Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2089(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0278/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0278/2015

Keskustelut :

PV 11/04/2016 - 19
CRE 11/04/2016 - 19

Äänestykset :

PV 12/04/2016 - 5.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0105

Hyväksytyt tekstit
PDF 278kWORD 93k
Tiistai 12. huhtikuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Kohti parempaa sisämarkkinasääntelyä
P8_TA(2016)0105A8-0278/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. huhtikuuta 2016 aiheesta ”Kohti parempaa sisämarkkinasääntelyä” (2015/2089(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2015” (COM(2014)0902),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista(1)ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” (COM(2012)0259),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (REFIT): Tilanne ja näkymät” (COM(2014)0368),

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Järkevä sääntely – Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet” (COM(2013)0122),

–  ottaa huomioon 26. ja 27. kesäkuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2014 annetut kilpailukykyneuvoston päätelmät järkevästä sääntelystä,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2015 puitteissa(2),

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkosta (SOLVIT)(3) ja 28. toukokuuta 2014 annetun komission seurantavastauksen,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan tilaaman tutkimuksen ”Smart Single Market Regulation”,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2015 verkossa julkaistun sisämarkkinoiden tulostaulun,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8‑0278/2015),

A.  katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline;

B.  toteaa, että yli 20 vuotta virallisen perustamisensa jälkeen sisämarkkinoiden puitteet ovat edelleen epäyhtenäiset erityisesti siksi, että jäsenvaltiot eivät ole täysimääräisesti saattaneet EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä tai panneet sitä täytäntöön;

C.  katsoo, että sisämarkkinoiden hallinnointia on tehostettava puuttumalla toimintapoliittiseen sykliin;

D.  toteaa, että tulevalla sisämarkkinastrategialla olisi pyrittävä parantamaan sisämarkkinoiden sääntelyä ottamalla opiksi aikaisemmista kokemuksista tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden, digitaalisten sisämarkkinoiden, ammattipätevyyden ja julkisten hankintojen aloilla;

E.  toteaa, että yhteisvastuullisuuden periaatteen olisi oltava pohjana, kun unioni pyrkii parantamaan sisämarkkinoiden sääntelyä;

F.  toteaa, että vastuu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ulottuu komissiota, neuvostoa ja parlamenttia laajemmalle ja että kansallisilla ja – tarvittaessa – alueellisilla parlamenteilla on siinä oma roolinsa; toteaa, että toissijaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että politiikasta pitäisi päättää sopivimmalla institutionaalisella tasolla – joko paikallisella, alueellisella, kansallisella tai unionin tasolla;

G.  toteaa, että meillä on tavaroiden sisämarkkinat mutta ei palvelujen sisämarkkinoita;

H.  toteaa, että erityisiä välineitä olisi vahvistettava, tarkasteltava uudelleen tai edistettävä tehokkaammin, jotta voitaisiin vaikuttaa myönteisesti siihen, että yrityksille luodaan kilpailukykyinen sääntely-ympäristö, tuetaan kasvua ja työpaikkojen luomista ja parannetaan kuluttajien luottamusta unionin lainsäädäntöön;

I.  toteaa, että sekä kansalaiset että yritykset tuntevat huonosti erilaiset tukipalvelut, jollaisia ovat esimerkiksi Sinun Eurooppasi -portaali ja Solvit, ja tietävät niistä vain vähän;

J.  toteaa, ettei lainsäädännön onnistuneen täytäntöönpanon mittaamiseksi sisämarkkinoiden eri alueilla ole riittäviä indikaattoreita tai riittävää tietoa;

K.  toteaa, että tällaiset indikaattorit ja tiedot voisivat selventää kyseisen lainsäädännön pyrkimyksiä ja tarkoitusta;

L.  toteaa, että digitaalinen innovointi etenee politiikkaa nopeammin ja yrittäjät edistävät digitaalistrategiaa; toteaa, että on ensisijaisen tärkeää laatia tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavat säännöt, jotka ovat lähtökohtaisesti digitaalisia;

M.  toteaa, että kuluttajien oikeudet ja kuluttajalainsäädännön asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden täytäntöönpano ja valvonta ovat olennaisia, jotta saavutetaan kuluttajansuojan korkea taso unionissa;

N.  toteaa, että vuonna 2015 järjestetyssä Euroopan kuluttajafoorumissa, johon osallistui keskeisiä eurooppalaisia ja kansainvälisiä päätöksentekijöitä, yksi tärkeimmistä prioriteeteista oli lainsäädännön entistä parempi täytäntöönpano ja valvonta;

I.Johdanto ja yleiset periaatteet

1.  kehottaa komissiota ottamaan uuden sisämarkkinastrategiansa täytäntöönpanossa huomioon tähän päätöslauselmaan sisältyvät suositukset;

2.  katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen olisi oltava etusijalla EU:n toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi toimittava kansalaisten eduksi ja edistettävä kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, kasvua ja pk-yritysten kehitystä ja samalla tarjottava korkea kuluttajansuojan taso siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta;

3.  katsoo, että ”parempi sääntely” liittyy kokonaisuudessaan toimintapoliittiseen sykliin, jossa kaikki osatekijät edistävät vaikuttavaa ja tehokasta sääntelyä; katsoo tästä syystä, että asiaa koskevan lainsäädännön onnistumisen mittaamiseen tarkoitetut erityiset indikaattorit olisi sisällytettävä jo alustavaan vaikutustenarviointiin ja niitä olisi käytettävä koko toimintapoliittisen syklin ajan, myös pantaessa lainsäädäntöä täytäntöön sen tullessa voimaan;

4.  palauttaa tässä yhteydessä mieliin avoimen ja helpon tiedonsaannin merkityksen; pitää valitettavana, että vaikka parlamentin asiakirjat ovat laajemman yleisön saatavilla, neuvoston asiakirjat eivät ole, ja niiden saatavuus on rajoitettua jatkossakin;

5.  katsoo, että toissijaisuuden periaatetta on noudatettava poliittisten toimien laadinnan alusta alkaen, jotta voidaan korostaa ”eurooppalaista lisäarvoa” sisämarkkinoiden hallinnossa;

6.  toteaa, että toissijaisuusmekanismiin liittyvien määräaikojen vuoksi parlamenteilla ei ole aina riittävästi aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanonäkökohtia, johdonmukaisuutta olemassa olevan lainsäädännön kanssa ja muita käytännön seikkoja; katsoo, että sen vuoksi parlamentit voisivat itse toimia aktiivisemmin erityisesti kuulemisprosesseissa;

7.  katsoo, että toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate otetaan huomioon asiaa koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa; katsoo lisäksi, että prosessissa olisi pyrittävä saavuttamaan yksinkertaisuuteen, avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät tavoitteet;

8.  kehottaa komissiota ja neuvostoa pohtimaan yhdessä parlamentin kanssa sitä, miten voidaan parhaiten varmistaa, että yksinkertaistaminen on jatkuva prosessi, koska toimet näillä aloilla hyödyttävät kuluttajia ja pk-yrityksiä;

9.  katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyssä olisi otettava huomioon digitaalisen vallankumouksen tarjoamat uudet mahdollisuudet ja sen olisi oltava täysin yhteensopivaa sähköisen hallinnon ulottuvuuden kanssa;

10.  kehottaa komissiota lujittamaan sisämarkkinoiden asemaa eurooppalaisen ohjausjakson erillisenä pilarina, jota olisi tuettava vuosittaisella sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevalla kertomuksella osana vuotuista kasvuselvitystä;

II.Sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen välineet

Vaikutusten arviointi

11.  katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön tavoitteena olisi oltava sisämarkkinoiden entistä parempi toiminta, sitä olisi kehitettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja sillä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia, kasvua ja työpaikkojen luomista; pitää tehokkaita vaikutusten arviointeja tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi ja minkälaisia olemassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä mahdollisia vaikutuksia siitä aiheutuu;

12.  pitää valitettavana, että noin 40 prosenttia komission vaikutustenarviointilautakunnan 2010–2014 käsittelemistä vaikutustenarviointiluonnoksista katsottiin laadultaan riittämättömiksi ja lähetettiin takaisin parannuksia varten;

13.  katsoo, että jotta vaikutusten arvioinnit olisivat tehokkaita välineitä, ne olisi valmisteltava kattavien, objektiivisten ja täydellisten tietojen ja näytön pohjalta ja niihin olisi sisällytettävä kaikki vaihtoehdot, joilla on merkittävä vaikutus tai jotka ovat poliittisesti tärkeitä; katsoo, että vaikutuksen arvioinnit olisi tehtävä siten, että niissä otetaan huomioon myös saman alan olemassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit ja tarkastellaan lainsäädäntöehdotuksen johdonmukaisuutta unionin muiden politiikan alojen ja yleisten tavoitteiden kanssa;

14.  pitää valitettavana, että parlamentille toimitetut ehdotusluonnoksiin liittyvät vaikutusten arvioinnit sisältävät edelleen puutteita, kuten esimerkiksi parlamentin ennakkoarviointiyksikkö korosti analyysissaan, jonka se laati radiolaitteen asettamista saataville markkinoilla koskevan ehdotuksen vaikutuksen arvioinnissa;

15.  katsoo, että tieteellisen tiedon huolellisen tarkastelun olisi oltava osa vaikutuksenarviointimenettelyä ja että sen avulla olisi erityisesti perusteltava, miten ja miksi politiikkavalinnat on tehty valmisteluvaiheissa, koska tämä helpottaa poliittista prosessia; katsoo lisäksi, että vaikutusten arvioinneissa on otettava huomioon digitaalisen innovoinnin ja kehityksen nopeus ja se, että lainsäädännön on oltava teknologianeutraalia ja tulevaisuuden vaatimukset mahdollisimman hyvin huomioon ottavaa;

16.  korostaa, ettei ole annettu selkeitä ohjeita siitä, olisiko REFIT-ehdotusten mahdolliset vaikutukset ilmaistava määrällisesti; korostaa, että REFIT-ehdotusten on oltava kohdennetumpia siten, että kunkin ehdotuksen potentiaaliset hyödyt ja kustannussäästöt ilmaistaan määrällisesti;

17.  korostaa, että ehdotukseen liitettyä vaikutuksen arviointia olisi täydennettävä lainsäädäntövallan käyttäjien hyväksymien huomattavien muutosten vaikutusten arvioinneilla; korostaa, että olisi laadittava selkeät ja avoimet säännöt, joissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti tällaiset täydentävät vaikutusten arvioinnit olisi tehtävä; muistuttaa esimerkiksi, että parlamentti on arvioinut huolellisesti kahteen hankintoja koskevaan direktiiviin tekemiensä joidenkin muutosten mahdollista vaikutusta pk-yrityksiin; kehottaa tästä syystä neuvostoa, joka ei ole tehnyt omia muutoksiaan koskevaa vaikutuksen arviointia vuoden 2007 jälkeen, sitoutumaan paremmin asiaan;

18.  palauttaa mieliin, että vastuu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ulottuu komissiota, neuvostoa ja parlamenttia laajemmalle ja että kansallisilla parlamenteilla on siinä oma roolinsa;

19.  panee merkille, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan teettämässä tutkimuksessa ”Smart Single Market Regulation” todetaan, että parlamentilla ja neuvostolla voi olla arvokasta annettavaa komission vaikutuksen arviointiin; kehottaa komissiota tarkastelemaan keinoja, joiden avulla parlamentti ja neuvosto voidaan ottaa mukaan vaikutuksenarviointiprosessiin;

Kuulemismenettely

20.  muistuttaa, että SEU-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti EU:n toimielimet ovat velvollisia käymään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa;

21.  katsoo, että kuulemisvaiheeseen olisi aina sisällyttävä osuus, jossa digitaalisuutta pidetään lähtökohtana ja jossa komissio pyrkii syvällisesti ymmärtämään käyttäjien tarpeita ja sitä, mitä ”lähtökohtana digitaalisuus” tarkoittaa palvelun suunnittelun kannalta;

22.  toistaa kantansa, että kuulemisista olisi tehtävä avoimia, läpinäkyviä ja osallistavia ja niitä olisi laajennettava käsittämään hyvin monenlaisten sidosryhmien vaikutustenarviointiluonnoksia koskevat lausunnot; katsoo, että tämä on yhtä tärkeää johdetun oikeuden kannalta, koska se vaikuttaa suuresti sisämarkkinoiden sääntelyn täytäntöönpanoon ja edellyttää siksi suurempaa avoimuutta ja valvontaa; katsoo, että unionin tullikoodeksin osalta säännöllisillä sidosryhmien kuulemisella voitaisiin parantaa johdetun oikeuden täytäntöönpanoa;

23.  panee merkille sääntelyn parantamista koskevaan pakettiin sisältyvät strategisen suunnitteluvaiheen laajentamista koskevat ehdotukset, jollaisia ovat esimerkiksi alustavien vaikutusten arviointien mukaan ottaminen; toteaa kuitenkin, että komission työskentelymenettelyä koskeva yleiskatsaus puuttuu edelleen; kehottaa komissiota tekemään tiettyjen alojen politiikka-aloitteita hahmottelevista etenemissuunnitelmista entistä näkyvämpiä ja helpottamaan niiden käyttöä;

24.  katsoo, että kansalaisten ja yritysten panos erilaisissa tukipalveluissa, jollaisia ovat esimerkiksi Sinun Eurooppasi ja Solvit, on erittäin tärkeää lainsäädäntöprosessille, ja kehottaa tästä syystä komissiota arvioimaan kyseisten palvelujen toimittamia tietoja ja ottamaan ne huomioon asiaa koskevaa lainsäädäntöä tarkistettaessa;

25.  katsoo, että laaja, asianmukainen ja tasapuolinen kuuleminen on olennaista lainsäädäntöprosessissa; katsoo, että asiakirjojen ja aineiston julkistaminen sekä kaikkien sidosryhmien ottaminen vaikuttavalla tavalla mukaan tämän alan toimintalinjojen kehittämiseen on tärkeä innovointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista edistävä tekijä erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimintasuunnitelman kannalta;

26.  korostaa, että pienillä yrityksillä ei ole usein aikaa tai resursseja osallistua säännöllisiin kuulemisiin; katsoo, että komission olisi pyrittävä löytämään käyttäjäystävällisiä ja innovatiivisia tapoja auttaa pk-yrityksiä ja uusyrityksiä;

27.  katsoo, että olisi noudatettava sidosryhmien kuulemista koskevaa holistista lähestymistapaa, jonka olisi oltava pikemminkin koko lainsäädäntösyklin ajan jatkuva prosessi kuin tilapäistä toimintaa; muistuttaa tässä yhteydessä kehottaneensa komissiota harkitsemaan sääntelyn parantamista ja byrokratian vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin perustamista;

28.  korostaa, että tällaisten sidosryhmien kuulemisten olisi oltava mahdollisimman osallistavia ja niihin olisi otettava erityisesti mukaan pk-yrityksiä, mikroyrityksiä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä;

29.  katsoo, että julkisten kuulemisten julkistaminen kaikilla virallisilla kielillä sekä niiden saatavuuden ja ymmärrettävyyden parantaminen lisää vastaavasti kuulemismenettelyihin osallistumista ja niiden avoimuutta;

Täytäntöönpano

30.  katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano on erittäin tärkeää ja että selkeät, kattavat ja moniulotteiset indikaattorit ovat hyödyllisiä, jos sisämarkkinoiden etuja halutaan hyödyntää täysimääräisesti; on huolestunut siitä, että täytäntöönpanoa koskevia tavoitteita ei aina saavuteta; kehottaa erityisesti panemaan palveludirektiivin täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön; muistuttaa, että jäsenvaltioiden ja alojen välillä on edelleen runsaasti heterogeenisyyttä;

31.  katsoo, että koska komissio pyrkii vähentämään lainsäädäntötoimiaan, tämän ansioista voidaan keskittyä enemmän toimintapoliittisiin aloitteisiin, minkä ansiosta on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia syvempiin pohdintoihin, joilla voidaan edistää asianomaisten sidosryhmien osallistumista;

32.  korostaa vastaavuustaulukoiden merkitystä asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnassa; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja julkaisemaan omat vastaavuustaulukkonsa;

33.  pitää valitettavana, että huolimatta komission digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa säädöksessä ehdottamasta 0,5 prosentin tavoitteesta jotkut jäsenvaltiot laahaavat edelleen jäljessä; korostaa, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista ja täytäntöönpanoa koskevat viralliset tavoitteet eivät ole ainoita tärkeitä seikkoja vaan tärkeitä asioita ovat myös se, miten laadukkaasti säädökset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, käytännön täytäntöönpano sekä ongelmat tai haasteet, joita niistä voi aiheutua asianomaisten sidosryhmien todellisessa elämässä;

34.  katsoo, että täysin toimivien sisämarkkinoiden tarjoamien lukuisten etujen toteutumisen vuoksi komission ja parlamenttien olisi työskenneltävä yhdessä, jotta ne oppisivat EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta saaduista parhaista käytännöistä ja kokemuksesta ja jotta voidaan varmistaa, että erityislainsäädännön pyrkimyksiä ja tavoitteita ei menetetä jäsenvaltioiden heikon tai epäyhtenäisen täytäntöönpanon seurauksena;

35.  katsoo, että olisi selkeytettävä entisestään ylisääntelyä ja että tarvitaan entistä vahvempia toimenpiteitä, jotta voidaan havaita tilanteet, joissa tapahtuu ylisääntelyä ja joista aiheutuu haasteita ja ylimääräisiä kustannuksia ihmisille ja yrityksille, kun nämä pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan EU:n tasolta tulevaa lainsäädäntöä; kehottaa jäsenvaltioita selventämään ja määrittelemään täytäntöönpanoasiakirjoissa, mikä on seurausta EU:n lainsäädännöstä ja mikä kansallisista vaatimuksista; palauttaa mieliin jäsenvaltioiden mahdollisuuden soveltaa tiukempia normeja, jos EU:n lainsäädännöllä säädetään vain yhdenmukaistamisen vähimmäistasosta;

Seuranta ja ongelmanratkaisu

36.  kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan ja saattamaan sääntelymenetelmiä koskevat ohjeet ajan tasalle; vaatii erityisesti saattamaan nopeasti tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa ajan tasalle sopimattomista kaupallisista menettelyistä annetun direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat vuoden 2009 ohjeet, jotta varmistetaan sen soveltuvuus digitaaliselle aikakaudelle; pitää valitettavana, että palvelujen laatu poikkeaa huomattavasti jäsenvaltioiden keskuudessa sekä priorisoinnin että resurssien puutteesta johtuen; kehottaa siksi tehostamaan hallintopuitteita EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa näiden välineiden ja palvelujen toimivuutta;

37.  katsoo, että vaihtoehtoinen ja verkkovälitteinen riidanratkaisu ovat tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden parantamisen kannalta keskeisiä välineitä; korostaa, että niiden avulla kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat voivat ratkaista kustannustehokkaasti ja yksinkertaisesti riitansa ilman tuomioistuinkäsittelyä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tietämystä näistä tärkeistä välineistä;

38.  korostaa, että Solvit-verkon, ECC-verkoston tai FIN-NET-verkoston kaltaiset keskitetyt konfliktien ratkaisun tukemiseen tarkoitetut yhteyspisteet ovat palveluja, joilla parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa; kehottaa komissiota lisäämään tietämystä näistä välineistä ja kehittämään niiden välistä täydentävyyttä;

39.  antaa tunnustusta Solvit-verkostolle ja EU Pilot -hankkeille, jotka on suunniteltu sitä varten, että komission ei tarvitse käyttää rikkomusmenettelyä jäsenvaltioita vastaan; katsoo kuitenkin, että EU Pilot -hankkeen tarjoamia palveluja olisi parannettava ilmoitusten vastaanottamisen jälkeisen vastausajan osalta;

40.  katsoo, että sisämarkkinoiden tietojärjestelmää olisi laajennettava edelleen muihin sisämarkkinavälineisiin, jotta siitä voi tulla keskeinen tiedonsäilytyspaikka; korostaa, että tämä olisi yhdenmukaista ”vain kerran” -periaatteen ja komission äskettäisten aloitteiden kanssa;

41.  pitää keskitettyjen asiointipisteiden, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) ja yhteentoimivuusratkaisuja koskevan ohjelman (ISA2) kaltaisia digitaalisia foorumeja tärkeinä, koska niillä parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla jäsenvaltioiden viranomaisten välistä rajat ylittävää tietojenvaihtoa;

42.  on huolissaan siitä, että eurooppalaisten keskuudessa tietoisuus ja ymmärtämys sellaisista saatavilla olevista palveluista kuin Sinun Eurooppasi, Sinun Eurooppasi ‑neuvonta, Eures-verkosto, CPC-verkosto, keskitetyt asiointipisteet, Solvit, vaihtoehtoinen riidanratkaisu ja verkkovälitteinen riidanratkaisu on hyvin vähäistä;

43.  katsoo, että Sinun Eurooppasi -palvelun, Sinun Eurooppasi -neuvonnan, Eures-verkoston, CPC-verkoston, keskitettyjen asiointipisteiden, Solvit- ja Solvit Plus -verkkojen, vaihtoehtoisen riidanratkaisun ja verkkovälitteisen riidanratkaisun kaltaiset palvelut ovat hyödyllinen ja huokea vaihtoehto oikeustoimille; panee merkille, että vain neljä prosenttia kuluttajista ja yrityksistä tietää näistä välineistä ja että näiden palvelujen hyödyntäminen on hyvin vähäistä tällä hetkellä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tämän ongelman ratkaisemiseksi tietämystä tällaisista välineistä ja selvittämään, ovatko näiden välineiden tuottamat tulokset ja vastaukset riittäviä käyttäjille; kehottaa komissiota lisäksi parantamaan Sinun Eurooppasi -palvelun ja Solvit-verkon kaltaisten erilaisten tukipalvelujen välistä yhteistyötä, jotta voidaan lisätä käyttäjätyytyväisyyttä;

44.  kehottaa komissiota pohtimaan perusteellisesti näiden palvelujen vuorovaikutusta ja tutkimaan mahdollisuutta korvata ne yhdellä ainoalla kuluttajille tarkoitetulla asiointipisteellä, josta kuluttajat ohjattaisiin tarpeen mukaan käyttämään muita välineitä;

45.  katsoo, että tämän pohdinnan tuloksena olisi voitava määritellä kyseiset palvelut paremmin, jotta toimintaa voidaan jaotella paremmin ja välttää siten päällekkäisyys;

46.  kehottaa komissiota laatimaan viestintä- ja koulutusstrategian, jolla lisätään kansalaisten ja kaikenkokoisten yritysten keskuudessa tietoisuutta tukipalveluista; pyytää tässä yhteydessä kehittämään yhden ainoan portaalin, jonka kautta pääsee käyttämään kaikkia tukipalveluja;

47.  katsoo, että kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tulevassa tarkistamisessa olisi otettava täysimääräisesti huomioon tarve parantaa sisämarkkinoiden eri välineiden välistä tiedonkulkua;

48.  korostaa komission ”EU:n tehoiskut” -valvontavälineen tärkeää roolia erityisesti hyvin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta;

49.  toteaa, että EU:n tehoiskutoimilla, jotka komissio käynnisti tehostaakseen koordinoitujen valvontatoimien avulla täytäntöönpanoa verkkoympäristössä, on myönteinen rooli; katsoo, että EU:n tehoiskuja voitaisiin laajentaa myös reaaliympäristöön;

50.  panee huolestuneena merkille, että Sinun Eurooppasi -raporttien mukaan oikeuksiaan käyttämään pyrkivät ihmiset tekevät jatkuvasti kyselyjä tietyistä asioista kuten sähköisestä kaupankäynnistä ja pätevyyksien tunnustamisesta; katsoo, että komission olisi yhdessä kansallisten ja alueellisten elinten kanssa puututtava tähän, jotta voidaan edistää näitä oikeuksia koskevaa ymmärtämystä;

51.  pitää täytäntöönpanon laadullista ja määrällistä arviointia – eikä pelkkiä lukuja siitä, onko direktiivit saatettu virallisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä – asianmukaisena, jotta saadaan täydellinen käsitys siitä, miten sisämarkkinalainsäädäntö itse asiassa toimii kuluttajien ja yritysten puolesta;

52.  kehottaa komissiota pohtimaan, voitaisiinko luoda ”varhaisvaroitusjärjestelmä”, joka ilmoittaa, missä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa tai soveltamista koskevat ongelmat ovat;

53.  katsoo, että EU:n tasolla toteutettavan kuluttajamarkkinoiden järjestelmällisen seurannan avulla uudet suuntaukset sekä kuluttajiin ja yrityksiin kohdistuvat uhat havaittaisiin aikaisemmin; korostaa tässä yhteydessä kaikkien osallistuvien sidosryhmien positiivista roolia, kuluttajajärjestöt mukaan luettuina;

54.  kehottaa komissiota arvioimaan tuoteyhteyspisteiden toimintaa, kuten vuonna 2009 annetussa vastavuoroista tunnustamista koskevassa asetuksessa ja vuonna 2011 annetussa rakennusalan tuotteita koskevassa asetuksessa säädetään;

Täytäntöönpano ja markkinavalvonta

55.  korostaa, että yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten ja niiden sisämarkkinoiden hallintavälineiden välillä, joiden kautta kuluttajat tekevät valituksia EU:n lainsäädäntöä rikkovista kaupallisista toimijoista, on tiivistettävä tekemällä menettelyistä virallisia ja parantamalla tietojen jakamista;

56.  kehottaa komissiota arvioimaan vakavasti täytäntöönpanon – ja viime kädessä – erityisesti sisämarkkinalainsäädäntöön liittyvien rikkomismenettelyjen täytäntöönpanon johdonmukaisuutta ja tehokkuutta;

57.  pitää valitettavana, että parlamentin oikeutta saada rikkomusmenettelyä edeltävään vaiheeseen ja rikkomusmenettelyyn liittyviä olennaisia tietoja on rajoitettu, ja kehottaa lisäämään tällä alalla avoimuutta luottamuksellisuussääntöjä asianmukaisesti noudattaen;

58.  kehottaa komissiota käynnistämään oikea-aikaisesti ja entistä nopeammin rikkomismenettelyjä, jos on olemassa näyttöä täytäntöönpanon laiminlyönnistä ja jos kohtuulliset toimet ongelmien ratkaisemiseksi sellaisilla sovittelutoimilla kuten vaihtoehtoinen riidanratkaisu, verkkovälitteinen riidanratkaisu, EU Pilot -menettely, Solvit tai muut rikkomismenettelyä edeltävään vaiheeseen liittyvät mekanismit ovat epäonnistuneet; korostaa, että jäsenvaltiot ovat yhtäläisesti vastuussa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemisesta ja että niiden olisi varmistettava tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano, jonka avulla suojellaan kuluttajien oikeuksia ja luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset yrityksille kaikkialla Euroopassa;

59.  sitoutuu hoitamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvän roolinsa muun muassa tarkistamalla lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvomalla komissiota erityisesti siten, että parlamentti osallistuu erityisesti täytäntöönpanoon liittyviin komission työohjelmia koskeviin kertomuksiin, joita laaditaan vuosittain tai ainakin entistä yksityiskohtaisemmin;

60.  korostaa, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanosta 4. helmikuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa(4) parlamentti kehotti komissiota keräämään ja analysoimaan tietoja jäsenvaltioiden soveltamista seuraamuksista sekä täytäntöönpanojärjestelmien tehokkuudesta erityisesti täytäntöönpanomenetelmien monimutkaisuuden ja pituuden osalta; on toistuvasti pyytänyt komissiota toimittamaan parlamentille näiden analyysien tulokset;

61.  katsoo, että markkinavalvontavälineitä olisi käytettävä yhdessä sisämarkkinavälineiden kanssa, jotta tehostetaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa;

62.  huomauttaa tässä yhteydessä, että kansalliset viranomaiset eivät aina hyödynnä asianmukaisesti markkinavalvonnan tiedotus- ja viestintäjärjestelmää tai ryhdy ajoissa tarvittaviin toimenpiteisiin; korostaa erityisesti tarvetta parantaa tapauksia koskevaa viranomaisten välistä tiedonvälitystä;

63.  on huolissaan siitä, että komission vuonna 2014 toteuttaman näyteanalyysin mukaan 60 prosentissa toteutetuista tuotetutkimuksista ei mainittu alkuperämaata, 32 prosenttia laitetutkimuksista toteutettiin ilman riskiluokittelua ja 5 prosentissa rekisteröidyistä tapauksista ei viitattu unionin asetukseen tai direktiiviin, jota on rikottu; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita pohtimaan vakavasti asiaa ja tiedottamaan parlamentille seurantatoimista, joihin on ryhdytty;

Jälkiarviointi ja uudelleentarkastelu

64.  suhtautuu myönteisesti säännölliseen uudelleentarkastelujaksoon ja REFIT-ohjelman mukaisesti käyttöönotettuun alakohtaiseen analyysiin, joiden lopullisena tavoitteena olisi oltava EU:n lainsäädännön parantaminen ja yksinkertaistaminen ja näin ollen sen lähentäminen kansalaisten ja yritysten tarpeisiin siten, että kiinnitetään erityistä huomiota mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin;

65.  katsoo kuitenkin, että analyysia olisi parannettava siltä osin, että selvitetään, ovatko tähän mennessä toteutetut lainsäädännölliset toimenpiteet edistäneet tehokkaasti niiden tavoitteen saavuttamista ja ovatko ne nykyisten politiikkatavoitteiden mukaisia; korostaa myös REFIT-prosessin avoimuuden merkitystä; katsoo tässä yhteydessä, että hallinnollisen rasitteen ja sääntelyrasitteen vähentämistä koskeva säännöllisesti tarkistettava tavoite voi edistää sitä, että tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman pienin ihmisille ja yrityksille aiheutuvin kustannuksin voidaan varmistaa;

66.  panee merkille, että sääntelyn kumulatiiviset kustannukset ovat usein esteenä sisämarkkinoiden toimijoille ja erityisesti pk-yrityksille; suhtautuu siksi myönteisesti siihen, että komissio on sitoutunut tarkastelemaan tätä kysymystä; korostaa, että kaikissa tällaisissa analyyseissa olisi pyrittävä poistamaan esteet markkinoille pääsyltä ja varmistamaan reilu kilpailu kaikille toimijoille;

67.  kehottaa komissiota parantamaan ymmärtämystään politiikkatavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavista tekijöistä, esimerkiksi EU:n tasolla tai kansallisella tasolla hyväksyttyjen täydentävien tai ristiriitaisten politiikkatoimien vaikutuksesta, mutta myös toiminnasta pidättymisen vaikutuksesta ja kustannuksista, jotta voidaan parantaa politiikan suunnittelua ja viime kädessä parantaa sisämarkkinoiden sääntelyä;

68.  katsoo, että päättymislausekkeita tai laajennettuja tarkistuslausekkeita voidaan harkita poikkeuksellisesti erityisesti tilapäisten ilmiöiden osalta siten, että toimielimet pitävät lainsäädännön ajan tasalla ja voimassa ainoastaan tarvittaessa; katsoo, että suojatoimenpiteet ovat tarpeellinen keino varmistaa, että olennainen lainsäädäntö säilyy;

III.Päätelmä

69.  korostaa, että sisämarkkinalainsäädännön parantaminen ei tarkoita kaiken sääntelyn poistamista eikä sääntelyn tavoitetason vähentämistä esimerkiksi ympäristönsuojelun, turvallisuuden, turvatoimien, kuluttajansuojelun ja sosiaalinormien alalla vaan pikemminkin tarpeettoman sääntelyn, byrokratian ja kielteisten vaikutusten poistamista samalla, kun toimintapolitiikan tavoitteet saavutetaan, sekä Euroopan työllisyyttä ja yrityksiä tukevan kilpailukykyisen sääntely-ympäristön toteuttamista;

70.  korostaa, että tuotantoa, innovointia ja kauppaa liiaksi estämättömät sisämarkkinat ovat väline, joka tuo takaisin Eurooppaan työpaikkoja ja kasvua, jotka olisivat aikaisemmin siirtyneet muualle;

71.  korostaa sen vuoksi, että yhteinen vastuu paremmista sisämarkkinoista johtaa siihen, että saadaan aikaan yhteisiä hyötyjä, joita ovat vahvat ja elinvoimaiset sisämarkkinat, jotka edistävät Euroopan pitkän aikavälin kasvua ja sen kansalaisten hyvinvointia;

o
o   o

72.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle sekä jäsen valtioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL C 24, 22.1.2016, s. 75.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0069.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0164.
(4)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0063.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö