Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 kohdan mukaisesti (hakemus EGF/2015/005 FI/Computer Programming, Suomi) (COM(2015)0553 – C8-0332/2015 – 2015/2298(BUD))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0553 – C8-0332/2015),
– ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),
– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,
– ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0362/2015),
A. ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;
B. katsoo, että unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;
C. toteaa, että EGR-asetuksen hyväksyminen ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, asetetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;
D. ottaa huomioon, että Suomi jätti hakemuksen EGF/2015/005 FI/Computer Programming rahoitustuen saamiseksi EGR:stä sen jälkeen, kun 69 yritystä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta)(4) luokitellulla toimialalla useilla NUTS 2 -tason alueilla, jotka kattavat koko Suomen, oli vähentänyt 1 603 työntekijää, ja että arviolta 1 200 vähennetyn työntekijän odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin;
E. ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;
1. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 623 200 euroa eli 60 prosenttia 4 372 000 euron kokonaiskustannuksista 1 603 irtisanotulle työntekijälle;
2. toteaa, että Suomen viranomaiset jättivät EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 12. kesäkuuta 2015 ja että komissio sai arvionsa valmiiksi 6. marraskuuta 2015 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä; pitää myönteisenä, että arviointi sujui nopeasti alle viidessä kuukaudessa;
3. toteaa, että viime vuosina työpaikkojen jakautuminen tieto- ja viestintätekniikan alalla EU:n ja muiden talouksien välillä on kehittynyt EU:n kannalta vahingollisesti, ja korostaa, että teknologiateollisuus työllisti vuonna 2008 yhteensä 326 000 työntekijää Suomessa mutta vuonna 2014 näiden yhtiöiden työllistämien henkilöiden määrä oli 276 000, mikä vastaa vuosittaista keskimäärin 3 prosentin (10 000 työntekijän) laskua; huomauttaa, että näihin työntekijävähennyksiin johtivat Nokian viime vuosien tapahtumat, joilla oli merkittävä vaikutus Suomen tieto- ja viestintätekniikka-alaan; toteaa, että käyttöjärjestelmien kehittäminen ja suunnittelu Nokian matkapuhelimia varten työllisti tuhansia suomalaisia mutta nyt nämä toiminnot on siirretty Euroopan ulkopuolisiin maihin; korostaa, että nämä työntekijävähennykset pahentavat entisestään työttömyystilannetta tieto- ja viestintätekniikka-alalla alueilla, joita piinaa hyvin korkea työttömyysaste;
4. panee merkille, että työntekijävähennykset tieto- ja viestintätekniikka-alalla koskevat erityisesti Oulun aluetta Pohjois-Pohjanmaalla, jossa tieto- ja viestintätekniikan ala on ollut talouden tukipilari monen vuoden ajan; pitää valitettavana, että keväällä 2015 Pohjois-Pohjanmaalla oli noin 1 500 työtöntä työnhakijaa tieto- ja viestintätekniikan alalla ja että monissa tapauksissa työttömyydestä on tullut pitkäaikaista siten, että korkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä työttömistä kolmannes on ollut työttömänä yli vuoden;
5. toteaa, että NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) on tähän mennessä jätetty tämän hakemuksen lisäksi yksi EGR‑hakemus, joka perustui maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin(5); toteaa, että volyymi on tällä toimialalla kasvanut maailmanlaajuisesti mutta vähentynyt Euroopassa, sillä yritykset ja palvelut ovat siirtyneet Kiinaan, Intiaan, Taiwaniin ja muihin Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin;
6. panee tyytyväisenä merkille, että voidakseen antaa työntekijöille nopeaa apua Suomen viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kyseisille työntekijöille 1. elokuuta 2014 eli hyvissä ajoin ennen päätöstä EGR:n tuen myöntämisestä ehdotetulle koordinoidulle paketille ja että sen vuoksi sellaiset palvelut, joiden tarjoaminen on jo aloitettu, ovat oikeutettuja EGR:n tukeen;
7. toteaa, että Suomi suunnittelee seitsemänlaisia toimenpiteitä tämän hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) valmennustoimenpiteet ja muut valmistelutoimet, ii) työllistymis- ja yrityspalvelut, iii) koulutus, iv) palkkatuet, v) starttirahat, vi) yrittäjyyteen ohjaaminen ja palvelut uusille yrittäjille sekä vii) korvaukset matka-, oleskelu- ja muuttokustannuksista;
8. pitää myönteisinä toimenpiteitä, joilla tuetaan yrittäjyyttä ja jotka koostuvat starttirahoista sekä toimenpiteistä, jotka koskevat yrittäjyyteen ohjaamista ja palveluja uusille yrittäjille; katsoo, että nämä toimenpiteet ovat hyödyllisempiä, jos niitä tarjotaan osallistujille yhdistelmänä;
9. pitää myönteisenä erityisesti ehdotettuja toimenpiteitä, joilla pyritään luomaan uusia yrityksiä ja joilla edistetään yrittäjyyttä ja palveluja uusille yrittäjille;
10. korostaa, että olisi suotavaa tarjota vähennetyille työntekijöille palkkatukea ainoastaan siinä tapauksessa, että osallistujille tarjotut työpaikat täyttävät osaamistasolle ja sopimuksen kestolle asetetut laatuvaatimukset; kannattaa sitä, että palkkatuen myöntämisestä päätettäessä ja sen osuutta palkkakustannuksista määritettäessä korostetaan työnhakijan asiantuntemuksen ja tukeen oikeuttavan työpaikan yhteen sovittamista;
11. pitää myönteisenä, että Suomen viranomaiset ehdottavat vähennetyille työntekijöille laajaa toimenpiteiden kirjoa;
12. toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia ja alueviranomaisia;
13. muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti EGR:n varoilla tuetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;
14. palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;
15. palauttaa mieliin, että rahoitettavilla toimenpiteillä pyritään kohentamaan työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin pysyvästi työmarkkinoilla;
16. toteaa, että viranomaisten arvion mukaan 18,31 prosenttia kokonaiskustannuksista käytetään avustuksiin ja kannustimiin, joiden osuus jää selvästi alle sallitun 35 prosentin enimmäisosuuden;
17. pyytää komissiota antamaan tulevissa ehdotuksissa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miltä aloilta työntekijät todennäköisesti löytävät työtä ja onko koulutustarjontaa mukautettu tuleviin talousnäkymiin ja työmarkkinoiden tarpeisiin alueilla, joihin irtisanomiset kohdistuivat;
18. toivoo, että komissio valvoo ja arvioi myönnettyjen varojen käyttöä ja käyttää näitä tietoja tulevissa hakemuksissa ohjatakseen EGR:n käyttöä entistä enemmän tulosbudjetoinnin kaltaisten ideoiden mukaiseksi;
19. toteaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;
20. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; panee merkille uuden aikataulun aiheuttamat määräaikoihin liittyvät paineet ja mahdolliset vaikutukset tapausten tutkintaan;
21. pyytää komissiota varmistamaan kaikkien EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;
22. hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;
23. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.
Eurootpan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20. joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).