Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 ja 78 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 yleissopimuksen ja siihen vuonna 1967 liitetyn pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW) sekä 14. marraskuuta 2014 annetun CEDAW-komitean yleisen suosituksen N:o 32 pakolaisaseman, turvapaikan ja kansalaisuuden sukupuoliulottuvuudesta sekä naisten kansalaisuudettomuudesta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

–  ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking +5, Peking +10, Peking +15 ja Peking +20 hyväksytyt asiakirjat, joissa arvioidaan konferenssien tuloksia,

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Euroopan muuttoliikeagenda” (COM(2015)0240),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Siirtolaisten salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma (2015–2020)” (COM(2015)0285),

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät muuttoliikkeestä ja erityisesti niissä ilmaistun sitoutumisen naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksiin,

–  ottaa huomioon ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU,

–  ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU,

–  ottaa huomioon kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY,

–  ottaa huomioon kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvallisia alkuperämaita koskevan EU:n yhteisen luettelon laatimisesta kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU soveltamista varten ja direktiivin 2013/32/EU muuttamisesta (COM(2015)0452),

–  ottaa huomioon muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007,

–  ottaa huomioon kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2016–2020),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2015 annetun komission ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2014 (SWD(2015)0076),

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 ja 1820 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman erityiskertomuksesta Frontexia koskevasta Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteisesta tutkinnasta OI/5/2012/BEH-MHZ(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0024/2016),

A.  ottaa huomioon, että ennennäkemättömän suuri ja kasvava joukko miehiä, naisia ja lapsia hakee EU:sta kansainvälistä suojelua jatkuvien konfliktien, alueellisen epävakauden ja ihmisoikeusloukkausten, kuten sukupuoleen liittyvän väkivallan ja sodankäynnin aseena käytettyjen raiskausten, vuoksi;

B.  toteaa, että turvapaikanhakijat kohtaavat Euroopan unionissa paljon sukupuoleen perustuvaa syrjintää; toteaa, että naisten osuus turvapaikanhakijoista on keskimäärin noin kolmannes; ottaa huomioon, että vuoden 2015 alusta marraskuuhun asti Välimeren kautta saapui noin 900 000 ihmistä Euroopan rannikoille ja että naisten ja lasten osuus kokonaismäärästä on noin 38 prosenttia; toteaa, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) mukaan tammikuusta 2016 lähtien naisten ja lasten osuus Kreikkaan saapuneista EU:sta turvapaikkaa hakevista henkilöistä on ollut 55 prosenttia; toteaa, että liian moni ihminen on jo menettänyt henkensä näillä toivorikkailla matkoilla ja että monet heistä olivat naisia;

C.  toteaa, että naisiin sekä hlbti-henkilöihin kohdistuu erityistä sukupuoleen perustuvaa vainoa, jota ei vieläkään riittävän usein tunnisteta turvapaikkamenettelyjen yhteydessä;

D.  ottaa huomioon, että naisista, rauhasta ja turvallisuudesta annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 1325 päätavoitetta naisten suojelemisesta ja heidän poliittisiin prosesseihin ja päätöksentekoon liittyvän osallistumisen merkittävästä lisäämisestä ei ole saavutettu;

E.  ottaa huomioon, että UNHCR:n mukaan vuosittain arviolta 20 000 naista ja tyttöä, jotka ovat peräisin naisten sukuelinten silpomista harjoittavista maista, hakee turvapaikkaa EU:n jäsenvaltioista; toteaa, että turvapaikkahakemuksia tekevistä naisista huomattava osa tekee niin sukuelinten silpomisen pelossa;

F.  toteaa UNHCR:n arvioineen, että 71 prosenttia EU:sta turvapaikkaa hakevista naisista, jotka ovat lähtöisin naisten sukuelinten silpomista harjoittavista maista, on joutunut sukuelinten silpomisen uhriksi; toteaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määränneen, että on lopetettava sellaisten tyttöjen karkotukset, jotka ovat vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi, mistä aiheutuisi todennäköisesti peruuttamatonta vahinkoa heidän fyysiselle ja psyykkiselle terveydelleen;

G.  toteaa, että turvapaikkaa hakevilla naisilla ja tytöillä on erityisiä suojelutarpeita ja erilaisia huolenaiheita kuin miehillä ja että siksi kaikki turvapaikkapolitiikat ja ‑menettelyt, myös turvapaikkahakemusten arvioiminen, on pantava täytäntöön sukupuolinäkökohdat ja yksilöllinen tilanne huomioon ottaen; toteaa, että väkivaltaan liittyvät turvapaikkahakemukset on käsiteltävä tavalla, joka suojelee naisia lisäkärsimyksiltä turvapaikkaprosessin aikana;

H.  toteaa, että naisten ja tyttöjen kotouttamisprosessia ja oikeuksia heikentää se, että heidän oikeudellinen asemansa riippuu heidän puolisostaan;

I.  katsoo, että Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän muodostavat asiaankuuluvat säädökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantava täytäntöön pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen sekä muiden asiaankuuluvien välineiden mukaisesti;

J.  ottaa huomioon, että turvapaikkaa hakevien naisten ja tyttöjen kohtelussa eri jäsenvaltioissa on valtavia eroja ja että kohtelussa on yhä hyvin merkittäviä puutteita;

K.  toteaa, että naispuoliset pakolaiset ja turvapaikanhakijat joutuvat usein moninkertaisen syrjinnän kohteiksi ja ovat alttiimpia sukupuoleen perustuvalle ja seksuaaliselle väkivallalle alkuperämaassaan sekä kauttakulku- ja määränpäämaissa; toteaa, että erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinään liikkuvat naiset ja tytöt, perheenpäinä toimivat naiset, raskaana olevat naiset, vammaiset ja vanhukset;

L.  ottaa huomioon, että sen lisäksi, että pakolaisnaisten on kohdattava henkilökohtaiseen turvallisuuteensa kohdistuvat uhat (pitkät ja vaaralliset matkat pakolaisena, ahdistelu, viranomaisten välinpitämättömyys ja usein seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta myös sen jälkeen, kun he ovat päässeet turvalliselta vaikuttavaan paikkaan, ja sitä seuraava sosiaalinen leimautuminen), heidän on myös vastattava perheensä fyysisestä turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja toimeentulosta;

M.  toteaa, että monet Eurooppaan tulleet pakolaiset elävät tilapäisolosuhteissa leireillä tai kadulla ja että naiset ja tytöt ovat erityisen haavoittuvaisia;

N.  toteaa, että rikollisverkostot hyötyvät siitä, ettei turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla ole turvallista reittiä EU:hun sekä alueellisesta epävakaudesta, konflikteista ja pakoon pyrkivien naisten ja tyttöjen haavoittuvasta asemasta ja riistävät heitä ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön kautta;

O.  ottaa huomioon, että väkivallan ja ihmiskaupan uhriksi joutuvat naiset altistuvat muita enemmän sukupuolitaudeille;

P.  ottaa huomioon, että YK:n pakolaisvaltuutetun toimisto on raportoinut tapauksista, joissa pakolaisnaisiin ja -lapsiin on kohdistettu väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, myös seksuaalista väkivaltaa, koko matkan ajan ja myös liian täyteen ahdetuissa vastaanottokeskuksissa EU:ssa;

Q.  ottaa huomioon, että EU:hun turvaan pyrkivät naiset ja tytöt pakenevat usein hallintojärjestelmiä, jotka sortavat naisia, eivät tunnusta naisten ja miesten tasa-arvoa ja suvaitsevat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, hyväksikäyttöä sekä lapsi- ja pakkoavioliittoja;

R.  toteaa, että hyvin usein vastaanottokeskuksissa ei ole mitään sopivia tiloja, joissa keskukseen majoitetut äidit voisivat huolehtia lapsistaan ja hoitaa heitä; toteaa lisäksi, että oikeusapua tarjoavat keskukset eivät tarjoa riittävästi tukea jakamalla tietoa ja auttamalla perheenjäsenten etsimisessä;

S.  toteaa, että perustarpeet sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi eli erilliset kylpyhuoneet, suihkut ja nukkumistilat naisille eivät täyty Euroopan unionin vastaanotto- eikä kauttakulkukeskuksissa;

T.  ottaa huomioon, että konflikteja ja vainoa pakenevilla tytöillä on muita suurempi riski joutua lapsi-, varhais- tai pakkoavioliittoon sekä raiskauksen, seksuaalisen ja fyysisen väkivallan ja prostituution uhriksi;

U.  ottaa huomioon, että perheenjäsenistä eroon joutuminen, myös säilöönoton aikana, altistaa naiset ja lapset entistä suuremmille vaaroille;

V.  toteaa, että vaikka perheiden yhdistäminen onkin perusihmisoikeus, sitä lykätään järjestelmällisesti ja jopa loukataan ja että naiset ja lapset ovat tämän oikeuden epäämisen ja lykkäämisen ensimmäisiä uhreja;

W.  ottaa huomioon, että naiset joutuvat usein ottamaan vastaan pimeää työtä halventavissa oloissa voidakseen jäädä heidät vastaanottaneeseen maahan;

X.  toteaa, että Pekingin toimintaohjelmassa korostettiin tarvetta lisätä naisten osallistumista konfliktinratkaisua koskevaan päätöksentekoon ja painotettiin, että pakolais- ja maahanmuuttajanaisten sekä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden naisten on voitava osallistua asianmukaisesti heitä koskevaan päätöksentekoon;

Y.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteella 5 pyritään toteuttamaan sukupuolten tasa-arvo ja parantamaan naisten elinoloja vuoteen 2030 mennessä;

1.  katsoo, että pakolaisnaisten ja -tyttöjen turvallisuuden parantamiseksi on avattava turvallisia ja laillisia tuloreittejä unioniin konflikteja ja vainoa pakenevia varten ja että sukupuoli on otettava huomioon; korostaa erityisesti, että useampien jäsenvaltioiden olisi osallistuttava EU:n uudelleensijoittamisohjelmiin; katsoo, että laitonta muuttoliikettä koskevalla lainsäädännöllä ja politiikalla ei saisi estää turvautumista EU:n turvapaikkamenettelyihin; korostaa, että turvapaikkaoikeus on kirjattu EU:n perusoikeuskirjan 18 artiklaan;

2.  korostaa, että on avattava välittömästi laillisia ja turvallisia turvapaikkareittejä, jotta voidaan torjua salakuljetusverkostoja ja jotta naisilla, lapsilla, ikääntyneillä sekä vammaisilla olisi mahdollisuus hakea turvapaikkaa henkeään vaarantamatta; on erittäin huolissaan kuolemantapauksista, käännytyksistä ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista EU:n ulkorajoilla; katsoo, että vastuu, kustannukset ja hyödyt on jaettava kaikkien 28 jäsenvaltion kesken eikä vain ensimmäisten saapumismaiden kesken; pitää valitettavana EU:n jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden puutetta;

3.  pitää tärkeänä, että pakolaisnaiset rekisteröidään yksitellen ja että heille myönnetään asiakirjat, jotka takaavat heille henkilökohtaisen turvallisuuden, vapaan liikkuvuuden ja peruspalvelujen saatavuuden UNHCR:n vaatimusten mukaisesti;

4.  korostaa, että koordinointikomiteoissa ja muissa pakolaisia kaupungeissa, maaseudulla, pakolaisleireillä ja paluualueilla edustavissa elimissä on noudatettava sukupuolten yhdenvertaisuutta, jotta varmistetaan, että naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia kunnioitetaan ja heidän tarpeistaan huolehditaan;

5.  kehottaa uudelleen kaikkia jäsenvaltioita ja Euroopan unionia allekirjoittamaan ja ratifioimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus);

6.  pyytää kaikkia jäsenvaltioita yhdessä EU:n kanssa takaamaan sukupuoleen perustuvaa vahingontekoa kokeneille naisille traumaattisen kokemusten jälkeistä erikoistunutta neuvontaa ja psykososiaalista hoitoa, jota antavat alaan erikoistuneet pätevät naiset ja jota on saatavilla turvapaikkamenettelyn kaikissa vaiheissa;

7.  esittää vakavan huolensa siitä, että naisten ja lasten kerrotaan harjoittavan ”eloonjäämisseksiä” maksuna salakuljettajille voidakseen jatkaa matkaansa ja hakea turvapaikkaa EU:sta; korostaa uudelleen, että turvalliset ja lailliset reitit Eurooppaan ovat ratkaisevan tärkeitä tällaisten tapahtumien estämiseksi;

8.  kehottaa EU:ta ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat perustaessaan Frontexin perusoikeusvaltuutetun toimistoon valitusmekanismia ja puuttumaan niihin ihmisoikeusloukkauksiin, joihin Frontex, jäsenvaltiot ja Frontexin kanssa yhteistyötä tekevät kolmansien maiden viranomaiset ovat syyllistyneet, kuten kehotettiin 2. joulukuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa erityiskertomuksesta Frontexia koskevasta Euroopan oikeusasiamiehen oma-aloitteisesta tutkinnasta OI/5/2012/BEH-MHZ;

9.  vaatii kohdennettuja toimia, joilla taataan pakolais- ja maahanmuuttajanaisten täydellinen kotoutuminen ehkäisemällä ennakolta kaikkia hyväksikäytön, seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan ja ihmiskaupan muotoja;

10.  korostaa, että kaikissa muuttoliikettä ja turvapaikkoja koskevissa EU:n toimissa on otettava huomioon sukupuoli niin toimien suunnittelussa ja toteutuksessa kuin niiden arvioinnissakin;

Pakolaisaseman vahvistamisen sukupuoliulottuvuus

11.  kehottaa hyväksymään osana maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan tehtäviä laajoja uudistuksia uudet kattavat unionin laajuiset sukupuolinäkökohtaa koskevat suuntaviivat, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon vainon sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset ulottuvuudet ja joihin sisältyy vastaanotto- ja kotouttamistoimia;

12.  painottaa, että jopa turvallisiksi katsotuissa maissa naiset voivat kärsiä sukupuoleen perustuvasta vainosta, ja että myös hlbti-henkilöt voivat kärsiä hyväksikäytöstä, jolloin heillä on oikeus hakea suojelua; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön turvapaikkamenettelyjä ja pyrkimään kehittämään koulutusohjelmia, joissa otetaan huomioon sellaisten naisten tarpeet, jotka ovat monelta osin marginalisoituneessa asemassa, hlbti-naiset mukaan lukien; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita torjumaan haitallisia stereotypioita hlbti-naisten käytöksestä ja piirteistä ja soveltamaan täysimääräisesti perusoikeuskirjaa heidän turvapaikkahakemustensa kohdalla; korostaa hlbti-henkilöt huomioon ottavien vastaanottokeskusten tarvetta kaikissa jäsenvaltioissa; painottaa, että hlbti-henkilöihin kohdistuva väkivalta on yleistä vastaanottokeskuksissa;

13.  korostaa, että sukupuoleen perustuvat väkivallan ja syrjinnän muodot, muun muassa raiskaukset, seksuaalinen väkivalta, naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, perheväkivalta, niin kutsutut kunniarikokset ja valtion hyväksymä sukupuoleen perustuva syrjintä, ovat vainoa ja niiden olisi oltava pätevä syy hakea turvapaikkaa EU:ssa ja että tämä pitäisi huomioida uusissa sukupuolinäkökohtaa koskevissa suuntaviivoissa;

14.  kehottaa komissiota kokoamaan muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevia perusteellisia tilastoja siten, että lisätään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoluokkia erityisesti alustavaa päätöstä seuraavien turvapaikkaprosessin vaiheiden ajalta;

15.  kehottaa komissiota laatimaan naisten sukuelinten silpomista koskevat tulkintaohjeet, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon sukupuoleen perustuvaa vainoa koskevat UNHCR:n suuntaviivat ja naisten sukuelinten silpomista koskeva UNHCR:n ohjeasiakirja ja joissa jäsenvaltioiden velvollisuudet määritetään selkeästi ja keskitytään erityisesti haavoittuvien turvapaikanhakijoiden tunnistamiseen ja heidän kanssaan kommunikoimiseen; korostaa, että naisten sukuelinten silpomisen uhriksi joutuneiden saattaa olla vaikeaa puhua silpomisesta aiheutuneista traumaattisista kokemuksistaan; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin, joilla taataan, että kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot, myös naisten sukuelinten silpominen, voidaan tunnustaa vainoksi ja että uhreilla on siten oikeus vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa tarkoitettuun suojeluun Istanbulin yleissopimuksen 60 artiklan mukaisesti;

16.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että turvapaikkamenettelyt rajoilla ovat kansainvälistä suojelua koskevien UNHCR:n suuntaviivojen mukaisia, etenkin sukupuoleen perustuvan vainon kannalta, ja niissä noudatetaan seksuaaliseen suuntautumiseen ja/tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa pakolaisasemaa koskevista hakemuksista annettuja UNHCR:n suuntaviivoja, joissa jäsenvaltioiden velvollisuudet määritetään selkeästi;

17.  pyytää komissiota tämän tilanteen valossa tarkistamaan rahoituksen korottamista sekä Daphne- ja Odysseus-ohjelmien kattavuutta ja arvioimaan, voidaanko näitä ohjelmia soveltaa nykyisessä tilanteessa pakolaisnaisten suojelemiseksi;

18.  panee merkille komission ehdotuksen turvallisia alkuperämaita koskevan EU:n yhteisen luettelon laatimisesta; vaatii ryhtymään kaikkiin asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että tässä lähestymistavassa kunnioitetaan palauttamiskiellon periaatetta ja että naisten, lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia ei heikennetä; pyytää ottamaan huomioon sukupuolten väliset erot; katsoo, ettei mikään turvallisia alkuperämaita koskeva luettelo saa johtaa siihen, että naisia, joiden turvapaikkahakemukset perustuvat sukupuoleen liittyvän väkivallan pelkoon tai kokemuksiin siitä, kohdellaan menettelyissä epäedullisesti; korostaa, että on vältettävä kiireisiä päätöksiä, joissa ei oteta asianmukaisesti huomioon vaaraa ja jopa kuolemanvaaraa, joka kohdistuu sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi joutuneisiin naisiin, jos heidän hakemuksensa hylätään ja heidät pakotetaan palaamaan kotimaahansa;

19.  kehottaa soveltamaan kaikissa jäsenvaltioissa uskottavuuden arviointeihin aiempaa objektiivisempia ja sukupuolisensitiivisempiä lähestymistapoja ja lisäämään päättäjille suunnattua uskottavuuden arviointia koskevaa koulutusta, johon sisältyy sukupuoliulottuvuus; painottaa, että uskottavuuden arvioinnit eivät voi koskaan olla täysin virheettömiä ja ne eivät saisi olla ainoa peruste kielteiselle turvapaikkapäätökselle; suosittelee, että naisten turvapaikkahakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon kulttuuriset, sosiaaliset ja psykologiset profiilit, mukaan luettuna kulttuuritausta, koulutus, traumat, pelko, häpeä ja/tai naisten ja miesten välinen kulttuurinen eriarvoisuus;

20.  kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan myönteiseen turvapaikkapäätökseen johtaneet syyt, jotta saadaan hyödyllistä tietoa sukupuoleen perustuvan väkivallan huomioon ottamisesta ja varmistetaan yleissopimuksen nojalla myönnettyjen turvapaikkojen perusteiden avoimuus;

21.  vaatii jäsenvaltioita tarjoamaan naisille tietoa turvapaikkamenettelystä, heidän oikeuksistaan sekä naispuolisille turvapaikanhakijoille kuuluvista erityispalveluista; korostaa naisten oikeutta tehdä turvapaikkahakemus puolisostaan riippumatta ja toteaa tämän olevan ratkaisevaa naisten voimaannuttamisen ja palauttamiskiellon periaatteen kannalta; kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan kaikille naisille heidän oikeudestaan tehdä itsenäinen turvapaikkahakemus, jonka ansiosta naiset voivat säilyttää asemansa pakolaisena tai turvapaikanhakijana riippumatta muiden perheenjäsenten tilanteesta;

22.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU sekä seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2012/29/EU;

23.  katsoo, että humanitaarista apua on tarjottava aina, kun on epäillään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, ottaen huomioon, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten naiset ja lapset, altistuvat erittäin paljon fyysisen ja henkisen väkivallan muodoille laittoman maahanmuuton reiteillä, joilla heillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia;

24.  korostaa, että tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvia salakuljettajien harjoittamalle hyväksikäytölle; kehottaa siksi jäsenvaltioita lisäämään poliisi- ja oikeusyhteistyötään, myös Europolin, Frontexin, Eurojustin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) kanssa, muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan tehokkaaksi torjumiseksi;

25.  korostaa lastenhoidon ja huollettavien hoidon tarjoamisen suurta merkitystä seulonnan ja turvapaikkahaastattelujen aikana, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen mahdollisuus tehdä turvapaikkahakemus;

Naisten tarpeet turvapaikkamenettelyissä

26.  kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan asianmukaisesti turvapaikkaa hakeville naisille heidän oikeuksistaan ja erityisesti oikeudesta pyytää naispuolista haastattelijaa ja tulkkia sekä erillistä haastattelua, jossa ei ole kolmansia osapuolia; kehottaa jäsenvaltioita antamaan haastattelijoille ja tulkeille kattavaa ja pakollista koulutusta seksuaalisesta väkivallasta, traumaattisista kokemuksista ja niihin liittyvistä muistoista; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että näitä oikeuksia kunnioitetaan; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan turvapaikkamenettelyä koskevan direktiivin 15 artiklan 3 kohtaa;

27.  panee huolestuneena merkille, että monet turvapaikkatapauksia käsittelevät työntekijät EU:ssa eivät tiedä naisten sukuelinten silpomisesta; kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään kansallisella tasolla turvapaikkaviranomaistensa kanssa parempien menettelyjen perustamiseksi, jotta voidaan tukea ja auttaa naisia ja tyttöjä, jotka ovat joutuneet tai ovat vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhreiksi;

28.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tarjoamaan ajankohtaista ja helposti saatavaa tietoa turvapaikkaprosessista sekä naispuolisille turvapaikanhakijoille kuuluvista erityisistä oikeuksista ja etuuksista;

29.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan täysimääräiset mahdollisuudet käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluja ja -oikeuksia, myös oikeutta turvalliseen aborttiin, ja osoittamaan kiireesti lisää resursseja terveydenhoitopalvelujen tarjoamiseen;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan, että naisia suojellaan ja autetaan pakolaisleireissä olon aikana, rajatarkastuksissa ja tietysti heidän tultuaan unioniin;

31.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen ja soveltamaan asianmukaisesti sen 59 artiklaa, jossa esitetään selkeästi, että sopimuspuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet keskeyttääkseen karkotusmenettelyt ja/tai myöntääkseen erillisen oleskeluluvan avioliiton purkautuessa niiden maahanmuuttajanaisten tapauksessa, joiden oleskeluoikeutta koskeva asema on riippuvainen heidän puolisostaan;

32.  kehottaa myöntämään naispuolisille turvapaikanhakijoille ja maahantulijoille oman oikeudellisen aseman, joka ei ole riippuvainen heidän puolisoistaan, jotta voidaan välttää hyväksikäyttö, vähentää haavoittuvuutta ja parantaa tasa-arvoa;

33.  korostaa, että paperittomilla maahantulijanaisilla ja -tytöillä on oltava täydet mahdollisuudet nauttia perusoikeuksistaan ja että olisi kehitettävä laillisen maahanmuuton kanavia;

34.  painottaa, että perheenyhdistämismenettelyissä on annettava yksilölliset oikeudet naisille ja tytöille, jotka muuttavat EU:ssa olevan perheensä luokse, jotta he eivät olisi riippuvaisia mahdollisesti väkivaltaisesta suhteesta miespuoliseen perheenjäseneen saadakseen terveydenhoitoa, koulutusta tai työtä;

35.  tuomitsee jyrkästi naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan käytön sodankäyntiaseena; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota konfliktien aikana hyväksikäytettyihin maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin antamalla heille lääketieteellistä ja psykologista tukea;

36.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EASO kehittää sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista suuntautumista koskevaa uutta koulutusta; kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen ja sukupuolitietoisen budjetoinnin täysimääräisesti EASO:n työhön perustamalla tasa-arvokysymyksistä vastaavia yhteyspisteitä ja tekemällä virallista yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa; vaatii alkuperämaista tietoa, joka kattaa naisten tilanteen, sekä oikeudellisesti että tosiasiallisesti, mukaan lukien tiedot valtiosta riippumattomien toimijoiden harjoittamasta naisten vainosta tai sen uhasta;

37.  kannustaa kaikkia jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Dublin-asetusta varmistaakseen, että perheet voivat pysyä yhdessä ja että samat viranomaiset käsittelevät heidän turvapaikkahakemuksensa;

Vastaanotto ja säilöönotto

38.  kehottaa lopettamaan kaiken lasten säilöönoton EU:ssa ja kehottaa antamaan vanhemmille mahdollisuuden asua lastensa kanssa asianmukaisissa olosuhteissa odottaessaan turvapaikkapäätöstä;

39.  korostaa, että turvapaikanhakijoiden säilöönottoa pitäisi välttää ja että sitä voidaan soveltaa ainoastaan, kun siihen on perusteltu syy ja se katsotaan sekä välttämättömäksi että oikeasuhtaiseksi kussakin yksittäisessä tapauksessa ja että se ei voi koskaan olla perusteltua alle 18-vuotiaiden tapauksessa; katsoo, että turvapaikan hakuoikeuden kunnioittaminen tarkoittaa avointen ja inhimillisten vastaanottojärjestelyjen toteuttamista turvapaikanhakijoille, turvallinen, ihmisarvoinen ja ihmisoikeuksien mukainen kohtelu mukaan luettuna; korostaa tarvetta kehittää vaihtoehtoja säilöönotolle, muun muassa sitoutumislähtöisiä lähestymistapoja, jotka vastaavat haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin;

40.  korostaa, että monet naispuoliset turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat kokeneet äärimmäistä väkivaltaa ja että säilöönotto voi pahentaa heidän traumojaan; korostaa, että turvapaikanhakijoiden säilöönotto pelkän hallinnollisen kätevyyden takia loukkaa EU:n perusoikeuskirjan 6 artiklaan kirjattua oikeutta vapauteen; vaatii kaikkia jäsenvaltioita lopettamaan viipymättä lasten, raskaana olevien ja imettävien naisten sekä raiskauksen, seksuaalisen väkivallan ja ihmiskaupan uhriksi joutuneiden naisten säilöönoton ja tarjoamaan asiaankuuluvaa psykologista tukea;

41.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita lyhentämään säilöönoton enimmäiskeston alle palauttamisdirektiivissä vahvistetun rajan; katsoo, että haavoittuvat ryhmät kärsivät suhteellisesti enemmän pitkistä säilöönottoajoista;

42.  toteaa, että säilöön otettujen turvapaikanhakijanaisten, jotka ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä, on saatava asianmukaista lääketieteellistä hoitoa ja neuvontaa, myös hyväksikäytön johtaessa raskauteen, ja heille on annettava tarvittavaa fyysistä ja psykologista terveydenhoitoa, tukea ja oikeudellista apua; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään välittömiin toimiin sen varmistamiseksi, että vastaanotto, kauttakulku ja säilöönotto tapahtuu turvallisissa, ihmisarvoisissa ja asianmukaisissa oloissa ja siten, että naisille ja perheille on erilliset majoitus- ja saniteettitilat; huomauttaa, että asianmukaisten perushygieniatarvikkeiden tarjoamisen naisille ja tytöille olisi oltava vakiokäytäntö avustusohjelmissa;

43.  huomauttaa, että pakolaisnaisten suora ja epäsuora osallistuminen elintarvikkeiden ja muiden tarvikkeiden jakeluprosessien hoitamiseen takaa, että niitä jakelevat ja valvovat suoraan kotitalouksien aikuiset naiset, mikä takaa näiden tuotteiden tasapuolisen jakamisen;

44.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita järjestämään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarkoitetuissa keskuksissa asianmukaiset tilat lasten huolenpitoa ja hoitoa varten;

45.  pyytää jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tai vahvistamaan välineitä, joilla valvotaan EU:n liian täyteen ahdettuja vastaanottokeskuksia, joissa ei välttämättä noudateta vähimmäisvaatimuksia sukupuoleen perustuvan väkivallan lievittämiseksi, jottei naisten ja lasten ahdistelu jatkuisi tulomaassa;

46.  korostaa, että haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten ja tyttöjen, erityisesti ilman huoltajaa olevien tyttöjen, tarpeet pitäisi asettaa etusijalle vastaanottomenettelyissä;

47.  pitää tärkeänä, että vastaanottokeskuksiin järjestetään asianmukaista oikeusapua naisille, jotta he saisivat tarpeellista tukea tiedonsaannissa ja perheenjäsenten etsinnässä;

48.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin sen estämiseksi, että miehet pakottavat pakolaisaseman saaneita naisia tai tyttöjä avioliittoon tarkoituksenaan turvata itselleen varma pääsy, johon he eivät muuten olisi oikeutettuja;

49.  korostaa, että on kiireesti tehtävä riippumattomia tutkimuksia väitteistä maahanmuuttajien säilöönottotiloissa tai rajoilla tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja että toimittajille ja asiaankuuluville kansalaisjärjestöille on annettava mahdollisuus tutustua kyseisiin tiloihin;

50.  katsoo, että kun turvapaikanhakijanaisia otetaan säilöön, tilojen ja materiaalien on vastattava naisten erityisiin hygieniatarpeisiin, naispuolisten vartijoiden käyttöä olisi lisättävä ja kaikkien säilöön otettujen naisten kanssa työskentelevien henkilöiden olisi saatava sukupuolisidonnaisia tarpeita ja naisten ihmisoikeuksia koskevaa koulutusta;

51.  katsoo, että hyväksikäytöstä ilmoittaneille säilöön otetuille turvapaikanhakijanaisille on tarjottava välitöntä suojelua, tukea ja neuvontaa ja heidän hakemuksensa on annettava sellaisten toimivaltaisten ja riippumattomien viranomaisten käsiteltäväksi, jotka noudattavat täysimääräisesti luottamuksellisuuden periaatetta silloinkin, kun naiset ovat säilöönottotiloissa yhdessä aviomiestensä, kumppaniensa tai muiden sukulaisten kanssa; katsoo, että suojelutoimissa olisi otettava erityisesti huomioon kostotoimenpiteiden vaara;

52.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia työskentelemään yhdessä kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa tilapäisolosuhteissa elävien pakolaisten, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen, ahdingon lievittämiseksi;

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kotoutuminen

53.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja toteuttamaan erityistoimia, joilla helpotetaan naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pääsyä työmarkkinoille muun muassa kieliopintojen, luku- ja kirjoitustaito-ohjelmien, elinikäisen oppimisen sekä koulutuksen avulla; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia takaamaan pakolaistyttöjen oikeuden lakisääteiseen opetukseen; korostaa arkioppimisen, epävirallisen koulutuksen ja kulttuurivaihdon merkitystä nuorten naisten ja tyttöjen osallistamisessa ja voimaannuttamisessa; korostaa, että on tärkeää parantaa pakolaisnaisten mahdollisuuksia päästä ylemmän asteen koulutukseen; kehottaa ottamaan käyttöön vankkoja ja avoimia menettelyjä ulkomailla hankittujen pätevyyksien tunnustamiseksi;

54.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään rahoitusta ja muita resursseja sellaisten kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen käyttöön, jotka tarjoavat apua, edistävät osallisuutta ja seuraavat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilannetta EU:ssa, erityisesti naisten ja tyttöjen kokemien esteiden ja haavoittuvuuden osalta;

55.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota takaamaan, että alkuperämaassaan vainotut ja pakolaisiksi joutuneet naisjohtajat voivat harjoittaa EU:ssa turvallisesti poliittista ja yhteiskunnallista toimintaansa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi;

56.  korostaa, että pakolaisnaisten taloudellisen ja sosiaalisen voimaantumisen mahdollistamiseksi on erittäin tärkeää huolehtia laadukkaista lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluista;

57.  kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään rakenne- ja investointirahastoja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston lisäksi edistääkseen pakolaisten integroitumista työmarkkinoille kiinnittäen erityistä huomiota lastenhoitoon;

58.  kehottaa nopeuttamaan ja tehostamaan perheenyhdistämismenettelyitä ja keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja perheen yhdistämistä koskevista päätöksistä; korostaa oikeusavun saatavuuden merkitystä perheen yhdistämistä koskevissa tapauksissa;

59.  katsoo, että myönteisten turvapaikkapäätösten vastavuoroisen tunnustamisen avulla voidaan parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada työtä, kotoutua ja yhdistää perheensä;

60.  korostaa, että vastaanottavien maiden olisi taattava täysi oikeus saada ilmaista ja laadukasta julkista koulutusta, terveydenhoitopalveluita, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltoon liittyviä palveluita, pakolaisnaisten tarpeita ja kykyjä vastaavaa työtä sekä pakolaisnaisten ja -tyttöjen tarpeita vastaavia asuntoja; painottaa, että sosiaaliturvapolitiikka on kotouttamisen kannalta ratkaiseva tekijä;

61.  vaatii kokonaisvaltaisia ja asianmukaisesti rahoitettuja ohjelmia pakolaisnaisten hoitamattomiin lyhyen ja pitkän aikavälin terveystarpeisiin vastaamiseksi, psykososiaalinen ja traumaneuvonta mukaan luettuna;

62.  painottaa, että sosiaalisilla yrityksillä ja vaihtoehtoisilla liiketoimintamalleilla, kuten keskinäisillä yhtiöillä tai osuuskunnilla, voi olla merkittävä myönteinen rooli naispakolaisten voimaannuttamisessa taloudellisesti ja heidän integroimisessaan työmarkkinoille sekä sosiaaliseen ja kulttuuritoimintaan;

63.  kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä siitä, miten ruohonjuuriyhteisöjen järjestöt sekä pakolaiset itse voivat auttaa naispuolisia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita esittämään näkemyksensä päättäjille;

64.  katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat keskeisessä asemassa naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden yhteiskuntaan sopeuttamisessa, erityisesti työelämään sijoittumisessa; kannustaa näitä viranomaisia edistämään vuoropuhelua ja keskustelua pakolaisnaisten ja paikallisten naisten välillä;

o
o   o

65.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja UNHCR:lle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0422.