Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2014/2220(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0054/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0054/2015

Keskustelut :

PV 19/05/2015 - 9
CRE 19/05/2015 - 9

Äänestykset :

PV 21/05/2015 - 7.4
CRE 21/05/2015 - 7.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0213

Hyväksytyt tekstit
PDF 212kWORD 106k
Torstai 21. toukokuuta 2015 - Strasbourg
Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano
P8_TA(2015)0213A8-0054/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. toukokuuta 2015 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta (neuvoston Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antamaan vuosittaiseen selvitykseen perustuen) (2014/2220(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanon (neuvoston Euroopan parlamentille yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta antamaan vuosittaiseen selvitykseen perustuen),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille antaman vuosittaisen selvityksen yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (12094/14) sekä erityisesti selvityksen yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat osat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artiklan ja V osaston sekä erityisesti sen 21, 24 ja 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon 19. ja 20. joulukuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevassa parlamenttien välisessä kokouksessa 4. huhtikuuta 2014 ja 7. marraskuuta 2014 annetut päätelmät,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian ”Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa” ja Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 11.–12. joulukuuta 2008 hyväksymän selvityksen Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta ”Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa”,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013 ja 18. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan sekä Euroopan puolustusviraston johtajan 7. heinäkuuta 2014 antaman edistymiskertomuksen Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2013 antamien päätelmien täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon ”EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin” sekä siihen liittyvät, 12. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon yhteisen tiedonannon ”Euroopan unionin kyberturvallisuussuunnitelmasta: – avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö” ja siihen liittyvät, 25. kesäkuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät sekä 18. marraskuuta 2014 hyväksytyn EU:n kyberpuolustuspolitiikan kehyksen,

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2014 annetun Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian ja Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian toimintasuunnitelman joulukuulta 2014,

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen yhteisvastuulausekkeen täytäntöönpanojärjestelyistä unionissa,

–  ottaa huomioon 18. marraskuuta 2014 hyväksytyn, järjestelmällistä pitkän aikavälin puolustusyhteistyötä koskevan poliittisen toimintakehyksen,

–  ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kohti kilpailukykyisempää ja tehokkaampaa puolustus- ja turvallisuusalaa” (COM(2013)0542) sekä 24. kesäkuuta 2014 vahvistetun kyseisen tiedonannon täytäntöönpanon etenemissuunnitelman (COM(2014)0387),

–  ottaa huomioon yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(1),

–  ottaa huomioon hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/81/EY(2),

–  ottaa huomioon yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 21. marraskuuta 2013 antamansa päätöslauselmat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamisesta(3) sekä Euroopan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta(4) ja 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselmat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merellisestä ulottuvuudesta(5) sekä EU:n sotilaallisista rakenteista: nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät(6),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman tietoverkkoturvallisuudesta ja -puolustuksesta(7),

–  ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ja sen vaikutuksista EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuteen(8),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle 13. kesäkuuta 2013 antamansa suosituksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaation ja toiminnan tarkistamisesta vuonna 2013(9) sekä 17. joulukuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät Euroopan ulkosuhdehallinnon tarkastelusta vuonna 2013(10),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0054/2015),

Yleinen turvallisuustilanne

1.  katsoo, että EU:n ja sen itäisen ja eteläisen lähiympäristön turvallisuustilanne on yhä epävakaampi ja häilyvämpi, mikä on seurausta monista pitkään olemassa olleista sekä äskettäin esille nousseista turvallisuushaasteista; toteaa, että Itä-Ukrainan konflikti, Syyrian ja Irakin konfliktit yhdistettyinä IS-terroristijärjestön nousuun, Libyan kriisi sekä Afrikan (erityisesti Sahelin alueen, Libyan ja Afrikan sarven alueen) terroriuhka uhkaavat suoraan unionin turvallisuutta; katsoo lisäksi, että Yhdysvaltain Aasian ja Tyynenmeren alueeseen kohdistamat tasapainottamispyrkimykset sekä talouskriisin vaikutukset jäsenvaltioiden puolustusmäärärahoihin ja -voimavaroihin korostavat sitä, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan; painottaa, että EU pystyy vastaamaan tehokkaasti edellä mainittuihin uusiin turvallisuushaasteisiin ainoastaan jäsentämällä YUTP:tä/YTTP:tä ja jos jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä ja aidosti koordinoidusti YUTP:n/YTTP:n puitteissa;

2.  katsoo, että turvattomuus EU:n rajoilla ja lähiympäristössä on pahimmillaan sitten 1990-luvun lopulla tapahtuneen YTPP:n perustamisen; on huolestunut siitä, ettei unioni ehkä kykene omaksumaan yhteisen ja keskeisen toimijan roolia missään edellä mainituista uhkatilanteista ja että liian usein turvaudutaan yhden tai muutaman jäsenvaltion aloitteisiin taikka tilapäisiin liittoutumiin, joissa unionin rooli on marginaalinen tai rajoittuu toiminnassa avustamiseen;

3.  katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on sopeuduttava kiireellisesti kyseisiin uusiin turvallisuushaasteisiin käyttämällä tehokkaasti olemassa olevia YTPP:n välineitä esimerkiksi yhdistämällä ne paremmin ulkopolitiikan välineisiin, humanitaariseen apuun ja kehityspolitiikkaan, koordinoimalla tiiviimmin kansallisia toimia ja keskittämällä välineitä sekä tarvittaessa ottamalla pragmaattisella ja joustavalla tavalla käyttöön uusia mekanismeja unionin solidaarisuuden ilmaisemiseksi; korostaa, että ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välinen raja on yhä häilyvämpi; kehottaa sen vuoksi parantamaan ulkoisten ja sisäisten välineiden johdonmukaisuutta ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään enemmän yhteistyötä ja koordinoimaan toimintaansa paremmin varsinkin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, kyberpuolustuksessa ja maahanmuutossa komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan johdolla;

4.  korostaa, että unionin voima ja teho piilevät sen kyvyssä mobilisoida samanaikaisesti resursseja ja laaja joukko diplomaattisia ja turvallisuuteen, puolustukseen, talouteen, kauppaan, kehitystyöhön ja humanitaariseen työhön liittyviä välineitä noudattaen kuitenkin kaikin puolin YK:n peruskirjan määräyksiä; painottaa, että YTPP:n sotilas- ja siviilivälineet kuuluvat olennaisena osana tähän kattavaan lähestymistapaan;

Joulukuun 2013 Eurooppa-neuvostosta kesäkuuhun 2015: onko YTPP todellinen painopistealue?

5.  pitää myönteisinä joulukuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmiä, joissa tunnustetaan tarve lujittaa YTPP:tä, lisätä sen tehokkuutta, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, tehostaa voimavarojen kehittämistä ja vahvistaa Euroopan puolustusteollisuutta;

6.  pitää erityisesti ulkoisen epävakauden lisääntymisen vuoksi valitettavana sitä, että vuonna 2013 annettu poliittinen sysäys ei ole johtanut yhteistyön tehostumiseen eikä kunnianhimoisia tavoitteita vastaavien konkreettisten toimien kouriintuntuvaan ja nopeaan toteuttamiseen; katsoo, ettei unionilla tällä hetkellä lähimainkaan ole käytössään sellaisia operatiivisia, voimavaroihin liittyviä ja teollisia välineitä, joilla se voisi osallistua ratkaisevalla tavalla kansainvälisten kriisien ehkäisyyn ja hallintaan sekä tehostaa itsenäistä strategista asemaansa ja strategisia etujaan Lissabonin sopimuksen 21 artiklassa vahvistettujen arvojen ja normien mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kiireellisesti konkreettisia toimenpiteitä;

7.  pitää myönteisenä uuden komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin nimittämistä; pitää myönteisinä Mogherinin ensimmäisiä julkilausumia sekä hänen päätöstään johtaa ulko- ja puolustusasioiden neuvoston kokouksia, mikä osoittaa hänen kiinnostustaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan; toivoo, että hänen kannanottonsa toimivat myönteisenä sysäyksenä YTPP:n kehittämiselle; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan johtavan roolin YTTP:n täytäntöönpanossa ja Euroopan unionin puolustusvoimavarojen yhdistämisessä ja yhteiskäytössä; kehottaa komissiota jatkamaan puolustuspolitiikan erityistyöryhmän työtä komissaaritasolla korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan johdolla poliittisen ohjauksen ja valvonnan takaamiseksi;

8.  toteaa, että kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvoston kokouksessa käsitellään jälleen puolustusasioita, ja odottaa, että kokoukseen mennessä jäsenvaltiot ja Euroopan unionin toimielimet pystyisivät hyväksymään konkreettisia toimenpiteitä joulukuussa 2013 tehtyjen sitoumusten mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että valtionpäämiehet ovat vahvistaneet, että puolustusasioiden neuvoston kokous pidetään 25.–26. kesäkuuta 2015, ja kehottaa valtionpäämiehiä arvioimaan kriittisesti täytäntöönpanon matalaa profiilia ja lisäämään puolustusbyrokratiaan kohdistuvaa painetta, jotta joulukuussa 2013 korkeimmalla poliittisella tasolla tehdyt päätökset voidaan panna täytäntöön; korostaa, että kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvoston kokouksessa on kannustettava vastahakoisia jäsenvaltioita lisäämään puolustusvoimavaroja ja että Eurooppa-neuvoston on myös keskityttävä ponnisteluissaan sellaisiin kriisinhallinnan aloihin, joilla EU voi tuottaa aidosti lisäarvoa;

9.  katsoo, että tulevassa puolustusasioita käsittelevässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa olisi tehtävä päätöksiä, joilla parannetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden aluepuolustuksen voimavaroja täysin Natoa täydentäen sekä valmiuksia vastata sisäisiin turvallisuushaasteisiin ja kehittää siirrettäviä voimavaroja, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että EU voi osallistua merkitsevällä tavalla kriisinhallintaan, ja joilla vahvistetaan Euroopan puolustusvirastoa ja Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa aloittamalla sellaisen kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsitteen kehittäminen, jossa yhdistyvät turvallisuuden sisäinen ja ulkoinen ulottuvuus;

YTPP:n alan tehtävät ja operaatiot

10.  pitää huolestuttavana sitä, että YTPP:n alan viimeisimpiä siviili- ja sotilasoperaatioita vaivaavat edelleen rakenteelliset puutteet, jotka ovat kuitenkin olleet tiedossa jo useiden vuosien ajan; katsoo, että näitä puutteita ovat tehottomuus välittömässä reagoimisessa siviili- ja sotilastoimiin, pitkäkestoiset ja jäykät päätöksentekoprosessit, tarve lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta operaatioiden rahoituksessa, toimeksiantojen epätarkoituksenmukaisuus tehtävien toteutusympäristöön nähden, talousarvion asettamat rajoitteet, joukkojen muodostamiseen liittyvät ongelmat sekä logistisen reagointikyvyn puute ja taloudellisten resurssien vähyys;

11.  katsoo, että YTPP:n alan tehtävien ja operaatioiden rahoitusta koskeva kysymys on ratkaisevan tärkeä haluttaessa varmistaa YTPP:n tulevaisuus; pahoittelee sitä, ettei joulukuussa 2013 pidetyssä neuvoston kokouksessa tästä asiasta käynnistetty keskustelu ole vielä poikinut konkreettisia ehdotuksia; katsoo, että Athene-järjestelmää olisi käytettävä järjestelmällisesti YTPP:n alan operaatioiden ja tehtävien käynnistämiseen liittyvien menojen rahoittamiseen varsinkin EU:n taisteluryhmien käytön, joukkojen majoittamiseen tarvittavien infrastruktuurien, joukkojen saapumispaikan perustamiseen operaatioalueella liittyvien kustannusten ja tarvittaessa elintarvikkeiden ja polttoaineiden varmuusvarastojen tapauksessa; katsoo, että samaa järjestelmää olisi käytettävä jäsenvaltioilta kahdenvälisten järjestelyjen puitteissa, kolmansilta valtioilta tai kansainvälisiltä järjestöiltä tulevien varojen hallinnointiin, mikä mahdollistaisi sen, että ne voivat osallistua operaatioiden rahoittamiseen ja erityisen perustelluissa tapauksissa tukea kolmansien valtioiden osallistumista EU:n kriisinhallintaoperaatioihin ja -tehtäviin;

12.  kannustaa tehostamaan ponnisteluja siviilioperaatioiden rahoituksen nopeuttamiseksi sekä päätöksentekomenettelyjen ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi; on tähän liittyen sitä mieltä, että komission olisi annettava varainhoitoasetuksen 210 artiklan mukaisesti delegoidut säädökset YTTP:n kriisinhallintatoimenpiteitä koskevista erityisistä hankintasäännöistä operaatioiden nopean ja joustavan järjestämisen helpottamiseksi;

13.  pyytää perustamaan ennakkorahoitusjärjestelyn, joka auttaisi YTPP:n operaatioon osallistumiseen halukkaita jäsenvaltioita selviytymään operaatioiden kustannuksista ja helpottaisi täten päätöksentekoa operaation aloittamisesta;

14.  korostaa, että EU:n panos kansainväliseen turvallisuuteen, kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen EU:n siviili- ja sotilastehtävien ja -operaatioiden avulla on tärkeä osa unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa; katsoo, että Euroopan unionin vuodesta 2009 käynnistämillä siviili- ja sotilastehtävillä on liian usein pyritty antamaan unionin kriisinhallintatoiminnalle näkyvyyttä sen sijaan, että olisi toteutettu strategisia toimenpiteitä perusteellisen analyysin ja suunnittelun pohjalta; katsoo, että tällaisten tehtävien – joiden kentällä toimivan henkilöstön ammattitaitoa ja sitoutumista on korostettava ja kiitettävä – olisi oltava todellisia, tehokkaita ja vastuullisesti käytettäviä toimintapolitiikan välineitä ja että ne olisi sisällytettävä kokonaisvaltaiseen toimintastrategiaan erityisesti EU:n lähiympäristössä; tukee meneillään olevaa kriisinhallintarakenteiden uudelleentarkastelua EUH:n sisällä; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tehostamaan huomattavasti nykyisiä rakenteita, jotta niillä voidaan vastata nopeammin ja tarkoituksenmukaisemmin uusiin kriiseihin, muun muassa vähentämällä rinnakkaisten rakenteiden määrää;

15.  katsoo, että merkittävän osan tehtävien onnistumisesta muodostaa se, että käytössä on koulutuksen, osaamisen ja johtajuuden kannalta asianmukainen ja pätevä henkilöstö;

16.  ei ole vakuuttunut siitä, että esimerkiksi yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation käynnistäminen ja jatkaminen Libyassa (EUBAM Libya) olisi tarkoituksenmukaista sellaisessa institutionaalisessa ympäristössä ja turvallisuustilanteessa, jossa se ei ole missään vaiheessa pystynyt vastaamaan sille asetettuihin perustavanlaatuisiin tavoitteisiin; kehottaa arvioimaan uudelleen Libyan tarpeet viimeaikaisten huolestuttavien tapahtumien valossa, jotta voidaan puuttua asianmukaisesti turvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin, myös Malissa ja Sahelin alueella käynnissä olevien terrorismin torjuntaan liittyvien ponnistelujen yhteydessä;

17.  katsoo, että 17:n ulkomailla käynnissä olevan EU:n operaation tehokkuus olisi arvioitava;

18.  pahoittelee Gazan tilanteen huomioon ottaen myös sitä, ettei neuvostossa käytävissä keskusteluissa Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaatiosta Rafahin rajanylityspaikkaa varten (EUBAM Rafah) ole vieläkään päästy minkäänlaiseen lopputulokseen; kehottaa aktivoimaan kyseisen tehtävän uudelleen ja arvioimaan uudelleen sen toimeksiantoa, sen toteuttajia ja välineitä, jotta se voisi osallistua Gazan ja Egyptin sekä Israelin välisten rajojen valvontaan;

19.  suhtautuu myönteisesti EU:n toiminnan kattavuuteen Afrikan sarven alueella, mukaan lukien YTTP-tehtävissä ja operaatioissa, kuten EUTM Somalia, EUNAVFOR Atalanta ja EUCAP Nestor; huomauttaa tähän liittyen, että EUCAP Nestor toteutetaan institutionaalisesti ja toiminnallisesti monimutkaisessa ympäristössä, jossa on läsnä monia kansainvälisiä ja myös EU:n alaisia toimijoita; kehottaa siksi neuvostoa ja EUH:ta järkeistämään tehtävän tavoitteita;

20.  odottaa, että kaksi tänä vuonna aloitettua siviilioperaatiota, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskeva Euroopan unionin neuvontaoperaatio Ukrainassa (EUAM Ukraina) ja Malin sisäisen turvallisuuden joukkojen tukemiseen tähtäävä operaatio (EUCAP Sahel Mali), täyttävät tehokkaasti tehtävänsä ja että niissä keskitytään selkeästi määritettyihin, mitattaviin ja monivuotisiin tavoitteisiin;

21.  panee merkille, että kesäkuusta 2013 asti on ollut käytössä varasto, jonka avulla YTPP:n alan siviilitehtäviä varten tarvittavat välineet voidaan ottaa nopeasti käyttöön; katsoo, että jotta varastoa voitaisiin käyttää tehokkaasti, sen pitäisi olla kulloisenkin tehtävän johtajan käytettävissä ja palvella tämän määrittelemiä tarpeita eikä olla riippuvainen komission päätöksistä; pyytää laatimaan vuosikertomuksen varaston toiminnasta, jotta voidaan arvioida konkreettisesti, paljonko se tuottaa lisäarvoa siviilitehtävien käynnistämisen nopeuden kannalta;

22.  suhtautuu myönteisesti meneillään oleviin tutkimuksiin, jotka koskevat sellaisen yhteisen palvelukeskuksen perustamista, johon keskitettäisiin YTPP:n alan siviilitehtäviin tarkoitetut välineet ja jonka avulla tehostettaisiin tehtävien käynnistämistä; kehottaa perustamaan yhteisen palvelukeskuksen; katsoo, että tehokkain ratkaisu olisi, että Euroopan ulkosuhdehallinnon puitteissa otettaisiin käyttöön yksi ainoa institutionaalinen rakenne, johon keskitettäisiin siviilitehtävistä vastaavat yksiköt (henkilöresurssit, tietotekniikka, logistiikka jne.) ja järkeistettäisiin niitä, sillä ne ovat nykyisin hajallaan kunkin yksittäisen tehtävän puitteissa;

23.  toteaa, että YTPP:n alan sotilasoperaatioissa on yhä useammin kyse asevoimien koulutukseen painottuvista tehtävistä (EUTM Mali ja EUTM Somalia); pitää erittäin tervetulleena päätöstä kyseisten operaatioiden suorittamisesta, mutta vaatii mukauttamaan kunkin tehtävän toimenkuvaa kunkin tilanteen mukaisesti; katsoo, että muodostettujen yksiköiden on oltava täysin toimintakykyisiä, mikä edellyttää hyökkäysvoimavaroja; pahoittelee sitä, että nykyisin suunnitellaan harvoin tehtäviä, joilla on toimeenpanovaltuudet; katsoo, että EU:n lähiympäristössä vallitsevien jatkuvien uhkien vuoksi unioni ei voi keskittyä ainoastaan kriisien jälkeisiin tilanteisiin kohdennettaviin välineisiin tai kriisien ratkaisemisessa avustamiseen, vaan sen on voitava osallistua koko kriisinhallinnan kirjoon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisesti;

24.  pahoittelee sotilaallisia tehtäviä käynnistettäessä ilmeneviä joukkojen muodostamiseen liittyviä jatkuvia ongelmia; panee merkille, että EUTM Malia – johon osallistuu 23 jäsenvaltiota – lukuun ottamatta kaikkiin unionin meneillään oleviin sotilasoperaatioihin osallistuu enintään kuusi jäsenvaltiota; kannustaa jäsenvaltioita osoittamaan lisää joukkoja operaatioita varten silloin, kun tarvittavat kansalliset voimavarat ovat saatavilla; korostaa, että joukkojen muodostamista koskevien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistä ja yhteistyöhön perustavaa lähestymistapaa; pitää myönteisenä kolmansien valtioiden panosta, joka on osoitus YTPP:n alalla luotujen kumppanuuksien elinvoimaisuudesta; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan suurempaa halukkuutta EU:n sotilasoperaatioiden ollessa kyseessä ja osallistumaan niihin resurssiensa ja voimavarojensa mukaisesti;

25.  katsoo, että koska niin unionin siviilitehtävät (EUCAP) kuin sen sotilaalliset tehtävätkin (EUTM) painottuvat koulutukseen, olisi tarpeen luoda sellainen rakenteellinen politiikka, jolla pyrittäisiin vakiinnuttamaan kyseiset tehtävät pitkäksi aikaa sekä määrittelemään kuhunkin tilanteeseen soveltuvat tehokkaat toimenkuvat ja tavoitteet, tarjoamalla tehtäville talousarviotukea ja välineitä; katsoo, että tällainen uusi politiikka, joka kuuluisi kehitys- ja yhteistoimien piiriin, mahdollistaisi ”Train and Equip” ja ”E21”-aloitteiden, joilla pyritään vahvistamaan pitkällä aikavälillä kolmansien valtioiden voimavaroja (välineet, varusteet, infrastruktuurit, palkat) niiden asevoimien toimintakyvyn edistämiseksi, puitteissa meneillään olevien projektien täytäntöönpanon; kannustaa komissiota tutkimaan tähän liittyen innovatiivisia rahoituslähteitä;

26.  panee merkille neuvoston marraskuussa 2013 ilmaiseman pyrkimyksen vahvistaa unionin taisteluryhmien modulaarisuutta ja joustavuutta, jotta ne olisivat paremmin sopeutettavissa kaikenlaisiin kriisinhallintatehtäviin; toteaa kuitenkin, että tähän mennessä ainoa kyseisessä asiassa otettu todellinen (joskin hyvin rajallinen) edistysaskel on ollut suunnitelma unionin taisteluryhmien strategisesta kuljettamisesta operaatioalueille Athene-järjestelmän puitteissa; toteaa, että rakentavan asenteen puute kaikissa jäsenvaltioissa on ollut poliittinen ja operatiivinen este unionin taisteluryhmien käytön tiellä;

27.  pitää tervetulleena viimeisimmän epävirallisen puolustusasioita käsitelleen Eurooppa-neuvoston kokouksen välittämää positiivista viestiä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 44 artiklaan sisältyvien mahdollisuuksien tutkimisesta; pahoittelee kuitenkin sitä, että asiasta vallitsevat eriävät mielipiteet eivät ole mahdollistaneet edistymistä 44 artiklan soveltamista koskevassa kysymyksessä; katsoo, että 44 artiklan täytäntöönpano auttaisi parantamaan tuntuvasti unionin toiminnan joustavuutta ja nopeutta ja siten myös unionin kykyä kohdata sitä ympäröivät uhat; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joita osallistuminen YTPP:n alan operaatioihin ei kiinnosta tai joilla ei ole siihen varaa, omaksumaan rakentavan kannan ja mahdollistamaan sen, että muut jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua niihin;

28.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tutkimaan myös muihin soveltuviin Lissabonin sopimuksen artikloihin sisältyviä mahdollisuuksia, erityisesti käynnistysrahastoa koskevaan SEU:n 41 artiklaan, pysyvää rakenteellista yhteistyötä koskevaan SEU:n 46 artiklaan, yhteisvastuulausekkeeseen (SEUT-sopimuksen 222 artikla) sekä keskinäistä puolustusta koskevaan lausekkeeseen (SEU-sopimuksen 42 artikla);

29.  kehottaa tutkimaan vakavasti mahdollisuutta käyttää – järjestelyin, joilla varmistetaan tarvittava modulaarisuus – jo perustettuja monenkeskisiä esikuntia (esimerkiksi Strasbourgin Eurocorpsia), jotka ovat osoittaneet tehokkuutensa kentällä;

30.  on yllättynyt, ettei EU:lla ole vieläkään yhteistä strategiaa, jolla se voisi vastata turvallisuuttaan koskeviin uusiin haasteisiin; suhtautuu myönteisesti neuvoston aikomukseen ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan sitoumukseen käynnistää strateginen pohdinta ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteista; muistuttaa, että tämän prosessin tavoitteena on Euroopan unionin uuden yhteisen turvallisuusstrategian kehittäminen, jotta voidaan tunnistaa esiin nousseet uudet geostrategiset näkymät, uhkat ja globaalit haasteet ja päättää, mihin toimenpiteisiin EU voi ryhtyä vastatakseen niihin YUTP:n/YTTP:n puitteissa; kehottaa lisäksi komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käynnistämään kauaskantoisen prosessin vielä kunnianhimoisemman valkoisen kirjan laatimiseksi Euroopan unionin turvallisuudesta ja puolustuksesta, jotta voidaan virtaviivaistaa EU:n strategisia tavoitteita ja valmiuksien kehittämisprosesseja; odottaa varapuheenjohtajan / korkean edustajan tulevaa tiedonantoa, jossa on tarkoitus arvioida muutosten vaikutuksia koko maailman ilmapiiriin ja määrittää niistä EU:lle aiheutuvat haasteet ja mahdollisuudet;

31.  suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto hyväksyi 18. marraskuuta 2014 EU:n kyberturvallisuussuunnitelman, jossa määritettiin viisi kyberturvallisuutta YTTP:n yhteydessä koskevaa painopistealuetta ja selvennettiin eri toimijoiden tehtäviä; pitää myönteisenä puitteiden tavoitetta, joka koskee kyberpuolustuksen kansallisten voimavarojen kehittämisen tukemista ja YTPP:n välineissä käytettävien viestintäverkkojen suojauksen vahvistamista; korostaa että on tärkeää saada aikaan yhteinen kyberturvallisuuden taso jäsenvaltioiden kesken, jotta kyberturvallisuuteen liittyvässä yhteistyössä voidaan saada aikaan riittävästi edistystä ja jotta voidaan tehostaa valmiuttamme torjua verkkohyökkäyksiä ja tietoverkkoterrorismia, ja odottaa, että tämä toimintasuunnitelma johtaa sekä kyberpuolustusasioiden entistä järjestelmällisempään sisällyttämiseen jäsenvaltioiden kansallisiin turvallisuusstrategioihin että kyberpuolustuksen haasteiden parempaan tiedostamiseen EU:n toimielimissä; kehottaa siksi laatimaan yhdenmukaisen eurooppalaisen strategian kriittisen (digitaalisen) infrastruktuurin suojelemiseksi kyberhyökkäyksiltä samalla kun suojellaan ja edistetään kansalaisten digitaalisia oikeuksia ja vapauksia; muistuttaa selkeämmän ja paremman oikeudellisen kehyksen tarpeesta, kun otetaan huomioon kyberhyökkäysten tekijöiden selvittämisen vaikeus ja tarve ryhtyä oikeasuhtaisiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin kaikissa tilanteissa;

32.  huomauttaa välittömästä kyberturvallisuusuhasta ja korostaa, että EU:n on osoitettava kestävyyttä ja oltava valmis vastaamaan kyberkriiseihin myös YTTP:n yhteydessä, ja kannustaa siksi kaikkia jäsenvaltioita tehostamaan huomattavasti kyberturvallisuusvalmiuksiensa välitöntä kehittämistä; painottaa, että on investoitava erittäin ammattitaitoiseen inhimilliseen pääomaan sekä tutkimukseen ja kehittämiseen; korostaa, että EU:n kyberturvallisuuden ja -puolustuksen siviili- ja sotilaspuolen on tarjottava toisilleen synergiaetua ja täydennettävä toisiaan; korostaa, että on tärkeää lisätä kyberturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä Naton kanssa;

33.  korostaa Euroopan unionin ja kansainvälisten elinten, erityisesti YK:n, Naton, Afrikan unionin ja Etyjin, välisen yhteistyön merkitystä turvallisuus- ja puolustusalalla; pitää myönteisenä syyskuussa 2014 Walesissa pidetyn Naton huippukokouksen julkilausumaa, jossa vahvistettiin Naton sitoutuminen YTPP:n kehittämiseen; pitää toivottavana toteuttaa toimia, joiden tavoitteena on näiden kahden organisaation keskinäinen vahvistaminen;

Voimavarat

34.  toteaa, että vuoden 2008 talous- ja rahoituskriisin vaikutukset ovat johtaneet kansallisten puolustusbudjettien leikkauksiin ja että leikkaukset on tehty koordinoimatta niitä mitenkään jäsenvaltioiden välillä, mikä uhkaa nyt unionin itsenäistä strategista asemaa sekä jäsenvaltioiden kykyä huolehtia asevoimiensa voimavarojen ylläpitämisestä ja millä on haitallisia seurauksia unionin vastuuta ja mahdollisuuksia toimia maailmanlaajuisena turvallisuuden takaajana koskevassa asiassa; pitää tärkeänä sitä, että varusteiden ostamiseen ja uudistamiseen tehtävät strategiset investoinnit suunnitellaan ennakkoon jäsenvaltioiden kesken;

35.  uskoo vahvasti, että EU:lle on erityisen tärkeää turvallinen, avoin ja puhdas meriympäristö, joka mahdollistaa tavaroiden ja ihmisten vapaan kulun ja valtamerten luonnonvarojen rauhanomaisen, laillisen, oikeudenmukaisen ja kestävän käytön; uskoo, että EU:n sekä siviili- että sotilaspuolen institutionaalista kehystä olisi siksi kehitettävä edelleen, jotta EU:n merellinen turvallisuusstrategia voidaan panna täytäntöön; huomauttaa, että suurin osa strategisista varoista, kriittisestä infrastruktuurista ja voimavaroista on jäsenvaltioiden hallinnassa ja että niiden halukkuus lisätä yhteistyötä on äärimmäisen tärkeää Euroopan turvallisuuden kannalta;

36.  pitää myönteisenä sitä, että 18. marraskuuta 2014 kokoontunut neuvosto hyväksyi järjestelmällistä ja pitkän aikavälin puolustusyhteistyötä varten toimintapoliittisen kehyksen, jonka pohjana ovat voimavaroihin liittyvien suunnitteluprosessien koordinointi sekä tietojen vaihto; korostaa, että samaa päämäärää ajatellen jäsenvaltioiden on välttämätöntä jatkaa voimavarojen yhdistämistä ja yhteiskäyttöä koskevien Euroopan puolustusviraston (EDA) käytännesääntöjen täytäntöönpanoa, jotta tulevat puutteet voimavaroissa olisi helpompi ottaa ennakolta huomioon ja jotta yhteistyö voimavarojen kehittämiseksi olisi järjestelmällisempää; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään todisteet erityistoimenpiteistä, joihin ryhdytään puolustusyhteistyön vahvistamiseksi; kehottaa koordinoimattoman kahden- tai monenvälisen puolustusyhteistyön osalta jäsenvaltioita käynnistämään pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO), jonka avulla parannetaan koordinointia ja EU:n varojen käyttöä rauhanajan yhteistyötä varten; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toimittamaan realistiset suunnitelmat PESCOn onnistunutta käynnistämistä varten;

37.  pitää myönteisenä sitä, että marraskuussa 2014 kokoontunut neuvosto hyväksyi Euroopan puolustusviraston vahvistaman vuoden 2014 voimavarojen kehittämissuunnitelman, jossa määritellään voimavarojen kehittämisen 16 painopistealuetta; pitää niin ikään myönteisenä työtä, jota EDA on tehnyt yhteistyötietokanta Codaban kautta, jolla kartoitetaan jäsenvaltioiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia luoden siten pohjaa erilaisten yhteistyömuotojen käynnistämiselle; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan sotilaallisia voimavaroja kehittäessään nämä välineet huomioon; kehottaa välttämään tiukasti päällekkäisyyttä jo muualla käynnissä olevien hankkeiden kanssa ja kiinnittämään enemmän huomiota keinoihin, joilla voidaan tuottaa todellista lisäarvoa;

38.  pitää hämmästyttävänä sitä, ettei EU:n tasolla ole vielä otettu käyttöön yhteistyöhön ja yhteiskäyttöön liittyviä verokannustimia; panee merkille, että neuvosto kehotti joulukuussa 2013 tutkimaan tällaisia järjestelyjä, ja pahoittelee sitä, että on kulunut vuosi ilman, että keskustelut olisivat johtaneet minkäänlaisiin konkreettisiin toimiin kyseisellä alalla; panee merkille, että Belgian hallitus myöntää jo tilapäisesti vapautuksia arvonlisäverosta joidenkin Euroopan puolustusviraston hankkeiden (esimerkiksi Satcomien) valmisteluvaiheille; katsoo, että tällaisia vapautuksia on sovellettava järjestelmällisesti ja että ne on ulotettava koskemaan voimavaroihin liittyviä konkreettisia infrastruktuureja ja ohjelmia Natolla käytössä olevan mallin tai EU:ssa siviilialan tutkimuksen infrastruktuuria varten käytössä olevan mallin mukaisesti; kehottaa kehittämään kaikkia mahdollisia kannustimia eurooppalaisten toimijoiden välisen yhteistyön kannustamiseksi;

39.  pitää myönteisinä olemassa olevia yhteistyömalleja, kuten Euroopan ilmakuljetusjohtoporrasta (EATC) sekä sen ulottamista kattamaan jatkuvasti uusia jäsenvaltioita; pahoittelee sitä, ettei kyseistä, vuosia käytössä ollutta mallia ole vielä mukautettu muuntyyppisiin puolustusvoimavaroihin; kehottaa hyödyntämään Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan mallia muilla operatiivisen tuen osa-alueilla merkittävien voimavarapuutteiden korvaamiseksi;

40.  panee merkille hienoisen edistyksen, jota on saatu aikaan yhdistämistä ja yhteiskäyttöä koskevissa hankkeissa; pitää myönteisenä varsinkin edistystä, jota on saavutettu lentotankkauksen alalla hankkimalla monikäyttöisiä ilmatankkauslentokoneita; pahoittelee sitä, että hyvin harvat jäsenvaltiot ovat tähän mennessä osallistuneet kyseiseen hankkeeseen, ja kehottaa niitä jäsenvaltioita, joilla on puutteita tällä osa-alueella, liittymään kyseiseen hankkeeseen; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava voimavarojen yhdistämiseen ja yhteiskäyttöön liittyviä hankkeita keskittymällä niihin 16 voimavaraan, jotka ne ovat EDAn ja EU:n sotilasesikunnan kanssa määritelleet voimavarojen kehittämissuunnitelmassa;

41.  panee merkille neuvoston tavoitteen kehittää EU:n voimavaroja esimerkiksi kauko-ohjattujen ilma-alusjärjestelmien ja valtiollisen satelliittiviestinnän alalla; panee merkille, että kauko-ohjattuja ilma-alusjärjestelmiä varten on luotava sääntelypuitteet niiden sisällyttämiseksi aluksi Euroopan ilmajärjestelmään vuodesta 2016 alkaen ottaen huomioon siviili- ja sotilasosa-alueiden tarpeet sekä tarpeen noudattaa kansainvälistä lakia; kehottaa komissiota selvittämään, kuinka Horisontti 2020 -aloitteen sellaisia varoja, jotka on tarkoitettu siviili- ja sotilasalan tutkimukseen, voidaan käyttää kauko-ohjattujen ilma-alusjärjestelmien sisällyttämiseksi EU:n ilmatilaan;

42.  pitää myönteisenä unionin satelliittipalvelujen (Galileo, Copernicus, EGNOS) tasolla saavutettua edistystä; katsoo, että tällaiset avaruusteknologiapalvelut ja erityisesti Copernicus olisi saatettava toimintakuntoon YTPP:n alan tehtävien ja operaatioiden sellaisten tarpeiden tukemiseksi, jotka liittyvät satelliittien suorittamaan korkean resoluution kuvahavainnointiin; pitää tervetulleena Ariane 6 -hankkeen käynnistämistä; pahoittelee sitä, että unioni hankkii teknisistä ja kaupallisista syistä edelleenkin venäläisiä laukaisualustoja, mikä on vastoin sen tavoitetta saavuttaa jonkinasteinen itsenäinen strateginen asema, ja tämän vuoksi korostaa tarvetta edistyä sellaisten teknologioiden kehittämisessä, jotka on tarkoitettu sekä siviili- että sotilaskäyttöön ja jotka takaavat riippumattomuutemme;

43.  kannattaa sitä, että unioni kannustaisi jäsenvaltioitaan täyttämään samat voimavaroja koskevat tavoitteet kuin Nato ja edellyttäisi, että vähintään kaksi prosenttia BKT:sta käytetään puolustusmenoihin ja 20 prosenttia puolustusbudjetista suuren mittakaavan hankintoihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen;

Puolustusteollisuus

44.  on tyytyväinen komission ehdotukseen, jonka tarkoituksena on parantaa pk-yritysten pääsyä puolustusalan markkinoille, jotka ovat tällä hetkellä hyvin erityislaatuiset, koska kysyntä on peräisin lähes yksinomaan julkiselta sektorilta, alan yrityksiä on markkinoilla vähän, tuotteiden kehittäminen ja huoltaminen vaatii huomattavan paljon aikaa ja jotkin teknologiat ovat luonteeltaan strategisia;

45.  panee merkille komission heinäkuussa 2013 antaman tiedonannon ”Kohti kilpailukykyisempää ja tehokkaampaa puolustus- ja turvallisuusalaa” ja sen täytäntöönpanoa koskevan, kesäkuussa 2014 julkaistun etenemissuunnitelman sekä siinä tehdyt ehdotukset ja erityisesti ehdotuksen sisämarkkinoita koskevien direktiivien 2009/81/EY ja 2009/43/EY paremmasta täytäntöönpanosta, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisia suvereeneja oikeuksia;

46.  katsoo, että kaikki nämä toimenpiteet edellyttävät sitä, että ensin määritellään yhdessä Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan rajat, jotta voidaan päättää, mitkä yritykset tai strategiset toiminnot voivat hyötyä siitä ottaen huomioon jäsenvaltioiden puolustusteollisuuksien erilaiset potentiaalit; katsoo, että määrittelyssä voitaisiin nojautua muun muassa seuraaviin perusteisiin: tarvikkeiden ja tekniikoiden kehittäminen EU:ssa, yritysten valvonta, joka kohdistuu niiden kehittämien tarvikkeiden ja tekniikoiden tekijänoikeuksiin ja käyttöoikeuksiin, sekä varmuus siitä, että jos yrityksessä on ulkomaalaisia osakkaita, heillä ei ole niin suurta äänivaltaa, että se vaarantaisi yrityksen mahdollisuudet valvoa toimintaansa; korostaa tarvetta määritellä EU:n puolustuksen kriittiset varat (eli tärkeät teolliset voimavarat ja kriittiset teknologiat);

47.  muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä EU:n teollisuus-, avaruus- ja tutkimuspolitiikat ulottuvat puolustuksen alalle; toteaa, että unionin muilla aloilla (sisäisen turvallisuuden ja rajojen turvallisuuden, katastrofien hallinnan ja kehityspolitiikan kaltaisilla aloilla) toteuttamat ohjelmat tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia kehittää yhdessä voimavaroja, joilla on merkitystä noiden politiikkojen sekä YTPP-operaatioiden toteuttamisen kannalta; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön komission, EUH:n, Euroopan puolustusviraston ja jäsenvaltioiden väliset pysyvät yhteistyömenettelyt sisämarkkinoiden, teollisuuden, avaruuden, tutkimuksen ja kehitystyön osalta; kehottaa komissiota luomaan pysyvän yhteyden EU:n toimielinten ja virastojen välille sisäisen turvallisuuden (Frontex, Europol, ENISA) ja ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen (Euroopan puolustusvirasto, EUH) aloilla;

48.  panee merkille komission ehdotukset direktiivien 2009/81/EY (julkiset hankinnat puolustus- ja turvallisuusalalla) ja 2009/43/EY (puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrot sisämarkkinoilla) täytäntöönpanon parantamiseksi; pitää välttämättömänä määritellä myös strategisesti erittäin arvokkaat tarvikkeet ja tekniikat siltä osin, kuin ne eivät kuulu direktiivin 2009/81/EY (tarvikkeet, joihin liittyy olennaisia turvallisuusintressejä) eivätkä direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan (tarvikkeet, joiden käyttö liittyy puolustusalaan, mutta ei yksinomaan siihen); katsoo, että tällä alalla toimivat EU:n yritykset tarvitsevat erityisen oikeudellisen ja rahoitusjärjestelmän, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä ja jotta EU:n strateginen riippumattomuus voitaisiin taata;

49.  panee merkille, että neuvosto haluaa ottaa käyttöön eurooppalaisen toimitusvarmuusjärjestelmän, jossa jäsenvaltiot auttaisivat toisiaan ja vastaisivat nopeasti toistensa puolustusalan tarpeisiin; odottaa komission etenemissuunnitelmaa, jossa esitetään järjestelmän asianmukaisia täytäntöönpanovaihtoehtoja, ja pian annettavaa vihreää kirjaa ulkomaisten investointien valvonnasta puolustusalan strategisissa yrityksissä; suhtautuu myönteisesti Euroopan puolustusviraston huoltovarmuutta koskevaan tehostettuun puitejärjestelyyn jäsenvaltioiden kesken, koska se on tärkeä vapaaehtoinen, oikeudellisesti sitomaton jäsenvaltioiden välinen mekanismi keskinäisen tuen ja avun tehostamiseksi toimitusvarmuuden osalta; kehottaa Euroopan puolustusvirastoa ja komissiota kehittämään yhdessä lisäkeinoja ja -aloitteita, joiden avulla edistetään Euroopan laajuista toimitusvarmuutta ja tuetaan jäsenvaltioita uuden puitejärjestelyn täytäntöönpanossa;

50.  kehottaa komissiota määrittelemään selvästi ja mobilisoimaan EU:n taloudelliset keinot ja välineet, joilla autetaan perustamaan Euroopan yhteiset puolustusteollisuuden markkinat;

51.  suhtautuu myönteisesti Wassenaarin järjestelyn vientivalvontaluetteloihin valvonta- ja tunkeutumisteknologioiden osalta tehtyihin muutoksiin, jotka on pantu äskettäin täytäntöön myös EU:n tasolla; korostaa kuitenkin, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan estää sellaisten teknologioiden valvomaton tuotanto ja vienti, joita voidaan käyttää EU:n kriittisiä infrastruktuureja vastaan hyökkäämiseen ja ihmisoikeusrikkomuksiin; kehottaa siksi komissiota esittelemään mahdollisimman pian ehdotuksen kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan asetuksen tarkistamiseksi;

52.  katsoo, ettei yksikään hallitus pysty yksin käynnistämään todella laajoja tutkimus- ja teknologiaohjelmia; palauttaa mieliin neuvoston joulukuussa 2008 antaman julkilausuman voimavarojen kehittämisestä ja jäsenvaltioiden sitoumuksen saavuttaa yhteinen tavoite, jonka mukaan kaksi prosenttia puolustusmenoista käytetään tutkimuksen rahoittamiseen; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja Euroopan puolustusviraston johtajaa tarjoamaan tietoja siitä, millä tolalla edellä mainitut asiat ovat tällä hetkellä; pitääkin näin ollen myönteisinä komission ehdotuksia siviili- ja puolustukseen liittyvän tutkimuksen välisten synergioiden kehittämisestä; korostaa tässä yhteydessä, että Horisontti 2020 -aloitteeseen liittyvä Euroopan turvallisuustutkimusohjelma tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tähän liittyvien voimavarojen kehittämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan unionin ulkopolitiikkaa ja myös kaksikäyttötuotteita koskevaa teknologista kehitystä tukevaa tutkimusohjelmaa pelastuspalvelujen ja sotilasjoukkojen välisen yhteentoimivuuden parantamiseksi, kuten on todettu Horisontti 2020 -aloitteen erityisessä ohjelmassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään asiaankuuluvat tutkimustoimet vuotuisiin työohjelmiin; pitää niin ikään myönteisenä valmistelutoimien käynnistämistä ja toivoo, että YTPP:n alan valmistelutoimi voisi johtaa jonkin tutkimusaiheen rahoittamiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön pilottihanke Euroopan komission ja Euroopan puolustusviraston yhdessä toteuttamasta YTTP-tutkimuksesta, kuten Euroopan parlamentti ehdotti vuoden 2015 talousarviossa, kun otetaan huomioon puolustusviraston suorittama unionin tavoitteiden ja talousarvion toteuttaminen; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että komissio ei toimittanut parlamentille arviointia SEUT-sopimuksen 185 artiklan tarjoamista mahdollisuuksista, vaikka parlamentti pyysi sitä Euroopan puolustuksen teollisesta ja teknologisesta perustasta 21. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa;

53.  kehottaa noudattamaan kuitenkin mahdollisimman suurta varovaisuutta puolustusalan valmistelutoimen hallintoa, tekijänoikeuksia, yhteisrahoitusta ja osallistumissääntöjä koskevissa asioissa; pyytää ottamaan jäsenvaltiot täysimääräisesti mukaan päätöksentekoprosessiin byrokraattisten väärinkäytösten välttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ohjelmat vastaavat YTPP:n ja jäsenvaltioiden strategisia tarpeita;

54.  muistuttaa, että puolustusalan tutkimus on äärimmäisen arkaluontoista ja strategista sekä toimialan kilpailukyvyn että EU:n strategisen riippumattomuuden kannalta, ja vaatii ottamaan käyttöön teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan, joka on riittävän vahva suojaamaan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän tutkimuksen tuloksia; odottaa komission ja puolustusteollisuuden ehdotuksia asiasta;

55.  panee merkille komission ehdotukset, joiden tarkoituksena on edistää puolustustarvikkeita koskevien yhteisten normien ja sertifiointimenettelyjen käyttöönottoa; odottaa tältä osin Euroopan puolustusviraston ja komission etenemissuunnitelmaa normien laatimiseksi puolustusalan teollisuutta varten sekä Euroopan puolustusviraston ja Euroopan lentoturvallisuusviraston vaihtoehtoja sotilasalan sertifioinnin vastavuoroisen tunnustamisen parantamiseksi unionissa; pitää valitettavana, että eurooppalaiset standardointijärjestöt ovat haluttomia myöntämään standardeja puolustustuotteille;

o
o   o

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Naton pääsihteerille, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), puheenjohtajalle, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, Afrikan unionin kokouksen puheenjohtajalle sekä Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön (ASEAN) pääsihteerille.

(1)EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.
(2)EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0513.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0514.
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0380.
(6)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0381.
(7)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0457.
(8)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0286.
(9)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0278.
(10)http://eeas.europa.eu/library/publications/2013/3/2013_eeas_review_fi.pdf

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö