Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2104(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0308/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0308/2015

Keskustelut :

PV 23/11/2015 - 17
CRE 23/11/2015 - 17

Äänestykset :

PV 24/11/2015 - 5.8
CRE 24/11/2015 - 5.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0403

Hyväksytyt tekstit
PDF 283kWORD 93k
Tiistai 24. marraskuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n rooli YK:ssa
P8_TA(2015)0403A8-0308/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2015 EU:n roolista YK:ssa – Miten EU:n ulkopolitiikan tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin? (2015/2104(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa EU:sta ja YK:sta, erityisesti 2. huhtikuuta 2014 neuvostolle antamansa suosituksen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 69. istunnosta(1) ja 11. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman "EU maailmanlaajuisena toimijana: sen rooli monenvälisissä järjestöissä"(2),

–  ottaa huomioon neuvoston 22. kesäkuuta 2015 antamat päätelmät EU:n painopisteistä Yhdistyneiden kansakuntien 70. yleiskokouksessa,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Euroopan unionin osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien työhön(3), jossa EU:lle myönnetään oikeus käyttää puheenvuoroja yleiskokouksessa, esittää suullisesti ehdotuksia ja muutoksia, joista äänestetään jäsenvaltion pyynnöstä, sekä vastata puheenvuoroon,

–  ottaa huomioon turvallisuusneuvoston puheenjohtajan 14. helmikuuta 2014 antaman kaikkien aikojen ensimmäisen lausunnon EU:n kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä omaksumasta roolista(4),

–  ottaa huomioon rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaisessa Durbanin maailmankonferenssissa vuonna 2001 annetun julistuksen,

–  ottaa huomioon parlamentin ulkoasioiden pääosaston maaliskuussa 2015 julkaiseman selvityksen Yhdistyneiden kansakuntien uudistamisesta, YK:n nykytilanteesta ja mahdollisista etenemistavoista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0308/2015),

EU:n tavoitteet ja kansainväliset vahvuudet

A.  katsoo, että EU:n tulevaisuus on kytköksissä globaaliin rauhaan, turvallisuuteen ja kehitykseen sekä ihmisoikeuksiin; katsoo, että EU:n edessä olevat haasteet edellyttävät globaaleja ratkaisuja ja että globaalien kysymysten ratkaisemiseen tarvitaan EU:n toimia;

B.  toteaa, että EU:n ulkopolitiikan periaatteet ja tavoitteet on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa ja että ne ovat tiiviisti sidoksissa YK:n periaatteisiin ja tavoitteisiin; ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 21 artiklassa kehotetaan nimenomaisesti noudattamaan YK:n peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta;

C.  katsoo, että EU:lla on ainutlaatuinen mahdollisuus – täysin YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti – ottaa käyttöön resursseja kautta koko diplomaattisen, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän, taloudellisen, kehityspoliittisen ja humanitaarisen välineistönsä; katsoo, että näiden välineiden käyttö kokonaisvaltaisella tavalla antaa unionille ainutlaatuisen joustavuuden paneutua tehokkaasti kaikkein haastavimpiin turvallisuutta koskeviin tavoitteisiin;

D.  ottaa huomioon, että EU osallistuu aktiivisesti YK:n alaisuudessa rauhan, turvallisuuden ja edistyksen edistämiseen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) kautta;

E.  toteaa, että EU varjelee arvojaan, perustavanlaatuisia etujaan, turvallisuuttaan, riippumattomuuttaan ja koskemattomuuttaan ja pyrkii toimillaan säilyttämään rauhan, ehkäisemään konflikteja ja lujittamaan kansainvälistä turvallisuutta YK:n peruskirjan ja vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjan sekä uutta Eurooppaa koskevan vuoden 1990 Pariisin peruskirjan päämäärien mukaisesti; toteaa, että EU on osa kollektiivista YK:n turvallisuusjärjestelmää myös yhtenä YK:n peruskirjan VIII luvussa tarkoitettuna alueellisena järjestelynä;

F.  toteaa, että EU edistää kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä pitäen ensisijaisina tavoitteinaan köyhyyden kitkemistä ja kestävän rauhan ja vakauden edistämistä ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden torjumista sekä antaa humanitaarista apua kaikentyyppisistä kriiseistä, olivatpa ne luonnonkatastrofeja tai ihmisen aiheuttamia katastrofeja, kärsiville ihmisille, maille ja alueille;

G.  toteaa, että EU on johtava toimija toisiinsa kytköksissä olevilla eri aloilla, joita ovat kauppa, kehitys, humanitaarinen apu, ympäristö ja ihmisoikeudet;

H.  toteaa, että EU pyrkii parantamaan ympäristön kestävyyttä edistämällä kansainvälisiä toimia, joiden tavoitteena on säilyttää ympäristön laatu ja parantaa sitä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä;

I.  toteaa, että EU on johtava toimija myös ympäristöasioissa ja varsinkin ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se toimii eturintamassa ja on asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita ja puhuu lisäksi vankkumatta sen puolesta, että kansainvälisissä neuvotteluissa saataisiin aikaan sitovia sopimuksia ja konkreettisia ja mitattavissa olevia toimia;

J.  toteaa, että EU vahvistaa yhteiskunnallisen kestävyyden ja hyvän hallinnon perustaa lujittamalla, tukemalla ja edistämällä demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteita;

K.  toteaa, että EU edistää perussopimustensa mukaisesti entistä tiiviimpään monenväliseen yhteistyöhön perustuvaa kansainvälistä järjestelmää ja maailmanlaajuista hyvää hallintotapaa ja on sitoutunut tehokkaaseen monenvälisyyteen, jonka keskiössä on YK; toteaa, että tämä sitoumus perustuu siihen vakaumukseen, että vastatakseen menestyksellisesti maailmanlaajuisiin kriiseihin, haasteisiin ja uhkiin kansainvälinen yhteisö tarvitsee tehokasta monenvälistä järjestelmää, joka perustuu yleismaailmallisiin oikeuksiin ja arvoihin;

L.  toteaa, että EU:n ulkopolitiikassa pääpaino on ollut kahdenvälisissä suhteissa sekä yhteistyössä ja kumppanuudessa maailman eri maiden ja maaryhmien sekä muiden alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa; toteaa, että viime vuosikymmeninä on kiinnitetty huomiota erityisesti unionin itäisten ja eteläisten lähialueiden geopoliittisiin tavoitteisiin ja huolenaiheisiin; ottaa huomioon, että EU myös ylläpitää erityisiä suhteita Afrikan mantereen maihin ja kiinnittää toiminnassaan erityistä huomiota niiden haasteisiin;

M.  katsoo, että globaalin keskinäisriippuvuuden lisääntyessä EU:n on vahvistettava rooliaan niin kahdenvälisissä suhteissaan kuin monenvälisillä foorumeilla;

N.  katsoo, että EU on ollut mukana ja toiminut merkittävässä roolissa kansainvälisissä neuvotteluissa ja sovitteluissa, erityisesti E3/EU3+3 -ryhmän ja Iranin välisissä neuvotteluissa sekä Lähi-idän rauhanprosessissa;

O.  toteaa, että EU:lla on maailman suurimpana kauppablokkina vahva rooli kahden- ja monenvälisissä kauppajärjestelyissä ja että se on luonut aktiivisia kauppapoliittisia toimia, joilla tuetaan talouskasvua, autetaan vähentämään köyhyyttä ja edistetään ympäristön ja luonnonvarojen suojelua;

P.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat YK:n yleisen talousarvion ja humanitaarisen avun, julkisen kehitysavun sekä rauhanturvaoperaatioiden suurin rahoittaja; toteaa, että EU:n toteuttamat kehityspolitiikat ovat erittäin tärkeitä, koska niillä autetaan aktiivisesti köyhyyden vähentämistä ja vahvistetaan talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä, mikä vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta; toteaa, että EU on sopimuspuolena yli 50:ssä YK:n monenvälisessä sopimuksessa ja yleissopimuksessa ainoana osapuolena, joka ei ole valtio;

Q.  toteaa, että EU kuuluu niihin toimijoihin, jotka puolustavat ja edistävät kaikin tavoin ihmisoikeuksia, perusvapauksia, kulttuurisia arvoja, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta; toteaa, että näitä periaatteita koskevia määräyksiä on sisällytetty sen kaikkiin kahdenvälisiin kumppanuuksiin ja niillä on keskeinen rooli EU:n monenvälisessä toiminnassa; toteaa, että EU on ollut hyvin vahva kansainvälisen oikeuden tukija;

R.  toteaa, että EU toimii merkittävässä roolissa tukiessaan YK:n operaatioita yhteistä huolta aiheuttavilla aloilla, erityisesti aseellisesta konfliktista kärsivien siviilien ja varsinkin naisten ja lasten suojelussa;

S.  toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on EU:n perusarvo, joka on tunnustettu sen perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa; toteaa, että EU on ottanut tehtäväkseen liittää sukupuolten tasa-arvokysymyksen kaikkeen toimintaansa ja kaikkeen politiikkaansa, myös ulkopolitiikkaan ja kehitysyhteistyöpolitiikkaan;

T.  katsoo, että ihmiskunnan arvot ja edut ovat yhteisiä; katsoo, että kun ratkotaan yhteisiä ongelmia ja edistetään yhteisiä tavoitteita ja arvoja, taakan ja hyötyjen olisi jakauduttava oikeudenmukaisesti;

YK-järjestelmä

U.  toteaa, että YK-järjestelmä on tärkein globaali foorumi globaalin hallinnan parantamisessa ja siten paras foorumi EU:n arvojen ja intressien edistämiseen;

V.  toteaa, että toisen maailmansodan jälkeen päätavoitteena oli säilyttää rauha ja turvallisuus; toteaa, että taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämisellä on keskeinen asema YK:n peruskirjassa; toteaa, että ympäristöasiat tulivat YK:n asialistalle 1970-luvun alkupuolella; toteaa, että vuonna 1987 laaditussa Brundtlandin raportissa "Yhteinen tulevaisuutemme" määriteltiin kestävän kehityksen käsite kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa; toteaa, että vuoden 1992 Rion konferenssissa (UNCED) kehitys- ja ympäristöpolitiikkoja koottiin yhteen tavoitteena vähentää tehokkaasti köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa;

W.  toteaa, että YK-järjestelmä kattaa kaikki yhteistyöalat ja että sen keskeinen osa eli turvallisuusneuvosto on vastuussa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä yhdessä liitännäiselinten ja neuvoa-antavien elinten kanssa;

X.  toteaa, että YK-järjestelmässä on 19 erityisjärjestöä, muun muassa FAO, IFAD, ILO, IMF, UNESCO, UNIDO, WHO ja Maailmanpankkiryhmä, 11 rahastoa ja ohjelmaa, muun muassa UNCTAD, UNDP, UNEP, UNFPA, UNHCR, UNICEF, YK:n tasa-arvojärjestö ja WFP(5), sekä yhdeksän aihekohtaista toimikuntaa ja viisi alueellista talouskomissiota ja muita vastaavia elimiä; toteaa, että muun muassa Maailman kauppajärjestö (WTO) ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) ovat myös kytköksissä YK-järjestelmään;

Y.  toteaa, että useimmat näistä järjestöistä, rahastoista, ohjelmista, toimikunnista ja komissioista toimivat talous- ja sosiaalineuvoston ja yleiskokouksen alaisuudessa, ja osa näistä raportoi yleiskokoukselle;

Z.  toteaa, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on erittäin tärkeä rooli YK:n periaatteiden ja tavoitteiden edistämisessä ja ihmiskunnan yhteisten ongelmien ratkaisemisessa; katsoo toisaalta, että Eurooppa tarvitsee kansainvälisiä kumppaneita ratkoakseen omia ongelmiaan esimerkiksi turvallisuus-, ympäristönsuojelu-, ihmisoikeus- ja maahanmuuttoasioissa ja turvapaikkaoikeuden takaamisessa sekä finanssimarkkinoiden epävakaustilanteissa;

AA.  toteaa, että EU:lla on erityinen vastuu rauhanturvaamisesta, kehityksestä ja ihmisoikeuksista naapurialueillaan;

AB.  toteaa, että on erittäin tärkeää, että YK:n puitteissa toteutettavissa toimissa noudatetaan kansainvälistä oikeutta; toteaa, että YK:n alaisuudessa tehdyt rikokset ovat erittäin vahingollisia järjestön uskottavuuden kannalta eikä niitä saisi jättää rankaisematta;

AC.  toteaa, että maat on jaettu maantieteellisiin alueisiin, mikä usein johtaa siihen, että maat äänestävät blokkeina; toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenet ovat usein itse ihmisoikeuksien järjestelmällisiä loukkaajia ja heikentävät siten koko neuvoston tehokkuutta ja uskottavuutta;

AD.  toteaa, että ISIS/Da'esh-järjestön Irakissa ja Syyriassa harjoittaman kulttuuristen ja uskonnollisten kohteiden ja esineiden ryöstelystä ja salakuljetuksesta saatavia voittoja käytetään ISIS/Da'esh -järjestön terroritoiminnan rahoittamiseen; toteaa, että Unesco ja sen yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi ovat keskeisessä roolissa Syyrian ja Irakin kulttuuriperinnön kiireellisen suojelun varmistamisessa;

AE.  toteaa, että EU ja YK tekevät tiivistä yhteistyötä kaikkein vaikeimmissa kriisitilanteissa, erityisesti Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa; katsoo, että niiden pyrkimyksiä on edelleen vahvistettava, jotta tällaisiin kriiseihin löydetään rauhanomaisia poliittisia ratkaisuja;

AF.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 YK:n yleiskokouksen esityslistalla on keskustelu ja päätös Internetin hallintofoorumin (IGF) toimeksiannon uusimisesta; toteaa kehottaneensa YK:n yleiskokousta uusimaan IGF:n toimeksiannon ja lisäämään sen resursseja sekä vahvistamaan internetin monisidosryhmäistä hallintomallia;

EU YK-järjestelmässä

1.  muistuttaa, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on SEU-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti samat arvot ja periaatteet kuin YK:n peruskirjassa ja että niillä on erittäin tärkeä rooli näiden periaatteiden sekä YK:n tavoitteiden edistämisessä unionin ulkoisissa toimissa; katsoo, että EU tarvitsee kansainvälisiä kumppaneita voidakseen menestyksellisesti saavuttaa ulkopoliittiset tavoitteensa, erityisesti rauhan ja turvallisuuden, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan sekä alueellisten konfliktien, valtioiden toimintakyvyttömyyden ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen alalla;

2.  katsoo, että EU:n turvallisuusympäristö on yhä epävakaampi ja häilyvämpi, mikä on seurausta monista pitkään olemassa olleista sekä äskettäin esille nousseista turvallisuushaasteista; toteaa, että Itä-Ukrainan konflikti, Syyrian ja Irakin konfliktit ja ISIS-terroristijärjestön nousu, Libyan kriisi sekä Afrikan (erityisesti Sahelin alueen, Libyan ja Afrikan sarven alueen) terroriuhka ovat vakavia maailmanlaajuisia uhkia, jotka vaativat maailmanlaajuisia vastareaktioita; katsoo, ettei EU voi yksinään käsitellä näitä uhkia vaan se tarvitsee tukea kansainvälisiltä kumppaneilta;

3.  pitää myönteisenä sitä, että EU ja sen jäsenvaltiot osallistuvat eri tavoin ja eri muodoissa aktiivisesti YK-järjestelmän toimintaan ja edistävät sitä, ja katsoo, että tämän työn olisi oltava näkyvämpää;

4.  pitää myönteisenä myös EU:n merkittävää panosta kehityksen ja humanitaarisen avun alalla kaikkialla maailmassa; muistuttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot yhdessä ovat maailman suurin kehitysavun ja humanitaarisen avun tarjoaja;

5.  muistuttaa, että EU:sta on tullut todellinen kansainvälinen toimija ja että sillä on siksi YK:ssa tehostettu tarkkailijan asema ja oikeus käyttää puheenvuoroja YK:n yleiskokouksessa käydyissä keskusteluissa merkittävien ryhmien edustajien joukossa ennen yksittäisiä valtioita, jättää ehdotuksia ja muutospyyntöjä, oikeus vastata, käyttää työjärjestyspuheenvuoroja ja toimittaa asiakirjoja;

6.  muistuttaa myös, että EU:ta edustavat YK:ssa monet toimijat: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komissio ja EU:n edustustot sekä sen 28 jäsenvaltiota, joista kaksi (Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta) ovat YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä, joilla on veto-oikeus; korostaa, että EU:n jäsenvaltiot ovat perussopimusten mukaisesti velvollisia koordinoimaan toimintaansa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla;

Miten saavuttaa paremmin EU:n ulkopolitiikan tavoitteet YK:ssa

7.  on vakuuttunut, että voidakseen saavuttaa paremmin perussopimuksissa vahvistetut ulkopoliittiset tavoitteensa, EU:n olisi pyrittävä vahvistamaan globaalia päätöksentekoa YK-järjestelmän sisällä ja lisäämään omaa ja jäsenvaltioidensa vaikutusvaltaa tässä järjestelmässä; muistuttaa EU:n sitoutumisesta tukemaan aktiivisesti YK-järjestelmän laaja-alaista uudistusta järjestön legitimiteetin, alueellisen edustuksen, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi sen vastatessa nykyajan monimutkaisiin ja monitahoisiin haasteisiin; korostaa erityisesti, että yleiskokouksen tekemää työtä on tärkeää jälleen tehostaa;

8.  korostaa, että EU:lla olisi oltava entistä vahvempi rooli yleiskokouksessa ja riittävästi näkyvyyttä sekä poliittista vaikutusvaltaa, joka antaa sille mahdollisuudet täyttää paremmin kansainväliset velvoitteensa edellä mainitun, yleiskokouksen 3. toukokuuta 2011 antaman päätöslauselman mukaisesti;

9.  vakuuttaa jälleen tukevansa parlamenttien ja alueellisten edustajakokousten roolia YK-järjestelmässä;

10.  kehottaa turvallisuusneuvoston jäseniä läheisessä yhteistyössä yleiskokouksen kanssa tarkistamaan ja muuttamaan YK:n pääsihteerin vaikeatajuista valintaprosessia ja varmistamaan mies- ja naisehdokkaille yhtäläiset mahdollisuudet tähän tehtävään; kehottaa kaikkia YK:n elimiä ja erityisesti turvallisuusneuvostoa kiinnittämään riittävästi huomiota sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen YK:ssa ja EU:n jäsenvaltioita ottamaan tässä johtavan roolin kannustamalla ja edistämällä naisehdokkaita; toivoo, että YK:n seuraavaksi pääsihteeriksi valitaan nainen; kehottaa EU:ta tukemaan YK:n naisjärjestöä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoli-ilmaisuun perustuvan syrjinnän huomioon ottamisessa;

11.  korostaa EU:n nykyisiä, YK:n 70. yleiskokousta varten vahvistettuja prioriteetteja, joissa toistetaan unionin pitkäaikainen vaatimus, että YK:n olisi virtaviivaistettava rakenteitaan, talousarviotaan ja työmenetelmiään väistelemättä vaikeita aiheita, kuten turvallisuusneuvoston uudistamista;

12.  korostaa, että kaikkien YK:n jäsenmaiden hallituksia edustavalla yleiskokouksella on oltava keinoja ohjata YK-järjestelmää ja koordinoida sen toimia;

13.  on ehdottomasti sitä mieltä, että turvallisuusneuvostoa on uudistettava, jotta se ilmentäisi paremmin maailman uutta todellisuutta ja kykenisi vastaamaan tehokkaammin nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin; kannustaa maita pidättymään veto-oikeutensa käyttämisestä joukkotuhontaa ja ihmisyyttä vastaan tehtyjä rikoksia koskevissa tilanteissa;

14.  muistuttaa, että EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on päästä laajennetun turvallisuusneuvoston jäseneksi, kun otetaan huomioon EU:n panos maailmanrauhan ja turvallisuuden luomisessa sekä Lissabonin sopimuksen tavoite, joka koskee unionin ulkopolitiikan vahvistamista, ja kehottaa jälleen käymään Euroopan laajuista keskustelua turvallisuusneuvoston uudistuksesta; toistaa korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle esittämänsä pyynnön pyrkiä EU:n yhteisiin kantoihin turvallisuusneuvoston toimivaltaan kuuluvissa asioissa, ja parantamaan nykyisiä yhteistyömekanismeja, joilla pyritään varmistamaan, että turvallisuusneuvostossa istuvat EU:n jäsenvaltiot puolustavat siellä EU:n yhteisiä kantoja; muistuttaa, että SEU-sopimuksen 34 artiklan mukaan YK:n turvallisuusneuvoston jäseninä olevien EU-maiden on tiedotettava sen työskentelystä muille jäsenvaltioille ja korkealle edustajalle sekä puolustettava EU:n kantoja ja etuja; muistuttaa myös, että jos EU on määritellyt kantansa YK:n turvallisuusneuvoston esityslistalla olevaan asiaan, kyseisten maiden on pyydettävä, että korkea edustaja kutsutaan esittämään unionin kanta;

15.  muistuttaa, että YK:n peruskirjan VIII luvussa kannatetaan suuremman roolin antamista alueellisille ja alialueellisille järjestöille YK:ssa, ja kehottaa EU:ta ja Etyjiä pyrkimään lisäämään omaa osallistumistaan ja muiden alueellisten järjestöjen osallistumista globaaliin päätöksentekoon;

16.  katsoo, että EU:n olisi hyödynnettävä paremmin YK:n erityisjärjestöjen, rahastojen, ohjelmien, toimikuntien ja komissioiden kanssa solmittuja kumppanuuksia lisäämällä yhteistyötään YK:n kanssa; kehottaa vahvistamaan EU:n koordinointia näiden elinten johtokunnissa, jotta varmistetaan, että EU puhuu yhdellä äänellä;

17.  korostaa, että näiden YK:ssa tehtävien välttämättömien uudistusten lisäksi EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden, kuten perusarvojen edistämisen, saavuttamiseksi tarvitaan niin EU:n kahden- kuin monenvälisen ulkoisen politiikan eri toimien tehokasta koordinointia; kehottaa jälleen parantamaan EU:n toiminnan ja avustusten näkyvyyttä kaikilla monenvälisillä foorumeilla ja paikan päällä;

18.  kehottaa EU:ta koordinoimaan tehokkaammin työtään humanitaarisen avun alalla, kuten ECHO-ohjelmaa, YK:n virastojen kanssa, jotta rajallisilla resursseilla voidaan saada mahdollisimman hyviä tuloksia ja vältetään tarpeettomia päällekkäisyyksiä;

19.  kehottaa asianomaisia unionin toimielimiä ja YK:n instituutioita noudattamaan täysimääräisesti rahoituksesta ja hallinnosta tehtyä puitesopimusta ja panemaan sen täytäntöön; pyytää komissiota tekemään parlamentille selkoa puitesopimuksen ja sitä koskevien ohjeiden soveltamisesta sekä yksilöimään parannuksia kaipaavat alueet ja antamaan tätä koskevia ehdotuksia;

20.  korostaa EU:n ja UNDP:n yhteistyön merkitystä avun vaikuttavuudessa; painottaa tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevaan maailmanlaajuiseen kumppanuuteen sitoutumista; kannustaa kaikkia valtioita ja yksityisen sektorin toimijoita sitoutumaan asiaan;

21.  katsoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on osaltaan vaikuttanut menestyksekkäästi Euroopan kehitykseen ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja että tuomioistuinta voidaan pitää esimerkkinä muille alueille;

22.  kehottaa parantamaan YK:n ennalta ehkäiseviä välineitä ja varhaisvaroitusvälineitä sekä välitysvalmiuksia siten, että rauhanrakentamis- ja rauhanturvaoperaatioille on johdonmukaiset ja saavutettavissa olevat mandaatit, joihin sisältyy ihmisoikeuskomponentti ja selkeät vetäytymisstrategiat; kannustaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan voimakkaammin rauhanrakentamis- ja rauhanturvaamisoperaatioita ja kehottaa EU:ta voimistamaan välityspyrkimyksiään konfliktien ratkaisussa; palauttaa mieliin eräiden ääri- ja terroristiryhmien viimeaikaiset hirmuteot ja ihmisoikeusloukkaukset sekä konfliktialueilla jatkuvan seksuaalisen väkivallan, kuten raiskaukset sodankäynnin välineenä; kehottaa turvallisuusneuvostoa suojeluvelvollisuuden periaatteen mukaisesti määrittelemään kunnianhimoisia välineitä ja toimia tällaisten tekojen estämiseksi tehokkaasti ja oikeusvaltion periaatteiden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamiseksi ja kehottamaan YK:n jäsenvaltioita torjumaan ihmiskauppaa, kitkemään terroristijärjestöjen värväystoiminnan ja rahoituksen estämällä ja tukahduttamalla terroristitaistelijoiden värväämistä, organisointia, kuljetuksia ja varustamista sekä heidän matkojensa ja toimintansa rahoittamista;

23.  kehottaa Euroopan unionia tukemaan johdonmukaisuuden, synergioiden ja täydentävyyden lisäämistä rauhanoperaatioiden, YK:n rauhanturva-arkkitehtuurin sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 uudelleentarkastelujen välillä; korostaa, että naisten on tärkeää osallistua tasavertaisesti ja täysimääräisesti aktiivisina toimijoina konfliktien estämiseen ja ratkaisemiseen, rauhanneuvotteluihin, rauhanrakentamiseen, rauhanturvaamiseen, humanitaarisiin toimiin ja konfliktin jälkeiseen jälleenrakentamiseen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on tarkastellut uudelleen humanitaarista apua koskevaa politiikkaansa, jossa nyt todetaan, että kansainvälinen humanitaarinen lainsäädäntö ja/tai ihmisoikeuslainsäädäntö voivat oikeuttaa turvallisten aborttien tekemisen naispuolisille sotaraiskausten uhreille;

24.  kannustaa Euroopan unionia edistämään ihmisten turvallisuutta koskevaa laajaa määritelmää, joka on lähempänä ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja inhimillistä kehitystä;

25.  on ehdottomasti sitä mieltä, että EU:n on osoitettava vahvaa ja sitoutunutta tukeaan kansainväliselle rikostuomioistuimelle erityisesti lujittamalla ja laajentamalla sen suhdetta YK:hon ja erityisesti turvallisuusneuvostoon ja varmistamalla, että EU:n jäsenvaltiot ratifioivat nopeasti Rooman perussääntöön lisätyt Kampalan tarkistukset, joissa määritellään hyökkäysrikos; toteaa, että valtiot ovat ensisijaisesti itse vastuussa syyllisten saattamisesta oikeuteen ja tukee ICC:n tuomiovaltaa, jos kansalliset viranomaiset eivät todella kykene tai halua nostaa syytteitä kansainvälistä yhteisöä huolestuttavista vakavimmista rikoksista;

26.  tukee EU:n ja YK:n operatiivisen yhteistyön lujittamista kriisinhallinnassa, muun muassa siten, että EU tekee yhteistyötä YK:n kanssa analyysien vaihdossa (jotta päädyttäisiin yhteisiin analyyseihin) ja rauhanturva- ja turvallisuusoperaatioiden suunnittelussa (operatiivisten näkökohtien helpottamiseksi);

27.  katsoo, että olisi tarmokkaammin pyrittävä varmistamaan, että YK:n jäsenvaltiot noudattavat lupauksiaan humanitaarisen avun antamisesta julkaisemalla säännöllisiä katsauksia velvoitteiden noudattamisesta;

28.  pitää myönteisenä EU:n sitoutumista suurempaan vastuuseen ja avoimuuteen asekaupan suhteen, ja tukee asekauppasopimuksen maailmanlaajuisen soveltamisen ja täysimääräisen täytäntöönpanon edistämistä sekä ensimmäisen sopimusvaltioiden konferenssin tulosten täytäntöönpanoa; kehottaa EU:ta jatkamaan ydinsulkusopimuksen edistämistä maailmanlaajuisen ydinsulkujärjestelmän kulmakivenä ja olennaisena perustana ydinaseriisunnan toteuttamiseksi sopimuksen VI artiklan mukaisesti; pyytää lisäksi EU:ta ryhtymään toimiin maailmanlaajuisen aseriisunnan toteuttamiseksi;

29.  painottaa, että EU:n on tärkeää jatkaa tasa-arvon ja syrjimättömyyden aktiivista edistämistä; pitää myönteisenä ensimmäistä YK:n turvallisuusneuvoston kokousta hlbti-oikeuksista, joka pidettiin 24. elokuuta 2015 ja jossa tuomittiin ISIS-järjestön Lähi-idässä suorittamat hlbti-ihmisten pahoinpitelyt ja surmat; kannustaa YK:n turvallisuusneuvostoa ottamaan myös huomioon hlbti-oikeuksien rikkomiset;

30.  muistuttaa, että EU:lla on nollatoleranssi kuolemantuomioon; painottaa, että EU:n on tärkeää jatkaa kuolemantuomioiden täytäntöönpanokiellon edistämistä;

31.  on ehdottomasti sitä mieltä, että YK-järjestelmän taloudellista, sosiaalista sekä ympäristöä ja kehitystä koskevaa ulottuvuutta on vahvistettava huomattavasti varmistamalla, että YK:n elimet toimivat poliittisemmin ja parantamalla niiden välistä yhteistyötä, sekä huolehtimalla saatavilla olevien resurssien tehokkaammasta ja avoimemmasta käytöstä; katsoo, että tämä voitaisiin tehdä ennen kaikkea toteuttamalla rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus talous- ja sosiaalineuvostossa, joka YK:n peruskirjan mukaan on pääasiallisesti vastuussa tästä tehtävästä; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita harkitsemaan mahdollisuutta vahvistaa omaa rooliaan talous- ja sosiaalineuvostossa kehittämällä siitä kestävän kehityksen neuvosto;

32.  pitää myönteisenä, että on perustettu kestävää kehitystä käsitteleviä korkean tason poliittisia foorumeita (HLPF), joiden tehtävänä on tarjota kehityspolitiikkaan poliittista johtajuutta, opastusta ja suosituksia kestävän kehityksen kolmen pilarin (sosiaali-, talous- ja ympäristöasiat) suhteen; on ehdottomasti sitä mieltä, että HLPF:stä on tultava tärkein päätöksentekoelin kaikissa kehityspolitiikkaan liittyvissä asioissa, jolloin varmistettaisiin vuoden 2015 jälkeisen ajan kehityspuitteisiin liittyvien etenemissuunnitelmien, päätösten ja sitovien toimien koordinoitu ja tehokas tarvearviointi ja hyväksyminen; pitää välttämättömänä panna tehokkaasti täytäntöön syyskuussa 2015 pidetyssä YK:n huippukokouksessa vahvistetut kestävän kehitykset tavoitteet;

33.  on ehdottomasti sitä mieltä – pakolaisiin ja maahanmuuttajiin liittyvien runsaasti inhimillistä kärsimystä aiheuttavien toistuvien humanitaaristen kriisien vuoksi ja ottaen huomioon, että lähtömaiden kestävä kehitys voisi pitkällä aikavälillä ratkaista humanitaariset kriisit – että kaikkien näitä asioita käsittelevien järjestöjen toimintaa olisi ehdottomasti koordinoitava;

34.  katsoo, että pakolaisiin liittyvän humanitaarisen kriisin aiheuttamat haasteet ovat kysymyksiä, joita on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti solidaarisuuden hengessä EU:n sisällä ja tiiviissä yhteistyössä YK:n ja sen virastojen kanssa;

35.  kehottaa EU:ta ja YK:ta tehostamaan yhteisiä toimiaan, jotta voidaan saavuttaa pitkälle menevä ja oikeudellisesti sitova sopimus YK:n ilmastonmuutoskokouksessa Pariisissa 2015 ja varmistaa, että COP21:n tulosten täytäntöönpano tapahtuu pikaisesti;

36.  katsoo, että myös Maailmanpankkiryhmän, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailman kauppajärjestön työtä voitaisiin koordinoida osana YK-järjestelmää, niiden nykyiset päätöksentekorakenteet säilyttäen, jotta voidaan varmistaa, että niiden päätöksenteko ja niiden toteuttamat toimet ovat vastuullisia, tehokkaita, johdonmukaisia ja tarpeellisia;

37.  tukee tavoitetta ottaa monenvälisellä tasolla käyttöön investointisuoja, johon liittyvässä uudessa järjestelmässä otetaan huomioon kansallisten tuomioistuinten toimivalta; kehottaa komissiota ottamaan tämän tavoitteen neuvottelujen asialistalle, kun investointeja koskevia sopimuksia laaditaan; katsoo, että jos pysyvä investointikiistoja käsittelevä kansainvälinen sovittelutuomioistuin perustetaan, se voitaisiin sijoittaa YK-järjestelmään ja sen olisi perustuttava tuomioistuimen menettelyn kohteena olevien oikeuksiin ja velvollisuuksiin; katsoo, että olisi myös korostettava monikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n periaatteita sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja; katsoo, että YK:n järjestelmä antaa käyttökelpoisia malleja tällaiselle järjestelmälle erityisesti rahoituskysymyksissä;

38.  katsoo, että WTO:n Dohan kehityskierros on saatettava loppuun ja että YK voi käyttää ainutlaatuista asemaansa varmistamaan neuvottelujen onnistuminen kehitysmaiden kannalta; katsoo, että YK:n olisi tehtävä tässä asiassa yhteistyötä WTO:n kanssa sekä annettava neuvoja ja ohjausta kehitysmaille kauppaan ja investointeihin liittyvän strategian edistämiseksi niin, että EU:lla on asiassa keskeinen rooli;

39.  on tietoinen tarpeesta lujittaa yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n suuntaviivoja ja panna ne täytäntöön; kehottaa unionia edistämään ylikansallisia yrityksiä ja ihmisoikeuksia käsittelevän hallitusten välisen työryhmän työn saattamista onnistuneeseen tulokseen;

40.  katsoo, että YK:n olisi edistettävä kaikkia ihmisten hyvinvointiin liittyviä asioita; katsoo, että näihin kuuluvat kulttuurinen kestävyys sekä kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelu ja edistäminen sisällyttämällä päätöksentekoon koulutus, matkailu, kulttuuridiplomatia, kulttuuriperinnön suojelu, luovat alat ja tieteellinen tutkimus;

41.  suosittaa, että varmistetaan EU:n ja YK:n yhteistyö humanitaaristen kriisien, aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien yhteydessä toteutettaviin hätäohjelmiin liittyvän koulutuksen alalla siten, että jatketaan esimerkiksi koulutusta hätätilanteissa ja kriisinjälkeistä siirtymää koskevan UNICEF-ohjelman ja laadukasta opetusta pakolaisleireissä koskevan YK:n pakolaisjärjestön ohjelman sekä YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön tekemän koulutustyön tukemista;

42.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että vuonna 2014 nimitetyn komission toiminta on organisoitu projektiryhmittäin ja että korkea edustaja / varapuheenjohtaja vastaa yhä enemmän EU:n ulkopolitiikan koordinoinnista yhteistyössä muiden EU:n toimielinten kanssa; korostaa, että maailmanlaajuisen mittaluokan toimille on annettava keskeinen asema tämän projektiryhmän toiminnassa;

43.  kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa sisällyttämään YUTP:tä koskevaan vuosittaiseen selvitykseensä perinpohjaisen osion EU:n globaalien ulkopoliittisten tavoitteiden edistämisestä;

44.  katsoo, että parlamentin on voitava käsitellä näitä globaaleja haasteita yhtä perusteellisella ja kattavalla tavalla kuin komissio ja organisoida toimintansa sen mukaisesti; kannustaa parlamentin kaikkia valiokuntia, joiden vastuualaan kuuluu toimintapolitiikkoja, joilla on ulkoinen ja maailmanlaajuinen ulottuvuus, toimittamaan korkean edustajan / varapuheenjohtajan selvityksen asianomaista osiota koskevat lausuntonsa ulkoasianvaliokunnalle, joka on vastaava valiokunta tämän selvityksen osalta;

o
o   o

45.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä YK:n yleiskokoukselle ja pääsihteerille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0259.
(2)EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 66.
(3)A/RES/65/276, annettu 3. toukokuuta 2011, Euroopan unionin osallistumisesta Yhdistyneiden kansakuntien työhön.
(4)Turvallisuusneuvoston puheenjohtajan julkilausuma YK:n ja alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen välisestä yhteistyöstä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä (asiakirja S/PRST/2014/4, 14. helmikuuta 2014).
(5)FAO: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö; IFAD: Maatalouden kansainvälinen kehittämisrahasto; ILO: Kansainvälinen työjärjestö; IMF: Kansainvälinen valuuttarahasto; Unesco: YK:n kasvatus- tiede- ja kulttuurijärjestö; UNIDO: YK:n teollisen kehityksen järjestö; WHO: Maailman terveysjärjestö; UNCTAD: YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi; UNDP: YK:n kehitysohjelma; UNEP: YK:n ympäristöohjelma; UNFPA: YK:n väestörahasto; UNHCR: YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun toimisto; UNICEF: YK:n lastenrahasto; WFP: Maailman elintarvikeohjelma.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö