Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Bahrainista, erityisesti 6. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Bahrainista, erityisesti Nabeel Rajabin, Abdulhadi al-Khawajan ja Ibrahim Sharifin tapauksista(1),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin tiedottajan 17. kesäkuuta 2015 antaman julkilausuman al‑Wefaqin pääsihteerin Ali Salmanin Bahrainissa saamasta tuomiosta,

–  ottaa huomioon Dohassa, Qatarissa 24. toukokuuta 2015 järjestetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston 24. yhteisen neuvoston ja ministerikokouksen,

–  ottaa huomioon Kairossa 1. syyskuuta 2013 kokoontuneen Arabiliiton ministerineuvoston päätöksen perustaa Bahrainin pääkaupunkiin Manamaan arabimaiden yhteinen ihmisoikeustuomioistuin,

–  ottaa huomioon helmikuussa 2014 päivätyn raportin siitä, miten Bahrainin hallitus on pannut täytäntöön Bahrainin riippumattoman tutkintakomission antamat suositukset, ja Bahrainin hallituksen syyskuussa 2014 esittämät päivitetyt tiedot yleisestä määräaikaisarvioinnista (UPR),

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, lapsen oikeuksien yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksista tehdyn Arabiliiton peruskirjan, joiden kaikkien sopimuspuolena Bahrain on,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat, jotka hyväksyttiin kesäkuussa 2004 ja joita tarkistettiin vuonna 2008,

–  ottaa huomioon valtiottomuuden poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia koskevan EU:n uuden strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman, jolla pyritään sijoittamaan ihmisoikeuksien suojelu ja valvonta kaikkien unionin politiikkojen ytimeen ja joka sisältää erityisen osion ihmisoikeuksien puolustajien suojelusta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan Stavros Lambrinidisin vierailun Bahrainiin toukokuun lopussa 2015,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 5 ja 19 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Bahrain on luvannut edistyä ihmisoikeustilannetta koskevissa uudistuksissaan sen jälkeen, kun Bahrainin riippumattoman tutkintakomission raportti julkaistiin 23. marraskuuta 2011 ja sen seurantaraportti 21. marraskuuta 2012;

B.  panee tyytyväisenä merkille, että Bahrainiin on perustettu oikeusasiamiehen virka sisäministeriön yhteyteen, vankien ja pidätettyjen oikeuksia käsittelevä komissio sekä erityinen tutkintayksikkö; katsoo, että näiden elinten puolueettomuutta, avoimuutta ja riippumattomuutta valtion elimistä olisi parannettava;

C.  ottaa huomioon, että kansannousun alettua vuonna 2011 Bahrainin viranomaiset ovat lisänneet sortotoimia kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja rauhanomaista oppositiota vastaan; ottaa huomioon, että 10. kesäkuuta 2014 yhteensä 47 valtiota, joiden joukossa kaikki 28 EU:n jäsenvaltiota, allekirjoitti YK:n ihmisoikeusneuvoston 26. istunnossa yhteisen julkilausuman, jossa tuotiin esiin vakavia huolenaiheita Bahrainin ihmisoikeustilanteesta; toteaa, että yhteisessä julkilausumassa tuotiin esiin esimerkiksi seuraavat huolenaiheet: pitkien tuomioiden langettaminen niille, jotka käyttävät oikeuksiaan rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen, riittämättömät takeet siitä, että oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu, mielenosoitusten tukahduttaminen, niiden henkilöiden jatkuva häirintä ja vangitseminen, jotka käyttävät oikeuttaan mielipiteen- ja sananvapauteen, pahoinpitely ja kidutus säilöönottokeskuksissa, kansalaisuuden mielivaltainen poistaminen ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä sekä riittämätön vastuuvelvollisuus ihmisoikeusloukkauksista;

D.  ottaa huomioon, että Nabeel Rajab, joka on bahrainilainen ihmisoikeuksien puolustaja ja Bahrainin ihmisoikeuskeskuksen puheenjohtaja, Kansainvälisen ihmisoikeusliiton (FIDH) apulaispääsihteeri sekä Human Rights Watchin Lähi-idän osaston neuvoa-antavan komitean jäsen, tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ainoastaan siitä syystä, että hän oli käyttänyt rauhanomaisesti sananvapauttaan; toteaa, että Nabeel Rajab pidätettiin 1. lokakuuta 2014 hänen vierailtuaan Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnassa ja häntä syytettiin Twitter-viesteistä, joissa hänen väitettiin syyttäneen maanmiehiään yhteistyöstä ISIS/Da’eshin kanssa; ottaa huomioon, että syyte nostettiin julkisen elimen ja armeijan loukkauksesta; ottaa huomioon, että mielivaltaista vangitsemista käsittelevä YK:n työryhmä luonnehti Nabeel Rajabin vangitsemista mielivaltaiseksi marraskuussa 2013;

E.  ottaa huomioon, että Nabeel Rajab on kärsinyt useita vankilatuomioita sitten Bahrainin ihmisoikeuskeskuksen perustamisen vuonna 2002; toteaa, että Nabeel Rajabia vastaan ollaan nostamassa uusia syytteitä, jotka liittyvät hänen sananvapauteensa, ja häntä uhkaa tällä hetkellä jopa kymmenen vuoden vankeustuomio väitetystä ”lakisääteisen elimen loukkauksesta” ja ”huhujen levittämisestä sodan aikana”;

F.  ottaa huomioon, että Nabeel Rajabin lisäksi pidätettyinä on useita ihmisoikeuksien puolustajia, kuten Naji Fateel, tanskalainen ihmisoikeuksien puolustaja Abdulhadi al-Khawaja, ruotsalainen poliittinen aktivisti Mohammed Habib al-Muqdad ja muita henkilöitä ns. Bahrain 13 ‑ryhmästä, ja toteaa, että nämä henkilöt ovat joutuneet Bahrainissa oikeudellisen häirinnän kohteiksi, heidät on vangittu ja he suorittavat pitkiä tai elinkautisia tuomioita, jotka liittyvät suoraan heidän ihmisoikeuksien puolustamiseksi tekemäänsä työhön; ottaa huomioon, että useimpien näistä henkilöistä kerrotaan joutuneen väkivallan, pahoinpitelyn ja ruumiillisen tai henkisen kidutuksen kohteiksi;

G.  ottaa huomioon, että Bahrainin ihmisoikeuskeskuksen mukaan yli 3 000 vankia on pidätetty mielivaltaisesti ja monet heistä ovat ihmisoikeuksien puolustajia, jotka on vangittu ja jotka suorittavat pitkiä tai elinkautisia tuomioita, jotka liittyvät suoraan heidän toimintaansa; ottaa huomioon, että useimpien näistä henkilöistä kerrotaan joutuneen väkivallan, pahoinpitelyn ja ruumiillisen tai henkisen kidutuksen kohteiksi;

H.  ottaa huomioon, että Bahrainin pääoppositiopuolueen al-Wefaqin pääsihteeri, šeikki Ali Salman tuomittiin 16. kesäkuuta 2015 neljäksi vuodeksi vankilaan vuoden 2011 arabikevään aikana alkaneiden hallituksen vastaisten mielenosoitusten yhteydessä; panee merkille, että tuomioistuin on kertoman mukaan estänyt hänen asianajajiaan esittämästä suullisia huomautuksia eikä heille ole annettu kunnollista tilaisuutta tutustua todistusaineistoon; ottaa huomioon, että ryhmä YK:n riippumattomia asiantuntijoita, joista osa kuuluu ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyihin, on vaatinut Bahrainin viranomaisia vapauttamaan Ali Salmanin;

I.  toteaa, että Bahrain on vuodesta 2012 käyttänyt terrorismin vastaista lainsäädäntöä väärin viedäkseen mielivaltaisesti aktivisteilta ja opposition jäseniltä kansalaisuuden toisinajattelun vuoksi, ja huomauttaa, että kyseisten henkilöiden joukossa on ainakin yhdeksän alaikäistä; ottaa huomioon, että useiden tietojen mukaan pelkästään vuonna 2015 yli sadalta aktivistilta, mielenosoittajalta ja poliitikolta on viety kansalaisuus ja suuri osa heistä on jäänyt valtiottomiksi, mikä on vastoin valtiottomuuden poistamista koskevaa YK:n yleissopimusta;

J.  ottaa huomioon, että kuolemanrangaistuksen käyttö tapauksissa, joiden vaikuttimet ovat poliittiset, on lisääntynyt vuoden 2011 jälkeen; huomauttaa, että vuoden 2011 jälkeen ainakin seitsemän henkilöä on saanut kuolemantuomion täysin poliittisissa tapauksissa ja näistä seitsemästä tapauksesta neljässä kuolemantuomio langetettiin vuonna 2015;

K.  ottaa huomioon, että Bahrainin riippumaton tutkintakomissio, joka perustettiin kuninkaan asetuksella tutkimaan Bahrainin helmikuun 2011 tapahtumia ja raportoimaan niistä, antoi useita suosituksia ihmisoikeuksista ja poliittisista uudistuksista; toteaa, että oikeuslaitoksen ja lainvalvontajärjestelmän uudistuksessa on edistytty, mutta hallitus ei ole pannut kaikilta osin täytäntöön tutkintakomission tärkeimpiä suosituksia eikä vapauttanut mielenosoitusten johtajia, jotka saivat tuomion käytettyään oikeuttaan sananvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen; toteaa, että sovintokeskustelut kansallisen vuoropuhelun muodossa ovat pysähdyksissä; ottaa huomioon, että tietyt ryhmät ovat edelleen aliedustettuina poliittisessa järjestelmässä eivätkä turvallisuusjoukot joudu vastaamaan teoistaan;

1.  vaatii kumoamaan syytteet kaikilta ihmisoikeuksien puolustajilta, poliittisilta aktivisteilta ja muilta pidätettyinä olevilta henkilöiltä, joita syytetään sananvapautta, rauhanomaista kokoontumisvapautta ja yhdistymisvapautta koskevien oikeuksien väitetyistä loukkauksista, ja vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta nämä henkilöt, kuten Nabeel Rajabin, šeikki Ali Salmanin ja ns. Bahrain 13 -ryhmän jäsenet;

2.  panee merkille, että Bahrainin viranomaiset ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön Bahrainin riippumattoman tutkintakomission vuonna 2011 antamat suositukset ja Bahrainia koskevan YK:n yleisen määräaikaisarvioinnin suositukset samoin kuin muiden YK:n mekanismien yhteydessä annetut suositukset ja että äskettäin vapautettiin useita vankeja, joita syytettiin heidän poliittiseen yhdistystoimintaansa ja kannanottoihinsa liittyvistä rikoksista; kehottaa Bahrainin hallitusta panemaan pikaisesti täytäntöön kaikki tutkintakomission raportissa ja yleisessä määräaikaisarvioinnissa esitetyt suositukset, lopettamaan kaikki ihmisoikeusloukkaukset ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia Bahrainin kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti;

3.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Bahrainissa on käytetty terrorismin vastaista lainsäädäntöä väärin ihmisoikeusloukkauksiin, esimerkiksi poistamalla kansalaisuus;

4.  tuomitsee sen, että Bahrainin viranomaiset käyttävät jatkuvasti kidutusta ja muuta julmaa tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vankeja, rauhanomaisia mielenosoittajia ja opposition jäseniä vastaan, ja kehottaa Bahrainin hallitusta noudattamaan kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan ja sitoumuksiaan;

5.  kannustaa Bahrainin hallitusta tekemään yhteistyötä YK:n erityisraportoijien (varsinkin kidutusta, kokoontumisvapautta, tuomareiden ja asianajajien riippumattomuutta sekä ihmisoikeuksien puolustajia käsittelevien erityisraportoijien) kanssa ja esittämään heille pysyvän vierailukutsun;

6.  panee merkille Bahrainin hallituksen käynnissä olevat toimet rikoslain ja oikeudellisten menettelyjen uudistamiseksi ja rohkaisee sitä jatkamaan tätä prosessia; kehottaa Bahrainin hallitusta ryhtymään kaikkiin toimiin taatakseen puolueettoman ja oikeudenmukaisen oikeusjärjestelmän, jossa turvataan oikeussuojakeinot, sekä taatakseen oikeusasiamiehen, erityisen tutkintayksikön ja kansallisen ihmisoikeuselimen puolueettomuuden;

7.  vaatii ratifioimaan välittömästi kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toisen valinnaisen pöytäkirjan siten, että tavoitteena on kuolemanrangaistuksen lakkauttaminen, kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta sekä kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista;

8.  kehottaa Bahrainin viranomaisia käymään kansallisen konsensuksen vuoropuhelua, jotta voidaan saada aikaan pysyvä ja osallistava kansallinen sovinto ja löytää kriisiin kestäviä poliittisia ratkaisuja; huomauttaa, että kestävässä poliittisessa prosessissa olisi voitava vapaasti esittää oikeutettua ja rauhanomaista arvostelua; muistuttaa Bahrainin viranomaisia tässä yhteydessä siitä, että šiiaenemmistön ja sen rauhanomaisten poliittisten edustajien osallistaminen ihmisarvon, kunnioittamisen ja oikeudenmukaisuuden perusteella on välttämätön osa kaikkia uskottavia strategioita kansallisen sovinnon ja kestävän uudistuksen aikaansaamiseksi;

9.  on ilahtunut siitä, että oppositiojohtaja Ibrahim Sharif vapautettiin kesäkuussa 2015 vankilasta ennen tuomion suorittamista loppuun sen jälkeen, kun hän oli saanut kuninkaan armahduksen; pitää tätä päätöstä myönteisenä ja tärkeänä askeleena prosessissa luottamuksen edistämiseksi Bahrainissa;

10.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa jatkossakin ottamaan uudistuksen ja sovinnon merkityksen esille kaikissa yhteyksissään Bahrainin hallitukseen; kannustaa voimakkaasti perustamaan EU:n ja Bahrainin ihmisoikeustyöryhmän mutta toteaa, että EU:n ja Bahrainin ihmisoikeusvuoropuhelu ei voi korvata kattavaa vuoropuhelua hallituksen ja opposition välillä itse Bahrainissa;

11.  panee merkille oikeusasiamiehen, vankien ja pidätettyjen oikeuksia käsittelevän komission sekä kansallisen ihmisoikeuselimen suositukset, jotka koskevat erityisesti pidätettyjen oikeuksia ja heidän vankilaolojaan, kuten väitettyä pahoinpitelyä ja kidutusta; kannustaa kyseisiä elimiä jatkamaan työtään riippumattomasti, puolueettomasti ja avoimesti ja kehottaa Bahrainin viranomaisia panemaan suositukset täysimääräisesti täytäntöön;

12.  vaatii EU:lta nopeita yhteisiä toimia, jotta voidaan laatia kattava strategia siitä, miten EU ja komissio voivat aktiivisesti vaatia vangittujen aktivistien ja mielipidevankien vapauttamista; kehottaa EU:n ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat, etenkin ihmisoikeuksien puolustajia koskevat ja kidutuksen vastaiset suuntaviivat, pannaan asianmukaisesti täytäntöön Riadissa sijaitsevassa EU:n edustustossa ja jäsenvaltioiden Bahrainin-suurlähetystöissä, ja raportoimaan niiden täytäntöönpanosta;

13.  vaatii EU:ta kieltämään kyynelkaasun ja joukkojenhallintavälineiden viennin Bahrainiin, kunnes on tehty tutkinta niiden epäasianmukaisesta käytöstä ja saatettu tällaiseen epäasianmukaiseen käyttöön syyllistyneet vastuuseen teoistaan;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Bahrainin kuningaskunnan hallitukselle ja parlamentille sekä Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0109.