Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. syyskuuta 2015 komission jäsenten kuulemista koskevista menettelyistä ja käytännöistä, vuoden 2014 kokemuksista (2015/2040(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 246 artiklan,
– ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan komission hyväksymistä koskevista suuntaviivoista(1),
– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen tarkistamisesta(2),
– ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin työjärjestyksen 106 ja 192 artiklan ja liitteen XVII muuttamisesta(3),
– ottaa huomioon Euroopan komission jäsenten toimintasäännöt ja erityisesti niiden 1.3–1.6 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen 52 ja 118 artiklan ja liitteen XVI,
– ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0197/2015),
ottaa huomioon,
A. että vuonna 1994 ensimäistä kertaa järjestetyt komission jäsenehdokkaiden kuulemiset ovat nykyään jo vakiintunut käytäntö, joka lisää Euroopan unionin toimielinten demokraattista oikeutusta ja tuo toimielimet lähemmäs kansalaisia;
B. että kuulemisia tarvitaan, jotta parlamentti voi tehdä tietoon perustuvan arvion komissiosta ennen luottamusäänestystä, jonka johdosta uusi komissio voi aloittaa tehtävässään;
C. että kuulemisprosessissa parlamentti ja unionin kansalaiset saavat tilaisuuden tutustua komission jäsenehdokkaiden persoonaan, pätevyyteen, valmiuksiin ja prioriteetteihin sekä heidän tuntemukseensa heille varatusta vastuualueesta ja arvioida niitä;
D. että kuulemisprosessi lisää avoimuutta ja vahvistaa koko komission demokraattista oikeutusta;
E. että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla, myös työelämässä; katsoo, että tämä vaatimus on otettava huomioon Euroopan komission kokoonpanossa; ottaa huomioon, että Jean-Claude Junckerin vuonna 2014 esittämistä toistuvista pyynnöistä huolimatta hallitukset esittivät huomattavasti enemmän miespuolisia kuin naispuolisia ehdokkaita; ottaa huomioon, että naispuolisia komission jäseniä ehdottivat pääasiassa asukasluvultaan pienet jäsenvaltiot, kun taas valtaosa suurista jäsenvaltioista ei noudattanut tätä vaatimusta; katsoo, että ainoa oikeudenmukainen ratkaisu on pyytää jokaista jäsenvaltiota ehdottamaan kahta ehdokasta, yhtä miespuolista ja yhtä naispuolista, jotta komission puheenjohtajaehdokas voi esittää laadukasta kollegiota, jossa on yhtä suuri määrä miehiä ja naisia;
F. että vaikka kuulemisprosessi on osoittautunut tehokkaaksi, sitä voidaan aina parantaa, erityisesti niin, että komission jäsenehdokkaiden ja kuulemisesta vastaavan valiokunnan jäsenten välisistä keskusteluista tehdään joustavampia ja dynaamisempia;
G. että komission varapuheenjohtajaehdokkaan Frans Timmermansin kuulemisessa korostui se, että parlamentin menettelyjä on muutettava siltä varalta, että tulevissa komissioissa yhdellä tai useammalla varapuheenjohtajalla on erityisasema;
H. että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan unioni edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, ja Euroopan unionin ihmisoikeuskirjan 23 artiklan mukaan ”naisten ja miesten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla työelämä ja palkkaus mukaan lukien”;
1. katsoo, että komission jäsenehdokkaiden kuulemiset ovat Euroopan parlamentille ja EU:n kansalaisille tärkeä tilaisuus arvioida ehdokkaiden prioriteetteja ja heidän ammatillista soveltuvuuttaan kyseiseen tehtävään;
2. katsoo, että voisi olla hyödyllistä asettaa määräaika, johon mennessä kaikkien jäsenvaltioiden olisi esitettävä ehdokkaansa, jotta komission puheenjohtajaksi valitulle jäisi riittävästi aikaa vastuualueiden jakamiseen ottaen huomioon ehdokkaan työkokemuksen ja taustan ja parlamentille jäisi riittävästi aikaa kuulemisten järjestämiseen sekä ehdokkaiden arvioimiseen, ja kehottaa puhemiestä keskustelemaan asiasta muiden toimielinten kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
3. katsoo myös, että kunkin jäsenvaltion olisi tästedes asetettava komission puheenjohtajaehdokkaaksi valitun henkilön harkittavaksi yhdenvertaisesti vähintään kaksi ehdokasta, miespuolinen ja naispuolinen ehdokas; katsoo, että unionin on tärkeää saavuttaa myös omissa toimielimissään ne sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet, jotka se on itse asettanut;
4. katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan tekemiä tarkastuksia, jotka koskevat komission jäsenehdokkaiden ilmoituksia taloudellisista sidonnaisuuksista, olisi parannettava; katsoo, että tätä varten taloudellisia sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin olisi sisällyttävä perhesidonnaisuudet komission jäsenten toimintasääntöjen 1.6 artiklan mukaisesti; katsoo, että oikeudellisten asioiden valiokunnan taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen sisällöllisen analyysin perusteella antama vahvistus siitä, että eturistiriitoja ei ole, on olennainen edellytys sille, että vastaava valiokunta järjestää kuulemisen;
5. muistuttaa, että valiokunnat vastaavat kuulemisten järjestämisestä; katsoo kuitenkin, että jos jollakulla komission varapuheenjohtajalla on pääasiassa horisontaalinen vastuualue, kuuleminen voitaisiin poikkeuksellisesti järjestää erilaista kaavaa noudattaen, kuten esimerkiksi puheenjohtajakokouksen tai valiokuntien puheenjohtajakokouksen muodossa edellyttäen, että kyseinen kokous mahdollistaa vuoropuhelut ja ottaa mukaan vastaavat valiokunnat, jotta nämä voivat kuulla komission jäsenehdokastaan;
6. katsoo, että ennen kutakin kuulemista lähetetyssä kyselylomakkeessa olisi voitava esittää seitsemän kysymystä nykyisten viiden kysymyksen sijaan, mutta katsoo, että kysymysten alla ei saisi olla useita alakysymyksiä;
7. katsoo, että olisi parempi esittää noin 25 kysymystä siten, että kullakin kysymyksen esittäjällä olisi mahdollisuus esittää välittömästi lisäkysymyksiä, mikä lisäisi kuulemisten tehokkuutta ja korostaisi niiden kuulustelunomaista luonnetta;
8. katsoo, että menetelmät, joilla valvotaan komission jäsenehdokkaan vastauksia kuulemisten aikana, voisivat auttaa parantamaan valvontaa ja lisätä koko komission vastuuta; kehottaa tämän vuoksi tarkastelemaan säännöllisesti komission jäsenehdokkaan ilmoittamia prioriteetteja heidän toimikautensa alkamisen jälkeen;
9. katsoo, että kuulemisten jälkeen pidettävässä koordinaattoreiden arviointikokouksessa olisi noudatettava seuraavia periaatteita:
–
jos koordinaattorit hyväksyvät ehdokkaan yksimielisesti – hyväksymiskirje
–
jos koordinaattorit hylkäävät ehdokkaan yksimielisesti – hylkäämiskirje
–
jos selvää enemmistöä edustavat koordinaattorit hyväksyvät ehdokkaan – kirje, jossa ilmoitetaan, että laaja enemmistö hyväksyy ehdokkaan (vähemmistö voi pyytää, että kirjeessä mainitaan, että heidän ryhmänsä ei ole enemmistön kanssa samaa mieltä)
–
jos selvää enemmistöä ei ole tai jos enemmistö vastustaa ehdokasta (mutta asiasta ei saada aikaan konsensusta) ja jos koordinaattorit katsovat sen tarpeelliseksi:
–
ensin pyydetään lisätietoja esittämällä lisää kirjallisia kysymyksiä
–
jos vastuksiin ei vieläkään olla tyytyväisiä, pyydetään uutta puolentoista tunnin kuulemista, joka edellyttää puheenjohtajakokouksen hyväksyntää
–
jos asiasta ei vieläkään saada aikaan konsensusta tai jos koordinaattoreiden suuri enemmistö ei hyväksy ehdokasta – äänestys valiokunnassa;
–
koordinaattorit muodostavat selkeän enemmistön, kun he edustavat vähintään kahta kolmasosaa valiokunnan jäsenistä;
10. toteaa, että vuoden 2014 kuulemiset kiinnostivat tiedotusvälineitä ja kansalaisia aiempia kuulemisia enemmän, mikä johtuu osittain sosiaalisen median kehittymisestä; katsoo, että sosiaalisen median vaikutus ja vaikutusvalta todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa; katsoo, että olisi varauduttava käyttämään sosiaalisia medioita ja verkostoja siten, että unionin kansalaiset saadaan osallistumaan tehokkaammin kuulemismenettelyyn;
11. katsoo, että
–
parlamentin internetsivustolla olisi oltava erityinen kohta, jossa komission jäsenehdokkaiden ansioluettelot ja vastaukset kirjallisiin kysymyksiin julkaistaan ennen julkisia kuulemisia kaikilla unionin virallisilla kielillä
–
parlamentin internetsivustolla olisi oltava erityinen selvästi erottuva kohta, jossa arvioinnit julkaistaan 24 tunnin kuluessa
–
sääntöjä olisi muutettava siten, että niissä viitattaisiin arvioinnin jälkeisiin 24 tuntiin, koska jotkin arvioinnit saadaan päätökseen vasta jatkotoimenpiteiden jälkeen;
12. katsoo, että koko komission kokoonpanoon, rakenteeseen ja työtapoihin vaikuttavat horisontaaliset kysymykset, joita yksittäinen komission jäsenehdokas ei voi asianmukaisella tavalla ratkaista, kuuluvat komission puheenjohtajaksi valitun ratkaistavaksi, ja että tällaisia ongelmia olisi käsiteltävä komission puheenjohtajaksi valitun ja puheenjohtajakokouksen välisissä kokouksissa (yksi ennen kuulemisprosessin alkamista ja toinen sen päätyttyä);
13. katsoo, että komission jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten tutkimisen olisi edelleen oltava oikeudellisten asioiden valiokunnan tehtävä; on kuitenkin sitä mieltä, että komission jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat nykyisellään liian kapea-alaisia, ja kehottaa komissiota viipymättä tarkistamaan kyseistä asiaa koskevia sääntöjään; pitää tämän vuoksi tärkeänä, että oikeudellisten asioiden valiokunta laatii tulevina kuukausina suuntaviivoja suosituksen tai valiokunta-aloitteisen mietinnön muodossa, jotta voidaan helpottaa komission jäsenten sidonnaisuusilmoituksia koskevien menetelmien uudistusta; katsoo, että komission jäsenten sidonnaisuusilmoitusten ja taloudellisia sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten olisi katettava myös samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.