Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2107(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0312/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0312/2015

Keskustelut :

PV 24/11/2015 - 14
CRE 24/11/2015 - 14

Äänestykset :

PV 25/11/2015 - 9.8
CRE 25/11/2015 - 9.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0411

Hyväksytyt tekstit
PDF 312kWORD 112k
Keskiviikko 25. marraskuuta 2015 - Strasbourg Lopullinen painos
Työterveyttä ja työturvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys kaudelle 2014–2020
P8_TA(2015)0411A8-0312/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2015 työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 (2015/2107(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen johdanto-osan sekä 3 ja 6 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 3, 6, 9, 20, 151, 152, 153, 154, 156, 159 ja 168 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 1, 3, 27, 31, 32 ja 33 artiklan,

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 1996 voimaan tulleen Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja erityisesti sen I osan sekä II osan 3 artiklan,

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 1944 annetun Philadelphian julistuksen, joka koskee Kansainvälisen työjärjestön (ILO) päämääriä ja tehtäviä,

–  ottaa huomioon ILO:n yleissopimukset ja suositukset työterveyden ja työturvallisuuden alalla,

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 (6535/15) ja 5. lokakuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät työterveydestä ja työturvallisuudesta työolojen parantamiseksi,

–  ottaa huomioon kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1338/2008(1),

–  ottaa huomioon toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12. kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY(2) (puitedirektiivi) ja sen erityisdirektiivit,

–  ottaa huomioon tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY(3),

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY(4),

–  ottaa huomioon neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi 20. kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/30/EY(5),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 (COM(2014)0332),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012” (COM(2007)0062),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa” (COM(2008)0412),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen työmarkkinaosapuolten hyväksymän työperäistä stressiä koskevan eurooppalaisen puitesopimuksen täytäntöönpanosta (SEC(2011)0241),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”EUROOPPA 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020) ja sen päätavoitteen, jonka mukaan työllisyysaste nostetaan Euroopan unionissa 75 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä muun muassa lisäämällä naisten ja vanhempien työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla maahanmuuttajat paremmin työvoimaan,

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian arviointi” (COM(2014)0130),

–  ottaa huomioon vuoden 2015 vuotuisen kasvuselvityksen (COM(2014)0902) sekä yhteisen työllisyysraportin (COM(2014)0906),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2001 antamansa päätöslauselman työpaikoilla tapahtuvasta häirinnästä(6),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimuksen tiedoksi antamisesta (COM(2007)0686),

–  ottaa huomioon 24. helmikuuta 2005 antamansa päätöslauselman työterveyden ja työturvallisuuden edistämisestä(7),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle eurooppalaisten terveydenhoitoalan työntekijöiden suojaamiseksi veren kautta tarttuvilta infektioilta, jotka johtuvat neulojen aiheuttamista loukkaantumisista(8),

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ihmisarvoisesta työstä kaikille(9),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2007–2012(10),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2009 hyväksymänsä päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa(11),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategian 2007–2012 väliarvioinnista(12),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman asbestiperäisistä työterveysriskeistä ja mahdollisuuksista poistaa kaikki olemassa oleva asbesti(13),

–  ottaa huomion 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman tehokkaiden työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa(14),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ja 12. helmikuuta 2015 annetun alueiden komitean lausunnon työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020,

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista,

–  ottaa huomioon vuonna 2013 käynnistetyn mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevan EU:n yhteisen toiminnan,

–  ottaa huomioon ˮpienet ensinˮ -periaatteen ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen,

–  ottaa huomioon Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston meneillään olevan kampanjan ”Terveellinen työ – stressi hallinnassa!”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0312/2015),

A.  toteaa, että hyvää fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä suojelevat työolot ovat kaikkien työntekijöiden perusoikeus(15), jolla on itsessään myönteistä arvoa;

B.  toteaa, että talouskriisi on johtanut työpaikkoja koskevan epävarmuuden ja epätyypillisten työpaikkojen lisääntymiseen sekä yritysten tulojen pienenemiseen erityisesti, kun kyse on pk-yrityksistä; katsoo, että tämä ei saisi merkitä työterveyden ja työturvallisuuden merkityksen unohtamista tai korkeita yhteiskunnallisia kustannuksia laiminlyönneistä aiheutuneiden työtapaturmien seurauksena;

C.  toteaa, että työterveys ja työturvallisuus ovat yhteiskunnan perusintressi ja investointi, jolla on myönteinen vaikutus yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, ja ne parantavat myös sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä ja mahdollistavat, että ihmiset voivat työskennellä terveinä lakisääteiseen eläkeikään asti; toteaa, että työtapaturmat ja työperäiset sairaudet ovat suuri yhteiskunnallinen rasite ja työterveyden ja -turvallisuuden parantaminen koko Euroopassa voi osaltaan edistää talouden elpymistä ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista ja panee merkille, että 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin koskevan tavoitteen suhteen on saavutettu hyvin vähän edistystä;

D.  toteaa, että työhön liittyvien riskien ehkäiseminen, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ja työntekijöiden suojeleminen työpaikalla on avain työolojen parantamiseen ja siten työntekijöiden terveyden suojeluun, mikä puolestaan tuo merkittävää sosiaalista ja taloudellista hyötyä kyseiselle työntekijälle ja koko yhteiskunnalle; toteaa, että 90 prosenttia säännöllisiä riskinarviointeja suorittavista yrityksistä EU:n 28 jäsenvaltiossa pitää niitä tarkoituksenmukaisena keinona huolehtia työterveydestä ja työturvallisuudesta(16);

E.  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan, jonka mukaisesti unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, erityisesti kun on kyse työympäristön parantamisesta työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;

F.  ottaa huomioon, että EU:n väestön ikääntyminen on yksi EU:n jäsenvaltioiden suurimmista haasteista; ottaa huomioon yhteiskunnallis-ammatillisten luokkien erot elinajanodotteessa ja työn rasittavuudessa; ottaa huomioon, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisäksi yli 55-vuotiaat työntekijät ovat erittäin alttiita syöville, sydänsairauksille, hengitysvaikeuksille ja unihäiriöille(17); ottaa huomioon, että terveiden elinvuosien indikaattori on lyhentynyt 1,1 vuotta naisten ja 0,4 vuotta miesten osalta vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana, mikä korostaa tarvetta nostaa toimintakykyisenä elettyjen elinvuosien odotetta, sillä tämä mahdollistaisi myös sen, että useammat ihmiset voivat viipyä työmarkkinoilla todellisen lakisääteisen eläkeiän saavuttamiseen asti;

G.  ottaa huomioon, että erilaiset syövät ovat suurin työhön liittyvän kuolleisuuden syy(18) ja seuraavana ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä hengityselinten sairaudet, kun taas työtapaturmat ovat kuolinsyynä vain harvoissa tapauksissa; ottaa huomioon, että terveysongelmat, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ovat levinneet laajalle EU:ssa ja voivat rajoittaa ihmisten kykyä tehdä tai jatkaa palkkatyötä(19) ja että on erittäin tärkeää tunnistaa riskinalaiset työntekijät ajoissa;

H.  toteaa, että työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien toimintaperiaatteiden, joilla edistetään hyvinvointia, korkealaatuista työympäristöä ja tuottavuutta, tuloksena yrityksille syntyneet hallinnolliset rasitteet ja suorat kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin työperäisiin sairauksiin ja työtapaturmiin, joita EU:n sääntelykehyksellä pyritään ehkäisemään, liittyvät kustannukset(20); toteaa, että eräiden tutkimusten mukaan ennaltaehkäiseminen saattaa tuottaa yrityksille taloudellisessa mielessä huomattavasti(21);

I.  toteaa, että niiden työntekijöiden osuus, jotka raportoivat terveyteensä ja turvallisuuteensa työn vuoksi kohdistuvista riskeistä, vaihtelee merkittävästi jäsenvaltiosta(22) ja taloudellisen toiminnan alasta toiseen, mikä korostaa tarvetta keskittyä voimakkaammin työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvomiseen merkittävänä osatekijänä pyrkimyksissä turvata työntekijöiden terveys ja tuottavuus;

J.  toteaa, että erityisesti työperäinen stressi ja psykososiaaliset riskit yleensä ovat kasvava ongelma EU:ssa ja lähes puolet kaikista työntekijöistä pitää sitä työpaikallaan esiintyvänä ilmiönä; toteaa, että työperäinen stressi lisää osaltaan poissaoloja, vaikuttaa kielteisesti tuottavuuteen ja aiheuttaa lähes puolet kaikista vuodessa menetetyistä työpäivistä; toteaa, että psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi toteutetut toimet vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen(23);

K.  toteaa, että vakaa, asianmukaisesti täytäntöönpantu ja valvottu työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö on tärkeä ennakkoedellytys työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamiseksi, mikä turvaa työntekijöiden terveyden ja tuottavuuden koko työelämän ajan; toteaa, että työsuojelutarkastuksilla on merkittävä rooli työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan alueellisessa ja paikallisessa täytäntöönpanossa ja että lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttäminen on monille yrityksille tärkein syy työterveyden ja työturvallisuuden hallintaan ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden täytäntöönpanoon(24);

L.  toteaa, että työntekijöiden osallistuminen ja edustus yhtiötasolla ja johdon sitoutuminen ovat tärkeitä tekijöitä riskien ehkäisemiseksi työpaikalla(25) ja että tapaturmia ja sairauksia esiintyy huomattavasti vähemmän työpaikoilla, joissa ammattiyhdistystoiminta on järjestäytynyttä;

M.  katsoo, että työtapaturmia voidaan torjua kokonaisuutena vain edistämällä ihmisen keskeistä asemaa kaikkialla tuotantoprosessissa;

N.  katsoo, että tarvitaan riittävästi resursseja, jotta voidaan huolehtia asianmukaisesti uusista ja tulevista sekä perinteisistä työterveys- ja työturvallisuusriskeistä, asbesti, nanomateriaalit ja psykososiaaliset riskit mukaan luettuina; toteaa, että monet työntekijät, kuten rakennustyöntekijät, voivat altistua asbestille;

O.  toteaa, että työsuhteiden jatkuvasti lisääntyvällä epävarmuudella on kielteisiä vaikutuksia työterveyteen ja työturvallisuuteen ja se vie pohjaa työterveyden ja työturvallisuuden nykyisiltä rakenteilta; toteaa, että epävarmat työsuhteet voivat estää työntekijöitä saamasta koulutusta ja työterveyden ja työturvallisuuden palveluita ja ne liittyvät epävarmuudesta aiheutuvaan stressiin(26); toteaa, että puitedirektiivin 89/391/ETY nojalla työnantajien on toteutettava järjestelmällisiä ennaltaehkäisytoimia, jotka kattavat kaikki riskit; toteaa, että työn ulkoistaminen alihankinnan ja vuokratyön muodossa voi vaikeuttaa työterveys- ja työturvallisuussäännösten soveltamista koskevan vastuun määrittämistä; toteaa, että pimeä työ ja näennäisyrittäjyys muodostavat vakavan haasteen EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanolle sekä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle;

P.  katsoo, että työmarkkinaosapuolet ovat tärkeässä asemassa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien toimintapolitiikkojen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa niin kansallisella ja kansainvälisellä kuin unionin tasolla; toteaa, että SEUT-sopimuksen 153–155 artiklassa vahvistetaan työmarkkinaosapuolten mahdollisuudet ja valta neuvotella työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista sopimuksista ja valvoa niiden noudattamista;

Q.  toteaa, että EU pyrkii sääntelykehyksellään ehkäisemään työtapaturmia ja ammattitauteja; toteaa, että mitä pienempi yritys, sitä vähemmän työntekijät saattavat saada tietoa työterveys- ja työturvallisuusriskeistä; toteaa, että tapaturmien määrän ja yrityskoon välillä ei ole voitu todeta korrelaatiota; toteaa, että tapaturmien määrä riippuu tuotanto- ja toiminta-alasta(27);

R.  toteaa, että työperäisiä sairauksia koskevien tietojen saatavuus ja vertailtavuus unionin tasolla on puutteellinen(28);

S.  katsoo, että seksuaaliseen häirintään työpaikalla ja sen aiheuttamaan epävarmuuden tunteeseen olisi puututtava;

T.  katsoo, että naisten työolosuhteisiin todennäköisesti vaikuttavia tekijöitä ovat työmarkkinoiden eriytyminen, palkkakuilu, työaika, työpaikat, epävarmat työolosuhteet, seksismi ja sukupuoleen perustuva syrjintä sekä äitiyden fyysisiin erityispiirteisiin liittyvät erot;

U.  toteaa, että stereotyyppisen käsityksen mukaan naiset tekevät töitä, joissa on vähemmän riskejä, ja että yleinen suuntaus Euroopassa on se, että työnjako miesten ja naisten välillä ei ole koskaan neutraalia, mikä merkitsee yleensä sitä, että naisten terveysongelmat ovat näkymättömiä, jolloin naisten töissä ennaltaehkäisy on vähäisempää;

V.  toteaa, että EU:ssa naisten työllisyysaste on huomattavasti korkeampi palvelualalla kuin teollisuudessa ja että naiset työllistyvät useimmiten terveys- ja sosiaalialalle, vähittäismyyntialalle, valmistusteollisuuteen sekä koulutus- ja liike-elämän tehtäviin, ja huomauttaa, että nimenomaan naisten osa-aikaiset ja tilapäiset työsuhteet keskittyvät yhä useammin näille aloille, millä on näkyviä vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen;

W.  katsoo, että tietynlaisissa työpaikoissa, joissa naiset ovat enemmistönä, naiset altistuvat työn luonteen vuoksi erityisille riskeille, joita ovat muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja tietyntyyppiset syövät, kuten rinta- ja kohtusyöpä(29);

X.  ottaa huomioon, että naiset kertovat tutkimuksissa miehiä useammin työperäisistä terveysongelmista työn laadusta riippumatta(30) ja että he ovat erityisen alttiita ikään liittyville sairauksille; katsoo, että sen vuoksi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä toimia on tarkasteltava sukupuolen ja elämänvaiheen mukaisesti eriyttäen;

Y.  ottaa huomioon lisääntymiskykyä uhkaavan terveysriskin, joka liittyy ympäristön pilaantumiseen ja työympäristön riskitekijöihin, jotka voivat vaikuttaa tuleviin vanhempiin ja syntymättömään lapseen;

Z.  toteaa empiiristen tutkimusten viittaavan siihen, että naiset ovat aliedustettuina työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa;

AA.  toteaa, että maaseutualueiden naisilla on muita enemmän vaikeuksia työelämään ja terveyteen liittyvien oikeuksiensa käyttämisessä ja heidän on muita vaikeampi saada julkisia perusterveydenhuoltopalveluja ja erityissairaanhoitoa sekä päästä varhaisen vaiheen syöpäseulontoihin;

EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskeva strategiakehys

1.  painottaa, että kaikilla työntekijöillä, julkinen sektori mukaan lukien, on oikeus korkeimpaan mahdolliseen työterveyden ja työturvallisuuden suojeluun, joka on taattava riippumatta työnantajan koosta, työn laadusta, työsopimuksesta tai siitä, missä jäsenvaltiossa työpaikka sijaitsee; kehottaa komissiota laatimaan erityisen strategian, johon sisältyvät kaikki EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön piiriin kuuluvat työsuhteen muodot; korostaa, että työterveyden ja työturvallisuuden alalla tarvitaan selkeitä ja tehokkaita sääntöjä;

2.  pitää ilahduttavana, että EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä on yksilöity monta merkittävää toiminta-aluetta; pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio ole asettanut strategiakehyksessä konkreettisia tavoitteita; korostaa tässä yhteydessä, että tieteellisten todisteiden ja EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön jälkikäteisarvioinnin tulosten perusteella kehykseen olisi sisällytettävä konkreettisempia lainsäädännöllisiä ja/tai muita kuin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sekä täytäntöönpano- ja valvontavälineitä vuoden 2016 arvioinnin jälkeen;

3.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan työperäisiä sairauksia ja työtapaturmia koskevat ohjeelliset vähennystavoitteet EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan strategiakehyksen vuoden 2016 arvioinnin jälkeen ja turvautumaan kehystä tarkistettaessa viimeisimpiin vertaisarvioituihin tutkimustuloksiin; kehottaa komissiota soveltamaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa politiikkaa ensisijaisesti niihin aloihin, joilla työntekijöihin kohdistuvat suurimmat riskit, ja kehittämään ohjausta sekä kannustamaan hyvien käytäntöjen vaihtoon;

4.  pitää valitettavana nykyisen EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan strategiakehyksen laatimisen viivästymistä; katsoo, että unionin työntekijöiden, yritysten ja työmarkkinoiden kohtaamat monet haasteet, myös komission määrittämät haasteet, vaativat toimenpiteiden oikea-aikaista ja tehokasta soveltamista;

5.  korostaa, että on erittäin tärkeää varmistaa fyysisesti ja mielenterveyden kannalta turvallinen ja terveellinen työympäristö ihmisten koko työelämän ajan, jotta saavutetaan kaikkien työntekijöiden aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskeva tavoite; katsoo, että ammattitautien ja työtapaturmien ehkäiseminen ja suuremman huomion kiinnittäminen ammatillisten riskien kumulatiivisiin vaikutuksiin luo lisäarvoa työntekijöille ja koko yhteiskunnalle;

6.  korostaa konkreettisten toimien tarvetta kriisin vaikutusten torjumiseksi, jotta yritykset ryhtyvät toimiin, jotka edistävät työturvallisuutta ja -terveellisyyttä;

Kansalliset strategiat

7.  korostaa, että kansalliset työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat strategiat ovat erittäin tärkeitä ja auttavat osaltaan parantamaan jäsenvaltioiden työterveyttä ja työturvallisuutta; korostaa, että edistyksestä olisi kannustettava raportoimaan säännöllisesti; pitää välttämättömänä jatkaa EU:n tason toimintaperiaatteiden alullepanoa ja koordinointia samalla, kun keskitytään voimakkaammin olemassa olevan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon, jotta varmistetaan kaikkien työntekijöiden työterveyden ja työturvallisuuden korkea taso; pitää välttämättömänä yhtenäistää sekä Euroopan tasolla että kansallisesti työterveys ja -turvallisuuspolitiikkaa muiden politiikan alojen kanssa, ja toteaa, että noudattamista koskevien vaatimusten olisi oltava selkeitä, jotta niiden noudattaminen on helpompaa erityisesti pk-yrityksille; katsoo, että sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon, jotta voidaan entistä paremmin puuttua mies- ja naispuolisten työntekijöiden erityisriskeihin;

8.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että kansalliset työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat strategiat heijastavat EU:n työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa strategiakehystä ja niissä otetaan huomioon työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan panos, mukaan luettuina terveysalan sidosryhmät jäsenvaltioiden tapojen ja käytäntöjen mukaisesti; katsoo, että hyvien käytäntöjen vaihto ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat tärkeitä välineitä työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi;

9.  kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin strategioihinsa mitattavissa olevat ja vertailukelpoiset tavoitteet; katsoo, että olisi kannustettava ottamaan käyttöön edistystä koskevia säännöllisiä ja avoimia raportointimekanismeja; korostaa luotettavien tietojen merkitystä;

Täytäntöönpano ja noudattaminen

10.  toteaa, että on tärkeää ottaa huomioon mikroyritysten ja pienten yritysten sekä tiettyjen julkisen palvelun alojen, kuten poliisin, tilanne, erityistarpeet ja työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamisessa ilmenneet vaikeudet yritystasolla; korostaa, että tietoisuuden lisääminen, hyvien käytänteiden vaihtaminen, konsultointi, käyttäjäystävälliset ohjeet ja verkkofoorumit ovat erittäin tarkoituksenmukaisia ja tärkeitä keinoja auttaa pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä noudattamaan tehokkaammin työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa sääntelykehystä; kehottaa komissiota, EU-OSHAa ja jäsenvaltioita jatkamaan sellaisten käytännön välineiden ja suuntaviivojen kehittämistä, jotka tukevat, helpottavat ja parantavat työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien vaatimusten noudattamista mikroyrityksissä ja pk-yrityksissä;

11.  kehottaa komissiota noudattamaan pienet ensin -periaatetta strategista kehystä tarkistettaessa, jotta autetaan pk-yrityksiä mukautumaan paremmin työterveyden ja ‑turvallisuuden alalla asetettuihin tavoitteisiin; korostaa, että pk-yritykset kattavat käsitteen nykymuodossa noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia luotettavien tietojen keräämiseksi työterveyden ja työturvallisuuden todellisesta täytäntöönpanosta mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä;

12.  pitää myönteisenä EU-OSHAn vuorovaikutteisen riskinarvioinnin verkkotyökalun (OiRA) käyttöönottoa sekä niiden muiden sähköisten välineiden käyttöönottoa jäsenvaltioissa, joilla helpotetaan riskinarviointia ja joilla pyritään edistämään sääntöjen noudattamista ja ennalta ehkäisemisen kulttuuria erityisesti mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään unionilta saatavan rahoituksen yleisiin työterveys- ja työturvallisuustoimiin ja erityisesti sähköisten välineiden kehittämiseen pk-yritysten tukemiseksi; korostaa työterveyden ja työturvallisuuden alalla toteutettavien tiedotuskampanjoiden, kuten terveyttä työpaikalla -kampanjan, merkitystä, ja painottaa, että on tärkeää lisätä työnantajien ja työntekijöiden tietoisuutta perustavista työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista;

13.  kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia ryhtymään kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisiin toimenpiteisiin työsuojeluedustajien ja johtajien taitojen parantamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan työntekijöiden ottamista aktiivisesti mukaan ennaltaehkäisevien työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpanoon ja sen varmistamista, että työterveys- ja työturvallisuusedustajat saavat perusopintokokonaisuuksia laajempaa koulutusta;

14.  korostaa, että on tärkeää edistää molemminpuolisen luottamuksen ja oppimisen kulttuuria, jossa työntekijöitä kannustetaan osallistumaan terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittämiseen, mikä edistää myös työntekijöiden sosiaalista osallisuutta ja yritysten kilpailukykyä; korostaa tässä yhteydessä, että työntekijöille ei pitäisi aiheutua mitään haittaa terveys- ja turvallisuushuolenaiheiden esiintuomisesta;

15.  korostaa, että hyvän työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan ja toteutumisen keskeisiä tekijöitä ovat asianmukaisesti täytäntöönpantu ja valvottavissa oleva lainsäädäntö sekä täysimääräisesti dokumentoitu riskinarviointi, jossa ovat mukana työntekijät ja työntekijöiden edustajat ja joka mahdollistaa asianmukaisten ennaltaehkäisytoimien täytäntöönpanon;

16.  kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin työterveys- ja ‑turvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanon valvomiseksi jäsenvaltioissa; katsoo, että EU:n työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien käytännön täytäntöönpanon jälkikäteisarviointi tarjoaa hyvän tilaisuuden tälle, ja edellyttää, että olemassa olevan lainsäädännön riittämättömään täytäntöönpanoon liittyvät tulokset otetaan huomioon osana strategisen kehyksen tarkistamista;

Noudattamisen valvonta

17.  katsoo, että on ratkaisevan tärkeää taata tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkialla EU:ssa ja poistaa epäreilu kilpailu ja sosiaalinen polkumyynti; korostaa, että työsuojeluviranomaisilla on tärkeä tehtävä sen toteutumisessa, että työntekijöillä on oikeus fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, ja neuvonnan ja ohjauksen tarjoamisessa työnantajille erityisesti pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä; kannustaa jäsenvaltioita noudattamaan ILO:n työsuojelutarkastuksia koskevia vaatimuksia, varmistamaan työsuojelutarkastusviranomaisten riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit ja parantamaan työsuojelutarkastajien koulutusta, kuten talous- ja sosiaalikomitea on suositellut asiaa koskevassa lausunnossaan(31); pitää myönteisenä kansallisten työsuojelutarkastajien rajatylittävää yhteistyötä johtavien työsuojelutarkastajien komiteassa (SLIC);

18.  korostaa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon vaikeutta tapauksissa, joissa työntekijät tekevät työtä pimeästi; muistuttaa, että työsuojelutarkastajilla on tärkeä rooli pimeän työn esiintuomisessa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tiukkoja tarkastuksia ja langettamaan asianmukaisia seuraamuksia pimeää työvoimaa käyttäville työnantajille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin pimeän työn torjumiseksi; korostaa, että suurin osa kuolemaan johtavista työtapaturmista tapahtuu työvoimavaltaisilla aloilla, joilla pimeä työ on yleisempää kuin muilla aloilla;

19.  toteaa, että työterveys- ja työturvallisuustarkastuksen todellinen soveltaminen riippuu myös pitkälti työsuojelutarkastuksista; katsoo, että resurssit olisi kohdennettava aloille, joilla työntekijöiden riskin on havaittu olevan suurin; kehottaa asiaankuuluvia viranomaisia jatkamaan satunnaisten tarkastusten tekemistä, soveltamaan riskiperusteista valvontaa ja kohdentamaan valvonnan rikkomisen uusijoihin, jotta työnantajat, jotka eivät noudata työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia, saadaan vastaamaan teoistaan; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tiedonvaihdon ja parantamaan työsuojelutarkastajien välistä yhteistyötä rajatylittävän yhteistyön parantamiseksi;

Sääntelykehys

20.  pitää ilahduttavina ponnisteluja parantaa sääntelykehyksen laatua ja odottaa lisäkehitystä tällä alalla; muistuttaa kuitenkin komissiota, että työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien sisällyttämisen sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan ohjelmaan (REFIT) sekä lainsäädäntömuutosten olisi oltava demokratian sääntöjen mukaisia ja avoimia, että työmarkkinaosapuolten olisi oltava niissä mukana ja etteivät ne saa missään olosuhteissa johtaa työterveyden ja työturvallisuuden heikkenemiseen; korostaa tässä yhteydessä, että teknologisesta kehityksestä aiheutuneet muutokset työpaikoilla olisi otettava huomioon; huomauttaa, että jäsenvaltiot voivat vapaasti soveltaa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia vaatimuksia korkeampia standardeja; katsoo kuitenkin, että olemassa olevia sääntöjä olisi parannettava muun muassa välttämällä päällekkäisyyksiä ja edistämällä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien sääntöjen parempaa integrointia muihin politiikan aloihin samalla, kun säilytetään työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan suojelun taso ja nostetaan sitä edelleen;

21.  korostaa, että työntekijöiden ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen kaikilla tasoilla kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti on ennakkoedellytys työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja että työmarkkinaosapuolten osallistuminen EU:n tasolla voi taata, että työterveyttä ja työturvallisuutta koskeva strateginen kehys on unionin työnantajien ja työntekijöiden kannalta asiaankuuluva; kehottaa työmarkkinaosapuolia ja komissiota sitoutumaan rakentavaan vuoropuheluun siitä, millä tavoin olemassa olevaa sääntelykehystä voidaan parantaa, ja katsoo, että on tarpeen vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia;

Työperäisten sairauksien ennaltaehkäiseminen ja uudet ja kehittyvät riskit

22.  korostaa, että on tärkeää suojella työntekijöitä altistumiselta karsinogeeneille, mutageeneille ja lisääntymisen kannalta myrkyllisille aineille; korostaa tässä yhteydessä, että naiset altistuvat usein monien aineiden sekoitukselle, mikä voi lisätä terveysriskejä ja myös heidän jälkeläistensä elinkykyyn kohdistuvia riskejä; toistaa tiukasti komissiolle esittämänsä vaatimuksen laatia ehdotus direktiivin 2004/37/EY tarkistamiseksi, jotta siihen voidaan lisätä sitovammat ammatillista altistumista koskevat raja-arvot, ja kehittää yhteistyössä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kanssa arviointijärjestelmä, joka perustuu selkeisiin kriteereihin; katsoo, että tässä yhteydessä olisi puututtava mahdollisiin sääntelyn päällekkäisyyksiin, jotka johtavat tahattomaan noudattamatta jättämiseen;

23.  korostaa tarvetta suojella työntekijöitä tiukemmin ja ottaa altistusjaksojen lisäksi huomioon niiden kemiallisten ja/tai myrkyllisten aineiden yhdistelmät, joille he altistuvat; huomauttaa, että monet terveydenhuollon työntekijät altistuvat työpaikoillaan haitallisille kemikaaleille; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, jotka koskevat terveydenhuoltoalan kemikaaliriskejä, ja sisällyttämään työterveys- ja työturvallisuusstrategiaan erityisiä määräyksiä, jotka koskevat terveydenhuollon työntekijöiden altistumista haitallisille lääkkeille; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikkia työntekijöitä, jotka osallistuvat välittömästi tai välillisesti terävien lääketieteellisten instrumenttien käyttöön tai hävittämiseen, suojellaan riittävästi; huomauttaa, että tähän voisi tarvittaessa sisältyä terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla annetun direktiivin 2010/32/EU tarkistaminen;

24.  huomauttaa, että monet työntekijät altistuvat työpaikoillaan edelleen asbestille; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta edistetään ja koordinoidaan jäsenvaltioiden ponnisteluja, joilla pyritään kehittämään asbestin hallintaa ja turvallista poistamista koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia, tarjoamaan riittävää rahoitusta ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin;

25.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen(32) suunnitella ja ottaa käyttöön malli asbestin kartoitusta ja rekisteröintiä varten direktiivin 2009/148/EY 11 artiklan mukaisesti; kehottaa käynnistämään asbestia koskevan eurooppalaisen kampanjan ja kehottaa jäsenvaltioita maksamaan korvauksia asbestille altistuneille työntekijöille;

26.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin yhden yleisimpiin kuuluvan työperäisen terveysongelman yhteydessä ja tekemään viipymättä tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevan kattavan lainsäädäntöehdotuksen, jotta parannetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien tehokasta ennaltaehkäisyä ja puututaan niiden syihin ottaen huomioon ongelmien moninaiset syyt ja erityisesti naisiin kohdistuvat riskit; toteaa, että sellaisen EU:n lainsäädännön lujittaminen, jossa asetetaan vähimmäisvaatimukset työntekijöiden suojelemiseksi ergonomisille riskitekijöille altistumiselta, voi hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia, kun sääntelykehyksen täytäntöönpanosta ja noudattamisesta tehdään helpompaa; korostaa, että myös hyvien käytäntöjen vaihto on tärkeää ja työntekijöille on tiedotettava paremmin ergonomisista riskitekijöistä;

27.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan mahdollisimman nopeasti täytäntöön 25. kesäkuuta 2002 annetun direktiivin 2002/44/EY, joka koskee terveyttä ja turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä aiheutuville riskeille;

28.  kiinnittää komission huomion siihen, että on tärkeää kehittää ammatillista altistusta hormonaalisille haitta-aineille koskevia ehkäisytoimia, sillä näillä aineilla on monenlaisia haitallisia vaikutuksia nais- ja miespuolisten työntekijöiden terveyteen ja heidän jälkeläisiinsä(33); kehottaa komissiota laatimaan viipymättä hormonaalisten haitta-aineiden vastaisen kokonaisstrategian, joka voisi tarvittaessa sisältää torjunta-aineiden ja biosidien markkinoille saattamista koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon ja tiukentaa työperäisten riskien ehkäisyä koskevia sääntöjä; korostaa, että EU:n tuki turvallisempia vaihtoehtoja koskeville unionin tutkimusohjelmille on erittäin tärkeää ennalta varautumisen periaatteen ja korvaamisperiaatteen kannalta;

29.  pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa unionin strategiakehyksessä 2014–2020 parantamaan työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti nano- ja bioteknologian aloilla; korostaa nanoteknologian jakeluun ja käyttöön liittyvää epävarmuutta ja katsoo, että on tutkittava edelleen uusiin teknologioihin liittyviä työterveys- ja työturvallisuusriskejä; toteaa tässä yhteydessä, että nanoteknologiaa käsittelevien työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien potentiaalisten riskien vähentämiseksi olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta;

30.  kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että työperäisiä kroonisia sairauksia potevien määrä on lisääntynyt; katsoo, että parantumattomasti, kroonisesti ja pitkäaikaisesti sairaille ja vammaisille olisi tarjottava helppopääsyisiä ja turvallisia työpaikkoja; kehottaa jäsenvaltiota keskittymään kroonisesti sairaiden töissä jatkamiseen ja työelämään integroimiseen sekä tukemaan työpaikkojen kohtuullista mukauttamista, millä varmistetaan, että paluu työhön tapahtuu oikeaan aikaan; kehottaa komissiota edistämään vammaisten henkilöiden työelämään integroimista ja kuntouttamista koskevia toimenpiteitä ja tukemaan jäsenvaltioiden ponnisteluja lisäämällä tietoisuutta sekä määrittämällä ja jakamalla hyviä käytäntöjä, jotka koskevat työpaikalla tehtäviä mukautuksia; kehottaa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiötä (Eurofound) jatkamaan kroonisesti sairaiden työllistymismahdollisuuksien ja työllistymisasteen tarkastelua ja analysointia;

31.  toteaa, että teknologiset innovaatiot voivat hyödyttää koko yhteiskuntaa; on kuitenkin huolissaan uusista riskeistä, joita nämä muutokset aiheuttavat; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio aikoo perustaa työterveyden ja -turvallisuuden asiantuntijoiden ja tutkijoiden verkon voidakseen vastata paremmin tuleviin haasteisiin; korostaa, että älykkäiden ja yhteistyöhön kykenevien robottien käyttö on yleistynyt esimerkiksi teollisuustuotannossa, sairaaloissa ja vanhainkodeissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan mahdollisia teknologisista innovaatioista peräisin olevia työterveys- ja työturvallisuusriskejä ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä niiden torjumiseksi;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön ohjelman psykososiaalisten riskien seuraamiseksi järjestelmällisesti ja psykososiaalisten riskien, kuten stressin, masennuksen ja loppuunpalamisen vaivaamien työntekijöiden tukemiseksi, jotta voidaan muun muassa laatia todelliset suositukset ja ohjeet näiden riskien torjumiseksi; korostaa, että työperäinen stressi tunnustetaan merkittäväksi tuottavuuden ja elämänlaadun esteeksi; painottaa tässä yhteydessä, että henkiseen terveyteen ja psykososiaalisiin riskeihin voivat vaikuttaa monet tekijät, joista kaikki eivät ole työperäisiä; korostaa kuitenkin, että psykososiaaliset riskit ja työperäinen stressi muodostavat työn organisoimiseen liittyvän rakenteellisen ongelman ja että psykososiaalisten riskien ja työperäisen stressin ehkäiseminen ja hallinta on mahdollista; korostaa tarvetta toteuttaa tutkimuksia, parantaa ennaltaehkäisyä ja harkita uusia toimenpiteitä, jotka perustuvat työmarkkinoille paluuta koskevien parhaiden käytäntöjen ja välineiden jakamiseen tarkistettaessa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa strategista kehystä vuonna 2016;

33.  suhtautuu myönteisesti terveyttä työpaikalla ja stressinhallintaa koskevaan kampanjaan; tähdentää, että työperäisen stressin torjumiseksi toteutettaviin aloitteisiin on sisällyttävä sukupuoliulottuvuus naisten erityisten työolosuhteiden huomioonottamiseksi;

34.  muistuttaa työpaikkakiusaamisesta ja sen mahdollisista vaikutuksista psykososiaaliseen terveyteen; korostaa, että on tärkeää torjua häirintää ja väkivaltaa työssä, ja kehottaa tästä syystä komissiota harkitsemaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa lainsäädäntöehdotuksen tekemistä, joka perustuu häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevaan puitesopimukseen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita kehittamaan tehokkaita kansallisia strategioita työpaikkakiusaamisen torjumiseksi;

35.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kohdennetun lähestymistavan, jolla poistetaan epävarma työ ja otetaan huomioon kielteiset vaikutukset, joita epävarmalla työllä on työterveyteen ja työturvallisuuteen; korostaa, että epätyypillisissä työsuhteissa olevilla työntekijöillä voi olla suurempia vaikeuksia saada koulutusta sekä työterveys ja työturvallisuuspalveluja; korostaa, että on tärkeää parantaa kaikenlaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta ja etenkin haavoittuvassa asemassa olevien, kuten nuorten ja pitkäaikaistyöttömyydestä kärsineiden henkilöiden; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan direktiivissä 96/71/EY asetettuja vaatimuksia sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi ja toteuttamaan tässä yhteydessä kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta lähetettyjen työntekijöiden oikeus yhdenvertaiseen kohteluun työterveys- ja työturvallisuusasioissa toteutuu ja jotta kyseistä oikeutta voidaan suojella;

36.  korostaa, että äitien ja isien tekemä kasvatustyö ja kotityöt ovat myös työtä ja että kotityöt on myös otettava huomioon käsiteltäessä työterveyden ja -turvallisuuden edistämistä; kehottaa työnantajia ja poliitikkoja varmistamaan työ- ja perhe-elämän vakaan tasapainon ja edistämään kyseistä tasapainoa, kun otetaan huomioon, että yhä useampien työntekijöiden on yhdistettävä työn tekeminen ja huolenpito; korostaa, että on tärkeää puuttua liian pitkiin työaikoihin, jotta taataan tasapaino työ- ja perhe-elämän välillä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön direktiivin 2003/88/EY ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää valvoa, että enimmäistyöaikaa koskevia sääntöjä noudatetaan;

37.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan asianmukaisia toimia, joilla varaudutaan työvoiman ikääntymiseen; katsoo, että työterveyden ja -turvallisuuden strategiakehyksellä olisi edistettävä kestävää työelämää ja terveenä ikääntymistä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kuntouttamista ja työelämään palaamista koskevia toimenpiteitä hyödyntämällä ikääntyneitä työntekijöitä koskevan Euroopan parlamentin pilottihankkeen tuloksia;

38.  korostaa työterveys- ja työturvallisuustoimien merkitystä naisten työelämässä kohtaamien erityisten haasteiden ja riskien ratkaisemisessa, seksuaalinen häirintä mukaan luettuna; kehottaa komissiota ja työmarkkinaosapuolia varmistamaan naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun kaikissa vaiheissa; kehottaa komissiota ottamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevan ulottuvuuden huomioon osana työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan strategisen kehyksen tarkistamista vuonna 2016; kehottaa komissiota laatimaan Euroopan laajuisen strategian, jonka avulla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa työpaikoilla ja arvioimaan osana tätä prosessia, olisiko direktiiviä 2006/54/EY tarkistettava, jotta siihen voidaan sisällyttää väkivallan ja häirinnän uudet muodot; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön komission suosituksen 92/131/ETY edistääkseen tietoisuutta toimista, joilla puututaan seksuaaliseen häirintään tai muunlaisiin seksuaalisiin rikkomuksiin;

39.  kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota tehtävään, joka työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävillä alakohtaisilla neuvottelukomiteoilla voi olla alakohtaisten työterveys- ja työturvallisuusriskien torjumisessa ja mahdollisen lisäarvon luomisessa työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten avulla, joiden tekemisessä komiteat hyödyntävät laajoja tietojaan alakohtaisista erityistilanteista;

40.  korostaa, että komission olisi kerättävä tietoja, toteutettava tutkimuksia ja kehitettävä sukupuolen ja ikäryhmien mukaisen erittelyn mahdollistavia tilastollisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida ennaltaehkäisyä ja puuttua haavoittuvien ryhmien, kuten naisten, erityishaasteisiin työpaikoilla;

41.  korostaa, että on tärkeää panostaa enemmän riskien ennaltaehkäisytoimintaan sekä edistää, kehittää ja tukea ennaltaehkäisyn kulttuuria, joka koskee terveyttä ja turvallisuutta työssä; kehottaa jäsenvaltioita edistämään tietoisuuden lisäämistä ja lisäämään työterveys- ja työturvallisuusasioiden näkyvyyttä koulujen opetussuunnitelmissa ja myös oppisopimuskoulutuksessa; pitää tärkeänä keskittyä ennalta ehkäisemiseen mahdollisimman varhain tuotantoprosessissa ja edistää riskien arviointiin perustuvien järjestelmällisten ennaltaehkäisyohjelmien täytäntöönpanoa, joka kannustaa työnantajia ja työntekijöitä turvallisen ja terveellisen työympäristön luomiseen; tähdentää, että ehkäisevien palvelujen laatu on monissa jäsenvaltioissa tärkein seikka autettaessa yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä arvioimaan riskejä ja toteuttamaan asianmukaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä; kehottaa komissiota tarkastelemaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyviä ennalta ehkäiseviä palveluja koskevia tehtäviä ja koulutusvaatimuksia;

42.  korostaa, että naiset on otettava mukaan päätöksentekoprosesseihin, jotka koskevat entistä parempien terveys- ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämistä heidän työympäristöissään;

43.  kehottaa komissiota selvittämään kaikin tavoin työperäisten syöpien kuten nenäontelon kasvainten kehittymistä, sillä niitä esiintyy enemmän tapauksissa, joissa työntekijän hengitysteitä ei suojata asianmukaisesti melko yleisiltä pölyiltä, joita muodostuu puun, nahan, jauhon, tekstiilien, nikkelin ja muiden materiaalien työstämisestä;

44.  kannustaa jäsenvaltioita turvaamaan tasavertaiset mahdollisuudet työntekijöiden oikeuksien käytössä ja tasavertaiset mahdollisuudet saada julkisia terveydenhuoltopalveluja kaikille kansalaisilleen, erityisesti maaseutualueiden naisille ja muille heikommassa asemassa oleville väestöryhmille;

Tilastot

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen keruuta työperäisistä sairauksista, altistuksista ja vaaroista kaikilla aloilla, mukaan luettuna julkinen sektori, jotta voidaan löytää parhaat käytännöt, edistää vertailuoppimista ja luoda työperäisiä altistuksia koskeva yhteinen tietokanta ilman suhteettomia kustannuksia; korostaa, että on tärkeää ottaa mukaan kansalliset asiantuntijat ja pitää tietokanta ajan tasalla; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota keräämään enemmän tietoja riskeistä, jotka liittyvät digitalisointiin, työhön liittyvään tieliikenneturvallisuuteen ja vaikutuksiin, joita kriisillä saattaa olla työterveyteen ja työturvallisuuteen;

46.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjä laadukkaita tilastotietoja työperäisistä sairauksista, jotta oikeudellista kehystä voitaisiin aina tarvittaessa parantaa ja mukauttaa uusiin yleistyviin riskeihin;

47.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään tutkimuksia, joiden avulla pyritään saamaan tietoa siitä, miten yleisiä ovat työstä aiheutuvat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kansallisella tasolla, sukupuolen, iän ja taloudellisen toiminnan alan mukaan eriytettyinä, ja joiden avulla pyritään ehkäisemään ja torjumaan näiden sairauksien ilmenemistä;

48.  korostaa, että on tärkeää laatia ja panna ajan tasalle yhteiset terveysindikaattorit ja määritelmät työhön liittyvistä sairauksista, kuten työstressistä, ja kerätä EU:n laajuisia tilastotietoja, jotta voidaan asettaa tavoitteet työperäisten sairauksien esiintyvyyden vähentämiseksi;

49.  korostaa, että useissa jäsenvaltioissa on vaikea kerätä tietoja; kehottaa tehostamaan EU-OSHAn ja Eurofoundin työtä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajat ilmoittavat työtapaturmista;

Kansainväliset toimenpiteet

50.  kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että kolmansien maiden kanssa tehtävissä kauppasopimuksissa parannetaan työympäristöä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;

51.  korostaa, että on unionin omien etujen ja unionille kuuluvien velvoitteiden mukaista parantaa maailmanlaajuisesti työelämän normeja myös työterveyden ja -turvallisuuden saralla;

52.  kehottaa komissiota tehostamaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa yhteistyötä kansainvälisten organisaatioiden kanssa, mukaan luettuina ILO, OECD, G20-maat ja WHO;

53.  pitää valitettavana, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet ILO:n yleissopimusta nro 187 työturvallisuutta ja -terveyttä edistävästä viitekehyksestä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan kyseisen yleissopimuksen;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70.
(2)EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.
(3)EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9.
(4)EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(5)EUVL L 165, 27.6.2007, s. 21.
(6)EYVL C 77 E, 28.3.2002, s. 138.
(7)EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 400.
(8)EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 754.
(9)EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 321.
(10)EUVL C 41 E, 19.2.2009, s. 14.
(11)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 101.
(12)EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 102.
(13)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0093.
(14)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0012.
(15)Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohta: Jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin.
(16)Toinen uusia ja esiin nousevia riskejä koskeva eurooppalainen yritystutkimus (ESENER-2), EU-OSHA (2015).
(17)Eurofound: ”Ikääntyvän työvoiman työolot” (2008).
(18)EU-OSHAn johtajan lausunto, 18.11.2014.
(19)Kroonisista sairauksista kärsivien työllisyysmahdollisuuksia koskeva raportti, Eurofound (2014).
(20)Evaluation of the European strategy on Safety and Health at Work 2007-2012, EC (2013) and Socio-economic costs of accidents at work and work-related ill health, EC (2012).
(21)Berechnung des internationalen „Return on Prevention“ für Unternehmen: Kosten und. Nutzen von Investitionen in den betrieblichen Arbeits- und Gesundheitsschutz, DGUV (2013).
(22)Viides työolotutkimus, yleiskatsaus, Eurofound (2012).
(23)Toinen uusia ja esiin nousevia riskejä koskeva eurooppalainen yritystutkimus (ESENER-2), EU-OSHA (2015).
(24)Toinen uusia ja esiin nousevia riskejä koskeva eurooppalainen yritystutkimus (ESENER-2), EU-OSHA (2015).
(25)Työntekijöiden edustus ja kuuleminen terveys- ja turvallisuusasioista, EU-OSHA (2012).
(26)Flexible forms of work: ‘very atypical’ contractual arrangements, Eurofound (2010) and Health and well-being at work: A report based on the fifth European Working Conditions Survey, Eurofound (2012).
(27)5th Working Conditions Survey, Overview Report, Eurofound (2012) and Third European Company Survey, Eurofound (2015).
(28)Report on the current situation in relation to occupational diseases systems in EU Member States and EFTA/EEA countries, EC (2013).
(29)EU-OSHA, 2013, New risks and trends in the safety and health of women at work.
(30)”Occupational health and safety risks for the most vulnerable workers”, Euroopan parlamentin politiikkayksikkö A, talous- ja tiedepolitiikka, 2011, s. 40.
(31)EUVL C 230, 14.7.2015, s. 82.
(32)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0093.
(33)The Cost of Inaction, Nordon (2014) and Rapport sur les perturbateurs endocriniens, le temps de la précaution, Gilbert Barbier (2011).

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö