Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman olennaisesti biologisten menetelmien patentoinnista(1),

–  ottaa huomioon bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta 6. heinäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/44/EY(2) ja erityisesti sen 4 artiklan, jossa todetaan, että patenttia ei myönnetä olennaisesti biologisille menetelmille kasvien ja eläinten jalostamiseksi,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 1973 tehdyn Euroopan patenttisopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan b alakohdan,

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2015 annetun Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan päätöksen asioissa G2/12 (tomaatit) ja G2/13 (parsakaali),

–  ottaa huomioon Euroopan patenttisopimuksen täytäntöönpanomääräykset ja erityisesti niiden 26 säännön, jossa määrätään, että eurooppapatenttihakemuksissa ja bioteknologian keksintöjä koskevissa patenteissa on käytettävä direktiiviä 98/44/EY ylimääräisenä tulkinnan apuvälineenä,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 1961 tehdyn uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna Genevessä 10. marraskuuta 1972, 23. lokakuuta 1978 ja 19. maaliskuuta 1991 (jäljempänä ’vuoden 1991 UPOV-yleissopimus’),

–  ottaa huomioon yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94 (3) (jäljempänä ’neuvoston asetus (EY) N:o 2100/94’) ja erityisesti sen 15 artiklan c ja d alakohdan,

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2013 tehdyn neuvoston sopimuksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta(4) (jäljempänä ’UPC-sopimus’) ja erityisesti sen 27 artiklan c alakohdan,

–  ottaa huomioon sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS), väärennettyjen tavaroiden kauppa mukaan lukien, ja erityisesti sen 27 artiklan 3 kohdan, jossa todetaan, että jäsenet voivat sulkea patenttisuojan ulkopuolelle olennaisesti biologiset menetelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  katsoo, että kasvien ominaisuuksia sisältävän biologisen kasvimateriaalin saanti on ehdottoman välttämätöntä, jotta voidaan edistää innovointia ja uusien lajikkeiden kehittämistä ja jotta voidaan taata globaali elintarviketurva, torjua ilmastonmuutosta, estää kasvinjalostuksen monopolit ja tarjota samalla enemmän mahdollisuuksia pk‑yrityksille;

B.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeudet ovat tärkeitä keinoja suojata taloudellisia kannustimia uusien kasvituotteiden kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että perinteisin menetelmin jalostettuja tuotteita tai tavanomaisessa jalostuksessa tarvittavaa geneettistä materiaalia koskevat patentit saattavat heikentää Euroopan patenttisopimuksen 53 artiklan b alakohdassa ja direktiivin 98/44/EY 4 artiklassa vahvistettua rajoitusta;

D.  toteaa, että patentoitavuuden ulkopuolelle olisi jätettävä olennaisesti biologisilla menetelmillä tuotetut tuotteet, kuten kasvit, siemenet, luontaiset ominaisuudet ja geenit;

E.  ottaa huomioon, että kasvinjalostus on innovatiivinen prosessi, jota viljelijät ja viljelijäyhteisöt ovat harjoittaneet maatalouden synnystä lähtien, ja että patentoimattomat lajikkeet ja jalostusmenetelmät ovat tärkeitä geneettisen monimuotoisuuden kannalta;

F.  toteaa, että direktiivissä 98/44/EY säädetään bioteknologian keksinnöistä ja erityisesti geenitekniikasta; toteaa kuitenkin, kuten sen johdanto-osan 52 ja 53 kappaleessa todetaan, että lainsäätäjän tarkoituksena ei ollut sallia sellaisten tuotteiden patentointia, jotka on tuotettu tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla olennaisesti biologisilla menetelmillä;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan patenttivirastolla on käsittelyssä useita olennaisesti biologisilla menetelmillä tuotettuja tuotteita koskevia patenttihakemuksia, joten direktiivin 98/44/EY ja erityisesti sen 4 artiklan soveltamisalaa ja tulkintaa on kiireellisesti selvennettävä;

H.  toteaa, että direktiivissä 98/44/EY myönnetään epäsuorasti lupa käyttää patentilla suojattua materiaalia tutkimustarkoituksiin, kuten 12 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ja 13 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ilmenee;

I.  toteaa, että UPC-sopimuksen 27 artiklan c alakohdan mukaista kasvinjalostajia koskevaa poikkeusta sovelletaan vain yhtenäisessä patenttijärjestelmässä myönnettyihin patentteihin eikä sitä sovelleta automaattisesti kansallisiin patentteihin EU:ssa, minkä johdosta patenttisuojatun biologisen materiaalin jalostusmahdollisuudet ovat epäyhtenäiset;

J.  ottaa huomioon, että vuoden 1991 UPOV-yleissopimukseen perustuvassa kansainvälisessä kasvinjalostajanoikeusjärjestelmässä ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 2100/94 perustuvassa unionin järjestelmässä yhtenä perusperiaatteena on, että kasvinjalostusoikeuden haltija ei voi estää muita käyttämästä suojattua kasvilajiketta jatkojalostustoimintaan;

1.  ilmaisee huolensa siitä, että Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan äskettäinen päätös asiassa G2/12 (tomaatit) ja asiassa G2/13 (parsakaali) voisi johtaa siihen, että Euroopan patenttivirasto myöntäisi enemmän patentteja luontaisille ominaisuuksille, jotka on siirretty uusiin lajikkeisiin käyttäen olennaisesti biologisia menetelmiä, kuten risteytystä ja valintaa;

2.  kehottaa komissiota tarkentamaan pikaisesti direktiivin 98/44/EY ja erityisesti sen 4 artiklan sekä 12 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 13 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamisalaa ja tulkintaa, jotta voidaan varmistaa olennaisesti biologisilla menetelmillä tuotettujen tuotteiden patentoitavuuden kieltämistä koskeva oikeudellinen selkeys, ja selventämään, että patenttisuojatun biologisen materiaalin jalostus on sallittua;

3.  kehottaa komissiota tiedottamaan Euroopan patenttivirastolle olennaisesti biologisilla menetelmillä tuotettujen tuotteiden patentoitavuuden tulevasta selvennyksestä, jotta sitä voidaan käyttää ylimääräisenä tulkinnan apuvälineenä;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että unioni turvaa olennaisesti biologisilla menetelmillä tuotetun materiaalin taatun saatavuuden ja käytön kasvinjalostusta varten, jotta ei puututa mahdollisiin käytäntöihin, joilla varmistetaan kasvinjalostajia koskeva poikkeus;

5.  kehottaa komissiota edistämään patenttilainsäädännön yhdenmukaistamisesta käytävien monenvälisten keskustelujen yhteydessä sitä, että olennaisesti biologiset menetelmät jätetään patentoitavuuden ulkopuolelle;

6.  kehottaa komissiota raportoimaan patenttioikeuden kehittymisestä ja vaikutuksista bioteknologian ja geenitekniikan alalla, kuten direktiivin 98/44/EY 16 artiklan c alakohdassa edellytetään ja kuten parlamentti on pyytänyt olennaisesti biologisten menetelmien patentoinnista 10. toukokuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan patenttivirastolle.

(1) EUVL C 261 E, 10.9.2013, s. 31. (2) EYVL L 213, 30.7.1998, s. 13. (3) EYVL L 227, 1.9.1994, s. 1. (4) EUVL C 175, 20.6.2013, s. 1.