Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan talousyhteisön ja Islannin tasavallan sopimuksessa määrätyistä suojatoimenpiteistä (kodifikaatio) (COM(2014)0308 – C8-0011/2014 – 2014/0160(COD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0308),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0011/2014),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. joulukuuta 2014 antaman lausunnon(1),
– ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0031/2014),
A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi Euroopan talousyhteisön ja Islannin tasavallan sopimuksessa määrätyistä suojatoimenpiteistä (kodifikaatio)
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä, joita unioni voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymän raportin johdosta (kodifikaatio) (COM(2014)0317 – C8-0017/2014 – 2014/0163(COD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0317),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0017/2014),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. joulukuuta 2014 antaman lausunnon(1),
– ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0033/2014),
A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta,
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi toimenpiteistä, joita unioni voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymän raportin johdosta (kodifikaatio)
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä, joita unioni voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteiden tai tukien vastaisten toimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden yhteisvaikutuksen yhteydessä (kodifikaatio) (COM(2014)0318 – C8-0016/2014 – 2014/0164(COD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0318),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0016/2014),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,
– ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0032/2014),
A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi toimenpiteistä, joita unioni voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteiden tai tukien vastaisten toimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden yhteisvaikutuksen yhteydessä (kodifikaatio)
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä (kodifikaatio) (COM(2014)0321 – C8-0012/2014 – 2014/0166(COD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0321),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0012/2014),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. joulukuuta 2014 antaman lausunnon(1),
– ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0040/2014),
A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/… antamiseksi tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä (kodifikaatio)
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen vientimenettelyn käyttöönotosta (kodifikaatio) (COM(2014)0322 – C8-0013/2014 – 2014/0167(COD))
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0322),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0013/2014),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10. joulukuuta 2014 antaman lausunnon(1),
– ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0035/2014),
A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/… antamiseksi yhteisen vientimenettelyn käyttöönotosta (kodifikaatio)
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Gabonin liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0904 – C8-0263/2014 – 2011/0441(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0904),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0263/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0007/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Gabonin hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Andorran liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0908 – C8-0264/2014 – 2011/0443(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0908),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0264/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0004/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Andorran hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Seychellien liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0909 – C8-0265/2014 – 2011/0444(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0909),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0265/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0006/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Seychellien hallituksille ja parlamenteille.
Venäjän liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
204k
46k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Venäjän federaation liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0911 – C8-0266/2014 – 2011/0447(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0911),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0266/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0008/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Albanian liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0912 – C8-0262/2014 – 2011/0448(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0912),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0262/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0002/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Singaporen liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0915 – C8-0267/2014 – 2011/0450(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0915),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0267/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0003/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Singaporen hallituksille ja parlamenteille.
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Marokon liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0916 – C8-0268/2014 – 2011/0451(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0916),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0268/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0005/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon hallituksille ja parlamenteille.
Armenian liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
198k
46k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden antamasta selityksestä, jonka mukaan ne hyväksyvät Euroopan unionin edun mukaisesti Armenian liittymisen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2011)0917 – C8-0269/2014 – 2011/0452(NLE))
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2011)0917),
– ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0269/2014),
– ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0009/2015),
1. hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi ja hyväksyy liittymisen hyväksymisen;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Armenian hallituksille ja parlamenteille.
– ottaa huomioon 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla(1),
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. syyskuuta 2005 tekemänsä päätöksen(2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan,
– ottaa huomioon niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6. joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY(3),
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 7. heinäkuuta 2005 ja 30. huhtikuuta 2009(4) antamat tuomiot,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 3, 4 ja 11 artiklan sekä liitteen I,
– ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten viralliset ilmoitukset Euroopan parlamentin vaalin tuloksista,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0013/2015),
A. ottaa huomioon, että 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa luetellaan tehtävät, jotka ovat selvästi ristiriidassa Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa;
B. ottaa huomioon, että työjärjestyksen 11 artiklan ja liitteen I mukaisesti jäsenten on ilmoitettava täsmällisesti ammatillinen toimintansa sekä muut palkalliset toimensa tai tehtävänsä;
C. toteaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat toimittaneet parlamentille valituiksi tulleiden ehdokkaiden nimet, mutta eräät jäsenvaltiot eivät ole vielä toimittaneet mahdollisten varajäsenten nimiä – tai ovat toimittaneet ne myöhässä – vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä, kuten työjärjestyksen 3 artiklan 4 kohdassa määrätään;
D. toteaa, että eräissä tapauksissa jäsenvaltio on ilmoittanut vain osan valituiksi tulleista ehdokkaista ja toimittanut loput nimet myöhemmin;
E. toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa on meneillään kansallisen lainsäädännön mukainen, joidenkin parlamentin jäsenten valintaa koskevien muistutusten tarkastelu ja että tällaiset menettelyt voivat johtaa kyseisten ehdokkaiden valinnan perumiseen;
F. toteaa, että 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 12 artiklan mukaan parlamentti päättää jäsentensä valtuutuksien pätevyydestä syntyneistä erimielisyyksistä vain niissä tapauksissa, joissa mainitun säädöksen säännöksiä rikotaan, lukuun ottamatta mahdollista jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön kuuluvien vaalisäännösten rikkomista, johon vuoden 1976 säädöksessä viitataan;
G. ottaa huomioon, että tarkastaessaan jäsentensä valtakirjat vuoden 1976 säädöksen 12 artiklan mukaisesti parlamentin on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten viralliset ilmoitukset Euroopan parlamentin vaalin tuloksista ilman, että sillä on asiassa harkintavaltaa; toteaa, että tämä säännös ei kuitenkaan estä parlamenttia tarvittaessa ilmoittamasta mahdollisista tapauksista, joissa kansallinen vaalilaki, johon vaalien tulos perustuu, ja unionin oikeus ovat ristiriidassa keskenään;
H. ottaa huomioon, että tiettyjen jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka ovat asuneet toisessa maassa tietyn ajan, voidaan viedä äänioikeus kotijäsenvaltiossaan (äänioikeuden pidättäminen); ottaa huomioon, että joissakin tapauksissa tähän saattaa sisältyä myös vaalikelpoisuuden pidättäminen;
I. toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan vaalilautakunta on ilmoittanut, että eräät Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvat muiden jäsenvaltioiden kansalaiset eivät voineet käyttää äänioikeuttaan Euroopan parlamentin viime vaaleissa;
1. julistaa tämän päätöksen liitteessä tarkoitettujen Euroopan parlamentin jäsenten, joiden valinnasta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat ilmoittaneet ja jotka ovat tehneet 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdasta sekä työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset, valtakirjat päteviksi, jollei toimivaltaisten viranomaisten mahdollisista päätöksistä jäsenvaltioissa, joissa on esitetty vaalien tuloksia koskevia vastalauseita, muuta johdu;
2. pyytää uudelleen jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan sille viipymättä kaikkien valituiksi tulleiden ehdokkaiden nimet ja toimittamaan sille mahdollisten varajäsenten nimet vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä;
3. pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia saattamaan niille esitettyjen muistutusten käsittelyn pikaisesti päätökseen sekä ilmoittamaan Euroopan parlamentille käsittelyn tuloksista;
4. katsoo, että äänioikeuden pidättämisellä rangaistaan niitä kansalaisia, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionissa (SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta), evätään heiltä äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat (SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta), ja rikotaan yleisten ja välittömien vaalien periaatetta (SEU-sopimuksen 14 artiklan 3 kohta ja vuoden 1976 säädöksen 1 artiklan 3 kohta); katsoo, että äänioikeuden pidättämistä ei missään olosuhteissa saa soveltaa Euroopan parlamentin vaaleissa, ja kehottaa komissiota varmistamaan, ettei missään jäsenvaltiossa ole käytössä tällaista mahdollisuutta;
5. pyytää jäsenvaltioita varmistamaan sellaisten rekisteröintimuodollisuuksien yksinkertaistamisen, jotka koskevat muiden jäsenvaltioiden kansalaisten osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin, olipa kyse sitten äänestämisestä tai ehdolle asettumisesta, erityisesti poistamalla tarpeettomia hallinnollisia esteitä siten, että SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut oikeudet toteutuvat käytännössä; pyytää komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioiden käytännöt ovat unionin oikeuden mukaisia;
6. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja parlamenteille.
LIITE
Luettelo Euroopan parlamentin jäsenistä, joiden valtakirjat julistetaan päteviksi
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Belgia (21 jäsentä)
ANNEMANS Gerolf
ARENA Maria
ARIMONT Pascal
BAYET Hugues
BELET Ivo
DE BACKER Philippe
DEMESMAEKER Mark
DEPREZ Gérard
IDE Louis*
LAMBERTS Philippe
LOONES Sander**
MICHEL Louis
NEYTS-UYTTEBROECK Annemie***
RIES Frédérique
ROLIN Claude
STAES Bart
STEVENS Helga
TARABELLA Marc
THYSSEN Marianne****
VAN BREMPT Kathleen
VANDENKENDELAERE Tom*****
VAN OVERTVELDT Johan******
VERHOFSTADT Guy
(*) Louis IDEn toimikausi päättyi 19. joulukuuta 2014.
(**) Toimikausi alkoi 14. lokakuuta 2014, eli päivänä jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Sander LOONESin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Johan VAN OVERTVELDTin tilalle.
(***) Annemie NEYTS-UYTTEBROECKin toimikausi päättyi 1. tammikuuta 2015.
(****) Marianne THYSSENin toimikausi päättyi 1. marraskuuta 2014.
(*****) Toimikausi alkoi 6. marraskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Tom VANDENKENDELAEREn valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Marianne THYSSENin tilalle.
(******) Johan VAN OVERTVELDTin toimikausi päättyi 11. lokakuuta 2014.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Bulgaria (17 jäsentä)
ALI Nedzhmi
BAREKOV Nikolay
DONCHEV Tomislav*
DZHAMBAZKI Angel
GABRIEL Mariya
HYUSMENOVA Filiz Hakaeva
IOTOVA Iliana Malinova
KOVATCHEV Andrey
KYUCHYUK Ilhan
MALINOV Svetoslav Hristov
MIHAYLOVA Iskra
NEKOV Momchil
NOVAKOV Andrey **
PAUNOVA Eva
PIRINSKI Georgi
RADEV Emil
STANISHEV Sergey
URUTCHEV Vladimir
(*) Tomislav DONCHEVin toimikausi päättyi 7. marraskuuta 2014.
(**) Toimikausi alkoi 24. marraskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Andrey NOVAKOVin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Tomislav DONCHEVin tilalle.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Tšekki (21 jäsentä)
Charanzová Dita
Dlabajová Martina
Ježek Petr
Keller Jan
Konečná Kateřina
Mach Petr
Maštálka Jiří
Niedermayer Ludek
Poc Pavel
Poche Miroslav
Polčák Stanislav
Pospíšil Jiří
Ransdorf Miloslav
Sehnalová Olga
Šojdrová Michaela
Štětina Jaromír
Svoboda Pavel
Telička Pavel
Tošenovský Evžen
Zahradil Jan
Zdechovský Tomáš
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Tanska (13 jäsentä)
AUKEN Margrete
BENDTSEN Bendt
CHRISTENSEN Ole
DOHRMANN Jørn
KARI Rina Ronja
KARLSSON Rikke
KOFOD Jeppe
MESSERSCHMIDT Morten
PETERSEN Morten Helveg
ROHDE Jens
SCHALDEMOSE Christel
TØRNӔS Ulla
VISTISEN Anders Primdahl
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Saksa (96 jäsentä)
ALBRECHT Jan Philipp
BALZ Burkhard
BÖGE Reimer
BROK Elmar
BUCHNER Klaus
BULLMANN Udo
BÜTIKOFER Reinhard
CASPARY Daniel
COLLIN-LANGEN Birgit
CRAMER Michael
DE MASI Fabio
DESS Albert
ECK Stefan
EHLER Christian
ERNST Cornelia
ERTUG Ismail
FERBER Markus
FLECKENSTEIN Knut
FLORENZ Karl-Heinz
GAHLER Michael
GEBHARDT Evelyne
GEIER Jens
GERICKE Arne
GIEGOLD Sven
GIESEKE Jens
GRÄSSLE Ingeborg
GROOTE Matthias
HÄNDEL Thomas
HARMS Rebecca
HÄUSLING Martin
HENKEL Hans-Olaf
HEUBUCH Maria
HOFFMANN Iris
HOHLMEIER Monika
JAHR Peter
KAMMEREVERT Petra
KAUFMANN Sylvia-Yvonne
KELLER Ska
KOCH Dieter-Lebrecht
KÖLMEL Bernd
KÖSTER Dietmar
KREHL Constanze Angela
KUHN Werner
LAMBSDORFF Alexander Graf
LANGE Bernd
LANGEN Werner
LEINEN Jo
LIESE Peter
LIETZ Arne
LINS Norbert
LOCHBIHLER Barbara
LÖSING Sabine
LUCKE Bernd
McALLISTER David
MANN Thomas
MEISSNER Gesine
MELIOR Susanne
MICHELS Martina
MÜLLER Ulrike
NEUSER Norbert
NIEBLER Angelika
NOICHL Maria
PIEPER Markus
PRETZELL Marcus
PREUSS Gabriele
QUISTHOUDT-ROWOHL Godelieve
REDA Julia
REINTKE Theresa
REUL Herbert
RODUST Ulrike
SCHOLZ Helmut
SCHULZ Martin
SCHULZE Sven
SCHUSTER Joachim
SCHWAB Andreas
SIMON Peter
SIPPEL Birgit
SOMMER Renate
SONNEBORN Martin
STARBATTY Joachim
STEINRUCK Jutta
von STORCH Beatrix
THEURER Michael
TREBESIUS Ulrike
TRÜPEL Helga
VERHEYEN Sabine
VOIGT Udo
VOSS Axel
WEBER Manfred
von WEIZSÄCKER Jakob
WERNER Martina
WESTPHAL Kerstin
WIELAND Rainer
WINKLER Hermann
ZELLER Joachim
ZIMMER Gabriele
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Viro (6 jäsentä)
ANSIP Andrus*
KALLAS Kaja
KELAM Tunne
LAURISTIN Marju
PAET Urmas**
TARAND Indrek
TOOM Yana
(*) Andrus ANSIPin toimikausi päättyi 1. marraskuuta 2014.
(**) Toimikausi alkoi 3. marraskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Urmas PAETin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Andrus ANSIPin tilalle.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Irlanti (11 jäsentä)
BOYLAN Lynn
CARTY Matt
CHILDERS Nessa
CLUNE Deirdre
CROWLEY Brian
FLANAGAN Luke “Ming”
HARKIN Marian
HAYES Brian
KELLY Seán
McGUINNESS Mairead
NÍ RIADA Liadh
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Kreikka (21 jäsentä)
ANDROULAKIS Nikos
CHRYSOGONOS Konstantinos
EPITIDEIOS Georgios
FOUNTOULIS Lampros
GLEZOS Emmanouil
GRAMMATIKAKIS Giorgos
KAILI Eva
KATROUGALOS Georgios*
KEFALOGIANNIS Manolis
KUNEVA Kostadinka
KYRKOS Miltiadis
KYRTSOS Georgios
MARIAS Notis
PAPADAKIS Konstantinos
PAPADIMOULIS Dimitrios
SAKORAFA Sofia
SPYRAKI Maria
SYNADINOS Eleytherios
VOZEMBERG Elissavet
ZAGORAKIS Theodoros
ZARIANOPOULOS Sotirios
(*) Georgios KATROUGALOSin toimikausi päättyi 27. tammikuuta 2015.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Espanja (54 jäsentä)
AGUILERA GARCÍA Clara Eugenia
ALBIOL GUZMÁN Marina
ARIAS CAÑETE Miguel*
AYALA SENDER Inés
AYUSO Pilar
BECERRA BASTERRECHEA Beatriz
BILBAO BARANDICA Izaskun
BLANCO LÓPEZ José
CABEZÓN RUIZ Soledad
CALVET CHAMBON Enrique**
COUSO PERMUY Javier***
del CASTILLO VERA Pilar
de GRANDES PASCUAL Luis
DÍAZ DE MERA GARCÍA
CONSUEGRA Agustín
ECHENIQUE ROBBA Pablo
ESTARÀS FERRAGUT Rosa
FERNÁNDEZ ÁLVAREZ Jonás
FISAS AYXELÀ Santiago
GAMBÚS Francesc
GARCÍA PÉREZ Iratxe
GARDIAZABAL RUBIAL Eider
GIRAUTA VIDAL Juan Carlos
GONZÁLEZ PEÑAS Tania****
GONZÁLEZ PONS Esteban
GUERRERO SALOM Enrique
GUTIÉRREZ PRIETO Sergio
HERRANZ GARCÍA Esther
IGLESIAS TURRIÓN Pablo
ITURGAIZ Carlos*****
JÁUREGUI ATONDO Ramón
JIMÉNEZ-BECERRIL BARRIO Teresa
JIMÉNEZ VILLAREJO Carlos******
JUARISTI ABAUNZ Iosu Mirena
LOPE FONTAGNÉ Verónica
LÓPEZ AGUILAR Juan Fernando
LÓPEZ BERMEJO Paloma
LÓPEZ FERNÁNDEZ Javier
LÓPEZ-ISTÚRIZ WHITE Antonio
MARAGALL Ernest
MATO ADROVER Gabriel
MAURA BARANDIARÁN Fernando
MEYER Willy*******
MILLÁN MON Francisco José
NART Javier
PAGAZAURTUNDÚA RUIZ María Teresa
RODRIGUEZ-RUBIO VÁZQUEZ Maria Teresa
SÁNCHEZ CALDENTEY Lola
SEBASTIÀ TALAVERA Jordi
SENRA RODRÍGUEZ María Lidia
SOSA WAGNER Francisco********
TERRICABRAS Josep-Maria
TREMOSA i BALCELLS Ramon
URTASUN Ernest
VALCÁRCEL SISO Ramón Luis
VALENCIANO MARTÍNEZ-OROZCO Elena
VALLINA DE LA NOVAL Ángela Rosa
ZALBA BIDEGAIN Pablo
(*) Miguel ARIAS CAÑETEn toimikausi päättyi 1. marraskuuta 2014.
(**) Toimikausi alkoi 20. marraskuuta 2014, eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Enrique CALVET CHAMBONin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Francisco SOSA WAGNERin tilalle.
(***) Toimikausi alkoi 15. heinäkuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Javier COUSO PERMUYn valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Willy MEYERin tilalle.
(****) Toimikausi alkoi 11. syyskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Tania GONZÁLEZ PEÑASin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Carlos JIMÉNEZ VILLAREJOn tilalle.
(*****)Toimikausi alkoi 6. marraskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Carlos ITURGAIZin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Miguel ARIAS CAÑETEn tilalle.
(******) Carlos JIMÉNEZ VILLAREJOn toimikausi päättyi 1. elokuuta 2014.
(*******) Willy MEYERin toimikausi päättyi 10. heinäkuuta 2014.
(********) Francisco SOSA WAGNERin toimikausi päättyi 20. lokakuuta 2014.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Ranska (74 jäsentä)
ALIOT Louis
ALLIOT-MARIE Michèle
ANDRIEU Eric
ARNAUTU Marie-Christine
ARTHUIS Jean
BALAS Guillaume
BAY Nicolas
BERÈS Pervenche
BERGERON Joëlle
BILDE Dominique
BOUTONNET Marie-Christine
BOVÉ José
BRIOIS Steeve
CADEC Alain
CAVADA Jean-Marie
CHAUPRADE Aymeric
DANJEAN Arnaud
DANTIN Michel
DATI Rachida
DELAHAYE Angélique
DELLI Karima
DENANOT Jean-Paul
de SARNEZ Marielle
D'ORNANO Mireille
DURAND Pascal
FERRAND Edouard
GODDYN SYLVIE
GOLLNISCH Bruno
GOULARD Sylvie
GRIESBECK Nathalie
GROSSETÊTE Françoise
GUILLAUME Sylvie
HORTEFEUX Brice
JADOT Yannick
JALKH Jean-François
JOLY Eva
JOULAUD Marc
JUVIN Philippe
LAMASSOURE Alain
LAVRILLEUX Jérôme
LEBRETON Gilles
LE GRIP Constance
LE HYARIC Patrick
LE PEN Jean-Marie
LE PEN Marine
LOISEAU Philippe
MANSCOUR Louis-Joseph
MARTIN Dominique
MARTIN Edouard
MAUREL Emmanuel
MÉLENCHON Jean-Luc
MELIN Joelle
MONOT Bernard
MONTEL Sophie
MORANO Nadine
MORIN-CHARTIER Elisabeth
MUSELIER Renaud
OMARJEE Younous
PARGNEAUX Gilles
PEILLON Vincent
PHILIPPOT Florian
PONGA Maurice
PROUST Franck
REVAULT D'ALLONNES BONNEFOY Christine
RIQUET Dominique
RIVASI Michèle
ROCHEFORT Robert
ROZIÈRE Virginie
SAÏFI Tokia
SANDER Anne
SCHAFFHAUSER Jean-Luc
THOMAS Isabelle
TROSZCZYNSKI Mylène
VERGIAT Marie-Christine
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Italia (73 jäsentä)
ADINOLFI Isabella
AFFRONTE Marco
AGEA Laura
AIUTO Daniela
BEGHIN Tiziana
BENIFEI Brando Maria
BETTINI Goffredo Maria
BIZZOTTO Mara
BONAFÈ Simona
BORGHEZIO Mario
BORRELLI Davide
BRESSO Mercedes
BRIANO Renata
BUONANNO Gianluca
CAPUTO Nicola
CASTALDO Fabio Massimo
CESA Lorenzo
CHINNICI Caterina
CICU Salvatore
CIRIO Alberto
COFFERATI Sergio Gaetano
COMI Lara
CORRAO Ignazio
COSTA Silvia
COZZOLINO Andrea
D'AMATO Rosa
DANTI Nicola
DE CASTRO Paolo
DE MONTE Isabella
DORFMANN Herbert
EVI Eleonora
FERRARA Laura
FITTO Raffaele
FONTANA Lorenzo*
FORENZA Eleonora
GARDINI Elisabetta
GASBARRA Enrico
GENTILE Elena
GIUFFRIDA Michela
GUALTIERI Roberto
KYENGE Kashetu
LA VIA Giovanni
MALTESE Curzio
MARTUSCIELLO Fulvio
MATERA Barbara
MOI Giulia
MORETTI Alessandra**
MORGANO Luigi
MOSCA Alessia Maria
MUSSOLINI Alessandra
PANZERI Pier Antonio
PAOLUCCI Massimo
PATRICIELLO Aldo
PEDICINI Piernicola
PICIERNO Giuseppina
PITTELLA Gianni
POGLIESE Salvatore Domenico
SALINI Massimiliano
SALVINI Matteo
SASSOLI David-Maria
SCHLEIN Elena Ethel
SERNAGIOTTO Remo
SORU Renato
SPINELLI Barbara
TAJANI Antonio
TAMBURRANO Dario
TOIA Patrizia
TOSI Flavio***
TOTI Giovanni
VALLI Marco
VIOTTI Daniele
ZANNI Marco
ZANONATO Flavio
ZULLO Marco
(*) Toimikausi alkoi 11. heinäkuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Lorenzo FONTANAn valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Flavio TOSIn tilalle.
(**) Alessandra MORETTIn toimikausi päättyi 2. helmikuuta 2015.
(***) Flavio TOSIn toimikausi päättyi 9. heinäkuuta 2014.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Kypros (6 jäsentä)
CHRISTOFOROU Lefteris*
HADJIGEORGIOU Takis
MAVRIDES Costas
PAPADAKIS Demetris
STYLIANIDES Christos**
SYLIKIOTIS Neoklis
THEOCHAROUS Eleni
(*) Toimikausi alkoi 3. marraskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Lefteris CHRISTOFOROUn valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Christos STYLIANIDESin tilalle.
(**) Christos STYLIANIDESin toimikausi päättyi 1. marraskuuta 2014.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Latvia (8 jäsentä)
DOMBROVSKIS Valdis*
GRIGULE Iveta
KALNIETE Sandra
KARIŅŠ Krišjānis
MAMIKINS Andrejs
PABRIKS Artis
VAIDERE Inese**
ŽDANOKA Tatjana
ZĪLE Roberts
(*) Valdis DOMBROVSKISin toimikausi päättyi 1. marraskuuta 2014.
(**) Toimikausi alkoi 1. marraskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Inese VAIDEREn valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Valdis DOMBROVSKISin tilalle.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Liettua (11 jäsentä)
AUŠTREVIČIUS Petras
BALČYTIS Zigmantas
BLINKEVIČIŪTĖ Vilija
GUOGA Antanas
LANDSBERGIS Gabrielius
MAZURONIS Valentinas
PAKSAS Rolandas
ROPÉ Bronis
SAUDARGAS Algirdas
TOMAŠEVSKI Valdemar
USPASKICH Viktor
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Luxemburg (6 jäsentä)
BACH Georges
DELVAUX-STEHRES Mady
ENGEL Frank
GOERENS Charles
REDING Viviane
TURMES Claude
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Kroatia (11 jäsentä)
BORZAN Biljana
JAKOVČIĆ Ivan
MALETIĆ Ivana
PETIR Marijana
PICULA Tonino
PLENKOVIĆ Andrej
RADOŠ Jozo
ŠKRLEC Davor
STIER Davor Ivo
ŠUICA Dubravka
TOMAŠIĆ Ruža
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Unkari (21 jäsentä)
BALCZÓ Zoltán
BOCSKOR Andrea
DELI Andor
DEUTSCH Tamás
ERDŐS Norbert
GÁL Kinga
GÁLL-PELCZ Ildikó
GYÜRK András
HÖLVÉNYI György
JÁVOR Benedek
KÓSA Ádám
KOVÁCS Béla
MESZERICS Tamás
MOLNÁR Csaba
MORVAI Krisztina
NIEDERMÜLLER Péter
SCHÖPFLIN György
SZÁJER József
SZANYI Tibor Jenő
TŐKÉS László
UJHELYI István
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Malta (6 jäsentä)
CASA David
COMODINI CACHIA Therese
DALLI Miriam
METSOLA Roberta
MIZZI Marlene
SANT Alfred
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Alankomaat (26 jäsentä)
van BAALEN Johannes Cornelis
BELDER Bas
van de CAMP Wim
van DALEN Peter
EICKHOUT Bas
GERBRANDY Gerben-Jan
de GRAAFF Marcel
HAZEKAMP Antje Anna Helena
HUITEMA Jan
JANSEN Hans
de JONG Cornelis
JONGERIUS Agnes
de LANGE Esther
LENAERS Jeroen
MAEIJER Vicky
van MILTENBURG Matthijs
MINEUR Anne-Marie
van NIEUWENHUIZEN-WIJBENGA Cora
van NISTELROOIJ Lambert
PIRI Kati
SARGENTINI Judith
SCHAAKE Marietje
SCHREIJER-PIERIK Annie
STUGER Olaf
TANG Paul
in 't VELD Sophia
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Itävalta (18 jäsentä)
BECKER Heinz K.
FREUND Eugen
KADENBACH Karin
KAPPEL Barbara
KARAS Othmar
KÖSTINGER Elisabeth
LEICHTFRIED Jörg
LUNACEK Ulrike
MAYER Georg
MLINAR Angelika
OBERMAYR Franz
REGNER Evelyn
REIMON Michel
RÜBIG Paul
SCHMIDT Claudia
VANA Monika
VILIMSKY Harald
WEIDENHOLZER Josef
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Puola (51 jäsentä)
BONI Michał
BUZEK Jerzy
CZARNECKI Ryszard
DUDA Andrzej Sebastian
FOTYGA Anna Elżbieta
GERINGER de OEDENBERG Lidia Joanna
GIEREK Adam
GOSIEWSKA Beata Barbara
GRÓBARCZYK Marek Józef
GRZYB Andrzej
HETMAN Krzysztof
HÜBNER Danuta Maria
IWASZKIEWICZ Robert Jarosław
JACKIEWICZ Dawid Bohdan
JAZŁOWIECKA Danuta
JUREK Marek
KALINOWSKI Jarosław
KARSKI Karol Adam
KORWIN-MIKKE Janusz Ryszard
KOZŁOWSKA-RAJEWICZ Agnieszka
KRASNODĘBSKI Zdzisław Marek
KUDRYCKA Barbara
KUŹMIUK Zbigniew Krzysztof
LEGUTKO Ryszard Antoni
LEWANDOWSKI Janusz
LIBERADZKI Bogusław
ŁUKACIJEWSKA Elżbieta Katarzyna
ŁYBACKA Krystyna
MARUSIK Michał
OLBRYCHT Jan
OŻÓG Stanisław
PIECHA Bolesław Grzegorz
PIOTROWSKI Mirosław
PITERA Julia
PLURA Marek Mirosław
PORĘBA Tomasz Piotr
ROSATI Dariusz
SARYUSZ-WOLSKI Jacek
SIEKIERSKI Czesław Adam
SZEJNFELD Adam
THUN UND HOHENSTEIN Róża Gräfin von
UJAZDOWSKI Kazimierz Michał
WAŁĘSA Jarosław Leszek
WENTA Bogdan Brunon
WIŚNIEWSKA Jadwiga
WOJCIECHOWSKI Janusz
ZDROJEWSKI Bogdan Andrzej
ZEMKE Janusz Władysław
ZŁOTOWSKI Kosma Tadeusz
ZWIEFKA Tadeusz
ŻÓŁTEK Stanisław Józef
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Portugali (21 jäsentä)
ASSIS Francisco
COELHO Carlos
FARIA José Inácio
FERNANDES José Manuel
FERREIRA Elisa
FERREIRA João
GOMES Ana
MARINHO E PINTO António
MATIAS Marisa
MELO Nuno
MONTEIRO DE AGUIAR Cláudia
RANGEL Paulo
RIBEIRO Sofia
RODRIGUES Liliana
RODRIGUES Maria João
RUAS Fernando
SERRÃO SANTOS Ricardo
SILVA PEREIRA Pedro
VIEGAS Miguel
ZORRINHO Carlos
ZUBER Inês Cristina
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Romania (32 jäsentä)
BOŞTINARU Victor
BUDA Daniel
BUŞOI Cristian Silviu
CREŢU Corina*
CRISTEA Andi-Lucian
DĂNCILĂ Vasilica Viorica
DIACONU Mircea
DRĂGHICI Damian
FRUNZULICĂ Doru-Claudian
GRAPINI Maria
HELLVIG Eduard-Raul
IVAN Cătălin Sorin
MACOVEI Monica Luisa
MĂNESCU Ramona Nicole
MARINESCU Marian-Jean
MOISĂ Ionel-Sorin
MUREȘAN Siegfried Vasile
NEGRESCU Victor
NICA Dan
NICOLAI Norica
PAŞCU Ioan Mircea
PAVEL Emilian**
PREDA Cristian Dan
REBEGA Constantin-Laurențiu
SÂRBU Daciana Octavia
SÓGOR Csaba
STOLOJAN Theodor Dumitru
TĂNĂSESCU Claudiu Ciprian
TAPARDEL Ana-Claudia
UNGUREANU Traian
VĂLEAN Adina-Ioana
WEBER Renate
WINKLER Iuliu
(*) Corina CREȚUn toimikausi päättyi 1. marraskuuta 2014.
(**) Toimikausi alkoi 1. marraskuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Emilian PAVELin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Corina CREȚUn tilalle.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Slovenia (8 jäsentä)
BOGOVIČ Franc
FAJON Tanja
PETERLE Alojz
ŠOLTES Igor
ŠULIN Patricija
TOMC Romana
VAJGL Ivo
ZVER Milan
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Slovakia (13 jäsentä)
CSÁKY Pál
FLAŠIKOVÁ BEŇOVÁ Monika
KUKAN Eduard
MAŇKA Vladimír
MIKOLÁŠIK Miroslav
NAGY József
SMOLKOVÁ Monika
ŠKRIPEK Branislav
ŠTEFANEC Ivan
SULÍK Richard
ZÁBORSKÁ Anna
ZALA Boris
ŽITŇANSKÁ Jana
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Suomi (13 jäsentä)
HALLA-AHO Jussi
HAUTALA Heidi
JAAKONSAARI Liisa
JÄÄTTEENMÄKI Anneli
KUMPULA-NATRI Miapetra
KYLLÖNEN Merja
PIETIKÄINEN Sirpa
REHN Olli
SARVAMAA Petri
TERHO Sampo
TORVALDS Nils
VÄYRYNEN Paavo
VIRKKUNEN Henna
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Ruotsi (20 jäsentä)
ADAKTUSSON Lars
ANDERSSON Max
BJÖRK Malin
CEBALLOS Bodil
CORAZZA BILDT Anna Maria
ENGSTRÖM Linnéa*
ERIKSSON Peter
FEDERLEY Fredrick
FJELLNER Christofer
GUTELAND Jytte
HEDH Anna
HÖKMARK Gunnar
LÖVIN Isabella**
LUDVIGSSON Olle
LUNDGREN Peter
NILSSON Jens
PAULSEN Marit
POST Soraya
ULVSKOG Marita
WIKSTRÖM Cecilia
WINBERG Kristina
(*) Toimikausi alkoi 8. lokakuuta 2014 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Linnéa ENGSTRÖMin valinnasta eronpyyntönsä jättäneen Isabella LÖVINin tilalle.
(**) Isabella LÖVINin toimikausi päättyi 3. lokakuuta 2014.
EUROOPAN PARLAMENTTIIN ERI JÄSENVALTIOISTA VALITUT JÄSENET
(1. heinäkuuta 2014)
Yhdistynyt kuningaskunta (73 jäsentä)
AGNEW John Stuart
AKER Tim
ANDERSON Lucy
ANDERSON Martina
ARNOTT Jonathan
ASHWORTH Richard
ATKINSON Janice
BASHIR Amjad
BATTEN Gerard
BEARDER Catherine
BOURS Louise
BRADBOURN Philip*
BRANNEN Paul
CAMPBELL BANNERMAN David
CARVER Jim
COBURN David
COLLINS Jane
CORBETT Richard
DANCE Seb
(The Earl of) DARTMOUTH William
DEVA Nirj
DODDS Anneliese
DODDS Diane
DUNCAN Ian
ETHERIDGE Bill
EVANS Jill
FARAGE Nigel
FINCH Raymond
FORD Vicky
FOSTER Jacqueline
FOX Ashley
GILL Nathan
GILL Neena
GIRLING Julie
GRIFFIN Theresa
HANNAN Daniel
HELMER Roger
HONEYBALL Mary
HOOKEM Mike
HOWITT Richard
HUDGHTON Ian
JAMES Diane
KAMALL Syed
KARIM Sajjad
KHAN Afzal
KIRKHOPE Timothy
KIRTON-DARLING Jude
LAMBERT Jean
LEWER Andrew
McAVAN Linda
McCLARKIN Emma
McINTYRE Anthea
MARTIN David
MOODY Clare
MORAES Claude
NICHOLSON James
NUTTALL Paul
O'FLYNN Patrick
PARKER Margot
REID Julia
SCOTT CATO Molly
SEYMOUR Jill
SIMON Sion
SMITH Alyn
STIHLER Catherine
SWINBURNE Kay
TANNOCK Charles
TAYLOR Keith
VAN ORDEN Geoffrey
VAUGHAN Derek
WARD Julie
WILLMOTT Glenis
WOOLFE Steven
(*) Philip BRADBOURNin toimikausi päättyi 20. joulukuuta 2014.
Asia C-208/03, Le Pen v. parlamentti, tuomio (EU:C:2005:429) ja yhdistetyt asiat C-393/07 ja C-9/08, Italia ja Donnici v. parlamentti, tuomio (EU:C:2009:275).
Liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskeva rajat ylittävä tietojenvaihto ***I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta (COM(2014)0476 – C8-0113/2014 – 2014/0218(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0476),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0113/2014),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon 15. lokakuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),
– on kuullut alueiden komiteaa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8‑0001/2015),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. helmikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/… antamiseksi liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta
EU:n ja Senegalin välinen kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimus ***
200k
48k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. helmikuuta 2015 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen ja sen täytäntöönpanopöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (12812/2014 – C8-0276/2014 – 2014/0238(NLE))
– ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12812/2014),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan väliseksi kestävää kalastusta koskevaksi kumppanuussopimukseksi (12830/2014),
– ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0276/2014),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen sekä kehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8-0010/2015),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille sopimuksen 7 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokousten pöytäkirjat ja johtopäätökset ja monivuotisen alakohtaisen ohjelman, johon viitataan uuden pöytäkirjan 4 artiklassa;
3. kehottaa komissiota helpottamaan Euroopan parlamentin edustajien osallistumista sekakomitean kokouksiin tarkkailijoina;
4. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille ja neuvostolle ennen tämän sopimuksen voimassaolon päättymistä ja ennen tulevaa sopimusta koskevien neuvottelujen aloittamista yksityiskohtaisen jälkiraportin sopimuksen kustannuksista ja hyödyistä;
5. kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vuosittaiset raportit erityisesti sopimukseen liitetyn täytäntöönpanopöytäkirjan 4 artiklassa mainitusta monivuotisesta ohjelmasta sekä erittelemään, millä tavoin sopimuksen mukaisesti myönnetyt varat käytetään;
6. kehottaa komissiota ja neuvostoa antamaan toimivaltansa rajoissa parlamentille välittömästi kaikki tiedot kaikissa uuteen pöytäkirjaan ja sen uusimiseen liittyvän menettelyn vaiheissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti;
7. kehottaa komissiota keskittymään erityisesti paikallisen hallinnoinnin ja vastuuvelvollisuuden edistämiseen sekä helpottamaan asianmukaisten tietojen toimittamista kaikille sopimuksesta ja sen täytäntöönpanosta kiinnostuneille paikallisille toimijoille;
8. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Senegalin tasavallan hallituksille ja parlamenteille.
Yhdysvaltojen senaatin raportti CIA:n käyttämästä kidutuksesta
135k
58k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2015 Yhdysvaltojen senaatin raportista CIA:n käyttämästä kidutuksesta (2014/2997(RSP))
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2, 3, 4, 6, 7 ja 21 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 1, 2, 3, 4, 18 ja 19 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjat,
– ottaa huomioon asiaankuuluvat YK:n ihmisoikeusvälineet, kuten 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, 10. joulukuuta 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen sekä siihen liittyvät pöytäkirjat ja 20. joulukuuta 2006 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot asioissa al-Nashiri vastaan Puola, Abu Zubaydah vastaan Liettua, Husayn (Abu Zubaydah) vastaan Puola, El-Masri vastaan entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Nasr ja Ghali vastaan Italia ja al-Nashiri vastaan Romania,
– ottaa huomioon Italian oikeusistuimen tuomion, jossa 22 CIA:n agenttia, yksi Air Francen lentäjä ja kaksi italialaista agenttia tuomittiin poissaolevina vankilaan johtuen heidän osallisuudestaan Milanon imaamin Abu Omarin sieppaukseen vuonna 2003,
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen – väliaikaisen valiokunnan väliaikainen mietintö(1),
– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen(2),
– ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen: väliaikaisen valiokunnan seurantakertomus(3),
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen(4),
– ottaa huomioon Yhdysvaltojen senaatin tiedustelutoimintaa käsittelevän valiokunnan tutkimuksen keskustiedustelupalvelun (CIA) pidätys- ja kuulusteluohjelmasta ja CIA:n käyttämistä erilaisista kidutusmuodoista vuosien 2001–2006 välisenä aikana,
– ottaa huomioon Guantánamosta antamansa päätöslauselmat, joista uusin on Guantánamosta ja vankien nälkälakosta 23. toukokuuta 2013 annettu päätöslauselma(5),
– ottaa huomioon neuvoston päätelmät perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltamista koskevasta komission kertomuksesta vuodelta 2013 (Luxemburg, 5.–6. kesäkuuta 2014),
– ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2012)(6),
– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon uudesta EU:n toimintakehyksestä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (COM(2014)0158),
– ottaa huomioon 3. helmikuuta 2014 annetun komission tiedonannon EU:n korruptiontorjuntakertomuksesta (COM(2014)0038),
– ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa(7),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 annetun direktiivin 2012/29/EU rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen on keskeinen tekijä terrorisminvastaisen toiminnan onnistumisessa;
B. ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti tuominnut CIA:n salaisia pidätyksiä ja poikkeuksellisia luovutuksia koskevan ohjelman, joka johti lukuisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, joihin liittyi kidutusta ja muuta epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua, kaappauksia, salaisia pidätyksiä, vangitsemisia ilman oikeudenkäyntiä sekä palautuskiellon periaatteen rikkomuksia;
C. katsoo, että erityisluonteestaan huolimatta kansallisia turvallisuustoimia ja terrorismin vastaisia toimia ei saa vapauttaa vastuuvelvollisuuden periaatteen noudattamisesta ja kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien rikkomuksia ei saa jättää rankaisematta;
D. katsoo, että vastuumenettelyt ovat välttämättömiä poikkeuksellisissa luovutuksissa, kaappauksissa, salaisissa pidätyksissä ja kidutuksissa, jotta voidaan suojella ja edistää tehokkaasti ihmisoikeuksia EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa sekä varmistaa oikeusvaltion periaatteeseen perustuvat legitiimit ja tehokkaat turvallisuuspoliittiset toimet;
E. ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti vaatinut toteuttamaan täysimääräisiä tutkimuksia EU:n jäsenvaltioiden yhteistyöstä CIA:n salaisia pidätyksiä ja poikkeuksellisia luovutuksia koskevan ohjelman kanssa;
F. ottaa huomioon, että edellinen parlamentti kehotti edellä mainitussa 10. lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa nykyistä parlamenttia jatkamaan Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän väliaikaisen valiokunnan työtä ja toimimaan sen valtuuksien mukaisesti ja siten varmistamaan sen antamien suositusten seuranta, tarkastelemaan mahdollisia uusia esiintulevia asioita ja hyödyntämään täysimääräisesti sen tutkintaoikeuksia ja kehittämään niitä;
G. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen senaatin tiedustelutoimintaa käsittelevän valiokunnan raportti paljastaa uusia tosiasioita, jotka vahvistavat väitteitä, joiden mukaan jotkut EU:n jäsenvaltiot, niiden viranomaiset ja virkamiehet sekä tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen agentit olivat osallisina CIA:n salaisia pidätyksiä ja poikkeuksellisia luovutuksia koskevassa ohjelmassa toisinaan korruption eli huomattavien rahasummien pohjalta, joita CIA maksoi heidän yhteistyöstään;
H. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen senaatin tiedustelutoimintaa käsittelevä valiokunta kumoaa CIA:n väitteet siitä, että kidutuksen avulla paljastui tietoja, joita ei olisi voitu saada perinteisen, väkivallattoman kuulustelutekniikan avulla;
I. toteaa, että Espanjan kuningaskunnan valtakunnallisen ylioikeuden (Audiencia Nacional) keskustuomioistuimessa nro 5 (Juzgado Central No 5) on käsiteltävänä Guantánamo Bayn laivastotukikohdan kidutustapauksia koskeva avoin rikosoikeudellinen asia nro 150/09;
J. ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama sitoutui sulkemaan tammikuuhun 2010 mennessä Guantánamo Bayn vankileirin, jossa on 122 ilman rikostuomioistuimen langettamia virallisia syytteitä vangittua, joista 54 on määrätty vapautettaviksi;
K. ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden tuki joidenkin Guantánamo Bayn vankien uudelleensijoittamisen yhteydessä on ollut hidasta ja rajallista;
1. pitää ilahduttavana senaatin tiedustelutoimintaa käsittelevän valiokunnan päätöstä julkaista yhteenveto Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun pidätys- ja kuulusteluohjelmaa koskevasta tutkimuksestaan; tukee tutkimuksen julkaisemista kokonaisuudessaan ilman liiallista ja tarpeetonta editointia;
2. tuomitsee ehdottomasti julmat kuulustelukäytännöt, jotka ovat ominaisia näille laittomille terrorismintorjuntaoperaatioille; korostaa Yhdysvaltojen senaatin näkemystä siitä, että CIA:n soveltamien väkivaltaisten menetelmien avulla ei saatu aikaan tiedustelutoimintaa, joka olisi estänyt tulevat terroristihyökkäykset; toistaa ehdottomasti tuomitsevansa kidutuksen;
3. katsoo, että CIA:n ohjelmaa koskeva rankaisematta jättämisen ilmapiiri on mahdollistanut perusoikeusrikkomusten jatkumisen, kuten Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuspalvelun ja EU:n eri jäsenvaltioiden salaisten palvelujen laajamittaiset valvontaohjelmat ovat paljastaneet;
4. kehottaa Yhdysvaltoja tutkimaan luovutukseen ja salaiseen pidätykseen liittyvästä CIA:n ohjelmasta aiheutuneita lukuisia ihmisoikeusrikkomuksia ja nostamaan niistä syytteitä sekä tekemään yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa vastaten kaikkiin pyyntöihin, jotka koskevat CIA:n ohjelmaan liittyvien tietojen saantia, vankien luovuttamista tai uhreille maksettavia todellisia korvauksia;
5. toistaa kehotuksensa jäsenvaltioille tutkia väitteitä, joiden mukaan heidän alueellaan oli salaisia vankiloita, joissa ihmisiä säilytettiin CIA:n ohjelman perusteella, ja asettamaan syytteeseen kyseisissä operaatioissa mukana olleet ottaen huomioon kaikki uudet esiintulleet todisteet;
6. kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan perinpohjaisesti viimeaikaiset väitteet siitä, että niiden alueella ihmisiä on luovutettu, pidätetty ja kidutettu laittomasti, ja asettamaan niistä vastuussa olevat henkilöt syytteeseen;
7. on huolissaan esteistä, joita on ilmennyt joidenkin jäsenvaltioiden osallistumista CIA:n ohjelmaan koskevien kansallisten parlamentaaristen ja oikeudellisten tutkimusten aikana, sekä valtiosalaisuuden väärinkäytöstä ja siitä, että rikosmenettelyjä on päätetty johtuen niitä koskevien asiakirjojen aiheettomasta turvallisuusluokittelusta, mikä on johtanut ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden tosiasialliseen rankaisematta jättämiseen;
8. kehottaa julkistamaan viipymättä jäsenvaltioiden osallistumisesta CIA:n ohjelmiin tehtyjen tutkimusten ja erityisesti Chilcotin selvityksen tulokset;
9. vaatii hyväksymään perusoikeuksia koskevan EU:n sisäisen strategian ja kehottaa komissiota ehdottamaan tällaisen strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksymistä;
10. kehottaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa yhdessä ulkoasiainvaliokunnan ja erityisesti sen ihmisoikeuksien alivaliokunnan kanssa jatkamaan sen Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen koskevaa tutkimusta ja raportoimaan täysistunnolle vuoden kuluessa sekä
–
seuraamaan edellä mainittuun 11. syyskuuta 2012 antamaansa päätöslauselmaan aiheesta ”Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen: väliaikaisen valiokunnan seurantakertomus” sisältyvien suositusten toteutusta
–
edistämään ja tukemaan ihmisoikeuksia kunnioittavaa keskinäisen oikeusavun yhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä tutkintaviranomaisten välillä sekä yhteistyötä jäsenvaltioissa vastuukysymyksiä käsittelevien asianajajien välillä
–
järjestämään kuulemisen, jossa ovat mukana kansalliset parlamentit ja asianajajat, jotta voidaan arvioida kaikki aikaisemmat ja käynnissä oleva parlamentaaristen elinten ja oikeudellisten elinten tutkimukset
–
järjestämään kaikkien asiasta kiinnostuneiden poliittisten ryhmien tiedonhankintamatkan EU:n jäsenvaltioihin, joissa salaisia pidätyskeskuksia on väitetty olleen
–
keräämään kaikki asiaankuuluvat tiedot ja todisteet mahdollisista lahjuksista tai muista korruptiotoimista, jotka liittyvät CIA:n ohjelmaan;
11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 7 ja 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 16, 20, 67, 68, 70, 71, 72, 75, 82, 83, 84, 85, 86, 87 ja 88 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 6, 7 ja 8 artiklan, 10 artiklan 1 kohdan sekä 11, 12, 21, 47–50, 52 ja 53 artiklan,
– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Viimeinen kertomus vuosien 2010–2014 sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta” (COM(2014)0365),
– ottaa huomioon EU:n terrorismitilannetta ja -suuntauksia vuonna 2014 käsittelevän Europolin raportin (Terrorism Situation and Trend Report – TE-SAT),
– ottaa huomioon 24. syyskuuta 2014 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman terroritekojen aiheuttamista uhista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle (päätöslauselma 2178(2014)),
– ottaa huomioon neuvoston 25. helmikuuta 2010 hyväksymän EU:n sisäisen turvallisuuden strategian,
– ottaa huomioon 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n terrorisminvastaisesta politiikasta: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet(1),
– ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2009 neuvostolle esittämänsä suosituksen alkuperään ja rotuun perustuvan profiloinnin ongelmasta terrorismin torjunnan, lainvalvonnan, maahanmuuton sekä tulli- ja rajavalvonnan yhteydessä(2),
– ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman toisesta kertomuksesta EU:n sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanosta(3),
– ottaa huomioon Europolin vuonna 2014 tekemän internetiä hyödyntävää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (Internet Facilitated Organised Crime Threat Assessment, iOCTA),
– ottaa huomioon Europolin laatiman EU:n vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhkakuva-arvion (SOCTA) 2013,
– ottaa huomioon 28. tammikuuta 2015 pidetyssä täysistunnossa käymänsä keskustelun terrorisminvastaisista toimista,
– ottaa huomioon Riiassa 29. ja 30. tammikuuta 2015 pidetyn oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisen kokouksen,
– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta(4),
– ottaa huomioon 11. tammikuuta 2015 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa hyväksytyn julkilausuman,
– ottaa huomioon 9. lokakuuta 2014 ja 5. joulukuuta 2014 pidetyissä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisissa kokouksissa hyväksytyt päätelmät,
– ottaa huomioon 24. marraskuuta 2014 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle esitetyn EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin raportin (15799/14),
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2014 julkistetun komission työohjelman 2015 (COM(2014)0910),
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen: EU:n toimien tehostaminen” (COM(2013)0941),
– ottaa huomioon 29 artiklan mukaisen tietosuojaryhmän lausunnon 01/2014 tarpeellisuus- ja suhteellisuuskäsitteiden soveltamisesta sekä tietosuojasta lainvalvonta-alalla,
– ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2014 annetun unionin tuomioistuimen tuomion yhdistetyissä asioissa C-293/12 ja C-594/12 (Digital Rights Ireland ja Seitlinger ym.) sekä parlamentin oikeudellisen yksikön lausunnon kyseisen tuomion tulkinnasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. katsoo, että terrorismi ja väkivaltaiset ääriliikkeet ovat suurimpia uhkia turvallisuudellemme ja vapauksillemme;
B. toteaa, että Pariisin äskettäisen traagiset tapahtumat muistuttavat, että Euroopan unioniin kohdistuu jatkuva ja kehittyvä terrorismin uhka ja se on kuluneen vuosikymmenen aikana koskettanut vakavasti useita jäsenvaltioita iskuina, jotka ovat kohdistuneet paitsi ihmisiin, myös unionin perustan muodostaviin arvoihin ja vapauksiin;
C. toteaa, että turvallisuus on yksi EU:n perusoikeuskirjan takaamista oikeuksista, mutta perusoikeudet, kansalaisvapaudet ja suhteellisuus ovat keskeinen osa terrorismin onnistunutta torjuntaa;
D. katsoo, että terrorismin torjuntastrategioissa olisi tukeuduttava monitahoiseen menettelyyn, jolla pyritään paitsi suoraan estämään iskut EU:n alueella myös ottamaan huomioon tarve käsitellä terrorismin perussyitä; ottaa huomioon, että terrorismi on globaali uhka, johon on puututtava paikallisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla, jotta voidaan vahvistaa kansalaisten turvallisuutta, puolustaa vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kaltaisia perusarvoja ja varmistaa kansainvälisen oikeuden noudattaminen;
E. ottaa huomioon, että lukuisat Euroopassa 11. syyskuuta 2001 jälkeen tehdyt vakavat terrori-iskut, joista viimeisin tehtiin tämän vuoden tammikuussa, ovat horjuttaneet merkittävästi EU:n kansalaisten ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta; ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ratkaisevasti viime vuosina, mikä johtuu uusista konflikteista ja poliittisista mullistuksista EU:n välittömässä läheisyydessä, uusien tekniikoiden nopeasta kehittymisestä sekä radikalisoitumisen huolestuttavasta lisääntymisestä, joka johtaa väkivaltaan ja terrorismiin sekä EU:ssa että sen naapurimaissa;
F. toteaa, että terroristipropagandan levittämistä helpottaa internetin ja sosiaalisen median käyttö; ottaa huomioon, että kyberterrorismi antaa terroristiryhmille mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteyksiä ilman rajojen muodostamia fyysisiä esteitä ja vähentää siten tarvetta perustaa tukikohtia tai turvapaikkoja eri maihin;
G. ottaa huomioon, että EU:ssa vakavan ja kasvavan uhan muodostavat ”EU:n vierastaistelijat”, jotka matkustavat omasta asuinmaastaan tai maasta, jonka kansalaisia he ovat, muualle tarkoituksenaan toteuttaa, suunnitella tai valmistella terroritekoja tai antaa tai saada terroristikoulutusta, mikä voi tapahtua myös aseellisten selkkausten yhteydessä; toteaa, että arviolta 3 500–5 000 EU:n kansalaista on lähtenyt kotimaistaan ryhtyäkseen vierastaistelijaksi sodan ja väkivallan leimahdettua Syyriassa, Irakissa ja Libyassa, mikä merkitsee valtavaa haastetta EU:n kansalaisten turvallisuudelle;
1. tuomitsee jyrkästi Pariisissa tehdyt hirmuteot; ilmaisee syvän myötätuntonsa Ranskan kansalle ja uhrien perheille ja korostaa yhtenäisyyttään terrorismin ja demokraattisiin arvoihimme ja vapauksiimme kohdistuvan hyökkäyksen torjumisessa koko maailmassa;
2. tuomitsee voimakkaasti ja ehdottomasti kaiken terrorismin, terrorismin edistämisen, terrorismiin osallistuvien henkilöiden ihannoinnin sekä väkivaltaisten ääri-ideologioiden puolesta puhumisen riippumatta siitä, missä päin maailmaa ne esiintyvät tai missä niitä puolustetaan; korostaa, että ilman turvallisuutta ei ole vapautta ja ilman vapautta ei ole turvallisuutta;
3. panee huolestuneena merkille, että konfliktialueille lähtee entistä enemmän terroristijärjestöihin pyrkiviä unionin kansalaisia, jotka tämän jälkeen palaavat EU:n alueelle, mistä aiheutuu uhkia EU:n sisäiselle turvallisuudelle; pyytää komissiota ehdottamaan ”EU:n vierastaistelijoiden” selkeää ja yhteistä määritelmää oikeusvarmuuden parantamiseksi;
4. korostaa tarvetta toteuttaa aiempaa kohdistetumpia toimia, jotta terroristijärjestöjen taistelijoihin liittymiseksi ulkomaille matkustavia EU:n kansalaisia koskevaan ongelmaan voidaan puuttua; toteaa, että vaikka joissakin tapauksissa voidaan ryhtyä syytetoimiin, väkivaltaiseen ekstremismiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemiseksi, eurooppalaisten ja muiden ulkomaisten taistelijoiden matkaan lähtemisen vaikeuttamiseksi ja Eurooppaan palaavien taistelijoiden vastaanottamiseksi olisi sovellettava muita toimia; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään parhaita käytäntöjä, jotka perustuvat tässä suhteessa toimiviksi osoittautuneita strategioita, toimintasuunnitelmia ja ohjelmia käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden käytäntöihin;
Terrorismin ja väkivaltaiseen ekstremismiin johtavan radikalisoitumisen perussyiden torjunta
5. korostaa, että ”vierastaistelijoiden” ja muun terrorismin aiheuttama uhka edellyttää monikerroksiseen lähestymistapaan perustuvaa terrorismin vastaista strategiaa, jossa käsitellään kattavasti väkivaltaiseen ekstremismiin johtavan radikalisoitumisen syitä ja esimerkiksi sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kehittämistä sekä poliittista ja uskonnollista suvaitsevaisuutta ja gettoutumisen torjumista, analysoidaan verkossa tapahtuvaa terroritekoihin yllyttämistä ja toteutetaan vastatoimia, estetään matkat, joiden tarkoituksena on terroristijärjestöön liittyminen, estetään aseellisiin konflikteihin rekrytointi ja osallistuminen, keskeytetään terroristijärjestöjen ja henkilöiden, jotka aikovat liittyä niihin, rahoituksen saanti sekä varmistetaan tarvittaessa päättäväinen syytteeseenpano ja annetaan lainvalvontaviranomaisille asianmukaiset välineet, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen;
6. kehottaa jäsenvaltioita investoimaan politiikkaan, jolla puututaan radikalisoitumisen perussyihin esimerkiksi koulutusohjelmilla, edistämällä integraatiota, sosiaalista osallisuutta, vuoropuhelua, osallistumista, tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuurien ja uskontojen välillä sekä rehabilitointiohjelmilla;
7. on vakavasti huolissaan vankiloissa tapahtuvasta radikalisoitumisesta ja kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan asiaa koskevia parhaita käytäntöjä; pyytää kiinnittämään erityistä huomiota vankiloihin ja pidätysoloihin ja toteuttamaan kohdennettuja toimia niiden yhteydessä esiintyvän radikalisoitumisen käsittelemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia vankiloiden hallintojärjestelmien parantamiseksi siten, että voidaan entistä helpommin havaita terrori-iskujen valmisteluun osallistuvat vangit, seurata ja estää radikalisoitumista sekä laatia ohjelmia, jotka mahdollistavat ääriliikkeistä irtautumisen, rehabilitoinnin sekä radikalisoitumisen vähentämisen;
8. korostaa, että radikalisoitumisen ehkäisemistä on pikaisesti tehostettava ja että on edistettävä radikalisoitumisen vähentämisohjelmia voimaannuttamalla ja osallistamalla yhteisöjä ja kansalaisyhteiskuntaa kansallisella ja paikallisella tasolla ääri-ideologioiden leviämisen estämiseksi; kehottaa komissiota vahvistamaan radikalisoitumisen torjunnan EU-verkostoa, joka kokoaa yhteen kaikki toimijat, jotka pyrkivät kehittämään radikalisoitumista torjuvia kampanjoita ja luomaan palaaville vierastaistelijoille kohdistettuja radikalisoitumista vähentäviä rakenteita ja prosesseja, sekä asettumaan vastustamaan avoimesti ja suoraan ääri-ideologioita tarjoamalla positiivisia vaihtoehtoja;
9. tukee terroristipropagandan, radikaalien verkostojen ja internetissä tapahtuvan värväämisen vastaisen unionin strategian hyväksymistä niin, että hyödynnetään hallitusten välisiä ja vapaaehtoisia jo toteutettuja toimia ja esitettyjä aloitteita, vaihdetaan edelleen alaa koskevia parhaita käytäntöjä ja toimivia menettelytapoja;
10. kehottaa hyväksymään radikalisoitumisen torjumisen kansallisia strategioita koskevan neuvoston suosituksen, jossa käsitellään lukuisia radikalisoitumisen taustalla olevia tekijöitä ja esitetään jäsenvaltioille suosituksia sellaisten ohjelmien perustamisesta, joiden avulla ihmiset voidaan saada irrottautumaan ääriliikkeistä, heidät voidaan rehabilitoida ja radikalismia voidaan torjua;
Nykyisten lainvalvontatoimien toteutus ja tarkastelu
11. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään Euroopan tasolla mahdollisimman hyvin jo olemassa olevia rakenteita, tietokantoja ja hälytysjärjestelmiä, kuten Schengen-tietojärjestelmää (SIS) ja kehittyneitä matkustajatietojärjestelmiä (APIS);
12. korostaa, että vapaa liikkuminen Schengen-alueella on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä vapauksista, eikä sen vuoksi kannata mitään ehdotuksia Schengen-järjestelmän soveltamisen keskeyttämisestä; kehottaa jäsenvaltioita sen sijaan tiukentamaan nykyisiä sääntöjä, joihin jo sisältyy mahdollisuus ottaa väliaikaisesti käyttöön matkustusasiakirjojen tarkastukset, sekä hyödyntämään entistä tehokkaammin SIS II -järjestelmää; toteaa, että henkilöille voidaan jo suorittaa tiettyjä kohdennettuja tarkastuksia heidän ylittäessään ulkorajoja;
13. sitoutuu pyrkimään siihen, että matkustajarekistereitä koskeva direktiivi saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä; kehottaa siksi komissiota esittämään tietojen säilyttämistä koskevasta direktiivistä(5) annetun tuomioistuimen tuomion seuraukset ja sen mahdolliset vaikutukset matkustajarekistereitä koskevaan direktiiviin; kannustaa neuvostoa etenemään tietosuojapaketin kanssa siten, että molempia – matkustajarekistereitä koskeva direktiivi ja tietosuojapaketti – koskevat kolmenväliset neuvottelut voitaisiin käydä rinnan; kehottaa komissiota kutsumaan lainvalvontaviranomaisten sekä turvallisuus- ja tiedusteluyhteisöjen riippumattomia asiantuntijoita sekä 29 artiklan mukaisen työryhmän edustajia esittämään näkemyksiä ja periaatteita matkustajarekisterin tarpeellisuudesta ja suhteellisuudesta turvallisuustarpeiden valossa;
14. kehottaa komissiota arvioimaan välittömästi ja sen jälkeen säännöllisesti nykyisiä välineitä ja vastaavasti terrorismin torjunnassa vielä olevia puutteita samalla, kun Eurooppa-neuvoston on arvioitava säännöllisesti unioniin kohdistuvia uhkia niin, että unioni ja sen jäsenvaltiot voivat ryhtyä tehokkaisiin toimiin; kehottaa komissiota ja neuvostoa tukemaan terrorismin torjunnan uutta etenemissuunnitelmaa, jonka avulla vastataan tehokkaasti nykyisiin uhkiin ja varmistetaan käytännössä kaikkien turvallisuus niin, että samalla taataan Euroopan unionin perustan muodostavat oikeudet ja vapaudet;
15. korostaa, että terrorismin torjumisen on sisällettävä keskeisenä ulottuvuutena uhrien ja heidän perheidensä suojelua ja tukemista koskevia toimenpiteitä; pyytää sen vuoksi kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön rikoksen uhrien oikeuksia sekä tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annetun direktiivin 2012/29/EU;
16. katsoo, että laittoman asekaupan torjunnan pitäisi olla EU:n ensisijainen tavoite vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; katsoo erityisesti, että on lisättävä yhteistyötä tietojenvaihtomekanismeissa sekä kiellettyjen aseiden jäljittämisessä ja tuhoamisessa; kehottaa komissiota arvioimaan kiireellisesti nykyisiä EU:n sääntöjä, jotka koskevat järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää laittomien aseiden ja räjähteiden siirtoa ja kauppaa;
17. pitää myönteisenä, että Euroopan tasolla hyväksytään tulevaisuudessa ajantasaistettu rahanpesun torjumisen oikeudellinen kehys, sillä se on ratkaiseva askel, joka toteutetaan kaikilla tasoilla, mikä varmistaa sen tehokkuuden ja mahdollistaa terroristijärjestöjen merkittävän rahoituslähteen käsittelyn;
18. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään keskinäistä oikeudellista yhteistyötään, joka perustuu käytettävissä oleviin EU:n välineisiin, kuten eurooppalaiseen rikosrekisteritietojärjestelmään (ECRIS), eurooppalaiseen pidätysmääräykseen ja eurooppalaiseen tutkintamääräykseen;
EU:n sisäinen turvallisuus, EU:n lainvalvonta sekä viraston valmiudet
19. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita estämään terrorismista epäiltyjen liikkumisen vahvistamalla valvontaa ulkorajoilla, tarkastamalla matkustusasiakirjat järjestelmällisemmin ja tehokkaammin, puuttumalla laittomaan asekauppaan ja väärän henkilöllisyyden käyttöön sekä tunnistamalla riskialat;
20. panee huolestuneena merkille, että terroristijärjestöt käyttävät yhä enemmän internetiä ja viestintäteknologiaa kommunikointiin, terrori-iskujen suunnitteluun ja propagandan levittämiseen; kehottaa internet- ja some-operaattoreita toimimaan yhdessä hallitusten ja lainvalvontaviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi siten, että varmistetaan samalla, että sananvapautta ja yksityisyyttä koskevia yleisiä periaatteita kunnioitetaan; korostaa, että toimien, joilla rajoitetaan tietojen käyttöä ja levittämistä internetissä terrorisminvastaisia tarkoituksia varten, on oltava tarpeellisia ja oikeasuhtaisia;
21. muistuttaa, että kaikessa tietojen keräämisessä ja jakamisessa, Europolin kaltaisten EU:n virastojen suorittama tietojen kerääminen ja jakaminen mukaan luettuna, on noudatettava EU:n oikeutta sekä kansallista lainsäädäntöä ja että toimien on perustuttava johdonmukaiseen tietosuojakehykseen, joka takaa oikeudellisesti sitovat henkilötietojen suojaa koskevat normit EU:n tasolla;
22. kehottaa päättäväisesti parantamaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja EU:n erillisvirastojen välistä tietojenvaihtoa; korostaa lisäksi, että on parannettava, tehostettava ja nopeutettava maailmanlaajuista lakien täytäntöönpanoa koskevaa tietojenvaihtoa; kehottaa jäsenvaltioita ja kolmansia maita tehostamaan operatiivista yhteistyötään käyttämällä olemassa olevia yhteisten tutkintaryhmien, terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman ja matkustajarekisterin kaltaisia hyödyllisiä välineitä sekä nopeuttamalla ja tehostamalla asiaa koskevien tietojen vaihtoa noudattaen samalla asianmukaisia tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevia säännöksiä;
23. kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan laajamittaisen arvion EU:n terrorisminvastaisista toimista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä, etenkin siitä, miten eri jäsenvaltioissa on säädetty niistä lainsäädännössä ja miten niitä sovelletaan käytännössä, sekä siitä, missä määrin jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä EU:n erillisvirastojen – erityisesti Europolin ja Eurojustin – kanssa tällä alalla; kehottaa komissiota ja neuvostoa myös laatimaan vastaavan arvion esiin tulevista puutteista soveltaen SEUT:n 70 artiklassa määrättyä menettelyä ja ottamaan arvioinnin Euroopan turvallisuusohjelman osaksi;
24. painottaa, että EU:n erillisvirastojen ja kansallisten lainvalvontaviranomaisten on pyrittävä tyrehdyttämään terroristijärjestöjen pääasialliset rahoituslähteet, mukaan luettuina rahanpesu, ihmiskauppa ja laiton asekauppa; kehottaa siksi panemaan tätä alaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöön kaikilta osin EU:n laajuisten koordinoitujen toimien toteuttamiseksi; toteaa, että jäsenvaltiot toimittavat vain 50 prosenttia terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevista tiedoistaan eteenpäin Europolille ja Eurojust-yksikölle;
25. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaammin Europolin ainutlaatuisia valmiuksia varmistamalla, että niiden kansalliset yksiköt toimittavat Europolille asiaankuuluvaa tietoa järjestelmällisemmin ja rutiininomaisemmin; tukee eurooppalaisen terrorismin vastaisen foorumin perustamista Europolin yhteyteen, jotta voidaan maksimoida sen toiminnalliset, tekniset ja tiedonvaihtovalmiudet;
26. korostaa tarvetta lisätä Europolin avulla rikosoikeudellisten vastatoimien tehokkuutta ja koordinointia ja yhtenäistää vierastaistelijoiden toimintaan liittyvien tekojen kriminalisointia koko EU:ssa, jotta voidaan luoda oikeudellinen toimintakehys ja edistää yhteistyötä yli rajojen, välttää aukkoja syytteeseenpanossa ja puuttua käytännöllisiin ja oikeudellisiin ongelmiin kerättäessä todistusaineistoa terrorismitapauksissa ja arvioitaessa niiden pätevyyttä, ja katsoo, että tämän vuoksi puitepäätös 2008/919/YOS on saatettava ajan tasalle;
27. vaatii soveltamaan terrorismin torjuntaan ja tiedusteluun EU:ssa täysin riippumatonta demokraattista valvontaa, ja vaatii, että turvallisuusyhteistyössä noudatetaan täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta;
Kansainvälisen terrorismin torjuntaa koskevan EU:n ulkoisen strategian hyväksyminen
28. kehottaa EU:ta edistämään aktiivisesti terrorismin vastaista globaalia kumppanuutta ja tekemään tiivistä yhteistyötä Afrikan unionin, Persianlahden yhteistyöneuvoston ja Arabiliiton kaltaisten alueellisten toimijoiden kanssa ja erityisesti Syyrian ja Irakin naapurimaiden kanssa sekä Jordanian, Libanonin ja Turkin kanssa, joihin konfliktilla on ollut dramaattinen vaikutus, ja YK:n ja varsinkin sen terrorismin vastaisen komitean kanssa; kehottaa lisäämään EU:n ja näiden maiden kehitys- ja turvallisuusasiantuntijoiden välistä vuoropuhelua;
29. korostaa erityisesti, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden on perustettava kansainvälisen terrorismin torjumista koskevat strategiansa oikeusvaltion periaatteelle ja perusoikeuksien kunnioittamiselle; korostaa lisäksi, että kansainvälisen terrorismin torjuntaa koskevat unionin ulkoiset toimet olisi ensisijaisesti kohdistettava terrorismin, ehkäisemiseen, torjuntaan sekä syytteeseenasettamiseen;
30. kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa hyväksymään kansainvälisen terrorismin torjuntaa koskevan EU:n ulkoisen strategian, jonka avulla voidaan käsitellä kansainvälisen terrorismin syitä ja valtavirtaistaa terrorismin torjunta; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa kehittämään kolmansien maiden kanssa terrorisminvastaisen yhteistyöstrategian ja varmistamaan samalla, että noudatetaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja;
31. kehottaa EU:ta tarkistamaan eteläisen Välimeren alueeseen kohdistuvaa strategiaansa osana meneillään olevaa Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistamista ja keskittymään tukemaan maita, jotka ovat aidosti sitoutuneet yhteisiin arvoihin ja uudistuksiin;
32. korostaa tarvetta keskittyä radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjumiseen EU:n ja sen kumppanimaiden välisissä toimintasuunnitelmissa poliittisissa vuoropuheluissa ja kehottaa myös lisäämään kansainvälistä yhteistyötä, hyödyntämällä olemassa olevia ohjelmia ja valmiuksia ja toimimalla yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa asiaan liittyvissä maissa terrorismin sekä internetin ja muiden viestintäkanavien välityksellä levitetyn radikaaliliikkeiden propagandan torjumiseksi;
33. korostaa, että kokonaisvaltaisessa EU:n terrorismin vastaisessa strategiassa olisi myös hyödynnettävä täysipainoisesti unionin ulko- ja kehityspolitiikkaa, jotta voidaan torjua köyhyyttä, syrjintää ja marginalisoitumista sekä korruptiota ja edistää hyvää hallintoa ja estää ja ratkaista konflikteja, koska näin voidaan osaltaan estää yhteiskunnan tiettyjen ryhmien ja osien marginalisoitumista, joka altistaa niitä ääriryhmien propagandalle;
o o o
34. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.
Yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/24/EY (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 54).
Internetin hallintofoorumin toimeksiannon uusiminen
135k
56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2015 Internetin hallintofoorumin toimeksiannon uusimisesta (2015/2526(RSP))
– ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman tietoyhteiskunnasta(1),
– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta(2),
– ottaa huomioon 17. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman toisesta Internetin hallintoa käsittelevästä foorumista(3),
– ottaa huomioon tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) periaatejulistuksen ja toimintasuunnitelman, jotka hyväksyttiin Genevessä 12. joulukuuta 2003,
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla: Geneven periaatteiden muuntaminen käytäntöön” (COM(2004)0480),
– ottaa huomioon Tunisin sitoumuksen ja tietoyhteiskuntaa koskevan toimintaohjelman, jotka hyväksyttiin 18. marraskuuta 2005,
– ottaa huomioon komission tiedonannon vuodelta 2006 tietoyhteiskuntaa käsitelleen huippukokouksen jatkotoimista (COM(2006)0181),
– ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman internetin hallinnosta tästä eteenpäin(4),
– ottaa huomioon NetMundial-sidosryhmäkokouksen 24. huhtikuuta 2014 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Internet-politiikka ja Internetin hallinto – Euroopan rooli Internetin hallinnon tulevaisuuden muokkaamisessa” (COM(2014)0072),
– ottaa huomioon Istanbulissa 2.–5. syyskuuta 2014 pidettyyn Internetin hallintofoorumin kokoukseen osallistuneen EU:n valtuuskunnan yhteisen julkilausuman,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,
A. toteaa, että tietoyhteiskuntahuippukokouksessa (WSIS) annettiin tehtäväksi kutsua koolle eri sidosryhmien demokraattisen ja avoimen politiikkaan liittyvän vuoropuhelun mahdollistava foorumi ja Internetin hallintofoorumi (IGF) perustettiin tätä tarkoitusta varten;
B. toteaa, että Internetin hallintofoorumin päätarkoituksena ja -tehtävänä on käsitellä hyvin monenlaisia internetin hallintoon liittyviä kysymyksiä ja tarvittaessa esittää suosituksia kansainväliselle yhteisölle;
C. ottaa huomioon, että 20. joulukuuta 2010 YK:n yleiskokous päätti uusia Internetin hallintofoorumin toimeksiannon viideksi vuodeksi eteenpäin;
D. ottaa huomioon, että Internetin hallintofoorumin toimeksiannon uusimisesta keskustellaan ja päätetään YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015;
E. panee merkille, että vuonna 2005 parlamentti lähetti tilapäisen valtuuskunnan tietoyhteiskuntahuippukokoukseen (WSIS) ja on siitä lähtien lähettänyt joka vuosi valtuuskunnan Internetin hallintofoorumin kokoukseen;
F. toteaa, että parlamentin lähettämillä tilapäisillä valtuuskunnilla on ollut keskeinen rooli edistettäessä eurooppalaisia arvoja ja vuorovaikutusta näihin tapahtumiin osallistuneiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä kansallisten parlamenttien edustajien kanssa ja että samalla on tehty yhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission kanssa;
G. toteaa, että Euroopan unionin tärkeimmät painopisteet syyskuussa 2014 pidetyssä yhdeksännessä IGF:ssä, jonka yleisteemana oli kaikkien maanosien yhdistäminen eri sidosryhmät kattavan internetin hallintomallin luomiseksi (”Connecting Continents for Enhanced Multistakeholder Internet Governance”), olivat internetiin pääsyn globaali laajentaminen, internetin säilyttäminen globaalina, avoimena ja yhteisenä resurssina, syrjimätön tiedonsaanti, eri sidosryhmät kattavan internetin hallintomallin vastuullisuuden ja avoimuuden lisääminen, valtion valvonnassa olevan internetin torjuminen sekä sen tiedostaminen, että perusvapauksista ja ihmisoikeuksista ei voida tinkiä ja että niitä on suojeltava verkossa;
H. ottaa huomioon, että EU:n liikenne-, televiestintä- ja energiaministerit hyväksyivät 27. marraskuuta 2014 neuvoston päätelmät, joissa korostettiin, että unionilla on oltava koordinoitu kanta internetin hallintoon ja että on tärkeää lujittaa Internetin hallintofoorumia monisidosryhmäfoorumina;
I. panee merkille, että Yhdysvaltojen kauppaministeriön alaisuudessa toimiva kansallinen televiestintä- ja tiedotusvirasto NTIA (National Telecommunications Information Administration) ilmoitti maaliskuussa 2014 siirtävänsä internetin valvontatoiminnot IANA:lta (Internet Assigned Numbers Authority) eri sidosryhmät kattavalle globaalille yhteisölle ennen kuin NTIA:n ja ICANN:n (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy syyskuussa 2015; katsoo, että toimintojen siirtoon on löydettävä tasapainoinen ratkaisu ajoissa ja olisi saatava aikaan järjestelmä, jota ei voida kaapata eikä manipuloida ja joka takaa jatkossakin internetin vakauden;
J. ottaa huomioon, että internetin hallinnon tulevaisuudesta huhtikuussa 2014 järjestetyssä NetMundial-monisidosryhmäkokouksessa laadittiin internetin hallintoperiaatteet ja etenemissuunnitelma internetin ekosysteemin kehittämiseksi;
K. ottaa huomioon, että internettalouteen liittyvän kasvun ennakoidaan EU:ssa olevan lähes 11 prosenttia, ja sen osuuden BKT:stä odotetaan kasvavan 3,8 prosentista (2010) 5,7 prosenttiin vuonna 2016;
L. toteaa, että internet on digitaalisten sisämarkkinoiden peruspilari ja tukee muun muassa innovaatiota, kasvua, kauppaa, demokratiaa, kulttuurista monimuotoisuutta ja ihmisoikeuksia;
M. toteaa, että avoimessa internetissä ihmisillä on oltava kaikki samat oikeudet ja vapaudet kuin reaalimaailmassakin;
1. kehottaa YK:n yleiskokousta uusimaan Internetin hallintofoorumin toimeksiannon, lisäämään sen resursseja ja lujittamaan eri sidosryhmät kattavaa internetin hallintomallia;
2. katsoo, että vaikka Internetin hallintofoorumi ei annakaan virallisia päätelmiä, Euroopan unionin tehtävänä on tukea tätä prosessia ja ottaa mallia sen keskusteluista, sillä foorumi tarjoaa myönteiset ja konkreettiset puitteet internetin tulevaisuuden suunnittelulle eri sidosryhmät kattavan lähestymistavan pohjalta;
3. kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia unionin toimielimiä pitämään Internetin hallintofoorumin tärkeällä sijalla asialistoillaan ja tukemaan jatkossakin Internetin hallintofoorumia ja sen sihteeristöä ja siten auttamaan Internetin hallintofoorumin kehittämisessä tehokkaaksi ja riippumattomaksi organisaatioksi, joka pystyy suoriutumaan toimeksiannostaan ja osallistumaan internetin hallintomallin kehittämiseen;
4. korostaa, että parlamentin olisi tulevaisuudessakin osallistuttava Internetin hallintofoorumin kokouksiin huomattavan kokoisella valtuuskunnalla, jotta se voisi vaikuttaa tuloksekkaasti internetin hallintoa koskevan EU:n lähestymistavan muodostamiseen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa;
5. korostaa, että internetyhteyksiä on parannettava kaikkialla maailmassa; painottaa, että Internetin hallintofoorumin olisi lisättävä kaikkien osallistumista;
6. korostaa olevansa vahvasti sitoutunut eri sidosryhmät kattavaan internetin hallintomalliin; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja kaikkia sidosryhmiä parantamaan edelleen eri sidosryhmät kattavan mallin kestävyyttä tekemällä toimijoista ja prosesseista osallistavampia, avoimempia ja vastuullisempia kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;
7. painottaa, että on tärkeää saada päätökseen internetin keskeisten toimintojen ja organisaatioiden globalisointi; panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen hallituksen maaliskuussa 2014 antaman lupauksen IANA:n toimintojen hoidon siirtämisestä; korostaa ICANN:n täyden vastuullisuuden ja avoimuuden merkitystä;
8. korostaa, että neuvotteluille IANA:n toiminnoista, joilla varmistetaan internetin vakaus ja turvallisuus pitkäksi aikaa, on selkeä takaraja, sillä ICANN:n ja Yhdysvaltojen hallituksen nykyinen sopimus IANA:n toimintojen valvonnasta menee umpeen syyskuussa 2015;
9. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään tukeaan uuden sopimuksen tekemiselle ajoissa;
10. kehottaa asianomaisia unionin toimielimiä ehdottamaan Euroopan unionia itseään ICANN:n tärkeimmäksi kansainväliseksi kumppaniksi IANA:n toimintojen yhteydessä, mihin kuuluu tasavertainen rooli Yhdysvaltojen ja muiden valtioiden kanssa niissä vahvistetuissa sitoumuksissa, jotka tätä nykyä säätelevät IANA:n yksiköitä; pitää tätä tärkeänä askeleena ICANN:n täydellisen neutraaliuden varmistamisen kannalta;
11. korostaa, että Internetin hallintofoorumin tähänastisista tuloksellisista keskusteluista voidaan jo ottaa oppia erityisesti sähköisen viestinnän sääntelynäkökohtia, tietoturvaa sekä yksityisyyden suojaa koskevissa asioissa; katsoo, että Internetin hallintofoorumissa on vielä jatkettava keskusteluja verkkoturvallisuudesta ja tietoverkkorikollisuudesta ja on käsiteltävä aiheita, jotka ulottuvat elintärkeiden infrastruktuurien turvallisuuden parantamisesta siihen, että annetaan yksityishenkilöille ja pienyrityksille asianmukaiset välineet turvalliseen viestintään, mistä voidaan mainita esimerkkeinä sähköinen todentaminen ja salaus; korostaa tarvetta saada aikaan avoin ja riippumaton internet, joka toimii globaalina yhteisenä resurssina ja takaa syrjimättömän tiedonsaannin tulevaisuudessa, ja katsoo, että internetin kehittämisen on perustuttava sidosryhmien aloitteisiin ja tarpeisiin sekä sananvapauteen;
12. korostaa, että on tärkeää jatkaa työtä sen varmistamiseksi, että verkon neutraalius taataan lainsäädännössä, sillä se on ehdoton edellytys tiedonvälityksen vapauden ja sananvapauden turvaamiselle, talouskasvun edistämiselle ja työpaikkojen luomiselle siten, että kehitetään internetiin liittyviä innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia, sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistämiselle ja turvaamiselle;
13. korostaa, että perusvapauksista ja ihmisoikeuksista ei voida tinkiä ja että niitä on suojeltava sekä verkossa että reaalimaailmassa; pitää valitettavana, että jotkut valtiot pyrkivät rajoittamaan kansalaistensa tietoliikenneyhteyksiä sensuurilla ja muilla rajoituksilla; torjuu jyrkästi valtion valvonnassa olevan internetin ja internetin laajamittaisen valvonnan;
14. korostaa, että oikeudella yksityisyyteen verkossa ja käyttäjien mahdollisuudella valvoa henkilötietojensa käyttöä on suuri taloudellinen ja sosiaalinen merkitys; katsoo, että nämä oikeudet ovat keskeisessä asemassa demokratian ja avoimen ja neutraalin internetin kannalta sekä sen kannalta, että yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset verkossa;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioille sekä kansallisille parlamenteille.
– ottaa huomioon elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011(1) (elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annettu asetus) ja erityisesti sen 26 artiklan 6 ja 7 kohdan,
– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun komission kertomuksen ainesosana käytettävän lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan pakollisesta ilmoittamisesta (COM(2013)0755) ja siihen liittyvän 17. joulukuuta 2013 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan nimeltä ”Origin labelling for meat used as an ingredient: consumers’ attitude, feasibility of possible scenarios and impacts” (SWD(2013)0437),
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn sianlihan, lampaan- tai vuohenlihan ja siipikarjan lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1337/2013(2),
– ottaa huomioon 6. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman edellä mainitusta 13. joulukuuta 2013 annetusta komission täytäntöönpanoasetuksesta(3),
– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman elintarvikekriisistä, petoksista elintarvikeketjussa ja niiden valvonnasta(4),
– ottaa huomioon kysymyksen komissiolle jalostetuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan alkuperämaan merkinnästä (O-000091/2014 – B8‑0101/2015),
– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen 26 artiklan 6 kohdassa komissio velvoitetaan toimittamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 13. joulukuuta 2013 kertomus ainesosana käytetyn lihan alkuperämaata tai lähtöpaikkaa koskevan pakollisen ilmoituksen antamisen osalta;
B. ottaa huomioon, että edellä mainitun asetuksen 26 artiklan 7 kohdassa säädetään, että kertomuksessa on otettava huomioon muun muassa kuluttajainformaation tarve, alkuperämaata tai lähtöpaikkaa koskevien pakollisten ilmoitusten antamisen toteuttamiskelpoisuus ja kustannus- ja hyötyanalyysi; ottaa huomioon, että siinä säädetään lisäksi, että kertomukseen voidaan liittää ehdotuksia asiaan liittyvien unionin säännösten muuttamiseksi;
C. ottaa huomioon, että komissio julkaisi 17. joulukuuta 2013 asiaankuuluvasti kertomuksensa ainesosana käytettävän lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan pakollisesta ilmoittamisesta ja siihen liittyvän valmisteluasiakirjansa ”Origin labelling for meat used as an ingredient: consumers’ attitude, feasibility of possible scenarios and impacts”;
D. ottaa huomioon, että arvioiden mukaan jäsenvaltiosta riippuen 30–50 prosenttia teuraslihan kokonaismäärästä jalostetaan elintarvikkeissa (pääasiassa jauhelihassa, raakalihavalmisteissa ja lihavalmisteissa) käytettäviksi liha-ainesosiksi;
E. huomauttaa, että komissio ei ole vielä tehnyt kertomuksen perusteella säädösehdotuksia, ja arvelee, että aiheellisia jatkotoimia toteutetaan parlamentissa ja neuvostossa käytävien keskustelujen jälkeen;
F. ottaa huomioon, että edellä mainitussa komission kertomuksessa ainesosana käytettävän lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan pakollisesta ilmoittamisesta todetaan, että EU:ssa käytössä olevat jäljitettävyysjärjestelmät eivät ole riittäviä sen suhteen, että alkuperätiedot siirtyisivät eteenpäin elintarvikeketjussa;
G. ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen 26 artiklan 2 kohdassa säädetään, että alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen on pakollista, jos sen ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa olennaisesti harhaan elintarvikkeen todellisesta alkuperämaasta tai lähtöpaikasta, erityisesti siinä tapauksessa, että elintarvikkeen mukana seuraavista tiedoista tai etiketistä sellaisenaan voisi muuten saada sen käsityksen, että elintarvikkeella on eri alkuperämaa tai lähtöpaikka;
H. ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen yhteydessä suoritettu vaikutustenarviointi vahvistaa, että lihan alkuperä tuntuu olevan kuluttajien ensisijainen huolenaihe kaikkialla EU:ssa(5);
I. ottaa huomioon, että Food Chain Evaluation Consortium -yhteenliittymän vuonna 2013 toteuttaman kuluttajatutkimuksen mukaan tutkimuksessa tarkasteltujen eri elintarvikeryhmien joukosta eniten kiinnostusta herättivät lihavalmisteiden alkuperämerkinnät; ottaa huomioon, että tarkasteltaessa lähemmin erityyppisiä jalostettuja lihatuotteita tutkimustulokset osoittavat, että yli 90 prosenttia vastanneista kuluttajista piti alkuperän merkitsemistä tärkeänä;
1. huomauttaa, että alkuperän ilmoittaminen on ollut pakollista jalostamattomalle naudanlihalle ja naudanlihatuotteille unionissa naudan BSE-taudin(6) (hullun lehmän taudin) jälkeen ja että unionin säännöt naudanlihan merkitsemisestä ovat olleet voimassa 1. tammikuuta 2002 lähtien; ottaa huomioon, että nämä merkintävaatimukset sisältävät jo syntymä-, kasvatus- ja teurastuspaikan;
2. toteaa, että edellä mainitut jalostamattomaan naudanlihaan ja naudanlihatuotteisiin sovellettavat vaatimukset ovat herättäneet kuluttajien toiveita saada tietoja myös muiden laajalti unionissa kulutettujen tuoreiden lihojen ja jalostetuissa elintarvikkeissa ainesosana käytetyn lihan alkuperästä;
3. ottaa huomioon, että elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen johdanto-osan 31 kappaleessa painotetaan, että lihan alkuperä on kuluttajien ensisijainen huolenaihe, ja siksi kuluttajat odottavat saavansa asianmukaisesti tietoa lihan alkuperämaasta; huomauttaa lisäksi, että johdanto-osan 31 kappaleen mukaan pakollisissa merkitsemisvaatimuksissa olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate ja elintarvikealan toimijoille ja noudattamisen valvonnasta vastaaville viranomaisille koituva hallinnollinen rasitus;
4. korostaa, että 90 prosenttia lihanjalostusalan yrityksistä on pk-yrityksiä; korostaa pk-yritysten erityistä roolia kasvun ja työpaikkojen luomisessa, niiden panosta Euroopan talouden kilpailukykyyn ja niiden sitoutumista laadukkaisiin ja turvallisiin elintarvikkeisiin; pitää tärkeänä luoda alan eri toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset;
5. on edelleen huolestunut elintarvikepetosten mahdollisista vaikutuksista elintarvikkeiden turvallisuuteen, kuluttajien terveyteen, kuluttajien luottamukseen, elintarvikeketjun toimintaan ja maataloushintojen vakauteen ja painottaa, että on tärkeää asettaa elintarvikepetosten torjunta painopistealaksi ja siten palauttaa nopeasti unionin kuluttajien luottamus;
6. toteaa, että lihan ja lihatuotteiden alkuperämaan tai lähtöpaikan merkitseminen ei sinänsä estä petoksia, mutta tarkka jäljitettävyysjärjestelmä auttaa havaitsemaan ja torjumaan mahdollisia rikkomuksia; katsoo, että äskettäiset elintarvikeskandaalit, muun muassa naudanlihan korvaaminen vilpillisesti hevosenlihalla, ovat osoittaneet, että kuluttajat tarvitsevat ja haluavat tiukempia jäljitettävyyttä ja kuluttajatiedotusta koskevia sääntöjä; huomauttaa, että tiukempien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen ansiosta viranomaiset voisivat myös tutkia tehokkaammin elintarvikepetoksia;
7. korostaa, että on tärkeää tarkastella hevosenlihaa jalostettujen elintarvikkeiden ainesosana käytettävään lihaan liittyvää taustaa vasten naudanlihan sekä sian-,
lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihan ohella, koska hevosenlihan osuus jalostetuissa elintarvikkeissa käytetystä lihasta on huomattava;
8. korostaa lisäksi, että komission oman kertomuksen mukaan yli 90 prosenttia vastanneista kuluttajista piti tärkeänä sitä, että lihan alkuperä on merkitty jalostettuihin elintarviketuotteisiin(7); toteaa, että se on yksi monista tekijöistä, jotka saattavat vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen;
9. katsoo, että elintarvikkeiden ainesosana käytetyn lihan alkuperän merkitseminen auttaa varmistamaan paremman jäljitettävyyden koko elintarvikeketjussa, vakaammat lihantuottajien ja -jalostajien väliset suhteet sekä huolellisuuden lisäämisen elintarvikealan toimijoiden valitessa tavarantoimittajiaan ja tuotteitaan;
10. on sitä mieltä, että elintarvikkeiden merkinnöissä on otettava huomioon, että tarjotut tiedot ovat avoimia ja ymmärrettäviä kuluttajille, samalla, kun varmistetaan unionin yritysten taloudellinen elinkelpoisuus kuluttajan ostovoiman kannalta hyväksyttävissä olevin ehdoin;
11. huomauttaa, että erään ranskalaisen kuluttajajärjestön hintavaikutuksista tekemän tutkimuksen tulokset poikkeavat huomattavasti alkuperämaamerkinnän käyttöönoton kustannuksia koskevista komission kertomuksen havainnoista; suosittelee asian syventävämpää tarkastelua, jotta mahdollisista hintavaikutuksista saataisiin selvempi kuva, edellyttäen että tällainen tarkastelu toteutetaan yhdessä kuluttajajärjestöjen kanssa eikä se viivytä säädösehdotuksia;
12. panee merkille, että jalostamattoman sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihan alkuperämerkinnät ovat pakollisia huhtikuusta 2015 alkaen; toteaa, että tämä on otettava huomioon, kun arvioidaan tämäntyyppisten ainesosana käytettyjen lihojen alkuperämerkintöjen kustannuksia;
13. toteaa, että nykyisten kaltaiset vapaaehtoiset alkuperämerkinnät voivat johtaa kuluttajia harhaan;
14. kehottaa komissiota tarkistamaan alkuperämerkintöjä koskevia vapaaehtoisia järjestelmiä ja ehdottamaan selviä, johdonmukaisia, yhteensovitettuja ja täytäntöönpanokelpoisia sääntöjä, kun tuottajat päättävät panna vapaaehtoiset alkuperämerkinnät täytäntöön;
15. huomauttaa lisäksi, että sen ilmoittaminen, onko liha peräisin EU:sta vai EU:n ulkopuolelta, olisi edullisempi vaihtoehto, kuten komission kertomuksessa todetaan, mutta Euroopan kuluttajajärjestöjen liiton (BEUC) joissakin jäsenvaltioissa tekemissä tutkimuksissa(8) on havaittu, ettei tämä olisi kuluttajille hyväksyttävä ratkaisu;
16. katsoo, että komission olisi tutkittava lähemmin joidenkin eurooppalaisten vähittäismyyjien ja valmistajien omaksumaa (ja jo varsin laajalle levinnyttä) käytäntöä jalostetuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan alkuperän merkitsemisestä ja annettava kertomus tutkimuksensa tuloksista;
17. kehottaa uudelleen komissiota toteuttamaan tarvittavat järjestelyt, jotta elintarvikepetosten ennaltaehkäisy ja torjunta olisivat olennainen osa EU:n politiikkaa, ja puuttumaan elintarvikeketjussa oleviin rakenteellisiin heikkouksiin, erityisesti moninkertaistamalla ja vahvistamalla valvontatoimia;
18. vaatii komissiota hyväksymään täytäntöönpanosäädöksen, joka koskee elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen 26 artiklan 3 kohdan soveltamista pääainesosien alkuperämaan ilmoittamiseen, jos se ei ole sama kuin elintarvikkeen;
19. kehottaa komissiota tekemään kertomuksensa perusteella säädösehdotuksia, joissa jalostetuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan alkuperän ilmoittamisesta tehdään pakollista, jotta varmistetaan laajempi avoimuus koko elintarvikeketjussa ja parannetaan unionin kuluttajille annettavaa tiedotusta, sekä ottamaan huomioon vaikutustenarvioinnit ja välttämään liian suuria kustannuksia ja liian suurta hallinnollista rasitusta;
20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
Ks.elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen liitteenä oleva komission yksiköiden 30. tammikuuta 2008 päivätty valmisteluasiakirja ”Impact assessment report on general food labelling issues” (SEC(2008)0092).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17. heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).
– ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(1), sellaisena kuin sitä on ensimmäisen kerran muutettu Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005(2) ja sellaisena kuin sitä on toisen kerran muutettu Ouagadougoussa 22. kesäkuuta 2010(3),
– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 vahvistamansa kannan esityksestä neuvoston päätökseksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja ensimmäisen kerran Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 muutetun kumppanuussopimuksen muuttamista toisen kerran koskevan sopimuksen tekemisestä(4),
– ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2003 hyväksytyn AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työjärjestyksen(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Addis Abebassa (Etiopia) 27. marraskuuta 2013(6),
– ottaa huomioon kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014(7),
– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta(8),
– ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen laatimisesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän EU:n yhteistyön rahoitusta varten vuosina 2014–2020 (yhdestoista Euroopan kehitysrahasto)(9),
– ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 antamansa päätökset vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012(10) ja kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2012 tilien päättämisestä(11) sekä ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2012(12),
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 27. marraskuuta 2013 hyväksymät päätöslauselmat oikeusvaltioperiaatteen sekä puolueettoman ja riippumattoman oikeuslaitoksen roolin kunnioittamisesta, AKT-maiden etelä–etelä- ja kolmenvälistä yhteistyötä koskevista haasteista ja mahdollisuuksista, laiduntamisen sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista AKT-maissa sekä Suurten järvien alueen turvallisuudesta,
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 19. kesäkuuta 2013 hyväksymät päätöslauselmat sotilasvallankaappausten uusista uhkista AKT-maiden demokratialle ja poliittiselle vakaudelle ja kansainvälisen yhteisön roolista, aiheesta ”Talouskumppanuussopimukset – seuraavat vaiheet”, terveydenhoitoalan henkilöstövoimavaroista AKT-maissa, Guinean tasavallan tilanteesta sekä Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta,
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 29. marraskuuta 2012 hyväksymät päätöslauselmat Somalian poliittisen ja humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen liittyvistä Euroopan unionin ja AKT-ryhmän haasteista, tieto- ja viestintäteknologiaperustaisesta yrittäjyydestä ja sen vaikutuksista kehitykseen AKT-maissa sekä energian saatavuuden merkityksestä kestävän talouskehityksen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta,
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 30. toukokuuta 2012 hyväksymät päätöslauselmat Libyan konfliktin poliittisista vaikutuksista sen lähialueilla sijaitseviin AKT-maihin ja EU:n jäsenvaltioihin, hintojen epävakaudesta, maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden toiminnasta ja sen vaikutuksista AKT-maiden elintarviketurvallisuuteen sekä kaivostoiminnan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista AKT-maissa,
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Länsi-Afrikan alueellisessa kokouksessa Abujassa (Nigeria) 19. heinäkuuta 2013 hyväksymän julkilausuman(13),
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Karibian alueellisessa kokouksessa Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) 16. helmikuuta 2013 hyväksymän julkilausuman(14),
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Tyynenmeren alueellisessa kokouksessa Apiassa (Samoa) 20. heinäkuuta 2012 hyväksymän julkilausuman(15),
– ottaa huomioon yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen eteläisen Afrikan alueellisessa kokouksessa Lusakassa (Sambia) 24. helmikuuta 2012 hyväksymän julkilausuman(16),
– ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2013 hyväksytyt vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvien yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenten menettelysäännöt,
– ottaa huomioon 18. syyskuuta 2000 annetun YK:n vuosituhatjulistuksen, jossa on yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa määritelty vuosituhannen kehitystavoitteet köyhyyden poistamiseksi,
– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma” (COM(2011)0637),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0012/2015),
A. toteaa, että AKT:n ja EU:n yhteisellä parlamentaarisella edustajakokouksella on ainutlaatuinen asema, sillä se on ainoa kansainvälisellä sopimuksella eli Cotonoun sopimuksella perustettu monenvälinen parlamentaarinen edustajakokous;
B. ottaa huomioon, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous on kehittynyt aidoksi parlamenttien väliseksi foorumiksi, jossa voidaan keskustella avoimesti ja suoraan kehitysyhteistyöhön keskeisesti liittyvistä asioista, ja toteaa, että sillä edistetään huomattavasti AKT-maiden ja EU:n yhdenvertaisuuteen perustuvaa kumppanuutta;
C. ottaa huomioon, että AKT-valtioiden ryhmän jäsenten ja EU:n välinen Cotonoun sopimus kulminoituu köyhyyden vähentämistä ja lopulta sen poistamista koskevaan tavoitteeseen; katsoo, että yhteistyöllä olisi edistettävä myös kestävää talouskehitystä, joka on pysyvän rauhan, turvallisuuden sekä demokraattisen ja poliittisen vakauden perusta AKT-maissa;
D. toteaa, että vuonna 2013 järjestettiin tiedonhankintamatkoja Maliin, jotta saataisiin parempi käsitys maan hauraasta tilanteesta, Liberiaan, jotta edistettäisiin Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaista poliittista vuoropuhelua, ja Haitiin, jotta todennettaisiin jälleenrakentamisen edistyminen ja poliittinen tilanne;
E. toteaa, että sen jälkeen, kun edustajakokous hyväksyi vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistuvien jäsentensä menettelysäännöt, on syntynyt uutta, lisäarvoa tuottavaa muutosvoimaa, ja toteaa, että tästä ovat esimerkkinä Malin presidentinvaaleja sekä Madagaskarin parlamenttivaaleja ja presidentinvaalien toista kierrosta tarkkailevat yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valtuuskunnat;
F. katsoo, että Cotonoun kumppanuussopimuksen tarkistaminen vuonna 2010 vahvisti yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen roolia ja alueellista ulottuvuutta;
G. katsoo, että olisi varmistettava yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysimääräinen osallistuminen Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaiseen poliittiseen vuoropuheluun;
H. katsoo, että olisi tärkeää edistää säännöllisesti käytävää, kattavaan analyysiin perustuvaa epävirallista vuoropuhelua asiaankuuluvien virallisten ja epävirallisten toimijoiden eri ryhmien kanssa, AKT–EU-yhteistyön piirissä (yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen, AKT–EU-ministerineuvoston, AKT:n ja EU:n yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelut) ja muissa piireissä, joilla ei ole suoraa etunäkökohtaa AKT–EU-maailmassa;
I. toteaa, että vuosina 2003–2013 lähes kaikki yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Euroopan täysistunnot järjestettiin periaatteessa siinä maassa, joka hoiti Euroopan unionin neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta; katsoo, että vuorossa olevien puheenjohtajavaltioiden on noudatettava sitoumuksia, joita tässä asiassa on tehty Cotonoun kumppanuussopimuksen nojalla;
J. katsoo, että BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ja muiden kehittyvien talouksien nopea nousu maailmanlaajuisesti sekä AKT-maissa ja -alueilla vaikuttaa entistä enemmän AKT-ryhmään ja AKT:n ja EU:n välisten suhteiden nykytilaan;
K. toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenten avustajien matkustamista koskevien puhemiehistön hyväksymien uusien sääntöjen mukaan nämä valtuutetut avustajat eivät saa enää avustaa jäseniä edustajakokouksen täysistunnoissa, mikä vaikuttaa voimakkaasti sen työhön;
1. on tyytyväinen, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous tarjoaa edelleen yhtenä Cotonoun sopimuksen yhteisistä toimielimistä foorumin avoimelle, demokraattiselle ja perusteelliselle vuoropuhelulle, jota Euroopan parlamentin jäsenet ja AKT-maiden parlamenttien jäsenet käyvät tämän sopimuksen täytäntöönpanosta samoin kuin Euroopan kehitysrahaston (EKR) mukaisen kehitysyhteistyön valvonnasta ja talouskumppanuussopimusten tekemisestä ja täytäntöönpanosta; arvostaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valmiuksia toimia foorumina, jossa voidaan keskustella vaikeista ja kiistanalaisista aihealueista suoraan ja avoimesti; vaatii siksi, että Cotonoun sopimuksen korvaavaan tulevaan sopimukseen sisällytetään nimenomainen maininta seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjimättömyydestä, mitä Euroopan parlamentti on useissa tilanteissa vaatinut;
2. korostaa, että poliittista vuoropuhelua on vahvistettava ja että edustajakokouksen on vuoropuhelun yhteydessä edistettävä ja puolustettava Cotonoun sopimuksen 9 artiklassa vahvistettuja periaatteita ja erityisesti niitä, jotka koskevat oikeusvaltion periaatetta ja hyvää hallintotapaa;
3. korostaa lisäarvoa, joka syntyy siitä, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysistunnot pidetään niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka ovat vuorollaan EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioita, ja katsoo, että tätä vuorottelujärjestelmää olisi sovellettava jatkossakin; on huolissaan valitettavista käänteistä, joiden vuoksi puheenjohtajavaltio Irlanti päätti olla isännöimättä edustajakokouksen 25. täysistuntoa; kiittää kuitenkin Tanskan hallitusta, joka tarjoutui järjestämään erittäin onnistuneen 23. täysistunnon Horsensissa, missä Horsensin asukkaiden ja AKT-maiden edustajien välille luotiin pysyviä kulttuurisia ja koulutuksellisia yhteyksiä; pitää valitettavana, että jotkin EU:n jäsenvaltiot, jotka ovat toimineet tai joiden on määrä myöhemmin toimia EU:n neuvoston puheenjohtajavaltioina, eivät ole olleet tai eivät ole kiinnostuneita isännöimään edustajakokouksen täysistuntoja; kehottaa kulloinkin vuorossa olevaa neuvoston puheenjohtajavaltiota osallistumaan tarmokkaammin edustajakokouksen täysistuntojen valmisteluun, järjestämiseen ja isännöintiin;
4. korostaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen istuntojen ja myös pysyvien valiokuntien kokousten merkitystä mutta pitää valitettavana sitä, että EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-maiden välillä osallistuminen on usein ollut epätasaista; on myös huolissaan Euroopan parlamentin jäsenten osallistujamäärän laskusta etenkin äänestyksissä; panee merkille, että virkamatkoihin, kuten alueellisiin kokouksiin, osallistuminen on ollut tasaisempaa, ja toivoo, että tätä esimerkkiä noudatettaisiin myös vastaisuudessa Brysselissä järjestettävissä edustajakokouksen istunnoissa;
5. palauttaa mieliin toimikautensa päättävän korkean edustajan ja varapuheenjohtajan antaman sitoumuksen, jonka mukaan EU:n neuvostolla tulisi olla ministeritason edustus edustajakokouksen täysistunnoissa, ja kehottaa tulevaa korkeaa edustajaa ja varapuheenjohtajaa noudattamaan tätä sitoumusta;
6. palauttaa mieliin AKT–EU-ministerineuvoston velvoitteen antaa edustajakokoukselle vuosittain kertomus Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanosta ja katsoo, että kertomuksen ei pitäisi olla pelkkä selonteko pidetyistä kokouksista vaan siihen olisi sisällytettävä myös poliittisia, sosioekonomisia ja ympäristövaikutuksiin liittyviä osa-alueita;
7. muistuttaa, että tarkistetun Cotonoun sopimuksen 14 artiklan mukaan yhteiset toimielimet pyrkivät varmistamaan koordinoinnin, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden sekä tehokkaan ja molemminpuolisen tiedonkulun; katsoo, että samoin kuin Euroopan parlamentin puhemies kutsutaan Eurooppa-neuvoston kokouksiin, niin myös yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen kahdelle yhteispuheenjohtajalle olisi tarjottava mahdollisuus osallistua AKT–EU-ministerineuvoston istuntoihin; kehottaa korkeaa edustajaa ja varapuheenjohtajaa parantamaan edelleen olemassa olevaa yhteistyötä ja varmistamaan, että edustajakokous saa kutsun osallistua seuraavaan yhteisneuvoston istuntoon;
8. korostaa, että AKT-maiden kansallisilla parlamenteilla, paikallisviranomaisilla ja valtiosta riippumattomilla toimijoilla on ratkaiseva rooli maa- ja aluekohtaisten strategia-asiakirjojen valmistelussa ja seurannassa sekä EKR:n täytäntöönpanossa; kehottaa komissiota ja AKT-maiden hallituksia takaamaan osallistumisensa luovuttamalla kaikki saatavilla olevat tiedot AKT-maiden parlamenteille ajallaan ja avustamalla niitä demokraattisen valvonnan toteutuksessa erityisesti siten, että ne kehittävät niiden valmiuksia;
9. panee merkille Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan työryhmien toimet yhdennentoista EKR:n alaisten AKT-maiden ja -alueiden ohjelma-asiakirjojen arvioinnin ja seurannan valvonnassa ja pyytää raportoimaan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenille prosessin tuloksista;
10. kiittää yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokuntaa, joka on onnistunut laajentamaan työnkuvaansa puhtaasti hallinnollisten asioiden ulkopuolelle ja käyttänyt kokouksiaan myös poliittiseen keskusteluun ottamalla Brysselin ja Addis Abeban kokousten esityslistalle merkittäviä yhteisiä huolenaiheita, kuten AKT:n ja EU:n välisten suhteiden tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen; kehottaa soveltamaan tätä käytäntöä myös tulevaisuudessa;
11. kehottaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokuntaa suhtautumaan strategisemmin edustajakokouksen työohjelmaan ja sen pysyvien valiokuntien mietintöjen valintaan sekä varmistamaan, että mietinnöt liittyvät tiiviisti edustajakokouksen strategisiin tavoitteisiin ja että niillä edistetään erityisesti neuvotteluja, jotka koskevat vuoden 2015 jälkeistä kehityksen toimintakehystä sekä EU:n ja AKT:n suhteita vuoden 2020 jälkeen;
12. toteaa jälleen kerran olevansa syvästi huolissaan poliittisen ja humanitaarisen tilanteen heikentymisestä useissa AKT-maissa ja useilla AKT-alueilla sekä vaikutuksista, joita tällaiset tilanteet aiheuttavat eri tasoilla kotimaassa ja maan ulkopuolella, ja ilmaisee solidaarisuutta konflikteista kärsiville väestöryhmille; kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta seuraamaan kriisissä kamppailevien AKT-maiden tilannetta, tarkkailemaan entistä tiiviimmin epävakaita olosuhteita ja vaatimaan AKT-maita ja EU:n jäsenvaltioita torjumaan koordinoidusti ebolaviruksen leviämistä Länsi-Afrikassa;
13. panee tyytyväisenä merkille, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen luonne on yhä parlamentaarisempi – ja siten poliittisempi – ja että sen jäsenillä on entistä aktiivisempi rooli ja sen keskustelujen laatu on parantunut, ja katsoo, että tämä edistää merkittävästi AKT-maiden ja EU:n välistä kumppanuutta; kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta lujittamaan vuoropuhelua ihmisoikeuksista YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja Cotonoun sopimuksen mukaisesti ja sisällyttämään tämän vuoropuhelun pysyvästi asialistoilleen;
14. kiinnittää huomiota siihen, että keskustelua AKT:n ja EU:n välisistä suhteista vuoden 2020 jälkeen ja AKT-valtioiden ryhmän tulevaisuudesta käydään parhaillaan, ja korostaa, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen on otettava keskeinen rooli tässä prosessissa; painottaa, että tässä yhteydessä on tarvetta sellaiselle kattavalle ja vahvistetulle yhteiselle parlamentaariselle valvonnalle, joka ei riipu lopputuloksesta; korostaa, että kaikkiin Cotonoun sopimuksen korvaaviin tuleviin sopimuksiin olisi sisällytettävä nimenomainen maininta seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjimättömyydestä, mitä Euroopan parlamentti on useissa tilanteissa vaatinut;
15. toteaa jälleen kerran olevansa syvästi huolissaan homoseksuaalisuuden kriminalisointia koskevan lainsäädännön hyväksymisestä ja sitä koskevasta keskustelusta joissakin AKT-maissa; kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta sisällyttämään tämän keskustelujensa asialistalle; kehottaa lujittamaan ehdottoman sitovien ihmisoikeuslausekkeiden periaatetta sekä kyseisten lausekkeiden noudattamatta jättämisestä määrättäviä seuraamuksia, erityisesti kun on kyse sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjinnästä ja hiv/aids-tartunnan saaneiden henkilöiden syrjinnästä;
16. katsoo, että Cotonoun jälkeisen keskustelun olisi tarjottava tilaisuus analysoida perusteellisesti, missä kohdin nykyinen sopimus on epäonnistunut ja onnistunut AKT-maiden kestävän sosioekonomisen kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna; katsoo myös, että on varmistettava, ettei mikään AKT-maa joudu muita huonompaan asemaan, mikäli AKT:n ja EU:n välillä tehdään tulevaisuudessa kehitysyhteistyötä ja taloudellista yhteistyötä tai kauppa- ja investointisopimuksia;
17. kehottaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokuntaa nimittämään edustajakokouksesta kaksi kehitykseen vaikuttavien politiikkatoimien johdonmukaisuutta käsittelevää pysyvää rinnakkaisesittelijää, jotka työskentelevät tiiviisti Euroopan parlamentin samaa aihetta käsittelevän pysyvän esittelijän kanssa, ja kehottaa laatimaan puolivuosittain mietinnön tarkistetun Cotonoun sopimuksen 12 artiklan täytäntöönpanosta;
18. pitää tärkeänä, että mukana olevissa maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa järjestetään tapaamisia samanaikaisesti AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysistuntojen kanssa, sillä näin voidaan edistää laajempialaista tarkastelutapaa ja korostaa niiden kokemuksia painottamalla parhaita käytäntöjä sekä vahvistaa siteitä näiden järjestöjen kanssa;
19. korostaa, että AKT-maiden kanssa tehtävillä talouskumppanuussopimuksilla olisi pyrittävä saavuttamaan kehitystavoitteita, jotka ovat kansallisten ja alueellisten etujen sekä AKT-maiden kansalaisten tarpeiden mukaisia, sillä näin voidaan vähentää köyhyyttä, saavuttaa vuosituhattavoitteet ja varmistaa perusihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja toteaa, että näihin kuuluvat sosioekonomiset oikeudet, kuten oikeus ruokaan ja julkisiin peruspalveluihin;
20. kehottaa yhteistä parlamentaarista edustajakokousta kehittämään yhteisen toimintatavan tulevan kehityksen toimintakehyksen määrittelemiseksi vuoden 2015 jälkeen; kannustaa edustajakokouksen jäseniä osallistumaan neuvotteluihin uusista kestävän kehityksen tavoitteista;
21. on tyytyväinen, että vuosina 2012 ja 2013 järjestettiin onnistuneita alueellisia kokouksia Cotonoun sopimuksen ja yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työjärjestyksen mukaisesti; toteaa, että nämä kokoukset tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa aidosti näkemyksiä alueellisista asioista, kuten selkkausten ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta, alueellisesta yhdentymisestä ja yhteistyöstä sekä WTO:n sääntöjen mukaisia talouskumppanuussopimuksia koskevista neuvotteluista; kiittää Nigeriassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Samoalla ja Sambiassa pidettyjen kokousten järjestäjiä heidän tuloksellisesta työstään;
22. korostaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen täysistuntojen yhteydessä järjestettyjen seminaarien merkitystä, sillä ne täydentävät täysistunnoissa käytäviä keskusteluja; kehottaa työvaliokuntaa, joka on vastuussa edustajakokouksen päätöslauselmien ja päätösten jatkotoimien seurannasta, vahvistamaan rooliaan ja seurantatoimia asianomaisen pysyvän valiokunnan puheenjohtajan ja esittelijän kanssa;
23. suhtautuu myönteisesti yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen Euroopan parlamentin yhteispuheenjohtajan osallistumiseen EU:n kehitysministerien epävirallisiin kokouksiin ja AKT-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten seitsemänteen huippukokoukseen;
24. kehottaa komissiota jatkamaan käytäntöään antaa edustajakokouksen täysistunnoissa jätettyihin suullisiin kysymyksiin kirjallisia vastauksia etukäteen;
25. kehottaa niitä maita ratifioimaan tarkistetun Cotonoun sopimuksen, jotka eivät ole vielä sitä tehneet;
26. kiittää komission jäsentä Piebalgsia hänen omistautuneesta ja laadukkaasta työstään edustajakokouksen toiminnassa;
27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, AKT-maiden ministerineuvostolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komission varapuheenjohtajalle, yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen työvaliokunnalle sekä Tanskan, Surinamen, Irlannin ja Etiopian hallituksille ja parlamenteille.