Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/018 GR/Attica broadcasting, Kreikka) (COM(2015)0037 – C8-0030/2015 – 2015/2031(BUD))

P8_TA(2015)0081 A8-0050/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0037 – C8-0030/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0050/2015),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  toteaa, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että Kreikka toimitti hakemuksen EGF/2014/018 GR/Attica broadcasting EGR-rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun NUTS 2 -tason alueella(4) Attikassa (EL 30) Kreikassa NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 60 (radio- ja televisiotoiminta)(5) luokitellulla toimialalla toimivista 16 yrityksestä oli irtisanottu 928 työntekijää;

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;

1.  toteaa, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja on näin ollen yhtä mieltä komission kanssa siitä, että Kreikka on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea;

2.  toteaa, että Kreikan viranomaiset jättivät EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 4. syyskuuta 2014 ja toimittivat sitä täydentäviä lisätietoja 13. marraskuuta 2014 asti ja että komissio antoi siitä arvionsa 3. helmikuuta 2015;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Kreikan viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 28. marraskuuta 2014 eli hyvissä ajoin ennen lopullista päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille;

4.  katsoo, että Attikan alueen radio- ja televisiotoiminnan alan työntekijävähennykset liittyvät maailmanlaajuiseen talous- ja rahoituskriisiin, joka toisaalta on vähentänyt kotitalouksien käytössä olevia tuloja, mikä on johtanut ostovoiman romahtamiseen ja tarpeeseen priorisoida menoja, ja että samalla on vähennetty huomattavasti tiedotusvälineiden päivittäisen uutisoinnin kustannuksia uutisoinnin merkityksestä huolimatta, ja toisaalta vähentänyt jyrkästi yrityksille ja yksityishenkilöille myönnettyjä lainoja kreikkalaisten pankkien käteisvarojen puutteen takia;

5.  panee merkille, että tämä on ensimmäinen radio- ja televisiotoiminnan alaa koskeva EGR-hakemus ja yhdeksäs vuonna 2015 käsiteltävä EGR-hakemus;

6.  toteaa, että työntekijävähennysten odotetaan vaikuttavan erittäin kielteisesti Attikan alueeseen, jolla työttömien määrä on ennestäänkin suurin Kreikan muihin 12 alueeseen verrattuna;

7.  toteaa, että yhteisrahoitettava yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti muodostuu uraohjauksesta, koulutuksesta, uudelleenkoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta, erityiskoulutuksesta ja yleissivistävästä koulutuksesta, työnhakuavustuksista sekä kouluttautumis- ja liikkuvuusavustuksista; toteaa itsenäiseen ammatinharjoittamiseen myönnettävien avustusten osalta, että 15 000 euron enimmäisavustus myönnetään enintään 120:lle ennakolta valitulle työntekijälle, jotta nämä voisivat perustaa omia yrityksiään; korostaa, että tällä toimenpiteellä halutaan edistää yrittäjyyttä antamalla rahoitusta kannattaviin yritysaloitteisiin ja että sen tulisi johtaa uusien työpaikkojen luomiseen keskipitkällä aikavälillä;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevien edunsaajien edustajia; panee tyytyväisenä merkille, että nimenomaan edunsaajat olivat ehdottaneet Kreikan työministeriölle EGR-tuen hakemista sen nopean vaikutuksen ja tehokkuuden vuoksi;

9.  katsoo, että toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien edustajien koordinoivalla roolilla ja osallistumisella oli erityisen suuri merkitys laadittaessa yksilöllisiä palveluja, koska irtisanomiset tapahtuivat 16:ssa eri radio- ja televisiotoiminnan alan yrityksessä;

10.  pitää myönteisenä, että kaikkien tukeen oikeutettujen irtisanottujen työntekijöiden odotetaan osallistuvan EGR:stä tuettaviin toimenpiteisiin;

11.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; odottaa, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan irtisanottujen työntekijöiden tarpeisiin sekä itse liiketoimintaympäristöön ja nykyisiin tähän liittyviin työpaikkoihin;

12.  pitää myönteisenä, että kaikille työntekijöille on tarjottu uraohjausta, ja toteaa siihen kuuluvan eri vaiheita, joissa työntekijät saavat yksilöllistä henkilökohtaista neuvontaa ja suunnitelmia heidän integroimisekseen uudelleen työelämään;

13.  panee merkille, että suurin osa pyydetyistä varoista on tarkoitettu tukeen uusien yritysten perustamiselle itsenäiseen ammatinharjoittamiseen myönnettävien avustusten muodossa (1 800 000 euroa) ja koulutustoimiin, myös ammatilliseen koulutukseen (1 536 000 euroa) ja koulutusavustuksiin (1 152 000 euroa);

14.  katsoo, että uraohjauksessa, koulutuksessa ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen myönnettävissä avustuksissa olisi otettava huomioon uusien verkkotiedotusvälineiden tukeen oikeutetuille irtisanotuille työntekijöille tarjoamat uudet mahdollisuudet;

15.  panee merkille, että arviolta 120 työntekijän on määrä saada liikkuvuusavustusta, jotta voidaan tukea heidän muuttoaan, kun he ottavat vastaan asuinpaikan vaihtoa edellyttävän työtarjouksen;

16.  toteaa, että valmistelutoimien, hallinnon, tiedotuksen ja mainonnan sekä valvonnan ja raportoinnin osuus kokonaismäärärahoista on 2,5 prosenttia; toteaa lisäksi, että melkein puolet määrärahoista on tarkoitus käyttää tiedotukseen ja mainontaan;

17.  painottaa, että EGR:n tuella voidaan osallistua vain sellaisten aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden rahoittamiseen, jotka johtavat kestävään ja pitkäaikaiseen työllistymiseen; muistuttaa, ettei EGR:n tuki saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia;

18.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

19.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/018 GR/Attica broadcasting, Kreikka)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/644.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). (5) Yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten 8. marraskuuta 2012 annettu komission asetus (EU) N:o 1046/2012 (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/015 EL/Attica publishing activities, Kreikka) (COM(2015)0040 – C8-0031/2015 – 2015/2032(BUD))

P8_TA(2015)0082 A8-0051/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0040 – C8-0031/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0051/2015),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  ottaa huomioon, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  toteaa, että Kreikan viranomaiset toimittivat hakemuksen EGF/2014/015 GR/Attica publishing activities EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 58 (kustannustoiminta)(4) Kreikan Attikassa NUTS 2 -tason alueella(5) (EL 30) toimivasta 46 yrityksestä oli vähennetty 705 työntekijää;

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;

1.  toteaa, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät; on näin ollen yhtä mieltä komission kanssa siitä, että Kreikka on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea;

2.  toteaa, että Kreikan viranomaiset jättivät EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 4. syyskuuta 2014 ja sitä täydentäviä lisätietoja 13. marraskuuta 2014 asti ja että komissio antoi siitä arvionsa 3. helmikuuta 2015;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Kreikan viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 28. marraskuuta 2014 eli hyvissä ajoin ennen lopullista päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille;

4.  katsoo, että Attikan alueen kustannusalan työntekijävähennykset liittyvät maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin, joka johti yhtäältä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen pienenemiseen ja siten ostovoiman rajuun heikkenemiseen ja menojen priorisoinnin tarpeeseen, jolloin pois jätettiin tuotteet, joita ei pidetä arkielämän kannalta välttämättöminä, kuten aikakauslehdet ja sanomalehdet, ja toisaalta yrityksille ja yksityishenkilöille myönnettyjen lainojen jyrkkään vähenemiseen kreikkalaisten pankkien käteisvarapulan vuoksi;

5.  toteaa, että kustannustoiminnan alalta on tähän mennessä jätetty yksi muu EGR-hakemus(6);

6.  toteaa, että kyseisillä työntekijävähennyksillä oletetaan olevan erittäin kielteiset vaikutukset Attikan alueeseen, jossa työttömien määrä on jo suurin verrattuna Kreikan muihin 12 alueeseen;

7.  toteaa, että yhteisrahoitettavasta yksilöllisten palveluiden koordinoidusta paketista tuetaan pääasiassa uusien yritysten perustamista myöntämällä avustuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen (1 200 000 euroa), mutta siihen kuuluu myös ammatillista ohjausta, koulutustoimia, ammatillinen koulutus mukaan luettuna (1 104 000 euroa) ja koulutusavustuksia (828 000 euroa) sekä työnhaku- ja liikkuvuusavustuksia;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevien edunsaajien edustajia; panee tyytyväisenä merkille, että edunsaajat ehdottivat itse Kreikan työministeriölle EGR-tuen hakemista, koska katsoivat sen vaikuttavan nopeasti ja tehokkaasti;

9.  katsoo, että toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien edustajien koordinoivalla roolilla ja osallistumisella oli erityisen suuri merkitys laadittaessa yksilöllisiä palveluja, koska irtisanomiset tapahtuivat 46:ssa kustannusalan yrityksessä;

10.  pitää myönteisenä, että kaikkien tukeen oikeutettujen irtisanottujen työntekijöiden odotetaan osallistuvan EGR:stä tuettaviin toimenpiteisiin;

11.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä irtisanottujen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

12.  pitää myönteisenä, että kaikille tukeen oikeutetuille työntekijöille on tarjottu uraohjausta, ja toteaa siihen kuuluvan eri vaiheita, joissa työntekijät saavat yksilöllistä henkilökohtaista neuvontaa ja suunnitelmia heidän integroimisekseen uudelleen työelämään;

13.  painottaa, että EGR:n tuella voidaan osallistua vain sellaisten aktiivisten työmarkkinatoimien rahoittamiseen, jotka johtavat kestävään ja pitkäaikaiseen työllistymiseen; toistaa, että EGR:n tuki ei saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia;

14.  toteaa, että 15 000 euron enimmäisavustus myönnetään enintään 80:lle ennakolta valitulle työntekijälle, jotta nämä voisivat perustaa omia yrityksiään; korostaa, että tällä toimenpiteellä halutaan edistää yrittäjyyttä antamalla rahoitusta kannattaviin yritysaloitteisiin ja että sen tulisi johtaa uusien työpaikkojen luomiseen keskipitkällä aikavälillä;

15.  panee merkille, että arviolta 80 työntekijän on määrä saada liikkuvuusavustusta, jotta voidaan tukea heidän muuttoaan, kun he ottavat vastaan asuinpaikan vaihtoa edellyttävän työtarjouksen;

16.  toteaa, että valmistelutoimien, hallinnon, tiedotuksen ja mainonnan sekä valvonnan ja raportoinnin osuus kokonaismäärärahoista on 3,36 prosenttia; toteaa lisäksi, että melkein puolet määrärahoista on tarkoitus käyttää tiedotukseen ja mainontaan;

17.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

18.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/015 GR/Attica publishing activities, Kreikka)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/642.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1). (5) Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34). (6) EGF/2009/024 NL Noord Holland and Zuid Holland Division 58 (COM(2010)0532, 1.10.2010).

Euroopan parlamentin päätös 25. maaliskuuta 2015 António Marinho e Pinton parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2014/2191(IMM))

P8_TA(2015)0083 A8-0062/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon António Marinho e Pinton koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Coimbran piirituomioistuimen tuomarin Rodrigo Pereira da Costan 8. lokakuuta 2014 välittämän pyynnön (menettely 6076/12.0TDLSB), josta ilmoitettiin täysistunnossa 12. marraskuuta 2014,

–  on kuullut, että António Marinho e Pintoa työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010 ja 6. syyskuuta 2011 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Portugalin tasavallan perustuslain 157 pykälän 2 ja 3 momentin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan sekä 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0062/2015),

Α.  ottaa huomioon, että Coimbran piirituomioistuimen tuomari on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen António Marinho e Pinton parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä epäiltyä rikosta koskevien mahdollisten oikeustoimien johdosta;

Β.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaisesti jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Portugalin tasavallan perustuslain 157 pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään, että vaalikauden aikana parlamentin jäsentä ei voida asettaa syytteeseen, pidättää, vangita tai hänen toimintaansa muulla tavoin rajoittaa ilman parlamentin antamaa lupaa;

D.  ottaa huomioon, että António Marinho e Pintoa vastaan on nostettu syyte kunnianloukkauksesta, joka koskee Portugalin asianajajaliiton entisiä virkamiehiä;

Ε.  toteaa, että syytökset eivät selvästikään liity António Marinho e Pinton asemaan Euroopan parlamentin jäsenenä vaan hänen aikaisempaan tehtäväänsä Portugalin asianajajaliiton puheenjohtajana;

F.  toteaa, että väitetyt toimet eivät liity Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiin mielipiteisiin tai äänestyksiin Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

G.  katsoo, että ei ole syytä epäillä, että syyte olisi nostettu parlamentin jäsenen tehtävän hoitamisen estämiseksi (fumus persecutionis -oletus), kun otetaan erityisesti huomioon, että kyseinen tapaus on pantu vireille ennen kuin António Marinho e Pinto aloitti edustajantoimessaan Euroopan parlamentissa;

1.  päättää pidättää António Marinho e Pinton koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Coimbran piirituomioistuimen tuomarille ja António Marinho e Pintolle.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102 sekä unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543.

Euroopan parlamentin päätös 25. maaliskuuta 2015 Ivan Jakovčićin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2014/2169(IMM))

P8_TA(2015)0084 A8-0059/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kantajana toimivan vahingon kärsineen osapuolen asianajajan 5. syyskuuta 2014 välittämän, Ivan Jakovčićin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, joka liittyy Pazinin kaupungin tuomioistuimessa (Kroatia) vireillä olevaan rikosasiaan nro K-143/14 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 23. lokakuuta 2014,

–  ottaa huomioon Kroatian tasavallan pysyvän edustajan Euroopan unionissa 14. helmikuuta 2014 ja 16. tammikuuta 2015 päivätyt kirjeet, joissa vahvistetaan, että kantajana toimivalla vahinkoa kärsineellä osapuolella on Kroatian lain asiaan liittyvien säännösten nojalla oikeus pyytää Euroopan parlamentin kroatialaisjäsenen koskemattomuuden pidättämistä,

–  on kuullut Ivan Jakovčićia työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman parlamentaarisesta koskemattomuudesta Puolassa(2),

–  ottaa huomioon Kroatian parlamentin työjärjestyksen 23 ja 28 pykälän,

–  ottaa huomioon Kroatian rikosprosessilain 61 pykälän 1 momentin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0059/2015),

A.  ottaa huomioon, että yksityisen kantajan asianajaja on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Ivan Jakovčićin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä väitettyä kunnianloukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä;

B.  ottaa huomioon, että Kroatian tasavallan pysyvä edustaja Euroopan unionissa ilmoitti 14. helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä parlamentin puhemiehelle, että koska Euroopan parlamentin kroatialaisjäsenten koskemattomuuden pidättämisestä ei ole annettu erityisiä menettelysääntöjä, olisi sovellettava kansallisen parlamentin jäsenten koskemattomuuden pidättämisestä annettuja säännöksiä, ja että kyseisten säännösten nojalla mikä tahansa toimivaltainen valtion elin tai kantajana toimiva vahingon kärsinyt osapuoli taikka yksityinen kantaja voi esittää pyynnön, joka koskee parlamentin jäsenen tutkintavankeuden hyväksymistä tai rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämistä parlamentin jäsentä vastaan;

C.  ottaa huomioon, että Kroatian tasavallan pysyvä edustaja Euroopan unionissa vahvisti 16. tammikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, että oikeudenkäynti, jonka yhteydessä Ivan Jakovčićin koskemattomuuden pidättämistä oli pyydetty, oli jo vireillä toimivaltaisessa tuomioistuimessa Kroatiassa;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

E.  toteaa, että tämän määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan parlamentin jäsenillä on periaatteessa ilmaisunvapaus, mutta tämä oikeus ilmaisunvapauteen ei anna oikeutta herjaukseen, loukkaukseen, vihaan yllyttämiseen tai muiden kunnian kyseenalaistamiseen;

F.  toteaa, että koskemattomuuden pidättämispyyntö koskee Ivan Jakovčićia vastaan Kroatian rikoslain 147 pykälän 1 ja 2 momentin nojalla vireille pantua rikosoikeudellista menettelyä, joka liittyy hänen 22. heinäkuuta 2014 Kroatian Radiotelevisionin (HRT) haastattelussa väitetysti esittämiinsä loukkaaviin lausuntoihin;

G.  ottaa huomioon, että Kroatian rikosprosessilain (Zakon o kaznenom postupku) 61 pykälän 1 momentin mukaan asianomistajan syyteoikeuteen perustuvan syytteen tapauksessa asianomistajan on nostettava syyte kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin asianomainen luonnollinen tai oikeushenkilö on saanut tietää rikoksesta ja sen tekijästä;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdan mukaan koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt on käsiteltävä viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden;

I.  ottaa huomioon, että Ivan Jakovčić oli haastattelua tehtäessä Euroopan parlamentin jäsen; toteaa kuitenkin, että hänen väitetysti esittämänsä lausunnot liittyvät jo ennen parlamentin jäsenen tehtävien hoitamista sattuneisiin tapahtumiin;

J.  katsoo, ettei kyseisillä lausunnoilla näin ollen ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä Ivan Jakovčićin Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitamiseen eikä kyse ole pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetusta Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä hoidettaessa ilmaistusta mielipiteestä tai äänestyksestä;

K.  katsoo tämän vuoksi, että Ivan Jakovčićin ei kyseisessä tapauksessa voida katsoa hoitaneen Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä;

1.  toteaa, että Ivan Jakovčićin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön on toimittanut työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen ja että pyyntö otetaan sen vuoksi käsiteltäväksi; toteaa lisäksi, että parlamentille ei työjärjestyksen 9 artiklan 2 kohdan perusteella voida asettaa määräaikaa, jonka kuluessa sen olisi tehtävä päätös koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä;

2.  päättää pidättää Ivan Jakovčićin koskemattomuuden;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kroatian tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Ivan Jakovčićille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T‑346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23. (2) EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 72.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/016 IE/Lufthansa Technik, Irlanti) (COM(2015)0047 – C8-0038/2015 – 2015/2045(BUD))

P8_TA(2015)0085 A8-0052/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0047 – C8-0038/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0052/2015),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  ottaa huomioon, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  toteaa, että Irlanti esitti hakemuksen EGF/2014/016 IE/Lufthansa Technik saadakseen rahoitustukea EGR:stä sen jälkeen, kun Lufthansa Technik Airmotive Ireland Ltd (LTAI) ja kaksi sen alihankkijaa olivat vähentäneet palveluksestaan yhteensä 424 työntekijää Irlannissa;

E.  toteaa, että toimenpiteiden kohteena olevien 250 työntekijän lisäksi Irlannin viranomaiset tarjoavat EGR:n tuella yhteisrahoitettavia yksilöllisiä palveluja enintään 200:lle työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle, jotka olivat alle 25-vuotiaita hakemuksen jättöpäivänä;

F.  toteaa, ettei hakemus täytä EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan tukikelpoisuuskriteerejä, vaan se perustuu asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin poikkeuksellisia olosuhteita koskeviin säännöksiin;

1.  yhtyy komission näkemykseen, että Irlannin viranomaisten esittämät poikkeukselliset olosuhteet eli työntekijävähennysten aiheuttamat vakavat vaikutukset työllisyyteen sekä paikalliseen ja alueelliseen talouteen oikeuttavat tekemään poikkeuksen EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan toimintakriteereistä ja että näin ollen Irlanti on oikeutettu kyseisen asetuksen mukaiseen rahoitustukeen; panee kuitenkin merkille, että tässä tapauksessa poikkeukselliset olosuhteet koskevat vain 250:ä henkilöä; suosittelee tässä yhteydessä, että komissio vahvistaa selkeät kriteerit hakemuksille, jotka koskevat alle 500:aa työntekijää; korostaa, että jos 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kriteerit eivät täyty kokonaan, hakemukset olisi arvioitava tapauskohtaisesti eikä pitäisi hyväksyä automaattisesti hakemuksia, jotka eivät ole perusedellytysten mukaisia;

2.  toteaa, että Irlannin viranomaiset jättivät EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 19. syyskuuta 2014 ja sitä täydentäviä lisätietoja 14. marraskuuta 2014 asti ja että komissio antoi arvionsa hakemuksesta 6. helmikuuta 2015;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Irlannin viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 7. joulukuuta 2013 eli hyvissä ajoin ennen päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille ja jo ennen EGR-tukihakemuksen jättämistä; toteaa, että jo tarjotut yksilölliset palvelut ovat oikeutettuja EGR:n rahoitukseen;

4.  katsoo, että koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen alalla suoritetut työntekijävähennykset Irlannin etelä- ja itäosissa liittyvät globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja että tästä on osoituksena LTAI:n toiminnan lopettaminen, joka johtuu EU:n tavara- ja palvelukaupassa tapahtuneesta suuresta muutoksesta; toteaa, että muutos aiheutui teknologian saralla, kun siirryttiin tuottamaan uuden sukupolven ilma-aluksia ja komponentteja, kun laajarunkokoneiden komponenttien tuotantokäytänteissä tapahtui muutoksia, jotka vaikuttivat LTAI:n liiketoimintamallin taustalla oleviin markkinoiden perustekijöihin ja kun ilma-alusten tuotannon sijainti muuttui maailmanlaajuisesti; toteaa, että Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöt lähettävät laajarunkokoneitaan usein Kiinaan perinpohjaista huoltoa varten ja jopa Lufthansa Technik -emoyhtiö on päättänyt sijoittaa Airbus A330/340 -konetyyppien maailmanlaajuiset huolto- korjaus- ja tarkastustoimintonsa Lufthansa Technikin Filippiineillä sijaitsevaan tytäryhtiöön;

5.  toteaa, että koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen toimialalta on tähän mennessä esitetty kaksi EGR-hakemusta (tässä käsiteltävä tapaus mukaan luettuna) ja että toinen tapaus liittyi maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin(4):

6.  toteaa, että työntekijävähennyksillä odotetaan olevan valtava kielteinen vaikutus Etelä- ja Itä-Irlannissa, jotka ovat selvästi muita huonommassa asemassa olevia alueita, kuten seuraavat sosioekonomiset indikaattorit osoittavat: koulutustaso on alhainen, ammattitaidossa on puutteita ja kunnallinen vuokra-asuminen on yleistä; katsoo, että kaikki nämä tekijät osoittavat huomattavan epäedullista asemaa ja köyhyyttä ja että tämän alan yrityksissä viime vuosina tapahtunut vähennysten sarja on tehnyt uuden työpaikan löytämisestä entistäkin vaikeampaa työntekijöille, joilla on erityistä ja muilla aloilla vaikeasti hyödynnettävää ammattitaitoa; toteaa, että Lufthansan työntekijöitä asuu muun muassa Blanchardstown-Tyrrelstownin, Tallaght-Killinardenin, Clondalkin-Rowlaghin ja Tallaght-Fettercairnin alueilla, joilla työttömyys on keskimäärin noin 23 prosenttia;

7.  panee merkille, että kyseisen alan työntekijöillä on erityistä ja muilla aloilla vaikeasti hyödynnettävää ammattitaitoa, joten heidän ei ole helppo löytää uutta työtä; pitää valitettavana, että tämä koskee erityisesti lähellä eläkeikää olevia työntekijöitä (noin 20 prosenttia Lufthansa Technikin työntekijöistä) ja useita vuosia saman työnantajan palveluksessa olleita työntekijöitä;

8.  ottaa huomioon, että nykyisin alalla on Irlannissa noin 1 550 työntekijää ja että Irlannin viranomaisten esittämät luvut osoittavat työllisyyden heikentyneen kaiken kaikkiaan noin 52 prosentilla;

9.  toteaa, että yhteisrahoitettavaan yksilöllisten palveluiden koordinoituun pakettiin sisältyviä toimia ovat ohjaus ja urasuunnittelu, EGR:n koulutustuet, koulutus- ja jatkokoulutusohjelmat, korkeakoulutusohjelmat, yritysten ja itsenäisen ammatinharjoittamisen tuki ja tulotuet, kuten EGR:n kurssiavustukset;

10.  toteaa, että työttömäksi jääneiden työntekijöiden lisäksi Irlannin viranomaiset päättivät tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitettavia yksilöllisiä palveluja enintään 200:lle työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevalle alle 25-vuotiaalle nuorelle; toteaa myös, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret eivät kuulu työttömäksi jääneisiin työntekijöihin eivätkä olleet työssä samalla alalla;

11.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat samoista vaihtoehdoista kuin työttömäksi jääneille työntekijöille tarjottavat palvelut, mutta ne mukautetaan kunkin nuoren mukaan; palauttaa mieliin, että ehdotetuissa toimissa olisi otettava huomioon irtisanottujen työntekijöiden ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten erilaiset tarpeet;

12.  pitää myönteisenä sitä, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevia edunsaajia ja heidän edustajiaan sekä ammattiliittoja;

13.  pitää myönteisenä, että sosiaaliturvaministeriö teki kattavan selvityksen joukkovähentämisen piiriin kuuluvista työntekijöistä määrittääkseen kohderyhmän sekä kyseisten henkilöiden koulutustaustan ja heidän tarvitsemansa yksilölliset palvelut, jotta heidän uudelleentyöllistymismahdollisuuksiaan voidaan parantaa;

14.  ottaa huomioon, että viranomaiset suunnittelevat käyttävänsä sallitun enimmäismäärän eli 35 prosenttia kaikista avustuksiin ja kannustimiin käytettävistä kustannuksista tulotukiin, EGR:n kurssiavustukset mukaan luettuna; toteaa, että avustukset eivät korvaa kansallisista rahastoista rahoitettavia toimia;

15.  suhtautuu myönteisesti siihen, että kun EGR-tuki on hyväksytty, Irlannin viranomaiset aikovat perustaa neuvoa-antavan foorumin tai muun interaktiivisen järjestelyn, joka täydentää EGR-koordinointiyksikön käynnissä olevaa työtä;

16.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä irtisanottujen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

17.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

18.  painottaa, että EGR:n tuella voidaan osallistua vain sellaisten aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden rahoittamiseen, jotka johtavat kestävään ja pitkäaikaiseen työllistymiseen; muistuttaa, ettei EGR:n tuki saa korvata toimia, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia; suosittelee, että komissio arvioi mahdollisuutta vähentää EGR-hankkeissa kriteeriksi otettava vähennettävien työntekijöiden vaadittu vähimmäismäärä 200:aan ottaen huomioon talouskriisin koettelemien pk-yritysten työntekijävähennysten vaikutus työttömyyteen;

19.  pitää myönteisenä, että suunniteltuihin toimiin osallistumisessa ja täytäntöönpanossa noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita;

20.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

21.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/016 IE/Lufthansa Technik, Irlanti)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/643.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (4) EGF/2009/021 IE/SR Technics.

Euroopan parlamentin päätös 25. maaliskuuta 2015 Viktor Uspaskichin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2014/2095(IMM))

P8_TA(2015)0086 A8-0061/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Viktor Uspaskichin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Liettuan oikeusviranomaisten 21. heinäkuuta 2014 välittämän pyynnön, joka liittyy Liettuan tasavallan muutoksenhakutuomioistuimessa vireillä olevaan rikosasiaan ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 15. syyskuuta 2014,

–  on kuullut Viktor Uspaskichia 24. maaliskuuta 2015 työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7, jäljempänä 'pöytäkirja', olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Liettuan tasavallan perustuslain 62 pykälän,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin 7. syyskuuta 2010 tekemän päätöksen(2) ,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0061/2015),

A.  panee merkille, että Euroopan parlamentin jäsenelle Viktor Uspaskichille on luettu Vilnan alueellisessa tuomioistuimessa tuomio, joka ei ole lainvoimainen;

B.  panee merkille, että tämä menettely on nyt vireillä Liettuan tasavallan muutoksenhakutuomioistuimessa;

C.  toteaa, että Viktor Uspaskichia vastaan nostetut syytteet eivät liity hänen Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä hoitaessaan ilmaisemiinsa mielipiteisiin tai äänestyksiin, joten pöytäkirjan 8 artiklaa ei sovelleta;

D.  ottaa huomioon, että pöytäkirjan 9 artiklassa todetaan, että Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus, mutta koskemattomuuteen ei voida vedota, jos jäsen tavataan itse teosta ja että tämä ei estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuus yhden jäsenen osalta;

E.  toteaa, että Liettuan tasavallan perustuslain 62 §:n mukaan maan parlamentin (Seimas) jäsentä ei voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tai pidättää eikä hänen vapauttaan voida muuten rajoittaa ilman Seimasin suostumusta;

F.  toteaa, että Euroopan parlamentin jäsentä Viktor Uspaskichia vastaan on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely ja että häntä syytettiin Vilnan alueellisessa tuomioistuimessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä rikoksista, joita tarkoitetaan Liettuan tasavallan rikoslain 24 §:n 4 momentissa luettuna yhdessä 222 §:n 1 momentin kanssa, 220 §:n 1 momentissa, 24 §:n 4 momentissa luettuna yhdessä 220 §:n 1 momentin kanssa, 205 §:n 1 momentissa ja 24 §:n 4 momentissa luettuna yhdessä 205 §:n 1 momentin kanssa;

G.  ottaa huomioon, että Liettuan tasavallan syyttäjäviranomainen pyysi 14. heinäkuuta 2009 pidättämään Viktor Uspaskichin koskemattomuuden edellä kuvatun rikosoikeudellisen menettelyn vuoksi;

H.  ottaa huomioon, että Viktor Uspaskichia kuultiin oikeudellisten asioiden valiokunnassa ensimmäisen kerran 27. tammikuuta 2010 työjärjestyksen 9 artiklan mukaisesti, ja että sen jälkeen, kun kaksi oikeudellista seikkaa oli saatu selvitettyä Liettuan viranomaisilta saatujen vastausten perusteella, häntä kuultiin uudestaan oikeudellisten asioiden valiokunnassa 2. syyskuuta 2010, jolloin hän oli tullut kuulluksi kaikilla mahdollisilla tasoilla;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti pidätti Viktor Uspaskichin parlamentaarisen koskemattomuuden 7. syyskuuta 2010(3);

J.  ottaa huomioon, että Viktor Uspaskich pyysi 5. huhtikuuta 2011 parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista ja esitti muun muassa, että oikeudellisten asioiden valiokunta ei ollut kuullut häntä riittävästi ja että häntä vastaan esitettyjen syytteiden tarkoitusperät olivat poliittiset ja vaikeuttivat hänen edustajantoimeensa kuuluvien tehtävien hoitamista;

K.  ottaa huomioon, että Viktor Uspaskich pyysi 11. huhtikuuta 2011 päivätyssä kirjeessään 7. syyskuuta 2010 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen tarkistamista vedoten Wikileaksin esittämiin väitettyihin uusiin tosiseikkoihin, jotka hänen mukaansa osoittivat hänen joutuneen fumus persecutionis ‑tapauksen kohteeksi;

L.  ottaa huomioon, että pyyntö hylättiin, koska väitettyjen uusien tosiseikkojen ei osoitettu liittyvän riittävän läheisesti Viktor Uspaskichille kirjanpitorikoksesta luettuun syytteeseen;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti päätti olla puolustamatta Viktor Uspaskichin parlamentaarista koskemattomuutta(4);

N.  ottaa huomioon, että Vilnan alueellinen tuomioistuin totesi Viktor Uspaskichin 12. heinäkuuta 2013 syylliseksi rikoksiin, joita tarkoitetaan Liettuan tasavallan rikoslain 24 §:n 4 momentissa luettuna yhdessä 182 §:n 2 momentin ja 222 §:n 1 momentin kanssa, ja ottaa huomioon, että Viktor Uspaskich tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen rangaistuslaitoksessa;

O.  ottaa huomioon, että sekä Viktor Uspaskich että syyttäjäviranomainen ovat hakeneet tuomioon muutosta, minkä johdosta asia, jonka perusteella Viktor Uspaskichin koskemattomuus jo pidätettiin, on nyt käsiteltävänä toisessa oikeusasteessa;

P.  ottaa huomioon, että muutoksenhakutuomioistuimessa tarvitaan Euroopan parlamentilta uusi päätös, sillä Liettuan tasavallan perustuslain 62 §:n mukaan maan parlamentin (Seimas) jäsentä ei voida saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ilman Seimasin suostumusta;

Q.  ottaa huomioon, että pöytäkirjan 9 artiklan a kohdan mukaan parlamentin jäsenten koskemattomuuden laajuus ja sisältö heidän kotivaltioidensa alueella määritetään eri kansallisissa oikeusjärjestyksissä;

R.  ottaa huomioon, että Viktor Uspaskich väittää syytteen oikeusperustan muuttuneen, ja toteaa, että lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset voivat tehdä tällaisia muutoksia, kunhan teko pysyy samana;

S.  toteaa, että asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että syytteen sisältö on aina ollut sama;

T.  ottaa huomioon Viktor Uspaskichin lausuman, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä kaksi hänen asiaansa liittyvää menettelyä, ja toteaa, että asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kyseiset menettelyt eivät liity millään tavalla tässä käsiteltävänä olevaan asiaan;

U.  ottaa huomioon, että tapauksen voi antaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi vasta, kun kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin on turvauduttu, ja toteaa, että tämän vuoksi ei ole mahdollista, että Liettuan tasavallan muutoksenhakutuomioistuimessa vireillä olevaa asiaa käsiteltäisiin samanaikaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa;

V.  panee merkille, että Viktor Uspaskich esitti 24. lokakuuta 2014 päivätyssä kirjeessään lisää tosiseikkoja, joilla hän pyrkii osoittamaan joutuneensa fumus persecutionis ‑tapauksen kohteeksi;

W.  panee merkille, että Viktor Uspaskich viittaa Wikileaks-asiakirjoihin uusina todisteina; toteaa, että näihin asiakirjoihin tutustuttiin jo 5. huhtikuuta 2011 käynnistetyn koskemattomuuden puolustamismenettelyn yhteydessä, ja katsoo, että asiakirjat eivät ole todistusvoimaisia eivätkä merkityksellisiä;

X.  ottaa huomioon, että tällöin ei pystytty osoittamaan, että väitetyt uudet tosiseikat liittyvät riittävän läheisesti Viktor Uspaskichille kirjanpitorikoksesta luettuun syytteeseen;

Y.  katsoo, että fumus persecutionis ‑tapauksesta ei tämän vuoksi ole esitetty vakuuttavia todisteita ja että rikokset, joista Viktor Uspaskichia syytetään, eivät liity millään tavoin hänen työhönsä Euroopan parlamentin jäsenenä;

Z.  toteaa, että koskemattomuuden pidättämistä koskeva päätös ei työjärjestyksen 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti ilmaise valiokunnan kantaa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen, sillä tämä kysymys ratkaistaan kansallisessa menettelyssä;

AA.  toteaa, että oikeudellisten asioiden valiokunnan tehtävänä ei ole tarkastella koskemattomuusmenettelyjen yhteydessä yksittäisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä;

1.  päättää pidättää Viktor Uspaskichin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Liettuan tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11, ECLI:EU:T:2013:23. (2) EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 90. (3) EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 90. (4) EUVL C 165 E, 11.6.2013, s. 80.

Euroopan parlamentin päätös 25. maaliskuuta 2015 Gabriele Albertinin erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2014/2096(IMM))

P8_TA(2015)0087 A8-0058/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Gabriele Albertinin esittämän, 28. heinäkuuta 2014 päivätyn pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 16. syyskuuta 2014 ja joka koskee hänen erioikeuksiensa ja vapauksiensa puolustamista Brescian tuomioistuimessa (Italia) vireillä olevan rikosoikeudellisen menettelyn (viite 7061/13 R.G.) yhteydessä,

–  ottaa huomioon Gabriele Albertinin esittämän, 30. heinäkuuta 2014 päivätyn pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 16. syyskuuta 2014 ja joka koskee hänen erioikeuksiensa ja vapauksiensa puolustamista Brescian tuomioistuimessa (Italia) vireillä olevan rikosoikeudellisen menettelyn (viite 17851/12 R.G.) yhteydessä koskevan pyynnön uudelleentarkastelua,

–  ottaa huomioon Gabriele Albertinin esittämän, 17. heinäkuuta 2013 vastaanotetun pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 9. syyskuuta 2013 ja joka koskee hänen koskemattomuutensa puolustamista edellä mainitun siviilioikeudellisen menettelyn yhteydessä koskevan pyynnön uudelleentarkastelua,

–  on kuullut Gabriele Albertinia työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 tekemänsä päätöksen Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä(2),

–  ottaa huomioon 24. helmikuuta 2014 tekemänsä päätöksen Gabriele Albertinin parlamentaarisen koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevan pyynnön uudesta tarkastelusta(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0058/2015),

A.  ottaa huomioon, että entinen Euroopan parlamentin jäsen Gabriele Albertini on pyytänyt parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista italialaisessa tuomioistuimessa käynnissä olevan rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä; ottaa huomioon, että hän on myös pyytänyt parlamentaarisen koskemattomuutensa puolustamista samassa tuomioistuimessa käynnissä olevan siviilioikeudellisen menettelyn yhteydessä koskevan pyynnön uutta tarkastelua;

B.  toteaa, että puolustamista koskeva pyyntö liittyy herjaaviin kannanottoihin, joita Albertinin väitetään esittäneen Italian oikeusministerille 22. lokakuuta 2012 esittämässään kirjallisessa kysymyksessä, jolla oli tarkoitus selvittää, merkitsikö Alfredo Robledon (Robledo on syyttäjä, joka oli pannut alulle tutkinnan, joka koski Milanon kaupunkia ja joka liittyi Albertinin tehtäviin Milanon pormestarina vuonna 2005) menettely ammattietiikan rikkomista ja kuuluiko se kurinpidollisten menettelyjen piiriin;

C.  toteaa, että uudelleentarkastelua koskeva pyyntö liittyy haastekirjelmään, jonka Robledo osoitti Albertinille Brescian tuomioistuimessa ja joka liittyi väitettyihin herjaaviin kannanottoihin, joita Albertini esitti italialaisessa Il Sole 24 Ore ‑sanomalehdessä 26. lokakuuta 2011 julkaistussa ensimmäisessä haastattelussa ja italialaisessa Corriere della Sera -sanomalehdessä 19. helmikuuta 2012 julkaistussa toisessa haastattelussa;

D.  toteaa, että Albertini käytti hyvin samanlaisia, vaikkakaan ei täysin identtisiä ilmauksia sekä kirjallisessa kysymyksessä että haastatteluissa ja että näiden kahden menettelyn sisältö on sama, minkä myös Albertini vahvisti kirjallisesti ja häntä kuultaessa; toteaa, että näin ollen molemmissa menettelyissä on tehtävä johdonmukaisesti sama päätös siitä, puolustetaanko Albertinin koskemattomuutta vai ei;

E.  toteaa, että kirjallinen kysymys esitettiin ja haastattelut tehtiin Albertinin ollessa Euroopan parlamentin jäsen;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 8 artiklan nojalla Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella;

G.  ottaa huomioon, että parlamentin vakiintuneen käytännön mukaan se, että oikeusmenettelyt ovat siviili- tai hallinto-oikeudellisia tai sisältävät tiettyjä seikkoja, jotka kuuluvat siviili- tai hallinto-oikeuden piiriin, ei sinällään estä soveltamasta kyseisen artiklan tarjoamaa koskemattomuutta;

H.  toteaa, että parlamentti tarkasteli 21. toukokuuta 2013 tekemässään päätöksessä tapaukseen liittyviä tekijöitä, jotka ilmenevät haastekirjelmästä sekä Albertinin suullisesta selvityksestä oikeudellisten asioiden valiokunnalle, ja katsoi, ettei esitetyillä lausunnoilla ollut suoraa ja ilmeistä yhteyttä Albertinin toimintaan Euroopan parlamentin jäsenenä; totesi, että parlamentti päätti siksi olla puolustamatta Albertinin koskemattomuutta;

I.  toteaa, että Albertini pyysi 17. heinäkuuta 2013 vastaanotetussa kirjeessä tarkastelemaan uudelleen 21. toukokuuta 2013 tehtyä päätöstä, jonka mukaan hänen koskemattomuuttaan ei puolustettaisi; toteaa, että parlamentti ilmaisi 24. helmikuuta 2014 tekemällään päätöksellä olevansa samaa mieltä oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen kanssa, jonka mukaan pyyntö ei johtaisi toimiin ottaen huomioon parlamentin aiempi, 21. toukokuuta 2013 tehty päätös olla puolustamatta Albertinin koskemattomuutta;

J.  toteaa, että Albertini pyysi 30. heinäkuuta 2014 päivätyllä kirjeellä toisen kerran tarkastelemaan uudelleen 21. toukokuuta 2013 tehtyä päätöstä; toteaa, että Albertini toimitti työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti tapaustaan koskevia lisäasiakirjoja useita kertoja syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana;

K.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on todennut, että Euroopan parlamentin jäsenen muualla kuin Euroopan parlamentissa esittämä lausuma voi olla pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettu parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistu mielipide, ja että tuomioistuin katsoo, että ei ole tärkeää, missä lausuma on annettu, vaan mikä on sen luonne ja sisältö(4); katsoo kuitenkin, että ilmaistun mielipiteen ja jäsenen parlamentaaristen tehtävien välillä on oltava suora ja ilmeinen yhteys(5).

L.  toteaa, etteivät Albertinin esittämät uudet asiakirjat valaisseet yhteyttä hänen esittämiensä lausuntojen ja hänelle Euroopan parlamentin jäsenenä kuuluvien tehtävien välillä; toteaa, että niissä pikemminkin esitetään tekijöitä, jotka liittyvät asianomaisen oikeusmenettelyn uusimpiin vaiheisiin, asioihin, jotka tapahtuivat haastattelujen ja kirjallisen kysymyksen esittämisen ja niiden lehdistökäsittelyn jälkeen; toteaa, että näiden tekijöiden on määrä todistaa, etteivät hänen käyttämänsä ilmaukset olleet luonteeltaan herjaavia ja että sekä siviilioikeudellinen että rikosoikeudellinen menettely on käynnistetty Albertinia kohtaan tunnetun henkilökohtaisen ja poliittisen vihamielisyyden johdosta;

M.  toteaa kuitenkin, että työjärjestyksen 9 artiklan 7 kohdan mukaan valiokunta ei voi missään tapauksessa ilmaista kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko jäsenen väitetyt lausunnot tai toimet syytteeseen asettamisen, vaikka asiasta vastaava valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä seikoista; toteaa, että parlamentin vakiintuneen käytännön mukaan tätä määräystä sovelletaan myös siviilioikeudelliseen menettelyyn;

N.  toteaa, että fumus persecutionis -olettamusta – eli olettamus, että on olemassa riittävän vakava ja tarkka epäilys siitä, että syyte olisi nostettu jäsenen vahingoittamiseksi poliittisesti – sovelletaan vain pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisalaan kuuluviin koskemattomuutta koskeviin menettelyihin eli sellaisia rikoksia koskeviin oikeusmenettelyihin, joiden tekeminen ei liity ilmaistuihin mielipiteisiin tai äänestyskäyttäytymiseen ja jotka kuuluvat yksinomaan pöytäkirjan 8 artiklan soveltamisalaan(6); toteaa, että koska Albertini on Euroopan parlamentin entinen jäsen, hänen tapaukseensa ei enää sovelleta 9 artiklaa;

O.  toteaa, että joka tapauksessa käsiteltävä asia on seurausta jäsenen ilmaisemista mielipiteistä ja että tässä yhteydessä perusteena koskemattomuuden määrittämiselle pöytäkirjan 8 artiklan mukaisesti on todiste suorasta ja ilmeisestä yhteydestä asianomaisten lausuntojen ja parlamentin jäsenen tehtävien hoitamisen välillä;

P.  toteaa, ettei asiassa ole esitetty todisteita tällaisesta yhteydestä; toteaa, että sen vuoksi voimassa on edelleen aikaisempi, parlamentin kahdesti tukema johtopäätös, jonka mukaan Albertini ei esittänyt näitä lausuntoja hoitaessaan Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä;

1.  pitää voimassa 21. toukokuuta 2013 ja 24. helmikuuta 2014 tekemänsä päätökset, joiden mukaan Gabriele Albertinin erioikeuksia ja vapauksia ei puolusteta eikä hänen pyyntönsä uudelleentarkastelusta häntä vastaan vireillepannun siviilioikeudellisen menettelyn yhteydessä johda jatkotoimiin;

2.  päättää samalla perusteella olla puolustamatta Gabriele Albertinin erioikeuksia ja vapauksia häntä vastaan vireillepannun rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Italian tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle sekä Gabriele Albertinille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T 346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0195. (3) Pöytäkirja 24. helmikuuta 2014, kohta 7. (4) Tuomio asiassa Patriciello, siteerattu edellä, 30 kohta. (5) Tuomio asiassa Patriciello, mainittu edellä, 35 kohta. (6) Tuomio asiassa Marra, mainittu edellä, 45 kohta.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. maaliskuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (COM(2015)0005 – C8-0005/2015 – 2015/0005(COD))

P8_TA(2015)0088 A8-0056/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

—  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0005),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 212 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0005/2015),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—  ottaa huomioon neuvoston edustajan 25. maaliskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

—  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8‑0056/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. maaliskuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/… antamiseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/601.)

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2015 verotusta käsittelevästä vuotuisesta kertomuksesta (2014/2144(INI))

P8_TA(2015)0089 A8-0040/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 26, 110–115, 120 ja 241 artiklan,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta finanssitransaktioveron alalla (COM(2013)0071),

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2013 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston direktiiviksi tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta finanssitransaktioveron alalla(1),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) (COM(2011)0121),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2012 vahvistamansa kannan ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)(2),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojen vaihdosta verotuksen alalla (COM(2013)0348),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin 2011/96/EY muuttamisesta (COM(2013)0814),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (2013/0025(COD)),

–  ottaa huomioon rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) helmikuussa 2012 antamat suositukset rahanpesun sekä terrorismin rahoituksen ja leviämisen torjuntaa koskevista kansainvälisistä normeista(3),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta vakioidun arvonlisäveroilmoituksen osalta (COM(2013)0721),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle "arvonlisäveron tulevaisuudesta – Kohti yksinkertaisempaa, vakaampaa ja tehokkaampaa sisämarkkinoiden tarpeisiin suunniteltua alv-järjestelmää" (COM(2011)0851),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon "Kaksinkertainen verotus sisämarkkinoilla" (COM(2011)0712),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon toimintasuunnitelmasta veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (COM(2012)0722),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon konkreettisista tavoista tehostaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa EU:ssa ja sen ulkopuolella (COM(2012)0351),

–  ottaa huomioon komission 6. joulukuuta 2012 antaman suosituksen 2012/772/EU aggressiivisesta verosuunnittelusta(4),

–  ottaa huomioon komission 6. joulukuuta 2012 antaman suosituksen 2012/771/EU toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla(5),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman konkreettisista keinoista veropetosten ja veronkierron torjumiseksi(6),

–  ottaa huomioon laillistetun tilintarkastajan Richard Murphyn 10. helmikuuta 2012 päivätyn selvityksen eurooppalaisen verotulovajeen korjaamisesta,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman yhteistyöstä kehitysmaiden kanssa hyvän hallintotavan edistämiseksi verotusalalla(7),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2014 päivätyn vuoden 2012 tilannekatsauksen tutkimukseen alv-vajeen kvantifioinnista ja analysoinnista EU:n 27 jäsenvaltiossa,

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta(8),

–  ottaa huomioon yritysverotusta koskevista käytännesäännöistä 1. joulukuuta 1997 annetun neuvoston päätöslauselman(9) sekä yritysverotusta tarkastelevan käytännesääntötyöryhmän 20. kesäkuuta 2014 neuvostolle antaman raportin,

–  ottaa huomioon OECD:n vuonna 2013 julkaiseman raportin veropohjan rapautumisesta ja voitonsiirroista (”Addressing Base Erosion and Profit Shifting (BEPS)”), OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman (2013) sekä OECD:n raportin G20-kokouksen kehitystyöryhmälle veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen vaikutuksesta alhaisen tulotason maissa (2014)(10) sekä 16. syyskuuta 2014 määritellyt seitsemän keskeisen toimen suoritteet;

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 15. lokakuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon "Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 ‑strategian arviointi"(11),

–  ottaa huomioon Moskovassa 15. ja 16. helmikuuta 2013 pidetyn valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien G20-kokouksen antaman tiedonannon,

–  ottaa huomioon Brisbanessa 15.–16. marraskuuta 2014 pidetyn valtion- ja hallitusten päämiesten G20-kokouksen antaman tiedonannon,

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2014 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmät(12),

–  ottaa huomioon komission vuotuisen kasvuselvityksen 2014 (COM(2013)0800),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta ja 19.–20. joulukuuta 2013 sekä 20.–21. maaliskuuta 2014 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmät,

–  ottaa huomioon komission asiakirjat "Taxation paper No 43"(13) (finanssitoimintaverotus), "Taxation paper No 44"(14), "Taxation paper No 45(15) (yritysverotus) sekä "Taxation paper No 48" (16) (verouudistukset EU-maissa),

–  ottaa huomioon Ecofin-neuvoston päätöksen konserniverotuksen porsaanreikien tukkimisesta(17),

–  ottaa huomioon Ecofin-neuvoston päätöksen veroviranomaisten välisen tietojenvaihdon laajentamisesta(18),

–  ottaa huomioon vuonna 2014 annetun komission kertomuksen verotuksen trendeistä Euroopan unionissa(19),

–  ottaa huomioon komission maakohtaiset suositukset vuonna 2014(20),

–  ottaa huomioon komission korkean tason asiantuntijatyöryhmän loppuraportin digitaalisen talouden verotuksesta(21),

–  ottaa huomioon verotusta koskevat komission kuulemistilaisuudet aiheesta ”kansalaisten sisämarkkinoiden vahvistaminen”(22),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2014 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat"(23)

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano”(24),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030(25),

–  ottaa huomioon talous- ja rahoitusasioista sekä verotuksesta ja tulliasioista vastaavan komissaariehdokkaan Pierre Moscovicin kuulemisen 2. lokakuuta 2014,

–  ottaa huomioon kilpailusta vastaavan komission jäsen Margrethe Vestagerin 6. marraskuuta 2014 antaman lausunnon valtioiden verotukia koskevista tutkimuksista,

–  ottaa huomioon neuvoston puheenjohtajavaltio Italian työohjelman,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon verotusta koskevan kirjanpitostandardin eli IAS 12 -standardin,

–  ottaa huomioon tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän toteuttaman niin kutsuttujen LuxLeaks-asiakirjojen julkaisemisen,

–  toteaa, että Saksan, Ranskan ja Italian valtiovarainministerit lähettivät komission jäsenelle Pierre Moscovicille kirjeen, jossa pyydetään laatimaan lainsäädäntöä, jolla puututaan veronkiertoon ja aggressiiviseen suunnitteluun veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0040/2015),

A.  toteaa, että EU:ssa menetetään vuosittain arviolta biljoona euroa mahdollisia verotuloja veropetosten ja veronkierron vuoksi(26); toteaa, että tämä menetys on huomattava riski EU:n verotusjärjestelmien tehokkuudelle ja oikeudenmukaisuudelle, koska se lisää kaikkien vilpittömässä mielessä toimivien kansalaisten ja yrityksien verotaakkaa;

B.  toteaa, että verotulojen menettämisen vuoksi investointeja varten on vähemmän julkisia varoja, mikä tarkoittaa puolestaan, että voidaan kannustaa vähemmän yksityisiä investointeja aikana, jolloin komissio on ilmoittanut asettavansa painopisteen työpaikkoihin, kasvuun ja investointiin;

C.  toteaa, että verovilppi(27) muodostuu laittomista järjestelyistä, joissa verovelvollisuutta peitellään tai se jätetään huomiotta; toteaa, että veropetos(28) on tahallista verovilppiä, joka yleensä on myös rikoslain mukaisesti rangaistavaa, kun toisaalta veronkierto(29) on verojärjestelmän laillista mutta sopimatonta hyödyntämistä verovelvoitteiden pienentämiseksi tai välttämiseksi, ja että aggressiivisella verosuunnittelulla(30) tarkoitetaan verojärjestelmän muotoseikkojen tai kahden tai useamman verojärjestelmän yhteensopimattomuuden hyödyntämistä verovelvoitteiden pienentämiseksi;

D.  toteaa, että verotulovaje(31) käsitetään yleensä maksettavaksi kuuluvan kantamatta jääneen veron ja tosiasiassa kannetun veron väliseksi eroksi; toteaa, että verotulovaje johtuu veropetoksista, verovilpistä, veronkierrosta ja aggressiivisesta verosuunnittelusta;

E.  ottaa huomioon, että verolainsäädännön yhteydessä sovelletaan toissijaisuusperiaatetta;

F.  ottaa huomioon, että kansainvälisen veropolitiikan keskeiset painopisteet ovat nykyisin verovilpin ja veronkierron torjuntaa koskevan kattavan strategian kehittäminen ja hallinnollista yhteistyötä koskevien maailmanlaajuisten normien määrittely;

G.  katsoo, että tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän julkaisemat niin sanotut LuxLeaks-asiakirjat edellyttävät perusteellista ja riippumatonta tutkimusta jäsenvaltioiden veropäätöskäytännöistä sekä siitä, miten niissä noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä ja sisämarkkinoiden periaatteita;

H.  toteaa, että riittäviin konkreettisiin toimiin ei ole vieläkään ryhdytty, vaikka on yleisesti selvää, että tasapainoinen ja kasvupainotteinen verojärjestelmä on ratkaisevan tärkeä kestävän kehityksen aikaan saamiseksi;

I.  toteaa, että monet yritykset ja erityisesti monikansalliset yritykset järjestävät verotuksellisen kokonaisasemansa siten, että ne voivat siirtää voittoja alhaisemman verotusjärjestelmän piiriin, tai pyrkivät saamaan suosituimmuusaseman maksamiensa verojen määrän vähentämiseksi taikka neuvottelevat suoraan veroviranomaisten kanssa saadakseen suosituimmuusaseman ja vähentääkseen maksamiensa verojen määrää monien valtioiden viranomaisten ja hallitusten hiljaisella hyväksynnällä;

J.  toteaa, että kaikkialla unionissa kansalaiset odottavat poliittisilta johtajiltaan ryhtymistä toimiin tällaisten käytäntöjen lopettamiseksi ja lainsäädännön aukkojen tukkimiseksi, ja katsoo, että näistä sekä muista epäilyttävistä käytännöistä kuten veronkierrosta ja aggressiivisesta verosuunnittelusta on tehtävä laittomia ja että asianmukaisia seuraamuksia on pantava täytäntöön;

K.  toteaa, että etenkin pk-yritysten ja mikroyritysten hallinnon rasitteiden vähentämisellä sekä rajat ylittävän toiminnan veroesteiden poistamisella voidaan mahdollisesti tehostaa kasvua;

L.  toteaa, että veropolitiikka, jolla edistetään osallisuutta, avoimuutta ja tasapuolisuutta ja jolla kannustetaan hyvää hallintotapaa, on tehokas väline kestävän kasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä taloudellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi;

M.  ottaa huomioon komission REFIT-ohjelman (sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva Euroopan komission ohjelma), jonka tavoitteena on yksinkertaistaa unionin lainsäädäntöä ja vähentää sääntelytaakkaa supistamalla edelleen sääntelyyn liittyviä kustannuksia, jolloin pk-yrityksille luodaan selkeä, yksinkertainen ja vakaa oikeudellinen kehys; katsoo, että on edistettävä muitakin tällaisia aloitteita;

N.  toteaa, että yleisesti on tarpeen yksinkertaistaa verojärjestelmiä, jotta voidaan vähentää julkishallinnolle, kansalaisille ja yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja estää verovilppi, veronkierto tai yksinkertaisesti virheiden syntyminen sekä kaksinkertainen verottaminen (tai verottamatta jääminen) tai kaksinkertainen verovapautus;

O.  toteaa, että eurooppalainen ohjausjakso on mekanismi, jolla koordinoidaan talous- ja finanssipolitiikkaa jäsenvaltioissa;

Yleisiä huomioita

1.  pitää myönteisenä automaattista tietojenvaihtoa koskevaa sopimusta ja sen nopean täytäntöönpanon mahdollisuuksia; kehottaa tältä osin poistamaan pankkisalaisuuden lopullisesti unionin sisällä kesäkuusta 2015 alkaen;

2.  kehottaa tekemään verosopimuksia myös kolmansien maiden kanssa ennen 30. kesäkuuta 2015 sekä kehottaa komissiota aloittamaan neuvottelut muiden kolmansien maiden, muun muassa mutta ei yksinomaan Singaporen kanssa;

3.  kehottaa toteuttamaan kokeiluhankkeita verotietojen vaihtamiseksi automaattisesti kehitysmaiden kanssa yksipuolisen siirtymäkauden aikana, kun uusi maailmanlaajuinen standardi pannaan täytäntöön;

4.  painottaa, että EU:ssa on toteutettava koordinoituja toimia, myös yritysverotukseen sovellettavien käytännesääntöjen yhteydessä, pyrittäessä noudattamaan avoimuutta koskevia normeja suhteessa kolmansiin maihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään nämä normit tuleviin kauppasopimuksiin;

5.  painottaa yleistä periaatetta, jonka mukaan veroja on maksettava siellä missä julkisia palveluja käytetään; suhtautuu erittäin tuomitsevasti aggressiiviseen veropolitiikkaan, jonka vuoksi veronmaksajien on siirrettävä verotuksen perustana olevat tulot ja omaisuus pois valtioista, joissa he käyttävät julkisia palveluja tai hyödyntävät julkisia palveluja käyttävää työvoimaa;

6.  korostaa, että veropetosten, verovilpin, veronkierron, aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien torjunta sekä sisämarkkinoiden sujuvaa toimintaa koskevan kehyksen parantaminen tehokkaalla veropoliittisella lainsäädännöllä voidaan saavuttaa paremmin yhteisellä lähestymistavalla; korostaa, että tällaista yhteistä lähestymistapaa olisi parhaassa tapauksessa edistettävä unionin lisäksi myös globaalilla tasolla;

7.  muistuttaa, että on tärkeää pitää yllä tervettä ja avointa verokilpailua jäsenvaltioiden välillä kasvun ja työllisyyden hyväksi ja samalla säilyttää pankkisektori edelleen maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä, jotta voidaan välttää veropakoa EU:n ulkopuolelle;

8.  tuomitsee verovapautuksia koskevat salaiset sopimukset, joita tehdään tiettyjen jäsenvaltioiden ja tiettyjen monikansallisten yritysten välillä ja joiden tarkoituksena on houkutella yrityksiä, mikä aiheuttaa haittaa muiden jäsenvaltioiden verotusjärjestelmille, vapaan kilpailun toimivuudelle, resurssien tehokkaalle kohdentamiselle ja sisämarkkinoille;

9.  painottaa rajat ylittävien investointien ja erityisesti yksityisten investointien keskeistä merkitystä EU:n talouden kannalta; korostaa, että yrityksiä ja investointia suosivat veroaloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä kasvua edistävän kestävän verojärjestelmän luomiseksi; korostaa, että on kehitettävä uusia tehokkaita ja vaikuttavia yhteistyömuotoja julkisen ja yksityisen sektorin välillä muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin, tieto- ja viestintätekniikan, liikenteen ja uusiutuvien energialähteiden alalla;

10.  korostaa, että alhainen veroaste on oleellisen tärkeä perheiden ja kotitalouksien sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta mutta myös kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen kannalta; tähdentää, että julkisten menojen on oltava valvottuja ja tehokkaita, ja julkisen talouden on oltava vakaa;

11.  korostaa, että pk-yrityksillä on keskeinen merkitys kasvun ja työllisyyden edistämisessä unionissa; painottaa, että unionin veropolitiikka olisi näin ollen suunniteltava siten, että pk-yrityksille asetetaan mahdollisimman vähän esteitä, ja että lisätoimia tarvitaan pk-yritysten veroesteiden ja hallinnollisten rasitteiden poistamiseksi;

12.  korostaa, että veropolitiikkojen paremmalla yhdenmukaistamisella voitaisiin varmistaa, että jäsenvaltioiden veropolitiikat tukevat unionin laajempia tavoitteita, jotka on vahvistettu älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa Eurooppa 2020 ‑strategiassa; painottaa, että tehokas verotus varmistaa jäsenvaltioille perustason tulot aikana, jona julkinen velka on suuri ja investoinneille on ilmeisen pakottava tarve Euroopan unionissa;

13.  suosittelee, että kun komissio ja yksittäiset jäsenvaltiot muotoilevat tai muuttavat veropolitiikkaa, muun muassa eurooppalaisen ohjausjakson kehyksessä, ne käyvät vakavaa keskustelua yritysten sekä yhteiskunnallisten ja kansalaisia edustavien sidosryhmien kanssa, jotta varmistetaan, että veropolitiikkaa koskevassa sääntelyssä ilmennetään taloudellisia tosiasioita ja edistetään verosäännösten vapaaehtoista noudattamista;

Sisämarkkinoiden hyötyjen lisääminen veropolitiikan avulla

14.  kehottaa komissiota laatimaan konkreettisia ehdotuksia siitä, miten sisämarkkinoiden rajojen yli tapahtuvaa yksityishenkilöiden ja yritysten toimintaa haittaavia esteitä voidaan poistaa ja miten voidaan kehittää edelleen yksinkertaistamisen välineitä, joilla myös lisätään EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa voimassa olevien verotussääntöjen ja ‑asetusten avoimuutta; korostaa, että näin vähennettäisiin yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, kansalaisilla ja julkishallinnolle koituvia kustannuksia, mikä puolestaan auttaisi ehkäisemään verovilppiä, veronkiertoa tai yksinkertaisesti virheiden syntymistä;

15.  toteaa, että EU:n alv-järjestelmä tuottaa merkittävän osan EU:n julkisista tuloista – 21 prosenttia vuonna 2009(32); korostaa, että nykyinen alv:n kantomenetelmä on pysynyt muuttumattomana sen käyttöönotosta alkaen, mistä on seurannut runsain määrin sekä tarpeettomia sääntöjen noudattamisen aiheuttamia kustannuksia että veronkiertoa; painottaa, että koska menetelmä on vanhentunut, sen käytön jatkamisesta aiheutuu huomattavia ja tarpeettomia menetyksiä;

16.  on erittäin huolestunut siitä, että vuonna 2012 menetettiin 177 miljardia euroa alv-tuloja(33) sääntöjen noudattamatta jättämisen tai keräämättä jääneiden verojen vuoksi;

17.  pitää myönteisenä rahanpesun vastaisesta direktiivistä ja varainsiirtoja koskevasta asetuksesta tehtyä kolmikantasopimusta; katsoo kuitenkin, että parannuksiin on vielä varaa, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään erityisesti rahanpesudirektiivin mahdollistamaa joustavuutta siihen, että käytetään rajoittamattomia julkisia reksitereitä, joista on pääsy tietoihin yhtiöiden, huolto-omaisuuksien (trusts), säätiöiden ja muiden oikeushenkilöiden todellisista omistajista ja edunsaajista;

18.  kehottaa komissiota antamaan konkreettisia ehdotuksia alv-vajeen kuromiseksi, jotta torjutaan veropetoksia ja verovilppiä, ottaen huomioon neuvoston viimeaikaiset ehdotukset;

19.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen – digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen liittyvänä keskeisenä tekijänä – jonka tarkoituksena on, että jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua alv-kantaa sähköisessä muodossa oleviin kirjoihin ja mahdollisesti myös muihin mediatuotteisiin; toteaa, että nykyinen tilanne, jossa alennettua verokantaa voi soveltaa ainoastaan fyysisellä alustalla oleviin kirjoihin, on vastoin periaatetta, jonka mukaan samankaltaisiin tavaroihin ja palveluihin sovelletaan samaa alv-kantaa;

20.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen alv-ilmoituksia koskevista velvollisuuksista annetun sääntelyn yksinkertaistamiseksi, jotta vähennetään EU:n yritysten hallinnollista taakkaa ja helpotetaan rajat ylittävää kauppaa;

21.  kehottaa komissiota laatimaan selkeän sääntelykehyksen, jotta varmistetaan sähköisten tuotteiden ja niiden fyysisten vaihtoehtojen yhdenvertaisuus;

22.  pitää valitettavana, että finanssitransaktioveroa koskevaan tehostettuun yhteistyöhön osallistuvat yksitoista jäsenvaltiota eivät ole tähän saakka noudattaneet antamaansa sitoumusta; muistuttaa, että rahoitusalan olisi osallistuttava oikeudenmukaisesti julkisen talouden rahoittamiseen, ja panee merkille yhdentoista jäsenvaltion 27. tammikuuta 2015 antaman yhteisen lausuman ja niiden sitoumuksen panna 1. tammikuuta 2016 mennessä täytäntöön finanssitransaktiovero siten, että sillä on laaja soveltamisala ja alhainen verokanta; korostaa, että pikaiset toimet ovat tarpeen, ja painottaa kunnianhimoisen finanssitransaktioveron tärkeyttä; kehottaa muita jäsenvaltioita harkitsemaan finanssitransaktioveroon liittymistä;

23.  kehottaa tekemään finanssitransaktioverosta saatavista tuloista osan unionin talousarvion omia varoja;

24.  kehottaa jäsenvaltioita nopeasti sopimaan yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB), joka olisi ensimmäisessä vaiheessa pakollinen Eurooppa-yhtiöille ja Eurooppa-osuuskunnille ja toisessa vaiheessa kaikille muille yrityksille. mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä lukuun ottamatta. sellaisena kuin siitä on säädetty edellä mainitussa 19. huhtikuuta 2012 annetussa parlamentin kannassa ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB);

25.  pyytää lisäksi komissiota tutkimaan huolellisesti vaihtoehtoja vähimmäisyhtiöverokannan käyttöönottamiseksi haitallisen verokilpailun torjumiseksi;

26.  huomauttaa, että vierekkäin sijaitsevien valtioiden verolainsäädäntöjen erot voivat aiheuttaa ongelmia raja-alueen yrittäjille; pyytää komissiota siksi tutkimaan suunnitellun lainsäädännön vaikutuksia raja-alueilla;

Veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun sekä veroparatiisien torjunta

27.  odottaa, että komissio toteuttaa jatkotoimia sen kahteen suositukseen ”toimista, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla” sekä ”aggressiivisesta verosuunnittelusta”, sekä jäsenvaltioiden jatkotoimia veropetosten ja verovilpin sekä aggressiivisen verosuunnittelun torjumista koskevaan komission ajan tasalle saatettuun toimintasuunnitelmaan;

28.  painottaa, että EU:n jäsenvaltioiden ja soveltuvilta osin komission olisi otettava johtoasema väitetyistä veropetoksista tai aggressiivisesta veronkierrosta käytävissä keskusteluissa OECD:ssä, verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevällä maailmanlaajuisella foorumilla ja muilla asiaankuuluvilla maailmanlaajuisilla foorumeilla;

29.  kehottaa komissiota kehittämään lisää aloitteita, joilla edistetään veroasioiden hyvää hallintotapaa kolmansissa maissa, torjutaan aggressiivista verosuunnittelua ja puututaan kaksoisverotuksen (tai kaksinkertaisen verottamatta jäämisen) aukkoihin; toteaa, että kaksinkertaista verotusta (verottamatta jäämistä) koskevien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten sopimusten on perustuttava yhteisiin normeihin; vaatii, ettei kaksinkertaista verotusta (verottamatta jäämistä) koskevia sopimuksia saisi tehdä veroparatiisien tai yhteistyöhaluttomien oikeudenkäyttöalueiden kanssa, ja pyytää komissiota näin ollen lisäämään jokaiseen asiaankuuluvaan lainsäädäntöehdotukseen lausekkeen, jolla varmistetaan, että sääntelyn tavoitteita ei kierretä verojärjestelyjen välityksellä;

30.  pyytää komissiota toimittamaan neuvostolle ja parlamentille vuosikertomuksen veroalan hyvän hallintotavan foorumin toimista ja saavutuksista;

31.  panee tyytyväisenä merkille emo-tytäryhtiödirektiiviin sisältyvän veronkierron vastaista säännöstöä koskevan sopimuksen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan tämän säännöstön nopeasti täytäntöön ja ulottamaan sen myös korko- ja rojaltidirektiiviin;

32.  kehottaa komissiota asettamaan verovilppien torjunnan ensisijaiseksi painopistealaksi sekä esittämään laaja-alaisia ja tehokkaita ehdotuksia veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla;

33.  kehottaa komissiota esittämään osana näitä ehdotuksia sitoumuksen ja konkreettisia tavoitteita verotulovajeen puolittamiseksi vuoteen 2020 mennessä(34), mikä voisi olla osa Eurooppa 2020 ‑strategian seurantaa;

34.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan tukensa sille, että perustetaan Yhdistyneiden kansakuntien kehyksessä toimiva hallitustenvälinen verotusta tarkasteleva elin, jonka tavoitteena on varmistaa, että kehitysmaat voivat osallistua yhdenvertaisesti maailmanlaajuisten veropolitiikkojen laatimiseen ja uudistamiseen;

35.  pyytää komissiota tekemään täysimittaista yhteistyötä OECD:n, G20:n ja kehitysmaiden kanssa veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoihin (BEPS) puuttumiseksi sekä ilmoittamaan saavutetusta edistymisestä säännöllisesti parlamentille ja neuvostolle; pitää myönteisenä vuonna 2015 tulossa olevaa, verovilppiä ja veronkiertoa koskevaa tarkistettua komission toimintasuunnitelmaa ja kehottaa komissiota esittämään EU:n direktiiviä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjunnasta kesäkuun 2015 loppuun mennessä;

36.  katsoo, että komission olisi päivitettävä veropetoksia, verovilppiä ja aggressiivista verosuunnittelua koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka perustuu G20-maiden johtajien sitoumuksiin ja jolla pyritään varmistamaan kansainvälisen verojärjestelmän tasapuolisuus sekä turvamaan valtioiden tuloperusta; katsoo, että Fiscalis-ohjelman ja Tulli-ohjelman yhteydessä olisi myös keskityttävä tarkastelemaan aggressiivista verosuunnittelua;

37.  pitää myönteisenä pankkeja koskevan maakohtaisen raportoinnin nopeaa täytäntöönpanoa sellaisena kuin se on määritelty vakavaraisuusdirektiivin neljännessä muutoksessa (CRD4); kehottaa komissiota ottamaan seuraavaksi käyttöön pakollisen maakohtaisen raportoinnin rajojen yli toimivissa yrityksissä, lukuun ottamatta pk-yrityksiä, kaikilla aloilla ja kaikissa maissa, joissa niillä on toimintaa, mukaan lukien yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet ja veroparatiisit, toteuttamalla välittömästi tilinpäätösdirektiivin tarkistamisen ja samalla varmistamalla, että hallinnolliset rasitteet minimoidaan;

38.  vaatii nopeita ja sitovia toimia, joilla torjutaan teollis- ja tekijänoikeuksiin tai "patenttibokseihin" perustuville tuloille tarjottujen verokannustimien haittavaikutuksia;

39.  pyytää, että tietojenvaihtoa laajennettaisiin koskemaan rajat ylittäviä veropäätöksiä, jotta varmistettaisiin, että kaikki EU:n alueella toimivat yritykset täyttävät velvoitteensa kaikissa jäsenvaltioissa ja tehostavat avoimuutta; korostaa, että tietojenvaihdon ei pitäisi vääristää kilpailua;

40.  katsoo, että veropäätökset voivat olla tärkeä väline oikeusvarmuuden luomiseksi yrityksille; pitää kuitenkin valitettavana läpinäkymätöntä tapaa, jolla jäsenvaltioissa sovelletaan näitä päätöksiä, minkä seurauksena luodaan mahdollisuuksia veronkierrolle ja haitalliselle verokilpailulle;

41.  katsoo lisäksi, että kansallisten lainsäätäjien on saatava luottamuksellisesti tietoa tehtyjen veropäätösten sisällöistä, jotta he voivat laatia tarkoituksenmukaista kansallista lainsäädäntöä veronkierron estämiseksi;

42.  panee tyytyväisenä merkille ilmoitetun komission ehdotuksen pakollisesta tietojenvaihdosta rajatylittävissä tilanteissa annettavista päätöksistä; katsoo, että ehdotuksessa on ensisijaisesti velvoitettava jäsenvaltiot ilmoittamaan päätöksistä toisilleen; katsoo, että jäsenvaltioiden on oltava lisäksi velvoitettuja ilmoittamaan näistä päätöksistä, niiden pohjalla olevista perusperiaatteista ja niiden tarkoista valtiontaloudellisista vaikutuksista veron perusteeseen komissiolle, jotta se voi toteuttaa paremmin tehtäväänsä sisämarkkinoiden terveen kilpailun valvojana;

43.  korostaa, että etusijalla olisi edelleen pidettävä veronmaksajien oikeusvarmuutta, joka voidaan saavuttaa kansallisten veroviranomaisten ja kansallisen veropolitiikan menettelyjen ennakoitavuuden avulla; huomauttaa, että veropäätökset ja -järjestelyt eivät itsessään ole vahingollisia, mutta kansallisten veroviranomaisten olisi viestittävä selvästi ja yksiselitteisesti siitä, mitkä järjestelyt ovat hyväksyttäviä ja mitkä eivät;

44.  tuomitsee voimakkaasti sellaiset jäsenvaltiot, jotka ovat sallineet veroviranomaisten – tai jopa kannustaneet niitä – antamaan veropäätöksiä, jotka ovat johtaneet verotuksen ja taloudellisen toiminnan erottamiseen toisistaan, mikä on vaikuttanut merkittävästi julkisen talouden rapautumiseen;

45.  kehottaa komissiota tehostamaan EU:n valtiontukisääntöjen käyttöä aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi; katsoo, että komission olisi tutkittava kaikkia veropäätöstapauksia tarkistaakseen, että ne eivät ole EU:n valtiontukisääntöjen vastaisia ja tarjoa joillekin yhtiöille valikoivia veroetuuksia;

46.  on huolestunut siitä, että joissakin jäsenvaltioissa kansalliset uudistukset ovat johtaneet siihen, että kansallisten verohallintojen ja verotarkastuksia hoitavien elinten henkilöstön ja resurssien määrä on riittämätön; pitää valitettavana, että pienimuotoiseen veronkiertoon kiinnitetään usein enemmän huomiota kuin monikansallisissa suuryrityksissä tapahtuvaan veronkiertoon; kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan riittävät resurssit ja korostaa, että verotulot kasvaisivat enemmän kuin henkilöstömäärien ja kohdennettujen resurssien kasvattamisesta tarkoituksenmukaiselle tasolle koituisi lisäkustannuksia; toteaa, että sähköisen hallinnon veropalveluilla voidaan tehostaa henkilöstö- ja rahoitusresurssien käyttöä;

47.  korostaa, että tehokkaat, vaikuttavat ja legitiimit kansalliset veropolitiikat edellyttävät kansallisten veroviranomaisten moitteetonta toimintaa (mikä tarkoittaa, että täytäntöönpanon olisi oltava asianmukaista); korostaa, että kansallisten veroviranomaisten olisi vaihdettava tietoja parhaista käytännöistä oppiakseen toisiltaan;

48.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan hallinnollista yhteistyötään välittömien ja välillisten verojen sekä valmisteverojen alalla samoin kuin saatavien perimiseen liittyvän keskinäisen avunannon alalla; toteaa, että on tärkeää, että jäsenvaltiot vaihtavat parhaita käytäntöjä keskenään, ja kehottaa niitä hyödyntämään ohjelmien Fiscalis 2014–2020 ja Tulli 2014–2020 koko potentiaalia;

49.  kehottaa komissiota ehdottamaan EU:n yhteistä kantaa ja laatimaan lisää yksityiskohtaisia kriteerejä veroparatiisien määrittelemiseksi sekä koordinoituja rangaistuksia yhteistyöhaluttomille oikeudenkäyttöalueille ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ne; kehottaa laatimaan mustan listan näistä veroparatiiseista ja maista, jotka vääristävät kilpailua edullisilla veroehdoilla, mukaan lukien unionin alueella olevat maat, 30. kesäkuuta 2015 mennessä;

50.  kehottaa komissiota tarjoamaan yhteistyötä ja apua kehittyville kolmansille maille, jotka eivät ole veroparatiiseja, niiden auttamiseksi puuttumaan tehokkaasti veropetoksiin ja veronkiertoon;

51.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan toimivaltaisille viranomaisilleen välineet tiukkojen ja perusteellisten tutkimusten suorittamiseen sekä esittämään seuraamuksia kuten rahoituslaitosten, tilintarkastajien, lakiasiaintoimistojen tai muiden rahoitusneuvojien pankkitoimintalupien tai neuvonantoa koskevien toimintalupien keskeyttäminen tai peruuttaminen, jos on näytetty toteen, että ne ovat osallistuneen veropetoksiin;

52.  vaatii ottamaan veronormeja rikkoville tai niitä kiertäville yrityksille käyttöön kovia pakotteita, kuten EU:n rahoituksen tai valtiontukien tai julkisiin hankintoihin osallistumisen epääminen väärinkäytöksiin syyllistyneiltä yrityksiltä ja yrityksiltä, jotka sijaitsevat veroparatiiseissa tai maissa, joissa vääristetään kilpailua noudattamalla edullisia veroehtoja; kehottaa jäsenvaltioita perimään takaisin kaikenlaisen julkisen tuen, jota yrityksille on myönnetty, kun ne ovat osallistuneet EU:n veronormien rikkomiseen;

53.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita julkaisemaan erityistä tarkoitusta varten perustettuja yksikköjä ja vastaavia oikeudellisia rakenteita koskevan vaikutustenarvioinnin samoin kuin tietoja, jotka osoittavat, millaisia investointeja näiden yksikköjen kautta kulkee jäsenvaltioissa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaikkia tällaisia yksikköjä koskevia riittävän vaikuttavia sisällöllisiä vaatimuksia sen varmistamiseksi, ettei niitä voida käyttää väärin verotukseen liittyvissä tarkoituksissa;

54.  kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti valtiontukisäännösten tarjoamia mahdollisuuksia aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi ja tunnustamaan, että nämä käytännöt ovat olennaisilta osin kilpailun vastaisia ja haittaavat unionin pk-yrityksien kykyä kilpailla tasapuolisin toimintaedellytyksin;

55.  korostaa, että jäsenvaltioilla, jotka ovat saaneet tai jotka hakevat taloudellista tukea, on velvollisuus toteuttaa toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ja parannetaan niiden valmiuksia kantaa veroja sekä torjutaan veropetoksia ja verovilppiä; vaatii, että komissio ulottaa tämän velvollisuuden koskemaan myös toimenpiteitä, jotka koskevat rahanpesun, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjuntaa;

56.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään verohallintojen ja kansalaisyhteiskunnan välistä yhteistyötä varten tarvittavan kehyksen, jolla edistetään yhteiskuntavastuuta ja avoimuutta; katsoo, että tällainen yhteistyö voi yhdessä veronmaksajien rehellisyyden kanssa tuottaa konkreettisia tuloksia määritettäessä erityisesti uusia veropetos- ja verovilppityyppejä;

57.  kehottaa komissiota kehittämään asianmukaisia EU:n normeja tai ehdotuksia yhteistyössä OECD:n kanssa, jotta vastataan digitaalitalouden verotusta koskeviin haasteisiin;

Toteuttamiskelpoisen verokoordinoinnin edistäminen pitkäkestoista ja kasvuperustaista talouspolitiikkaa varten

58.  palauttaa mieliin parlamentin vetoomuksen(35) talouden ohjausjärjestelmän lujittamisesta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käyttöä liittämällä EU:n verotulovajetta koskevan strategian osaksi vuotuisia vakaus- ja kasvuohjelmia ja kansallisia uudistusohjelmia; pyytää komissiota kehottamaan, että jäsenvaltiot luettelevat ja kuvaavat kansallisissa uudistusohjelmissaan kaikki yhtiöille myönnetyt verovapautukset;

59.  kehottaa komissiota kehittämään eurooppalaiset verovelvollisen käytännesäännöt, joissa esitetään parhaat käytännöt verohallintojen ja verovelvollisten keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen parantamiseksi, jotta voidaan varmistaa verovelvollisten oikeuksia ja velvoitteita koskevan avoimuuden lisääminen sekä edistää palvelukeskeistä lähestymistapaa;

60.  korostaa, että maakohtaisia suosituksia on välttämätöntä noudattaa ja että jäsenvaltioiden on pantava ne täytäntöön julkisessa taloudessa;

61.  kehottaa tarkistamaan käytännesääntötyöryhmän toimeksiantoa, jotta tehostetaan sen toimintaa ja tuotetaan kunnianhimoisia tuloksia esimerkiksi velvoittamalla julkistamaan yhtiöille myönnettävät verohelpotukset ja -tuet; pyytää käytännesääntötyöryhmää lisäksi laatimaan ja julkaisemaan nopeasti yleiskatsauksen siitä, missä määrin valtiot noudattavat suosituksia, jotka työryhmä on esittänyt puolivuosittaisessa edistymiskertomuksessaan valtiovarainministereille;

62.  katsoo, että makrotaloudellisten tavoitteiden kvantitatiivista mittausta olisi täydennettävä kvalitatiivisilla indikaattoreilla pitkän aikavälin päämäärien saavuttamiseksi; kehottaa komissiota maakohtaisia suosituksia laatiessaan toteuttamaan perinpohjaisen tutkimuksen jäsenvaltioiden eroista ja kohdistamaan huomionsa jäsenvaltioiden välisiin vertailuihin parhaiden verokäytäntöjen määrittämiseksi veropolitiikan suunnittelun alalla;

63.  kehottaa uudelleen komissiota varmistamaan, että maakohtaisten suositusten suunnittelua, varhaisvaiheen esittelyä ja jatkotoimia varten varataan riittävästi aikaa ja resursseja, ja mahdollistamaan Euroopan parlamentin demokraattisen valvonnan;

64.  pitää valitettavana, että Euro Plus -sopimuksen sitoumusten puitteissa ei ole tapahtunut tähän mennessä merkittävää edistymistä verotuksen ja verouudistusten alalla; kehottaa komissiota sisällyttämään käytännönläheisen verokoordinoinnin täysimääräisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvään kiertoon osana voimakkaampaa talouspolitiikan koordinointia;

65.  kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita yksinkertaistamaan verojärjestelmiä, nykyaikaistamaan verohallintoja sekä parantamaan veronkeruuseen liittyvää suorituskykyä muun muassa ottamalla käyttöön sellaisia tehokkaita tulonkeruumekanismeja, jotka perustuvat nykyaikaiseen tekniikkaan, ja tukemalla uusia strategioita vapaaehtoisen noudattamisen, riskinarvioinnin ja seurannan alalla;

66.  kehottaa jäsenvaltioita siirtämään verotaakkaa työstä muihin kestävän verotuksen muotoihin, joilla taataan kaikkien talous- ja rahoitusalojen tasapuolinen panos, jotta voidaan edistää kasvua ja laadukkaiden työpaikkojen luomista;

67.  kehottaa jäsenvaltioita kiinteistöverojen käyttöönoton yhteydessä ottamaan huomioon kaikki asianmukaiset sivuvaikutukset;

68.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan uusia ja innovatiivisia verotyyppejä, jotka edistävät kasvua ja työllisyyttä;

69.  muistuttaa, että on tarpeen tarkistaa perusteellisesti unionin omien varojen järjestelmää; katsoo, että omien varojen lisääminen ilman talousarviovaikutuksia johtaa komission toimintakyvyn ja itsenäisyyden lisääntymiseen ja avoimempaan unionin talousarvioon; odottaa myös innolla omia varoja käsittelevän korkean tason ryhmän työn tuloksia;

o
o   o

70.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0312. (2) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 134. (3) http://www.fatf-gafi.org/media/fatf/documents/recommendations/pdfs/FATF_Recommendations.pdf (4) EUVL L 338, 12.12.2012, s. 41. (5) EUVL L 338, 12.12.2012, s. 37. (6) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 53. (7) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 37. (8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0205. (9) EYVL C 2, 6.1.1998, s. 2. (10) http://www.oecd.org/tax/tax-global/part-1-of-report-to-g20-dwg-on-the-impact-of-beps-in-low-income-countries.pdf (11) EUVL C 12, 15.1.2015, s. 105. (12) http://register.consilium.europa.eu/doc/srv?l=EN&f=ST%2011644%202014%20INIT (13) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/gen_info/economic_analysis/tax_papers/taxation_paper_43.pdf (14) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/gen_info/economic_analysis/tax_papers/taxation_paper_44.pdf (15) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/gen_info/economic_analysis/tax_papers/taxation_paper_45.pdf (16) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/gen_info/economic_analysis/tax_papers/taxation_paper_48.pdf (17) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/en/lsa/143709.pdf (18) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/en/lsa/145105.pdf (19) http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_PUBLIC/2-16062014-BP/EN/2-16062014-BP-EN.PDF. (20) http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-623_fi.htm (21) http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-604_fi.htm (22) http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-416_fi.htm (23) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0129. (24) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0038. (25) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0094. (26) http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/tax_fraud_evasion/a_huge_problem/index_en.htm (27) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/common/publications/com_reports/taxation/com%282012%29351_en.pdf (28) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/common/publications/com_reports/taxation/com%282012%29351_en.pdf (29) http://ec.europa.eu/taxation_customs/taxation/tax_fraud_evasion/missing-part_fi.htm (30) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/tax_fraud_evasion/c_2012_8806_fi.pdf (31) http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P7-TA-2013-0593+0+DOC+XML+V0//FI (32) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle arvonlisäveron tulevaisuudesta – Kohti yksinkertaisempaa, vakaampaa ja tehokkaampaa sisämarkkinoiden tarpeisiin suunniteltua alv-järjestelmää (COM(2011)0851). (33) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/common/publications/studies/vat_gap2012.pdf (34) Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2013 mitattavissa olevia ja velvoittavia sitoumuksia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi EU:ssa koskevasta vaatimuksesta (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0593). (35) Päätöslauselma talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0038) ja päätöslauselma veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunnasta (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0205).