Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2747(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0716/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/07/2015 - 12.12
CRE 09/07/2015 - 12.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0276

Hyväksytyt tekstit
PDF 238kWORD 68k
Torstai 9. heinäkuuta 2015 - Strasbourg
Srebrenican muistotilaisuus
P8_TA(2015)0276RC-B8-0716/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. heinäkuuta 2015 Srebrenican muistotilaisuudesta (2015/2747(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Srebrenicasta 7. heinäkuuta 2005(1) ja 15. tammikuuta 2009(2) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joissa tunnustetaan jokaisen oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen,

–  ottaa huomioon Luxemburgissa 16. kesäkuuta 2008 allekirjoitetun Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan 1. kesäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 827 (25. toukokuuta 1993), 1551 (9. heinäkuuta 2004) ja 1575 (22. marraskuuta 2004),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  panee merkille, että 11. heinäkuuta 2015 on Srebrenicassa ja sen ympäristössä Bosnian sodan aikana tehdyn kansanmurhan ja etnisten puhdistusten 20-vuotismuistopäivä ja että sen pitäisi muistuttaa jälleen kerran nationalismin ja yhteiskunnallisen suvaitsemattomuuden äärimuotojen vaaroista, jotka vain pahenevat sodan yhteydessä;

B.  ottaa huomioon, että 11. heinäkuuta 1995 bosnialainen Srebrenican kaupunki, jonka Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto oli julistanut suoja-alueeksi 16. huhtikuuta 1993 antamallaan päätöslauselmalla 819, joutui kenraali Ratko Mladićin johtamien ja Serbitasavallan silloisen presidentin Radovan Karadžićin alaisuudessa toimivien Bosnian serbijoukkojen haltuun;

C.  ottaa huomioon, että Srebrenican kukistumista seuranneen useita päiviä kestäneen verilöylyn aikana kenraali Mladićin komentamat Bosnian serbijoukot ja puolisotilaalliset yksiköt, joiden joukossa oli myös vakinaisiin poliisivoimiin kuulumattomia poliisiyksiköitä, teloittivat summittaisesti yli 8 000 muslimimiestä ja ‑poikaa, jotka olivat etsineet turvaa tältä Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvajoukkojen (UNPROFOR) suojeluksessa olevalta alueelta; ottaa huomioon, että lähes 30 000 naista, lasta ja vanhusta karkotettiin voimatoimin laajassa mittakaavassa toimeenpannussa etnisessä puhdistuskampanjassa, mikä on suurin Euroopassa tehty sotarikos sitten toisen maailmansodan päättymisen;

D.  toteaa, että Srebrenican traagiset tapahtumat jättivät syviä emotionaalisia arpia henkiinjääneisiin ja loivat pitkäaikaisia esteitä Bosnia ja Hertsegovinan etnisten ryhmien väliselle poliittiselle sovinnolle;

E.  ottaa huomioon, että sekä entisen Jugoslavian alueen kansainvälinen rikostuomioistuin (ICTY) muutoksenhakuasiassa annetussa tuomiossa, syyttäjä v. Radislav Krstić, asia nro IT-99-33, 19. huhtikuuta 2004, että kansainvälinen tuomioistuin joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi tehdyn yleissopimuksen soveltamista koskevassa asiassa (Bosnia ja Hertsegovina v. Serbia ja Montenegro), 27. helmikuuta 2007, s. 127, §297 (ICJ), ovat tunnustaneet Srebrenican verilöylyn kansanmurhaksi;

F.  ottaa huomioon, että Bosnian serbijoukot syyllistyivät moniin Geneven sopimusten vastaisiin rikkomuksiin Srebrenican siviiliväestöä kohtaan, mukaan lukien tuhansien naisten, lasten ja vanhusten karkotukset ja lukuisten naisten raiskaukset;

G.  ottaa huomioon, että huolimatta ponnisteluista joukkohautojen ja yksittäisten hautojen löytämiseksi ja avaamiseksi lähes 1 200 miehen ja pojan ruumiita ei ole vielä löydetty ja tunnistettu;

H.  ottaa huomioon, että vuonna 1999 YK:n pääsihteeri totesi Srebrenican kukistumisesta antamassaan raportissa, että YK ei täyttänyt tehtäväänsä etenkään niin kutsuttujen suoja-alueiden suojelussa ja on siten osaltaan vastuussa;

I.  toteaa, että EU perustuu rauhanomaiseen rinnakkaiseloon ja sen jäsenten sitoutuneeseen yhteistyöhön; ottaa huomioon, että yksi Euroopan yhdentymisprosessin tärkeimmistä motiiveista on halu estää sotien ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta vastaan tehtyjen rikosten toistuminen Euroopassa;

J.  ottaa huomioon, että 30. tammikuuta 2015 ICTY piti ennallaan osallisuudesta Srebrenican vuoden 1995 kansanmurhaan tuomitun viiden korkea-arvoisen Bosnian serbiarmeijan upseerin tuomiot; ottaa huomioon, että jotkut tuomituista upseereista olivat suoraan Bosnian serbiarmeijan entisen komentajan Ratko Mladićin alaisia ja että häntä koskeva oikeudenkäynti, jossa häntä syytetään muun muassa kansanmurhan rikoksesta, on nyt meneillään ICTY:ssä;

1.  muistaa ja kunnioittaa kaikkia Srebrenican kansanmurhan ja kaikkien entisen Jugoslavian sotien aikana toimeenpantujen julmuuksien uhreja; ilmaisee osanottonsa ja myötätuntonsa uhrien perheille, joista monet joutuvat elämään ilman lopullista vahvistusta sukulaistensa kohtalosta;

2.  tuomitsee mitä jyrkimmin Srebrenican kansanmurhan; julistaa, että sen kaltaisia kammottavia rikoksia ei saa enää koskaan tapahtua, ja ilmoittaa tekevänsä kaikkensa sellaisten tekojen toistumisen estämiseksi; vastustaa kansanmurhan kieltämistä, relativisointia ja väärintulkintaa;

3.  korostaa tarvetta saada Bosnia ja Hertsegovinan poliittiset edustajat tunnustamaan menneisyys, jotta he voisivat tehdä menestyksekästä yhteistyötä kohti parempaa tulevaisuutta maan kaikille kansalaisille; pitää erittäin tärkeänä osaa, joka tässä vaikeassa prosessissa voi olla naapurimailla, uskonnollisilla auktoriteeteilla, kansalaisyhteiskunnalla, taiteella, kulttuurilla, tiedotusvälineillä sekä koulutusjärjestelmällä;

4.  korostaa ICTY:n tekemän työn merkitystä ja tarvetta toteuttaa kaikki tarvittavat toimet oikeudenkäyntien ja muutoksenhakujen nopeuttamiseksi ja niiden saattamiseksi päätökseen ilman aiheettomia viivytyksiä; toistaa, että sotarikosoikeudenkäyntien läpiviemiseen kansallisella tasolla on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota;

5.  vahvistaa EU:n sitoutumisen Bosnia ja Hertsegovinan sekä kaikkien Länsi-Balkanin maiden Eurooppa-näkymiin ja liittymisprosessin edistymiseen; katsoo, että alueellinen yhteistyö ja Euroopan yhdentymisprosessi tarjoavat parhaan tavan edistää sovintoa ja voittaa viha sekä poistaa jakolinjat;

6.  kehottaa kehittämään koulutus- ja kulttuuriohjelmia, jotka edistävät tällaisten julmuuksien syiden ymmärtämistä ja parantavat tietoisuutta tarpeesta tukea rauhaa ja edistää ihmisoikeuksia sekä eri uskontojen välistä suvaitsevaisuutta; ilmaisee tukensa Srebrenican ja Žepan äitien yhdistyksen kaltaisille kansalaisjärjestöille, joilla on keskeinen rooli tietoisuuden lisäämisessä ja laajan perustan luomisessa sovinnolle maan kaikkien kansalaisten keskuudessa;

7.  pitää valitettavana, että YK:n turvallisuusneuvosto, jolla on kansainvälisesti päävastuu rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä, ei antanut Srebrenican kansanmurhan muistojuhlaa koskevaa päätöslauselmaa; pitää tätä erityisen valitettavana, koska kansainvälinen tuomioistuin, joka on YK:n tärkein tuomiovaltaa käyttävä elin, on katsonut, että rikoksissa, joihin Srebrenicassa syyllistyttiin, on kyse kansanmurhasta;

8.  pitää tervetulleena Bosnian ja Hertsegovinan ministerineuvoston yksimielistä päätöstä julistaa 11. heinäkuuta surupäiväksi Bosniassa ja Hertsegovinassa;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Bosnia ja Hertsegovinan ja sen entiteettien hallituksille ja parlamenteille sekä Länsi-Balkanin maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 468.
(2)EUVL C 46 E, 24.2.2010, s. 111.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö