Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta (COM(2014)0357), siihen liittyvän toimintasuunnitelman ja analyysiasiakirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–  ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(2),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2014 hyväksytyt neuvoston päätelmät Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle makroaluestrategioiden lisäarvosta (COM(2013)0468) sekä asiasta 22. lokakuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2014 annetun Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta annettua komission tiedonantoa (COM(2014)0357) ja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa ja pk-yrityksiä koskevaa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (puheenjohtajavaltio Italian pyytämä valmisteleva lausunto),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2014 annetun Euroopan unionin talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa (valmisteleva lausunto),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa,

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2011 annetun alueiden komitean oma-aloitteisen lausunnon aiheesta ”Alueellinen yhteistyö Välimerellä – Adrian- ja Joonianmeren makroalue”,

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella(3),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Meristrategia Adrianmerta ja Joonianmerta varten” (COM(2012)0713),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen makroaluestrategioiden hallintotavasta (COM(2014)0284),

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2011 annetun komission tiedonannon aluepolitiikan panoksesta Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa kestävässä kasvussa (COM(2011)0017),

–  ottaa huomioon tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ja direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU,

–  ottaa huomioon tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27. kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY,

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/370/EY tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (Århusin yleissopimus),

–  ottaa huomioon 19.–20. toukokuuta 2000 pidetyssä Adrian- ja Joonianmeren alueen kehitystä ja turvallisuutta käsitelleessä konferenssissa annetun Anconan julistuksen,

–  ottaa huomioon Pulassa 30. kesäkuuta 2006 pidetyn Adrian- ja Joonianmeren Euroregio-alueen perustamiskonferenssin sekä Splitissä 22. lokakuuta 2009 pidetyssä kyseisen Euroregio-alueen yleiskokouksessa hyväksytyn julistuksen, joka koskee Adrianmeren alueen perustamista koskevan aloitteen käynnistämistä,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston (rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö B) tammikuussa 2015 julkaiseman selvityksen, joka koskee makroalueiden uutta roolia Euroopan alueellisessa yhteistyössä,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston (rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö B) kesäkuussa 2015 julkaiseman selvityksen, joka koskee Adrian- ja Joonianmeren alueen sosiaalis-taloudellista analyysia sekä liikenne- ja energiayhteyksien arviointia,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja kalatalousvaliokunnan lausunnot (A8-0279/2015),

A.  toteaa, että makroaluestrategiat edustavat uutta monen hallintotason mallia, jonka menestyksekkään täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista, että mukana on unionin tasoa ja kansallista, alueellista ja paikallista tasoa, talouselämän osapuolia, työmarkkinaosapuolia sekä kansalaisjärjestöjä edustavia sidosryhmiä ja että eri politiikat ja ohjelmat ovat toisiaan täydentäviä; ottaa huomioon alue- ja paikallisviranomaisten tärkeän roolin demokratian, hajauttamisen ja suuremman paikallisen ja alueellisen autonomian edistämisessä;

B.  toteaa, että aiemmat Itämerta ja Tonavan aluetta koskevat strategiat ovat tuottaneet konkreettisia etuja kyseisille alueille, osoittaneet unionin yhteistyömekanismien onnistumisen ja tuoneet hyödyllistä kokemusta uusien makroalueellisten strategioiden kehittämiseen;

C.  toteaa, että alueet osoittavat kasvavaa kiinnostusta tähän alueellisen yhteistyön nykyaikaiseen muotoon ja siihen liittyvään hallinnointimalliin; toteaa, että näin on äskettäin käynyt erityisesti vuoristoalueilla, kuten Karpaateilla ja Alpeilla, joissa luonnonesteiden vuoksi tarvitaan erityistä aluepolitiikkaa;

D.  katsoo, että Eurooppa-neuvoston hyväksymä makroalueellinen strategia yhdennettynä kehyksenä, joka viittaa samalla maantieteellisellä alueella sijaitseviin jäsenvaltioihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin, on EU:n strategia;

E.  toteaa, että kyseisessä strategiassa mukana olevien valtioiden välillä on suuria sosioekonomisia eroja, erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä;

F.  toteaa, että Adrian- ja Joonianmeren alueen maiden voimistunut kiinnostus yhteistyöhön ja yhteisten toimien suunnitteluun haasteisiin vastaamiseksi käyttämällä koko alueen potentiaalia sekä niiden jatkuvat ponnistelut synergian saavuttamiseksi ovat johtaneet Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian hyväksymiseen;

G.  toteaa, että makroalueellisia strategioita voidaan pitää Euroopan integraation välineenä ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämisenä, joka perustuu jäsenvaltioiden ja naapurimaiden vapaaehtoiseen yhteistyöhön yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi; toteaa, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Euroopan unionin strategia on uusi alueellisen yhteistyön muoto, jolla voidaan auttaa ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita niiden pyrkimyksissä kohti EU:ta ja tärkeä osa EU:n laajempaa Välimeren politiikkaa, jota toteutetaan Välimeren unionin avulla; korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Euroopan unionin strategia osana EU:n aluepolitiikkaa on taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävä väline, jonka päätavoitteena on alueellisten erojen vähentäminen, todellisen lähentymisen edistäminen sekä kasvun ja työllisyyden kannustaminen;

H.  toteaa, että Adrianmeri on osittain suljetun luonteensa vuoksi erityisen herkkä saastumaan ja että sillä on poikkeuksellisia hydrografisia piirteitä kuten se, että alueen pohjois- ja eteläosan välillä on merkittäviä syvyyteen ja rantaviivaan liittyviä eroja; toteaa, että kalakannat ovat kaikkien rannikkovaltioiden yhteisiä, mikä aiheuttaa kantojen uudistumiselle jatkuvia paineita; toteaa, että teknisistä toimenpiteistä annettavan tulevan puiteasetuksen mukaiset toimenpiteet uudistetussa YKP:ssä olisi laadittava alueellisin perustein ja ne olisi räätälöitävä tämän alueen sekä sen merellisten luonnonvarojen ja kalastuksen erityispiirteiden mukaisiksi;

Yleisiä näkökohtia

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta sekä siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa; pitää sitä erittäin tärkeänä askeleena kyseisen Euroopan osan kehittämisessä; korostaa, että strategia on luotu antamaan lisäarvoa toimenpiteille, olivatpa ne sitten EU:n, kansallisten tai alueviranomaisten tai yksityisen sektorin toteuttamia, siten, että ne vahvistavat huomattavasti makroalueen toimintaa; korostaa strategiassa esitettyjä mahdollisuuksia alueen ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille; korostaa yhdentymisen, yhteensovittamisen, yhteistyön ja kumppanuuden periaatteisiin perustuvan strategian merkitystä; palauttaa mieliin ”kolmen ein periaatteen”: ei uutta lainsäädäntöä, ei uusia toimielimiä, ei uutta rahoitusta, koska makroalueet toimivat puitteina yhteistyöaloitteille, jotka perustuvat EU:n erilaisten poliittisten välineiden, kuten ERI-rahastojen, niveltymisestä syntyneille synergioille;

2.  pitää myönteisinä kaikkien sidosryhmien ponnisteluja institutionaalisen rakenteen perustamiseksi strategian täytäntöönpanoa varten nykyisessä toimielinjärjestelmässä; kannustaa kaikkia kansallisia, alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä osallistumaan täysimääräisesti kyseiseen makroalueelliseen strategiaan kuuluvien hankkeiden toteuttamiseen; korostaa, että julkishallintoon ja julkisiin palveluihin liittyviä institutionaalisia valmiuksia ja tehokkuutta on lisättävä ja että on varmistettava, että kussakin osallistujamaassa on riittävät resurssit ja riittävästi pätevää hallintohenkilöstöä, jonka nimenomaisena tehtävänä on Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian toteuttaminen;

3.  tähdentää, että yhteistyötoiminnassa tarvitaan paikkalähtöistä lähestymistapaa; korostaa monitasohallintomallin tuomaa lisäarvoa ja katsoo, että kyseisessä mallissa on paneuduttava hallinnollisissa valmiuksissa ilmeneviin puutteisiin ja että kyseistä mallia voidaan käyttää makroalueen resurssien yhdistämiseen; muistuttaa, että on tarpeen ottaa alue- ja paikallisviranomaiset mukaan poliittisiin hallintoelimiin sekä strategian operatiivisiin, teknisiin ja täytäntöönpanoelimiin, samalla kun komissio hoitaa edelleen omaa tehtäväänsä koordinointiprosessissa; korostaa, että paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla (CLLD) paikalliset toimijat voidaan aktivoida ja saada osallistumaan päätöksentekoprosessiin ja voimistetaan omistajuuden tunnetta kansalaisten keskuudessa;

4.  tähdentää, että strategian hyväksymistä, seurantaa ja arviointia koskevan prosessin on oltava läpinäkyvä sekä avoin ja osallistava myös suhteessa kansalaisyhteiskuntaan ja kaikkiin asiaankuuluviin sidosryhmiin; korostaa, että kaikissa pilareissa toteutettava viestintä ja valistaminen ovat olennaisia, jotta sidosryhmät voivat osallistua päätöksentekoon ja jotta voidaan lisätä yleistä kannatusta; kannustaa jäsenvaltioita takaamaan strategialle riittävän näkyvyyden kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti ja kehittämään riittävää viestintää strategian tavoitteista ja tuloksista, edistämään koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa muiden, jo käynnissä olevien ja tulevien makroalueellisten strategioiden kanssa;

5.  korostaa, että unioniin kuulumattomien maiden on yhdenmukaistettava oma lainsäädäntönsä strategiaan liittyvän alakohtaisen unionin säännöstön mukaiseksi, jotta varmistetaan EU:n tavoitteiden saavuttaminen sekä asianmukainen, lainmukainen ja oikea-aikainen täytäntöönpano, joka perustuu EU:n normeihin ja säännöksiin; kannustaa kaikkia osallistujamaita perustamaan ajatushautomoita ja järjestämään säännöllisiä kokouksia parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi, kyseisen menettelyn varmistamiseksi ja sen tehostamiseksi;

6.  toteaa, että alueen maissa tapahtuneen yksityisten investointien jyrkän laskun, talouden vakauttamistoimien ja julkisen sektorin rajoitetun investointikyvyn vuoksi strategiaan kuuluvien hankkeiden rahoituksessa saattaa ilmetä ongelmia; kehottaa osallistujamaita säilyttämään korkean omistus-, sitoutumis- ja johtamisasteen, mikä on tarpeen strategian onnistuneeksi toteuttamiseksi;

7.  pitää myönteisenä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI), liittymistä valmisteleva tukiväline vuosille 2014–2020 ja erityisesti Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva yhteistyöohjelma 2014–2020 (Adrion) tarjoavat merkittäviä resursseja ja laajan valikoiman työkaluja ja teknisiä vaihtoehtoja strategiaa varten; kannattaa muiden, strategian pilareiden kannalta merkittävien rahastojen ja välineiden käytettävyyttä, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman ja Erasmus + -ohjelman käytettävyyttä kaikkiin pilareihin, Verkkojen Eurooppa -välineen käytettävyyttä toiseen pilariin, ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) käytettävyyttä kolmanteen pilariin ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutokseen sopeutumiseen sekä yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) sekä Luova Eurooppa -ohjelman käytettävyyttä neljänteen pilariin sekä INNOVFIN-ohjelman käytettävyyttä innovointien rahoitukseen; kannustaa käytettävissä olevien varojen synergian varmistamiseksi yhteistyöhön alueellisen yhteistyön ohjelmien valvontakomiteoiden, Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategiaa käsittelevän hallintoneuvoston ja ERI-rahastoja hallinnoivien viranomaisten välillä; korostaa, että strategian olisi mahdollistettava se, että nykyisiä välineitä ja varoja käytetään tehokkaammin ja vaikuttavammin;

8.  kehottaa komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia elimiä, jotka vastaavat ERI-rahastojen ohjelmien valmistelusta, hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta, korostamaan makroalueellisten hankkeiden ja toimien merkitystä;

9.  korostaa, että täytäntöönpanorakenne ja koordinointimekanismit on määriteltävä makroalueellisella tasolla, jotta voidaan edistää yhteistyötä, mukaan luettuina yhteinen suunnittelu, rahoitusmahdollisuuksien yhdistäminen sekä alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa; korostaa, että kansallisia ja alueellisia toimintasuunnitelmia on mukautettava strategian tavoitteisiin, mukaan luettuna Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian sisällyttäminen mahdollisuuksien mukaan kyseisiin ohjelmiin; katsoo, että on koordinoitava ja yhdenmukaistettava aloitteita, ehdotuksia ja hankkeita, jotka koskevat Adrian- ja Joonianmeren aluetta;

10.  kannustaa komissiota, Euroopan investointipankkia (EIP) ja osallistuvia maita hyödyntämään täysipainoisesti äskettäin perustetun Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tarjoamia mahdollisuuksia rahoittaa alueella hankkeita, jotka tuottaisivat lisäarvoa, edistäisivät kestävää kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, vauhdittaisivat kasvua, lisäisivät työllisyyttä makroalueen tasolla ja edistäisivät Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista; kannustaa antamaan hankkeiden valintavaiheessa ”bonuspisteitä” makroalueellisille hankkeille niiden ylikansallisen ominaisluonteen vuoksi;

11.  muistuttaa, ettei ole olemassa erityistä, pelkästään makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanoon tarkoitettua rahastoa ja että onnistuminen edellyttää vahvaa poliittista tahtoa, kumppanuutta ja koordinointia maiden välillä; kehottaa siksi alueen maita kokoamaan resursseja eri rahastoista (ERI, liittymistä valmisteleva väline, ESIR) sekä osuuksia kansallisista lähteistä hyödyntäen EIP:tä rahoitus- ja investointifoorumina, jolla tuetaan strategian tavoitteiden saavuttamista edistäviä hankkeita; edellyttää, että Adrian- ja Joonianmeren aluetta varten käynnistetään avoin ja julkisesti tarjolla oleva hankejatkumo, joka tekisi nykyisistä ja mahdollisista investointitarpeista ja hankkeista näkyviä, jotta investoijia kannustetaan investoimaan näihin hankkeisiin;

12.  kehottaa sidosryhmiä vaihtamaan parhaita käytäntöjä, hyödyntämään EU:n muiden makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia ja kartoittamaan niiden pullonkaulat ja lisäämään yhteistyötä muiden makroalueiden, kuten Itämeren, Tonavan ja Alppien alueiden, edustajien kanssa;

13.  kehottaa komissiota eliminoimaan hallinnolliset ja muut kuin rahoitukseen liittyvät esteet, jotka saavat usein investoijat luopumaan tällaisiin hankkeisiin sijoittamisesta;

14.  katsoo, että on löydettävä tapoja ottaa ainakin yksilöllisesti ja hankekohtaisesti mukaan maita, jotka eivät ole varsinaisesti mukana strategiassa, mutta ovat maantieteellisesti ja taloudellisesti lähellä aluetta; korostaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan mukaisen, rajat ylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön merkitystä; kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään olemassa olevia parhaita käytäntöjä kyseisellä alalla;

15.  muistuttaa talouskriisin suuresta vaikutuksesta alueeseen ja korostaa tarvetta arvioida säännöllisesti alueen talouden elpymistä varten laadittuja strategioita; korostaa, että alueen maat ovat kehitysasteiltaan erilaisia ja niiden tarpeet ovat erilaiset; kehottaa komissiota korostamaan, että on tärkeää luoda edellytykset maiden välisten sosioekonomisten erojen vähentämiselle; kannattaa uudistusten toteuttamista kehitysmaissa ja kannustaa vaihtamaan asiaa koskevia tietoja, kokemuksia ja käytänteitä;

16.  korostaa, että on välttämätöntä kannustaa, uudistaa ja syventää tiede- ja koulutusyhteistyötä, opiskelijoiden ja yliopistohenkilöstön akateemisen liikkuvuuden laajuuden lisääminen mukaan luettuna; painottaa, että tiede ja innovointi ovat älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun ennakkoedellytyksiä; tähdentää tieteellisen ja kulttuurisen yhteistyön sekä talousdynamiikan kasvun ja alueen matkailun moninaisuuden ja kestävyyden välistä riippuvuussuhdetta;

17.  pitää myönteisenä, että Euroopan parlamentti on edustettuna Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian hallintoelimissä; kehottaa komissiota analysoimaan alueen maiden yhteisiä ponnisteluja (EU:n jäsenvaltiot ja kolmannet maat) sekä paikallis- ja alueviranomaisten vaikuttavaa osallistumista strategian tavoitteiden saavuttamiseen;

18.  viittaa EU:n muiden makroalueellisten strategioiden yhteydessä luotuihin ennakkotapauksiin ja kehottaa tukemaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien puitteissa erityyppisiä toimenpiteitä tutkimuksista alkupääomaan, jotta voidaan valmistella eri painopistealueiden alaisia hankkeita;

19.  pitää välttämättömänä, että strategian täytäntöönpanovaiheessa sen yleisperiaatteet ja erityisesti ympäristönsuojeluun ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät ehdotukset otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa neljässä pilarissa, jolloin omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa makroalueen monimutkaisiin ja vaihteleviin haasteisiin;

20.  korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tarkoitettuihin alueisiin, kuten saariin, vuoristoseutuihin ja maaseutualueisiin, jotta niiden erityistä potentiaalia voitaisiin kartoittaa ja hyödyntää etenkin matkailualalla siten, että noudatetaan tässä mietinnössä yksilöityjä toiminta-aloja ja ensisijaisia tavoitteita; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan saarten ja vuorten eurooppalaista teemavuotta;

21.  katsoo, että osallistujamaiden on löydettävä tapoja ottaa mukaan muita tärkeitä pilareita, jotka voivat hyödyttää alueen kehitystä, kuten esimerkiksi maatalous, koska alueella on poikkeukselliset maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet, monimuotoinen luonto sekä potentiaalia kehittää koordinoituja synergiavaikutuksia ja edistää kasvua; suosittelee tiivistä yhteistyötä ja koordinointia sisämaa- ja rannikkoalueiden sekä saarten välillä, jotta luodaan synergioita puhtaan energian hankkeiden ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon välillä;

22.  kiinnittää huomiota strategian täytäntöönpanon riittävän raportoinnin ja arvioinnin merkitykseen; kehottaa tässä yhteydessä osallistujamaita keräämään yhdessä komission kanssa luotettavia lähtötason tietoja ja asettamaan kullekin pilarille konkreettisia tavoitteita, joita arvioitaisiin vuosittain ja joita koskevat tulokset olisivat yleisön saatavilla;

23.  edellyttää, että Euroopassa sovelletaan kattavaa ja integroitua lähestymistapaa muuttoliikkeeseen; korostaa, että alueella on vakavia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, ja pitää kaikkia Välimeren tragedioita valitettavina; toteaa, että haasteisiin on reagoitava siten, että turvapaikkapolitiikkaa muutetaan merkittävästi jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun hengessä; korostaa, että kokonaisvaltaista strategiaa on tarkasteltava yhteistyössä kolmansien maiden kanssa; pitää valitettavana EU:n jäsenvaltioiden riittämätöntä yhteistyötä muuttoliikkeisiin liittyvissä haasteissa; kannustaa hyvien käytäntöjen vaihtoon muuttajia vastaan otettaessa ja kehottaa kiinnittämään kiireellisesti erityistä huomiota alueeseen vaikuttaviin sosiaalisiin ja humanitaarisiin kysymyksiin makroalueen ensisijaisten tavoitteiden mahdollista uudelleen määrittelemistä ajatellen;

24.  odottaa rauhan ja turvallisuuden vahvistumisen saavan uutta pontta Kaakkois‑Euroopassa;

25.  kehottaa maita vaihtamaan vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen liittyviä parhaita käytäntöjä, jotta noudatetaan kaikkein tiukimpia normeja, ottaen huomioon, että tämä on erityisen arkaluonteinen asia kielikysymysten kannalta;

26.  korostaa, että eri toteutusvaiheissa on taattava julkisille ja yksityisille talouden toimijoille, yhteiskunnallisille toimijoille ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri osatekijöille riittävä koulutus erityisen ohjelman sekä organisatorisen ja teknisen tuen avulla;

27.  kehottaa komissiota antamaan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomuksen Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta, jotta voidaan arvioida strategian toimivuutta ja sen tuottamaa lisäarvoa kasvun ja työpaikkojen luomisen, erojen tasaamisen ja kestävän kehityksen kannalta;

28.  kannustaa toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä strategian sosiaalisen ulottuvuuden edistämiseksi; korostaa vammaisten henkilöiden integroinnin ja osallistamisen tukemiseksi suunnattujen toimien merkitystä ja kaikenlaisen syrjinnän ehkäisemistä;

Sininen kasvu

29.  tähdentää, että alueen ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti ja omalaatuinen rantaviiva tarjoavat yhdessä meriluonnon rikkaan monimuotoisuuden kanssa valtaisaa potentiaalia ”sinisten työpaikkojen” luomiseen sekä innovoivaan ja kestävään talouskehitykseen ja ‑kasvuun, mukaan luettuina sininen bioteknologia, kalastus ja vesiviljely sekä paremmat meritaloutta ja merenkulkua koskevat palvelut ja hallinnointi;

30.  pitää sinistä taloutta ratkaisuna talouskriisiin, koska se edistää talouskehitystä ja uusien työpaikkojen luomista, erityisesti naisille ja nuorille rannikko- ja saarivaltioissa; uskoo, että EU:n strategiaa Adrian- ja Joonianmeren alueelle ei voida jatkaa, ellei oteta huomioon käsitettä sinisestä taloudesta, joka yhdistää meriin ja valtameriin, vesiviljelyyn, meri- ja sisävesiliikenteeseen sekä matkailuun liittyvät talouden alat ja ympäristönsuojelun;

31.  kehottaa komissiota ja strategiassa mukana olevia valtioita tarjoamaan kannustimia, jotka houkuttelevat nuoria kalastus- ja vesiviljelyalalle Adrian- ja Joonianmeren alueella, ja rohkaisemaan heitä tällaisen toiminnan harjoittamiseen;

32.  edellyttää politiikan koordinointia sekä strategian tavoitteiden ja yhteisten hankkeiden yhdenmukaistamista yhteisen kalastuspolitiikan arvojen, periaatteiden ja tavoitteiden kanssa; kehottaa lisäksi tukemaan kestävän kalastusalan kehittämistä ja perinteisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotantoa; kehottaa perustamaan paikallisia kalastusalan toimintaryhmiä, jotka voisivat olla luonnollinen väline kalastusalan monipuolistamiseksi; korostaa, että kestävän ja kannattavan kalastus- ja vesiviljelyalan edellytyksenä on sidosryhmien entistä vahvempi osallistuminen yleiseen hallinnointiin sekä kalastustoiminnan parantaminen ja monipuolistaminen;

33.  katsoo, että siniseen kasvuun sisältyy hyvin erilaisia aloja ja yrityksiä ja siksi sen kehittäminen edellyttää erittäin ammattitaitoista työvoimaa kaikilla näillä aloilla; kehottaa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan kuuluvia jäsenmaita edistämään sinisen kasvun eri aloja koulutusohjelmissaan ottaen huomioon elinikäisen oppimisen järjestelmät sekä työntekijöiden koulutuksen; kiinnittää huomiota siniseen talouteen liittyvien toimien, alojen ja tieteenalojen monitahoisuuteen ja pitää näin ollen äärimmäisen tärkeänä, että strategiaan kuuluvat jäsenvaltiot omaksuvat työvoimapolitiikan, jolla lisätään valmiuksia sopeutua muutokseen, innovaatiota ja monialaisuutta sekä muokataan inhimillisen pääoman koulutusta ja nostetaan naisten osallistumisastetta;

34.  pitää tärkeänä Eurooppa 2020 -strategian ja kolmen pilarin välistä, komission toimintasuunnitelmaan perustuvaa tiivistä ja todellista yhteyttä, erityisesti Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan Euroopan unionin strategian sinisen kasvun pilarin kannalta; katsoo, että toimintasuunnitelma on yksi niistä strategian tuloksista, joilla selvitetään makroalueen konkreettiset painopistealueet; huomauttaa, että tämän perusteella jokainen toimi tai hanke valitaan laajalla, alhaalta ylöspäin suuntautuvalla kuulemisprosessilla, johon osallistuu Adrian- ja Joonianmeren alueelta monia sidosryhmiä, jotka edustavat kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, työmarkkinaosapuolia sekä yksityissektoria, yhteisötaloutta, yliopistomaailmaa ja kansalaisyhteiskuntaa;

35.  kannustaa julkisia ja yksityisiä yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja muita asianomaisia meritalouden ja merenkulun sidosryhmiä muodostamaan klustereita ja tekemään yhteistyötä, jotta voidaan edistää innovointia ja hyödyntää synergioita täysipainoisesti; katsoo, että sinisen kasvun pilariin kuuluvien toimien olisi perustuttava kansallisiin ja alueellisiin älykästä erikoistumista koskeviin tutkimus- ja innovointistrategioihin, jotta voidaan varmistaa tehokkaammat ja vaikuttavammat investoinnit; kehottaa maita ja alueita osallistumaan komission S3-foorumiin saadakseen apua älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa; pitää tässä yhteydessä välttämättömänä pk-yritysten luotonsaantimahdollisuuksien ja olemassa olevien yritysverkostojen (klusterit) parantamista kansainvälistämisprosessin avulla, jotta voidaan luoda uusia laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja;

36.  kannattaa yhteisen laatumerkin luomista alueen korkealuokkaisille kala- ja äyriäistuotteille niiden kilpailukyvyn lisäämiseksi;

37.  korostaa, että työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu ja kansalaisyhteiskunnan edustajien mukaan ottaminen viranomaisten ohella valmiuksien parantamiseen liittyviin toimiin on tärkeää; katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa perustamalla pysyvä makroalueen tason foorumi sekä kuhunkin jäsenvaltioon pysyvä alueellisen tason foorumi, jossa talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet ovat edustettuina korkeakoulujen, kauppakamarien ja kaupunkien jo käynnistämän mallin mukaisesti;

38.  painottaa meren ja merentutkimuksen merkitystä sekä laajempaa yhteistyötä näillä aloilla tutkijoiden sekä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja alueiden keskuudessa, jotta ylitetään nykyinen kuilu näiden jäsenvaltioiden välillä ja edistetään rannikkoalueiden kilpailukykyä sekä korkealaatuisten ja kestävien paikallisten työpaikkojen luomista;

39.  pitää huolestuttavana vauhtia, jolla Adrian- ja Joonianmeren alueen kalakannat köyhtyvät liikakalastuksen ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS) sekä kaikkia merieliöitä koskevien muiden merkittävien riskien seurauksena; korostaa, että kalastus on yksi tärkeimmistä rannikkoalueiden ja saarten talouden osatekijöistä; katsoo siksi, että strategian tärkeimpänä tavoitteena on tarkastella kalakantojen ja merten ekosysteemien suojelua ja vaalimista noudattaen yhteiseen kalastuspolitiikkaan kuuluvaa kestävän enimmäistuoton periaatetta; korostaa, että siirtymäkaudella on tuettava kalastusrajoihin mukautumista tukemalla uusien laitteiden hankintaa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR); edellyttää päättäväisiä toimia, jotka koskevat kolmansien maiden kalastuslainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön, tietojen jakamista, yhteisiä valvontafoorumeja ja monivuotisia kalastuksenhoitosuunnitelmia; edellyttää erilaisten tapojen kartoittamista suuren potentiaalin tarjoavan kestävän vesiviljelyalan kehittämiseksi uusiutuvien energialähteiden avulla;

40.  muistuttaa, että kaupallisesti hyödynnettävien kalojen ja äyriäisten olisi oltava turvallisissa biologisissa rajoissa ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja kalastusalan pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi;

41.  kehottaa komissiota rekisteröimään virkistyskalastuksen saalismäärät ja sääntelemään tätä toimintaa sekä määrittelemään, että kestävän enimmäistuoton tavoitteet koskevat sekä virkistys- että ammattikalastusta;

42.  kehottaa tutkimaan kattavasti kalakantoja ja etenkin uhanalaisten lajien kantoja sekä niiden keskinäisiä biologisia yhteyksiä, koska tarkkojen tietojen puuttuessa arvioinnit jäävät epäselviksi ja epäluotettaviksi; kehottaa säilyttämään luonnolliset kutualueet;

43.  kehottaa arvioimaan ja edistämään hankkeita, joilla pyritään selvittämään epäsuoran kalastuksen vaikutusta (haamuverkot, simpukkaviljelmät) ja suojelluista lajeista muodostuvia sivusaaliita, koska arvioiden mukaan pelkästään Adrianmerellä yli 40 000 merikilpikonnaa jää tahattomasti pyydyksiin; katsoo, että ympäristötutkimuksia ja tutkimuksia ongelman lieventämistavoista (esimerkiksi laitteet kilpikonnien päästämiseksi ulos verkosta) tarvitaan pikaisesti;

44.  kehottaa myöntämään paljon tukea laivanrakennusalalle, mukaan luettuna huviveneala, nykyaikaistamista ja erikoistumista varten, jotta voidaan luoda työpaikkoja ja sopeutua vaatimuksiin, jotka koskevat kestävän kehityksen mukaista ja kilpailukykyistä kasvua, jossa noudatetaan sinisen bioteknologian periaatteita;

45.  kehottaa tukemaan voimakkaasti tuotantoalueita, ystävyyskaupunkitoimintaa ja makroalueen erilaisten alueiden välistä yhteistyötä; kannustaa vaihtamaan hyviä käytäntöjä, joihin kytkeytyy kyseisen alan sekä muiden samaan lähestymistapaan pyrkivien alueiden merkittävimpiä kokemuksia, jotta voidaan edistää tuotantoalueiden muodostamista;

46.  korostaa, että on tuettava ja vaalittava vapaa-ajan urheilu- ja perhekalastusta sekä kalastuksen ja matkailun yhdistäviä toimenpiteitä (kalastusmatkailu ja meriviljely) ja etenkin saarilla, jotta saaristolaisten ja pienten rannikkokylien paikalliset perinteet ja merenkulkuun pohjautuva elämäntapa voidaan säilyttää; kannattaa kestävää, pienimuotoista ja perinteistä kalastusta ja vesiviljelyä ja niiden yhdistämistä monipuoliseen kulinaariseen tarjontaan sekä paikallisten kalatorien edistämistä parhaana tapana varmistaa kestävyys ja tarjota entistä enemmän tukea rannikkomatkailutoiminnalle;

47.  kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään kalastusalan ja sen työntekijöiden osallistumista esimerkiksi sellaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät kulttuuri- ja perinnematkailuun, kalastukseen, merenkulun uudelleen löytämiseen sekä perinteisiin kalastusalueisiin ja ammatteihin;

48.  korostaa yhteisötalouden ja naisten yrittäjyyden merkitystä sinisen kasvun pilarin tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja kehottaa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan osallistuvia jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan naisten osallistumista kaikilla tärkeillä aloilla; palauttaa mieliin pienten yritysten ja mikroyritysten keskeisen roolin asianomaisilla alueilla ja kehottaa strategiaan osallistuvia jäsenvaltioita toteuttamaan aktiivisesti toimia taloudellisen toiminnan tällaisten muotojen edistämiseksi;

49.  tukee toimia, joilla pyritään vähentämään hydrogeologista riskiä ja rannikon eroosiota;

50.  korostaa tutkimuksen tärkeyttä ja kannustaa tukemaan voimakkaasti meri- ja merenkulkualueita;

51.  korostaa, että vesi- ja meriviljelyn kehittämisellä voi olla merkittävä rooli lajien monimuotoisuuden elvyttämisen lisäksi myös Adrian- ja Joonianmeren alueen talouskasvun kannalta;

52.  kehottaa komissiota tehostamaan rannikkoalueiden toimintaryhmien kehittämien kestävyyshankkeiden kaltaisten hyvien käytäntöjen vaihtamista;

Alueen yhteydet

53.  toteaa talouskehityksen ja sosiaalisen kehityksen edellyttävän, että makroalueella on parannettava osallistujamaiden keskinäisiä sekä niiden ja muiden naapureiden välisiä liikenne- ja energiayhteyksiä, mukaan luettuina meriliikenne sekä intermodaaliset yhteydet lähialueille ja energiaverkot; korostaa, että Adrianmeren alueen kahden rannikon välillä ei ole yhteyttä ja että Adrian- ja Joonianmeren alueelta puuttuu verkkoinfrastruktuuri;

54.  kehottaa tarjoamaan kannustimia, joilla luodaan kestäviä liikenneyhteyksiä, jotka vähentävät matkustusaikoja, liikenne- ja logistiikkakustannuksia ja ulkoisia vaikutuksia; edellyttää suuria strategisia töitä, jotka koskevat maa- ja meriliikenteen välistä toimivuutta, jotta voidaan luoda mahdollisuuksia eri maiden väliselle intermodaaliselle liikenteelle, edistää yhteenkuuluvuutta, parantaa yleistä verkkoa ja vähentää ruuhkia ja siten hiilidioksidipäästöjä; kiinnittää huomiota tarpeeseen parantaa kabotaasin, merten moottoriteiden, Adrianmeren kahden rannikon välisten risteilyjen meri- ja satamaulottuvuutta sekä pohjoisen ja etelän välisillä että poikittaisilla idän ja lännen välisillä reiteillä; korostaa, että on lisättävä koordinointia, jotta voidaan välttää meriliikenteen ruuhkat ja parantaa sen hallinnointia ja valvontaa;

55.  kannustaa käyttämään meriliikenteen päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevaa asetusta (asetus (EU) 2015/757) innovointiin ja kestävän meriliikenteen perustamiseen makroalueella siten, että aluksissa käytetään vaihtoehtoisia moottoreita ja polttoaineita kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi liikennealalla;

56.  korostaa, että meriliikenteen reittejä ja satamia varten on saatava yhteydet muihin osiin Eurooppaa ja että Euroopan laajuisen liikenneverkon käytävien välillä on oltava keskinäisiä yhteyksiä; kehottaa osallistuvia maita keskittymään sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka kuuluvat nykyiseen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon ja muihin toimiin sen laajentamiseksi ehdotetulla tavalla Kaakkois-Eurooppaan / Adrianmeren itärannikolle ja joilla kyettäisiin poistamaan Adrian- ja Joonianmeren verkon nykyiset puutteet; kehottaa siksi osallistujamaita esittämään alueellista tai eurooppalaista lisäarvoa tuottavat ensisijaiset infrastruktuurihankkeet ja ehdottaa, että huomiota kiinnitettäisiin muun muassa seuraaviin seikkoihin:

57.  kehottaa optimoimaan olemassa olevien infrastruktuuriverkkojen kapasiteetin kiinnittäen erityistä huomiota makroalueen olemassa oleviin maantie- ja rautatieyhteyksiin, mukaan luettuina ”viimeisen kilometrin” yhteydet; korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren yhdistävä valtatie on saatava valmiiksi mahdollisimman pian ja että sillä edistetään makroalueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä; muistuttaa tarpeesta saada aikaan uusia käytäviä, joissa yhdistyvät valtatiet, rautatiet sekä muut infrastruktuurit Adrian- ja Joonianmeren alueen kummallakin puolella; korostaa, että on lisättävä koordinointia, jotta voidaan välttää meriliikenteen ruuhkat ja parantaa sen hallinnointia ja valvontaa;

58.  kehottaa kehittämään suurten nopeuksien rautatieinfrastruktuuria, joka yhdistää makroalueen ja mahdollistaa entistä paremmat yhteydet EU:hun ja sen sisällä; korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren alueen rautatieyhteyksiä sekä Tyrrhenanmeren rannikon ja Adrian-/Joonianmeren rannikon rautatieyhteyksiä on parannettava;

59.  kehottaa osallistuvia maita parantamaan meri-, raide- ja lentoliikenteen infrastruktuuria ja kehittämään merten moottoriteitä makroalueella yhdistämällä intermodaalisia kuljetustapoja ja erityisesti huolehtimalla yhteyksistä lähialueille sekä parantamaan liikennelogistiikkaa hyödyntämällä kaikkein edistyneintä teknologiaa ja varmistamalla aina korkean turvallisuustason ja kestävyyden ympäristön kannalta; kehottaa lisäksi osallistujamaita arvioimaan mahdollisuuksia parantaa yhteyksiä sellaisten sähköisten mobiliteettivälineiden avulla, joihin sisältyy mahdollisuus kansainvälisestä sähköisestä lippumyynnistä;

60.  korostaa, että saariin ei ole toimivaa yhteyttä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään parempien yhteyksien luomista tutkimalla uusia koordinoituja ja lisäarvoa tuottavia vaihtoehtoja, optimoimalla rahti- ja matkustajaliikenteen reittejä ja ottamalla yksityiset ja julkiset sidosryhmät mukaan, jotta elämänlaatu paranisi näillä alueilla, väestökato päättyisi ja näiden alueiden sosiaalis-taloudellisia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää; korostaa, että saarten sisäisiä yhteyksiä ja kestävää sisäistä liikkuvuutta koskevaa liikenneinfrastruktuuria on parannettava; korostaa myös tarvetta taata ympäri vuoden riittävä terveydenhuolto ja koulutusohjelmat saarten asukkaille;

61.  kehottaa panemaan täytäntöön suuria hankkeita, jotta kehitetään saarten intermodaalisia yhteyksiä ja toivoo erityisesti, että tuettaisiin strategisesti tärkeiden lentokenttien infrastruktuurien kehittämistä sekä uusien reittien kehittämistä makroalueen muiden alueiden kanssa;

62.  kehottaa osallistuvia maita jatkamaan energialähteiden monipuolistamista, jolla parannetaan makroalueen energiaturvallisuutta, lisätään kilpailua ja torjutaan energiaköyhyyttä, ja katsoo, että energialähteiden monipuolistamisesta on suurta hyötyä alueen talouskehitykselle ja sosiaaliselle kehitykselle; korostaa, että energia-alan toimien ympäristövaikutuksia on arvioitava perinpohjaisesti; korostaa, että nesteytetyn maakaasun terminaaleja ja puuttuvia kaasuputkiverkostoja koskevat investoinnit makroalueella on suunniteltava yhteisesti, millä parannetaan riippumattomuutta ja energiaturvallisuutta; kehottaa lisäksi toteuttamaan toimia, joilla lisätään energia- ja resurssitehokkuutta ja edistetään näin myös kilpailukykyä;

63.  kehottaa kehittämään energiainfrastruktuuria, jolla pystytään pienentämään hiilijalanjälkeä, parantamaan energiatehokkuutta sekä varmistamaan makroalueen ja sitä laajemman alueen energiaturvallisuus; korostaa lisäksi, että on tärkeää kehittää ja edistää älykkäiden kaupunkien käsitettä, jonka avulla on mahdollista tuoda lisäarvoa makroalueen nykyiselle yleiselle energiainfrastruktuurille;

64.  toteaa, että makroalueen uusiutuvien energianlähteiden suuria mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti; edellyttää, että energiatuotannon yhdistelmässä hyödynnetään käytettävissä olevia uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko-, tuuli- ja vuorovesienergiaa (kun se on teknisesti toteutettavissa) sekä aaltoenergiaa; korostaa mahdollisten vesivoimaloiden kestävän kehityksen mukaisuutta ja kilpailukykyä kaikissa osallistuvissa maissa; kehottaa osallistuvia maita edistämään toimivien ja yhteenliitettyjen kaasu- ja sähkömarkkinoiden luomista makroalueelle, millä varmistetaan halvan ja kohtuuhintaisen energian yhdenvertainen saatavuus; korostaa, että on tärkeää kehittää rajat ylittäviä energiayhteyksiä ja tukea siten energia-alaan tehtäviä investointeja, jotka ovat edellytys EU:n energiaverkkoon liittymiselle, ja poistaa energia-alan rajat ylittävien investointien esteet;

65.  kannattaa yhteistä suunnittelua sekä sähkön ja kaasun tuotantoa ja siirtämistä koskevaan energia-alan infrastruktuuriin tehtäviä investointeja makroalueella Euroopan laajuisen energiaverkon mukaisesti, jotta voidaan toteuttaa energiayhteisön etua koskevien hankkeiden luettelossa olevat konkreettiset hankkeet;

66.  on huolissaan siitä, että öljyn ja kaasun etsintä on aloitettu uudelleen merellä ja maissa, koska se saattaa altistaa makroalueen katastrofeille, joilla olisi erittäin vakavia vaikutuksia ympäristön, talouden, myös kalastusalan, ja kansanterveyden kannalta; korostaa, että kaiken tällaisen toiminnan on oltava unionin ilmastoa ja uusiutuvia energianlähteitä koskevien sääntöjen ja ohjeiden mukaista; korostaa, että Adrianmeri on suljettu matala meri, josta saasteet eivät kulkeudu pois ja jonka molemmilla rannoilla matkailuelinkeino kukoistaa ja että makroalueen kasvun olisi tultava ensisijaisesti matkailusta ja sen erityisiin ympäristöpiirteisiin ja ekosysteemeihin liittyvästä taloudellisesta toiminnasta; korostaa, että ekologista kestävyyttä ja merellä harjoitettavan toiminnan turvallisuutta koskevaa unionin lainsäädäntöä ja kansainvälisiä yleissopimuksia on noudatettava johdonmukaisesti; edellyttää, että meristrategiapuitedirektiivi (2008/56/EY) sekä merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annettu direktiivi (2013/30/EU) pannaan kaikilta osin täytäntöön;

67.  kehottaa laatimaan yhteiset Euroopan laajuiset liikenneturvallisuusvaatimukset Adrian- ja Joonianmeren makroalueelle;

68.  katsoo, että on edistettävä rajat ylittäviä lentopalveluja toteuttamalla yhteisiä hankkeita, joilla pyritään takaamaan yhteydet makroalueen sisällä ja lisäämään niitä;

Ympäristön laatu

69.  muistuttaa osallistuvien maiden rikkaista meri-, rannikko- ja maaekosysteemeistä; toteaa, että lähes puolet (49 prosenttia) kaikista tunnetuista Välimeren eliölajeista elää Adrianmerellä ja että se on erikoisin Välimeren osa-alueista mataluutensa, vähäisten virtaustensa ja jokien suuren vaikutuksen vuoksi; edellyttää yhteistä toimintaa toteutettaessa kaikki mahdolliset toimenpiteet, kuten ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttö meriliikenteessä ja -logistiikassa, meriympäristön monimuotoisuuden ja ylikansallisten maalla olevien elinympäristöjen säilyttämiseksi sekä merten pilaantumisen ja muiden rannikon ja meren luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien uhkien vähentämiseksi; korostaa, että on tärkeää suojella munkkihylkeiden, olmien, ilvesten, hanhikorppikotkien sekä muiden meri- ja maaeläinlajien kaltaisia lajeja; kehottaa osallistuvia maita toteuttamaan oikeasuhteisia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

70.  kehottaa vaihtamaan osallistuvien maiden välillä luonnon ja kulttuuriperinnön hoitoa koskevia parhaita käytäntöjä kestävien matkailunähtävyyksien luomiseksi, Natura 2000 -alueet ja Unescon suojelukohteet mukaan luettuina;

71.  kehottaa kaikkia osallistuvia maita yhdistämään resurssinsa merten aluesuunnittelun toteuttamisessa merten aluesuunnittelun puitteista annetun direktiivin 2014/89/EU mukaisesti ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisessa, johon osallistuu eri sidosryhmiä (kansalliset viranomaiset ja alue- ja paikallisviranomaiset, paikallisväestö, tiedeyhteisö, kansalaisjärjestöt jne.); katsoo, että asianmukainen merialueiden yhteinen hallinnointi muodostaa tärkeät puitteet merten luonnonvarojen kestävälle ja avoimelle käytölle;

72.  korostaa Adrian- ja Joonianmeren alueen jokien ja järvien suojelun ja vaalimisen merkitystä;

73.  korostaa, että on vastuullisesti paneuduttava aikaisemmin tapahtuneeseen ja rajat ylittävään pilaantumiseen ja puhdistettava kohteet, joiden maaperä, vesistö ja ilma on pilaantunut teollisuustoiminnan seurauksena, tai soveltuvin osin kohteet, jotka ovat pilaantuneet sotilaallisten konfliktien seurauksena; kannattaa kaikkia aktiivisia toimenpiteitä, joilla vähennetään kemiallisista ja tavanomaisista aseista aiheutuvaa meren pilaantumista; kannattaa merten roskaantumisen ja erityisesti jätteistä aiheutuvan Adrianmeren saarten pilaantumisen vähentämistä pyrkien näiden ilmiöiden lakkauttamiseen meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti;

74.  on huolestunut vahingoista, joita muovijäte aiheuttaa merelle; kehottaa komissiota tukemaan tämän jätteen keräämistä ja kierrättämistä koskevia aloitteita; korostaa, että on tärkeää ottaa kalastajat mukaan prosessiin;

75.  kehottaa maita kehittämään ja panemaan täytäntöön vanhentuneiden teollisuus- ja sotilasalueiden uudelleenkäyttöä koskevia kattavia suunnitelmia; korostaa, että tällaiset alueet ovat vaaraksi ympäristölle ja että niillä on myös huomattava taloudellinen potentiaali, jota ei hyödynnetä;

76.  kehottaa kannustamaan teollisuutta siirtymään pois kaupunkikeskuksista ja rannikkoalueilta elämänlaadun parantamiseksi;

77.  edellyttää, että alueen parhaiden jätehuoltoratkaisujen ja jäteveden käsittelyä koskevien ratkaisujen toteuttamisessa hyödynnetään kaikkia jo tarjolla olevia välineitä yhdyskuntavesien käsittelystä 21. toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY mukaisesti;

78.  muistuttaa, että aluetta ovat viime vuosina koetelleet erilaiset luonnonkatastrofit ja ihmisten toiminnasta aiheutuneet katastrofit; kehottaa kiinnittämään huomiota metsien häviämisestä aiheutuvaan ongelmaan ja muihin ilmastonmuutoksesta johtuviin riskeihin; korostaa tarvetta soveltaa täysimääräisesti horisontaalisia periaatteita luonnonkatastrofeja koskevaan riskinhallintaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen pantaessa toimintasuunnitelmaa täytäntöön ja pyrittäessä saavuttamaan kunkin pilarin ensisijaiset tavoitteet; kannattaa maiden hydrometeorologisten laitosten yhteistyötä varauduttaessa äärimmäisiin sääilmiöihin, ilmastonmuutoksen seurauksiin ja katastrofiriskien hallintaan; toteaa, että vesi-, maatalous- ja matkailuala ovat ilmastonmuutoksen kannalta haavoittuvimpia aloja, ja kannustaa siksi kansallisia viranomaisia tekemään yhteistyötä perustaakseen puite- ja tukimekanismin sopeutumis- ja lieventämistoimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi;

79.  korostaa tarvetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä erityisesti meriliikenteen alalla;

80.  korostaa, että vesivarojen käyttömahdollisuuksissa on maantieteellisiä ja kausiluonteisia eroja ja että kesäaikaan saarilla ja rannikkoalueilla vallitsee vesipula, kun veden kysyntä moninkertaistuu huomattavan matkailijamäärän saapumisen vuoksi;

81.  kehottaa perustamaan alueellisen kriisivalmiuskeskuksen sekä laatimaan öljyvuotoja ja huomattavaa pilaantumista aiheuttavia tapauksia koskevan yhteisen valmiussuunnitelman, jotta Adrianmeren alueella voidaan ottaa käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä luonnonkatastrofeja sekä teollisuudesta ja liikenteestä ja muusta toiminnasta, kuten kastelusta, kulotuksesta ja luonnon hyväksikäytöstä, aiheutuvia katastrofeja varten; korostaa, että keskuksen olisi oltava suoraan kytköksissä unionin pelastuspalvelumekanismiin; tähdentää, että alueen ekosysteemi ja luonnon monimuotoisuus on säilytettävä parantamalla niitä koskevaa tietämystä ja vaihtamalla parhaita käytänteitä;

82.  kehottaa EU:n ulkopuolisia maita nopeuttamaan alakohtaisen unionin säännöstön täytäntöönpanoa (esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivi) tulevaa unioniin liittymistään koskevana toimena;

83.  kehottaa jäsenvaltioita kuulemaan naapurimaiden toimivaltaisia viranomaisia ja makroalueen paikallisia yhteisöjä erityisesti taloudellisista toimista, joista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi 16. huhtikuuta 2014 tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU mukaisesti;

Kestävä ja kilpailukykyinen ratkaisu

84.  korostaa matkailun ratkaisevaa merkitystä Euroopan taloudelle ja EU:n sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kehittymiselle, etenkin Välimeren alueen maille ja koko alueelle; korostaa tarvetta kehittää uusia lähestymistapoja, joilla kompensoidaan kausiluonteisuutta ja jotka ovat yhteneväisiä matkailun ympäristövaikutuksen ja kestävyyden kanssa; kehottaa myöntämään matkailualan hankkeisiin lisää tukea Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja muista lähteistä;

85.  kehottaa pikaisesti parantamaan rajat ylittäviä maantieyhteyksiä matkailun kilpailukyvyn lisäämiseksi, koska huonot yhteydet aiheuttavat liikenteen pullonkauloja ja pitkiä viiveitä; korostaa matkailun osalta tarvetta parantaa olemassa olevaa ilmaliikenneinfrastruktuuria ja meriyhteyttä Adrianmeren molempien rannikoiden välillä;

86.  muistuttaa tarpeesta edistää makroalueella jo olemassa olevien lentokenttien käyttöä, jotta vältetään matkustajien liiallinen keskittyminen harvoille keskuslentoasemille ja edistetään kestäviä ja tasapainoisempia matkailijavirtoja eri kohteissa;

87.  toteaa, että alueen rikas kulttuuri- ja luonnonperintö (elokuvan, teatterin ja musiikin kaltaiset kulttuuritoimet mukaan luettuina) merkitsee tuntuvaa etua matkailualaa kehitettäessä; korostaa, että kaikissa osallistuvissa maissa on paljon Unescon suojelukohteita ja Natura 2000 -alueita; katsoo, että vaikka matkailuala edistää taloutta huomattavasti, alan potentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti, mikä johtuu erityisesti huomattavasta kausiluonteisuudesta sekä innovoinnissa, kestävyydessä, liikenneinfrastruktuurissa, matkailutarjonnan laadussa, mukana olevien sidosryhmien valmiuksissa ja vastuullisessa matkailun hallinnoinnissa ilmenevistä puutteista; pyytää osallistuvia maita takaamaan yhteyksien ja matkailupalvelujen riittävän tarjonnan sekä kesäkaudella että sen ulkopuolella, jotta voidaan eriyttää matkailijavirtoja ja taata jatkuva matkailu kaikkina vuodenaikoina; korostaa, että matkailu on yhdistettävä luonnon-, kulttuuri- ja taideperintöön;

88.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään matkailualalla liikkuvuutta koskevia kestäviä ratkaisuja ja parantamaan tällä tavoin matkailupalvelujen laatua ja laajuutta;

89.  toteaa, että kansallis- ja luonnonpuistot sekä suojelualueet muodostavat tärkeän perustan kansalaisten tulevalle koulutukselle ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevissa asioissa;

90.  tähdentää, että maiden välinen yhteistyö on olennaista alueen matkailun jatkokehittämisen kannalta; kannustaa suunnittelemaan Adrian- ja Joonianmeren aluetta varten matkailustrategioita, jotka perustuvat kestävyyteen ja joiden avulla maat voivat tuottaa synergiaetuja ja reagoida yhteisiin makroaluetason haasteisiin; katsoo, että on tehtävä yhteistyötä Adrian- ja Joonianmeren alueen kohteiden profiilin nostamiseksi;

91.  kehottaa komissiota, osallistuvia maita sekä paikallis- ja alueviranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, joilla kannustetaan sidosryhmiä parantamaan matkailun infrastruktuuria;

92.  korostaa, että on tärkeää tukea kulttuuri- ja luovaa teollisuutta ja erityisesti liiketoiminnan kehittämistä ja integraatiota musiikin, teatterin, tanssin ja elokuvan aloilla; kannustaa järjestämään festivaaleja, kokouksia ja kulttuuritapahtumia integraation edistämiseksi;

93.  korostaa, että on tarpeen mahdollistaa entistä helpompi tuen ja rahoituksen saanti pk-yrityksille, jotka ovat matkailualalla avainasemassa; kannustaa alueen sidosryhmiä osallistumaan Yritys–Eurooppa-verkostoon, jotta ne voivat jakaa kokemuksia ja verkostoitua ja etsiä kumppaneita rajojen yli;

94.  korostaa älykästä erikoistumista ja älykkäitä yhteisöjä koskevien hankkeiden merkitystä ja olemassa olevien innovaatiofoorumeiden hyödyntämistä, jotta voidaan luoda esimerkiksi Adrian- ja Joonianmeren luovuusalue;

95.  kannattaa kestävyyteen perustuen monipuolisen matkailutarjonnan kehittämistä, mukaan lukien matkailijoiden teemapuistot ja -reitit, kulttuuri-, maaseutu-, terveys- ja merimatkailu sekä matkailu, joka liittyy viinien ja elintarvikkeiden maisteluun, konferensseihin ja urheiluun, mukaan luettuina pyöräily, golf, sukeltaminen, vaeltaminen, hiihtäminen, vuorikiipeily ja ulkoliikunta, jotta voidaan edistää matkailua koko vuoden ajan ja parantaa matkakohteiden kilpailuasemia; kannattaa maaseutumatkailun kehittämistä, jotta voidaan vähentää merkittäviin matkailukeskuksiin ja kapealle rannikkoalueelle kohdistuvaa painetta, mikä auttaa vähentämään kausiluonteisuutta; kannattaa matkailutoimintojen ulottamista lähialueille siten, että luodaan yhtenäisiä matkailutuotteita, joihin sisällytetään myös makroalueen ja sen pääkaupunkien tärkeimmät nähtävyydet;

96.  korostaa matkailuhallinnon ja infrastruktuurien välisen johdonmukaisuuden merkitystä sekä tarvetta parantaa palvelujen ja mahdollisuuksien laatua ja moninaisuutta ottaen huomioon alueen erityispiirteet; korostaa myös, että on tärkeää edistää ja säilyttää paikallisia ja alueellisia perinteitä;

97.  korostaa, että on tärkeää tutkia vaihtoehtoisia reittejä ja liiketoimintamalleja ja parantaa risteilypakettien kytköksiä paikallisväestöön ja -tuotteisiin, millä voidaan torjua paremmin kestämätöntä ruuhkautumista ja hyödyntää tehokkaammin koko potentiaalia, mistä aiheutuu kestävämpiä taloudellisia hyötyjä paikallisille talouksille; toteaa, että on tärkeää kehittää makroalueen matkailureittejä ja luoda niille brändi kartoittamalla ja edistämällä entistä enemmän olemassa olevia reittejä;

98.  kannattaa alueen kaikkein merkittävimpien kilpailuvalttien hyödyntämistä matkailutarkoituksiin sekä mainos- ja markkinointiohjelmien kehittämistä;

99.  korostaa tarvetta liikenteen todelliseen intermodaalisuuteen, jossa hyödynnetään palvelujen ja liittymien yhdennettyä verkostoa ja pyritään kehittämään korkealaatuista ja ympäristön huomioonottavaa matkailua;

100.  kannattaa Adrian- ja Joonianmeren peruskirjan laatimista, joka sisältää kestävän matkailun edistämistä koskevat periaatteet ja suuntaviivat, ja Euroopan matkailuindikaattorijärjestelmän käyttöönottamista, joka mahdollistaa matkailukohteiden arvioinnin ja siten niiden kestävän kehityksen parantamisen;

o
o   o

101.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan Euroopan unionin strategiaan osallistuvien maiden (Kroatia, Kreikka, Italia, Slovenia, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro ja Serbia) hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259. (3) EUVL C 349 E, 29.11.2013, s. 1.