Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn täytäntöönpanosta vuonna 2013 (COM(2014)0639),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn 5. toukokuuta 2015 päivätyn väliarvioinnin(1),

–  ottaa huomioon tutkimuksen mikrorahoituksen alalla havaituista puutteista ja vaihtoehdoista niiden poistamiseksi EU:n rahoitusvälineen avulla (”Study on imperfections in the area of microfinance and options how to address them through an EU financial instrument”)(2),

–  ottaa huomioon työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (EaSI-ohjelma) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1296/2013(3) (jäljempänä ’EaSI-asetus’),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta 25. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 283/2010/EU(4) (jäljempänä ’järjestely’) (jäljempänä ’päätös’),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta(5),

–  ottaa huomioon toukokuussa 2015 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun selvityksen eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn väliarvioinnista (”European Progress Microfinance Facility – Interim evaluation”)(6),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 8/2015 ”Vastaako EU:n antama taloudellinen tuki riittävän hyvin mikroyrittäjien tarpeita?”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A8-0331/2015),

A.  katsoo, että mikrorahoituksella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista; toteaa, että mikrorahoitus voi nostaa ihmiset köyhyydestä, antaa heille itsekunnioitusta ja edistää yhteenkuuluvuutta yhteisöissä parantamalla sosiaalista osallisuutta ja vähentämällä sosiaalisia epäsuhtia;

B.  ottaa huomioon, että järjestelyn tavoitteena on parantaa mikrorahoituksen saantia ja sen saatavuutta henkilöille, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa tai joilla on vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille, sekä henkilöille, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, tai heikossa asemassa oleville henkilöille, joilla on heikommat mahdollisuudet saada luottoa tavanomaisilta luottomarkkinoilta ja jotka haluavat perustaa oman mikroyrityksen tai kehittää sitä, itsenäinen ammatinharjoittaminen mukaan lukien; ottaa huomioon, että järjestelyn tavoitteena on parantaa mikrorahoituksen saantia ja sen saatavuutta mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille;

C.  ottaa huomioon, että järjestelyn tavoitteena on parantaa rahoituksen välittäjien valmiuksia lisätä mahdollisten toimien määrää, jotta voidaan edistää työllisyyttä luomalla laadukkaita työpaikkoja, tehostamalla kasvua ja parantamalla sosiaalista osallisuutta paikallisyhteisöissä;

D.  ottaa huomioon, että lainaa ottavien naisten taloudellinen tilanne näyttää olevan huonompi kuin miesten, sillä suurempi osa naisista on työttömiä tai vaarassa köyhtyä(7); ottaa huomioon, että järjestelystä tukea saaneiden nais- ja miesyrittäjien suhdeluku on 36:64, mikä ei edelleenkään takaa sukupuolten tasapainoa;

E.  katsoo, että tiettyjen naisryhmien syrjäytyminen ja heihin kohdistuva moniperusteinen syrjintä pahentavat entisestään heidän heikkoa taloudellista asemaansa ja vaikeuttavat rahoituksen saantia; katsoo, että syrjäytymisestä kärsivien naisten mukaan ottamisen olisi oltava ensisijainen tavoite;

F.  toteaa, että työelämään osallistuvista naisista yhä useampi on myös perheensä pääasiallinen elättäjä; toteaa, että suurempi osa naisista kuin miehistä on yksinhuoltajavanhempia; katsoo, että mikrorahoituksesta olisi oltava hyötyä yhä useammalle naiselle;

G.  ottaa huomioon, että yhteisötalouteen kuuluu osuuskuntia, keskinäisiä yrityksiä, voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, säätiöitä ja yhteisötalouden yrityksiä, jotka edistävät unionin työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, aluekehitystä ja maaseudun kehittämistä, ympäristönsuojelua, kuluttajansuojaa, maatalouden kehittämistä, kolmansien maiden kehittämistä ja sosiaaliturvapolitiikkoja;

H.  toteaa, että talous- ja rahoituskriisin seurauksena köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat lisääntyneet, samoin kuin pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus;

I.  ottaa huomioon, että järjestely parantaa lainanottajien lainansaantiedellytyksiä ja tuo siten rahoituksen sellaisten henkilöiden saataville, joilla ei muutoin olisi mahdollisuuksia saada sitä; ottaa huomioon, että mikrorahoituksen välittäjät ovat käyttäneet järjestelyä 22 jäsenvaltiossa; toteaa, että järjestelyn kokonaistavoitteena on jakaa vuoteen 2020 mennessä 46 000 mikrolainaa, joiden määrä on arviolta 500 miljoonaa euroa;

J.  ottaa huomioon, että lainanottajien arvioidaan maksavan takaisin 95 prosenttia lainoista; toteaa, että järjestely on auttanut ihmisiä pääsemään tai palaamaan työmarkkinoille tai perustamaan omia yrityksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia säilyttämään mikroyrityksensä tai laajentamaan niitä siten, että työpaikat ovat säilyneet, uusia työntekijöitä on palkattu ja on syntynyt liikevaihtoa; toteaa, että järjestelyn avulla on saavutettu Euroopan syrjäisiä alueita ja luotu taloudellista toimintaa;

K.  katsoo, että vähemmistöjen saavuttamista on edelleen vaikea arvioida, koska useimmat mikrorahoituksen välittäjät eivät nimenomaisesti osallistu toimintaan, jonka tavoitteena on vähemmistöjen parempi saavuttaminen; ottaa huomioon, että mikroluottojen saajat eivät välttämättä pidä itseään syrjäytyneenä ryhmänä tai pelkäävät syrjintää, jos heidän etninen taustansa paljastuu;

L.  toteaa, että henkilöistä, joista on käytettävissä tietoja, 60 prosenttia oli joko työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella mikroluottohakemuksen tekemisen aikaan; toteaa, että 84 prosenttia edunsaajista kuului suurimpaan 25–54-vuotiaiden ikäryhmään ja 36 prosenttia lainoilla tuetuista rekisteröidyistä yrittäjistä oli naisia;

M.  katsoo, että järjestelyä olisi arvioitava määrällisten näkökohtien lisäksi myös laadullisten näkökohtien kannalta; katsoo, että vaikka järjestelyä on helpompi arvioida taloudellisen tehokkuuden kannalta, sen vaikuttavuutta keinona varmistaa sosiaalinen osallisuus olisi myös arvioitava samoin kuin sen laatua ja luotujen työpaikkojen kerrannaisvaikutuksia;

N.  ottaa huomioon, että tavoitteeksi asetettu nais- ja miesyrittäjien suhdeluku 40:60 on melkein saavutettu ja että naisten osuus on huomattavasti suurempi kuin unionissa keskimäärin;

O.  katsoo, että liiketoiminnan kehittämispalvelut, kuten koulutus ja mentorointi, ovat ratkaisevia mikroyritysten menestymisen ja kannattavuuden kannalta;

P.  panee merkille, että yhteisötalouden yrityksille myönnettävän rahoituksen puuttuminen on todettu järjestelyn puutteeksi;

Q.  ottaa huomioon, että on merkkejä siitä, että mikrorahoitus voisi osaltaan tukea yritysten siirtymistä harmaasta taloudesta harjoittamaan ilmoitettua taloudellista toimintaa;

R.  katsoo, että paras tapa edistää julkisen rahoituksen parempaa käyttöä on julkistaa enemmän tietoja, jotka koskevat mikrorahoituksen välittäjien myöntämiä mikroluottoja; katsoo, että tietojen laajempi julkistaminen helpottaa mikrorahoituksen välittäjien toiminnan tulosten vertailemista;

S.  ottaa huomioon, että järjestelyn ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja unionin muiden rahastojen kesken on mahdollista luoda synergiaa ja siten välttää ei-toivottavia päällekkäisyyksiä;

T.  ottaa huomioon, että varainhoitoasetuksen 6 artiklassa säädetään, että ”talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita”;

U.  ottaa huomioon, että järjestely tukeutuu unionin myöntämään rahoitukseen ja Euroopan investointipankin rahoitusosuuteen, joiden kummankin hallinnoinnista Euroopan investointirahasto (EIR) vastaa; toteaa, että järjestely voi myös saada lisärahoitusta yksityisiltä sijoittajilta;

V.  toteaa, että mahdolliset edunsaajat eivät vielä tunne kovin hyvin tätä välinettä;

Mikrorahoituksen saannin parantaminen

1.  korostaa järjestelyn kaltaisen rahoitusvälineen merkitystä rahoituskriisin aikana, jotta voidaan luoda uusia yrityksiä, edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja varmistaa, että työttömät, heikossa asemassa olevat henkilöt ja mikroyritykset saavat rahoitusta samalla kun pienennetään mikrorahoituksen välittäjien riskiä;

2.  panee merkille, että työpaikkojen luomiseen kohdistuva vaikutus oli odotettua pienempi huolimatta siitä, että lukuisat luotonsaajat olisivat jääneet täysin luottomarkkinoiden ulkopuolelle ilman mikroluottoa; katsoo, että tämä odotettua pienempi työllistävä vaikutus voi selittyä osittain sillä, että järjestely pantiin täytäntöön samaan aikaan kuin talous ajautui vakavaan kriisiin, jolla oli vaikutusta sekä luottomarkkinoihin että työllisyyslukuihin; panee kuitenkin merkille, että järjestely vaikutti merkittävästi työpaikkojen säilymiseen; ottaa huomioon, että tätä seikkaa käsitellään uudessa, joustavammassa EaSI-ohjelmassa;

3.  pitää valitettavana hylättyjen mikroluottohakemusten suurta määrää (lähes 2 000 hakemusta hylättiin osittain siitä syystä, että henkilöt ja yritykset olivat ylivelkaantuneita) sekä mikrorahoitusmarkkinoiden vajetta, joka on edelleen merkittävä huolimatta mikroluotonsaajien määrän lisääntymisestä; kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisemman tutkimuksen näiden hakemusten hylkäämisen syistä ja myös etsimään keinoja niiden selvittämiseksi;

4.  korostaa järjestelyn merkitystä erityisesti kriisiaikoina, kun se antaa työttömille ja heikossa asemassa oleville henkilöille mahdollisuuden saada rahoitusta; painottaa, että etenkin meneillään oleva muuttoliike- ja turvapaikkakriisi huomioon ottaen mikrorahoitus voi tarjota elintärkeää tukea unionin työmarkkinoille tuleville pakolaisille ja maahanmuuttajille;

5.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan yhteyspisteitä, joilla voidaan lisätä mahdollisten edunsaajien ja yleisesti kansalaisten tietämystä järjestelystä;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tähän mennessä saatua kokemusta hyödyntämällä lisäämään erityisesti syrjäisillä alueilla ja yhteisöissä, etenkin vähemmistötaustaisissa yhteisöissä tai vammaisjärjestöissä, tietoisuutta järjestelyn olemassaolosta, sen eduista ja mahdollisuuksista hyödyntää sitä;

7.  panee merkille, että vuonna 2013 järjestelystä rahoitettuihin toimiin sisältyi paremmassa etuoikeusasemassa olevia lainoja ja takuita; panee lisäksi merkille, että jotkin mikrorahoituksen välittäjät saavat sekä takuun että lainan, joskin näillä kahdella välineellä katetaan aina eri salkkuja;

8.  kehottaa ottamaan järjestelyssä huomioon hankkeiden lisäarvon sellaisilla alueilla, jotka ovat luonnonolojen tai väestönkehityksen vuoksi vakavalla ja pysyvällä tavalla epäsuotuisassa asemassa, kuten harvaan asutuilla tai väestökadosta kärsivillä alueilla, koska se antaisi sysäyksen työpaikkojen luomiselle ja edistäisi myös väestön säilyttämistä kyseisillä alueilla;

9.  on tyytyväinen siihen, että komissio ja EIR ovat saattaneet EaSI-ohjelman mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkon toimintavalmiiksi, jotta varmistetaan, että edunsaajat saavat varoja; odottaa, että EaSI-ohjelmalla voidaan korjata onnistuneesti järjestelyn puutteet;

10.  kehottaa komissiota arvioimaan mikroluoton nykyisen määritelmän soveltuvuuden pyrittäessä varmistamaan, että tulevat rahoitusvälineet vastaavat markkinoiden ja edunsaajien tarpeita ja päätöksen 2 artiklassa määriteltyjä tavoitteita;

11.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään ja arvioimaan tietoja mikroyritysten ominaispiirteistä, niiden tarpeista ja niiden toiminnan jatkumisesta ja esittämään tarvittaessa mukautuksia EaSI-asetukseen väliarvioinnin yhteydessä; pitää myönteisenä, että järjestelyn lopussa käytettävissä olevat tase ja palautuneet määrät maksetaan EaSI-ohjelman mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkon talousarvioon ja siten lisätään mikrolainan ottajille tarjottavien takuiden ja rahoitettavien välineiden määrää;

12.  pitää myönteisenä, että kaikki järjestelyn tähän mennessä tarkastellut seitsemän rahoitusvälinettä ovat saanet yksityistä lisärahoitusta; pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan takuiden osalta vipuvaikutuksen tavoitearvot on saavutettu vain yhdessä tapauksessa seitsemästä ja että kahdessa tapauksessa niitä ei ollut saavutettu lainkaan;

13.  pitää myönteisenä uuden EaSI-ohjelman suurempaa joustavuutta niihin muuttuviin tarpeisiin vastaamisessa, jotka liittyvät varojen jakamiseen ohjelman eri osioiden välillä; kehottaa komissiota välttämään kaksinkertaista rahoitusta kehittämällä selkeitä ja avoimia synergioita EaSI-ohjelman ja unionin muiden ohjelmien ja aloitteiden välillä;

14.  kehottaa komissiota lisäämään järjestelyn tunnettuutta ja antamaan enemmän tietoja siitä ja sen hyödyntämismahdollisuuksista;

15.  kehottaa komissiota laajentamaan järjestelyn maantieteellistä soveltamisalaa, jotta se ulottuisi kaikkiin jäsenvaltioihin; korostaa tarvetta laajentaa järjestelyn alakohtaista soveltamisalaa maatalouden ja kaupan alojen ulkopuolelle;

Kohderyhmien saavuttaminen ja sosiaalisista vaikutuksista raportointi

16.  pitää valitettavana, että sosiaalisista vaikutuksista raportointia ei ole määritelty hyvin, minkä vuoksi järjestelyä ei ole mitattu tarkemmin työpaikkojen luomisen, yritysten kestävyyden eikä vähemmistöryhmien saavuttamisen suhteen; kehottaa siksi komissiota noudattamaan sosiaalisen suorituskyvyn mittaamista koskevia normeja empiirisesti, jotta varmistetaan parhaat sosiaaliset vaikutukset myös Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden suhteen, ja arvioimaan, onko kohderyhmien määritelmää, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, selvennettävä entisestään;

17.  toteaa, että järjestely aloitti toimintansa pilottihankkeena; panee lisäksi merkille, että heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten maahanmuuttajien ja vammaisten henkilöiden, tavoittamisessa on havaittu puutteita; toteaa kuitenkin, että opitut asiat on otettu huomioon ja että eräät puutteet on jo korjattu EaSI-ohjelmassa; pitää myönteisenä, että tavoitteiden strateginen arviointi on kehitetty Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden mukaisesti;

18.  kehottaa EIR:a tekemään tiiviimpää yhteistyötä mikrorahoituksen välittäjien kanssa, vaatimaan niitä soveltamaan mikroluottojen tarjoajien eurooppalaisia käytännesääntöjä ja asettamaan etusijalle sellaiset mikrorahoituksen välittäjät, jotka ovat osoittaneet kykynsä ja halunsa tehdä yhteistyötä niiden järjestöjen kanssa, jotka tarjoavat lisätukea lopullisille edunsaajille; kehottaa lisäksi EIR:a panemaan täytäntöön mikrorahoituksen välittäjien kanssa tehtyihin sopimuksiin sisältyviä määräyksiä, joiden mukaan niiden on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä heikossa asemassa olevia ryhmiä edustavien järjestöjen kanssa, jotta kohderyhmät voidaan saavuttaa paremmin;

19.  kehottaa komissiota parantamaan menetelmiä, joilla arvioidaan yritysten kannattavuutta ja vaikutusta yhteisössään mikroluoton takaisinmaksun jälkeen;

20.  kehottaa komissiota ja EIR:a parantamaan raportointia edunsaajista ja mikrorahoituksen välittäjistä ja ottamaan huomioon, että on löydettävä tasapaino, jotta mikrorahoituksen välittäjille ei sälytetä liian suurta taakkaa; korostaa, että sekä mikrorahoituksen välittäjät että lainaa saadakseen mikroluottojen ottajat toimittavat asianmukaiseen raportointiin vaadittavat tiedot;

21.  pitää valitettavana, että järjestelyyn liittyvien lainojen ja takuiden käyttöä koskevat tiedot ovat hajanaisia ja epätäydellisiä ja ettei tarjolla ole yksityiskohtaista tietoa lopullisten saajien ammatillisesta tilanteesta, vaikka Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut, että raportointi vastaa päätöksen vaatimuksia;

22.  kehottaa EIR:a varmistamaan, että mikrorahoituksen välittäjät julkistavat tietoja myönnettyjen mikrolainojen lukumäärästä ja määrästä ja lopullisten edunsaajien tyypeistä;

23.  kehottaa komissiota huolehtimaan miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta mikrorahoituksen saannissa ja asettamaan tulevaisuudessa tavoitteeksi mies- ja naisyrittäjien yhtä suuren määrän; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan mikrorahoituksen välittäjiä panemaan täytäntöön strategioita, jotka kohdennetaan naisiin ja joilla tuetaan naisten yrittäjyyttä myös tekemällä yhteistyötä alan yhdistysten ja järjestöjen kanssa;

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään edelleen järjestelyn mukaisten rahoitusmahdollisuuksien näkyvyyttä ja antamaan niistä enemmän tietoja esimerkiksi tiedotuskampanjoiden avulla, vaihtamalla parhaita käytäntöjä naisyrittäjien kesken sekä sellaisten työpajojen ja koulutuksen avulla, jotka kohdennetaan erityisesti naisiin, jotta voidaan saavuttaa sukupuolten tasapuolisempi edustus mikrorahoituksen saannissa;

25.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon mikrorahoituksesta naisille koituvat hyödyt, mukaan lukien kestävien työpaikkojen luominen; kehottaa komissiota helpottamaan näkemysten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen jakamista naisyrittäjien kesken;

26.  pitää tärkeänä tavoitteeksi asetettua nais- ja miesyrittäjien suhdelukua; uskoo kuitenkin, että järjestelyn onnistumista ei pitäisi mitata ainoastaan yleistavoitteilla vaan järjestelyn kyvyllä mahdollistaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten hankkeiden toteuttaminen ja edistää talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

27.  kehottaa komissiota keskittämään toimensa sellaisten mahdollisesti ulkopuolelle jäävien asiakasryhmien mikrorahoituksen saannin parantamiseen, joita ovat maahanmuuttajat, pakolaiset, pitkäaikaistyöttömät, nuoret, vähätuloiset henkilöt, alhaisen osaamistason työntekijät ja vammaiset henkilöt, jotka eivät hyödy tällä hetkellä riittävästi järjestelystä;

28.  kehottaa komissiota tunnustamaan pakolaiset ja turvapaikanhakijat kohderyhmäksi;

29.  kehottaa komissiota moninkertaistamaan sellaisten aloitteiden ja rahoitusmahdollisuuksien määrän, joiden kautta nuorten perustamille innovatiivisille uusyrityksille myönnetään mikroluottoja, jotta voidaan tukea nuorten yrittäjyyttä sekä korkeatasoista teknologista, tieteellistä ja sosiaalista innovointia talouskriisin aikana, jolloin luottoa on vaikea saada; korostaa lisäksi, että jäsenvaltioiden on pyrittävä vähentämään byrokraattisia menettelyjä, joita yrittäjiltä vaaditaan, jotta he voivat saada rahoitusta unionilta;

Yhteisötalouden tukeminen

30.  pitää valitettavana, että järjestelystä ei ole rahoitettu merkittävää määrää yhteisötalouden yrityksiä; suhtautuu sen vuoksi myönteisesti siihen, että EaSI-ohjelman määrärahoista osoitetaan tietty prosenttiosuus yhteisötalouden yritysten rahoittamiseen;

31.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti tätä uutta toimintatapaa ja kannustamaan jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja, asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä tässä yhteydessä, varmistamaan asianmukaisen raportoinnin mikrorahoituksen välittäjiltä ja motivoimaan niitä tukemaan hankkeita, joilla on suuri sosiaalinen vaikutus niiden mahdollisten asiakkaiden keskuudessa;

32.  pyytää komissiota arvioimaan ja tarvittaessa tarkastelemaan uudelleen EaSI-ohjelmassa asetettua yhteisötalouden yrityksille myönnettävien lainojen enimmäismäärää, jotta voidaan antaa yrityksille niiden suotuisaan kehitykseen tarvittavat ja riittävät varat ja vastata markkinoiden tarpeisiin;

33.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää sukupuolinäkökulma rahoitusohjelmiin; katsoo, että sukupuolivaikutusten arvioinnit ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottava budjetointi ovat hyödyllisiä arvioitaessa ja parannettaessa rahoituksen painopisteiden, taloudellisten resurssien jakamisen ja rahoitusohjelmien erittelyjen vaikutusta naisiin; korostaa, että on tarpeellista kerätä systemaattisesti sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja analysoida niitä säännöllisesti;

Mentorointi- ja koulutuspalvelut sekä täydentävyys muiden välineiden kanssa

34.  suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen rahoittaa EaSI-ohjelmasta mikrorahoituksen välittäjien valmiuksien kehittämistä sekä niille tarjottavaa teknistä tukea niiden ammattimaisuuden, palvelujen tarjonnan sekä tietojen keruun ja käsittelyn parantamiseksi, jotta järjestelystä saadaan paremmin palautetta;

35.  kannustaa komissiota yhdistämään järjestelyn perustavaan yrittäjäkoulutukseen, jotta yritysten taloudellinen elinkelpoisuus ja luotonannon tavoite voidaan varmistaa;

36.  pitää valitettavana, että liiketoiminnan kehittämispalveluita, mentorointi ja koulutus mukaan luettuina, ei voi rahoittaa suoraan EaSI-ohjelmasta, ja kehottaa komissiota tutkimaan uusia rahoituskanavia ja uusia soveltuvia välineitä yhteistyössä kansallisten tai unionin rahastojen kanssa;

37.  panee merkille, että ESR:n olisi tarjottava keskeistä rahoitusta yritysten luomiseen, tuottoisaan mikrorahoitukseen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen yhdessä mentorointi- ja koulutusohjelmien kanssa; pitää valitettavana, ettei näitä välineitä rahoiteta suoraan EaSI-ohjelmasta;

38.  suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot kehittävät EaSI-ohjelmaa, ESR:a ja muita mahdollisia kansallisia ohjelmia koskevaa strategista yhteistyötään paikallisten ja alueellisten järjestöjen ja instituutioiden kanssa ja edistävät yhteistyötään mikrorahoituksen välittäjien ja lopullisten edunsaajien kanssa, jotta voidaan parantaa mikroluottojen ottajille annettavaa tukea koulutuksen, mentoroinnin ja yrityksen kannattavuuden parantamiseen liittyvän kokonaistuen osalta;

39.  pitää myönteisenä mahdollisuutta käyttää ESR:n varoja EaSI-ohjelman mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkon hyväksi ja kehottaa komissiota ja EIR:a tiedottamaan mikrorahoituksen välittäjille paremmin tästä yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen(8) 38 artiklaan sisältyvästä mahdollisuudesta;

40.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että ESIR-rahastoa voidaan käyttää mikroyritysten rahoittamiseen;

Mikrorahoituksen välittäjät

41.  kehottaa komissiota koordinoimaan ESR:n ja EaSI-ohjelman tukia, jotta näiden kahden ohjelman keskinäistä täydentävyyttä voidaan tehostaa mikrorahoitusjärjestelyjen kannalta, ja keskittymään muun muassa mikrorahoituksen välittäjien ja ESR-osarahoitteisten yritystukikeskusten väliseen yhteistyöhön;

42.  suhtautuu myönteisesti mikrorahoituksen välittäjien valintaprosessiin, joka on EIR:n sääntöjen ja menettelyjen mukainen, ja esittää uudelleen parlamentin pyynnön siitä, että kyseisten välittäjien olisi noudatettava vastuullisen lainanannon sekä henkilöiden ja yritysten ylivelkaantumisen välttämisen periaatteita;

43.  suosittelee, että järjestelyn hyödyntämistä koskeva menettely olisi yksinkertaisempi ja mikrorahoituksen välittäjien ja EIR:n väliset sopimukset olisivat joustavampia ja helppotajuisempia, jotta pienemmät mikrorahoituksen välittäjät voisivat hyödyntää rahoitusvälineitä täysimääräisesti ja EIR:n tarjoamia mahdollisuuksia nopeasti;

44.  pitää valitettavana, että järjestelylle osoitetuista hakemuksista huomattava osa oli täytetty puutteellisesti, minkä vuoksi EIR ei voinut hyväksyä niitä; pyytää komissiota tarkastelemaan näihin puutteisiin johtaneita syitä (kuten tiedon puute tai saatavuus tai selkeyttämistä kaipaava hallinnollinen rasite); kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi;

45.  kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että järjestelyn näkyvyyttä lisätään ja sen hyödyntämismahdollisuuksista annetaan enemmän tietoja, että menettelyä yksinkertaistetaan ja että mikrorahoituksen välittäjien ja EIR:n välisistä sopimuksista tehdään joustavampia ja helppotajuisempia, jolloin mahdollistettaisiin pienimpien välittäjien nopeampi pääsy markkinoille;

46.  kehottaa komissiota ja EIR:a arvioimaan, kuinka tietoja järjestelyn hyödyistä voisi levittää paremmin suuren yleisön keskuudessa mikrorahoituksen välittäjille asetettuja vaatimuksia laajemmin;

47.  kehottaa komissiota lujittamaan mikrorahoituksen välittäjien ja edunsaajien etuja edustavien järjestöjen välistä yhteistyötä tuotteiden markkinoinnin tai uusien asiakkaiden hankinnan ulkopuolella;

48.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään mikrorahoitusalaa, jotta mahdollistetaan sen kasvu, joka on välttämätöntä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, ja käyttämään järjestelyä tutkimalla välittäjinä toimivien muiden kuin pankkien mahdollisuuksia päästä mikroluottomarkkinoille olematta riippuvainen kumppanipankista;

49.  kannustaa komissiota tehostamaan vuoropuheluaan mikrorahoitusalan toimijoiden (mikrorahoituksen välittäjät, pankit ja muut kuin pankit, Euroopan pienluotottajien verkoston kaltaiset verkostot) sekä tällä hetkellä vuoropuhelun ulkopuolella olevien sidosryhmien kanssa unionin rahoittamista ohjelmista tarjottavien tuotteiden saatavuudesta, käytöstä ja suunnittelusta;

50.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa eri jäsenvaltioista peräisin olevien mikrorahoituksen välittäjien kesken;

51.  kehottaa komissiota ja EIR:a varmistamaan, että EaSI-ohjelman mikrorahoitus ja yhteiskunnallinen yrittäjyys -lohkolla edistetään edelleen mikroluottojen tarjoajien eurooppalaisten käytännesääntöjen levittämistä ja niiden sisällyttämistä mikrorahoituksen välittäjien kanssa tehtäviin sopimuksiin;

52.  katsoo, että komission kertomus eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn täytäntöönpanosta vuonna 2013 on hyvin yleisluonteinen ja sisältää vain vähän yksityiskohtaista tietoa täytäntöönpanosta;

53.  kehottaa komissiota varmistamaan, että järjestely ja EaSI-ohjelma tuovat EU:lle jatkossakin lisäarvoa ja näkyvyyttä;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=7760 (2) http://bookshop.europa.eu/en/study-on-imperfections-in-the-area-of-microfinance-and-options-how-to-address-them-through-an-eu-financial-instrument-pbKE0214424/?CatalogCategoryID=ZjsKABstHnIAAAEjH5EY4e5L (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238. (4) EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1. (5) EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 85. (6) http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/IDAN/2015/547555/EPRS_IDA(2015)547555_EN.pdf (7) Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn väliarviointi. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).