Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2014/017 FR/Mory-Ducros, Ranska) (COM(2015)0068 – C8‑0058/2015 – 2015/2056(BUD))

P8_TA(2015)0090 A8-0124/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0068 – C8-0058/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0124/2015),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan uudelleen työmarkkinoille,

B.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu EGR:n varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta,

C.  toteaa, että EGR-asetus ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia,

D.  ottaa huomioon, että Ranska on esittänyt hakemuksen EGR/2014/017 FR/Mory-Ducros rahoitustuen saamiseksi EGR:stä tapauksessa, joka koskee 2 513 työntekijän vähentämistä NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 49 (Maaliikenne ja putkijohtokuljetus) luokitellulla toimialalla toimivassa yrityksessä Mory-Ducros SAS, jonka työntekijävähennykset jakautuvat 84 toimipaikkaan koko Manner-Ranskan alueella,

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit,

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Ranska on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea;

2.  toteaa, että Ranskan viranomaiset jättivät EGR-rahoitustukea koskevan hakemuksen 6. lokakuuta 2014 ja että komissio antoi siitä arvionsa 23. helmikuuta 2015; pitää myönteisenä, että arviointi sujui nopeasti alle viidessä kuukaudessa;

3.  panee merkille, että kokonaiskustannukset ovat 10 087 000 euroa, josta 35 000 euroa on osoitettu valvontaan ja sertifiointiin, ja että EGR:n rahoitusosuus on 6 052 200 euroa, mikä vastaa 60 prosenttia kokonaiskustannuksista;

4.  ottaa huomioon, että Mory-Ducros SAS:n työntekijävähennykset liittyvät fyysisen tuotoksen yleiseen vähentymiseen Euroopassa, mikä on johtanut kuljetettavien määrien vähenemiseen ja hintasotaan maanteiden tavarakuljetusten alalla, jonka seurauksena käyttökatteet ovat heikentyneet tasaisesti ja alalla on koettu tappioita Ranskassa vuodesta 2007 alkaen; toteaa, että tästä puolestaan on seurannut konkurssiaalto, Mory-Ducrosin konkurssi mukaan luettuna; toteaa lopuksi, että kyseiset tapahtumat ovat suoraan yhteydessä maailmanlaajuiseen talous- ja rahoituskriisiin;

5.  korostaa, että Mory-Ducros SAS:n sulkemisen jälkeen tehdyn järjestelyn seurauksena uudelleen luotu yksikkö MORY Gobal hankki 84 yksiköstä 50 ja työllisti 4 911 työntekijästä uudelleen 2 107, ja että näin ollen vähennettiin tosiasiallisesti 2 804 työntekijää;

6.  painottaa, että yli 17 prosenttia edunsaajista, joiden odotetaan olevan ehdotettujen toimenpiteiden kohteina, on 55–64-vuotiaita ja että heidän osallistumisensa ehdotettuihin tukitoimenpiteisiin auttaisi heitä välttämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

7.  panee merkille, että tähän mennessä on jätetty myös toinen maaliikenteen ja putkijohtokuljetusten alaa koskeva EGR-hakemus (EGF/2011/001 AT/Nieder- und Oberösterreich), joka myös perustui maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Ranskan viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 24. helmikuuta 2014 eli hyvissä ajoin ennen päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille ja jo ennen EGR-tukihakemuksen jättämistä;

9.  toteaa, että yksilölliset palvelut rajoittuvat vain yhteen toimeen, jonka toteuttaa keskitetty palvelupiste (Cellule de reclassement, neuvontapalvelut), jonka toiminnasta huolehtii kaksi rekrytointiyritystä; panee merkille, että Ranska pyytää EGR-rahoitusta ainoastaan tälle yhdelle keskitetylle palvelupisteelle; vaatii komissiota ja Ranskan viranomaisia noudattamaan tiukasti periaatetta, jonka mukaan maksut rekrytointiyrityksille suoritetaan erinä ja saavutettujen tulosten perusteella;

10.  toteaa, että selvitysmies valitsi neuvontapalveluja pyörittävät kolme rekrytointiyritystä kuultuaan vähennettyjen työntekijöiden edustajia, minkä tavoitteena oli kattaa mahdollisimman hyvin Manner-Ranska ja varmistaa, että mahdollisimman monet kohteena olevista työntekijöistä pääsevät takaisin työelämään;

11.  katsoo, että rekrytointiyritysten toimintaa on valvottava säännöllisten kirjallisten raporttien avulla, jotta varmistetaan, että EGR-rahoitus käytetään asianmukaisesti ja että keskitetyssä palvelupisteessä osallistujille laaditaan henkilökohtainen urasuunnitelma ja esitetään riittävä määrä työtarjouksia ja että heille tarjotaan neuvoja yritysten perustamiseen;

12.  muistuttaa, että EGR-rahoituksella on tarkoitus auttaa työntekijöitä löytämään uusi työpaikka ja että tukea ei saa missään tapauksessa suunnata virastoille ja niiden hallinnollisiin kustannuksiin;

13.  toteaa, että rekrytointiyritysten tehtävänä on tukea ja ohjata työttömäksi joutuneita työntekijöitä ja auttaa heitä löytämään ratkaisuja, joiden ansiosta he pystyvät pysymään työmarkkinoilla ja aloittamaan uudessa työssä;

14.  toteaa, että 55–64-vuotiaiden työntekijöiden riski joutua pitkäaikaistyöttömäksi ja syrjäytyä työmarkkinoilta on suuri; katsoo sen vuoksi, että näillä työntekijöillä on yksilöllisiä palveluja koskevia erityistarpeita;

15.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

16.  pitää myönteisenä Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttämistä myös muihin aktiivisiin toimiin (esim. pidemmät koulutuskurssit), jotka eivät sisälly Ranskan esittämään hakemukseen;

17.  pitää valitettavana, että EGR:n tiedotus- ja edistämistoimiin ei ole käytettävissä varoja; katsoo, että julkisuus ja tiedottaminen näistä toimista ovat tärkeitä paitsi edunsaajien osallistumisen kannustamiseksi myös sen vuoksi, että niillä korostetaan unionin sosiaalista roolia;

18.  edellyttää, että Ranskan viranomaiset noudattavat EGR-asetuksen tiedottamista ja rahoitettujen toimien julkistamista koskevia säännöksiä huolimatta siitä, että ne eivät pyytäneet rahoitusta valmistelutoimiin, hallintoon, tiedotukseen ja mainostamiseen;

19.  toteaa, että EGR:stä rahoitettavasta yksilöllisten palvelujen koordinoidusta paketista annetuissa tiedoissa selvitetään myös, kuinka toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia; korostaa Ranskan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;

20.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; huomauttaa uuden aikataulun määräaikoihin liittyvistä paineista ja mahdollisista vaikutuksista tapausten tutkintaan;

21.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

22.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/017 FR/Mory-Ducros, Ranska)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/738.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL L 373, 20.12.2013, s. 1.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sosiaalisen suojelun komitean perustamisesta ja päätöksen 2004/689/EY kumoamisesta (05126/2015 – C8-0025/2015 – 2015/0802(CNS))

P8_TA(2015)0091 A8-0066/2015

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ehdotuksen (05126/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 160 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0025/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0066/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia ehdotukseensa;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Neuvoston esitys   Tarkistus Tarkistus 1 Esitys päätökseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)   Yhteistyön lujittamisesta sosiaalisen suojelun uudistamiseksi ja parantamiseksi 17 päivänä joulukuuta 1999 antamissaan päätelmissä2 neuvosto kannatti komission ehdotusta perustaa tämän toiminnan toteuttamiseksi yhteistyön lujittamisjärjestelmä, jota valmistellaan korkean tason virkamiestyöryhmässä. Neuvosto korosti, että tällaisen yhteistyön olisi koskettava kaikkia sosiaalisen suojelun muotoja ja tarvittaessa tuettava jäsenvaltioita sosiaalisen suojelun järjestelmien parantamisessa ja tehostamisessa niiden ensisijaisten kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Neuvosto muistutti lisäksi, että jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia järjestämään sosiaalisen suojelun ja rahoittamaan sen. Neuvosto yhtyi komission esittämiin neljään laaja‑alaiseen tavoitteeseen sosiaalisen suojelun järjestelmiä uudistettaessa. Tavoitteet ovat työnteon tekeminen kannattavaksi ja toimeentulon varmistaminen, eläkkeiden turvaaminen ja eläkejärjestelmien tekeminen kestäviksi, sosiaalisen integroitumisen edistäminen sekä korkealaatuisen ja kestävän terveydenhuollon varmistaminen. Neuvosto korosti myös, että naisten ja miesten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikissa toimissa, joilla pyritään kyseiseen neljään tavoitteeseen. Lopuksi neuvosto totesi rahoitusnäkökohtien olevan kaikille tavoitteille yhteisiä. (3)   Yhteistyön lujittamisesta sosiaalisen suojelun uudistamiseksi ja parantamiseksi 17 päivänä joulukuuta 1999 antamissaan päätelmissä2 neuvosto kannatti komission ehdotusta perustaa tämän toiminnan toteuttamiseksi yhteistyön lujittamisjärjestelmä, jota valmistellaan korkean tason virkamiestyöryhmässä. Neuvosto korosti, että tällaisen yhteistyön olisi koskettava kaikkia sosiaalisen suojelun muotoja ja tarvittaessa tuettava jäsenvaltioita sosiaalisen suojelun järjestelmien parantamisessa ja tehostamisessa niiden ensisijaisten kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Neuvosto muistutti lisäksi, että jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia järjestämään sosiaalisen suojelun ja rahoittamaan sen. Neuvosto yhtyi komission esittämiin neljään laaja‑alaiseen tavoitteeseen sosiaalisen suojelun järjestelmiä uudistettaessa. Tavoitteet ovat työnteon tekeminen kannattavaksi ja toimeentulon varmistaminen, eläkkeiden turvaaminen ja eläkejärjestelmien tekeminen kestäviksi, sosiaalisen integroitumisen edistäminen sekä korkealaatuisen ja kestävän terveydenhuollon varmistaminen kaikille. Neuvosto korosti myös, että naisten ja miesten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikissa toimissa, joilla pyritään kyseiseen neljään tavoitteeseen. Lopuksi neuvosto totesi rahoitusnäkökohtien olevan kaikille tavoitteille yhteisiä. __________________ __________________ 2 EYVL C 8, 12.1.2000, s. 7. 2 EYVL C 8, 12.1.2000, s. 7. Tarkistus 2 Esitys päätökseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)   Eurooppa-neuvosto totesi 27 ja 28 päivänä kesäkuuta 2013 pidetyssä istunnossaan, että talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta olisi vahvistettava. Aluksi on tärkeää seurata paremmin sosiaalista ja työmarkkinoiden tilannetta talous- ja rahaliitossa ja ottaa se huomioon, muun muassa käyttämällä asianmukaisia sosiaalisia ja työllisyysindikaattoreita talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. Lisäksi on tärkeää varmistaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan parempi koordinointi samalla jäsenvaltioiden toimivaltaa täysin kunnioittaen. (7)   Eurooppa-neuvosto totesi kesäkuussa 2013 antamissaan päätelmissä, että talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta olisi vahvistettava. Aluksi on tärkeää seurata paremmin sosiaalista ja työmarkkinoiden tilannetta talous- ja rahaliitossa ja ottaa se huomioon, muun muassa käyttämällä asianmukaisia sosiaalisia ja työllisyysindikaattoreita talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa. Lisäksi on tärkeää varmistaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä sosioekonomisten toimien parempi koordinointi samalla jäsenvaltioiden toimivaltaa täysin kunnioittaen.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. huhtikuuta 2015 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi työllisyyskomitean perustamisesta ja päätöksen 2000/98/EY kumoamisesta (05125/2015 – C8-0026/2015 – 2015/0801(CNS))

P8_TA(2015)0092 A8-0065/2015

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ehdotuksen (05125/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 150 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0026/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0065/2015),

1.  hyväksyy neuvoston ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. huhtikuuta 2015 esityksestä neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (05479/2015 – C8-0047/2015 – 2015/0010(APP))

P8_TA(2015)0093 A8-0125/2015

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston asetukseksi (05479/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0047/2015),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman kauden 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevista neuvotteluista: kokemukset ja tulevat vaiheet(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 artiklan ja 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan suosituksen ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8‑0125/2015),

1.  hyväksyy esityksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta sellaisena kuin se on tämän päätöslauselman liitteessä;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

LIITE

NEUVOSTON ASETUS

(EU, Euratom) 2015/…,

vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun

asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2015/623.)

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0378.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. huhtikuuta 2015 armenialaisten kansanmurhan satavuotismuistopäivästä (2015/2590(RSP))

P8_TA(2015)0094 RC-B8-0342/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vuonna 1948 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 1987 antamansa päätöslauselman Armenian kysymyksen poliittisesta ratkaisusta(1),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2013 ja EU:n toiminnasta tällä alalla(2),

–  ottaa huomioon pöytäkirjan Armenian tasavallan ja Turkin tasavallan välisten diplomaattisuhteiden luomisesta sekä Zürichissä 10. lokakuuta 2009 allekirjoitetun pöytäkirjan Armenian tasavallan ja Turkin tasavallan välisten suhteiden kehittämisestä,

–  ottaa huomioon hänen pyhyytensä paavi Franciscuksen 12. huhtikuuta 2015 antaman lausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että vuonna 2015 on kulunut sata vuotta Ottomaanien valtakunnan toimeenpanemasta armenialaisten kansanmurhasta;

B.  ottaa huomioon, että yhä useampi EU:n jäsenvaltio ja kansallinen parlamentti ovat tunnustaneet Ottomaanien valtakunnassa toimeenpannun armenialaisten kansanmurhan;

C.  ottaa huomioon, että yksi Euroopan yhdentymisliikkeen tärkeimmistä motiiveista on halu estää sotien ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten toistuminen Euroopassa;

D.  ottaa huomioon, että Turkki ja Armenia ovat aloittaneet prosessin diplomaattisuhteiden normalisoimiseksi allekirjoittamalla vuonna 2009 Zürichissä pöytäkirjat suhteiden luomisesta ja kehittämisestä;

E.  toteaa, että menneisyyden muistojen säilyttäminen elävinä on äärimmäisen tärkeää, koska sovintoa ei voi syntyä ilman totuutta ja muistoja;

1.  kunnioittaa satavuotismuistopäivän edellä niiden puolentoista miljoonan viattoman armenialaisen uhrin muistoa, jotka menehtyivät Ottomaanien valtakunnassa; osallistuu armenialaisten kansanmurhan satavuotismuistopäivän viettämiseen eurooppalaisen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisuuden hengessä; kehottaa komissiota ja neuvostoa osallistumaan satavuotismuistopäivän viettämiseen;

2.  palauttaa mieliin 18. kesäkuuta 1987 antamansa päätöslauselman, jossa parlamentti muun muassa totesi, että vuosina 1915–1917 armenialaisia kohdanneet kauheat tapahtumat Ottomaanien valtakunnassa merkitsivät kansanmurhaa, sellaisena kuin se on määriteltynä vuonna 1948 tehdyssä yleissopimuksessa joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi; tuomitsee kaikki ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset ja kansanmurhat ja pitää erittäin valitettavina kaikkia yrityksiä niiden kiistämiseksi;

3.  kunnioittaa kaikkien kansanmurhien ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten viattomien uhrien muistoa; ehdottaa, että perustetaan armenialaisten kansanmurhan kansainvälinen muistopäivä, jonka tarkoituksena on palauttaa mieliin kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien oikeus rauhaan ja ihmisarvoon;

4.  korostaa, että kansanmurhien ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ajoissa tapahtuva estäminen ja tehokas rankaiseminen olisi katsottava yhdeksi kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin tärkeimmistä painopisteistä;

5.  suhtautuu myönteisesti Turkin tasavallan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja Turkin tasavallan pääministerin Ahmet Davutoğlun julkilausumiin, joissa esitetään surunvalittelut ja tunnustetaan Ottomaanien valtakunnassa armenialaisiin kohdistuneet hirmuteot, ja pitää julkilausumia askeleena oikeaan suuntaan; kannustaa Turkkia hyödyntämään armenialaisten joukkomurhan satavuotismuistopäivän tarjoaman tärkeän tilaisuuden ja jatkamaan ponnisteluja, arkistojen avaaminen mukaan luettuna, menneisyytensä hyväksymiseksi, armenialaisten joukkomurhan tunnustamiseksi ja siten tien tasoittamiseksi Turkin ja Armenian kansojen aidolle sovinnolle;

6.  on tyytyväinen hänen pyhyytensä paavi Franciscuksen rauhan ja sovinnon hengessä 12. huhtikuuta 2015 pitämään puheeseen, jossa tämä mainitsi sata vuotta sitten tapahtuneen armenialaisten kansanmurhan;

7.  kehottaa Turkkia täyttämään ja panemaan kaikilta osin täytäntöön kulttuuriperinnön suojelemiseen liittyvät velvoitteensa ja erityisesti tekemään vilpittömin mielin selvityksen armenialaisen ja muun kulttuuriperinnön tuhoamisesta tai turmelemisesta viime vuosisadan aikana sen lainkäyttöalueella;

8.  kehottaa Armeniaa ja Turkkia käyttämään eurooppalaisten kansakuntien välistä onnistunutta sovinnontekoa esimerkkinä ja keskittymään toimiin, joissa kansojen välinen yhteistyö asetetaan etusijalle; on vakuuttunut, että tämä edistää Armenian ja Turkin kansojen historiallista sovintoa totuuden ja kunnioituksen hengessä; tukee Turkin ja Armenian välisiä kansalaisyhteiskunnan aloitteita, joiden avulla pyritään suhteiden normalisointiin; kehottaa Turkkia ja Armeniaa normalisoimaan suhteensa ratifioimalla ja panemalla täytäntöön ehdoitta pöytäkirjat diplomaattisuhteiden luomisesta, avaamalla maiden välisen rajan ja parantamalla aktiivisesti suhteitaan ja erityisesti rajat ylittävää yhteistyötä ja taloudellista yhdentymistä;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Armenian tasavallan hallitukselle ja parlamentille sekä Turkin tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EYVL C 190, 20.7.1987, s. 119. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0076.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. huhtikuuta 2015 kansainvälisen romanipäivän johdosta – mustalaisvastaisuus Euroopassa ja romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustaminen EU:ssa (2015/2615(RSP))

P8_TA(2015)0095 B8-0326/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) johdanto-osan ja erityisesti sen 2 ja 4–7 kappaleen,

–  ottaa huomioon muun muassa SEU-sopimuksen 2 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan sekä 6 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2000 allekirjoitetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan, josta annettiin juhlallinen julistus 12. joulukuuta 2007 Strasbourgissa ja joka tuli voimaan yhdessä Lissabonin sopimuksen kanssa joulukuussa 2009,

–  ottaa huomioon romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman(1), 5. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille" (COM(2011)0173), 9. helmikuuta 2014 annetun komission tiedonannon romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta (COM(2014)0209) ja neuvoston 9. joulukuuta 2013 antaman suosituksen romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2011 teettämän romaneja koskevan pilottihankkeen tulokset,

–  ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen sekä Euroopan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi,

–  ottaa huomioon 1. helmikuuta 2012 hyväksytyn Euroopan neuvoston ministerikomitean julkilausuman mustalaisvastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan rasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa,

–  ottaa huomioon Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) yleistä politiikkaa koskevan suosituksen nro 13 mustalaisvastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta,

–  ottaa huomioon Etyjin osallistujavaltioiden, EU:n jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot mukaan lukien, hyväksymän laajan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa romanien tilannetta Etyjin alueella ja jonka mukaisesti valtiot sitoutuvat muun muassa lisäämään toimiaan sen varmistamiseksi, että romaniväestö pystyy toimimaan yhteiskunnassa täysin tasavertaisena osapuolena, ja lopettamaan romaneja koskevan syrjinnän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että romaneja arvioidaan olevan Euroopassa 10–12 miljoonaa ja että he ovat Euroopan suurin etninen vähemmistö;

B.  ottaa huomioon, että termiä ”romani” käytetään tässä päätöslauselmassa yläkäsitteenä, joka kattaa erilaiset asiaan liittyvät ryhmät, jotka saattavat olla kulttuuriltaan ja elämäntavoiltaan erilaisia ja joita elää eri puolilla Eurooppaa, kuten romanit, travellerit, sintit, manouchet, kaaleet, romanichelit, boyashit, aškaalit, Balkanin egyptiläiset, jenishit, domit ja lomit, riippumatta niiden ryhmien mahdollisesta liikkuvuudesta;

C.  ottaa huomioon, että mustalaisvastaisuus on erityinen rasismin muoto, joka kohdistuu romaneihin, ja rodulliseen ylemmyyteen perustuva ideologia sekä epäinhimillistämisen ja institutionaalisen rasismin muoto, jota historiallinen syrjintä ruokkii ja joka ilmenee muun muassa väkivaltana, vihapuheena, hyväksikäyttönä, leimaamisena ja mitä räikeimpänä syrjintänä;

D.  ottaa huomioon, että mustalaisvastaisuus on yksi tärkeimmistä syistä syrjinnälle ja syrjäytymiselle, josta romaniväestö on kärsinyt historiallisesti monissa Euroopan maissa;

E.  ottaa huomioon, että monet romanit elävät yhä ylivoimaisessa köyhyydessä ja joutuvat kärsimään äärimmäisestä sosiaalisesta syrjäytymisestä ja syrjinnästä;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan romanit ovat historiallisesti olleet osa monien Euroopan maiden yhteiskuntaa, kuitenkin ilman yhtä emämaata, ja osallistuneet Eurooppaan sen kansalaisina, ja että heidän tilanteensa Euroopan kansallisten vähemmistöjen joukossa on niin erityislaatuinen, että se oikeuttaa erityiset toimenpiteet unionin tasolla; ottaa huomioon, että romanit ovat osa eurooppalaista kulttuuria ja arvoja;

G.  ottaa huomioon, että romaninaiset joutuvat usein sukupuoleen ja etniseen alkuperään perustuvan moninkertaisen ja moniperusteisen syrjinnän kohteiksi ja että heidän työnsaantiin, koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja päätöksentekoon osallistumiseen liittyvät mahdollisuutensa ovat rajalliset; ottaa huomioon, että syrjintää voi esiintyä valtayhteiskunnassa kun mustalaisvastainen rasismi lisääntyy, mutta myös naisten yhteisöissä sukupuolen takia;

H.  ottaa huomioon, että 5. huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa EU:n puitekehyksestä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille jäsenvaltioita kehotetaan hyväksymään tai edelleen kehittämään romanien integraatiota koskevaa kattavaa toimintatapaa ja tukemaan useita yhteisiä tavoitteita; ottaa huomioon, että 9. joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan tuloksellisia politiikkatoimenpiteitä romanien tasa-arvoisen kohtelun ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittamisen varmistamiseksi, mukaan lukien yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen, työllistymiseen, terveydenhoitoon ja asumiseen;

I.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat on nimennyt tammikuun 27. päivän, joka on Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen päivä, juutalaisten joukkotuhon kansainväliseksi muistopäiväksi;

J.  ottaa huomioon, että arvioiden mukaan natsit sekä muut hallinnot liittolaisineen tuhosivat toisen maailmansodan aikana ainakin 500 000 romania ja että eräissä maissa yli 80 prosenttia romaniväestöstä tapettiin; ottaa huomioon, että ainakin 23 000 romania tapettiin kaasulla Auschwitz-Birkenaun Zigeunerlagerissa (mustalaisleiri) toisen maailmansodan aikana ja että 2. ja 3. elokuuta 1944 välisenä yönä leirillä tapettiin 2 897 romania, enimmäkseen naisia, lapsia ja ikääntyneitä; ottaa huomioon, että tämän vuoksi romanijärjestöt ovat valinneet elokuun 2. päivän päiväksi, jolloin muistetaan tämän joukkotuhon romaniuhreja;

K.  ottaa huomioon, että natsien, muiden hallintojen ja niiden liittolaisten romaneihin kohdistama joukkotuho toisen maailmansodan aikana on totta mutta siitä ollaan vielä paljolti tietämättömiä; katsoo, että siksi laaja yleisö ei useinkaan ota sitä huomioon ja että usein se jätetään tunnustamatta tai siitä ei opeteta kouluissa, mikä tekee romaniväestöstä toisen maailmansodan aikana tehdyn joukkotuhon unohdettuja uhreja;

L.  ottaa huomioon, että ihmisyyteen kohdistuvien rikosten ja ihmisoikeuksien räikeiden loukkausten muistaminen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan edistää rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien asiaa Euroopassa; ottaa huomioon, että romanien joukkotuho Euroopassa ansaitsee täyden tunnustuksen, joka vastaa natsien ja muiden hallintojen niiden rikosten vakavuutta, joilla oli tarkoitus fyysisesti hävittää romanit, juutalaiset ja muut valikoidut ryhmät Euroopasta;

M.  ottaa huomioon, että romanien toisen maailmansodan aikana tapahtuneen joukkotuhon tunnustaminen ja muistaminen on tärkeää siksi, että romaniväestölle palautetaan asema niiden ryhmien joukossa, joihin natsihallinto ja muut hallinnot liittolaisineen kohdistivat hirveitä tekoja toisen maailmansodan aikana;

N.  toteaa, että toisen maailmansodan aikana tapahtuneen romanien joukkotuhon tunnustaminen ja erityisen eurooppalaisen muistopäivän vakiinnuttaminen olisivat siten tärkeä symbolinen askel mustalaisvastaisuuden torjunnassa ja edistäisi yleistä tietämystä romanien historiasta Euroopassa;

1.  on erittäin huolestunut mustalaisvastaisuuden lisääntymisestä, joka ilmenee Euroopassa muun muassa romanivastaisena puheena ja romaneihin kohdistuvina väkivaltaisina hyökkäyksinä, myös murhina; toteaa, että nämä teot eivät sovi yhteen Euroopan unionin normien ja arvojen kassa ja muodostavat merkittävän esteen romanien menestyksekkäälle sosiaaliselle integroitumiselle ja heidän ihmisoikeuksiensa täysimääräiselle kunnioittamiselle;

2.  painottaa, että syrjintä ja syrjäytyminen eivät koskaan johdu tällaisesta syrjinnästä ja syrjäytymisestä kärsivälle yksilölle tai ryhmälle ominaisesta luontaisesta heikkoudesta, vaan ennen kaikkea siitä, että valtayhteiskunta ei tunnusta yksilöiden oikeuksia eikä tarjoa tarvittavia rakenteita, joissa yksilöt voivat vedota näihin oikeuksiin;

3.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön 29. kesäkuuta 2000 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY29, jotta voidaan estää ja poistaa romaneihin kohdistuva syrjintä erityisesti työllistymisen, koulutuksen ja asunnon saannin osalta;

4.  painottaa, että on tarpeen torjua mustalaisvastaisuutta kaikilla tasoilla ja keinoilla, ja korostaa, että tämä ilmiö on erityisen itsepintainen, väkivaltainen, uusiutuva ja tavallinen rasismin muoto; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan entisestään mustalaisvastaisuuden torjuntaa osana niiden kansallisia romanien integrointistrategioita ja edistämään parhaita käytäntöjä;

5.  pitää myönteisenä romaniyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen osallistumista romanien kansallisten integrointistrategioiden toteuttamiseen ja kehottaa niitä osallistumaan entistä enemmän kyseisten strategioiden suunnitteluun, seurantaan, arviointiin ja täytäntöönpanoon;

6.  painottaa, että on tärkeää varmistaa, että naisten oikeuksia ja sukupuolinäkökulman sisällyttämistä koskevat erityistoimet sisällytetään romanien kansallisiin integrointistrategioihin ja että arvioinnissa ja vuotuisessa seurannassa otetaan huomioon naisten oikeudet ja sukupuolen tasa-arvonäkökulma kussakin romanien kansallisten integrointistrategioiden osassa;

7.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan lapset etusijalle pantaessa täytäntöön EU:n kehystä romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille, ja korostaa, että on tärkeää edistää romanilasten tasaveroisia mahdollisuuksia asumiseen, terveydenhoitoon, koulutukseen ja ihmisarvoisiin elinoloihin;

8.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS, jotta voidaan menestyksellisesti torjua mustalaisvastaisuutta, romanivastaista puhetta ja väkivaltaisia hyökkäyksiä romaneja vastaan, sekä romanien joukkotuhon suvaitsemista, kieltämistä ja karkeaa vähättelyä;

9.  korostaa, että romanit ovat osa Euroopan kulttuuria ja yhteisiä arvoja ja kehottaa siksi jäsenvaltioita ja muita Euroopan valtioita käsittelemään romanikansan historiaa ja erityisesti toisen maailmansodan aikaista romanien joukkotuhoa kansalaisten ja nuorten kanssa käytävässä vuoropuhelussa;

10.  tuomitsee erittäin ankarasti kaikenlaiset rasismin ja syrjinnän muodot, joista romanit joutuvat kärsimään, ja korostaa, että mustalaisvastaisuuteen on puututtava tehokkaasti, jotta muilla aloilla toteutettavilla toimilla olisi vaikutusta;

11.  kehottaa tässä yhteydessä komissiota seuramaan ja arvioimaan tehokkaasti, miten jäsenvaliot noudattavat EU:n perusarvoja; kehottaa komissiota varmistamaan, että perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta kunnioitetaan kaikissa jäsenvaltioissa, tehokkaasti seuramaan ja arviomaan, että jäsenvaltiot noudattavat näitä arvoja, ja varmistamaan, että komissio reagoi kaikkiin mahdollisesti esiintyviin systeemisiin rikkomuksiin;

12.  tunnustaa siksi juhlallisesti historiallisena tosiseikkana tapahtuneen romanien joukkotuhon toisen maailmansodan aikana;

13.  kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan virallisesti tämän joukkotuhon ja muut romanien vainon muodot, kuten karkottamisen ja säilöönoton, joita tapahtui toisen maailmansodan aikana;

14.  julistaa, että eurooppalainen teemapäivä olisi omistettava toisen maailmansodan aikana tapahtuneen romanien joukkotuhon uhrien muistolle ja että tätä päivää olisi kutsuttava nimellä romanien joukkotuhon eurooppalainen muistopäivä;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja Etyjille ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 112.