Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11667/2012),

–  ottaa huomioon esityksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta (11671/2012),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0278/2014),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuotta 2011 koskevasta kertomuksesta kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta(1),

–  ottaa huomioon jälkiarviointikertomuksen Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisestä kalastuskumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjasta (Contrat cadre FISH/2006/20, Specific Convention N°27, syyskuu 2010),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman(2) esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8‑0236/2015),

A.  toteaa, että pöytäkirjan yleisenä tavoitteena on lisätä kalastusalan yhteistyötä EU:n ja Guinea-Bissaun välillä molempien osapuolten hyväksi luomalla kumppanuuspuitteet, joilla pyritään kestävään kalastuspolitiikkaan samalla kun hyödynnetään kalavarojen hyödyntämistä vastuullisesti ja kestävästi Guinea-Bissaun talousvyöhykkeellä ja saadaan saatavilla olevista kalavarojen ylijäämistä asianmukainen osuus, joka vastaa EU:n laivastojen intressejä;

B.  katsoo, että EU:n olisi tehtävä kaikki vallassaan oleva varmistaakseen, että kolmansien maiden kanssa tehdyt kestävää kalastusta koskevat sopimukset ovat sekä EU:n että asianomaisten kolmansien maiden ja myös niiden paikallisväestön ja kalastusteollisuuden yhteisten etujen mukaisia;

C.  ottaa huomioon, että ETY:n ja Guinea-Bissaun ensimmäinen kalastussopimus on vuodelta 1980 ja että siitä lähtien aina 15. kesäkuuta 2012 saakka ETY:n/EU:n jäsenvaltioiden laivastoilla oli kalastusmahdollisuudet kyseisen maan vesillä voimassa olevien sopimusten pöytäkirjojen kautta;

D.  ottaa huomioon, että tällä pöytäkirjalla EU:n laivastoille myönnetyt kalastusmahdollisuudet ovat seuraavat: 3 700 brt (bruttorekisteritonnia) pakastustroolareille (katkaravut) ja 3 500 brt pakastetroolareille (kalat ja pääjalkaiset), 28 tonnikalan pakastusalusta ja pitkäsiima-alusta sekä 12 vapapyydyksiä käyttäviä tonnikala-alusta; katsoo, että EU:n ja Guinea-Bissaun kalastussopimus on erittäin tärkeä, koska se on yksi harvoista EU:n kalastussopimuksista, jolla sallitaan sekakalastus;

E.  katsoo, että tämän sopimuksen nojalla Guinea-Bissaulle siirretyt varat, varsinkin korvaus kalavarojen hyödyntämisestä, on tärkeä osa tämän maan talousarviota; katsoo toisaalta, että aikaisemmin alakohtaisen yhteistyön nojalla tehdyt varainsiirrot keskeytettiin, koska Guinea-Bissaulla oli tiettyjä vaikeuksia hyödyntää apua;

F.  katsoo, että Guinea-Bissaulla on yleensäkin puutteita sosioekonomisessa kehityksessä ja varsinkin kalastusalalla, jonka puutteisiin kuuluvat muun muassa sellaiset tärkeät alueet kuin ammatillinen koulutus, alan rakenne ja naisten roolin tunnustaminen alalla;

G.  katsoo, että tähän mennessä saadut tulokset alakohtaisesta yhteistyöstä eivät ole olleet yleisesti tyydyttäviä; toteaa kuitenkin, että kalastuksen seurannassa, valvonnassa ja tarkkailussa, terveystarkastusvalmiuksissa ja Guinea-Bissaun osallistumisessa alueellisiin kalastuselimiin on edistetty; katsoo, että vielä on parannettavaa sen varmistamisessa, että sopimuksella edistetään paremmin avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta alakohtaisessa yhteistyössä ja tuetaan Guinea-Bissaun kalastusalan ja siihen liittyvien alojen ja toimintojen kestävää kehitystä, jotta varmistetaan, että Guinea-Bissaun luonnonvarojen hyödyntämisestä saadusta lisäarvosta jää maalle itselleen suurempi osuus;

H.  ottaa huomioon, että teolliset laivanvarustajat jälleenlaivaavat tai purkavat saaliinsa Guinea-Bissaun ulkopuolella (esimerkiksi Dakarissa tai Kanariansaarilla), mikä vaikuttaa siihen, että teollisesta kalastuksesta saatava taloudellinen hyöty on hyvin pientä ja rajoittuu joidenkin työpaikkojen luomiseen (148 paikallista merimiestä aikaisemman pöytäkirjan nojalla); toteaa, että vuonna 2010 Guinea-Bissaussa oli toiminnassa vain yksi kalanjalostuslaitos;

I.  katsoo, että vaikka ala on edistynyt jonkin verran viime aikoina, kalastustuotteiden kauppaa EU:n kanssa on haitannut se, ettei EU:n terveysvaatimuksia ole pystytty noudattamaan;

J.  katsoo, että LIS-kalastus (laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön kalastus) Guinea‑Bissaun vesillä on ikivanha ongelma; toteaa, että vuosina 2008 ja 2009 kansalliset viranomaiset havaitsivat 58 sääntöjä rikkovaa alusta, joista 11 kalasti ilman lupaa ja seitsemän kielletyillä alueilla; katsoo, että Guinea-Bissaun havaitusta edistymisestä ja sen kalastustoiminnan valvontaan osoittamista valmiuksista, joihin sisältyvät tarkkailijat ja nopeat partiointiveneet, huolimatta kalastuksen tarkastus- ja valvontajärjestelmässä on porsaanreikiä Guinea-Bissaun vesillä;

K.  pitää aiheellisena olla huolissaan siitä, että ajantasaisen biologisen datan puute (varsinkin EU:n laivastojen lopetettua toimintansa Guinea-Bissaussa vuonna 2012) on johtanut puutteellisiin tietoihin siitä miten sopimus vaikuttaa meriekosysteemeihin, sekä siitä, miten varmistetaan, että pyynti rajoittuu ylimääräisiin kantoihin, joita paikalliset laivastot eivät pysty pyytämään, ja katsoo, että asia olisi korjattava mahdollisimman pian;

L.  katsoo, että parlamentille on tiedotettava välittömästi ja täysin kaikissa pöytäkirjaan tai sen uusimiseen liittyvien menettelyjen vaiheissa;

1.  katsoo, että tällä sopimuksella on suuri merkitys sekä Guinea-Bissaulle että EU:n laivastoille, jotka toimivat kyseisen maan vesillä; katsoo siksi, että tähän mennessä saadut tiedot alakohtaisesta yhteistyöstä eivät ole tyydyttäviä, ja pyytää komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet – perustamalla mekanismeja, joilla lisätään avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja tuensaajien osallistumista varsinkin pienimuotoista kalastusta harjoittavissa yhteisöissä, ja tarvittaessa tarkistamalla ja lisäämällä sopimuksen alakohtaista tukea sekä etsimällä parempia ja erilaisia keinoja lisätä tämän tuen käyttöastetta – jotta käännetään viime vuosikymmenten aikana todettu suuntaus vastakkaiseksi;

2.  muistuttaa, että sopimuksella olisi edistettävä tehokkaasti Guinea-Bissaun kalastusalan aitoa kestävämpää kehitystä sekä alaan liittyvää teollisuutta ja toimintoja varsinkin pienimuotoisessa kalastuksessa, joka vaikuttaa suuresti elintarviketurvaan ja paikallisiin elinkeinoihin lisäämällä lisäarvoa, joka jää Guinea-Bissauhun maan luonnonvarojen hyödyntämisen ansiosta; panee merkille viime vuosien positiiviset edistysaskeleet, mutta katsoo, että tarvitaan määrätietoisia ja pysyviä toimia, jotta voidaan saada aikaan näkyviä tuloksia; uskoo, että alat, joita tuetaan varsinkin teknisellä tuella, voisivat sisältää institutionaalisten valmiuksien kehittämistä, kalastusalan ammattilaisten koulutusta, kumppanuuksia pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien kanssa ja vahvempaa keskittymistä miesten ja naisten tasa-arvopolitiikkoihin, jotta tunnustetaan naisten rooli (muun muassa kalan jakelussa ja kaupan pitämisessä, varastoinnissa ja ensivaiheen jalostuksessa) ja hyödynnetään sitä;

3.  katsoo, että pöytäkirjassa säädettyä mahdollisuutta paikallisten kalastajien työllistämiseen EU:n aluksilla olisi hyödynnettävä täysimääräisesti;

4.  katsoo, että olisi tehostettava toimia, joilla estetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta Guinea-Bissaun talousvyöhykkeellä muun muassa parantamalla seurantaa, valvontaa ja tarkkailua ja hyödyntämällä laaja-alaisesti satelliitteihin perustuvia alusten seurantajärjestelmiä, lokikirjoja ja tarkastajia sekä panemalla täytäntöön alueellisten kalastusjärjestöjen päätökset;

5.  katsoo, että kalastussopimusten nojalla tarjottu alakohtainen tuki on nivellettävä paremmin etenkin Euroopan kehitysrahastosta (EKR) saatavilla olevien kehitystyön välineiden kanssa;

6.  vaatii komissiota toteutetuista toimista huolimatta tukemaan Guinea-Bissaun viranomaisia kalastuksen tarkastus- ja valvontajärjestelmän parantamisessa Guinea-Bissaun vesillä siten, että tehostetaan LIS-kalastuksen torjuntaa;

7.  painottaa, että tähän sopimukseen sisältyy syrjimättömyyslauseke; on tyytyväinen, että Guinea-Bissau on julkistanut neuvottelujen yhteydessä kolmansien maiden kanssa tekemänsä kalastussopimukset ja että niihin voidaan tutustua; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti näiden sopimusten ja kalastustoiminnan kehittymistä Guinea-Bissaun vesillä;

8.  pitää toivottavana kaikkia saaliita (kohdesaaliita ja sivusaaliita) koskevien tietojen määrän ja luotettavuuden sekä yleensä kalavarojen suojelun tilan parantamista, jotta sopimuksen vaikutusta meriekosysteemiin voidaan mitata tarkemmin; uskoo, että Guinea-Bissauta olisi autettava kehittämään omia keinojaan näiden tietojen hankkimiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan sopimuksen soveltamista käsittelevien seurantaorganisaatioiden, muun muassa tieteellisen sekakomitean, toiminnan säännöllisyyden ja avoimuuden;

9.  pyytää komissiota toimittamaan parlamentille sopimuksen 9 artiklassa määrätyn sekakomitean kokousten pöytäkirjat ja päätelmät, pöytäkirjan 3 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja asiaankuuluvien vuosittaisten arviointien tulokset sekä uuden pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettujen kokousten pöytäkirjat ja päätelmät; pyytää sitä myös helpottamaan parlamentin edustajien osallistumista sekakomitean kokouksiin tarkkailijoina ja edistämään Guinea-Bissaun osallistumista kalastusyhteisöihin; pyytää lisäksi laatimaan parlamentille ja neuvostolle uuden pöytäkirjan viimeisen voimassaolovuoden aikana ja ennen sen uusimista koskevien neuvotteluiden aloittamista täydellisen kertomuksen pöytäkirjan täytäntöönpanosta rajoittamatta tarpeettomasti mahdollisuutta saada tutustua tähän asiakirjaan;

10.  katsoo, että komission olisi pyrittävä sisällyttämään pöytäkirjan 3 artiklassa säädettyyn monivuotiseen alakohtaiseen ohjelmaan tavoitteita, jotka johtavat paikallisen kalastuksen, erityisesti pienimuotoisen kalastuksen, ja kalanjalostusteollisuuden todelliseen kehitykseen, muun muassa lisäämällä purkamista Guinea-Bissaussa, ja myös muun taloudellisen toiminnan ja kumppanuuksien kehitykseen kalatalousalalla;

11.  katsoo, että kumppanuussopimuksessa määrätyn sekakomitean olisi varmistettava, että nykyisessä pöytäkirjassa määrättyjen mekanismien luotettavuus on kiistaton, sillä korruptiota saattaa esiintyä;

12.  kehottaa komissiota ja neuvostoa antamaan toimivaltansa rajoissa parlamentille välittömästi kaikki tiedot kaikissa uuteen pöytäkirjaan ja sen uusimiseen liittyvän menettelyn vaiheissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Guinea-Bissaun tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 72 E, 11.3.2014, s. 21. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0298.