Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(3),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman sovittelukomitean talousarviomenettelyssä hyväksymästä esitystä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 koskevasta yhteisestä tekstistä(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2016(5) sekä kaksi siihen liittyvää parlamentin, neuvoston ja komission yhteistä lausumaa(6),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 hyväksytyn yhteisen lausuman maksusuunnitelmasta 2015–2016(7),

–  ottaa huomioon komission syksyllä 2015 antaman EU:n talousennusteen(8),

–  ottaa huomioon komission vuotuisen kasvuselvityksen vuodeksi 2016(9),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen osassa II olevan luvun 8,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0036/2016),

A.  katsoo, että vuoden 2017 talousarvion tulisi vahvistaa kehitystä kohti talouskasvua ja työpaikkojen luomista tilanteessa, jossa kehittymässä olevien globaalien markkinoiden hauras tilanne ja jatkuvat geopoliittiset jännitteet vaarantavat talouden hauraan elpymisen;

B.  ottaa huomioon, että kehittymässä oleva muuttoliike- ja pakolaiskriisi vaikuttaa vuoden 2017 talousarvioon;

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2017 talousarvio osuu samaan aikaan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin kanssa;

D.  ottaa huomioon, että sisäisen kysynnän ja ulkomaankaupan välisen tasapainon vuoksi unioni on jossain määrin taloudellisesti riippuvainen maailman tapahtumista;

Yleisiä huomioita

1.  toteaa, että unionin talousarvio on osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi resurssiksi pyrittäessä torjumaan viimeaikaisia kriisejä ja vastaamaan tarpeisiin, joita ei välttämättä kyetty ennakoimaan vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa, kuten Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), muuttoliike- ja pakolaiskriisi tai Euroopan naapuruston geopoliittiset jännitteet, jotka aiheuttavat vakavia haasteita ja hätätilanteita; toteaa, että samaan aikaan unionissa talouden elpymisen ja investointien vauhti voisi olla parempi ja investointivaje on yhä olemassa;

2.  korostaa, että rajalliset mahdollisuudet torjua tällaisia kriisejä unionin talousarvion avulla johtuvat tässä vaiheessa pääasiassa kaikkien käytettävissä olevien, monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa hyväksyttyjen keinojen ja varsinkin erityisrahoitusvälineiden, kuten joustovälineen, käytöstä; palauttaa mieliin parlamentin ratkaisevan roolin näiden välineiden suunnittelussa monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa; painottaa kuitenkin, että jos kriisit pahenevat edelleen, edes nykyisten joustavuutta koskevien säännösten täysimääräinen käyttö ei riitä ratkaisemaan ongelmaa; kehottaa siksi neuvostoa harkitsemaan uudelleen kantaansa kysymykseen, joka koskee monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvien erityisrahoitusvälineiden sisällyttämistä talousarvioon, keventääkseen unionin talousarvioon kohdistuvia paineita; palauttaa tässä yhteydessä mieliin pitkäaikaisen kantansa, että samoin kuin maksusitoumusmäärärahat myös erityisrahoitusvälineiden (joustoväline, EU:n solidaarisuusrahasto, Euroopan globalisaatiorahasto ja hätäapuvaraus) maksumäärärahat olisi laskettava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäviksi määrärahoiksi; edellyttää, että tämä kysymys ratkaistaan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä;

Budjetointi, jossa otetaan huomioon talousennusteet ja joka on johdonmukainen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kanssa

3.  panee merkille komission syksyllä 2015 antaman unionin talousennusteen, jossa ennakoidaan vaatimatonta ja yhä unionin kasvupotentiaalin alle jäävää elpymistä; painottaa kuitenkin, että elpymistä on tuettava lujittamalla kasvun perustekijöitä, jotta voidaan vauhdittaa työpaikkojen luomista ja palata täystyöllisyyteen; panee merkille, että pitkäaikaistyöttömyys ja erittäin pitkäaikainen työttömyys ovat yhä huolestuttavalla tasolla varsinkin unionin köyhimmillä alueilla ja nuorten keskuudessa ja että teollisuudenalojen rakenneuudistukset aiheuttavat unionille vaikeuksia; toteaa, että Euroopan eri alueiden ja jäsenvaltioiden välillä on yhä eroja talouskehityksessä, ja kiinnittää huomiota rikkaimpien ja köyhimpien eurooppalaisten väliseen kuiluun; panee lisäksi merkille ilmenneet uudet haasteet, kuten kehittyvien markkinatalouksien kasvun ja maailmankaupan hidastumisen riskin, erityisesti Kiinan markkinoiden epävakaudesta syntyvät paineet, tarpeen ratkaista muuttoliike- ja pakolaiskriisi ja jatkuvat geopoliittiset jännitteet;

4.  ottaa huomioon myös komission vuotuisen kasvuselvityksen vuodeksi 2016; uskoo lujasti, että investointien vauhdittaminen, myös julkisten ja yksityisten investointien paremmin koordinoidun ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin keskittyvän lisäyksen avulla, on oikea tapa toimia, jotta saadaan aikaan tasapainoisempaa talouspolitiikkaa; katsoo, että nämä kaksi osatekijää olisi otettava huomioon valmisteltaessa talousarvioesitystä vuodeksi 2017, sillä näin voidaan auttaa määrittämään talouteen liittyviä painopisteitä; kehottaa näin ollen luomaan enemmän yhteisvaikutuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson unionia koskevan ulottuvuuden sekä unionin talousarvion välille, koska talousarvio on myös vakaan euroalueen kulmakivi;

5.  suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin parantaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä maakohtaisissa suosituksissa esiin tuotujen keskeisten painopisteiden tukemiseen; panee merkille komissio ehdotuksen rakenneuudistusten tukiohjelmasta ja kehottaa komissiota takaamaan, että rahoitusta otetaan käyttöön taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti;

6.  pitää valitettavana, että viime vuosina unionin talousarvio on kärsinyt epäsuorasti jäsenvaltioiden kaksinaamaisista toimista, minkä vuoksi ne ovat ryhtyneet pitämään unionin talousarvioon maksamaansa maksuosuutta taakkana ja ajattelevat, että sitä voi mukauttaa tarpeen mukaan; korostaa, että unionin talousarvio voi investointitalousarviona luoda erityisen suurta lisäarvoa edistämällä kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista jäsenvaltioissa; kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden unionin talousarvioon maksamia maksuosuuksia ei pidä mukauttaa makrotaloudellisten olosuhteiden mukaan; muistuttaa, että unionin talousarvio tuottaa lisäarvoa myös yhteisvaikutuksina ja mittakaavaetuina; korostaa eristyneiden ja syrjäisten alueiden erityistilannetta;

7.  panee merkille ja pitää valitettavana, että yritysten veronkierto on aiheuttanut merkittäviä verotulojen menetyksiä jäsenvaltioissa, minkä vuoksi niiden maksuosuuksia unionin talousarvioon on supistettu; toteaa lisäksi, että tällainen epärehellinen verokilpailu tarkoittaa joissakin tapauksissa BKT:n siirtoja toisiin jäsenvaltioihin ja BKTL:n siirtoja unionin ulkopuolisiin veroparatiiseihin, jolloin jäsenvaltioiden yhteenlasketut maksuosuudet unionin talousarvioon ovat supistuneet;

Kriiseistä selviytyminen

8.  korostaa, että viime vuosina unioni on joutunut kohtaamaan monia kriisejä, joihin olisi löydettävä kokonaisvaltainen ratkaisu; huomauttaa, että Syyrian konfliktista johtuvaa pakolaiskriisiä ei ole vielä ratkaistu unionissa eikä sen naapurimaissa; panee merkille, että kriisi kärjistyi vuonna 2015 ja jatkui vuonna 2016, kun unioniin tulevien turvapaikkaa hakevien pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä yllättäen kasvoi rajusti; korostaa, että tämä on vaikuttanut myös sisäiseen kriisiin; painottaa, että unionin talousarviolla reagoitiin kriisiin välittömästi; korostaa, että talousarviota olisi tarkistettava merkittävästi ylöspäin, jotta voidaan rahoittaa vaikuttavasti kriisin torjuntaa koskevan unionin politiikan täytäntöönpanoa, ja että talousarviota olisi käytettävä osana unionin ratkaisua kyseisestä hätätilanteesta selviytymiseksi tulevaisuudessa;

9.  korostaa, että sisäiset ja ulkoiset turvallisuushaasteet, joissa saattaa olla kyse myös terrorismin uhasta tai ääriliikkeistä, sekä unionin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen tähtäävän unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpano vaikuttavat vuoden 2017 talousarvioon; korostaa tässä yhteydessä sisäisen turvallisuuden rahaston kaltaisten unionin talousarviovälineiden merkitystä, jotta voidaan vastata keskeisimpiin haasteisiin, myös vahvistamalla ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja rajat ylittävää operatiivista yhteistyötä;

10.  suhtautuu myönteisesti ESIR-rahaston hyväksymiseen ja toteaa, että se on yksi keskeisistä välineistä, joilla lisätään investointeja unionissa ja edistetään työpaikkojen luomista; panee tyytyväisenä merkille, että merkittävä määrä hankkeita ja Euroopan investointirahaston toimenpiteitä on jo hyväksytty ja ESIR-rahaston ja Horisontti 2020 ‑ohjelman välillä on kyetty löytämään yhteisvaikutuksia; kehottaa komissiota helpottamaan aktiivisesti yhteisvaikutusta unionin eri rahastojen välillä ja ottamaan käyttöön jäljitysjärjestelmän sellaisten tapauksien havaitsemiseksi, joissa on käytetty unionin rahoitusmuotojen yhdistelmää; korostaa, että tulostaulua on sovellettava asianmukaisesti; kannustaa jäsenvaltioita ja yksityisiä toimijoita hyödyntämään kaikilta osin ESIR-rahaston välityksellä saataville asetettuja rahoitusresursseja; palauttaa mieliin, että unionin talousarvio on investointiohjelman runko, koska siitä saadaan käyttöön maksusitoumus- ja maksumäärärahoina 8 miljardia euroa, jotka tarvitaan ESIR:n takuurahaston rahoittamiseen; toteaa, että määrästä on jo otettu käyttöön yhteensä 3,38 miljardia euroa vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa; muistuttaa, että maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa hyödynnettiin täysimääräisesti tätä tarkoitusta varten vuonna 2016, ja toteaa, että ESIR-rahastoa koskevaan lainsäädäntöesitykseen liitetyn rahoitusselvityksen mukaan komissio ennakoi saman toistuvan vuoden 2017 talousarvioesityksessä; sitoutuu jälleen vahvistamaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä Horisontti 2020 -ohjelmaa ja Verkkojen Eurooppa -välinettä, jotta voidaan mahdollisimman pitkälti korvata ESIR-neuvotteluissa hyväksytyt leikkaukset;

11.  korostaa Horisontti 2020 -ohjelman, Cosme-ohjelman, pk-yrityksiä rahoittavien ohjelmien, Erasmus+ -ohjelman sekä innovoinnin kannalta suotuisan ympäristön luomista ja Eurooppa 2020 -strategian menestystä tukevien ohjelmien ja politiikkojen merkitystä; panee tyytyväisenä merkille Horisontti 2020 -ohjelmien korkean hyödyntämisasteen mutta on huolestunut hankerahoituksen alhaisesta onnistumisasteesta, minkä vuoksi monet erinomaiset hankkeet jäävät vaille rahoitusta; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuuksia ottaa toteutettavaksi sellaisia Horisontti 2020 -ohjelman hankkeita, joista on annettu myönteinen arvio mutta joille ei voida myöntää yhteisrahoitusta, koska määrärahoja ei ole saatavilla; muistuttaa pienten ja keskisuurten yritysten merkityksestä unionin talouden selkärankana; painottaa, että unionin talousarviolla olisi entisestään helpotettava pk-yritysten markkinoille pääsyä ja rahoituksen saantia Cosme-ohjelman ja muiden jo olemassa olevien ohjelmien välityksellä; muistuttaa, että unionin tulevaisuus on sidoksissa sen kykyyn innovoida keskeisillä strategisilla aloilla, jotta unioni olisi kilpailukykyinen maailmantaloudessa;

12.  katsoo, että erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteella voidaan tukea ratkaisevalla tavalla unionin ensisijaista tavoitetta luoda työpaikkoja ja kasvua; sitoutuu edelleen jatkamaan tämän ohjelman rahoitusta, jotta sitä voidaan laajentaa ja jotta useammille nuorille – myös unioniin tuleville nuorille maahanmuuttajille – voidaan näin tarjota todellinen mahdollisuus päästä työmarkkinoille ja saada laadukkaita työtarjouksia, jatkokoulutusta tai oppisopimuskoulusta; pitää valitettavana, että neuvoteltaessa unionin talousarviosta vuodeksi 2016 nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen jatkamiseksi ei osoitettu uusia sitoumuksia, vaikka nuorten työttömyys on edelleen unionissa ennätyksellisen korkea; muistuttaa, että tämän tavoitteen tarkastelun yhteydessä on otettava huomioon tarve edistää nuorten liikkuvuutta, jota tuetaan Erasmus+ -ohjelmalla; korostaa kolmen toimielimen (parlamentti, neuvosto ja komissio) yhteistä lausumaa, joka koskee talousarviota vuodeksi 2016 ja jossa todetaan, että nuorisotyöttömyyden vähentäminen on edelleen tärkeä yhteinen poliittinen prioriteetti ja että tätä varten kyseiset toimielimet vahvistavat uudelleen aikovansa päättäväisesti käyttää parhaalla mahdollisella tavalla nuorisotyöttömyyden torjuntaan saatavilla olevia budjettivaroja, erityisesti nuorisotyöllisyysaloitetta; huomauttaa, että huolimatta aloitteen täytäntöönpanon alkuvaiheen viivästyksistä ja jatkuvasta viivyttelystä nuorisotyöllisyysaloitetta koskevista toimintaohjelmista vastaavien viranomaisten nimittämisessä monessa jäsenvaltiossa, tämänhetkiset toteutusta kuvaavat luvut osoittavat, että varat on hyödynnetty kokonaan; kehottaa komissiota esittämään arvionsa nuorisotyöllisyysaloitteesta huhtikuun 2016 loppuun mennessä ja joka tapauksessa hyvissä ajoin, jotta ohjelman jatkaminen voidaan sisällyttää unionin talousarvioon vuodeksi 2017; painottaa, että pysyvän ratkaisun löytäminen nuorisotyöllisyysaloitteen rahoittamiseksi uusilla maksusitoumusmäärärahoilla vuoteen 2020 asti on osa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia; pitää tässä yhteydessä tärkeänä EGR:ää koskevaa säännöstä, joka koskee tuen myöntämistä korkean työttömyyden alueilla enintään 25-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole työelämässä tai koulutuksessa, siten että heidän määränsä on sama kuin tukea saavien työntekijöiden määrä;

13.  korostaa, että Pelastakaa Lapset -järjestön hiljattain julkistaman raportin mukaan tällä hetkellä unionissa 27 miljoonaa lasta elää köyhyysriskissä; palauttaa mieliin parlamentin 24. marraskuuta 2015 antaman päätöslauselman(10), jossa kannatettiin lapsitakuun luomista, jotta lapset voidaan auttaa irti köyhyydestä, luoda heidän henkilökohtaisen kehityksensä kannalta suotuisa ympäristö ja estää lasten hyväksikäyttö ja sosiaalinen syrjäytyminen; suhtautuu myönteisesti niiden jäsenvaltioiden toimiin, jotka ovat äskettäin hyväksyneet lasten köyhyyden vähentämistä koskevia strategioita yleisen köyhyyden vähentämiseksi, myös lasten ja nuorten kohdalla; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat lapsen oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita; pitää koulutusta, lastenhoitoa, terveydenhuoltopalveluja, asumista ja turvallisuutta perustarpeina, joiden täyttämiseen jokaisella eurooppalaisella lapsella, myös Eurooppaan pakolaisten ja maahanmuuttajien mukana saapuvilla lapsilla, on oikeus;

14.  muistuttaa unionin erillisvirastojen merkityksestä varmistettaessa unionin lainsäädännön täytäntöönpano ja pyrittäessä siten saavuttamaan unionin politiikan tavoitteet, jotka liittyvät kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen sekä toisaalta nykyisen muuttoliike- ja pakolaiskriisin hallintaan; pitää siksi välttämättömänä osoittaa hallinto- ja toimintamenoihin riittävät rahoitus- ja henkilöresurssit, jotta virastot voivat hoitaa niille annetut tehtävät ja saavuttaa mahdollisimman hyviä tuloksia; palauttaa muuttoliike- ja pakolaiskriisiin liittyen mieliin oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen henkilöstö- ja määrärahalisäykset vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa; korostaa kuitenkin, että vuoden 2017 talousarviossa kyseisille virastoille on myönnettävä jälleen lisävaroja, jotta ne selviytyvät työmääränsä kasvusta ja uusista tehtävistään; kehottaa myös komissiota antamaan kyseisistä virastoista ajantasaista ja konsolidoitua tietoa sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiat;

15.  panee huolestuneena merkille sitkeän sosioekonomisen eriarvoisuuden sekä vaikeudet sosioekonomista lähentymistä koskevan unionin tavoitteen saavuttamisessa; korostaa, että unionin talousarviolla olisi edistettävä lähentymistä, yhdentymistä ja yhteenkuuluvuutta lisäävää politiikkaa, joka perustuu yrittäjyyden turvaamiseen ja edistämiseen, ihmisarvoisten, laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luomiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristön suojeluun ja jossa tavoitteisiin pyritään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti; on erityisen huolestunut siitä, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston maksumäärärahojen käyttöaste jäi odotettua alhaisemmaksi;

16.  ottaa huomioon koulumaito- ja kouluhedelmäohjelmien merkityksen ja ehdottaa, että analysoidaan, kuinka paljon niiden rahoitusta voitaisiin lisätä; palauttaa mieliin viime vuosien monet kriisit, muun muassa erityisesti Venäjän tuontikiellosta johtuneen maatalouskriisin; kehottaa toteuttamaan lisätoimia, jotta unionin maatalous saadaan kestämään ilmastonmuutosta samalla kun vähennetään yleisesti maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja varmistetaan alan taloudellinen kestävyys;

17.  panee merkille, että vaikka muuttoliike- ja pakolaiskriisin ratkaisemiseksi on otettu käyttöön runsaasti talousarviovaroja vuosina 2015 ja 2016, ratkaisua ei ole vielä löydetty unionin sisällä eikä sen ulkopuolella pakolaisten lähtömaissa; korostaa kuitenkin, että talousarviovarat eivät riitä ja että tämän kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan huomattavasti lisävaroja, koska pakolaisten ja maahanmuuttajien määrän kasvua ei voida pitää tilapäisenä ilmiönä; tähdentää, että vuotuisen talousarviomenettelyn lisäksi myös tulevassa monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa olisi etsittävä pidemmän aikavälin ratkaisuja; kehottaa painokkaasti komissiota esittämään keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintapoliittisen ja rahoitusta koskevan suunnitelman muuttoliikekriisin ja sen vuoden 2017 talousarvioon kohdistuvan vaikutuksen käsittelemiseksi; toteaa, että kaikkia unionin rahoittamia toimia olisi pidettävä investointeina pakolaisia ja muuttoliikettä koskevien haasteiden ratkaisemiseksi; korostaa tarvetta puuttua muuttoliikeilmiön perussyihin kohentamalla elinoloja erityisesti siten, että parannetaan koulutusta ja sairaanhoitopalveluja ja lisätään tukea infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin maahanmuuttajien alkuperämaissa tai maissa, joista he ensimmäisen kerran etsivät suojaa; tähdentää, että muuttoliike- ja pakolaiskriisin rahoittaminen ei saisi vaarantaa tai estää unionin muiden tärkeiden politiikkojen toteutusta; korostaa tässä valossa, että solidaarisuus kuuluu unionin talousarvion perusperiaatteisiin; on huolissaan siitä, että pakolaiskriisissä solidaarisuutta osoitetaan epätasaisesti eri puolilla unionia; kehottaa komissiota jälleen esittämään ehdotuksen siitä, miten unionin talousarviolla voidaan ohjata jäsenvaltioita suhtautumaan solidaarisuuteen tasapainoisemmin;

18.  kantaa suurta huolta ilman huoltajaa olevien alaikäisten riittämättömästä suojelusta heidän matkallaan turvalliseen paikkaan ja kehottaa teettämään perusteellisen tutkimuksen Europolin raportoimasta 10 000 lapsen katoamisesta;

19.  pitää tärkeänä myöntää lisärahoitusta uudelleensijoitusjärjestelmiä, siirtomenettelyjä ja palauttamistoimia varten erityisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) yhteydessä, jotta voidaan luoda vaikuttava unionin turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikka sekä ehkäistä ja vähentää laitonta muuttoliikettä; korostaa tarvetta luoda unionin talousarviossa mahdollisuuksia kehittää uudelleensijoitusalueita ja turvallisia alueita Afrikan mantereella ja Lähi-idässä yhteistyössä Afrikan unionin, Arabiliiton ja YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kanssa;

20.  panee merkille Syyrian kriisin johdosta perustetun unionin alueellisen erityisrahaston ja Afrikka-hätärahaston vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita pitämään lupauksensa ja osallistumaan näiden rahastojen rahoittamiseen vastaavalla osuudella kuin unioni eli 2,3 miljardilla eurolla; on erittäin huolestunut jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien alhaisesta tasosta; korostaa, että lisärahoitus on tarpeen humanitaarisen avun toimittamiseksi kauttakulkureiteille ja kasvavan pakolaismäärän aiheuttamien haasteiden hallitsemiseksi; huomauttaa, että humanitaarista apua varten myönnetty riittämätön rahoitus, myös terveydenhuollon ja opetuksen järjestämiseksi leireillä, on saanut entistä useammat pakolaiset lähtemään vaaralliselle matkalle unioniin; muistuttaa, että edellä mainitut rahastot perustettiin, koska unionin talousarvio ei ole riittävän joustava ja eikä tarjoa riittävää rahoitusta; katsoo ehdottomasti, että toimia muuttoliike- ja pakolaisongelman ratkaisemiseksi ei saisi toteuttaa unionin muilla aloilla harjoittaman kehityspolitiikan kustannuksella ja että on noudatettava sääntöjä, jotka koskevat vastuuvelvollisuutta kaikista unionin tällä alalla toteuttamista toimista;

21.  tähdentää, että jäsenvaltiot vahvistivat sitoumuksensa uudelleen muuttoliikeasioista 23. syyskuuta 2015 pidetyssä unionin valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa, 15. lokakuuta 2015 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa sekä Vallettan huippukokouksessa 11.–12. marraskuuta 2015; pitää erityisen tärkeinä neuvoston julkisia lausumia, jotka koskevat reagoimista ennennäkemättömään muuttoliike- ja pakolaiskriisiin; edellyttää neuvoston täyttävän odotukset, joita sen omat lausumat ja päätökset ovat herättäneet ja jotka liittyvät varsinkin siihen, että jäsenvaltioiden maksuosuuksien olisi vastattava unionin budjettitukea Madad-rahastolle ja Afrikka-hätärahastolle, sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskevan komission alkuperäisen ehdotuksen täytäntöönpanoon kaikilta osin; panee merkille, että jotkut jäsenvaltiot osallistuvat rahoitukseen myös muiden humanitaarisen avun järjestelmien kuten Maailman ruokaohjelman ja UNHCR:n kautta;

22.  pitää suunnitellun 3 miljardin suuruisen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen periaatetta ja tavoitteita myönteisinä ja kehottaa jokaista jäsenvaltiota noudattamaan poliittisia sitoumuksiaan ja antamaan Turkin-pakolaisavun välinettä koskevalle paketille riittävästi taloudellista tukea; on vakaasti päättänyt käyttää kaikkia poliittisia ja institutionaalisia painostuskeinoja varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat sitoumuksiaan, jotka koskevat niiden maksuosuuksia Syyrian kriisin johdosta perustettuun alueelliseen erityisrahastoon, Afrikka-hätärahastoon ja Turkin-pakolaisavun välineeseen; odottaa komission selittävän, kuinka unionin rahoitusosuus olisi asetettava käyttöön unionin vuosien 2016 ja 2017 talousarvioiden enimmäismäärien puitteissa; arvostelee sitä, että neuvosto ja komissio jättivät parlamentin pois keskusteluista, jotka koskivat koordinointivälineen perustamista ja unionin rahoitusosuuden käyttöönottoa, mikä käy ilmi komission ilmoituksesta, että se aikoo rahoittaa unionin rahoitusosuuden kohdentamalla äskettäin hyväksytyn vuoden 2016 talousarvion määrärahoja uudelleen ja käyttämällä etukäteen vuoden 2017 talousarvion liikkumavaroja; korostaa myös tarvetta lisätä unionin ulkoisten menojen vaikutusta; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia siitä, miten voidaan lisätä unionin ulkoisen rahoituksen välineiden yhteisvaikutuksia ja tehdä niiden strategisesta lähestymistavasta johdonmukaisempi; katsoo, että kyseiset erityisrahastot sekä pakolaisavun koordinointiväline eivät ole unionin talousarvion sisä- eivätkä ulkopuolella, joten tarvittava yhteisömenetelmän mukainen vastuuvelvollisuus ja demokraattinen prosessi eivät koske niitä; aikoo sen vuoksi seurata tiiviisti rahastojen ja välineen perustamista ja täytäntöönpanoa; tähdentää, että edellä kuvatut toimet ovat selvästi vastoin parlamentille toisena budjettivallan käyttäjänä kuuluvia oikeuksia;

23.  kiinnittää huomiota siihen, että itäisten naapurimaiden geopoliittinen tilanne on hauras, ja kehottaa unionia antamaan lisätukea maille, jotka panevat tällä hetkellä täytäntöön assosiaatiosopimuksia, jotta voidaan varmistaa uudistusten eteneminen ja suhteiden syventäminen unionin ja kyseisten maiden välillä;

Maksut

24.  palauttaa mieliin, että vuosien 2015 ja 2016 talousarvioiden yhteydessä komissio ei useissa tapauksissa pyytänyt lisämaksumäärärahoja eri kriisinhallintatoimiinsa (2 miljardin euron etupainotus Kreikan hyväksi, ensimmäiset aloitteet muuttoliikkeen alalla) vaan kohdensi sen sijaan olemassa olevia resursseja uudelleen; korostaa, että tämä lisäsi maksumäärärahoihin vuonna 2016 ja sen jälkeisinä vuosina kohdistuvaa rasitetta ja saattaa johtaa kaikissa otsakkeissa siihen, että määrärahat eivät riitä kattamaan rahoitusohjelmien todellisia tarpeita, mikä vaikuttaa suoraan hankkeiden johtajiin ja kansalaisiin; on huolissaan siitä, että tämä tilanne sen ohella, että yhteistyössä harjoitettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvien ohjelmien täytäntöönpanon aloitus on myöhässä, saattaa luoda uudelleen olosuhteet, jotka johtivat edellisen monivuotisen rahoituskehyksen lopussa maksattamatta olevien määrien ennennäkemättömään tasoon ja maksamatta jääneiden maksupyyntöjen kestämättömään kasaumaan; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, että ennakoimattomat maksutarpeet olisi rahoitettava uusista määrärahoista;

25.  kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön parlamentin, neuvoston ja komission vuosina 2015 ja 2016 sopimat yhteiset lausumat maksusuunnitelmasta; palauttaa mieliin sitoumuksen pitää tämän vuoden aikana ainakin kolme toimielintenvälistä kokousta, joissa käsitellään maksuja, maksujen suorittamisen ja tarkistettujen ennusteiden tarkastelemiseksi; toteaa, että komissio on ilmoittanut vuoden 2015 lopun suman määräksi 8,2 miljardia euroa, mikä on lähes puolet alun perin odotetusta; aikoo nostaa tämän kysymyksen esiin ensimmäisessä maksuja koskevassa toimielintenvälisessä kokouksessa maaliskuussa 2016, jotta voidaan selvittää syyt tähän eroon ja mahdollinen pitkän aikavälin vaikutus maksuennusteisiin; edellyttää, että käsitellessään unionin talousarviota vuodeksi 2017 neuvosto ottaa huomioon huhtikuun 2016 kokouksessa vahvistetut määrät ja noudattaa niitä kaikilta osin; kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille ja neuvostolle pidemmän aikavälin ennusteet maksutilanteen odotettavissa olevasta kehittymisestä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä, kuten vuoden 2016 talousarviomenettelyssä hyväksytyssä yhteisessä lausumassa sovittiin, jotta voidaan välttää maksujen suma monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla;

26.  korostaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toteuttamisen odotetaan pääsevän täyteen vauhtiin vuonna 2017, ja varoittaa ottamasta talousarvioon liian vähän maksumäärärahoja kasvaneeseen käyttöasteeseen nähden; kannustaa komissiota vahvistamaan talousarvioesityksessään maksujen riittävän tason; on huolestunut toimenpideohjelmien hyväksymisestä myöhäisessä vaiheessa ja riskistä, että monivuotisen rahoituskehyksen toiselle puoliskolle syntyy uusi maksamattomien laskujen suma; kannustaa komissiota tekemään aktiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa varmistaakseen ohjelmista vastaavien viranomaisten nimittämisen pikaisesti, koska nykyiset viivästykset ovat johtuneet pääasiassa siitä, että näin ei ole toimittu; suhtautuu myönteisesti komission valmiuteen tehdä pyynnöstä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa erityisesti toimenpideohjelmien mukauttamiseksi tarpeen mukaan niin, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja pakolaiskriisiin liittyvien sisäisten haasteiden välillä on enemmän yhteisvaikutuksia;

Muita erityisen merkittäviä kysymyksiä

27.  muistuttaa, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on tärkeää ja että sen olisi oltava unionin toimia tukeva horisontaalinen periaate; kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen periaatetta tarpeen mukaan käytännössä valmistellessaan talousarvioesitystä vuodeksi 2017;

28.  pitää myönteisenä, että ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen 196 osapuolta pääsivät Pariisissa 12. joulukuuta 2015 sopimukseen yleisestä, sitovasta, dynaamisesta ja eriytetystä sopimuksesta ilmastonmuutoshaasteeseen vastaamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, ettei ole selvyyttä siitä, kuinka avunantajavaltiot noudattavat tavoitetta tukea kehitysmaita vuosittain lähes 100 miljardilla Yhdysvaltojen dollarilla tai varsinkin kuinka ne aikovat sopia yhteisestä menetelmästä ilmastorahoituksen huomioimiseksi; toteaa, että tämä kysymys on määrä ratkaista ennen Marrakeshissa pidettävää COP 22 -kokousta, ja edellyttää komission laativan konsolidoidun unionin sääntelykehyksen, joka vastaa täysin kaikkia Pariisissa annettuja sitoumuksia, ja ennakoivan kyseistä rahoitusta vuoden 2017 talousarvioesityksessään; muistuttaa unionin päättäneen, että vähintään 20 prosenttia sen talousarviosta vuosiksi 2014–2020 eli jopa 180 miljardia euroa olisi käytettävä ilmastotoimiin ja että unionin talousarviota on hienosäädettävä ilmastopolitiikan näkökulmasta; pyytää komissiota tukemaan edelleen kestävään tehokkaaseen infrastruktuuriin ja kestäviin liikennemuotoihin kohdistettavia unionin menoja; kehottaa komissiota pannaan nopeasti täytäntöön neuvoston 17. marraskuuta 2015 antamat päätelmät ilmasto- ja koheesiopolitiikan varoista;

29.  pitää myönteisinä komission pyrkimyksiä laatia ”tuloksiin keskittyvää EU:n talousarviota” koskeva strategia; kehottaa komissiota osoittamaan, kuinka unionin rahoituksen yksinkertaistamisessa, erityisesti unionin rahoittamien hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin liittyvän rasitteen vähentämisessä, on edistytty; korostaa, että unionin rahoitusohjelmissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten rahoitusvälineiden tuloksellisuuteen, joiden avulla voidaan saavuttaa tärkeitä kohderyhmiä, kuten pk-yritykset, innovatiiviset yritykset ja mikroyritykset; katsoo, että unionin toimielinten lisäksi huomattava vastuu kuuluu myös jäsenvaltioille, koska 80 prosenttia talousarviosta kuuluu yhteistyössä niiden kanssa tapahtuvan hallinnoinnin piiriin; kehottaa siksi jäsenvaltioita tekemään kaiken voitavansa taatakseen moitteettoman varainhoidon, vähentääkseen virheitä ja välttääkseen viivästyksiä niiden vastuulle kuuluvien ohjelmien täytäntöönpanossa; korostaa tarvetta keskittyä enemmän soveltuvien määrällisten ja laadullisten tulosindikaattoreiden kehittämiseen, jotta voidaan mitata tuloksellisuutta ja luoda konkreettinen kuva unionin menojen vaikutuksesta reaalitalouteen; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita edistämään ja toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla torjutaan aktiivisesti korruptiota julkisissa hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa;

30.  vahvistaa kannattavansa kansainvälistä ITER-tutkimus- ja teknologiaohjelmaa ja on sitoutunut varmistamaan sen asianmukaisen rahoituksen; on kuitenkin huolissaan ohjelman mahdollisista lisäviivästyksistä ja -kustannuksista sekä näistä unionin talousarviolle mahdollisesti koituvista seurauksista; pitää näin ollen valitettavana, ettei parlamentti voinut verrata vuoden 2016 ITER-määrärahojen tasoa päivitettyyn maksusuunnitelmaan ja -aikatauluun; odottaa, että tarkistettu suunnitelma sisällytetään vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun; kehottaa ottamaan käyttöön asianmukaisen vastuuvelvollisuusmekanismin, jonka avulla saadaan selkeä yleiskuva tälle kansainväliselle hankkeelle myönnettyjen rahoitusresurssien määrästä ja arvioidaan niiden käytön tehokkuutta;

31.  palauttaa mieliin, että vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen 2 artiklaan kirjattuun lopulliseen sopimukseen rahoituskehyksestä sisältyy sen pakollinen uudelleentarkastelu ja lainsäädäntöehdotus sen tarkistamisesta vuoden 2016 loppuun mennessä; korostaa, että uudelleentarkastelun/tarkistamisen tarkoituksena on arvioida monivuotisen rahoituskehyksen laadullista ja määrällistä toimivuutta ja korjata järjestelmää koskevat puutteet unionin talousarviossa sekä varmistaa, että unionilla on riittävät resurssit puuttua vaikuttavalla tavalla sisäisiin ja ulkoisiin kriiseihin ja rahoittaa kehittymässä olevia monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskon poliittisia painopisteitä; painottaa, että neuvoston olisi lunastettava Eurooppa-neuvoston lausumien ja päätösten synnyttämät odotukset; tähdentää tässä yhteydessä, että neuvoston olisi otettava vastuulleen sen varmistaminen, että uusien tehtävien ja odottamattomien tilanteiden rahoittamiseen on käytettävissä tarvittavat määrärahat, myös tarkistamalla monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä ylöspäin; aikoo toimia johdonmukaisesti neuvotteluissa vuoden 2017 talousarviosta sekä tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä; epäilee vahvasti, kyetäänkö kyseiset kriisit rahoittamaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen rajoitusten puitteissa; painottaa myös, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen vuonna 2016 on mahdollisuus mukauttaa sen määriä ja lisätä sen joustavuutta;

32.  toistaa kannattavansa tarpeellista unionin omien varojen järjestelmän perusteellista uudistamista ja pitää osana vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaa sopimusta perustetun omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän työtä poliittisesti erittäin tärkeänä; edellyttää komission ja neuvoston ottavan huomioon lopulliset tulokset, joita odotetaan vuoden 2016 loppuun mennessä, mahdolliset uudet omia varoja koskevat ehdotukset mukaan luettuina; palauttaa mieliin, että omien varojen uudistamisen johtoajatuksena on tehdä unionin talousarvion tulopuolesta riippumattomampi, vakaampi, yksinkertaisempi, oikeudenmukaisempi, kestävämpi ja ennustettavampi sekä helpottaa kansallisista talousarvioista maksettavien liian suurten menojen taakkaa ja lisätä avoimuutta ja näkyvyyttä kansalaisiin nähden lisäämättä kansalaisten kokonaisverorasitetta; katsoo, että täysin itsenäinen unionin talousarvio edellyttää aitoja omia varoja;

o
o   o

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (2) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (3) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0407. (5) EUVL L 48, 24.2.2016. (6) Ks. parlamentin 25. marraskuuta 2015 antaman lainsäädäntöpäätöslauselman liite (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0407). (7) Ks. parlamentin 8. heinäkuuta 2015 antaman päätöslauselman liite II (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0263). (8) http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/eeip/pdf/ip011_en.pdf (9) http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/2016/ags2016_annual_growth_survey.pdf (10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0401.