Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2015/001 FI/Broadcom, Suomi) (COM(2015)0232 – C8‑0135/2015 – 2015/2125(BUD))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0232 – C8-0135/2015),
– ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),
– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,
– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0210/2015),
A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille;
B. katsoo, että unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;
C. ottaa huomioon, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;
D. ottaa huomioon, että Suomi toimitti hakemuksen EGF/2015/001 FI/Broadcom rahoitustuen saamiseksi EGR:stä, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 46 (Tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)(4) toimivan Broadcom Communications Finlandin ja sen kahden toimittajan tai jatkojalostajan palveluksesta oli vähennetty 568 henkilöä;
E. ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,
1. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 1 365 000 euroa;
2. toteaa, että Suomen viranomaiset jättivät EGR-rahoitustukea koskevan hakemuksen 30. tammikuuta 2015 ja että komissio antoi siitä arvionsa 2. kesäkuuta 2015; pitää myönteisenä, että arviointi sujui nopeasti alle viidessä kuukaudessa;
3. palauttaa mieliin, että 2000-luvulla suomalaisten tytäryritysten henkilöstömäärät kasvoivat kaikilla mantereilla, mutta vuonna 2004 Aasia nousi suurimmaksi elektroniikka- ja sähköteollisuuden työllistäjäksi ja henkilöstömäärät alkoivat laskea Euroopassa; katsoo, että Broadcomin henkilöstövähennykset liittyvät osittain yleiseen suuntaukseen, joka vaikuttaa koko Suomen elektroniikkateollisuuteen ja kulminoitui Nokian vuonna 2011 ilmoittamiin laajoihin henkilöstövähennyksiin; toteaa kuitenkin, että kyseiset tapahtumat liittyvät merkittävällä tavalla globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin;
4. panee merkille, että henkilöstövähennykset heikentävät entisestään erityisesti Pohjois-Pohjanmaan (osa NUTS 2 -tason(5) aluetta FI1A) työttömyystilannetta, koska 424 irtisanomista yhteensä 568:sta tapahtui kyseisellä alueella; toteaa, että Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste on jatkuvasti pari prosenttiyksikköä maan keskiarvon yläpuolella; panee merkille, että elokuussa 2014 koko Suomen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 14,1 prosenttia sekä 16,1 prosenttia Oulussa, joka kärsi irtisanomisista eniten, ja että myös Nokian laajat henkilöstövähennykset vuodesta 2011 alkaen vaikuttivat huomattavasti kyseiseen alueeseen;
5. katsoo, että yrityskyselyt ja -vierailut ovat hyödyllisiä paitsi hakemuksen piiriin kuuluvien irtisanottujen työntekijöiden kannalta, myös alan työllistymismahdollisuuksia koskevien tietojen lisäämiseksi tulevien työntekijävähennysten yhteydessä; toteaa, että nämä erityiset toimet ovat jatkoa aiemman EGR-tapauksen (EGF/2013/001 FI/Nokia) yhteydessä Suomessa toteutetuille samanlaisille toimille;
6. toteaa, että tähän mennessä toimialalle "Tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa" on haettu tukea yhdessä EGR-hakemuksessa (EGF/2010/012 NL/Noord Holland ICT) ja että myös se perustui globalisaatiokriteeriin;
7. panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Suomen viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 11. elokuuta 2014 eli hyvissä ajoin ennen päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille ja jo ennen EGR-tukihakemuksen jättämistä;
8. toteaa, että Suomi suunnittelee kolmenlaisia toimenpiteitä tämän hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) heitä autetaan siirtymään uuteen työpaikkaan, ii) heitä autetaan perustamaan oma yritys ja iii) heille tarjotaan koulutusta;
9. toteaa, että viranomaiset aikovat käyttää 17,46 prosenttia avustusten ja kannustimien kustannuksista palkkatukiin (osana kaikkien kohderyhmän työntekijöiden solmimien uusien työsuhteiden palkkoja) ja matka-, oleskelu- ja muuttokustannusten korvauksiin, joiden määrä on puolet toimien kokonaiskustannusten hyväksytystä 35 prosentin enimmäismäärästä;
10. panee tyytyväisenä merkille menettelyt, joita Suomen viranomaiset noudattavat kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi;
11. palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä irtisanottujen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;
12. muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;
13. on tyytyväinen ehdotettujen EGR-toimien täydentävyyteen kansallisista tai unionin varoista rahoitettujen muiden toimien kanssa;
14. toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta yksilöllisten palvelujen koordinoidusta paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös, kuinka toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia; korostaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;
15. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; panee merkille uuden aikataulun aiheuttamat määräaikoihin liittyvät paineet ja mahdolliset vaikutukset tapausten tutkintaan;
16. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
17. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).
Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34).
LIITE
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2015/001 FI/Broadcom)
(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/1477.)