasta; korostaa, että liikkuvuutta on pidettävä mahdollisuutena ja sen on oltava vapaaehtoista eikä siitä saa tulla välinettä, joka edistää väestökatoa ja syrjäytymistä työttömyydestä kärsivillä alueilla; kehottaa kiinnittämään huomiota hankkeisiin, joilla mahdollistetaan laadukkaiden työpaikkojen luominen, ja keskittymään erityisesti hankkeisiin, joilla luodaan työpaikkoja nuorille, lisätään naisten osuutta työmarkkinoilla, vähennetään pitkäaikaistyöttömyyttä ja parannetaan heikommassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia työllistyä;

77.  pitää hyvänä EIP:n mittavaa kokemusta koulutuksen rahoittamisesta Euroopassa toteutettujen opintolainaohjelmien avulla ja erityisesti sitä, että EIP-ryhmä ottaa Erasmus-ohjelman maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintolainan takausjärjestelmän käyttöön vuonna 2015; pitää tärkeänä, että lainojen takaisinmaksuehdot ovat edullisia, jotta lainat olisivat helposti opiskelijoiden saatavilla heidän taloudellisesta taustastaan riippumatta;

78.  kehottaa EIP:tä kiinnittämään erityistä huomiota ensimmäisen pilarin kriteeriin, joka koskee osallistumista kasvun ja työllisyyden edistämiseen, ja erityisesti nuorten työllisyyteen, kun se valitsee hankkeitaan kolmeen pilariin perustuvan arviointimenetelmän mukaisesti; painottaa nuorten työllisyyden, koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen merkitystä siirryttäessä kestävään työpaikkoja luovaan malliin;

79.  palauttaa mieliin, että komission varapuheenjohtaja Katainen on sitoutunut lisäämään EIP:n rahoituspotentiaalia ei ainoastaan infrastruktuurin vaan myös nuorten työllisyyden ja koulutuksen suhteen, ja kehottaa EIP:tä raportoimaan tällä saralla saavutetusta edistyksestä seuraavassa vuosikertomuksessaan; pitää tarpeellisena nopeuttaa jo käynnistettyjen nuorisotyöllisyystoimien täytäntöönpanoa ja laajentaa niitä vähitellen;

80.  katsoo, että nuorisotyöllisyysaloitteen yhteydessä jo toteutettujen toimien lisäksi EIP:n olisi investoitava tuntuvasti toimiin, joilla luodaan nuorille kestäviä työpaikkoja;

o
o   o

81.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL C 72 E, 11.3.2014, s. 51.
(2)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0057.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0201.
(4)EUVL C 349 E, 29.11.2013, s. 27.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0161.
(6)EUVL L 177, 7.7.2012, s. 1.
(7)EUVL L 280, 27.10.2011, s. 1.
(8)Ks. Observatori de l’Ebre (CSIC, URLL). Evaluación de Impacto Ambiental (SGEA/SHG; viite: GAD/13/05) ”Almacenamiento subterráneo de gas natural Amposta (Permiso Castor) Tarragona); IAM 2109-07 – Estudio elaborado por la Dirección General de Política Ambiental y Sostenibilidad del Departamento de Medio Ambienta y Vivienda de la Generalitat de Catalunya sobre el estudio de impacto ambiental del Proyecto de almacén subterráneo de gas natural Castor”; Simone Cesca, Francesco Grigoli, Sebastian Heimann, Álvaro González, Elisa Buforn, Samira Maghsoudi, Estefania Blanch ja Torsten Dahm (2014): ”The 2013 September–October seismic sequence offshore Spain: a case of seismicity triggered by gas injection?”, Geophysical Journal International, nro 198, s. 941–953.
(9)Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääoman korottamisesta tehdyn päätöksen seurauksena Euroopan unionin kyseisestä pääomasta merkitsemistä uusista osakkeista 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1219/2011/EU (EUVL L 313, 26.11.2011, s. 1) johdanto-osan 8 kappale.
(10)Euroopan oikeusasiamiehen päätös Euroopan investointipankkia vastaan tehdyn kantelun 178/2014/AN tutkinnan päättämisestä, http://www.ombudsman.europa.eu/cases/decision.faces/en/58171/html.bookmark
(11)http://newati.publishwhatyoufund.org/2013/index-2013/results/
(12)Päätöksen N:o 1219/2011/EU johdanto-osan 13 kappale.
(13)http://www.ombudsman.europa.eu/cases/draftrecommendation.faces/en/58471/html.bookmark
(14)Päätöksen N:o 1219/2011/EU 3 artikla.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö