Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06040/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0077/2015),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Dohan kehitysohjelman tilasta ja Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännen ministerikokouksen valmisteluista(1),

–  ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman alueellisesta yhdentymisestä ja tullitoiminnan nykyaikaistamisesta AKT-valtioiden kestävää kehitystä varten yhteistyössä EU:n kanssa(2),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä koskeva maailmanlaajuinen kumppanuus vuoden 2015 jälkeen”(3),

–  ottaa huomioon Indonesiassa joulukuussa 2013 pidetyn yhdeksännen WTO:n ministerikokouksen tulokset ja siellä tehdyn sopimuksen kaupan helpottamisesta(4),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 annetun Maailman kauppajärjestön yleisneuvoston lausunnon(5),

–  ottaa huomioon kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta helmikuussa 2014 annetun OECD:n raportin ”The WTO Trade Facilitation Agreement – Potential Impact on Trade Costs”,

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman(6) esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0238/2015),

A.  toteaa, että kaupan helpottaminen on ensisijaisesti kansallisten viranomaisten tehtävä, mutta monilla aloilla monenkeskinen yhteistyö voi epäilemättä lisätä hyötyjä ja alentaa kustannuksia;

B.  toteaa, että WTO:n jäsenistä kahden kolmasosan on ratifioitava kaupan helpottamista koskeva sopimus, ennen kuin se voi tulla voimaan; kehottaa tämän vuoksi kaikkia WTO:n jäseniä tekemään parhaansa varmistaakseen sopimuksen voimaantulon mahdollisimman nopeasti ja ennen Nairobissa joulukuussa 2015 järjestettävää kymmenettä ministerikokousta;

C.  toteaa, että jotkut suurista kehittyvistä talouksista, kuten Kiina, Brasilia ja Intia, eivät pyydä teknistä tukea; pitää tätä tervetulleena, koska se on osoitus siitä, että käytettävissä oleva tuki menee sitä todella tarvitseville;

D.  ottaa huomioon, että EU työskentelee aktiivisesti varmistaakseen eri toimintapolitiikkojensa (kauppa, yhteistyö, humanitaarinen apu jne.) johdonmukaisuuden; katsoo, että toimintapolitiikkojen olisi oltava monialaisia ja niitä olisi arvioitava vaikutustenarviointien perusteella;

E.  toteaa, että EU on sitoutunut edistämään vapaata, oikeudenmukaista ja avointa kauppaa, joka on tasapainoista ja hyödyttää kaikkia; toteaa, että WTO muodostaa luonnolliset puitteet näiden periaatteiden jatkamiselle ja vahvistamiselle;

F.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat yksi suurimmista avunantajista maailmassa; toteaa, että rahoitusapu kaupan helpottamista koskevan sopimuksen täytäntöönpanolle on toimenpide, joka kuuluu kauppaa tukevan avun aloitteeseen ja jolla ei pitäisi olla vaikutusta monivuotisen rahoituskehyksen osuuteen virallisesta kehitysavusta;

1.  suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta; katsoo, että kaupan helpottamista koskeva sopimus on tärkeä virstanpylväs, koska se on ensimmäinen monenkeskinen sopimus, joka on tehty sen jälkeen, kun WTO perustettiin vuonna 1995, ja se luo mallin tullin nykyaikaistamiselle WTO:n 161 jäsenen keskuudessa;

2.  korostaa, että EU kannattaa edelleen, että kaikki WTO:n jäsenet panevat täysimääräisesti ja tarkasti täytäntöön Balin paketin päätökset, mikä mahdollistaisi sen, että huomio voidaan suunnata Dohan kehitysohjelman mukaisten neuvottelujen onnistuneeseen päätökseen saattamiseen;

3.  panee merkille hyödyt, joita tämän sopimuksen täytäntöönpano tuo kehitysmaille, kun se auttaa luomaan suotuisamman liiketoimintaympäristön erityisesti pk-yrityksille; korostaa erityisesti, että sopimuksen pitäisi vähentää markkinoille pääsyn edellytyksiin liittyvää epävarmuutta ja kaupan kustannuksia 12,5–17,5 prosenttia (esimerkiksi OECD:n tekemien arvioiden mukaan), jos se pannaan täysin täytäntöön, jolloin kuluttajien saatavilla on suurempi ja edullisempi tuotevalikoima ja yritykset saavat mahdollisuuden päästä uusille markkinoille ja parantaa kilpailukykyään lisäämällä tehokkuutta ja vähentämällä tarpeetonta byrokratiaa ja siihen liittyviä kustannuksia;

4.  korostaa, että varsinkin kehitysmaissa sopimuksen täytäntöönpano johtaa kaupankäyntiin liittyvien menettelyjen yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen; korostaa, että sopimus voi auttaa kehittämään uusia mahdollisuuksia innovatiivisten teknologioiden ja sähköisten järjestelmien, kuten sähköisten maksujärjestelmien, kansallisten kauppaportaalien sekä yhden luukun järjestelmien, käytön yleistymiseen;

5.  kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä pyrkimään viipymättä löytämään ratkaisun Balin paketin täytäntöönpanoon kaikilta osin, mukaan luettuna kauppaa vääristävien tukien vähentäminen, jotta Dohan kehitysohjelma voidaan saattaa päätökseen ennen kymmenennen ministerikokouksen järjestämistä;

6.  korostaa tämän sopimuksen merkitystä kehityksen kannalta ottaen huomioon, että sovellettavan erityis- ja erilliskohtelun nojalla kehitysmaat ja vähiten kehittyneet maat voivat päättää, milloin eri määräykset pannaan täytäntöön ja mitkä niistä edellyttävät teknistä tukea;

7.  korostaa, että sopimuksen täytäntöönpanoaste ja täytäntöönpanon ajoitus määrittävät sopimuksesta saatavat hyödyt; katsoo, että kaikki allekirjoittajat hyötyvät eniten, jos saavutetaan täydellinen ja kirjaimellinen täytäntöönpano, jossa otetaan huomioon kehitysmaiden painopisteet ja huolenaiheet Dohan kehitysohjelman puitteissa;

8.  korostaa, että sopimukseen sisältyy sitovia määräyksiä ja ei-sitovia suuntaviivoja; kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä tekemään kaikkensa sekä sitovien määräysten että suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi, jotta kaupan kustannuksia voidaan alentaa mahdollisimman paljon;

9.  korostaa, että jotkin sopimuksen alaiset, erityisesti avoimuuteen sekä tullimaksujen automaattiseen kirjaukseen ja maksamiseen liittyvät vaatimukset voivat olla tehokas keino torjua korruptiota maiden rajoilla; kehottaa parempaan tulliviranomaisten väliseen yhteistyöhön, ja korostaa, että suurempi avoimuus johtaa parempaan turvallisuuteen ja muodostaa voimakkaan kannusteen kaupankäynnin lisäämiselle sen lisäksi, että sillä taataan tehokkaampi tullivalvonta;

10.  kannattaa täysimääräisesti EU:n aloitetta kohdistaa 400 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana kauppaa helpottavien uudistusten tukemiseen ja sellaisiin hankkeisiin kuin kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden tullijärjestelmien parantamiseen; muistuttaa, että tämä rahoitus, josta suurin osa otetaan alueellisten RIP-ohjelmien alueellisen taloudellisen integraation määrärahoista, on osa paljon laajempaa unionin kauppaa tukevan avun aloitetta (3,5 miljardia euroa unionin tukea vuonna 2013), ja pyytää, että Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille annetaan tältä osin säännöllisesti tietoa;

11.  korostaa kuitenkin, että tämä rahoitus olisi sovitettava huolellisesti yhteen UNCTADin, WTO:n ja Maailmanpankin kaltaisilta muilta kansainvälisiltä avunantajilta tulevan rahoituksen kanssa; korostaa, että olisi vältettävä päällekkäisyyttä ja hakijamaita koskevaa liiallista byrokratiaa, koska se voi toimia pelotteena tukea hakeville;

12.  kehottaa myös tekemään tiivistä yhteistyötä Maailman tullijärjestön (WCO) kaltaisten asiantuntijajärjestöjen kanssa, koska ne voivat tarjota arvokasta käytännöllistä ja teknistä asiantuntemusta tapauskohtaisesti, mikä edistäisi tämän alan valmiuksien kehittämistä ja tehostamista; korostaa, että etenkin vähiten kehittyneet maat pystyvät hyödyntämään täysimääräisesti sopimuksella luotavia kauppamahdollisuuksia;

13.  korostaa tärkeää roolia, joka voi olla kaikkialla maailmassa sijaitsevilla EU:n edustustoilla, jotka voivat työskennellä kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden kanssa kentällä, ja kehottaa näitä edustustoja osallistumaan mahdollisimman laajalti teknisen tuen antamiseen;

14.  kehottaa komissiota tekemään kaikkensa tukeakseen kehitysmaita ja vähiten kehittyneitä maita niiden sitoumusten täytäntöönpanemisessa siten, että otetaan huomioon sopimuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanon edellyttämä joustavuuden tarve; korostaa, että valmiuksien kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen olisi oltava vastaanottajalähtöistä ja perustuttava asianmukaisiin tarpeiden arviointeihin;

15.  suosittelee, että kansainväliset järjestöt sekä kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden kumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä luokkaan C sisältyvien määräysten täytäntöönpanossa, jotta ne voidaan panna täytäntöön mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa;

16.  on tietoinen siitä, että kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden rajamenettelyiden välillä on edelleenkin suuria eroja ja että huono infrastruktuuri, tehoton tullihallinto, korruptiotapaukset ja liiallinen byrokratia hidastavat kaupankäyntiä; toteaa, että kaupan helpottamista koskevalla sopimuksella ja kaupan vapauttamisprosessilla pyritään samaan tavoitteeseen eli kaupankäynnin kustannusten vähentämiseen taloudellisen toiminnan edistämiseksi;

17.  muistuttaa, että monelle kehitysmaalle kaupan helpottaminen on tärkein hyöty Dohan kehitysohjelmassa; pitää myönteisinä kattavia määräyksiä, jotka koskevat kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden erityis- ja erilliskohtelua; ehdottaa, että uutta lähestymistapaa, jossa sitoumusten tekeminen ja niiden aikataulutus sopeutetaan maiden valmiuksiin, pidettäisiin uusien sopimusten lähtökohtana;

18.  toteaa, että yksityisen sektorin asiantuntemuksella voi olla keskeinen rooli kauppaa helpottavien toimenpiteiden edistämisessä sekä avun ja tuen antamisessa sopimuksen täytäntöönpanolle kehitysmaissa; panee merkille suunnitteilla olevan USAID-aloitteen tähän liittyvän julkisen ja yksityisen sektorin yhteenliittymän perustamiseksi; kehottaa komissiota tukemaan yksityisen sektorin osallistumista ja tutkimaan mahdollisuuksia luoda kumppanuuksia Euroopan teollisuudenalojen kanssa sopimuksen täytäntöönpanemiseksi;

19.  toteaa, että kauppaa helpottavien uudistusten täytäntöönpanosta koituu laajempaa hyötyä kehitykselle; panee tässä yhteydessä merkille, että tulli voi olla avainasemassa katastrofiaputarviketoimitusten nopeassa liikkumisessa; korostaa, että humanitaariseen katastrofiapuun olisi sovellettava yksinkertaistettuja tulliselvitysmenettelyjä avun toimittamisen nopeuttamiseksi ja lisäksi ne olisi vapautettava tulleista ja veroista;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Maailman kauppajärjestölle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0511. (2) EUVL C 345, 2.10.2014, s. 28. (3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 5. helmikuuta 2015 (COM(2015)0044). (4) Balin ministerikokouksen julistus (WT/MIN(13)/DEC), Balin ministerikokouksen päätös kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta (WT/MIN(13)/36 tai WT/L/911, 11. joulukuuta 2013). https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/mc9_e/balipackage_e.htm (5) Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja WT/L/940 28. marraskuuta 2014. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0303.