Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 11. marraskuuta 2015 - Bryssel
Yhteentoimivuusratkaisut julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä ***I
 Tuleva ilmailupaketti
 Euroopan unionin vaalilainsäädännön uudistaminen

Yhteentoimivuusratkaisut julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä ***I
PDF 235kWORD 70k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. marraskuuta 2015 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta ohjelmasta (ISA2) Yhteentoimivuus julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä (COM(2014)0367 – C8-0037/2014 – 2014/0185(COD))
P8_TA(2015)0393A8-0225/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0367),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0037/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. lokakuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 12. helmikuuta 2015 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 23. syyskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0225/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. marraskuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/… antamiseksi eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä

P8_TC1-COD(2014)0185


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2015/2240.)

(1)EUVL C 12, 15.1.2015, s. 99.
(2)EUVL C 140, 28.4.2015, s. 47.


Tuleva ilmailupaketti
PDF 179kWORD 79k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2015 ilmailualasta (2015/2933(RSP))
P8_TA(2015)0394RC-B8-1146/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon lentoasemamaksuista 11. maaliskuuta 2009 annetun direktiivin 2009/12/EY,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksen mukaisista kansainvälisistä ilmailusopimuksista(2),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisesta ilmailupolitiikasta – Tulevat haasteet(3),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (uudelleenlaadittu)(4),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta lentopaikkojen, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen osalta(5),

–  ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman tarvittavien radiotaajuusalueiden osoittamisesta Maailman radioviestintäkonferenssissa, joka on määrä pitää 2.–27. marraskuuta 2015 Genevessä (WRC-15), sellaisen satelliitteihin perustuvan teknologian kehittämiseksi tulevaisuudessa, joka mahdollistaa maailmanlaajuiset lentoseurantajärjestelmät(6),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 90 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon komissiolta tulevan lainsäädäntöasioihin kuuluvan ilmailupaketin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että lentoliikenneala työllisti Euroopassa vuonna 2012 suoraan 2,6 miljoonaa henkilöä ja että sen osuus unionin BKT:stä oli yli 2,4 prosenttia;

B.  ottaa huomioon, että lentomatkustajien määrä EU:ssa vuonna 2014 oli 849,4 miljoonaa, mikä merkitsee 4,4 prosentin lisäystä vuoteen 2013 verrattuna ja 16,9 prosentin lisäystä vuoteen 2009 verrattuna;

C.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat vuoden 2012 jälkeen irtisanoneet tai suunnittelevat irtisanovansa yli 20 000 työntekijää;

D.  toteaa, että EU:n lentoyhtiöt toimivat nopeasti muuttuvassa lisääntyvän kilpailun ympäristössä sekä sisä- että ulkomarkkinoilla;

E.  katsoo, että Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), EU:n ja jäsenvaltioiden on parannettava erilaisia oikeudellisia ja taloudellisia määräyksiä, joita ovat muun muassa EU:n sisäinen päästökauppajärjestelmä, matkustajien laajennetut oikeudet, kansalliset maksut ja verot, meluntorjunta lentoasemilla ja toiminta-ajan rajoittaminen;

F.  ottaa huomioon, että lentoliikenteellä on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä sen osuus EU:n liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja muista päästöistä, kuten typen oksidien päästöistä, on noin 13 prosenttia,

G.  ottaa huomioon, että komissio aikoo esittää vuoden 2015 loppuun mennessä ilmailupaketin, jossa on tarkoitus määrittää unionin ilmailualaan kohdistuvat haasteet ja reagoida niihin;

Ilmailualan kilpailukyvyn parantaminen

1.  katsoo, että ilmailupaketilla on annettava kaivattu piristysruiske unionin lentoliikennealan muuttamiselle kestävämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi, vahvistettava unionin lentoyhtiöitä, lentoasemia ja ilmailuteollisuutta, varmistettava yhtäläiset toimintaedellytykset maailmanmarkkinoilla sekä hahmoteltava unionin ilmailualan pitkän aikavälin strategia;

2.  kehottaa komissiota ilmailupakettia laatiessaan ottamaan huomioon parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseen (SES2+) sekä Euroopan lentoturvallisuusvirastoon (EASA) niiden keskeisiltä osin ja sisällyttämään nämä sekä EU:n ulkoisesta ilmailupolitiikasta 2. heinäkuuta 2013 parlamentin antamassa päätöslauselmassa esitetyt seikat pakettiin;

3.  korostaa, että ilmailuteollisuus on merkittävä unionin kasvua ja työllisyyttä edistävä toimija ja että se liittyy tiiviisti unionin lentoliikennealan kilpailukykyyn (yhteys ilmenee esimerkiksi positiivisena vientitaseena, puhtaampina teknologioina eurooppalaisissa ilma-aluksissa, SESAR-hankkeen toteuttamisena, yhtenäisenä eurooppalaisena ilmatilana (SES), huoltoketjuna); toteaa, että ilmailuteollisuuden liikevaihto on noin 100 miljardia euroa vuodessa ja sen palveluksessa on suoraan noin 500 000 työntekijää; kehottaa siksi laatimaan ennakoivia toimintapolitiikkoja ilmailuteollisuuden tukemiseksi ja kehittämiseksi;

4.  korostaa, että innovointi on ennakkoedellytys kilpailukykyiselle eurooppalaiselle ilmailualalle; suosittelee siksi, että komissio ottaa huomioon ja tukee innovaatioita ilmaliikenteen hallinnan alalla (automaattiset lennonjohtopalvelut, vapaa reititys), etäohjattavissa ilma-alusjärjestelmissä, vaihtoehtoisissa polttoaineratkaisuissa, ilma‑alusten ja niiden moottoreiden suunnittelussa (enemmän tehoa, vähemmän melua), lentoasemien turvaamisessa (kosketusvapaat ratkaisut, yhden turvatarkastuksen periaate) ja digitoimisessa yhdessä multimodaalisten ratkaisujen kanssa (tietokoneistetut maahuolintapalvelut); suosittelee lisäksi, että komissio tukee maailmanlaajuisia ympäristöratkaisuja, kuten kansainvälisen ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää maailmanlaajuista markkinapohjaista toimenpidettä, ja yhdenmukaistaa ilmailun päästökauppajärjestelmän kaltaisia alueellisia järjestelmiä pyrkien yhdistämään ne maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi, lentoasemien viherryttämistä ja uusia liiketoimintamalleja (IATAn uutta jakelukapasiteettia koskeva aloite, omaehtoiset jatkoyhteydet tai yhtenäiset matkalippujärjestelmät);

5.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimivaltansa mukaisia toimia ja poistamaan EU:n ja kansalliset taakat eurooppalaisilta lentoyhtiöiltä, jotta voidaan vahvistaa Euroopan ilmakuljetusalan kilpailukykyä;

6.  muistuttaa, että unionin lentoyhtiöiden ja lentoasemien kilpailukyky on heikentynyt suhteessa kolmansien maiden tuettuihin lentoyhtiöihin ja lentoasemiin; kehottaa tässä yhteydessä noudattamaan ennakoivaa politiikkaa omistajuuteen liittyvien yhtäläisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, ja kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita parantamaan kansallisia perusrakenteitaan, jotta niiden lentoyhtiöt voivat kilpailla suotuisampien edellytysten turvin;

7.  pitää valitettavana, että yhteisön lentoliikenteen harjoittajia vahingoittavilta tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta annettu asetus (EY) N:o 868/2004 on osoittautunut soveltamisalaltaan riittämättömäksi ja tehottomaksi; pyytää komissiota esittämään viimeistään marraskuussa 2015 analyysin asetuksen täytäntöönpanon puutteiden syistä; kehottaa komissiota tarkistamaan asetusta (EY) N:o 868/2004 siten, että asetuksella turvataan oikeudenmukainen kilpailu unionin ulkoisissa ilmailusuhteissa ja vahvistetaan unionin ilmailualan kilpailuasemaa, ehkäistään aiempaa tehokkaammin epäoikeudenmukaista kilpailua, varmistetaan vastavuoroisuus ja lopetetaan epäoikeudenmukaiset käytännöt, myös tietyissä kolmansissa maissa lentoyhtiöille myönnetyt ja markkinoita vääristävät tuet ja valtionavut; korostaa, että olisi pyrittävä parantamaan Euroopan tason poliittista strategiaa, jotta tämä kiista voitaisiin ratkaista pikaisesti lähinnä soveltamalla avointa ja ”oikeudenmukaista kilpailua” koskevaa lauseketta; pyytää lisäksi komissiota käsittelemään lentoyhtiöiden ”vaikuttavan valvonnan” konseptia;

8.  panee merkille, että unionin lentoasemat ovat huomattavien kilpailupaineiden alla ja että paineita aiheuttavat niin lentoyhtiöt kuin kilpailevat lentoasematkin; kehottaa näin ollen komissiota ottamaan nämä kehityskulut huomioon lentokenttämaksuja koskevan direktiivin täytäntöönpanossa sekä tarjoamaan etuja kaikille sidosryhmille ja matkustajille;

9.  kehottaa neuvostoa lisäämään ponnistelujaan lähtö- ja saapumisaikojen jakamista koskevan asetusehdotuksen hyväksymiseksi, jotta lentoasemien toiminta tehostuu ja jotta lentoliikenne voi toimia jouhevasti Euroopassa tilanteessa, jossa liikenteen volyymin odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä;

10.  korostaa unionin pienten ja alueellisten lentokenttien merkitystä alueiden välisille yhteyksille; kehottaa komissiota esittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa unionin pitkän aikavälin strategisen suunnitelman, jolla paneudutaan alueellisten lentokenttien haasteisiin ja mahdollisuuksiin unionin kontekstissa, mukaan lukien liikenneinfrastruktuuria koskevat valtiontukisäännöt, sillä alueellisten lentokenttien roolia unionin alueiden koheesion varmistajina on edistettävä ja niistä olisi tehtävä yksi unionin kasvua ja työpaikkoja edistävän strategian pilareista;

Kansainvälinen ulottuvuus

11.  korostaa, että kattavien ilmailusopimusten neuvotteleminen unionin tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa olisi asetettava strategiseksi tavoitteeksi ja että neuvotteluja olisi käynnistettävä tai vauhditettava; katsoo, että komission olisi mahdollisimman pian pyydettävä jäsenvaltioilta kattavat neuvotteluvaltuudet, asettaen etusijalle Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvat maat, voidakseen varmistaa yhtäläiset toimintaedellytykset unionin lentoyhtiöille ja lentoasemille, huolehtiakseen vastavuoroisuudesta ja sisällyttääkseen sopimuksiin oikeudenmukaista kilpailua koskevan lausekkeen; painottaa, että kattavien ilmailusopimusten tekemiseksi käytännössä toimiviksi niihin on sisällytettävä suojalauseke, jossa määritellään rikkomus ja siitä aiheutuvat oikeudelliset seuraamukset;

12.  panee merkille, että lentoliikennealaa ei vielä säännellä maailmanlaajuisesti, koska asiaa ei toistaiseksi käsitellä WTO:ssa; korostaa Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) maailmanlaajuisesti sovittujen sääntöjen merkitystä, jotta ilmailun päästöjä ja ilmastovaikutuksia voidaan vähentää; toteaa, että ICAO on sitoutunut maailmanlaajuisen markkinapohjaisen mekanismin kehittämiseen;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista hyväksymällä SES 2+ -paketin, sillä Euroopan ilmatilan nykyinen hajanaisuus rasittaa merkittävästi eurooppalaisia lentoliikenteen harjoittajia;

14.  odottaa, että ilmailupaketissa käsitellään lentoasemien täyttä integroimista eurooppalaiseen liikenneverkkoon ja varmistetaan se; muistuttaa, että ilmailupaketin on oltava yhdenmukainen matkustajien oikeuksia koskevan voimassa olevan ja tulevan lainsäädännön kanssa, ja kehottaa samalla neuvostoa esittämään kantansa, koska sekä matkustajat että lentoliikenteen harjoittajat kaipaavat selkeyttä sääntöihin;

Sosiaalinen toimintaohjelma ilmailualalla

15.  korostaa, että tietyt ilmailualan työolot saattavat vaikuttaa lentojen turvallisuuteen; suosittelee, että liikenteen ja liikkumisen pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto työskentelevät yhdessä ja että ilmailupakettiin sisällytetään sosiaalisia lausekkeita ja huolehditaan tarvittavista takeista, kuten komission 4. kesäkuuta 2015 järjestämässä liikennealan sosiaalista toimintaohjelmaa käsittelevässä korkean tason konferenssissa ehdotettiin;

16.  pyytää, että turvallisuusketjua parannetaan ja yhdenmukaistetaan houkuttelemalla ja palkkaamalla ammattitaitoista, hyvin koulutettua työvoimaa;

17.  painottaa, että ilmailualaa pidetään kasvavana alana, joka on houkuttanut ja ottanut palvelukseen erittäin ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, ja että tämän kehityssuunnan jatkamiseksi on säilytettävä unionin voimassa oleva työllistämistä ja työoloja koskeva lainsäädäntö, normit ja käytännöt, mukaan lukien työehtosopimuskäytännöt;

18.  suosittaa täsmentämään ”pääasiallisen toimipaikan” käsitteen, jotta valtio voi myöntää liikenneluvan, jos maan lentoliikenteen volyymi on merkittävä, sekä yhdenmukaistamaan sosiaaliturvajärjestelmien ja työlainsäädännön yhteensovittamisen yhteydessä ”kotiaseman” määritelmän asetuksen (EU) N:o 83/2014 ja asetuksen (EU) N:o 465/2012 mukaisesti; korostaa, että siirtymäaikaa on lyhennettävä ja että tilanne, jossa lentomiehistöllä on enemmän kuin yksi kotiasema, on selkeytettävä;

19.  panee merkille vuokratyödirektiivin (2008/104/EY) soveltamisen haasteet ja suosittaa, että komissio tutkii direktiivin soveltamisen nykytilanteen tällä alalla ja päättää tulosten perusteella, miten haasteisiin vastataan;

20.  on huolissaan siitä, että sosiaalisesti ongelmalliset liiketoimintamallit, kuten ”mukavuusliput”, ja epätyypilliset työllistämistavat, kuten näennäisesti itsenäinen ammatinharjoittaminen, lentokokemuksen hankkimisesta maksamiseen perustuvat järjestelmät sekä nollatuntisopimukset, yleistyvät, mikä saattaa vaikuttaa turvallisuuteen; katsoo, että kaikessa ilmailutoiminnassa on huolehdittava sosiaalisista normeista;

EU:n ilmatilan turvallisuuden korkean tason varmistaminen

21.  kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön SESAR-ohjelman, jossa edellytetään komission, lennonvarmistuspalvelun tarjoajien, lentoliikenteen harjoittajien ja lentoasemien tiivistä yhteistyötä ja taloudellista sitoutumista; vaatii siksi kokonaisvaltaista järjestelmälähtöistä lähestymistapaa ilmailun kaikkiin osa-alueisiin ja lennon kaikkiin vaiheisiin lähdöstä alkaen sekä EASAn roolin vahvistamista SES-SESAR -ympäristössä siten, että unionin ja EASAn järjestelmällä hallitaan turvallisuutta, turvatoimia, ympäristöä ja suorituskykyä; kehottaa komissiota varmistamaan, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen budjetti, joka on kärsinyt Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustamisesta, toteutuu alkuperäisessä muodossa;

22.  pitää myönteisenä, että EASAn vastuita aiotaan lisätä, ja odottaa siksi, että perusasetusta (EY) N:o 216/2008 tarkistetaan, jotta voidaan ottaa käyttöön kattava turvallisuudenhallintajärjestelmä ja antaa EASAlle tehtäviä, jotka koskevat unionin turvatoimien turvallisuusnäkökohtia ja kaupallisen lentoliikenteen ja etäohjattujen ilma-alusten turvallisuusnäkökohtia; kehottaa komissiota myöntämään EASAlle Euroopan yhteisen ilmailuviranomaisen aseman, joka vastaa EASAn erilaisia vastuita, jotka lainsäädäntövallan käyttäjä on sille asettanut;

23.  kehottaa komissiota säilyttämään vahvan edustuksen kaikilla kahdeksalla paikalla, joilla EU:n jäsenvaltiot ovat edustettuina ICAO:n neuvostossa, ja lujittamaan mahdollisimman pian EASAn roolia kansainvälisessä ympäristössä ja varmistamaan, että se tunnustetaan virallisesti ICAOssa, jotta unioni voi esiintyä yhdellä äänellä ja jotta varmistetaan unionin kansalaisten turvallisuuden korkeampi taso maailmanlaajuisesti sekä unionin ilmailualan kilpailukyky ja vientitoiminta;

24.  kehottaa komissiota poistamaan satelliittiperusteista ilmaliikenteen seurantaa koskevat sääntelyesteet, jotta unionin kansalaisille voidaan tarjota ihmishenkiä säästäviä palveluja; pyytää Kansainvälistä televiestintäliittoa (ITU) huolehtimaan tarvittavasta taajuuksien jakamisesta, koska ICAO pitää automatiikkaan perustuvan valvonnan lähetyksiä (ADS-B) yhtenä teknologiana, josta voi olla apua lentojen jäljittämisessä myös ilmaliikenteen hallintaa koskevissa tarkoituksissa, kun on kyse muista kuin tiheimmin asutuista alueista, joilla maanpäällisen ilmaliikenteen hallinnan seurantateknologian toimintamahdollisuudet ovat rajalliset; korostaa, että ADS-B-järjestelmää sovellettaessa on otettava huomioon kaikkien ilmatilan käyttäjien tarpeet ja että on varmistettava vaihtoehtoisten teknologioiden yhteentoimivuus, jotta turvallisuutta ja turvatoimia ei vaaranneta; toteaa, että järjestelmä voisi auttaa hallituksia, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia sekä niin eurooppalaisia kuin muunmaalaisia lentoyhtiöitä parantamaan ilmaliikenteen hallinnan tehokkuutta ja valmiuksia, vähentämään ilmailusta aiheutuvia päästöjä ja parantamaan merkittävästi ilmailun turvallisuutta, kun eurooppalaiseen ilmatilaan sovellettaisiin uutta seurantamenetelmää, jolla voitaisiin tehostaa nykyistä menetelmää;

25.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin lentäjien lääkärintarkastusten parantamiseksi sekä ohjaamon oveen liittyvien turva-, sisääntulo- ja poistumismenettelyiden parantamiseksi EASAn työryhmän raporttiin sisältyvän riskienarvioinnin mukaisesti;

26.  kehottaa soveltamaan matkustaja- ja rahtiliikenteeseen riskipohjaisia turvatoimia nykyisten reagointiin perustuvien toimenpiteiden sijasta ja soveltamaan ilmailun turvallisuuden kaltaiseen arkaluontoiseen kysymykseen oikeudenmukaista ja tasapainoista lähestymistapaa, joka toisaalta täyttää jäsenvaltioiden tarpeet ja odotukset ja toisaalta rajoittaa lentoasemilla olevien matkustajien tyytymättömyyttä sekä lujittaa ilmailun turvallisuutta käsittelevän komitean (AVSEC) ja neuvoa-antavan SAGAS-ryhmän järjestelmää; kehottaa siksi komissiota muilla maantieteellisillä alueilla saatujen myönteisten kokemusten valossa teettämään toteutettavuustutkimuksen siitä, voidaanko Euroopassa ottaa käyttöön esitarkastus- ja ns. Global Entry -järjestelmä;

27.  kehottaa budjettivallan käyttäjiä säilyttämään EASAn budjetin kilpailukykyisenä, kun otetaan huomioon sen uudet tehtävät, jotta saadaan joustavia ja tehokkaita välineitä, joilla autetaan unionin valmistajia ja lentoyhtiöitä kilpailemaan maailmanlaajuisesti, ottaen samalla huomioon, että ilmailuala tuottaa 70 prosenttia EASAn budjetista;

28.  panee merkille, että useiden ilmailualan säädösten käsittely on neuvostossa kesken ja kehottaa siksi komissiota etsimään ratkaisun, jolla pysähtynyt käsittely saadaan jatkumaan;

29.  kehottaa komissiota käsittelemään kaikkia edellä mainittuja seikkoja ilmailualan lainsäädäntöpaketissa, joka on määrä toimittaa vuoden 2015 loppuun mennessä;

o
o   o

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 74 E, 20.3.2008, s. 658.
(2) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 5.
(3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0290.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0220.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0221.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0392.


Euroopan unionin vaalilainsäädännön uudistaminen
PDF 214kWORD 106k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2015 Euroopan unionin vaalilain uudistuksesta (2015/2035(INL))
P8_TA(2015)0395A8-0286/2015

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston 20. syyskuuta 1976 tekemän päätöksen liitteenä olevan säädöksen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla, jäljempänä 'vaalisäädös', sellaisena kuin se on muutettuna(1), ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimukset ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9, 10 ja 14 artiklan sekä 17 artiklan 7 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 22 artiklan, 223 artiklan 1 kohdan ja 225 artiklan sekä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan N:o 1 2 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7,

–  ottaa huomioon aiemmat vaalimenettelystään antamansa päätöslauselmat ja erityisesti Euroopan parlamentin jäsenten vaaleja koskevat yhteiset periaatteet sisältävän vaalimenettelyesityksen laatimisesta 15. heinäkuuta 1998 antamansa päätöslauselman(2), vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleista 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman(3) ja vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien käytännön järjestelyjen tehostamisesta 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalimenettelyn demokraattisuuden ja tehokkuuden lisäämisestä 12. maaliskuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/142/EU(6),

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kertomus vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleista” (COM(2015)0206),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin vaalilain uudistusta koskevan Euroopan tason lisäarvon arvioinnin(7),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista 20. lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen(8),

–  ottaa huomioon niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6. joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY(9),

–  ottaa huomioon Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(10) ja erityisesti sen 13, 21 ja 31 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä "perusoikeuskirja", ja erityisesti sen 11, 23 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 45 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0286/2015),

A.  ottaa huomioon, että parlamentilla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 artiklan mukaisesti oikeus panna alulle oman vaalimenettelynsä uudistus laatiakseen esityksen yhdenmukaisesta menettelystä, jota noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa, tai menettelystä, joka perustuu kaikille jäsenvaltioille yhteisiin periaatteisiin, ja antaa hyväksyntänsä sille;

B.  katsoo, että parlamentin vaalimenettelyn uudistuksella olisi pyrittävä vahvistamaan Euroopan parlamentin vaalien demokraattista ja ylikansallista ulottuvuutta sekä unionin päätöksenteon demokraattista legitiimiyttä, lujittamaan unionin kansalaisuuden käsitettä, tehostamaan parlamentin toimintaa ja unionin hallintotapaa, parantamaan parlamentin työn legitiimiyttä, lisäämään yhdenvertaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia vaaleissa, tehostamaan parlamentin vaalien järjestämistä sekä tuomaan parlamentin jäsenet lähemmäksi äänestäjiään ja erityisesti nuorimpia äänestäjiään;

C.  katsoo, että vaalimenettelyn uudistuksessa on noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita eikä yhdenmukaistamisen pidä olla itseisarvo;

D.  muistuttaa, että perussopimuksiin on jo vuodesta 1957 sisältynyt mahdollisuus kehittää yhdenmukainen vaalimenettely, joka perustuu yleiseen äänioikeuteen ja vaalien välittömyyteen;

E.  katsoo, että äänestäjien ja erityisesti nuorimpien äänestäjien jatkuvasti pienenevä äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja vähäinen kiinnostus unionin asioihin muodostavat uhan Euroopan tulevaisuudelle, ja toteaa, että siksi tarvitaan uusia ajatuksia Euroopan demokratian elvyttämiseksi;

F.  katsoo, että Euroopan parlamentin vaaleissa sovellettavan menettelyn todellinen yhdenmukaistaminen kaikissa jäsenvaltiossa voisi edistää tehokkaammin kaikkien unionin kansalaisten oikeutta osallistua yhdenvertaisesti demokratian toteuttamiseen unionissa samalla kun lujitetaan Euroopan integraation poliittista ulottuvuutta;

G.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin toimivalta on vähitellen lisääntynyt vuonna 1979 pidettyjen ensimmäisten välittömien vaalien jälkeen ja että Euroopan parlamentti on nykyisin neuvoston kanssa tasavertainen lainsäätäjä useimmilla unionin politiikan aloilla lähinnä Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena;

H.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa muutettiin Euroopan parlamentin jäsenten edustajantointa siten, että he ovat nyt unionin kansalaisten suoria edustajia(11) eivätkä enää ”yhteisöksi yhdistyneiden valtioiden kansojen edustajia”(12);

I.  ottaa huomioon, että itse vaalisäädöstä on uudistettu vain kerran, vuonna 2002, neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom(13), jossa edellytetään, että jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin jäsenet valitaan listojen tai siirtoäänestyksen perusteella suhteellista vaalitapaa noudattaen, ja kielletään Euroopan parlamentin jäsenten kaksoismandaatti; toteaa, että jäsenvaltioille annettiin nimenomaisesti oikeus perustaa vaalipiirejä kansallisella tasolla ja asettaa kansallisella tasolla äänikynnys, joka voi olla enintään viisi prosenttia annetuista äänistä;

J.  ottaa huomioon, että vielä ei ole aikaansaatu kattavaa sopimusta aidosti yhdenmukaisesta vaalimenettelystä, vaikka vaalijärjestelmiä on vähitellen jonkin verran yhdenmukaistettu muun muassa johdetulla oikeudella, kuten neuvoston direktiivillä 93/109/EY;

K.  ottaa huomioon, että unionin kansalaisuuden käsite, joka sisällytettiin virallisesti unionin oikeusjärjestykseen Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993, sisältää unionin kansalaisten oikeuden osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin ja kunnallisvaaleihin omassa jäsenvaltiossaan sekä asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaiset(14); toteaa, että tätä oikeutta on lujitettu perusoikeuskirjassa, josta tuli Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitova;

L.  ottaa huomioon, että näistä uudistuksista huolimatta Euroopan parlamentin vaaleja säädellään edelleen pääasiassa kansallisella lainsäädännöllä, vaalikampanjat toteutetaan edelleen kansallisella tasolla ja Euroopan tason poliittiset puolueet eivät pysty riittävästi täyttämään perussopimusten mukaista tehtäväänsä ja myötävaikuttamaan ”eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen”, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa edellytetään;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan tason poliittiset puolueet pystyvät parhaiten myötävaikuttamaan ”eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen” ja että niillä olisi siksi oltava painavampi rooli Euroopan parlamentin vaalien kampanjoinnissa, jotta niiden näkyvyyttä voidaan parantaa ja jotta voidaan osoittaa kansalliselle puolueelle annetun äänen vaikutus vastaavan Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän kokoon;

N.  toteaa, että Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden nimitysmenettelyt vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain ja puolueittain ja että tämä koskee erityisesti avoimuutta ja demokratian vaatimuksia; korostaa, että ehdokkaiden avoimet, helposti seurattavat ja demokraattiset valintamenettelyt ovat tärkeitä, jotta luottamus poliittiseen järjestelmään voisi lisääntyä;

O.   toteaa, että määräajat ehdokasluetteloiden vahvistamiselle ennen Euroopan parlamentin vaaleja vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden kesken ja ovat nykyään lyhimmillään 17 ja enimmillään 83 päivää, mikä asettaa ehdokkaat ja äänestäjät eri puolilla unionia eriarvoiseen asemaan kampanjaa tai äänestyspäätöksen harkintaa varten käytettävissä olevan ajan suhteen;

P.  toteaa, että määräajat vaaliluetteloiden vahvistamiselle ennen Euroopan parlamentin vaaleja vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden kesken, mikä saattaa tehdä äänestäjiä koskevien tietojen vaihdosta (kahteen kertaan äänestämisen välttämiseksi) vaikeaa tai jopa mahdotonta;

Q.  katsoo, että yhteisen vaalipiirin perustaminen ja kunkin poliittisen ryhmän nimittämän komission puheenjohtajaehdokkaan asettaminen vaalipiirin listojen kärkeen vahvistaisi merkittävästi demokratiaa EU:ssa ja tekisi komission puheenjohtajan valinnasta entistä legitiimimmän;

R.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin vaaleja koskevien nykyisten sääntöjen mukaisesti vaaleja varten voidaan asettaa vapaaehtoinen äänikynnys, joka voi olla enintään viisi prosenttia annetuista äänistä, ja että 15 jäsenvaltiota on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta ja ottanut käyttöön äänikynnyksen, joka vaihtelee kolmen ja viiden prosentin välillä; ottaa huomioon, että pienemmissä jäsenvaltioissa sekä jäsenvaltiossa, jotka ovat jakaneet vaalialueensa vaalipiireihin, on tosiasiallisesti yli kolmen prosentin äänikynnys, vaikkei äänikynnystä olisikaan määritelty laissa; toteaa, että pakollisen äänikynnyksen asettaminen on valtiosääntöperinteessä tunnustettu legitiimiksi tavaksi taata parlamenttien toimintakyky;

S.   ottaa huomioon, että vaikka vaalisäädöksen 10 artiklan 2 kohdassa nimenomaisesti kielletään vaalien tulosten varhainen julkistaminen, tuloksia on silti julkistettu; katsoo, että yhdenmukaistetun äänestyspaikkojen sulkemisajan käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa korostaisi huomattavasti Euroopan parlamentin vaalien yhteistä eurooppalaista luonnetta ja pienentäisi mahdollisuutta, että joidenkin jäsenvaltioiden tulosten julkistaminen ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista kaikissa jäsenvaltioissa vaikuttaa vaalitulokseen;

T.  katsoo, että ensimmäiset viralliset arviot vaalituloksista olisi ilmoitettava samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa äänestysajanjakson viimeisenä päivänä klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa;

U.  katsoo, että yhteisen eurooppalaisen äänestyspäivän käyttöönotto ilmentäisi paremmin sitä, että kansalaiset osallistuvat vaaleihin kaikkialla unionissa, ja se myös lujittaisi osallistuvaa demokratiaa ja auttaisi luomaan yhdenmukaisemmat yleiseurooppalaiset vaalit;

V.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella unionin oikeusjärjestystä muutettiin niin, että Euroopan parlamentille annettiin oikeus valita Euroopan komission puheenjohtaja(15) sen sijaan, että se vain antaisi valinnalle hyväksyntänsä; toteaa, että vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalit muodostivat tässä asiassa merkittävän ennakkotapauksen ja osoittivat, että kärkiehdokkaiden nimeäminen lisää kansalaisten mielenkiintoa näihin vaaleihin;

W.  katsoo, että kärkiehdokkaiden nimeäminen komission puheenjohtajan toimeen luo yhteyden kansallisella tasolla annettujen äänten ja unionin tason välille ja antaa unionin kansalaisille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia valintoja vaihtoehtoisten poliittisten ohjelmien välillä; toteaa, että kärkiehdokkaiden nimeäminen avoimin ja helposti seurattavin menettelyin lisää demokraattista legitiimiyttä ja vastuullisuutta;

X.  katsoo, että tähän toimeen tarjolla olevien kärkiehdokkaiden nimeämis- ja valintamenettelyt ilmentävät vahvasti eurooppalaista demokratiaa ja niiden tulisi olla kiinteä osa vaalikampanjoita;

Y.  katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ehdokkaiden nimeämisen määräaika olisi vahvistettava vaalisäädöksessä ja että komission puheenjohtajan toimen kärkiehdokkaiden olisi oltava ehdolla Euroopan parlamentin vaaleissa;

Z.  ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät suo kansalaisilleen mahdollisuutta äänestää ulkomailta käsin ja että äänestysoikeuden epäämisperusteet vaihtelevat suuresti niissä jäsenvaltioissa, jotka tämän mahdollisuuden suovat; katsoo, että yhdenvertaisuutta vaaleissa voitaisiin edistää niin, että kaikille unionin ulkopuolella asuville unionin kansalaisille annettaisiin oikeus osallistua vaaleihin; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi kuitenkin sovitettava hallinnolliset järjestelmänsä paremmin yhteen, jotta estettäisiin kahteen kertaan äänestäminen kahdessa eri jäsenvaltiossa;

AA.  panee merkille, että ainakaan 13 jäsenvaltiossa ei ole asianmukaisia kansallisia sääntöjä, jotka estäisivät niitä unionin kansalaisia, joilla on kahden jäsenvaltion kansalaisuus, äänestämästä kahdesti, mikä rikkoo vaalisäädöksen 9 artiklaa;

AB.  katsoo, että unionin tasolla olisi perustettava vaaliviranomainen, joka toimisi jäsenvaltioissa nimettyjen yhteysviranomaisten verkostona, sillä näin helpotettaisiin tiedonsaantia Euroopan parlamentin vaaleja koskevista säännöistä ja sujuvoitettaisiin prosessia sekä korostettaisiin näiden vaalien eurooppalaista luonnetta; toteaa, että komissiota olisi tämän vuoksi kehotettava tarkastelemaan käytännön järjestelyjä, joita tällaisen viranomaisen perustaminen unionin tasolla edellyttää;

AC.  toteaa, että vaalikelpoisuuden alaikäraja vaihtelee 28 jäsenvaltiossa 18 ja 25 vuoden välillä ja äänioikeuden alaikäraja 16 ja 18 vuoden välillä jäsenvaltioiden erilaisten valtiosääntö- ja vaaliperinteiden vuoksi; katsoo, että äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden alaikärajojen yhdenmukaistaminen olisi erittäin toivottavaa, koska siten voitaisiin varmistaa unionin kansalaisten todellinen yhdenvertaisuus vaaleissa ja välttää syrjintää kansalaisuuden kaikkein keskeisimmällä osa-alueella eli oikeudessa osallistua demokraattiseen prosessiin;

AD.  katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden virallinen perustaminen ja vakiintuminen edistää eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumista ja ilmentää unionin kansalaisten toiveita, ja toteaa, että tämä on myös helpottanut vaalijärjestelmien vähittäistä lähentymistä;

AE.  katsoo, että postiäänestys sekä sähköisesti ja internetissä äänestäminen voisivat tehostaa Euroopan parlamentin vaalien järjestämistä ja lisätä äänestäjien kiinnostusta niitä kohtaan, edellyttäen että varmistetaan korkein mahdollinen tietosuojan taso;

AF.  ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa hallituksen jäsenet voivat asettua ehdolle kansallisissa parlamenttivaaleissa joutumatta keskeyttämään tehtävänsä hoitamista;

AG.  toteaa, että paikkojen jakaantumisessa tasapuolisesti naisten ja miesten kesken on tapahtunut jatkuvaa edistymistä vuoden 1979 jälkeen, mutta ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on tässä suhteessa edelleen merkittäviä eroja ja että 10 jäsenvaltiossa vähemmän edustettuna olevan sukupuolen osuus on alle 33 prosenttia; toteaa, että Euroopan parlamentissa on nykyään vain 36,62 prosenttia naisia, mikä merkitsee, että perusoikeuskirjassa vahvistetut sukupuolten tasa-arvon arvot ja tavoitteet jäävät täyttymättä;

AH.  korostaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on saavutettava, sillä se on yksi unionin perusarvoista, mutta toteaa, että vain hyvin harvat jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet tämän periaatteen kansallisiin vaalilakeihinsa; katsoo, että sukupuolikiintiöt poliittisessa päätöksenteossa ja tasapuolisesti naisista ja miehistä koostuvien ehdokasluetteloiden käyttö ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi välineiksi, joilla voidaan puuttua syrjintään ja vallan epätasaiseen jakautumiseen naisten ja miesten välillä sekä parantaa demokraattista edustusta poliittisissa päätöksentekoelimissä;

AI.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistettu alenevan suhteellisuuden periaate on merkittävästi vaikuttanut siihen, että Euroopan yhdentymishankkeesta on tullut kaikkien jäsenvaltioiden yhteisesti edistämä asia;

1.  päättää uudistaa vaalimenettelynsä hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 vaaleja ja pyrkiä vahvistamaan Euroopan parlamentin vaalien demokraattista ja ylikansallista ulottuvuutta sekä unionin päätöksenteon legitiimiyttä, lujittamaan unionin kansalaisuuden käsitettä ja yhdenvertaisuutta vaaleissa, edistämään edustuksellisen demokratian periaatetta ja unionin kansalaisten suoraa edustamista Euroopan parlamentissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan mukaisesti, tehostamaan parlamentin toimintaa ja unionin hallintotapaa, parantamaan parlamentin työn legitiimiyttä ja tehokkuutta, tehostamaan parlamentin vaalien järjestämistä, auttamaan kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia kokemaan vaalit omikseen, edistämään Euroopan parlamentin tasapainoista kokoonpanoa ja varmistamaan mahdollisimman pitkälle unionin kansalaisten yhdenvertaisuus vaaleissa ja osallistuminen niihin;

2.  ehdottaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden näkyvyyttä lisätään sisällyttämällä niiden nimet ja logot äänestyslipukkeisiin, ja suosittaa, että nämä olisivat esillä myös Euroopan parlamentin vaalien radio- ja televisiomainoksissa, julisteissa ja muussa vaalikampanjamateriaalissa ja erityisesti kansallisten puolueiden vaaliohjelmissa, sillä näin voitaisiin lisätä Euroopan parlamentin vaalien avoimuutta ja niiden järjestämisen demokraattisuutta, koska kansalaiset näkisivät selvästi, mikä vaikutus heidän antamallaan äänellä on Euroopan tason puolueiden poliittiseen vaikutusvaltaan ja niiden mahdollisuuksiin muodostaa poliittisia ryhmiä Euroopan parlamentissa;

3.  on myös sitä mieltä, että koska unioni on sitoutunut toissijaisuusperiaatteeseen, Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuvien alueellisten puolueiden olisi noudatettava samaa käytäntöä ja alueviranomaisia olisi kannustettava käyttämään virallisesti tunnustettuja alueellisia kieliä tässä yhteydessä;

4.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden kärkiehdokkaiden osallistumista vaalikampanjointiin erityisesti televisiossa ja muissa tiedotusvälineissä;

5.  päättää ottaa käyttöön ehdokasluetteloiden vahvistamisen yhteiseksi vähimmäismääräajaksi 12 viikkoa ennen vaalipäivää, jotta voidaan lujittaa yhdenvertaisuutta vaaleissa varmistamalla, että ehdokkailla ja äänestäjillä eri puolilla unionia on yhtä paljon aikaa valmistautua ja pohtia asioita ennen äänestystä; kannustaa jäsenvaltioita pohtimaan, miten voitaisiin varmistaa, että Euroopan parlamentin vaalien kampanjointia koskevat säännöt olisivat yhdenmukaisempia;

6.  pitää tärkeänä, että puolueet kaikilla tasoilla ottavat käyttöön demokraattisia ja helposti seurattavia ehdokkaiden valintamenettelyjä; suosittaa, että kansalliset puolueet järjestävät demokraattisen äänestyksen Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden valitsemiseksi;

7.  ehdottaa, että yhden vaalipiirin jäsenvaltioissa sekä vaalipiireissä, joissa käytetään listajärjestelmää ja joilla on yli 26 paikkaa, otetaan paikkojen jakamista varten käyttöön pakollinen äänikynnys, joka olisi kolmesta viiteen prosenttia annetuista äänistä; katsoo, että tämä toimenpide on tärkeää Euroopan parlamentin toimintakyvyn turvaamiseksi, koska siten vältettäisiin yhä suurempi pirstoutuminen;

8.  on tietoinen siitä, että jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, minä Euroopan parlamentin vaalien äänestysajanjakson päivinä vaalit järjestetään, mutta ehdottaa, että vaalit päättyisivät kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa äänestysjakson sunnuntaina, koska siten varmistettaisiin vaalisäädöksen 10 artiklan 2 kohdan asianmukainen soveltaminen ja pienennettäisiin mahdollisuutta, että joidenkin jäsenvaltioiden tulosten julkistaminen ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista kaikissa jäsenvaltioissa vaikuttaa vaalitulokseen; kannattaa sitä, että kaikissa jäsenvaltioissa olisi edelleen kiellettyä ilmoittaa vaalitulokset varhaisessa vaiheessa;

9.  päättää vahvistaa Euroopan tason poliittisten puolueiden kärkiehdokkaiden nimeämisen yhteiseksi määräajaksi 12 viikkoa ennen Euroopan parlamentin vaaleja, jotta he voivat esittää vaaliohjelmansa ja jotta ehdokkaiden välillä voidaan järjestää vaalikeskusteluja ja toteuttaa unionin laajuisia vaalikampanjoita; katsoo, että kärkiehdokkaiden nimeäminen on tärkeä osa vaalikampanjointia, koska Euroopan parlamentin vaalien tulos ja komission puheenjohtajan valinta ovat Lissabonin sopimuksessa vahvistetulla tavalla yhteydessä keskenään;

10.  päättää asettaa yhteisen kahdeksan viikon määräajan vaaliluetteloiden vahvistamiselle ja kuuden viikon määräajan tietojen vaihtamiselle niistä unionin kansalaisista, joilla on kaksoiskansalaisuus tai jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, vaaliluettelosta kussakin jäsenvaltiossa keskitetysti vastaavien viranomaisten kesken;

11.  ehdottaa, että vaalien rehellisyyttä olisi tuettava asettamalla kampanjointikustannuksille sellainen kohtuullinen yläraja, joka mahdollistaa puolueiden, ehdokkaiden ja näiden vaaliohjelmien asianmukaisen esittelyn;

12.  ehdottaa, että myös kolmansissa maissa asuville tai töissä oleville unionin kansalaisille myönnetään oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa; toteaa, että siten kaikilla unionin kansalaisilla olisi lopultakin yhtäläinen äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa samoin edellytyksin heidän asuinpaikastaan tai kansalaisuudestaan riippumatta;

13.  kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita sovittamaan hallinnolliset järjestelmänsä paremmin yhteen, jotta estettäisiin kahteen kertaan äänestäminen kahdessa eri jäsenvaltiossa;

14.  kehottaa jäsenvaltioita käyttämään postiäänestystä sekä sähköisesti ja internetissä äänestämistä, jotta äänestysaktiivisuus lisääntyisi ja jotta äänestäminen olisi helpompaa kaikille kansalaisille ja erityisesti liikuntarajoitteisille henkilöille sekä niille, jotka asuvat tai ovat töissä EU:n jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, tai kolmannessa maassa, edellyttäen että huolehditaan tarvittavista varotoimista, jotta voidaan estää kaikenlainen vilppi näiden äänestystapojen käytössä;

15.  suosittaa, että jäsenvaltiot pohtivat tulevaisuutta silmällä pitäen, miten voitaisiin yhdenmukaistaa äänioikeuden alaikäraja 16 vuoteen, jotta lisättäisiin unionin kansalaisten yhdenvertaisuutta vaaleissa;

16.  kehottaa tarkastelemaan uudelleen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehtyä puitesopimusta ja muuttamaan Euroopan parlamenttiin ehdolla olevia komission jäseniä koskevia sääntöjä niin, ettei komission tehokkuus toimielimenä vaarannu vaalien aikana ja vältetään toimielinten resurssien väärinkäyttö;

17.  päättää antaa Euroopan parlamentille oikeuden vahvistaa vaaliensa äänestysajanjakso neuvostoa kuultuaan;

18.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään asianmukaiset oikeudelliset puitteet, jotta varmistetaan, että tiedotusvälineiltä ja erityisesti julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajilta edellytetään mahdollisimman informatiivista, rehellistä ja tasapuolista raportointia vaalikampanjoinnin aikana; katsoo, että tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta unionin kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja kilpailevien poliittisten ohjelmien välillä; tunnustaa käytännesääntöjen ja muiden itsesääntelyvälineiden merkityksen tämän tavoitteen saavuttamisessa;

19.  kehottaa tiukentamaan sääntöjä siitä, miten varmistetaan vapaa ja rajoittamaton kilpailu puolueiden välillä, ja varmistamaan erityisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuus sekä kaikkien julkishallinnon tasojen neutraalius vaaliprosessin suhteen;

20.  korostaa sen merkitystä, että naiset osallistuvat laajemmin poliittiseen päätöksentekoon ja että he ovat paremmin edustettuina Euroopan parlamentin vaaleissa; kehottaakin jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan edistää miesten ja naisten tasa-arvoa koko vaaliprosessissa; painottaa myös sen merkitystä, että ehdokasluetteloissa on tasapuolisesti naisia ja miehiä;

21.  kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä etnisten ja kielivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen asianmukaisen edustuksen edistämiseksi Euroopan parlamentin vaaleissa;

22.  pitää suotavana sellaisen Euroopan vaaliviranomaisen perustamista, jonka tehtäväksi voitaisiin antaa Euroopan parlamentin vaaleja koskevan tiedon keskitetty tarjoaminen, vaalien toimittamisen valvominen ja tiedonvaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden välillä;

23.  päättää, että myös Euroopan parlamentin jäsenen ja lainsäädäntövaltaa käyttävän alueellisen parlamentin tai edustajankokouksen jäsenen toimia olisi pidettävä yhteensopimattomina;

24.  muistuttaa, että komission suosituksista huolimatta jäsenvaltiot ovat toistuvasti jättäneet sopimatta yhteisestä äänestyspäivästä; kannustaa jäsenvaltioita työskentelemään ratkaisun löytämiseksi tässä asiassa;

25.  välittää neuvostolle tämän asiakirjan liitteenä olevan ehdotuksen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamiseksi(16);

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

LIITE

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 223 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin tekemän ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo, että vaalimenettelyä koskevat perussopimusten määräykset olisi pantava täytäntöön,

ON HYVÄKSYNYT tähän päätökseen liitetyt säännökset ja suosittelee jäsenvaltioille niiden hyväksymistä valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

1 artikla

Muutetaan neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom(17) liitteenä oleva Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annettu säädös seuraavasti:

1)  Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Kussakin jäsenvaltiossa Euroopan parlamentin jäsenet valitaan unionin kansalaisten edustajina listojen tai siirtoäänestyksen perusteella suhteellista vaalitapaa noudattaen."

2)  Lisätään artikla seuraavasti:

"2 a artikla

Neuvosto päättää yksimielisesti sellaisen yhteisen vaalipiirin perustamisesta, jossa kunkin poliittisen perheen nimittämä komission puheenjohtajaehdokas asetetaan vaalipiirin listojen kärkeen."

3)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:

"3 artikla

Vaalipiireissä sekä yhden vaalipiirin käsittävissä jäsenvaltioissa, joissa käytetään listajärjestelmää ja joilla on yli 26 paikkaa, jäsenvaltioiden on asetettava paikkojen jakamista varten äänikynnys, jonka on oltava vähintään 3 prosenttia ja enintään 5 prosenttia kyseisessä vaalipiirissä tai yhden vaalipiirin käsittävässä jäsenvaltiossa annetuista äänistä."

4)  Lisätään artiklat seuraavasti:

"3 a artikla

Kunkin jäsenvaltion on asetettava Euroopan parlamentin vaalien ehdokasluetteloiden vahvistamiselle määräaika. Tämä määräaika on vähintään 12 viikkoa ennen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Euroopan parlamentin vaalien äänestysajanjakson alkua.

3 b artikla

Vaaliluetteloiden vahvistamisen ja viimeistelyn määräaika on kahdeksan viikkoa ennen ensimmäistä vaalipäivää.

3 c artikla

Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuvien poliittisten puolueiden on sovellettava demokraattisia menettelyjä ja noudatettava avoimuutta valitessaan ehdokkaitaan näihin vaaleihin.

3 d artikla

Euroopan parlamentin vaalien ehdokasluetteloissa on varmistettava sukupuolten tasa-arvo.

3 e artikla

Euroopan parlamentin vaaleissa käytettäviin äänestyslipukkeisiin on merkittävä yhtä näkyvästi kansallisten poliittisten puolueiden nimet ja logot ja Euroopan tason poliittisten puolueiden nimet ja logot.

Jäsenvaltioiden on edistettävä ja helpotettava tällaisten jäsenyyksien esittämistä television ja radion vaalilähetyksissä ja vaalikampanjamateriaaleissa. Vaalikampanjamateriaaleihin on sisällytettävä viittaus sellaisen Euroopan tason poliittisen puolueen vaaliohjelmaan, jonka jäsen kansallinen poliittinen puolue mahdollisesti on.

Euroopan parlamentin vaaleissa sovelletaan vaalimateriaalien lähettämiseen äänestäjille samoja sääntöjä kuin kyseisen jäsenvaltion kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa vaaleissa.

3 f artikla

Euroopan tason poliittisten puolueiden on nimettävä ehdokkaansa komission puheenjohtajan toimeen vähintään 12 viikkoa ennen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun äänestysajanjakson alkua.".

5)  Lisätään artiklat seuraavasti:

"4 a artikla

Jäsenvaltiot voivat ottaa Euroopan parlamentin vaaleissa käyttöön sähköisen äänestyksen ja äänestyksen internetissä, ja jos ne päättävät tehdä niin, niiden on toteutettava riittävät toimenpiteet tulosten luotettavuuden, vaalisalaisuuden ja tietosuojan varmistamiseksi.

4 b artikla

Jäsenvaltiot voivat antaa kansalaisilleen mahdollisuuden äänestää postitse Euroopan parlamentin vaaleissa."

6)  Kumotaan 5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

7)  Korvataan 6 artikla seuraavasti:

"6 artikla

1.  Euroopan parlamentin jäsenet äänestävät yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Heitä eivät sido mitkään ohjeet eikä heidän edustajantoimensa ole sidottu toimintaohjeisiin. He edustavat kaikkia unionin kansalaisia.

2.  Euroopan parlamentin jäsenet nauttivat niitä erioikeuksia ja vapauksia, joita heihin sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen liitteenä olevan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 nojalla."

8)  Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Euroopan parlamentin jäsenen tehtävä on ristiriidassa seuraavien tehtävien kanssa:

–  jäsenvaltion hallituksen jäsen,

–  lainsäädäntövaltaa käyttävän kansallisen tai alueellisen parlamentin tai edustajankokouksen jäsen,

–  komission jäsen,

–  Euroopan unionin tuomioistuimen tuomari, julkisasiamies tai kirjaaja,

–  Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen,

–  tilintarkastustuomioistuimen jäsen,

–  Euroopan oikeusasiamies,

–  talous- ja sosiaalikomitean jäsen,

–  alueiden komitean jäsen,

–  unionin varojen tai pysyvän ja välittömän hallinnollisen tehtävän hoitamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla tai soveltamiseksi perustettujen komiteoiden tai toimielinten jäsenet,

–  Euroopan investointipankin hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tai Euroopan investointipankin palveluksessa oleva,

–  Euroopan yhteisöjen toimielimen tai sellaiseen sidoksissa olevan erityiselimen tai Euroopan keskuspankin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö.";

b)  kumotaan 2 kohta;

c)  korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4. Niiden Euroopan parlamentin jäsenten tilalle, joihin 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden aikana sovelletaan 1 ja 3 kohtaa, nimitetään uudet jäsenet 13 artiklan mukaisesti.".

9)  Lisätään artiklat seuraavasti:

"9 a artikla

Kaikilla unionin kansalaisilla ja myös kolmansissa maissa asuvilla tai töissä olevilla unionin kansalaisilla on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän oikeuden käyttämisen edellyttämät toimenpiteet.

9 b artikla

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteysviranomainen, joka on vastuussa äänestäjiä koskevien tietojen vaihdosta muiden jäsenvaltioiden vastaavien viranomaisten kanssa. Tämän viranomaisen on välitettävä muiden jäsenvaltioiden vastaaville viranomaisille viimeistään kuusi viikkoa ennen ensimmäistä vaalipäivää ja yhdenmukaisin ja turvallisin sähköisin viestintäkeinoin tiedot unionin kansalaisista, jotka ovat useamman kuin yhden unionin jäsenvaltion kansalaisia, ja unionin kansalaisista, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia.

Välitettyjen tietojen on sisällettävä vähintään asianomaisen kansalaisen suku- ja etunimi, ikä, asuinpaikkakunta ja kyseiseen jäsenvaltioon saapumispäivämäärä.".

10)  Korvataan 10 ja 11 artikla seuraavasti:

"10 artikla

1.  Euroopan parlamentin vaalit pidetään päivänä tai päivinä ja ajankohtana, jotka kukin jäsenvaltio vahvistaa. Päivän tai päivien on ajoituttava jokaisessa jäsenvaltiossa samalle torstaiaamuna alkavalle ja sitä seuraavana sunnuntaina päättyvälle ajanjaksolle. Vaalit päättyvät kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa kyseisenä sunnuntaina.

2.  Jäsenvaltio saa julkistaa virallisesti vaalien tuloksen vasta, kun vaalit ovat päättyneet. Ensimmäiset viralliset arviot vaalituloksista on ilmoitettava samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa 1 kohdassa tarkoitetun äänestysajanjakson päättyessä. Tätä ennen ei saa julkaista ovensuukyselyihin perustuvia ennusteita.

3.  Postiäänten laskenta voidaan aloittaa kaikissa jäsenvaltioissa, kun äänestyspaikat ovat sulkeutuneet siinä jäsenvaltiossa, jonka äänestäjät äänestävät viimeisinä 1 kohdassa tarkoitettuna vaalien ajanjaksona.

11 artikla

1.  Euroopan parlamentti päättää neuvostoa kuultuaan vaalien äänestysajanjakson vähintään yhtä vuotta ennen 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotisen vaalikauden loppumista.

2.  Euroopan parlamentti kokoontuu ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina, joka seuraa äänestysajanjakson päättymisestä alkavan yhden kuukauden määräajan päättymistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 229 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 109 artiklan määräysten soveltamista.".

11)  Korvataan 14 ja 15 artikla seuraavasti:

"14 artikla

Euroopan parlamentti ehdottaa jäsentensä enemmistöllä toimenpiteitä tämän säädöksen soveltamiseksi, ja neuvosto vahvistaa nämä toimenpiteet määräenemmistöllä sen jälkeen, kun se on kuullut komissiota ja saanut Euroopan parlamentin hyväksynnän.

15 artikla

Tämä säädös on laadittu englannin, espanjan, hollannin, italian, iirin, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Tämä sopimus on liittymissopimusten nojalla todistusvoimainen myös bulgarian, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, puolan, romanian, slovakin, sloveenin, tšekin, unkarin ja viron kielellä laadittuina toisintoina.".

12)  Kumotaan I ja II liite.

2 artikla

1.  Tämän päätöksen 1 artiklassa säädetyt muutokset tulevat voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tämän päätöksen säännökset valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

2.  Jäsenvaltiot ilmoittavat viipymättä neuvoston pääsihteerille tähän päätökseen liitettyjen säännösten hyväksymisen edellyttämien valtiosääntöoikeudellisten menettelyjen loppuunsaattamisesta.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä,

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1)Neuvoston päätös 76/787/EHTY, ETY, Euratom (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 93/81/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 33, 9.2.1993, s. 15) ja neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1).
(2)EYVL C 292, 21.9.1998, s. 66.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0462.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0323.
(5) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0082.
(6)EUVL L 79, 21.3.2013, s. 29.
(7)PE 558.775 (http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/IDAN/2015/558775/EPRS_IDA(2015)558775_EN.pdf).
(8)EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.
(9)EYVL L 329, 30.12.1993, s. 34.
(10)EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.
(11)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohta ja 14 artiklan 2 kohta.
(12)Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 artiklan 1 kohta.
(13)Neuvoston päätös 2002/772/EY, Euratom, tehty 25. kesäkuuta 2002 ja 23. syyskuuta 2002, päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1).
(14)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohta.
(15)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohta.
(16)Tämän ehdotuksen liitteessä olevat tarkistukset perustuvat Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön tuottamaan konsolidoituun versioon edustajien valitsemisesta edustajakokoukseen yleisillä, välittömillä vaaleilla annetusta säädöksestä (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5), sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä syyskuuta 1976 tehdyn neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta tehdyllä päätöksellä 93/81/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 33, 9.2.1993, s. 15) ja 25 päivänä kesäkuuta 2002 ja 23 päivänä syyskuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1). Tämä konsolidoitu versio poikkeaa Euroopan unionin julkaisutoimiston tuottamasta konsolidoidusta versiosta (CONSLEG. 1976X1008-23/09/2002) kahdessa suhteessa: sen 7 artiklan 1 kohtaan on sisällytetty luetelmakohta ”– alueiden komitean jäsen”, joka on seurausta Amsterdamin sopimuksen 5 artiklasta (EYVL C 340, 10.11.1997), ja se on numeroitu uudelleen neuvoston päätöksen 2002/772/EY, Euratom 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
(17)Neuvoston päätös 76/787/EHTY, ETY, Euratom, annettu 20 päivänä syyskuuta 1976 (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 1).

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö