Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 9. kesäkuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta kalenterivuodeksi 2015 (COM(2015)0141 – C8-0083/2015 – 2015/0070(COD))

P8_TA(2015)0217 A8-0174/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0141),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0083/2015),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 1. kesäkuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 50 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8‑0174/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 9. kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/... antamiseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta kalenterivuodeksi 2015

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2015/1146.)

(1) Lausunto annettu 22. huhtikuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. kesäkuuta 2015 EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen (2014/2152(INI))

P8_TA(2015)0218 A8-0163/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus),

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1979 tehdyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

–  ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn YK:n yleissopimuksen ihmisten kaupasta ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamisesta,

–  ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman, YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2000), Peking +10 (2005) ja Peking +15 (2010) hyväksytyt päätösasiakirjat, sekä Peking +20 -tarkistuskonferenssin päätösasiakirjan,

–  ottaa huomioon yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 606/2013(1),

–  ottaa huomioon avusta lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen ja lisääntymistä ja seksuaalisuutta koskeviin oikeuksiin liittyville politiikoille ja toimille kehitysmaissa 15. heinäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1567/2003(2),

–  ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(3),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta suojelumääräyksestä 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/99/EU(4),

–  ottaa huomioon ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU(5),

–  ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU(6),

–  ottaa huomioon BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8. maaliskuuta 2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/18/EU(7),

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto)(8),

–  ottaa huomioon toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19. lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)(9),

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY(10) ja direktiiviin liittyvän 1. maaliskuuta 2011 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa Test-Achats (C‑236/09)(11),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020)(12),

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Vahvistettu sitoumus naisten ja miesten tasa-arvoon: Naisten peruskirja” (COM(2010)0078),

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015” (COM(2010)0491),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma” (COM(2011)0567),

–  ottaa huomioon naisten ja miesten tasa-arvostrategian 2010–2015 väliarvioinnista 16. syyskuuta 2013 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Mid-term review of the Strategy for equality between women and men (2010–2015)” (SWD(2013)0339),

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä kehitysyhteistyössä koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta (2010–2015) 8. maaliskuuta 2010 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”EU Plan of Action on Gender Equality and Women’s Empowerment in Development (2010–2015)” (SWD(2010)0265),

–  ottaa huomioon 19.–20. kesäkuuta 2014 annetut työllisyyden, sosiaalipolitiikan, terveyden ja kuluttaja-asioiden neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon naisten ja miesten tasa-arvostrategian 2010–2015 arvioinnista vuonna 2014 julkaistun Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C:n tutkimuksen ”Study on the Evaluation of the Strategy for Equality between Women and Men 2010–2015 as a contribution to achieve the goals of the Beijing Platform for Action”,

–  ottaa huomioon naisiin kohdistuvasta väkivallasta maaliskuussa 2014 julkaistun Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselytutkimuksen ”Violence against women: an EU-wide survey – Main results”,

–  ottaa huomioon romaninaisten syrjinnästä ja elinoloista lokakuussa 2014 julkaistun Euroopan unionin perusoikeusviraston raportin ”Discrimination against and living conditions of Roma women in 11 EU Member States”,

–  ottaa huomioon EU:n HLBT-kyselytutkimustiedoista joulukuussa 2014 julkaistun Euroopan unionin perusoikeusviraston komparatiivisen analyysin ”Being Trans in the EU – Comparative analysis of the EU LGBT survey data”,

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 1995 neljännestä naisten maailmankonferenssista Pekingissä: ”Tasa-arvo, kehitys ja rauha”(13), 10. maaliskuuta 2005 YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn toimintaohjelman seurannasta (Peking +10)(14) ja 25. helmikuuta 2010 aiheesta ”Peking +15 – YK:n sukupuolten välisen tasa-arvon toimintaohjelma”(15) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2009(16), 8. maaliskuuta 2011 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2010(17), 13. maaliskuuta 2012 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2011(18) ja 10. maaliskuuta 2015 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2013(19) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman mies- ja naispuolisille työntekijöille samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaatteen soveltamisesta(20),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa(21),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 talous- ja rahoituskriisiin liittyvistä sukupuolinäkökohdista(22) ja 12. maaliskuuta 2013 talouskriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin(23) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 57. istunnosta: kaikenlaisen naisiin ja alaikäisiin tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen ja ehkäiseminen”(24),

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sen periaatteen soveltamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka(25),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä(26),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta(27),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2014(28),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0163/2015),

A.  katsoo, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on Euroopan unionin perussopimuksissa tunnustettu keskeinen perusoikeus, joka on juurtunut syvälle eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja on sen kehittämisen kannalta välttämätön ja jota olisi sovellettava lainsäädännössä, käytännössä, oikeuskäytännössä ja arkielämässä;

B.  toteaa, että EU on aiemmin toteuttanut merkittäviä toimia naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi, mutta sukupuolten tasa-arvoa koskevat poliittiset toimet ja uudistukset ovat hidastuneet viime vuosikymmenen aikana EU:n tasolla; katsoo, että komission edellinen strategia oli liian heikko eikä sen johdosta toteutettu riittävästi toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi; katsoo, että uudella strategialla on annettava uusi sysäys ja saatava aikaan konkreettisia toimia naisten oikeuksien vahvistamiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi;

C.  katsoo, että komission edellisellä strategialla saavutettiin joitakin asetetuista tavoitteista mutta sukupuolten tasa-arvo ei toteutunut täysin eikä saatu näyttöä syrjinnän eri muotojen yhteisvaikutuksesta, täsmällisistä tavoitteista eikä tehokkaista arviointitoimista ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen toteutui edelleen vain rajallisesti;

D.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettu perusarvo ja EU:n erityistehtävänä on sisällyttää se kaikkeen toimintaansa; katsoo, että sukupuolten tasa-arvo on välttämätön strategisena tavoitteena EU:n yleisten tavoitteiden, kuten Eurooppa 2020 -strategian työllisyysastetavoitteen, saavuttamiseksi ja tärkeä taloudellinen valtti oikeudenmukaisen ja osallistavan talouskasvun edistämiseksi; katsoo, että ammatillisen eriarvoisuuden vähentäminen on yhdenvertaiseen kohteluun liittyvän tavoitteen lisäksi myös työmarkkinoiden tehokkuuteen ja sujuvaan toimintaan liittyvä tavoite;

E.  toteaa, että romanien ja valtaväestön välinen kuilu koulutuksessa, työllisyydessä ja terveydenhoidossa on edelleen syvä ja romanien syrjintä on yleistä, ja katsoo, että romaninaisten tilanne EU:ssa on vielä huonompi, koska heihin kohdistuu moniperusteista syrjintää sekä etnisen alkuperän että sukupuolen perusteella;

F.  katsoo, että EU:n taloudellista ja poliittista tilannetta voidaan parantaa ja väestörakenteen muutoksen seuraukset torjua vain, jos hyödynnetään kaikkien naisten ja miesten kykyjä ja potentiaalia;

G.  katsoo, että EU ei voi rajoittua hyödyttömiin ja ympäristön kannalta kestämättömiin taloudellisiin malleihin, jotka perustuvat vanhentuneeseen sukupuolten väliseen työnjakoon, jonka naisten työmarkkinoille osallistuminen on syrjäyttänyt; katsoo, että tarvitaan uusi osaamiseen ja innovaatioon perustuva yhteiskunnallisesti kestävä malli, jossa naisten kaikki taidot sisällytetään tuotantorakenteeseen, jossa palautetaan miesten ja naisten vastuualueiden tasapaino julkisella ja yksityisellä sektorilla ja jossa sovitetaan yhteen sekä nais- että miestyöntekijöiden yksityis- ja työelämä, mukaan lukien sellaisten alan käytäntöjen ja tekijöiden kyseenlaistaminen, joiden mukaisesti eri ammatit jakautuvat miesten ja naisten töihin;

H.  katsoo, että kohtuuhintaisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen sekä ikääntyneiden ja muiden huolettavien henkilöiden tukipalvelujen saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa miesten ja naisten yhdenvertainen osallistuminen työmarkkinoille ja koulutukseen;

I.  ottaa huomioon, että Pekingin toimintaohjelmasta tulee tänä vuonna kuluneeksi kaksikymmentä vuotta, ja katsoo, että sen tavoitteet ja täysimääräinen täytäntöönpano ovat nyt ajankohtaisemmat kuin koskaan;

J.  katsoo, että naisiin kohdistuva fyysinen, seksuaalinen tai psyykkinen väkivalta on pääasiallinen este naisten ja miesten tasa-arvolle ja edelleen yleisin ihmisoikeusloukkaus, joka vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin tasoihin mutta kuuluu niihin rikoksiin, joista tehdään vähiten rikosilmoituksia; ottaa huomioon, että naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi toteutetuista toimista huolimatta perusoikeusviraston maaliskuussa 2014 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 55 prosenttia naisista on kokenut elämänsä aikana yhdessä tai useammassa muodossa ilmenevää seksuaalista häirintää ja 33 prosenttia naisista on joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi 15 vuotta täytettyään; katsoo, että väkivallaton elämä on ennakkoedellytys täysimääräiselle yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi on otettava käyttöön voimakkaita toimia;

K.  katsoo, että pakkoprostituutio on väkivaltaa, joka kohdistuu erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin, liittyy useimmiten järjestäytyneen rikollisuuden verkostoihin ja ihmiskauppaan ja on este naisten ja miesten tasa-arvolle;

L.  katsoo, että perinteisten rakenteiden ja väärin suunnattujen verokannustimien vuoksi naiset on pakotettu toisen tulonsaajan asemaan, mikä ilmenee työmarkkinoiden horisontaalisena ja vertikaalisena eriytymisenä, puutteellisina työurina ja sukupuoleen perustuvina palkkaeroina, ja katsoo lisäksi, että palkatonta hoito- ja lastenhoitotyötä sekä ikääntyneiden ja muiden huollettavien henkilöiden hoivatyötä ja kotitaloustyötä tekevät paljon useammin naiset, joten heille jää vähemmän aikaa palkalliseen työhön, mikä puolestaan johtaa huomattavasti pienempään eläkkeeseen, minkä vuoksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista erityisesti Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseksi olisi edelleen tuettava konkreettisin toimin ja erityisesti miehet on sitoutettava paremmin tähän prosessiin;

M.  toteaa, että naisten työllisyysaste on 63 prosenttia tai 53,5 prosenttia, jos työllisyyttä mitataan kokopäivätyönä(29); toteaa, että sukupuolten välinen palkkakuilu on 16,4 prosenttia ja sukupuolten välinen eläkekuilu on keskimäärin 39 prosenttia; katsoo, että naisten osallistuminen työmarkkinoille ei aina ilmene vaikutusvaltana, koska valta- ja päätöksentekoasemissa on enimmäkseen miehiä, mikä rajoittaa naisten vaikutusmahdollisuuksia ja ilmenee demokratiavajeena päätöksenteossa, kun otetaan huomioon, että naiset muodostavat puolet väestöstä; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen menee sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltämistä pidemmälle ja naisia tukeva positiivinen syrjintä on osoittautunut olennaisen tärkeäksi, jotta naiset voivat osallistua täysimääräisesti työmarkkinoille, poliittiseen ja taloudelliseen päätöksentekoon ja yhteiskuntaan yleensä; katsoo, että naisten sulkeminen valta-asemien ja päätöksentekoelinten ulkopuolelle vaikuttaa kielteisesti naisten kykyyn vaikuttaa sekä heidän omaan kehitykseensä ja vapautumiseensa että yhteiskunnan kehittämiseen;

N.  katsoo, että sukupuolikiintiöt ja molempien sukupuolten edustajista koostuvien listojen käyttö poliittisessa päätöksenteossa ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi välineiksi, joilla voidaan puuttua syrjintään ja sukupuolten eriarvoiseen vaikutusvaltaan ja parantaa demokraattista edustusta poliittisissa päätöksentekoelimissä;

O.  katsoo, että työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien toimien puutteellinen tukeminen, joustavien työaikojen riittämätön edistäminen erityisesti miesten osalta sekä vanhempain- ja isyysvapaiden vähäinen käyttöaste muodostavat merkittäviä esteitä naisten taloudelliselle riippumattomuudelle sekä perheeseen ja kotitalouteen liittyvien vastuiden yhdenvertaiselle jakamiselle;

P.  toteaa, että köyhyys koettelee Euroopassa kohtuuttomasti naisia, erityisesti yksinhuoltajaäitejä, vammaisia naisia, nuoria naisia, vanhoja naisia, maahanmuuttajanaisia ja etnisten vähemmistöjen naisia, jotka kaikki kärsivät köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä ja että tilannetta ovat pahentaneet talouskriisi ja erityiset säästötoimet, joita ei saisi käyttää perusteena sille, että tasa-arvon eteen tehdään vähemmän työtä, sekä työhön liittyvä epävarmuus, osa-aikatyö, matalat palkat ja eläkkeet, perustavanluontoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikea saatavuus ja erityisesti julkisen sektorin työpaikkojen ja hoitoalan palvelujen vähentäminen, mikä tekee sukupuolten tasa-arvoa koskevasta näkökulmasta vielä tärkeämmän;

Q.  katsoo, että maaseutualueiden naiset kärsivät enemmän moniperusteisesta syrjinnästä ja sukupuolistereotypioista kuin kaupunkialueiden naiset ja naisten työllisyysaste maaseutualueilla on huomattavasti matalampi kuin kaupunkialueilla; toteaa, että korkealaatuisten työmahdollisuuksien puuttuminen koettelee maaseutualueita; ottaa lisäksi huomioon, että monet naiset eivät koskaan toimi virallisilla työmarkkinoilla, eikä heitä siksi ole rekisteröity työttömiksi eikä sisällytetty työttömyystilastoihin, mikä aiheuttaa erityisesti taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia, jotka liittyvät äitiys- ja sairauslomaa koskevaan oikeuteen ja eläkeoikeuksien ja sosiaaliturvan saantiin, sekä ongelmia avioeron yhteydessä;

R.  katsoo, että perinteisillä sukupuolirooleilla ja stereotypioilla on edelleen suuri vaikutus työn jakautumiseen kotona, koulutuksessa, ammattiuralla, työpaikalla ja yhteiskunnassa yleensä;

S.  katsoo, että sukupuolistereotypioilla ja perinteisillä rakenteilla on kielteinen vaikutus terveyteen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelujen yleiseen saatavuuteen ja niitä koskeviin oikeuksiin, jotka ovat perusihmisoikeuksia ja joita ei sen vuoksi saisi koskaan rajoittaa; katsoo, että oikeus omaan kehoon hallintaan ja itsemääräämisoikeus ovat perusedellytys kaikkien ihmisten tasa-arvolle;

T.  toteaa, että maailmanlaajuisesti yhdellä kuudesta parista on jonkinlaisia hedelmättömyyteen liittyviä ongelmia; katsoo, että komission olisi ehdotettava uutta hedelmöityshoitoja EU:ssa koskevaa vertailevaa analyysia, koska vuonna 2008 toteutettu tutkimus (SANCO/2008/C6/051), jossa tuolloin osoitettiin toteen hedelmöityshoitojen saatavuuteen liittyvä huomattava eriarvoisuus, on vanhentunut;

U.  toteaa, että on edelleen oppilaitoksia, joissa oppilaat erotellaan sukupuolen mukaan, ja että opetusmateriaalit sisältävät usein stereotypioita, jotka pitävät yllä tyttöjen ja poikien perinteisiä erilaisia rooleja, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän valintoihinsa; katsoo, että näitä roolimalleja vahvistavat entisestään varsinkin mediassa, internetissä saatavilla olevassa aineistossa ja mainonnassa välitetyt kuvaukset naisista ja niiden naiskuva;

V.  toteaa, että transihmiset kokevat usein syrjintää, häirintää ja väkivaltaa kaikkialla EU:ssa sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolensa ilmaisun vuoksi;

W.  katsoo, että EU on velvollinen toimimaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien esikuvana ja tästä asiasta olisi tehtävä keskeinen kysymys sen ulkoisissa toimissa; katsoo, että sukupuolten tasa-arvo, sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta ja naisten vaikutusvallan lisääminen ovat välttämättömiä kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja EU:n menestyksekkään ulkopolitiikan, kehitysyhteistyöpolitiikan ja kansainvälisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi; katsoo, että naiset ovat miehiä haavoittuvampia energia-alan, ympäristön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille mutta myös tehokkaita toimijoita hillitsemistä ja mukautumista koskevien strategioiden toteuttamisessa sekä tasapuolisen ja kestävän kasvumallin kantava voima;

X.  katsoo, että institutionaaliset mekanismit muodostavat tasa-arvon toteuttamiselle välttämättömän perustan; katsoo, että tasa-arvoa on käsiteltävä myös merkittävänä laaja-alaisena näkökohtana kaikilla EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikanaloilla yhdessä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen, sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavan budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin kanssa;

Y.  katsoo, että sukupuolen mukaan jaotellut tiedot ovat olennaisen tärkeä väline todellisen edistyksen saavuttamisessa ja tulosten tehokkaassa arvioinnissa;

Z.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon vastaiset liikkeet ovat viime vuosina saaneet julkisuutta joissakin jäsenvaltioissa pyrkiessään vahvistamaan perinteisiä sukupuolirooleja ja haastamaan sukupuolten tasa-arvon alalla aikaansaatua edistystä;

AA.  katsoo, että nykyiset haasteet ja aiemmat kokemukset osoittavat, että eri alojen välisten yhtenäisten toimien puuttuminen on vaikeuttanut aiemmin sukupuolten tasa-arvon saavuttamista ja että tarvitaan riittävästi varoja ja naisten oikeuksien parempaa koordinointia, niitä koskevan tiedon levittämistä ja niiden edistämistä siten, että erilaiset tilanteet otetaan huomioon;

Yleisiä suosituksia

1.  kehottaa komissiota laatimaan ja hyväksymään EU:n uuden erillisen naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian, jolla pyritään yhtäläisten mahdollisuuksien luomiseen, joka perustuu edellisen strategian painopisteisiin ja jolla pyritään lopettamaan kaikenlainen naisiin kohdistuva syrjintä työmarkkinoilla palkkauksen, eläkkeiden, päätöksenteon, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamisen suhteen ja kaikenlainen naisiin kohdistuva väkivalta ja poistamaan syrjivät sukupuoleen liittyvät rakenteet ja käytännöt; painottaa, että uudessa naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassa on otettava huolellisesti huomioon perusoikeuskirjan 21 artiklassa tarkoitetut moninaiset ja monialaiset syrjinnän muodot, joiden taustalla on yhteiset tekijät mutta jotka vaikuttavat naisiin eri tavoin, ja laadittava erityistoimia eri naisryhmien oikeuksien vahvistamiseksi, mukaan lukien vammaiset naiset, maahanmuuttajanaiset ja etnisten vähemmistöjen naiset, romaninaiset, vanhat naiset, yksinhuoltajaäidit ja hlbti-henkilöihin kuuluvat naiset;

2.  kehottaa komissiota laatimaan myös toimia, joilla pyritään poistamaan kaikkiin naisiin kohdistuva syrjintä laajemman syrjinnän vastaisen strategian mukaisesti, ja merkittävä ja erillinen hlbti-etenemissuunnitelma; kehottaa neuvostoa tässä yhteydessä hyväksymään mahdollisimman pian yhteisen kannan uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevasta direktiiviehdotuksesta, jonka käsittely on pysähtynyt sen jälkeen, kun parlamentti hyväksyi sen huhtikuussa 2009;

3.  pitää valitettavana, että naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa vuosiksi 2010–2015 ei ole käsitelty erityisesti vammaisuutta huolimatta siitä, että vammaiset naiset ovat usein epäsuotuisammassa asemassa kuin vammaiset miehet ja he ovat alttiimpia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskeille; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan vammaisten naisten tarpeita varmistaakseen heidän laajemman osallistumisensa työmarkkinoille; pitää tässä mielessä myös valitettavana, että Euroopan vammaisstrategiaan 2010–2020 ei myöskään sisälly yhteistä sukupuolinäkökulmaa eikä erillistä lukua sukupuolinäkökohdat huomioon ottavasta vammaispolitiikasta;

4.  kehottaa komissiota ottamaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolet jäsennellysti mukaan strategian laadintaan ja jatkuvaan arviointiin;

5.  kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan yksityisen ja julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluja ja valvomaan työehtosopimusten täysimääräistä täytäntöönpanoa, sillä ne ovat korvaamaton väline työsuhteiden sääntelyssä, palkkasyrjinnän torjumisessa ja tasa-arvon edistämisessä;

6.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon syrjintätapaukset arvioidessaan miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla annetun direktiivin 2004/113/EY täytäntöönpanoa;

7.  kehottaa komissiota selventämään tehtävää, jonka se haluaisi EU:lla olevan maailmassa ja jäsenvaltioiden sekä niiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehtävässä työssä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi niin unionin rajojen sisällä kuin niiden ulkopuolellakin, ja pyrkimään näihin tavoitteisiin valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvon kaikilla aloilla sekä yksittäisten kohdennettujen ja erityisten toimien avulla; korostaa tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta EU:n ulkopolitiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja kansainväliseen kauppapolitiikkaan ja varmistaa tarvittavat rahoitusvälineet ja henkilöstöresurssit;

8.  pitää jälleen kerran valitettavana, että Eurooppa 2020 -strategiaan ei ole tyydyttävällä tavalla sisällytetty sukupuolinäkökulmaa, ja kehottaa sen vuoksi komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että sukupuolten tasa-arvo sisällytetään kaikkiin kyseisen strategian puitteissa aloitettuihin ohjelmiin, toimiin ja aloitteisiin, sekä lisäämään kyseiseen strategiaan erityisen naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan pilarin, tarkastelemaan tulevan strategian tavoitteita osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa ja liittämään sukupuolinäkökulman maakohtaisiin suosituksiin ja vuotuiseen kasvuselvitykseen;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään, analysoimaan ja julkaisemaan luotettavia sukupuolen perusteella jaoteltuja tilastotietoja ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia indikaattoreita kaikilla politiikanaloilla ja kaikilla hallinnon tasoilla Euroopan tasa-arvoinstituutin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston työn perusteella, jotta voidaan analysoida sukupuolten tasa-arvoa koskevien strategioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa EU:ssa ja jäsenvaltioissa, saattaa nämä strategiat ajan tasalle ja arvioida sukupuolikysymysten sisällyttämistä kaikkiin asiaankuuluviin kansallisiin ja EU:n politiikanaloihin sekä mahdollisuuksien mukaan eritellä nämä tiedot edelleen rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen ja vammaisuuden perusteella, jotta voidaan laatia monialainen analyysi kaikilla politiikanaloilla ja dokumentoida näin tiettyjen naisryhmien kokemaa moniperusteista syrjintää; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan jäsenvaltioiden toimia koskevan sukupuolivaikutusten arvioinnin, erityisesti kun jäsenvaltiot ehdottavat työllisyys- ja eläkeuudistuksia;

10.  kehottaa komissiota laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman muodossa strategian, jossa määritetään selkeästi vastuulliset sidosryhmät, ja varmistamaan, että siinä otetaan erityisesti huomioon jäljempänä esitetyt seuraavia aloja koskevat yksittäiset ehdotukset: naisiin kohdistuva väkivalta, työ ja aika, naiset vallankäyttäjinä ja päätöksenteossa, taloudelliset resurssit, terveys, osaaminen, koulutus ja media, muu maailma ja institutionaaliset mekanismit sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen; korostaa tarvetta esittää tarvittaessa ja EU:n toimivaltaa täysimääräisesti noudattaen lainsäädäntöehdotuksia sukupuolten tasa-arvon oikeudellisen kehyksen vahvistamiseksi;

Naisiin kohdistuva väkivalta ja sukupuoleen perustuva väkivalta

11.  muistuttaa suosituksista komissiolle naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta 25. helmikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa komissiolle antamastaan kehotuksesta laatia ehdotus säädökseksi yhdenmukaisesta järjestelmästä, jonka avulla kerätään tilastotietoja, sekä jäsenvaltioiden lujitetusta menettelystä kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi sekä oikeussuojan helpon saatavuuden mahdollistamiseksi;

12.  kehottaa komissiota sisällyttämään tulevaan strategiaan direktiivin 2012/29/EU säännösten mukaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan määritelmän ja esittämään mahdollisimman pian naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaa koskevan kokonaisvaltaisen strategian, johon sisältyy sitova säädös; kehottaa neuvostoa aktivoimaan siirtymälausekkeen hyväksymällä yksimielisen päätöksen, jolla lisätään sukupuoleen perustuva väkivalta SEUT:n 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikollisuuden aloihin;

13.  kehottaa komissiota arvioimaan EU:n mahdollisuutta liittyä Istanbulin yleissopimukseen ja aloittamaan kyseisen menettelyn mahdollisimman pian sekä edistämään uuden strategian kautta Istanbulin yleissopimuksen ratifiointia jäsenvaltioissa ja toimimaan aktiivisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen mahdollisimman pian;

14.  muistuttaa komissiolle antamastaan kehotuksesta julistaa vuosi 2016 naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjunnan eurooppalaiseksi teemavuodeksi, jonka aikana olisi asetettava etusijalle sellaisten kauaskantoisten ja vaikuttavien strategioiden edistäminen, joilla vähennetään merkittävästi naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa;

15.  kehottaa EU:ta tukemaan jäsenvaltioita julkisissa tiloissa tapahtuvan naisten päivittäisen häirinnän vastaisten kampanjoiden ja strategioiden laadinnassa ja prosessissa parhaiden käytäntöjen välittämiseksi jäsenvaltioihin;

16.  pitää ehdottoman välttämättömänä rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin, yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen ja eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun direktiivin täytäntöönpanon valvontaa vuoteen 2015 asti ja sen jälkeen;

17.  kehottaa komissiota sisällyttämään strategiaan nollatoleranssia koskevia kampanjoita ja tukemaan jäsenvaltioita kansalaisten valistamiseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ongelmasta ja edistämään vuotuisia valistuskampanjoita väkivallan ja hyväksikäytön juurista ja ennaltaehkäisystä, oikeussuojan saatavuudesta ja uhrien tukemisesta; painottaa, että on tärkeää saada koko yhteiskunta ja erityisesti miehet ja pojat paremmin mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan; kehottaa lisäksi komissiota toteuttamaan jatkotoimia, jotka koskevat sen tekemiä aloitteita naisten sukuelinten silpomisen estämiseksi;

18.  korostaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja rankaisemattomuuden tehokas torjunta edellyttää naisiin ja tyttöihin kohdistuvan asenteen muuttamista yhteiskunnassa, jossa naiset esitetään liian usein alisteisessa asemassa ja jossa heihin kohdistuvaa väkivaltaa siedetään tai vähätellään liian usein; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita monenlaisen väkivallan ja sen taustalla olevien syiden ehkäisemistä ja torjuntaa koskevien toimien toteuttamisessa ja hyväksikäytettyjen naisten suojelemisessa ja hyväksymään erityistoimia eri näkökulmia varten, mukaan lukien lisätuki naisten turvakodeille ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten tukiorganisaatioille ja ennaltaehkäisevät toimet, kuten sukupuolistereotypioiden ja syrjivien sosiokulttuuristen asenteiden torjunta varhaisesta iästä lähtien, sekä rikoksentekijöiden rankaiseminen;

19.  toteaa, että köyhyyden naisistuminen saattaisi johtaa naisiin liittyvän ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön ja pakkoprostituution kasvuun ja lisäisi naisten taloudellista riippuvuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan syitä, joiden takia naiset päätyvät prostituutioon, ja keinoja kysynnän hillitsemiseksi; korostaa prostituutiosta luopumista koskevien ohjelmien merkitystä;

20.  korostaa, että on tärkeää kouluttaa järjestelmällisesti pätevää henkilöstöä, joka huolehtii fyysisen, seksuaalisen tai psyykkisen väkivallan uhreiksi joutuneista naisista; katsoo, että tällainen koulutus on olennaisen tärkeää ensimmäisen ja toisen vaiheen hoidon antajille, muun muassa sosiaalipäivystykselle sekä lääkintä-, pelastuspalvelu- ja poliisiyksiköille;

21.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta annetun direktiivin 2011/36/EU ja komissiota arvioimaan ja seuraamaan täytäntöönpanoa sekä määrittämään jäsenvaltioiden kesken jaettavia parhaita käytäntöjä, jotta voidaan hyväksyä nykyisen strategian päättymisen jälkeen vuonna 2016 ihmiskaupan torjuntaa koskeva uusi strategia, johon olisi sisällyttävä sukupuolinäkökulma ja jossa olisi asetettava etusijalle ihmiskaupan uhrien oikeudet ja jossa olisi erityinen seksuaalista hyväksikäyttöä varten käytävää ihmiskauppaa koskeva pilari ja jossa keskityttäisiin erityisesti ihmiskaupan uusiin menetelmiin, joita kehitetään samalla kun vakiintuneempia menetelmiä lopetetaan, ja jotta voidaan varmistaa, että kaikki strategian kehittämistä koskevat jäsenvaltioiden toimet, talousarviot ja tulokset ovat avoimesti ja yleisesti saatavilla;

22.  kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita varmistamalla, että vainoamisen uhrit voivat hyödyntää nykyisten toimien, kuten eurooppalaisen suojelumääräyksen, yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen ja rikoksen uhrien suojelua koskevan EU:n direktiivin, tarjoamia mahdollisuuksia suojeluun muuttaessaan EU:n jäsenvaltiosta toiseen, sekä harkitsemaan lisätoimia vainoamisen uhrien suojelun parantamiseksi, kun otetaan huomioon, että tilastojen mukaan 18 prosenttia naisista EU:ssa on kokenut vainoamista 15 vuotta täytettyään ja että yksi viidestä vainoamisen uhrista kertoi vainoamisen jatkuneen vähintään kaksi vuotta(30);

23.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia sukupuolten tasa-arvoa koskevien toimintaohjelmien laadinnassa ja kiinnittämään erityistä huomiota naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan uusiin muotoihin, kuten häirintään ja vainoamiseen internetissä(31), sekä suorittamaan jatkuvia arviointeja; korostaa tässä yhteydessä myös kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön merkitystä, jotta voidaan havaita ongelmia varhaisemmassa vaiheessa ja puuttua niihin tehokkaammin;

24.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot mahdollistavat henkilön toivoman sukupuolen täysimääräisen oikeudellisen tunnustamisen, myös etunimen, sosiaaliturvatunnuksen ja muiden sukupuoli-indikaattorien muuttamisen henkilötodistuksissa;

25.  kehottaa jälleen kerran komissiota perustamaan mahdollisimman pian Euroopan tasa-arvoinstituuttiin naisiin kohdistuvan väkivallan seurantakeskuksen, jota johtaisi naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn EU:n koordinaattori;

Työ ja aika

26.  kehottaa komissiota kiinnittämään uudessa strategiassa erityistä huomiota perhe- ja työelämän yhteensovittamisen eri mahdollisuuksiin; pitää tässä yhteydessä valitettavana äitiyslomadirektiivin antamista koskevien neuvottelujen jumiutumista, ja vahvistaa, että parlamentti on valmis yhteistyöhön; kehottaa jäsenvaltioita tällä välin turvaamaan äitiyteen liittyvät oikeudet, ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen epäoikeudenmukaiset irtisanomiset työntekijöiden raskauden aikana ja suojelemaan hoitovastuussa olevia naisia ja miehiä epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta;

27.  kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että saatavilla olevasta EU:n rahoituksesta huolimatta joissakin jäsenvaltioissa on tehty budjettileikkauksia, jotka vaikuttavat lastenhoitopalvelujen saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin, mikä on puolestaan vaikuttanut kielteisesti perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen erityisesti naisten osalta; kehottaa komissiota valvomaan Barcelonan tavoitteiden saavuttamista ja tukemaan jäsenvaltioita edelleen laadukkaan ja kohtuuhintaisen, sopivat hoitoajat kattavan lastenhoidon luomisessa ja laatimaan uusia tavoitteita lastenhoitorakenteiden alalla; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää lisätä lasten, ikääntyneiden ja erityistä hoivaa tarvitsevien henkilöiden kohtuuhintaisten hoiva- ja hoitopalvelujen saatavuutta, laatua ja saavutettavuutta, mukaan lukien huollettavien henkilöiden auttaminen, ja varmistaa, että näiden palvelujen saatavuus on sovitettu yhteen sekä naisten että miesten täysipäiväisen työajan kanssa; huomauttaa, että kattavammat päivähoito- ja päiväkotipalvelut eivät ole riippuvaisia ainoastaan välttämättömistä valtion toimista vaan myös työnantajien kannustamisesta tällaisten ratkaisujen tarjoamiseen;

28.  korostaa joustavien työskentelymuotojen merkitystä, jotta naiset ja miehet voivat sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän edellyttäen, että työntekijöillä on vapaa valinnanmahdollisuus, ja kehottaa komissiota koordinoimaan ja edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa; korostaa tässä yhteydessä, että on toteutettava valistuskampanjoita kotitalous-, hoito- ja hoivatyön yhdenvertaisesta jakamisesta, investoitava enemmän hoitoinfrastruktuuriin ja kannustettava miesten osallistumista ja otettava käyttöön vähintään 10 päivän pituinen isyysvapaa ja molempien vanhempien saatavilla oleva vanhempainvapaa, johon liittyy isille kohdistettuja voimakkaita kannustimia, kuten ei-siirrettävä vanhempainvapaa; painottaa, että tasa-arvoinen vanhempainvapaa hyödyttää kaikkia perheenjäseniä ja voi olla sysäys vanhempainvapaaseen liittyvän syrjinnän vähenemiseen;

29.  kehottaa hyväksymään tarvittavia toimia, joilla edistetään naisten korkeampaa työllisyysastetta, kuten kohtuuhintaisia hoiva- ja lastenhoitopalveluja sekä asiaankuuluvia äitiys-, isyys- ja vanhempainlomajärjestelyjä, ja lisätään työaika- ja työpaikkajärjestelyjen joustavuutta; korostaa hyvien ja turvallisten työolojen merkitystä naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa ja kehottaa komissiota koordinoimaan ja edistämään työelämän oikeuksien lujittamista sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi; painottaa, että perhe-, yksityis- ja työelämän tasapainon parantaminen on tärkeä tekijä talouden elpymisen, kestävän väestörakenteen sekä henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta, ja huomauttaa, että miesten ja naisten yhdenvertainen osallistuminen työmarkkinoille voisi lisätä huomattavasti EU:n taloudellista potentiaalia ja samalla vahvistettaisiin sen oikeudenmukainen ja osallistava luonne; muistuttaa, että OECD:n ennusteiden mukaan osallistumisasteiden täydellinen lähentyminen tarkoittaisi 12,4 prosentin BKT:n kasvua asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä; korostaa, että vaikka pääasiassa naisten tekemä osa-aikatyö voi auttaa perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa, se tarkoittaa myös vähemmän uramahdollisuuksia, pienempää palkkaa ja eläkettä, inhimillisen pääoman vajaakäyttöä ja sen seurauksena pienempää talouskasvua ja vähemmän vaurautta;

30.  korostaa, että on tärkeää pyytää Euroopan tasa-arvoinstituuttia keräämään laadukkaita sukupuolikohtaisia tietoja hoito-, hoiva- ja kotitaloustyöhön ja vapaa-aikaan käytetyn ajan jakaantumisesta, ja arvioinnista olisi tehtävä jatkuvaa;

31.  suosittaa, että perhe- ja työlainsäädännössä otetaan kattavammin huomioon yksinhuoltajaperheet sekä hlbt-vanhemmat, koska perheen kokoonpano ja määritelmä muuttuvat ajan kuluessa;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten äänen kuulumista työmarkkinavuoropuhelussa sekä naisten edustusta kaikkien alojen ammattiliitoissa;

33.  kehottaa komissiota esittämään strategian osana, että jäsenvaltiot ratifioisivat Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen nro 189, jotta voitaisiin vahvistaa eurooppalaisten kotitalous- ja hoitotyöntekijöiden oikeuksia;

34.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, kun ne luovat työnantajille kannusteita epävirallisen työn muuttamiseksi viralliseksi työksi; korostaa, että pimeää työtä tehdään erittäin paljon erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten kotitalouksissa; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan naisten epävarmoja työsuhteita ja pimeää työtä, jotka edistävät naisten palkkarakenteiden sääntelyn täysimääräistä purkamista, lisäävät naisten köyhyyttä varsinkin vanhemmalla iällä ja vaikuttavat kielteisesti naisten sosiaaliturvaan ja EU:n BKT:n tasoon, ja takaamaan työntekijöille asianmukaisen sosiaalisen suojelun; kehottaa perustamaan pikaisesti eurooppalaisen foorumin, jotta pimeää työtä voidaan ehkäistä ja torjua paremmin;

35.  korostaa, että köyhyyden naisistuminen on seurausta useista tekijöistä, muun muassa naisten työurien katkoksista, sukupuolten välisestä palkkakuilusta (16,4 prosenttia), eläkekuilusta (39 prosenttia), sukupuolten välisestä epätasa-arvosta urakehityksessä, siitä, että naiset työllistyvät usein epätyypillisin työsopimuksin (pakollinen osa-aikatyö, väliaikaiset työsuhteet tai nollatuntisopimukset), itsenäisiä ammatinharjoittajia avustavien puolisoiden asemaan perustuvan sosiaaliturvan puuttumisesta sekä yksinhuoltajaäitien elättämien kotitalouksien köyhyydestä; korostaa, että köyhyysasteen laskeminen 20 miljoonalla ihmisellä vuoteen 2020 mennessä on mahdollista köyhyyttä ja syrjinnän torjuntaa koskevilla toimilla, jotka perustuvat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, toimintaohjelmilla, joissa kiinnitetään erityistä huomiota epäedullisessa asemassa oleviin naisiin ja joiden tueksi toteutetaan toimia naisten köyhyyden torjumiseksi, ja parantamalla työoloja matalapalkka-aloilla, joilla naiset ovat yliedustettuina; painottaa, että naisten kohtaama moniperusteinen syrjintä muun muassa vammaisuuden, rodullisen tai etnisen taustan, sosioekonomisen aseman, sukupuoli-identiteetin ja muiden tekijöiden perusteella edistää osaltaan köyhyyden naisistumista; painottaa, että on tärkeää seurata verotuksen ja työaikamallien sukupuolivaikutuksia naisiin ja perheisiin;

36.  toivoo, että komissio ryhtyy kaikkiin käytettävissä oleviin toimiin varmistaakseen, että miesten ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta annettuja EU:n direktiivejä noudatetaan kaikilta osin ja että myös työehtosopimuksista neuvottelevat työmarkkinaosapuolet noudattavat niitä, ja kehottaa komissiota edistämään vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa palkkauksen avoimuudesta ja naisten osa-aikatyön ja määräaikaisten työsopimusten ehdoista ja kannustaa lisäksi naisia hakeutumaan ”vihreille” ja innovatiivisille aloille; korostaa, että eläkkeillä on suuri merkitys edunsaajien taloudellisen riippumattomuuden kannalta ja että eläkekuiluissa kumuloituvat haitat, jotka aiheutuvat siitä, että työura on toteutunut sukupuolen mukaan painottuneilla työmarkkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla kavennetaan sukupuolten välisen palkkakuilun suorana seurauksena olevaa sukupuolten välistä eläkekuilua, ja arvioimaan eläkejärjestelmien vaikutuksia naisiin kiinnittämällä erityistä huomiota osa-aikatyötä ja epätyypillisiä työsuhteita koskeviin sopimuksiin;

37.  korostaa, että on tärkeää lisätä EU:n tasolla tietoisuutta yhteisomistajuuden käsitteestä, jotta voidaan varmistaa naisten oikeuksien täysimääräinen tunnustaminen maatalousalalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään osaltaan strategiaa, jolla luotaisiin naisille työpaikkoja maaseutualueilla ja epäsuorasti varmistettaisiin kohtuulliset eläkkeet EU:ssa epävakaissa oloissa eläville eläkkeellä oleville naisille, ja pyytää tukea poliittisille toimille, joilla pyritään vahvistamaan naisten asemaa maataloudessa ja heidän asianmukaista edustustaan kaikilla maatalousalan poliittisilla, taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla foorumeilla;

38.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon sosioekonomiset esteet, joita naiset kohtaavat erityisoloissa, kuten maaseutualueilla, miesvaltaisilla aloilla ja myöhemmällä iällä, ja joita vammaiset naiset kohtaavat; korostaa, että työhön liittyvä epävarmuus on edelleen suurempaa naisten kuin miesten keskuudessa ja että se on lisääntynyt kriisin myötä, ja ilmaisee huolensa niiden naisten määrästä ja osuudesta, jotka kärsivät työssäkäyvien köyhyydestä; katsoo, että naisten auttaminen palaamaan työmarkkinoille edellyttää moniulotteisia poliittisia ratkaisuja, joihin kuuluvat elinikäinen oppiminen ja toimet, joilla torjutaan epävarmoja työpaikkoja ja edistetään työtä, jossa toteutuvat työntekijän oikeudet ja noudatetaan eriytettyjä työnorganisointitapoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan sukupuolinäkökulmaa kaikissa työpaikkoja luovissa ohjelmissa ja luomaan ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman mukaisia korkealaatuisia työpaikkoja;

39.  korostaa, että EU:n talouskasvu ja kilpailukyky ovat riippuvaisia siitä, että kuilu naisten koulutustason (Euroopassa 60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia) ja naisten työmarkkinoille pääsyn sekä sijoittumisen välillä saadaan kurottua umpeen; korostaa, että on tarpeen torjua kaikkia horisontaalisia ja vertikaalisia eriytymisen ilmiöitä, koska tällainen eriytyminen rajoittaa naisten työllistymistä joillakin aloilla ja jättää heidät yrityshierarkian korkeimpien tasojen ulkopuolelle; painottaa, että voimassa olevalla lainsäädännöllä, johon sisältyy myönteisiä toimia erityisesti joidenkin jäsenvaltioiden julkisilla sektoreilla, on parannettu sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoille siirtymisen tasolla, mutta sitä on laajennettava kaikille uratasoille;

Naisten osallistuminen päätöksentekoon ja naisyrittäjyys

40.  korostaa, että naisten osuus yritysten johtokunnissa on lisääntynyt selvästi eniten maissa, joissa on jo säädetty pakollisista kiintiöistä, ja että jäsenvaltioissa, joissa ei ole pantu täytäntöön pakollisia toimia, yritykset ovat vielä kaukana hyväksyttävän sukupuolten tasapainon saavuttamisesta; korostaa tarvetta tukea avoimia menettelyjä naisten nimittämiseksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomiksi johtokunnan jäseniksi; rohkaisee julkista ja yksityistä sektoria suunnittelemaan vapaaehtoisia järjestelmiä johtotehtävissä toimivien naisten määrän lisäämiseksi; kehottaa komissiota sisällyttämään strategiaan erityistoimia, joilla edistetään naisten ja miesten tasapuolista edustusta johtotehtävissä, ja tukemaan neuvostoa neuvotteluissa yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamista koskevan direktiivin antamiseksi; pyytää neuvostoa hyväksymään mahdollisimman pian yhteisen kannan tästä direktiiviehdotuksesta;

41.  kehottaa komissiota luomaan jäsenvaltioille kannustimia, jotta voidaan varmistaa naisten ja miesten tasapainoisempi edustus kunnanvaltuustoissa sekä alueellisissa ja kansallisissa parlamenteissa ja Euroopan parlamentissa, ja pitää tässä yhteydessä tärkeänä sukupuolen kannalta tasapainoisia ehdokasluetteloita, joiden johdossa on vuoroin mies ja nainen; korostaa kiintiöiden merkitystä naisten osuuden lisäämiseksi poliittisessa päätöksenteossa; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä toteuttamaan sisäisiä toimia tasa-arvon lisäämiseksi omissa päätöksentekoelimissään esittämällä EU:n johtotehtäviin sekä nais- että miesehdokkaita; katsoo, että komission olisi oltava tasa-arvoinen ja että komission nimittäminen tasa-arvoisuuden pohjalta on myös tärkeä osoitus tulevan tasa-arvotyön kannalta;

42.  kehottaa kiinnittämään huomiota naisten ja miesten väliseen epätasapainoon poliittiseen, hallinnolliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisessa ja siihen, että naisten edustusta haittaavien esteiden syyksi voidaan lukea sukupuoleen perustuva syrjintä ja siihen liittyvät stereotyyppiset toimintatavat, jotka ovat yhä yleisiä liike-elämässä, politiikassa ja yhteiskunnassa; huomauttaa, että uusista korkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä 60 prosenttia on naisia, mutta he ovat aliedustettuina esimerkiksi tiede- ja tutkimusalalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään naisten tietoisuutta kyseisen alan koulutuksesta ja varmistamaan, että heillä on samat mahdollisuudet kuin miehillä päästä vastaaviin ammatteihin ja luoda uransa niissä; panee merkille, että yleensä naisten urakehitys on vähäistä; kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan ja tukemaan naisia menestyksekkään uran luomisessa muun muassa positiivisilla toimilla, joita voivat olla esimerkiksi verkostoituminen ja mentorointiohjelmat, sekä luomaan asianmukaiset olosuhteet ja varmistamaan kaikille ikäryhmille yhtäläiset mahdollisuudet miesten kanssa koulutukseen, uralla etenemiseen, uusien taitojen hankkimiseen ja uudelleenkouluttautumiseen; korostaa sen merkitystä, että toimissa, joilla pyritään naisten ja miesten tasa-arvoon työelämässä, otetaan huomioon johtotehtävissä olevien naisten mahdollinen haavoittuvuus; korostaa, että erityisesti komission olisi edistettävä toimia häirinnän torjumiseksi työpaikoilla(32);

43.  korostaa, että naisten osuus Euroopan koko väestöstä on 52 prosenttia mutta vain kolmasosa itsenäisistä ammatinharjoittajista tai yritysten perustajista EU:ssa; korostaa naisyrittäjille sekä naispuolisille tutkijoille ja tiedeyhteisön jäsenille tarkoitettujen tukiohjelmien merkitystä ja kehottaa EU:ta tukemaan tällaisia ohjelmia konkreettisemmin; kehottaa komissiota analysoimaan ja laatimaan ehdotuksia siitä, miten naiset saadaan kiinnostumaan yritysten perustamisesta; painottaa, että mahdollisille naisyrittäjille ja naispuolisille tutkijoille ja tiedeyhteisön jäsenille olisi annettava tietoja tukiohjelmista ja rahoitusmahdollisuuksista; kannustaa jäsenvaltioita edistämään toimenpiteitä ja toimia yrittäjiksi ryhtyvien naisten auttamiseksi ja neuvomiseksi ja kannustamaan naisten yrittäjyyttä, helpottamaan ja yksinkertaistamaan rahoituksen ja muun tuen saantia sekä vähentämään byrokratiaa ja muita esteitä naisten uusyrityksiltä;

Taloudelliset resurssit

44.  kehottaa jälleen kerran kiinnittämään huomiota siihen, että sukupuolten välinen palkkakuilu on yhä totta, eikä se ole juuri pienentynyt viime vuosina; painottaa, että sukupuolten välinen palkkakuilu on seurausta naisten riittämättömästä osallistumisesta työmarkkinoille, vertikaalisesta ja horisontaalisesta eriytymisestä sekä siitä, että naisvaltaisilla aloilla on usein matalammat palkat; kehottaa komissiota valvomaan direktiivin 2006/54/EY täytäntöönpanoa ja esittämään niin lainsäädännöllisiä kuin muitakin erityistoimia, joissa otetaan huomioon rakenteelliset palkkaerot, jotta voidaan varmistaa palkkojen avoimuus ja asettaa seuraamuksia ja pienentää siten sukupuoleen perustuvaa palkkakuilua, ja toimittamaan asiasta vuotuisen edistymiskertomuksen; kannustaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon viimeisimmän julkisia hankintoja koskevan direktiivin potentiaalin välineenä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen edistämiseen ja tehostamiseen ja harkitsemaan tasavertaista kohtelua ja sukupuolten tasa-arvoa koskevaan kansalliseen voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvien vaatimusten asettamista soveltuvin osin ennakkoehdoiksi julkisia hankintoja koskeville sopimuksille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, voidaanko julkisissa hankintasopimuksissa olevia sosiaalilausekkeita käyttää mahdollisena välineenä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen; toteaa, että tätä ajatusta voidaan kehittää ainoastaan EU:n kilpailulainsäädäntöä noudattaen;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon väestökehityksen ja muutokset kotitalouksien koossa ja kokoonpanossa suunnitellessaan veropolitiikkaa, sosiaaliturvajärjestelyjä ja julkisia palveluja;

46.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita torjumaan köyhyyttä, joka koskee erityisesti yksinhuoltajanaisia ja jota kriisi on lisännyt ja joka johtaa aiempaa useammin sosiaaliseen syrjäytymiseen;

47.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita, jotta nämä hyödyntäisivät enemmän rakennerahastoja julkisiin lastenhoitopalveluihin ja ikääntyneiden hoivapalveluihin tehtäviin investointeihin keskeisenä strategiana naisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi;

48.  muistuttaa, että direktiivi 2006/54/EY ei nykyisessä muodossaan ole riittävän tehokas väline, jotta sillä voitaisiin puuttua sukupuolten väliseen palkkakuiluun ja saavuttaa työhön ja ammattiin liittyvän sukupuolten tasa-arvon tavoite; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen tätä direktiiviä viipymättä;

49.  katsoo, että nuorisotyöttömyyden torjuntaa koskevilla toimilla ja välineillä, kuten nuorisotakuulla ja nuorisotyöllisyysaloitteella, olisi vastattava nuorten miesten ja naisten erityistarpeisiin, jotta nämä pääsisivät työmarkkinoille; panee merkille, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten naisten määrä on suurempi kuin nuorten miesten; kehottaa keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja nuorisotyöttömyydestä, jotta voidaan laatia kohdennettuja ja tutkittuun tietoon perustuvia toimia;

50.  kehottaa komissiota kohdentamaan sekä vuonna 2014 hyväksytyn investointipaketin että nuorisotakuun selvemmin tyttöjen ja naisten erityistilanteeseen ja -tarpeisiin;

51.  korostaa parhaiden käytäntöjen esimerkkien vaihtamisen ja aloitteiden merkitystä, jotta voidaan torjua naisten osaamisen hyödyntämättä jättämistä, kehittää heidän osaamistaan tai tarjota heille koulutusta, joka antaa heille mahdollisuuden palata työmarkkinoille yksinomaan lasten tai muiden huollettavien hoitamiseen omistetun ajan jälkeen; painottaa myös, että on tärkeää parantaa ja helpottaa tutkintotodistusten ja pätevyyksien tunnustamista, jotta voidaan välttyä erittäin pätevien naisten osaamisen vajaakäytöltä, mikä on yleistä maahanmuuttajanaisten kohdalla;

Terveys

52.  kehottaa komissiota avustamaan jäsenvaltioita laadukkaiden, maantieteellisesti sopivasti sijaitsevien ja helposti saatavilla olevien palvelujen turvaamisessa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niitä koskevien oikeuksien, turvallisen ja laillisen raskaudenkeskeytyksen ja ehkäisyvälineiden sekä yleisen terveydenhuollon alalla;

53.  vaatii komissiota sisällyttämään seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja niitä koskevat oikeudet EU:n seuraavaan terveysstrategiaan naisten ja miesten tasa-arvon varmistamiseksi sekä kansallisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja niitä koskevia oikeuksia koskevien toimien täydentämiseksi;

54.  kehottaa jäsenvaltioita keskittymään sukupuolitautien ehkäisyyn ja ehkäisymenetelmiin sekä ennaltaehkäisyyn ja tutkimukseen, joilla pyritään parantamaan esimerkiksi naisten syöpien (rinta-, kohdunkaula- ja munasarjasyöpä) kaltaisten sairauksien varhaista havaitsemista säännöllisten gynekologisten tarkastusten avulla;

55.  muistuttaa komissiolle ja Maailman terveysjärjestölle esittämästään kehotuksesta poistaa sukupuoli-identiteetin häiriöt mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden luettelosta, huolehtia siitä, että kansainvälisen tautiluokituksen (ICD-11) 11. versiota koskevissa neuvotteluissa otetaan käyttöön uusi luokitus, jossa luovutaan patologisoinnista, ja varmistaa, että lapsuuden sukupuolen moninaisuutta ei patologisoida;

56.  kehottaa komissiota seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien merkityksen huomioon ottaen luomaan parhaiden käytäntöjen malleja nuorten seksuaali- ja suhdekasvatukseen kaikkialla Euroopassa;

57.  painottaa, että komission on toteutettava tasa-arvotarkastus varmistaakseen, että EU:n terveyspolitiikassa ja EU:n rahoittamassa tutkimuksessa otetaan yhä enemmän huomioon naisten terveydentila ja diagnoosi;

58.  korostaa, että on tärkeää järjestää valistuskampanjoita, joissa käsitellään sukupuolelle ominaisia taudin oireita sekä sukupuolirooleja ja -stereotypioita, joilla on vaikutusta terveyteen, ja kehottaa komissiota tukemaan taloudellisesti sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia tutkimusohjelmia;

59.  kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita edistämään (lääketieteellisen) hedelmällisyyden tukemista ja lopettamaan syrjinnän hedelmöityshoitoihin ja keinoalkuiseen lisääntymiseen pääsyssä; korostaa tässä yhteydessä myös sitä, että on tärkeää tukea adoptiota;

60.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia seksuaalikasvatusohjelmien täytäntöönpanemiseksi kouluissa ja varmistamaan, että nuoria neuvotaan ehkäisyssä ja sen saatavuudessa;

Osaaminen, koulutus ja media

61.  kehottaa komissiota luomaan kannustimia medialukutaitoa koskevan asiantuntevan koulutuksen järjestämiseen jäsenvaltioissa stereotypioiden ja rakenteiden kyseenalaistamiseksi ja jakamaan parhaiden käytäntöjen esimerkkejä, jotta nykyisin käytettyjen opetusmateriaalien stereotyyppisiä rooleja voidaan tarkastella uudelleen; kehottaa komissiota tässä yhteydessä tukemaan stereotyyppisiä, seksistisiä ja perinteisiä sukupuolirooleja koskevaa valistusta sisältäviä koulutus- ja media-alan ohjelmia sekä toteuttamaan kampanjoita myönteisistä nais- ja miesroolimalleista; painottaa tässä yhteydessä, että hlbti-henkilöiden kiusaamisen ja heihin kohdistuvien ennakkoluulojen torjumisen kouluissa olisi oltava osa EU:n pyrkimyksiä sukupuolistereotypioiden torjumiseksi, olipa kyse opiskelijoista, vanhemmista tai opettajista; korostaa tässä yhteydessä tasa-arvonäkökohdat huomioon ottavien opetusmenetelmien merkitystä opettajille, jotta nämä voivat selittää selvästi sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisen yhteiskunnan edut;

62.  kehottaa jäsenvaltioita ja etenkin media-alan sääntelyviranomaisia tarkastelemaan sekä naisille laadullisesti että määrällisesti annettua asemaa ja edistämään tasapainoista mielikuvaa, joka ei ole stereotyyppinen, siten, että kunnioitetaan naisten ihmisarvoa, heidän erilaisia roolejaan ja heidän identiteettiään, ja varmistamaan, että kaupallinen audiovisuaalinen media ei sisällä sukupuoleen perustuvaa syrjintää tai halventavia kuvauksia naisista, etenkin internetpohjainen media, jossa naiset ja tytöt ovat usein kohteena; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi lisäksi parannettava naisten pääsyä median työpaikkoihin ja erityisesti niiden päätöksentekotehtäviin; kehottaa komissiota valistamaan jäsenvaltioita siitä, että julkisen palvelun median on toimittava roolimallina moninaisuuden esittämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan voimakkaammin median välittämien sukupuolistereotypioiden lopettamiseen ja kehottaa kiinnittämään huomiota tärkeisiin toimiin, jotka sisältyvät vuonna 2013 hyväksyttyyn parlamentin mietintöön sukupuolistereotypioiden poistamisesta;

63.  painottaa koulutuksen ja naisten vaikutusvallan lisäämisen ratkaisevaa merkitystä sukupuolistereotypioiden torjunnassa ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän lopettamisessa ja niiden myönteistä vaikutusta naisiin sekä yhteiskuntaan ja talouteen yleisesti; korostaa, että on äärimmäisen tärkeää tähdentää näitä arvoja varhaisesta iästä lähtien ja toteuttaa valistuskampanjoita työpaikoilla ja mediassa korostamalla miesten roolia tasa-arvon edistämisessä, perheeseen liittyvien vastuiden tasapuolista jakamista sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamista;

64.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamisen olisi oltava kaikkien EU:n rahoittamien kulttuuria, koulutusta ja tutkimusta koskevien ohjelmien yhtenä kriteerinä, ja pyytää komissiota sisällyttämään Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sukupuolentutkimuksen erityisalan;

65.  kehottaa komissiota suorittamaan tutkimuksen siitä, miten sukupuolen kuvaus julkisuudessa, mediassa ja oppilaitoksissa vaikuttaa arkielämään, ja keskittymään erityisesti koulukiusaamiseen, vihapuheeseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan;

66.  kehottaa komissiota tukemaan kampanjoita ja aloitteita, joilla edistetään kansalaisten, erityisesti naisten ja maahanmuuttajanaisten, aktiivista osallistumista yhteiskuntaan;

Muu maailma

67.  pyytää komissiota varmistamaan, että EU:n kehitysyhteistyössä noudatetaan toimintatapaa, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja jossa korostetaan erityisesti sukupuolten tasa-arvoa, naisten koulutusta, kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa ja lapsityövoiman poistamista; painottaa, että kaikkien saatavilla olevat terveyspalvelut, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ja niihin liittyvät oikeudet, ovat perusihmisoikeuksia, ja korostaa oikeutta vapaaehtoisiin perhesuunnittelupalveluihin, myös turvalliseen ja lailliseen aborttiin liittyvään hoitoon, ja oikeutta saada tietoja ja koulutusta äiti- ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi ja kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamiseksi, mukaan lukien naisten sukuelinten silpominen, lapsiavioliitot, nuorena solmitut avioliitot ja pakkoavioliitot, sukupuoleen perustuvat murhat, pakkosterilointi ja avioliitossa tapahtuva raiskaus;

68.  korostaa, että on ehdottoman välttämätöntä sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkiin elintarviketurvaa koskeviin ohjelmiin, koska naiset vastaavat 80 prosentista kaikesta maataloustoiminnasta Afrikassa;

69.  kehottaa komissiota pyrkimään laajentumisen ja naapuruuspolitiikan sekä kehitysyhteistyön, kaupan ja diplomaattisuhteiden alalla ottamaan käyttöön normin, jossa määritellään naisen oikeudet ihmisoikeudeksi ja velvoitetaan noudattamaan tätä oikeutta sekä sisällytetään se jäsenneltyyn vuoropuheluun kaikissa EU:n kumppanuuksissa ja kahdenvälisissä neuvotteluissa; korostaa kaikkien sidosryhmien, etenkin naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä paikallis- ja alueviranomaisten järjestöjen, kanssa tehtävän osallistavan yhteistyön merkitystä kehitysyhteistyössä; kehottaa komissiota panemaan merkille, että tyttöjen asettamisella globaalin kehityksen eturintamaan saadaan aikaan kehys, jolla varmistetaan, että tyttöjen ihmisoikeuksia kunnioitetaan, edistetään ja noudatetaan, ja vaatii sisällyttämään tyttöjen päivän julistuksen ja sen tavoitteet vuoden 2015 jälkeisen sukupuolten tasa-arvostrategian keskiöön; painottaa, että on tärkeää toteuttaa tiedotus- ja valistuskampanjoita niissä yhteisöissä, joissa tehdään sukupuoleen perustuvia ihmisoikeusrikkomuksia;

70.  kehottaa komissiota edistämään YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevia päätöslauselmia 1325 ja 1820 koskevan toimintasuunnitelman laatimista jäsenvaltioissa; muistuttaa kansainvälistä yhteisöä siitä, että tarvitaan toimia naisten ja tyttöjen suojelemiseksi erityisesti raiskauksilta sodankäyntiaseena ja prostituutioon pakottamiselta; tuomitsee jyrkästi naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan jatkuvan käytön sodankäyntiaseena; korostaa, että on tehtävä enemmän, jotta voidaan varmistaa kansainvälisen oikeuden noudattaminen, uhrien suojelu ja konflikteissa hyväksikäytettyjen naisten ja tyttöjen terveydenhoidon ja psykologisen tuen saatavuus;

71.  vaatii, että EU:n ja jäsenvaltioiden humanitaarisen avun antamiseen ei saisi kohdistua muiden kumppaneina toimivien avunantajien asettamia välttämätöntä sairaanhoitoa koskevia rajoituksia, mukaan lukien aseellisissa konflikteissa raiskauksen uhreiksi joutuneiden naisten ja tyttöjen oikeus turvalliseen aborttiin;

72.  korostaa, että on tärkeää noudattaa sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikkaa, hyväksyä turvapaikan perusteeksi sukuelinten silpomista koskeva uhka ja laatia asianmukaisia suuntaviivoja sekä koordinoida parhaiden käytäntöjen esimerkkejä; korostaa tässä yhteydessä henkilökohtaisen oleskeluoikeuden välttämättömyyttä, sillä muuten vallitsee voimasuhteiden epätasapaino etenkin tapauksissa, joissa maahanmuuttajanainen on perheväkivallan kohteena; kehottaa komissiota arvioimaan ja määrittämään erityistoimia, joilla voidaan varmistaa, että naispuolisten turvapaikanhakijoiden oikeuksia vahvistetaan ja kunnioitetaan täysimääräisesti koko turvapaikkamenettelyn ajan;

73.  kehottaa komissiota keräämään sukupuolikohtaisia tietoja, jotta voidaan arvioida ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan vaikutuksia naisiin;

74.  huomauttaa, että vaikka EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan tehtävissä on mukana tasa-arvoneuvonantajia, naisten osallistumista operaatioihin ja tehtäviin on edelleen lisättävä kaikilla päätöksenteon tasoilla ja rauhanneuvotteluissa sekä jälleenrakennusprosesseissa; vaatii, että jokaiseen tehtävään olisi sisällytettävä tyttöjen ja naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia; katsoo lisäksi, että Euroopan ulkosuhdehallinnon seuraavaan ihmisoikeuksia koskevaan toimintasuunnitelmaan sisällytetään erityinen sukupuolten tasa-arvoa koskeva luku; korostaa tässä yhteydessä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja Euroopan ulkosuhdehallinnon välisen jatkuvan ja intensiivisen yhteistyön tärkeyttä;

Institutionaaliset mekanismit ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen

75.  kehottaa komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavaa budjetointia ja sukupuolivaikutusten arviointia kaikilla aloilla ja kaikissa lainsäädäntöehdotuksissa kaikilla hallinnon tasoilla ja siten turvaamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevat erityistavoitteet; kehottaa myös tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään sukupuolinäkökulman osaksi unionin talousarvion täytäntöönpanon arviointia; kehottaa niin ikään jäsenvaltioita ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon talousarvioissaan, jotta voidaan arvioida hallitusohjelmia ja hallitusten toimia, niiden vaikutusta resurssien jakamiseen ja niiden panosta naisten ja miesten tasa-arvoon;

76.  kehottaa komissiota lisäksi edistämään yhteistyötä jäsenvaltioiden, naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten kesken;

77.  korostaa sukupuolten tasa-arvoa ja syrjintää käsittelevien kansallisten elinten asianmukaisen rahoittamisen merkitystä; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti kansallisten valituselinten ja -menettelyjen tehokkuutta sukupuolten tasa-arvoa koskevien direktiivien täytäntöönpanossa; kehottaa lisäksi tässä yhteydessä komissiota tukemaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa paikallishallinnossa koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanoa ja kansalaisjärjestöjen, erityisesti naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia kysymyksiä käsittelevien muiden järjestöjen, jatkuvuutta riittävällä ja ennakoitavalla taloudellisella tuella; kehottaa tässä yhteydessä lisäksi tukemaan edelleen taloudellisesti Daphne-ohjelmaa ja säilyttämään sen sisällön, jotta etenkin paikan päällä jäsenvaltioissa toimivat naisten oikeuksia ajavat järjestöt voivat jatkaa työtään naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi;

78.  korostaa komission ja parlamentin kumppanuuden merkitystä ja ehdottaa siksi, että oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komission jäsen esittää naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle suullisesti ja kirjallisesti – sekä komission että jäsenvaltioiden näkökulmasta – vuotuisen edistymiskertomuksen strategiassa asetetuista tavoitteista ja omaksuu raportoinnissa maakohtaisen lähestymistavan ja esittää kustakin jäsenvaltiosta yksityiskohtaisia tietoja;

79.  kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä parlamentin ja neuvoston kanssa sekä kutsumaan koolle vuotuisen sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia käsittelevän EU:n huippukokouksen, määrittämään saavutettua edistymistä ja antamaan uusia sitoumuksia;

o
o   o

80.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 181, 29.6.2013, s. 4. (2) EUVL L 224, 6.9.2003, s. 1. (3) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57. (4) EUVL L 338, 21.12.2011, s. 2. (5) EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1. (6) EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1. (7) EUVL L 68, 18.3.2010, s. 13. (8) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23. (9) EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1. (10) EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37. (11) EUVL C 130, 30.4.2011, s. 4. (12) Maaliskuun 7. päivänä 2011 annettujen neuvoston päätelmien liite. (13) EYVL C 166, 3.7.1995, s. 92. (14) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 247. (15) EUVL C 348 E, 21.12.2010, s. 11. (16) EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 35. (17) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 65. (18) EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 1. (19) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0050. (20) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0375. (21) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0074. (22) EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 79. (23) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0073. (24) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0045. (25) EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 75. (26) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0488. (27) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0126. (28) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0128. (29) Komission kertomus naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä vuonna 2012 (SWD(2013)0171), s. 8. (30) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselytutkimus ”Violence against women: an EU-wide survey – Main results”, s. 83–84 ja 92–93. (31) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselytutkimus ”Violence against women: an EU-wide survey – Main results”, s. 87. (32) Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselytutkimus ”Violence against women: an EU-wide survey – Main results”, s. 96.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. kesäkuuta 2015 strategiasta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa (2014/2206(INI))

P8_TA(2015)0219 A8-0161/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle aiheesta "Kauppa, kasvu ja henkinen omaisuus – Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa" (COM(2014)0389),

–  ottaa huomioon komission strategian teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöön panemiseksi yhteisön ulkopuolisissa maissa(1) ja siitä marraskuussa 2010 tehdyn riippumattoman arvioinnin,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2014 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vuonna 2008 annetun ja vuonna 2009 päivitetyn raportin, joka koskee tuoteväärennösten ja piratismin taloudellisia vaikutuksia,

–  ottaa huomioon OECD:n vuonna 2009 antaman raportin, joka koskee digitaalisen sisällön piratismia,

–  ottaa huomioon Euroopan patenttiviraston ja sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (OHIM) vuonna 2013 laatiman yhteisen tutkimuksen "Teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävät alat: vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn ja työllisyyteen Euroopassa",

–  ottaa huomioon OECD:n vuonna 2010 kauppapolitiikasta laatiman työasiakirjan toimintapolitiikoista, jotka täydentävät teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa kehitysmaissa,

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO), Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 2013 laatiman tutkimuksen, joka koskee lääketieteen alan teknologioiden ja innovaatioiden saatavuuden edistämistä,

–  ottaa huomioon yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22. joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94(2) (asetus kaupan esteistä),

–  ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY(3),

–  ottaa huomioon kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskevien patenttien pakkolisensoinnista 17. toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 816/2006(4),

–  ottaa huomioon tiettyjen keskeisten lääkkeiden Euroopan unionin markkinoille kulkeutumisen estämisestä 26. toukokuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 953/2003(5),

–  ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013(6),

–  ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 kumoamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 608/2013(7),

–  ottaa huomioon sopimuksen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS-sopimus) sekä Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa 14. marraskuuta 2001 hyväksytyn Dohan julistuksen TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä,

–  ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman TRIPS-sopimuksesta ja lääkkeiden saatavuudesta(8),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman väärentämisen vaikutuksesta kansainväliseen kauppaan(9),

–  ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla(10),

–  ottaa huomioon 31. heinäkuuta 2014 annetun komission kertomuksen, joka koskee unionin tullilaitosta, teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttamista ja unionin rajoilla vuonna 2013 saavutettuja tuloksia(11),

–  ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman EU:n tullitoimintaohjelmasta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien rikkomusten torjumiseksi vuosina 2013–2017(12),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0161/2015),

A.  toteaa, että unionin kilpailukyky on perustunut ja perustuu tulevaisuudessa enenevässä määrin luovuuteen ja innovointiin ja että "älykäs kasvu" – eli talouden kehittäminen osaamisen ja innovoinnin perusteella – on yksi Eurooppa 2020 -strategian kolmesta prioriteetista;

B.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeudet myötävaikuttavat innovoinnin ja luovuuden kehitykseen, että niiden suoja on Euroopan kilpailukyvyn kannalta olennainen tekijä ja että unionin on sen vuoksi laadittava entistä kunnianhimoisempi strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi kauppakumppaneihinsa nähden;

C.  pitää tärkeänä edistää koulutuksen, liike-elämän sekä tutkimuksen ja innovoinnin ja henkisen omaisuuden välisiä yhteyksiä; toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen torjuntamenettelyt ovat kalliita ja aikaa vieviä etenkin pk-yritysten ja yksittäisten oikeudenhaltijoiden kannalta;

D.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat WTO:n jäseninä sitoutuneet sopimukseen teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS) ja ne ovat siten velvollisia hyväksymään ja toteuttamaan vähimmäistasoisia tehokkaita toimenpiteitä kaikkia teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia vastaan;

E.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksista käytävän keskustelun olisi perustuttava aiempien kokemusten ja tulevien teknologisten suuntausten huolelliseen harkintaan ja samalla olisi huolehdittava sisäisten ja ulkoisten näkökohtien välisestä johdonmukaisuudesta, erotettava aiheellisissa tapauksissa toisistaan fyysinen ja digitaalinen ympäristö, otettava huomioon kaikkien sidosryhmien, myös pk-yritysten ja kuluttajajärjestöjen, huolenaiheet ja pyrittävä varmistamaan täysi avoimuus etujen suhteen ja riittävä legitiimiys pyrittäessä oikeudenmukaiseen tasapainoon kaikkien asiaan liittyvien etujen välillä;

F.  toteaa, että tuoteväärennökset eivät enää rajoitu ylellisyystuotteisiin, vaan ne koskevat myös yleisesti käytettyjä hyödykkeitä, kuten leluja, lääkkeitä, kosmetiikkaa ja elintarvikkeita, jotka väärennöksinä voivat aiheuttaa vammoja tai vakavia terveysriskejä kuluttajille;

G.  toteaa, että unionin tulliviranomaiset takavarikoivat vuonna 2013 lähes 36 miljoonaa artikkelia, joiden epäiltiin rikkovan teollis- ja tekijänoikeuksia, ja että takavarikoitujen tuotteiden arvo oli yli 760 miljoonaa euroa;

H.  toteaa, että vuonna 2013 kaikkiaan 72 prosenttia kaikista takavarikoista liittyi pieniin lähetyksiin; toteaa, että lääkkeet olivat neljäntenä peräkkäisenä vuotena merkittävin tuoteluokka, kun niiden osuus oli 19 prosenttia näistä takavarikoista ja 10 prosenttia kaikista takavarikoista;

I.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia on torjuttava, jotta voidaan pienentää riskejä, joita ne aiheuttavat kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle ja ympäristölle, ja jotta voidaan suojella lisäarvon luomista EU:ssa ja kolmansissa maissa ja jotta voidaan välttää taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset unionin yrityksiin ja luovien alojen työntekijöihin sekä torjua riskit Euroopan ja kolmansien maiden kulttuuriselle monimuotoisuudelle; toteaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä tuoteväärennösten ja piraattituotteiden kaupasta hyötyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan;

J.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva kattava oikeudellinen kehys olisi yhdistettävä tehokkaaseen täytäntöönpanoon siten, että huolehditaan tarvittaessa täytäntöönpanotoimenpiteistä ja niihin liittyvistä seuraamuksista ja samalla varmistetaan, että täytäntöönpanotoimenpiteet eivät rasita kohtuuttomasti laillista kaupankäyntiä;

K.  ottaa huomioon, että nykyisten lakien ja kansainvälisten sitoumusten, myös seuraamuksia koskevien määräysten, asianmukainen täytäntöönpano on tärkeä osa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa;

Yleisiä huomioita

1.  arvostaa komission soveltamaa lähestymistapaa ja etenkin vaatimusta, joka koskee tasapainon löytämistä eri etujen välille;

2.  katsoo, että keskustelu oikeudenhaltijoiden ja loppukäyttäjien etujen tasapainottamisesta on monitahoista ja äärimmäisen hankalaa, koska kaikilla osapuolilla on taloudellisia etuja; katsoo, että komission olisi selvitettävä, kuinka mahdollistetaan tietoon perustuva ja avoin julkinen keskustelu teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta ja toteutumisesta ja sen merkityksestä kuluttajille; toteaa, että samalla kun vaaditaan sidosryhmien laajempaa osallistumista keskusteluun teollis- ja tekijänoikeuksista, on huolehdittava, että kaikkiin osallistujiin sovelletaan avoimuus- ja legitiimiysvaatimuksia; toteaa, että tiedonantoon ei sisälly arviota, jossa otettaisiin huomioon sekä vuoden 2004 strategia, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien toteutumista kolmansissa maissa, että väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen (ACTA) hylkääminen;

3.  tähdentää, että ei ole riittävän selvää, millä keinoilla ja menetelmillä tiedonannossa esitetyt tulokset voitaisiin saavuttaa; toteaa, että epäselväksi jää etenkin se, mitä resursseja käytetään ja mistä ne otetaan, ja panee merkille, että kolmansien maiden markkinoille vievien tai kolmansiin maihin sijoittautuneiden eurooppalaisten oikeudenhaltijoiden tukemiseen on varattu vain vähän resursseja;

4.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskevien sisäisten ja ulkoisten toimien välisestä koordinoinnista ei ole selviä viitteitä, ja korostaa, että tähän asiaan on paneuduttava paremmin; toteaa, että sisäisten ja ulkoisten toimien välinen johdonmukaisuus ei sulje pois sitä, että tarvitaan tilannekohtaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kyseisiä kolmannen maan markkinoita koskevat tosiasiat ja olosuhteet;

5.  tähdentää, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemista olisi pidettävä ensimmäisenä – tarpeellisena, mutta ei riittävänä – askeleena kohti kolmannen maan markkinoille pääsemisen toteutumista ja että kyky hyödyntää käytännössä tunnustettuja teollis- ja tekijänoikeuksia riippuu substantiivisesta suojelusta, mukaan luettuina käytännön täytäntöönpano ja oikeussuojakeinot kyseisessä maassa;

6.  korostaa, että merkittäväksi ongelmaksi on muodostunut monien teollis- ja tekijänoikeusloukkausten kaupallinen luonne ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvava osallistuminen niihin; pitää valitettavana, että kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa YK:n yleissopimuksessa (Palermon yleissopimus) ei vieläkään ole tuoteväärennöksiä koskevaa pöytäkirjaa, ja vaatii komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan merkittävästi ponnistelujaan asiantilan korjaamiseksi;

7.  arvostaa ja tukee pyrkimystä parantaa tasapainoa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemisen ja täytäntöönpanon sekä muiden politiikkojen välillä sekä pyrkimystä parantaa komission ja jäsenvaltioiden välistä johdonmukaisuutta tähän tavoitteeseen pyrkimisessä; katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojeleminen ja riittävät toimet näiden oikeuksien loukkausten estämiseksi voivat osaltaan auttaa torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta, rahanpesua ja veronkiertoa sekä kehittämään tulevaisuuden vaatimuksia vastaavia, innovoinnille myönteisiä digitaalisia markkinoita;

8.  tukee komissiota sen pyrkiessä selvittämään maantieteelliset painopisteet käyttämällä lähtökohtana kahden vuoden välein annettavia kertomuksia teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemisesta ja täytäntöönpanosta kolmansissa maissa;

9.  katsoo, että strategiassa ei käsitellä riittävän tarkasti yhtäältä tavaramerkkien ja patenttien fyysisen väärentämisen ja toisaalta tekijänoikeuden loukkaamisen välistä eroa etenkään digitaalisessa ympäristössä; panee merkille, että digitalisaation edetessä yhä nopeammin teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta ja täytäntöönpanosta digitaalisessa ympäristössä tulee kaikkialla maailmassa yhä tärkeämpää;

10.  katsoo, että monialaisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi strategian olisi oltava paremmin digitaaliseen ympäristöön soveltuva ja siihen olisi sisällytettävä tiivis yhteistyö tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten kanssa;

11.  korostaa, että maantieteelliset merkinnät ja niiden suojaaminen ovat yhtä merkittäviä kuin muut henkisen omaisuuden tyypit, sillä niillä taataan tuotteiden jäljitettävyys kuluttamisajankohtaan asti ja turvataan tuottajien osaaminen;

12.  katsoo, että komission olisi taattava maantieteellisten merkintöjen tunnustaminen ja tehokas suoja, kun se neuvottelee vapaakauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa ja erityisesti neuvotteluissa transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP);

13.  katsoo, että TRIPS-sopimus olisi pantava aiheellisissa tapauksissa täytäntöön tasapainoisesti ja tehokkaasti ja että sopimuksen sanamuodon mahdollisesti sallimat joustot eivät saa millään tavoin rikkoa sen 27 artiklan 1 kohdassa määritettyä kaikkien tekniikan alojen syrjimättömän kohtelun perusperiaatetta; katsoo, että olisi otettava huomioon myös Dohan julistus ja korostettava, että tehostettu teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja täytäntöönpano ei hyödytä vain EU-maita vaan myös auttaa kehitysmaita luomaan ja parantamaan tarvittavia kansallisia toimintapuitteita ja kannustamaan ja suojelemaan näin innovointia ja tutkimusta, mikä on yhä tärkeämpää niiden edetessä kansainvälisen kaupan arvoketjuissa;

Täytäntöönpano ja yleinen tietoisuus

14.  korostaa, että täytäntöönpanosta on käytävä tietoon perustuvaa, tasapainoista ja avoimempaa julkista keskustelua kaikkien asianosaisten välillä ja kaikki yksityiset ja julkiset edut tasapainottaen;

15.  toteaa, että on lisättävä kuluttajien tietoisuutta siitä, millaista taloudellista sekä innovoinnille ja luovuudelle aiheutuvaa vahinkoa ja toisinaan myös millaisia terveys- ja turvallisuusriskejä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden hankintaan tai käyttöön liittyy; muistuttaa, että täytäntöönpanon tiukentaminen ei sinällään riitä poistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun ja täytäntöönpanoon liittyviä nykyisiä ja tulevia huolenaiheita ja että sitä olisi täydennettävä kuluttajien tietoisuuden lisäämisellä; korostaa liike-elämän roolia tämän suhteen;

16.  pitää selvänä, että teollis- ja tekijänoikeuksien puolustamiselle on saatava yleistä kannatusta; panee tässä yhteydessä merkille sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) työn, johon kuuluvat myös kansalaisille suunnatut tiedotuskampanjat kaupallisessa laajuudessa tehtyjen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vaikutuksista;

Internet ja teollis- ja tekijänoikeudet

17.  pitää myönteisenä askeleena, että oikeudenhaltijat ja verkkoalustat allekirjoittivat 4. toukokuuta 2011 yhteisymmärryspöytäkirjan yhteisenä tavoitteenaan vähentää väärennettyjen tuotteiden myyntiä verkkokauppa-alustojen kautta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan verkkoalustojen kanssa jäsennellyn vuoropuhelun siitä, kuinka parhaiten voitaisiin havaita väärennettyjen tuotteiden myynti ja puuttua siihen;

18.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeusloukkauksiin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä on seurausta digitalisoitumisesta ja digitaalisten myyntialustojen lisääntymisestä, sillä niillä voidaan myydä ja levittää väärennettyjä tuotteita maailmanlaajuisesti ilman että niitä pystyttäisiin valvomaan tehokkaasti; kehottaakin pohtimaan perusteellisemmin fyysisten tuotteiden verkkomyynnin tehokkaampien valvontakeinojen käyttöönottoa;

19.  katsoo, että strategian sanamuotoa maantieteellisten merkintöjen suojan edistämisestä internetissä olisi täsmennettävä käytännön tavoitteiden esittämiseksi;

20.  kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä verkkotunnuksia hallinnoivan ICANN-organisaation (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn (World Intellectual Property Organization) kanssa, jotta voidaan luoda suojamekanismi maantieteellisille merkinnöille internetissä;

21.  katsoo, että välittäjien vastuuta on arvioitava tarkasti; olisi tältä osin arvostanut hienovireisempää strategiaa ja toteaa, että tästä asiasta olisi keskusteltava erikseen;

Kehitysmaat ja nopeasti kehittyvät maat

22.  kehottaa komissiota osaltaan luomaan ympäristön, jossa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden edut ovat samansuuntaisia ja jossa molemmat osapuolet hyötyvät korkeatasoisten suojelujärjestelmien luomisesta ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen käyttöönotosta teollis- ja tekijänoikeuksien suojassa olevien aukkojen tukkimiseksi; toteaa, että on pidettävä tarkasti erillään eri "kehitysmaiden" olosuhteet ja asiaan liittyvät kauppakysymykset siten, että otetaan huomioon yksittäisten kehitysmaiden erityispiirteet;

23.  pitää myönteisenä työtä, jota komissio on tehnyt tukiessaan tapauskohtaisesti kehitysmaita, jotka haluavat parantaa teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiään, ja kehottaa komissiota jatkamaan ja tehostamaan näitä pyrkimyksiä tarjoamalla jatkuvaa asianmukaista teknistä tukea tietoisuutta lisäävien ohjelmien, oikeudellisen avun ja virkamiesten kouluttamisen muodossa ottaen huomion kunkin maan kehitystason;

Lääkkeiden saatavuus

24.  on yhtä mieltä siitä, että on reagoitava kattavasti monimutkaiseen ja monimuotoiseen ongelmaan, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien suhdetta edullisten lääkkeiden yleiseen saatavuuteen, ja korostaa tässä yhteydessä potilaslähtöisen lähestymistavan tärkeyttä teollis- ja tekijänoikeusasioissa lääkealalla;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edelleen tukemaan lääkkeiden saatavuutta koskevaa rakentavaa vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa ja kehittämään ratkaisuja, joiden avulla mahdollistetaan lääkkeiden saatavuus köyhimpien maiden väestölle, jolla ei ole mahdollisuutta parhaisiin saatavilla oleviin hoitomuotoihin;

26.  katsoo, että vaikka EU:n lääkeyhtiöiden etuja ja kilpailukykyä on suojeltava säilyttämällä niiden innovointikyky, ja kun otetaan huomioon, että jotkut EU:n yritykset tarjoavat mahdollisuuden lääkkeiden saantiin avustusohjelmien ja porrastettujen alennettujen hintojen avulla, lääkkeiden hintatason on oltava myyntimaan asukkaiden ulottuvilla, ja sen vuoksi on välttämätöntä tukea TRIPS-sopimuksessa määrättyjen ja Dohan julistuksessa mainittujen niin sanottujen joustomahdollisuuksien käyttöä siten, että huomioon otetaan myös lääkkeiden kolmansissa maissa tapahtuvan jälleenmyynnin aiheuttamat markkinavääristymät; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan, jotta lääkeväärennösten maahantuontia estävät toimet rajoilla eivät vaikuta kielteisesti geneeristen lääkkeiden kauttakuljetuksiin;

27.  korostaa että yrityksiä olisi kannustettava toimimaan paremmin yhdessä kilpailuympäristössään sekä tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa, jotta voidaan parantaa ja laajentaa lääkkeiden saatavuutta jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa; kehottaa komissiota harkitsemaan patenttipoolien kaltaisten innovatiivisten menettelytapojen tukemista, jotta voidaan vauhdittaa tutkimusta turvaten kuitenkin samalla geneeristen lääkkeiden tuotanto;

28.  katsoo, että unionin on käytävä laajempaa keskustelua terveydenhoidon maailmanlaajuisesta edistämisestä, mukaan luettuina terveydenhoitojärjestelmien vahvistamista koskevat strategiat;

29.  kehottaa komissiota edistämään EU:ssa tuotettujen geneeristen ja biosimilaarien lääkkeiden vientiä heti sen jälkeen, kun niiden patenttisuoja umpeutuu kolmansissa maissa;

Parempien tietojen tarjoaminen

30.  katsoo, että jotkut tiedonannossa esitetyt tilastotiedot on saatu käyttäen kiistanalaisia ja jo kritisoituja menetelmiä ja että tilastotietoja on parannettava siten, että ne ilmentävät paremmin teollis- ja tekijänoikeuksien sekä niiden suojelun ja täytäntöönpanon tosiasiallista keskeisyyttä EU:n taloudelle, jotta voidaan paitsi vaikuttaa nykyiseen politiikkaan ja parantaa sitä myös edistää tietoon perustuvaa politiikantekoa;

31.  hyväksyy syyt, joiden nojalla komissio on perustanut teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen, ja pyytää antamaan sen käyttöön omat varat;

32.  korostaa, että seurantakeskus olisi muodostettava kattavalla tavalla eikä sen pitäisi perustua olemassa oleviin elimiin;

33.  kehottaa komissiota työskentelemään seurantakeskuksen itsenäisyyden säilyttämiseksi, jotta varmistetaan, että todellinen tai oletettu puolueellisuus ei heikennä sen työtä;

Unionin lainsäädäntö ja unionin sisäinen yhteistyö

34.  muistuttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat paremmat ja riittävän yhdenmukaistetut sisäiset politiikat voisivat olla eduksi pyrittäessä parantamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun ja täytäntöönpanon tasoa maailmanlaajuisesti;

35.  kehottaa komissiota työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan ratifioida seuraavat: WIPOn tavaramerkkioikeutta koskeva yleissopimus, Haagin sopimuksen Geneven asiakirja, Lissabonin sopimus alkuperää osoittavista nimityksistä ja niiden rekisteröinnistä sekä muut teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät kansainväliset sopimukset;

36.  kehottaa komissiota lisätoimiin, jotka vastaavat tuloksia, jotka saatiin julkisesta kuulemisesta, joka koski sen vihreää kirjaa "Euroopan perinteisen taitotiedon hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla: Euroopan unionin maantieteellisten merkintöjen suojan mahdollinen ulottaminen muihin kuin maataloustuotteisiin" (COM(2014)0469);

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja täytäntöönpano EU:n ulkopuolisissa maissa

37.  tukee komission sitoumusta asettaa teollis- ja tekijänoikeuksien parempi suojelu ja näiden oikeuksien täytäntöönpano etusijalle WTO:ssa ja kaikilla muilla kansainvälisillä foorumeilla ja avata näin uusia markkinoita eurooppalaisille vientiyrityksille ja parantaa markkinoille pääsyä nykyisestään;

38.  huomauttaa, että markkinatalousmaan aseman myöntäminen kaupan suojatoimien yhteydessä riippuu muun muassa henkisen omaisuuden suojelusta kyseisessä maassa;

39.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puolustamaan teollis- ja tekijänoikeuksia entistä paremmin kaikissa tätä asiaa käsittelevissä monenvälisissä järjestöissä (WTO, Maailman terveysjärjestö ja Maailman henkisen omaisuuden järjestö) ja pyrkimään siihen, että WTO:n järjestelmään sisällytetään teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat kansainväliset sopimukset, jotka eivät vielä ole osa sitä, kuten WIPOn tavaramerkkioikeutta koskeva yleissopimus, WIPOn esitys- ja äänitesopimus, WIPOn tekijänoikeussopimus, Haagin sopimuksen Geneven asiakirja sekä Lissabonin sopimus alkuperää osoittavista nimityksistä ja niiden rekisteröinnistä;

40.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin lukuihin olisi kiinnitettävä aiheellista huomiota kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa ja että neuvotteluosapuolten olisi tunnustettava, että kaupankäyntioikeudessa olisi otettava huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja vallitsevan oikeudellisen kehyksen noudattaminen; suhtautuu myönteisesti komission työhön, jonka tuloksena se on onnistunut sisällyttämään teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa koskevat luvut kahdenvälisiin vapaakauppasopimuksiin;

41.  katsoo, että edellä WTO-järjestelmään sisällytettäviksi lueteltujen WIPO-sopimusten ratifiointi olisi otettava unionin tekemien kahdenvälisten vapaakauppasopimusten osaksi;

42.  tukee komission lähestymistapaa, jossa kattavien neuvottelujen piiriin kuulumattomien prioriteettimaiden kanssa käynnistetään teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva vuoropuhelu ja perustetaan työryhmiä, millä pyritään teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa koskevien sitoumusten saavuttamiseen ja vahvistamiseen; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeudet olisi otettava korkeamman tason poliittisten kokousten asialistalle, kun asiaa koskevassa vuoropuhelussa ja viranomaisten välisissä kokouksissa ei edistytä;

43.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa yhteistyötä unionin ja muiden alueellisten ryhmittymien välillä olisi mahdollisuuksien mukaan vahvistettava;

44.  kehottaa komissiota turvautumaan säännöllisemmin riitojenratkaisumekanismeihin, mukaan luettuna WTO:n riitojenratkaisuelin, kun unionin taloudellisten toimijoiden ja kaikkien teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia rikotaan;

45.  kehottaa komissiota kannustamaan kolmansia maita vastavuoroisesti tunnustamaan teollis- ja tekijänoikeuksien alan oikeudellisten asiantuntijoiden oikeuden harjoittaa ammattiaan;

46.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan tulliyhteistyötä unionissa ja kolmansien maiden kanssa väärennettyjen tuotteiden takavarikoimisessa sekä yksinkertaistamaan tullimenettelyjä;

47.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tekijänoikeus- ja lisensointikysymyksissä;

48.  on vakuuttunut siitä, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantaminen ja siihen liittyvien sääntöjen tehokas soveltaminen kolmansissa maissa kannustaisivat voimakkaasti unionin sijoittajia ja muita sijoittajia investoimaan, jakamaan uutta teknologista osaamista ja nykyaikaistamaan olemassa olevaa teknologiaa;

Apu kolmansissa maissa ja maantieteellinen painopiste

49.  huomauttaa, että joillakin jäsenvaltioilla on teollis- ja tekijänoikeuksien alan lähetystöavustajia tiettyjen keskeisten maiden lähetystöissään; uskoo, että koordinoinnin ja tietojenvaihdon tehostaminen jäsenvaltioiden kesken voisi luoda uusia mahdollisuuksia saavuttaa yhteiset tavoitteet teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa kolmansissa maissa;

50.  katsoo, että EU:n taloudellisia toimijoita ja kuluttajia kolmansissa maissa, joissa teollis- ja tekijänoikeuksien rikkominen on yleisempää, olisi erityisesti suojeltava laajentamalla teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalveluja;

o
o   o

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 129, 26.5.2005, s. 3. (2) EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71. (3) EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45. (4) EUVL L 157, 9.6.2006, s. 1. (5) EUVL L 135, 3.6.2003, s. 5. (6) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1. (7) EUVL L 181, 29.6.2013, s. 15. (8) EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 591. (9) EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 47. (10) EUVL C 50 E, 21.2.2012, s. 48. (11) http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/customs/customs_controls/ counterfeit_piracy/statistics/2014_ipr_statistics_en.pdf. (12) EUVL C 80, 19.3.2013, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. kesäkuuta 2015 aiheesta ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma” (2014/2151(INI))

P8_TA(2015)0220 A8-0169/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan,

–  ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien antamisesta sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kutsuminen koolle teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisena seurantakeskuksena, 19. huhtikuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 386/2012(2),

–  ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 kumoamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 608/2013,

–  ottaa huomioon sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) ja Euroopan patenttiviraston syyskuussa 2013 laatiman raportin ”Teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävät alat: vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn ja työllisyyteen Euroopassa”,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”) (COM(2008)0394),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2009 annetun komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla (COM(2009)0467),

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2010 annetun komission kertomuksen neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY soveltaminen” (COM(2010)0779) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan(3),

–  ottaa huomioon komission heinäkuussa 2013 esittämän yhteenvedon vastauksista, joita saatiin teollis- ja tekijänoikeuksia noudattamisen valvonnasta yksityisoikeuden alalla toteutetun julkisen kuulemisen yhteydessä(4),

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle aiheesta ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2014)0392),

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle aiheesta ”Kauppa, kasvu ja henkinen omaisuus – Strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa” (COM(2014)0389),

–  ottaa huomioon komission suunnitelman digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta ja kilpailukykyisistä digitaalisista sisämarkkinoista 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon 4.–5. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta(6),

–  ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman EU:n tullitoimintaohjelmasta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien rikkomusten torjumiseksi vuosina 2013–2017(7),

–  ottaa huomioon immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla 22. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman(8),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan 24. maaliskuuta 2011 päivätyn kirjeen direktiivin 2004/48/EY soveltamista koskevasta kertomuksesta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 27 artiklan, jossa todetaan, että jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8‑0169/2015),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 118 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklassa teollis- ja tekijänoikeuksille annetaan erityistä painoarvoa;

B.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeudet ovat eräs innovoinnin ja luovan toiminnan kantavista voimista ja vaikuttavat merkittävästi kilpailukykyyn, työllisyyteen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen; katsoo, että tuotteiden aitouteen ei aina pitäisi liittää tuotteiden turvallisuuteen ja laatuun liittyviä seikkoja ja että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisella on tärkeä osa kuluttajien terveyden ja turvallisuuden varmistamisessa; toteaa, että väärentämisestä saadut tulot hyödyttävät usein harmaata taloutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta;

C.  ottaa huomioon, että EU:ssa tapahtuu paljon teollis- ja tekijänoikeusloukkauksia ja oikeudenloukkausten määrä ja taloudellinen arvo ovat hälyttävän suuret, kuten komissio totesi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin soveltamista koskevassa kertomuksessaan (COM(2010)0779); toteaa, että luvut ilmentävät myös teollis- ja tekijänoikeuksien unionin taloudelle tuottamaa lisäarvoa maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa;

D.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeusloukkaukset, väärentäminen mukaan luettuna, haittaavat kasvua, työpaikkojen luomista, innovointia ja luovaa toimintaa;

E.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeusloukkaukset aiheuttavat aineetonta ja taloudellista vahinkoa unionin yrityksille ja merkittäviä taloudellisia ja verotulojen menetyksiä jäsenvaltioille;

F.  toteaa, että digitaalitalouden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittyminen edellyttää teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaista suojaamista;

G.  panee merkille, että sähköisen kaupankäynnin ja sähköisten toimintojen nopea kehitys on muuttanut tapaa, jolla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistaminen olisi digitaalisessa ympäristössä hoidettava, erityisesti koska se tarjoaa uusia mahdollisuuksia niiden loukkaamiseen muun muassa käyttäjien uudenlaisen sosiaalisen käyttäytymisen vuoksi;

H.  panee huolestuneena merkille, että sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) raportin mukaan merkittävä vähemmistö eurooppalaisista suhtautuu kohtalaisen suvaitsevasti ajatukseen, että teollis- ja tekijänoikeusloukkauksia voitaisiin pitää hyväksyttävinä(9); toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien sosiaalista ja kulttuurista merkitystä ja oikeudenloukkauksina pidettäviä tekoja ei tiedosteta riittävästi ja että etenkään nuoret eurooppalaiset eivät ole selvillä teollis- ja tekijänoikeusloukkausten mahdollisista vaikutuksista EU:n talouteen ja yhteiskuntaan sekä kansalaisten yleiseen turvallisuuteen; pitää tarpeellisena ja mahdollisena toteuttaa käyttäjille suunnattuja tarkoituksenmukaisia valistus- ja tiedotuskampanjoita;

I.  ottaa huomioon tarpeen tehostaa toimia väärennettyjen tuotteiden kaupan torjumiseksi ja katsoo, että kenenkään ei pitäisi saada voittoa teollis- ja tekijänoikeusloukkauksista;

J.  pitää lainvalvontaa keskeisen tärkeänä lainsäädännön ennakoitavuuden kannalta ja katsoo, että on äärimmäisen tärkeää löytää tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava keino varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen yli rajojen;

K.  panee merkille, että teollis- ja tekijänoikeusloukkaukset vaikuttavat erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, myös yritysten välisissä palveluissa, ja johtavat markkinoiden menetyksiin ja konkursseihin;

L.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisessa on olennaisen tärkeää ottaa huomioon kansainväliset näkökohdat, sillä näiden oikeuksien loukkaukset ovat maailmanlaajuinen ilmiö;

M.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeusloukkausten vastaisissa politiikkatoimissa olisi otettava huomioon sekä verkossa että muualla tapahtuvat loukkaukset;

1.  panee tyytyväisenä merkille 1. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon, jossa esitellään teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskeva toimintasuunnitelma; kannattaa tiedonannon lähestymistapaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen ja toteaa, että lähestymistapa perustuu ennaltaehkäiseviin toimiin ja toimintapoliittisiin välineisiin, joilla pyritään tyrehdyttämään kaupallisessa laajuudessa toimivien oikeudenrikkojien tulovirrat ja vaikeuttamaan oikeuksia loukkaavien tuotteiden markkinoille saattamista;

2.  tähdentää, että päävastuu teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta on jäsenvaltioiden viranomaisilla;

3.  korostaa, että toimintasuunnitelman päätavoitteena olisi oltava varmistaa teollisuus- ja tekijänoikeuksien noudattamisen tehokas ja näyttöön perustuva varmistaminen, koska sillä on tärkeä osa innovoinnin, luovan toiminnan, kilpailukyvyn, kasvun ja kulttuurisen monimuotoisuuden lisäämisessä; huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi toteuttavien toimien olisi perustuttava tarkkoihin ja luotettaviin tietoihin;

4.  korostaa, että talouskriisissä, jossa kulttuurialan rahoitusta on leikattu tuntuvasti, teollis- ja tekijänoikeuspalkkiot ovat usein luovan työn tekijöiden pääasiallinen tulonlähde; painottaa tästä syystä, että luovan työn tekijöiden saaman kohtuullisen korvauksen varmistamisen olisi oltava yksi EU:n toimintasuunnitelman painopisteistä;

5.  pitää innovoinnin, luovan toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä, että teollis- ja tekijänoikeuksia suojaavat toimenpiteet toteutetaan avoimesti ja että suurelle yleisölle ja kaikille asianosaisille tiedotetaan niistä kattavasti;

6.  on tietoinen siitä, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistaminen lisää työpaikkoja ja kasvua kaikkialla unionissa, että sillä on suuri merkitys myös sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta – erityisesti kun otetaan huomioon esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksista hyötyvien ja niitä hyödyntävien toimialojen osuus EU:n bkt:stä ja työllisyydestä sekä näiden toimialojen laaja kirjo – ja että se edistää merkittävästi innovointia, luovaa toimintaa, kilpailukykyä ja kulttuurista monimuotoisuutta;

7.  painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksilla taataan luova toiminta, innovointi ja kilpailukyky erityisesti kulttuurialoilla ja luovilla aloilla mutta myös muilla toimialoilla, kuten komissio korosti Euroopan teollisesta renessanssista antamassaan tiedonannossa; kehottaa komissiota jatkamaan ponnisteluja, jotta teollis- ja tekijänoikeudet otettaisiin huomioon unionin talouden kilpailukykyä edistävänä tekijänä;

8.  painottaa, että immateriaalioikeuksia ovat paitsi tekijänoikeudet, myös muun muassa tavaramerkit ja patentit ja että ne ovat kaikki hyvin tärkeitä eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen arvon kannalta;

9.  panee merkille, että komission mukaan kulttuurialan ja luovien alojen, jotka usein tuottavat runsain mitoin teollis- ja tekijänoikeuksia, bkt-osuus on jo nyt 4,5 prosenttia ja että ne työllistävät EU:ssa jopa 8,5 miljoonaa ihmistä ja ovat tärkeitä paitsi kulttuurisen monimuotoisuuden, myös taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta;

Toimitusketjun kaikkien toimijoiden osallistuminen verkossa ja sen ulkopuolella

10.  on sitä mieltä, että toimitusketjun kaikilla toimijoilla on tehtävänsä teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnassa ja niiden olisi voitava osallistua tähän prosessiin; katsoo, että sekä verkkoympäristössä että muualla olisi kehitettävä kaikki toimijat mukaan ottava lähestymistapa; katsoo, että perusoikeuksien on oltava tasapainossa, jotta tässä onnistutaan, sillä kaupalliset toimijat eivät voi toteuttaa perusoikeuksiin vaikuttavia toimenpiteitä vapaaehtoisuuden pohjalta, vaan ne edellyttävät oikeusperustaa ja oikeudellista valvontaa;

11.  painottaa, että otettaessa verkkoympäristön toimijat mukaan teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjuntaan on noudatettava sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 2000/31/EY ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita;

12.  toteaa, että väärennetyillä ja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavilla tuotteilla käydään yhä enemmän kauppaa verkossa toimivilla markkinapaikoilla, joilla jäsenvaltioiden viranomaiset kykenevät valvomaan myyntiä vain rajoitetusti; korostaa, että markkinapaikkojen omistajat on tärkeää ottaa mukaan kaikkiin toimiin, joilla pyritään varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen, mukaan lukien toimet väärennettyjen tuotteiden poistamiseksi ja niiden myyjien pois sulkemiseksi kyseisiltä verkkosivustoilta;

13.  pitää tärkeänä, että varmistetaan asianmukaisen huolellisuuden noudattaminen koko toimitusketjussa, mukaan lukien sähköinen toimitusketju ja kaikki siinä olevat keskeiset toimijat, kuten luovan työn tekijät, taiteilijat ja oikeudenhaltijat, tuottajat, välittäjät, internetpalveluntarjoajat, verkkokaupan myyntialustat, loppukäyttäjät ja viranomaiset;

14.  katsoo, että asianmukaisen huolellisuuden noudattaminen toimitusketjun kaikissa vaiheissa sekä tehokkaampi markkinavalvonta ja tietojenvaihto tulliviranomaisten välillä parantaisi liiketoimintaympäristöä ja auttaisi osaltaan estämään teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden ja palvelujen pääsyn markkinoille; korostaa, että laadullisten tarkastusjärjestelmien kustannushyötysuhde ja tehokkuus olisi arvioitava perusteellisesti ennen niiden toteuttamista ja tässä yhteydessä olisi vakavasti harkittava pk-yritysten tukemista;

15.  panee lisäksi merkille sidosryhmien osallistavista kuulemisista saadut ehdotukset, jotka koskevat EU:n asianmukaisen huolellisuuden arvioinnin soveltamista koko toimitusketjussa ja myös maksupalvelujen tarjoajiin teollis- ja tekijänoikeusloukkausten estämiseksi, ja pyytää, että kuulemisten tulokset ja EU:n asianmukaisen huolellisuuden arviointia koskeva vapaaehtoinen järjestelmä esiteltäisiin parlamentille mieluummin vuosittain kuin joka toinen vuosi;

16.  kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki sidosryhmien kuulemiset avoimesti ja ajoissa ja varmistamaan, että kuulemisten tulokset analysoidaan sekä laadullisesti että määrällisesti ja ilmoitetaan sidosryhmille, myös parlamentille ja muille unionin toimielimille;

17.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnassa tarvitaan alakohtaisia sopimuksia ja hyvin käytäntöjen oppaita; kehottaa alan toimijoita vaihtamaan tietoja alustoista, joiden kautta pääsee käsiksi teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaaviin sisältöihin, ja toteuttamaan koordinoituja ja oikeasuhteisia toimia, kuten ilmoitus ja poistaminen, tällaisten sisältöjen ja alustojen avulla saatujen tulojen vähentämiseksi; katsoo, että näihin toimiin ei pitäisi sisällyttää tuomioistuinten ulkopuolisia toimia verkkosivustoille pääsyn estämiseksi;

18.  korostaa, että tallennuspalvelualustat (cyberlocker) ovat teollis- ja tekijänoikeusloukkausten keskiössä, sillä ne saavat mainosten ja/tai tilausten kautta välillisesti tuloja näistä oikeudenloukkauksista;

19.  suhtautuu myönteisesti lähestymistapaan, jossa tyrehdytetään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaajien tulovirrat oikeudenhaltijoiden ja heidän kumppaneidensa välisillä sopimuksilla; kannustaa laatimaan yhteistyömuistioita, jotka ovat ei-sitovia toimenpiteitä väärentämisen ja piratismin torjumiseksi, ja kehittämään tällaisia toimenpiteitä pidemmälle sidosryhmien kesken; kehottaa komissiota toteuttamaan tutkimuksen siitä, miten väärentämistoimilla rahoitetaan ristiin niiden toimintaa (väärennösten myynti ja laittoman sisällön tarjoaminen);

20.  muistuttaa, että internetissä tapahtuvasta tuoteväärennösten myynnistä tehty vapaaehtoinen yhteisymmärryspöytäkirja on ollut olemassa toukokuusta 2011 lähtien, ja kehottaa komissiota arvioimaan yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanon tuloksia ja raportoimaan niistä parlamentille;

21.  katsoo, että komission olisi lisäksi tarkasteltava nykyisten aloitteiden vaikuttavuutta ja harkittava mahdollisia tulevia toimia, jotka liittyvät välittäjien rooliin teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnassa;

22.  toteaa, että varsinkin kulttuurialalla ja luovilla aloilla olisi edistettävä myös itsesääntelyyn perustuvaa oikeudenhaltijoiden, tekijöiden, verkkoalustojen tarjoajien, välittäjien ja kuluttajien yhteistyötä mahdollisten oikeudenloukkausten varhaisessa havaitsemisessa; korostaa, että komission olisi tarkasteltava tällaisen itsesääntelyn tehokkuutta ja että asiassa tarvitaan mahdollisesti täydentäviä lainsäädäntötoimia;

23.  korostaa, että kulttuurialalla ja luovilla aloilla on tarpeen ottaa maksupalvelujen tarjoajat mukaan vuoropuheluun, jotta voidaan vähentää verkkoympäristössä tapahtuvien teollis- ja tekijänoikeusloukkausten tuottamia voittoja;

24.  toteaa, että kansainvälisiin teollis- ja tekijänoikeusloukkauksiin liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta ja että olisi erittäin tärkeää saada aikaan koordinoitu eurooppalainen ratkaisu, tehostaa nykyisiä tarkastustoimia ja noudattaa ”seuraa rahaa” -periaatetta, turvata kuluttajien edut ja varmistaa toimitusketjun eheys;

Kuluttajien tietoisuus ja kuluttajavalistus

25.  panee tyytyväisenä merkille komission omaksuman toimintatavan kehittää kohdennettuja valistuskampanjoita; pitää olennaisen tärkeänä, että kaikki ymmärtäisivät, mitä konkreettisia seurauksia koko yhteiskunnalle sekä yksittäisille kuluttajille ja kansalaisille aiheutuu teollis- ja tekijänoikeusloukkauksista; katsoo, että kuluttajien olisi saatava enemmän tietoa siitä, mistä teollis- ja tekijänoikeudet muodostuvat ja mitä suojatuilla tuotteilla ja sisällöllä voi tai ei voi tehdä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään lisää tietyille kohderyhmille ja markkinoille suunnattuja tiedotustoimia;

26.  suosittelee teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden ja valvontaviranomaisten foorumia koskevaa laajaa tiedotuskampanjaa, jotta oikeudenhaltijat voisivat aktiivisemman puolustaa oikeuksiaan kaikkialla unionissa verotuksen ja tulliliiton pääosaston suojattuun verkkoon yhdistetyn lainvalvontatietokannan avulla; katsoo, että tietokannan yhdistämistä poliisiviranomaisten ja muiden tulliviranomaisten järjestelmiin kaikkialla maailmassa olisi vauhditettava, jotta voidaan paremmin varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen;

27.  korostaa tarvetta toteuttaa erityisesti nuorille suunnattuja tiedotuskampanjoita, sillä äskettäin tehdyn teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia näkemyksiä tarkastelevan tutkimuksen tulosten mukaan juuri nuoret vähiten kunnioittavat teollis- ja tekijänoikeuksia;

28.  pitää tärkeinä aloitteita, joilla pyritään arvioimaan ja seuraamaan, miten nuorten teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva tietämys, ymmärrys ja näkemys kehittyvät, jotta ymmärretään paremmin heidän tarpeitaan ja voidaan määritellä tarkoituksenmukaisimmat toimet;

29.  panee tyytyväisenä merkille erityisesti sisämarkkinoiden harmonisointivirastossa (tavaramerkit ja mallit) olevan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen ponnistelut lisätä kuluttajien tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksia kunnioittavien tuotteiden valinnalla saavutettavista hyödyistä ja helpottaa tällaisten tuotteiden saatavuutta;

30.  katsoo myös, että kuluttajien olisi pystyttävä paremmin tunnistamaan teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat tuotteet ja sisällöt, jotta he voisivat päättää olla hankkimatta niitä; pitää valitettavana, että komission toimintasuunnitelmaan ei sisälly toimia, joilla parannetaan kuluttajien kykyä tunnistaa oikeuksia loukkaavat tuotteet ja sisällöt; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan edelleen erityisten välineiden ja suuntaviivojen kehittämistä ja suorittamaan näyttöön perustuvan tarkastelun sekä mahdollisesti luomaan sellaisen yhdenmukaistetun järjestelmän, jossa on ilmoitus- ja poistamismenettelyt teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaaville tuotteille ja sisällöille, jotta kuluttajat ja yritykset voivat harhaanjohdetuiksi joutuessaan toteuttaa toimia samalla tavalla kuin ne voivat ilmoittaa haitallisesta sisällöstä, ja kehottaa tukeutumaan komission ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen kokemuksiin, etenkin parhaiden käytäntöjen jakamiseksi;

31.  toteaa, että järjestelmässä, jolla teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavasta sisällöstä ilmoitetaan ja se poistetaan URL kerrallaan, on käytännön rajoituksia, koska kyseinen sisältö voidaan nopeasti asettaa uudelleen saataville; kehottaa siksi alan toimijoita pohtimaan, miten ilmoitus- ja poistamisjärjestelmää voitaisiin pitkällä aikavälillä tehostaa;

32.  korostaa, että toimitusketjun kaikkien toimijoiden olisi tehtävä yhteistyötä laadittaessa kampanjoita, joilla kuluttajille tiedotetaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan luovien sisältöjen helpossa saatavuudessa ja käytössä;

33.  katsoo, että tehokas avoimuuden lisääminen ja tiedonvaihdon parantaminen edellyttää yhteistyötä internetin keskeisten toimijoiden kanssa, jotka välittävät teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattua sisältöä, minkä vuoksi nämä toimijat olisi sitoutettava avoimuutta ja tiedonkulkua koskevien tavoitteiden saavuttamiseen;

34.  pitää ehdottoman välttämättömänä koordinoida aloitteita ja kampanjoita kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan välttää päällekkäinen työ ja varmistaa johdonmukaisuus ja tehokkuus;

35.  kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia varmistamaan, että turvallisuusriskejä aiheuttavat teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat tuotteet sisällytetään RAPEX-ilmoituksiin riippumatta siitä, myydäänkö niitä kyseisessä jäsenvaltiossa laillisesti vai laittomasti;

Uusien liiketoimintamallien kehittäminen

36.  arvelee, että tietyillä aloilla kuluttajia voi olla vaikea saada olemaan ostamatta laittomia tuotteita ja käyttämästä laitonta sisältöä, koska he eivät ole tietoisia laillisesta tarjonnasta tai koska teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaamattomia tuotteita ja sisältöjä on vaikea hankkia tai ne ovat kalliita; vaatii toimia asiantilan korjaamiseksi ja toistaa komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön, että niiden olisi painostettava toimialoja kaikissa jäsenvaltioissa kehittämään laillista tarjontaa, joka olisi paitsi monipuolista myös houkuttelevaa, jotta kuluttajilta ei puuttuisi tilaisuuksia ostaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaamattomia tuotteita tai käyttää teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaamattomia sisältöjä;

37.  korostaa, että tarvitaan kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, jossa keskitytään siihen, miten vastata kuluttajien kysyntään lisäämällä innovatiivisen ja edullisen laillisen tarjonnan saatavuutta ja kulutusta käyttäen perustana internetiin sovitettuja liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat esteiden poistamisen aidosti eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiselta mutta joilla säilytetään tasapaino kuluttajien oikeuksien ja keksijöiden ja luovan työn tekijöiden suojan välillä;

38.  on sitä mieltä, että innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen voi olla yksi keino vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksia; korostaa lisäksi, että tietyillä toimialoilla olisi harkittava uudelleen näiden liiketoimintamallien parantamista ja jatkuvaa mukauttamista tekniikan kehitykseen;

Painopisteenä pk-yritykset

39.  pitää tärkeänä, että parannetaan pk-yritysten ja yksittäisten luovan työn tekijöiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja, sillä ne ovat tärkeitä kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita, jotka eivät aina kykene valvomaan oikeuksiensa toteutumista, koska menettelyt ovat monimutkaisia, kalliita ja aikaa vieviä;

40.  panee tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen, että se aikoo tukea pk-yrityksiä niiden varmistaessa teollis- ja tekijänoikeuksiensa noudattamisen parantamalla saatavilla olevia yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja, jotta voidaan nykyistä paremmin torjua suurempien kilpailijoiden harjoittamaa markkinoiden väärinkäyttöä, ja että se aikoo etenkin arvioida edelleen, mitä unionin tason toimia pk-yritykset tarvitsevat;

41.  suhtautuu myönteisesti EU:n toimintasuunnitelmasta 1. heinäkuuta 2014 annetussa komission tiedonannossa esitettyyn päätöksen ja erityisesti tiedonannon toimeen 4, jonka tavoitteena on parantaa pk-yritysten kannalta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja, erityisesti mahdollisuutta esittää arvoltaan vähäisiä vaateita, sekä harkita mahdollisia toimia tällä alalla;

42.  korostaa, että pk-yrityksille on ratkaisevan tärkeää, että niiden teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen on olemassa selkeät ja helposti hallinnoitavat rakenteet;

43.  kehottaa komissiota varmistamaan, että mahdollisista toimenpiteistä aiheutuu pk-yrityksille vain vähän rasitetta ja kustannuksia; kehottaa komissiota erityisesti arvioimaan edelleen sitä, miten pk-yritykset voisivat osallistua laadullisiin tarkastusjärjestelmiin, ja kartoittamaan, mitä erityisiä toimenpiteitä pk-yritysten hyväksi voitaisiin toteuttaa tässä tarkoituksessa;

44.  korostaa, että pk-yritykset on otettava huomioon lainsäädäntöä laadittaessa, ja toistaa kantanaan, että aina olisi sovellettava ”pienet ensin” ‑periaatetta;

45.  painottaa oikeussuojan saatavuuden ja oikeudellisten menettelyjen kustannustehokkuuden merkitystä erityisesti pk-yrityksille ja kehottaa kehittämään sovittelupalveluja ja muita yritysten välisiä vaihtoehtoisia riitojenratkaisujärjestelmiä teollis- ja tekijänoikeuksien alalla;

46.  korostaa, että on tärkeää analysoida säännöllisin väliajoin tekijöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti pk-yritysten päätöksiin hyödyntää teollis- ja tekijänoikeuksiaan tai jättää ne hyödyntämättä, jotta voidaan määrittää parannustoimien kohteet, olipa kyse innovoivista pk-yrityksistä tai pk-yrityksistä, joilla on teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia;

47.  odottaa saavansa vuoden 2015 loppuun mennessä tietoa olemassa olevista kansallisista aloitteista, jotka koskevat pk-yritysten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien yksityisoikeudellisten oikeussuojakeinojen parantamista; panee tyytyväisenä merkille tulevan vihreän kirjan tarpeesta antaa uusi unionin toimi sellaisten parhaiden käytäntöjen pohjalta, jotka on havaittu jäsenvaltioiden rahoittamissa järjestelmissä, joilla pk-yrityksiä autetaan varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksiensa noudattaminen;

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus

48.  on tyytyväinen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen toiminnan kehittymiseen, sillä näin tarjotaan hyödyllistä tukea poliittisten päätöksentekijöiden pohdinnoille ja kerätään ja vaihdetaan tietoa kaikenlaisista teollis- ja tekijänoikeusloukkauksista;

49.  painottaa, että sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) velvollisuutena on hankkia toimialoilta tietoa teollis- ja tekijänoikeusloukkauksista ja tuottaa luotettavia tietoja ja analyysejä loukkausten todellisista vaikutuksista talouden toimijoihin ja että näiden tehtävien olisi oltava osa kymmenen kohdan toimintasuunnitelmaa ja perustana jatkotoimille aloilla, joilla loukkauksia tapahtuu eniten; kehottaa komissiota kehittämään sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) luomaa ACIST-tietokantaa väärentäjiä koskevien tietojen asettamiseksi saataville ja sen varmistamiseksi, etteivät julkisia hankintoja tekevät viranomaiset osta väärennettyjä tuotteita;

50.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen asiamukaisen valvonnan mahdollistamiseksi käytettävissä ja saatavilla olisi oltava kaikki kussakin tilanteessa merkitykselliset tiedot kyseessä olevasta teollis- ja tekijänoikeuksien tyypistä (esimerkiksi patentista, tavaramerkistä tai tekijänoikeudesta), oikeuksien voimassaolostatuksesta ja oikeudenomistajien henkilöllisyydestä ja että digitaalisten tiedostojen tapauksessa nämä voivat olla metatietojen muodossa;

51.  kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti seurantakeskuksen keräämiä tietoja sekä seurantakeskuksen toiminnan tuloksia, tekemään johtopäätöksiä ja ehdottamaan poliittisille päätöksentekijöille ratkaisumalleja teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisen parantamiseksi; kehottaa komissiota raportoimaan tästä säännöllisesti parlamentille;

52.  huomauttaa, että on keskeisen tärkeää tarjota koulutusta alakohtaisen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisen kehittämiseksi kansallisella tasolla ja että seurantakeskuksella on merkittävä rooli jäsenvaltioiden viranomaisten koulutuksessa ja parhaiden käytäntöjen jakamisessa esimerkiksi kun se edistää sähköisesti saatavilla olevia kampanjoita rahalle saatavasta vastineesta ja koordinoi niitä asianomaisten virastojen ja elinten kanssa;

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista käsittelevä komission asiantuntijaryhmä

53.  pitää myönteisenä, että komissio on perustanut teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista käsittelevän asiantuntijaryhmän, ja pyytää komissiota varmistamaan, että parlamentti ja tarpeen mukaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus voivat tarvittaessa osallistua tiiviimmin asiantuntijaryhmän työhön ja eritoten että sitä kehotettaisiin lähettämään asiantuntijoita ryhmän kokouksiin;

Lainsäädäntökehyksen kehitys

54.  panee tyytyväisenä merkille teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettua direktiiviä koskevan komission kertomuksen(10), vaikka toteaakin samalla, että eräistä kysymyksistä voi tehdä vain rajallisia johtopäätöksiä, sillä joissain jäsenvaltioissa direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on viivästynyt; kehottaa komissiota esittämään lisäanalyysejä direktiivin vaikutuksesta erityisesti innovointiin ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen, kuten direktiivin 18 artiklan 1 kohdassa säädetään ja kuten parlamentti pyysi yllämainitussa 22. syyskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa; muistuttaa kuitenkin, että komissio on määrittänyt muutamia muita teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevia näkökohtia, kuten välittäjien rooli oikeudenloukkausten torjunnassa, mikä voi osoittautua myös tehokkaaksi keinoksi torjua väärinkäytöksiä;

55.  panee merkille, että komission kertomuksessa todetaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskeva direktiivi on osin jäljessä digitaalisesta aikakaudesta eikä se riitä verkossa tapahtuvien loukkausten torjuntaan; kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisen arvion nykyisen lainsäädäntökehyksen puutteista verkkotoiminnan suhteen ja tarvittaessa esittämään ehdotuksia EU:n lainsäädäntökehyksen mukauttamiseksi verkkoympäristöön; vaatii arvioimaan yksityiskohtaisesti mahdollisten ehdotusten vaikutukset;

56.  panee merkille havainnon, että direktiivin joidenkin säännösten eriävät tulkinnat johtavat siihen, että direktiiviä sovelletaan eri tavalla eri jäsenvaltioissa, ja kehottaa komissiota ryhtymään toimiin kertomuksessa esiin tuotujen ongelmien ratkaisemiseksi esimerkiksi direktiiviä selkeyttämällä;

57.  toistaa kehotuksensa laatia teollis- ja tekijänoikeusstrategia, johon kuuluu kattava ja verkkoympäristöön mukautettu lainsäädäntökehys teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi ja jossa turvataan täysimääräisesti perusoikeudet ja -vapaudet, oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, suhteellisuus ja tietosuoja; katsoo, että uusille teoksille tarvitaan kiireellisesti oikeussuojaa, koska se kannustaa investointeja ja saa aikaan uusia innovaatioita;

58.  korostaa, että kaiken teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön on heijastettava digitaalisen aikakauden kehitystä ja siinä on otettava huomioon verkkoympäristö ja eri jakelutavat siten, että taataan tasapuolinen menettely, jossa otetaan huomioon kaikkien sidosryhmien intressit ja erityisesti kuluttajien edut ja heidän oikeutensa sisältöjen saatavuuteen, samalla kun tuetaan taiteilijoita, luovan työn tekijöitä ja innovointia Euroopassa;

59.  toteaa, että tarvitaan nykyaikainen kilpailua edistävä ja kuluttajaystävällinen tekijänoikeuskehys, joka tukee myös luovaa toimintaa ja innovointia varmistamalla keksijöille ja luovan työn tekijöille asianmukaisen ja turvallisen toimintaympäristön;

60.  korostaa, että unionin kulttuuriala ja luovat alat ovat Euroopan sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä työpaikkojen luomista edistävä voima, ja muistuttaa samalla, että myös luovan työn tekijät, suunnittelijat ja tekijänoikeuksien poikkeuksia ja rajoituksia hyödyntävät instituutiot antavat huomattavan panoksen unionin talouskasvuun, innovointiin ja työpaikkojen luomiseen; painottaa, että tekijänoikeuksia modernisoivien lainsäädäntöaloitteiden olisi perustuttava riippumattomaan näyttöön kasvuun ja työpaikkoihin kohdistuvista vaikutuksista (etenkin kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksissä), tiedon ja kulttuurin saatavuudesta sekä sen mahdollisista kustannuksista ja hyödyistä;

Kansainväliset toimitusketjut sekä tullin ja kansainvälisen yhteistyön rooli

61.  painottaa tulliviranomaisten ja kansainvälisen tulliyhteistyön merkittävää roolia teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnassa rajatylittävässä kaupassa, ja korostaa tarvetta tukea ja helpottaa tullilaitosten keskinäisen yhteistoiminnan puitteissa tehtävää työtä siten, että selkeytetään toimintasääntöjä, erityisesti jotta tämän toiminnan ansiosta voidaan käytännössä tarkastaa EU:n alueen kautta kuljetettavia tavaroita;

62.  kehottaa komissiota ottamaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevaa toimintasuunnitelmaa toteuttaessaan huomioon toimintasuunnitelmaan liittyvät aloitteet, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksien torjumiseen tähtäävän EU:n tullitoimintaohjelman sekä strategian, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja noudattamisen varmistamista kolmansissa maissa;

63.  kehottaa lisäämään markkinavalvontaa, riskienhallintaa ja tietojen jakamista tulliviranomaisten välillä kysymyksistä, jotka koskevat sitä, miten tullin olisi toimittava teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen varmistamiseksi, esimerkiksi kun varastoidaan ja hävitetään oikeuksia loukkaavia tavaroita;

64.  korostaa tulliviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten ja oikeusviranomaisten tiiviin yhteistyön, tietojenvaihdon ja asianmukaisen koulutuksen merkitystä;

Muut kysymykset

65.  korostaa, että viranomaisilla on julkisten hankintojen tekijöinä keskeinen rooli kaikilla tasoilla, paikallinen, alueellinen ja kansallinen taso mukaan luettuina, ja ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että komissio aikoo laatia ja julkaista oppaan parhaista käytännöistä, joiden avulla kaikkien tasojen viranomaiset voivat välttää hankkimasta väärennettyjä tuotteita, sekä tehdä opasta tunnetuksi;

66.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ehdottanut vihreää kirjaa sidosryhmien kuulemisesta maksunpalautusjärjestelmien ja niihin liittyvien järjestelmien vaikutuksista teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan kaupallisen toiminnan torjunnassa tarkoituksenaan arvioida, tarvitaanko tällä alalla konkreettisempia toimia sekä verkossa että sen ulkopuolella; katsoo, että EU:n laajuisen maksunpalautusoikeuden käyttöönotto ja soveltaminen kaikkiin tuoteväärennöksiin, jotka kuluttaja on ostanut tietämättä niiden olevan väärennöksiä, voisi hyödyttää kuluttajia ja kannustaa kauppiaita tarkistamaan tuotteiden aitouden ennen niiden myyntiin panemista;

67.  pitää hyvänä, että toimintasuunnitelmassa korostetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakamista sekä koordinointia rajatylittävän noudattamisen varmistamisen yhteydessä;

68.  korostaa, että unionin tietämyspohjaisten toimialojen innovoinnin ja kilpailukyvyn lisääminen teollis- ja tekijänoikeuksien kanssa yhteensopivalla tavalla edellyttää, että edistetään avointa tutkimusta ja tietämyksen vaihtoa, jotka on määritelty keskeisiksi myös strategioissa Globaali Eurooppa ja Eurooppa 2020;

69.  korostaa, että tarvitaan tarkkoja havaintojärjestelmiä, joiden avulla voidaan nopeasti pysäyttää kaupallisessa laajuudessa tapahtuvat teollis- ja tekijänoikeusloukkaukset;

70.  toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien käytöstä syntyvät tulot ovat tutkimushankkeille tärkeä ulkoisen rahoituksen lähde ja täten innovoinnin, kehityksen sekä korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön moottori;

71.  vaatii toteuttamaan toimintasuunnitelman pikaisesti, jotta varsinkin kulttuurialan ja luovien alojen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa piakkoin mukauttaa todellisten tarpeiden huomioon ottamiseksi;

72.  kehottaa komissiota arvioimaan kunkin toimintasuunnitelmassa esitellyn toimen täytäntöönpanoa ja raportoimaan toimista parlamentille viimeistään heinäkuussa 2016;

o
o   o

73.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45. (2) EUVL L 129, 16.5.2012, s. 1. (3) Analyysi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY soveltamisesta (SEC(2010)1589). (4) http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/docs/2012/intellectual-property-rights/summary-of-responses_en.pdf. (5) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 64. (6) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15321-2014-INIT/fi/pdf. (7) EUVL C 80, 19.3.2013, s. 1. (8) EUVL C 50 E, 21.2.2012, s. 48. (9) Ks. sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) raportti eurooppalaisten suhtautumisesta teollis- ja tekijänoikeuksiin ”European Citizens and intellectual property: perception, awareness and behaviour”, marraskuu 2013. (10) COM(2010)0779.