Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission laatiman Turkkia koskevan vuoden 2015 kertomuksen (SWD(2015)0216),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista sekä aiheesta aiemmin annetut neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan laajentumisstrategiasta (COM(2015)0611),

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/157/EY Turkin tasavallan liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista (”liittymiskumppanuus”) sekä aiemmat, vuosina 2001, 2003 ja 2006 tehdyt neuvoston päätökset liittymiskumppanuudesta,

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2015 pidetyssä EU:n ja Turkin huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman sekä EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman armenialaisten kansanmurhan satavuotismuistopäivästä(1),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 pidetyn hallitusten välisen konferenssin, jonka aikana talous- ja rahapolitiikkaa koskeva luku 17 avattiin virallisesti,

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 10. helmikuuta 2010 Turkkia koskevasta vuoden 2009 edistymiskertomuksesta(2), 9. maaliskuuta 2011 Turkkia koskevasta vuoden 2010 edistymiskertomuksesta(3), 29. maaliskuuta 2012 Turkkia koskevasta vuoden 2011 edistymiskertomuksesta(4), 18. huhtikuuta 2013 Turkkia koskevasta vuoden 2012 edistymiskertomuksesta(5), 13. kesäkuuta 2013 Turkin tilanteesta(6) 12. maaliskuuta 2014 Turkkia koskevasta vuoden 2013 edistymiskertomuksesta(7), 13. marraskuuta 2014 Turkin jännitteitä aiheuttavista toimista Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeellä(8), 15. tammikuuta 2015 ilmaisunvapaudesta Turkissa(9) ja 10. kesäkuuta 2015 Turkkia koskevasta vuoden 2014 edistymiskertomuksesta(10) antamansa päätöslauselmat,

–  toteaa pyytäneensä Turkkia koskevan vuoden 2014 edistymiskertomuksen yhteydessä komissiota arvioimaan uudelleen, miten neuvottelut olivat siihen saakka edenneet ja miten unionin ja Turkin suhteita ja yhteistyötä voitaisiin parantaa ja tehostaa,

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 hyväksytyn Turkin neuvottelukehyksen,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antaman julistuksen, jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden antama hyväksyntä on välttämätön osatekijä neuvotteluissa ja että Turkin on pantava täytäntöön Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirja poistamalla kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet rajoituksitta ja ilman syrjintää,

–  ottaa huomioon, että joulukuussa 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Turkin unioniin liittymisen perustana on Kööpenhaminan arviointiperusteiden täydellinen noudattaminen sekä EU:n integraatiokyky,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklan, jonka mukaan sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullisia tuomioita asioissa, joiden osapuolina ne ovat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Syyrian kriisin, pyrkimykset saada aikaan tulitauko ja kestävä ratkaisu sekä Turkin velvoitteet, jotka koskevat vakauden ja hyvien naapuruussuhteiden edistämistä intensiivisillä toimenpiteillä, jotta kyetään YK:n peruskirjan ja unionin perustana olevien arvojen ja periaatteiden mukaisesti ratkaisemaan avoimina olevat Turkin ja sen naapurimaiden kahdenväliset kysymykset, kiistat ja selkkaukset, jotka liittyvät maa- ja merirajoihin sekä ilmatilaan,

–  ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatteen ja erityisesti siihen sisältyvien toimivallanjaon, demokratian, ilmaisunvapauden, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen oikeuksien ja uskonnonvapauden kunnioittaminen on keskeistä neuvotteluprosessissa,

–  ottaa huomioon, että Turkille on myönnetty pakolaiskriisin hallintaan 3 miljardia euroa, josta yksi miljardi tulee unionin talousarviosta ja loput jäsenvaltioilta,

–  ottaa huomioon Kati Pirin Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa tekemän työn Turkkia koskevana pysyvänä esittelijänä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että liittymisneuvottelut Turkin kanssa käynnistettiin 3. lokakuuta 2005 ja että tällaisten neuvottelujen aloittaminen on lähtölaukaus pitkälle ja tulokseltaan avoimelle prosessille, joka perustuu oikeudenmukaiseen ja tiukkaan ehdollisuuteen ja sitoumukseen toteuttaa uudistuksia;

B.  toteaa, että unionin olisi pysyttävä Turkin uudistusten kiintopisteenä, kun otetaan huomioon liittymisneuvottelujen ja laajentumisprosessin muutosvoima;

C.  toteaa, että Kööpenhaminan arviointiperusteita olisi noudatettava täysimääräisesti ja että olisi otettava huomioon unionin integraatiokyky joulukuussa 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti; ottaa huomioon, että Turkki on sitoutunut Kööpenhaminan arviointiperusteiden täyttämiseen, riittäviin ja tehokkaisiin uudistuksiin ja asteittaiseen unionin lainsäädäntöön mukautumiseen; toteaa, että nämä pyrkimykset olisi nähtävä Turkin mahdollisuutena lujittaa toimielimiään ja jatkaa demokratisointi- ja nykyaikaistamisprosessiaan;

D.  toteaa, että neuvotteluprosessin keskeisiä kysymyksiä ovat oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti toimivallan jako, ilmaisunvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus, ihmisoikeudet ja demokratia, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen, hyvät naapurisuhteet, uskonnonvapaus, yhdistymisvapaus ja vapaus järjestää rauhanomaisia mielenosoituksia, vähemmistöjen oikeudet, naisten oikeudet sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten romaneihin, vammaisiin henkilöihin sekä homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin ja intersukupuolisiin (hlbti-ihmiset), kohdistuvan syrjinnän torjuminen;

E.  toteaa, että poliittisten arviointiperusteiden osalta uudistusvauhti on hidastunut ja että ilmaisunvapauden ja kokoontumisvapauden kunnioittamisessa on tapahtunut merkittäviä takaiskuja;

F.  toteaa Turkin kuuluvan edelleen niihin maihin, joissa toimittajia on vangittu eniten;

G.  ottaa huomioon, että Freedom Housen lehdistön- ja tiedotusvälineiden vapautta koskevan luokituksen mukaan Turkilla ei ole edelleenkään vapaata lehdistöä ja internetin vapaus on vain osittaista;

H.  toteaa, että Turkin sisäinen ja ulkoinen turvallisuus heikkenee nopeasti;

I.  ottaa huomioon, että Turkissa on tapahtunut monia ISILin/Daeshin tekemiä terrori-iskuja (Diyarbakirissa, Surucissa, Ankarassa ja Istanbulissa) ja niissä on kuollut kaikkiaan 150 viatonta ihmistä;

J.  toteaa, että Venäjän tekemät pommitukset Aleppossa ja muualla Syyriassa ovat lisänneet merkittävästi Turkkiin suojaan pyrkivien pakolaisten määrää;

K.  ottaa huomioon, että unioni ja Turkki ovat sopineet liittymisprosessin elvyttämisestä ja tiiviin yhteistyön tekemisestä maahanmuuttokysymyksissä;

L.  toteaa, että Turkin väestö on tähän mennessä suhtautunut ihailtavan vieraanvaraisesti keskuudessaan elävään suureen joukkoon pakolaisia; ottaa huomioon, että Turkki on vastaanottanut eniten pakolaisia maailmassa ja että siellä on (UNHCR:n mukaan) rekisteröity 2,7 miljoonaa Syyrian, Irakin ja Afganistanin pakolaista;

M.  ottaa huomioon, että Turkin viranomaiset eivät ole hyväksyneet Heybeliadan saarella toimineen ortodoksisen seminaarin avaamista uudelleen;

I.Tilannekatsaus EU:n ja Turkin välisistä suhteista

1.  on erittäin huolissaan siitä, että demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on taantunut Turkissa ja että Turkin uudistusten toteuttamisvauhti on hiipunut merkittävästi viime vuosina ja tietyillä avainaloilla, joihin kuuluvat muun muassa oikeuslaitoksen riippumattomuus, kokoontumisvapaus, ilmaisunvapaus sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, ja että maa on etääntymässä Kööpenhaminan arviointiperusteista, jotka ehdokasmaiden on täytettävä;

2.  korostaa, että Turkki on EU:n tärkeä strateginen kumppani ja että aktiiviset ja uskottavat neuvottelut loisivat soveltuvan järjestelmän unionin ja Turkin suhteiden tarjoaman potentiaalin hyödyntämiseen kokonaisuudessaan; panee merkille, että EU on elvyttänyt neuvotteluprosessin, ja toivoo, että neuvottelulukujen avaaminen johtaa konkreettisiin tuloksiin; edellyttää Turkilta tässä yhteydessä konkreettista edistymistä ja aitoa sitoutumista; pyytää jälleen kerran komissiota arvioimaan uudelleen tavan, jolla neuvotteluja on käyty tähän mennessä, ja selvittämään, miten unionin ja Turkin suhteita ja yhteistyötä voitaisiin parantaa ja tiivistää; kannattaa painokkaasti jäsenneltyä, useammin käytävää ja avointa korkean tason poliittista vuoropuhelua yhteisen edun mukaisista avainkysymyksistä, kuten muuttoliikkeestä, terrorismin torjunnasta, energiasta, taloudesta ja kaupasta;

3.  katsoo, että päätös komission vuoden 2015 edistymiskertomuksen antamisesta vasta marraskuussa 2015 pidettyjen Turkin vaalien jälkeen oli väärä, koska se antoi vaikutelman, että EU on valmis vaikenemaan perusoikeuksien loukkaamisesta, jos Turkin hallitus tekee yhteistyötä pakolaiskysymyksissä; pyytää komissiota sitoutumaan vuotuisten edistymiskertomusten julkaisemiseen määrätyn ja vahvistetun aikataulun mukaisesti; kehottaa sekä komissiota että neuvostoa kiinnittämään huomiota Turkin sisäiseen kehitykseen ja puolustamaan selkeästi oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamista Turkissa Kööpenhaminan arviointiperusteiden mukaisesti ja muut intressit sivuuttaen;

4.  panee merkille 1. marraskuuta 2015 pidettyjen parlamenttivaalien tulokset ja uuden hallituksen muodostamisen; edellyttää jälleen kerran 10 prosentin äänikynnyksen alentamista ja vaatii avoimuutta poliittisten puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen suhteen; antaa tunnustusta kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisten toimijoiden aktiivisesta osallistumisesta vaalien aikana ja äänestysvilkkaudesta; tuomitsee kuitenkin tiedotusvälineiden pelottelun ja ahdistelun sekä oppositiopuolueiden syrjinnän, joka ilmeni vaaleja edeltävän näkyvyyden yhteydessä, väkivallan ja pelon ilmapiirin, joka kävi ilmi erityisesti yksittäisiä ehdokkaita ja opposition, etenkin kurdipuolue HDP:n, puoluetoimistoja vastaan tehdyistä iskuista sekä politiikan voimakkaan polarisoitumisen; pitää myönteisenä, että kahden viime vaalien seurauksena ja 10 prosentin äänikynnyksestä huolimatta vähemmistöryhmät ovat nyt paremmin edustettuina Turkin kansalliskokouksessa;

5.  kehottaa kehittämään tulliliittoa ja laajentamaan sen soveltamista koskemaan uusia aloja, muun muassa maataloustuotteita, palveluja ja julkisia hankintoja; toteaa, että asiaa koskevat neuvottelut on tarkoitus käynnistää vuoden 2016 jälkipuoliskolla; muistuttaa, että tulliunionin potentiaalia kyetään hyödyntämään täysimääräisesti ainoastaan siinä tapauksessa, että Turkki noudattaa lisäpöytäkirjoja täydellisesti ja kaikkien jäsenvaltioiden suhteen; katsoo, että Turkin edut olisi otettava huomioon tulevissa vapaakauppasopimuksissa, joita unioni allekirjoittaa kolmansien maiden kanssa, ja että tämä koskee erityisesti unionin ja Yhdysvaltojen välisiä transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevia neuvotteluja; kehottaa parantamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja lisäämään kulttuurivaihtoa;

6.  pitää myönteisenä, että unionin ja Turkin käymä ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuoropuhelu on tehostunut ja että Turkki mukautti vuonna 2015 enenevässä määrin toimintaansa unionin julistuksiin ja neuvoston päätöksiin; pitää valitettavana, että Turkki ei noudattanut neuvoston päätöstä, joka annettiin Krimin laittoman Venäjään federaatioon liittämisen ja Itä-Ukrainan tapahtumien jälkeen, eikä asettanut pakotteita;

7.  toteaa, että Turkin olisi neuvottelukehyksen mukaisesti jatkettava ulkopolitiikkansa mukauttamista unionin ulkopolitiikkaan; pitää olennaisena, että vaihdetaan tietoja ulkopoliittisista kysymyksistä ja että Turkin ulkoministeriä pyydetään tarvittaessa osallistumaan ulkoministerineuvoston kokouksiin; muistuttaa, että Turkki on tärkeänä kauttakulkumaana strategisesti merkittävä unionin energiavarmuuden kannalta; pitää tärkeänä, että energia-alan yhteistyötä kehitetään nopeasti ja että Turkin kautta kulkevaa ja unioniin johtavaa energian kauttakulkukäytävää laajennetaan;

8.  toteaa, että on lujitettava hyviä naapurisuhteita, jotka ovat keskeinen osa neuvottelukehystä ja olennainen osa laajentumisprosessia; kehottaa tässä yhteydessä Turkkia lisäämään ponnistelujaan jäljellä olevien kahdenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, mukaan lukien oikeudellisten velvoitteiden täyttäminen sekä Turkin ja sen maa- ja merirajanaapureiden välisten ja ilmatilaa koskevien kiistojen ratkaiseminen YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti; kehottaa Turkin hallitusta allekirjoittamaan ja ratifioimaan YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS); kehottaa Turkin hallitusta lopettamaan Kreikan ilmatilan ja aluevesien toistuvat loukkaukset sekä Turkin sotilaslennot Kreikan saarten yli; pitää valitettavana, että Turkin kansalliskokouksen Kreikalle osoittamaa ”casus belli” -vaatimusta ei ole vielä kumottu; kehottaa Turkkia ja Armeniaa normalisoimaan suhteensa luomalla diplomaattisuhteet ilman ennakkoehtoja; kehottaa avaamaan rajat, koska se voi johtaa maiden suhteiden parantumiseen erityisesti rajat ylittävän yhteistyön ja taloudellisen yhdentymisen myötä;

II.Oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen

9.  katsoo, että EU:n perusarvoja noudattaakseen ja oikeusvaltion periaatteisiin sitoutuakseen Turkin on pikaisesti toteutettava oikeuslaitosta, kansalaisten perusoikeuksia ja mahdollisuuksia saada oikeutta sekä vapautta ja turvallisuutta koskevia uudistuksia; kehottaa Euroopan unionin neuvostoa ehdottamaan luvun 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) avaamista, kun viralliset avaamista koskevat arviointiperusteet on täytetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden kantoja; kehottaa lisäksi varmistamaan, että Turkin uudistusprosessi muotoutuu unionin arvojen ja normien perusteella; kehottaa Turkkia ottamaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission täysipainoisesti mukaan oikeuslaitoksen uudistamisen saralla;

10.  pitää valitettavana, että sananvapaus sekä ilmaisun- ja mielipiteenvapaus ovat taantuneet Turkissa tuntuvasti kahden viime vuoden aikana sekä verkkoympäristössä että muualla ja että Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapautta mittaavan viimeisimmän indeksin mukaan Turkki on 149. sijalla 180 maasta; muistuttaa, että Turkin viranomaisten antamien lukujen mukaan Turkissa on kaikkein eniten toimittajia telkien takana; toteaa, että mielipiteenvapaus, ilmaisun- ja sananvapaus ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat unionin perusarvoja; pitää myönteisenä, maan perustuslakituomioistuimen antamaa tuomiota, jonka mukaan Can Dündarin ja Erdem Gülin oikeuksia on loukattu; muistuttaa, että heitä odottaa oikeudenkäynti ja että syyttäjä vaatii heille edelleen moninkertaisia elinkautistuomioita; on huolissaan päätöksestä, ettei yleisöä päästetä lainkaan seuraamaan oikeudenkäyntiä, ja edellyttää, että toimittajien esittämät väitökset aseiden viemisestä Syyriaan tutkitaan perusteellisesti ja puolueettomasti; tuomitsee Turkin presidentin äskettäin antamat maan perustuslakituomioistuimen vastaiset lausunnot; vaatii kaikkien vangittujen toimittajien välitöntä vapauttamista ja kannustaa eurooppalaisia diplomaatteja jatkamaan toimittajia vastaan nostettujen rikossyytteiden tiivistä seurantaa; pitää valitettavana, että hallituksen johtavat virkamiehet ovat hyökänneet henkilökohtaisesti toimittajia ja opposition edustajia vastaan ja että Turkin johdon autoritaarinen asenne on voimistumassa; kehottaa Turkkia toteuttamaan toimenpiteitä kaikkinaista toimittajien pelottelua vastaan ja erityisesti tutkimaan kaikki toimittajia vastaan tehdyt fyysiset iskut ja uhkailut sekä ehkäisemään aktiivisesti tiedotusvälineitä vastaan tehtäviä hyökkäyksiä; kehottaa myös lievittämään kireää poliittista ilmapiiriä, jossa sananvapautta rajoitetaan tiedotusvälineissä ja internetissä;

11.  toteaa, että Transparency International -järjestön 27. tammikuuta 2016 julkaiseman korruptiovertailun vuodelta 2015 mukaan Turkin korruptio lisääntyi viime vuonna ja että maa on nyt vertailussa 66. sijalla; korostaa, että Turkin hallituksen on lähetettävä selkeä ja johdonmukainen viesti siitä, että sillä on tosiasiallinen aikomus torjua korruptiota kaikilla vallan tasoilla;

12.  muistuttaa, että Turkin olisi asetettava korruption torjuminen ensisijaiseksi tavoitteekseen; kehottaa siksi Turkkia päivittämään korruptionvastaista strategiaansa ja toimintasuunnitelmaansa, perustamaan riippumattoman korruptionvastaisen elimen ja kokoamaan luotettavaa tietoa tutkinta- ja syytetoimista ja tuomioista myös korkealla tasolla;

13.  edellyttää, että Koza Ipek Holding -yhtiön tiedotusvälineiden ja Feza ‑mediaryhmän riippumattomuus palautetaan, että kaikki hallituksen edustajat poistetaan niiden johtokunnista, että kymmenet hallituksen tekemään kaappaukseen tyytymättömyytensä ilmaisseet irtisanotut työntekijät otetaan takaisin töihin ja että terrorismisyytteistä luovutaan;

14.  tuomitsee useiden turkkilaisten sanomalehtien väkivaltaiset ja laittomat valtaamiset, joista uusimpana esimerkkinä oli Zaman-lehden tapaus, ja on huolissaan Digiturk-yhtiön päätöksestä lopettaa televisiokanavalähetyksiä, koska päätöksen epäillään perustuvan muun muassa poliittisiin syihin; kehottaa Turkin hallitusta lopettamaan riippumattomien tiedotusvälineiden poliittisen ja taloudellisen painostuksen; tuomitsee jyrkästi toimittajiin kohdistuneet verbaaliset ja fyysiset hyökkäykset sekä toimittajien mustamaalaamisen ja terrorismin vastaisen lainsäädännön soveltamisen heihin; panee merkille verkossa ja muualla tapahtuvan raportoinnin sisältöä koskevat kiellot ja verkkosivustojen ja etenkin sosiaalisten verkostojen verkkosivustojen sulkemiset, jotka ovat johtaneet toimittajien itsesensuuriin näiden pelätessä, että viranomaisten arvostelemisesta aiheutuisi uusia kostotoimia; on erittäin huolissaan pääsyn estämisestä kymmenille tuhansille verkkosivustoille, internetin säätelyä koskevaan lakiin maaliskuussa 2015 hyväksytyistä muutoksista sekä televiestintäviranomaisen (TIB) vallasta, joka mahdollistaa verkkosivustojen sulkemisen neljän tunnin varoitusajalla erilaisiin epämääräisiin syihin vedoten; on huolissaan siitä, että turkkilainen satelliittipalvelujen tarjoaja Turksat keskeytti perjantaina 26. helmikuuta 2016 IMC TV:n lähetykset ankaralaisen syyttäjän pyynnöstä, koska tämä tutki tukiko TV-kanava ”terroristiryhmää”; on huolissaan media-alan organisaatioille langetetuista poikkeuksellisen suurista verosakoista; edellyttää internetiä koskevan lain tarkistamista, jolla tuetaan sananvapautta internetissä sekä yksityisyyden ja yksilönoikeuksien suojaa edistävää toimintaympäristöä; tuomitsee Turkin hallituksen virkamiesten yritykset pelotella ja joissain tapauksissa karkottaa useita kansainvälisiä toimittajia; vaatii riippumatonta tutkintaa Turkin maaperällä murhattujen toimittajien Naji Jerfin ja Ibrahim Abdel Qaderin sekä Syyriaa koskevaa ”Raqqa is Being Slaughtered Silently” ‑blogia pitäneen Fares Hammadin tapauksista; pitää lisäksi valitettavina tutkimuksia, pidätyksiä, vankeusrangaistuksia ja sakkoja, joita rikoslain 299 artiklan nojalla määrätään väitetyistä valtion päämiehen loukkauksista; kehottaa Turkin hallitusta käsittelemään näitä asioita kiireellisinä ja ensisijaisina, jotta voidaan turvata kansainvälisten normien mukainen moniarvoisuus; pitää avointa julkista keskustelua yhtenä terveen demokratian tärkeimmistä osatekijöistä;

15.  kehottaa Turkin hallitusta hyväksymään vahvan tietosuojalain ja perustamaan Euroopan normien mukaisen riippumattoman tietosuojaviranomaisen, luomaan tarvittavat edellytykset tehokasta ja vaikuttavaa kansainvälistä politiikkaa, oikeusviranomaisten yhteistyötä ja tietojenvaihtoa varten ja edistymään samalla viisumivapautta koskevien perusteiden täyttämisessä; kehottaa Turkin viranomaisia määrittelemään selkeästi lain soveltamisalaa koskevat poikkeukset erityisesti terveystietoja käsiteltäessä sekä käynnistämään valintamenettelyn, jolla taataan tietosuojaviranomaisen jäsenten riippumattomuus;

16.  toteaa olevansa huolissaan terrorisminvastaisesta laista, ja etenkin terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja propagandan laveasta ja liian väljästä määritelmästä, joka tekee tällaisten rikosten täsmällisen luonteen määrittämisestä mahdotonta; vaatii, että rikosoikeuden ja terrorismin vastaisen lainsäädännön on oltava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia ja että Turkin olisi noudatettava tätä oikeuskäytäntöä kokonaisuudessaan ja pantava se täytäntöön; kehottaa Turkkia luomaan poliittisen ja oikeudellisen toimintaympäristön, jonka avulla oikeuslaitos voi hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti myös käytännössä siten, että siitä ei tule sisäisen opposition tukahduttamisväline; kehottaa Turkkia panemaan täytäntöön kaikki EU-tuomioistuinten antamat tuomiot; on huolestunut lukuisista tuomarien ja syyttäjien siirtämisistä muihin tehtäviin, tahdonvastaisista siirroista muualle ja viraltapanoista ja toteaa, että tällaiset toimet heikentävät oikeuslaitoksen riippumattomuutta, puolueettomuutta ja tehokkuutta sekä asianmukaisten oikeudenkäyntimenettelyjen ja toimivallanjaon kunnioittamista; vaatii pikaista toimivallan jaon palauttamista sekä tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuus; pitää valitettavana, että oikeutta on vääristelty tiettyjen poliitikkojen eduksi ja että tämä vääristely on yleistynyt Turkissa vuoden 2013 korruptioskandaalin jälkimainingeissa; korostaa, että tuomarien ja syyttäjien korkeaan neuvostoon liittyvän täytäntöönpanovallan roolia ja vaikutusta on rajattava ja että tarvitaan riittävät takeet siitä, että tuomareita ei siirretä vastoin heidän omaa tahtoaan;

17.  muistuttaa, että Turkin poikkeuksellinen talouskasvu kuluneen vuosikymmenen aikana on johtanut ennennäkemättömän voimakkaaseen kasvuun asuntojen ja infrastruktuurien alalla, usein ympäristö- ja säilyttämisnäkökohtien kustannuksella; on erittäin huolissaan maan erilaisista megaluokan hankkeista ja vetoaa maan hallitukseen, jotta se teettäisi ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevia arviointeja ja ottaisi paikallisväestön asianmukaisesti mukaan hankkeiden suunnitteluun, jotta kaupungistumisen, tilankäytön ja ympäristön pilaantumisen pitkäaikaiset kielteiset vaikutukset voitaisiin välttää mahdollisimman hyvin;

18.  katsoo, että perustuslain uudistamisprosessissa olisi kehitettävä maallistunut, moniarvoinen, osallistava ja suvaitsevainen yhteiskunta; painottaa, että uuden perustuslain olisi perustuttava kaikkien poliittisten puolueiden ja koko yhteiskunnan väliseen laajaan konsensukseen ja että siinä olisi kunnioitettava täysipainoisesti vähemmistöjen oikeuksia riippumatta näiden kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta, mikä muodostaa vakaan perustan perusvapauksille ja oikeusvaltioperiaatteelle; kehottaa Turkkia kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta, perusoikeuksia ja -vapauksia ja etenkin uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen vapautta; korostaa tarvetta hyväksyä kattavaa syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, mukaan luettuna etniseen alkuperään, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän ja vihapuheen kieltäminen, ja sisällyttää tällaista syrjintää koskeva kielto uuteen perustuslakiin; korostaa, että tämän ei pitäisi estää Turkkia suomasta kansalaisille etnisen alkuperän, uskonnon tai kielen perusteella erityisoikeuksia, jotta he voivat vaalia identiteettiään; toteaa tässä yhteydessä, että tarvitaan lisätoimia, joilla paneudutaan kreikkalaisvähemmistöön kuuluvien ongelmiin, erityisesti koulutuksen ja omistusoikeuden saralla; kehottaa Turkin viranomaisia ryhtymään oikeustoimiin erilaisista viharikoksista, mukaan lukien antisemitismi, vastuussa olevia henkilöitä ja tahoja vastaan, kuten hallituksen vuonna 2013 julkaisemassa demokratisointipaketissa luvattiin; pitää valitettavana, että Turkin hallitus suhtautuu passiivisesti kristittyjä ja näiden pappeja vastaan sosiaalisessa mediassa esitettyihin vakaviin uhkauksiin; odottaa Turkin hallituksen kohtelevan jokaista Turkin kansalaista osoittamatta ennakkoluuloja mitään uskonnollista vakaumusta kohtaan; ottaa huomioon, että Turkissa on maailman suurin romanivähemmistö, ja kehottaa siksi Turkin viranomaisia toteuttamaan konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä, jotta romaneilla olisi tosiasiallisesti yhdenvertaiset oikeudet Turkin yhteiskunnassa; kehottaa myös kohentamaan romanien tilannetta ja ottamaan tällöin erityisesti huomioon romanilasten tilanteen sekä romaninaisten osallistamisen;

19.  kehottaa Turkkia jatkamaan tiivistä yhteistyötä komission kanssa uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa ja nykyisiä lakeja täytäntöön pantaessa, jotta voidaan varmistaa yhteensopivuus unionin säännöstön kanssa;

20.  korostaa tarvetta kunnioittaa täysimääräisesti eurooppalaisten arvojen mukaisesti oikeutta erilaisiin, maallisiin tai uskoon perustuviin elämäntapoihin, ja pitää valtio ja uskonto erillään toisistaan;

21.  painottaa, että on tärkeää jatkaa uudistusprosessia ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden alalla siten, että uskonnolliset yhteisöt voivat saada oikeushenkilöllisyyden, ja poistamalla kaikki pappien koulutusta, nimittämistä ja virassa seuraamista koskevat rajoitukset, kunnioittamalla asiaa koskevia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita sekä noudattamalla Venetsian komission suosituksia ja poistamalla kaikenlaisen uskontoon perustuvan syrjinnän ja kaikenlaiset uskontoon perustuvat esteet; kehottaa Turkkia kunnioittamaan ekumeenisen patriarkaatin erillisluonnetta ja merkitystä ja antamaan sille oikeushenkilöyden; toteaa, että on sallittava Halkin seminaarin uudelleen avaaminen ja poistettava kaikki esteet sen asianmukaiselta toiminnalta ja että lisäksi on sallittava kirkollisen ”ekumeeninen patriarkka” -arvonimen julkinen käyttö;

22.  kehottaa Turkin hallitusta keskeyttämään Akkuyuun rakennettavaa ydinvoimalaa koskevat suunnitelmansa; toteaa, että suunniteltu rakennustyömaa sijaitsee alueella, joka on tunnettu vakavista maanjäristyksistä, minkä vuoksi se uhkaa merkittävästi paitsi Turkkia myös koko Välimeren aluetta; pyytää siksi Turkin hallitusta liittymään Espoon yleissopimukseen, joka velvoittaa sopimuspuolia ilmoittamaan toisilleen todennäköisesti merkittäviä valtioiden rajat ylittäviä haitallisia vaikutuksia aiheuttavista ehdotetuista hankkeista ja kuulemaan toisiaan näistä hankkeista; pyytää tässä tarkoituksessa Turkin hallitusta ottamaan jatkossa naapurimaidensa, kuten Kreikan ja Kyproksen, hallitukset mukaan Akkuyu-hankkeen kehittämiseen tai ainakin kuulemaan niitä tämän hankkeen edetessä;

23.  on huolestunut siitä, että naisiin kohdistuu paljon väkivaltaa ja että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja naisten suojelemiseksi säädettyjä paikallisen lainsäädännön suojakeinoja ei ole pantu täytäntöön; edellyttää lisäksi, että viranomaiset saattavat tehokkaasti voimaan lait, jotka koskevat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, joka on laajalle levinnyt ongelma niin maaseudulla kuin kaupungeissa, reagoivat sukupuoleen perustuvan väkivallan ilmoittamatta jättämiseen, tarjoavat tukipalveluja ja suojaa tällaisen väkivallan uhreille, langettavat tekijöille seuraamuksia, lisäävät sosiaalista tietoisuutta asiasta ja torjuvat sukupuoleen perustuvan väkivallan hyväksymistä yhteiskunnassa; suosittelee painokkaasti hallitukselle sukupuolten tasa-arvon edistämistä politiikassa, talouselämässä, sosiaali- ja kulttuurialalla, kansalaisyhteiskunnassa ja muilla aloilla;

24.  kehottaa Turkkia toteuttamaan ponnekkaita toimia hlbti-yhteisön oikeuksien suojelemiseksi; on erittäin huolestunut siitä, että hlbti-ihmisten suojeleminen väkivaltaisuuksilta on puutteellista; korostaa tässä yhteydessä olevansa pettynyt siihen, että viharikoksia koskevaan lakiin ei sisällytetty suojelemista sukupuoliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvilta viharikoksilta; pitää valitettavana, että hlbti-ihmisiä vastaan tehdyt viharikokset jäävät usein rankaisematta ja että syyllisten tuomioita lyhennetään usein uhrin väitetyn ”epäoikeudenmukaisen provosoinnin” vuoksi;

III.Kurdien rauhanprosessi ja tilanne Turkin kaakkoisosassa

25.  on erittäin huolestunut tilanteen pahenemisesta Turkin kaakkoisosassa; muistuttaa, että Turkin hallituksella on vastuu suojella kaikkia sen alueella asuvia ihmisiä riippumatta heidän kulttuurisesta tai uskonnollisesta alkuperästään; tunnustaa Turkin legitiimin oikeuden torjua terrorismia kansainvälisen oikeuden mukaisesti; korostaa kuitenkin, että turvatoimet on toteutettava oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia kunnioittaen; painottaa kaikkien turvallisuusjoukkojen suorittamien operaatioiden on oltava oikeasuhtaisia eivätkä ne saa olla kollektiivinen rangaistus; tuomitsee erityisturvajoukkojen tekemät rikkomukset ja vaatii, että syylliset saatetaan oikeuden eteen; kehottaa panemaan humanitaarisen lainsäädännön täytäntöön, jotta kaikki haavoittuneet voivat saada hoitoa, johon he ovat oikeutettuja;

26.  tuomitsee PKK:n uudelleen aloittaman väkivallan ja ei pidä sitä oikeutettuna ja toteaa, että PKK on EU:n terroristijärjestölistalla; korostaa, että kurdikysymystä ei voida ratkaista väkivallan avulla, ja kehottaa Turkin hallitusta kantamaan vastuun neuvottelujen jatkamisesta pyrkien kurdikysymyksen kattavaan ja kestävään ratkaisuun; kehottaa PKK:ta laskemaan aseensa, luopumaan terroristitaktiikasta ja käyttämään rauhanomaisia ja laillisia keinoja odotustensa esille tuomiseen; tuomitsee jyrkästi turvallisuusjoukkoja ja siviileitä vastaan tehdyt iskut; on siksi hyvin huolissaan siitä, että kurdiväestöä suojelevat militantit (YDG-H) pystyttävät barrikadeja ja kaivavat taisteluhautoja; vaatii kuitenkin, että rauhanomaiset mielenosoitukset on sallittava;

27.  kehottaa Turkin viranomaisia lopettamaan välittömästi ulkonaliikkumiskiellot, joita on asetettu Turkin perustuslain vastaisesti; pitää erityisen hälyttävänä Cizren ja Sur/Diyarbakirin tilannetta ja tuomitsee sen, että siviilejä on tapettu ja haavoitettu ja jätetty vaille vettä, elintarvikkeita ja lääkintäapua; kehottaa Turkkia sallimaan Kansainvälisen Punaisen Puolikuun lievittää Cizressä ja Diyarbakirissa puhjennutta humanitaarista kriisiä; vaatii Turkin hallitusta sallimaan haavoittuneiden viemisen sairaalaan ja noudattamaan siten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen väliaikaismääräyksiä sekä turvaamaan siviilien poistumisen kaupungeista, joissa on julistettu ulkonaliikkumiskielto; on erittäin huolestunut siviilikuolonuhrien ja haavoittuneiden määrän kasvusta, joka on tutkittava perusteellisesti, sekä siitä, että noin 400 000 ihmistä on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan maan sisällä; painottaa, että perheille on ihmisarvon vaalimiseksi annettava oikeus kerätä ruumiit kaduilta ja haudata ne; korostaa Turkin hallituksen olevan vastuussa ihmisoikeuksien varmistamisesta, turvallisuuden sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuuden takaamisesta kaikille siviileille Turkin niissä osissa, joissa asuu enimmäkseen kurdeja ja joihin taistelut vaikuttavat; pyytää Turkin hallitusta luomaan virallisen mekanismin hätätavun antamiseksi ja korvausten maksamiseksi niille, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, jääneet työttömiksi ja menettäneet toimeentulonsa; pitää valitettavana maan historiallisen perinnön tuhoutumista;

28.  panee huolestuneena merkille Turkin hallituksen äskettäisen ilmoituksen konfliktin koettelemilla alueilla toteutettavista kaupunkien muutos- ja uudelleensijoittamishankkeista ja pitää valitettavana päätöstä toteuttaa Diyarbakirin maakuntaan kuuluvassa Surin piirikunnassa laajoja pakkolunastuksia, jotka koskevat muun muassa kunnille ja kirkolle kuuluvaa omaisuutta, mikä olisi uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien loukkaamista; kehottaa Turkin hallitusta kunnioittamaan alueen kulttuurista omaleimaisuutta ja pidättymään keskitetyn paikallishallinnon rakenteiden edelleen vahvistamisesta alueella; kehottaa tarkistamaan pakkolunastuspäätöstä ja jälleenrakennussuunnitelmia aloittamalla vuoropuhelun ja yhteistyön piirikuntien ja suurkaupunkikuntien hallintoviranomaisten kanssa ja kunnioittamaan asukkaiden ja omistajien oikeuksia;

29.  on pöyristynyt ”Allahin leijonina” (Esedullah) tunnettujen poliisin erikoisjoukkojen toiminnasta, sillä ne ovat ilmeisesti vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista sekä tahallisesta siviilien tappamisesta Turkin kaakkoisosassa; edellyttää, että Turkin viranomaiset tutkivat ”Allahin leijonien” toiminnan perusteellisesti ja saattavat ihmisoikeuksia loukanneet edesvastuuseen ja rankaisevat heitä;

30.  vaatii välitöntä tulitaukoa ja rauhanprosessin jatkamista, jotta kurdikysymys voidaan ratkaista neuvottelemalla; korostaa, että ensisijaisena tavoitteena on demokratisoinnin ja sovinnonteon edistäminen; kehottaa tässä yhteydessä perustamaan Turkin parlamenttiin kurdikysymystä käsittelevän valiokunnan, jotta voidaan edistää kestävää rauhaa palauttamalla tunne oikeudenmukaisuudesta ja parantamalla poliittisista väärinkäytöksistä aiheutuneita traumoja; vaatii unionia ottamaan viipymättä aktiivisen roolin rauhanprosessissa; painottaa, että on asetettava etusijalle kurdialkuperää olevien henkilöiden yhteiskunnallisten, kulttuuristen ja poliittisten oikeuksien vahvistaminen sekä heidän tasa-arvoisen kohtelunsa edistäminen; kehottaa jälleen Turkkia poistamaan Euroopan neuvoston jäsenenä paikallisen itsehallinnon peruskirjaa koskevat varaumat ja soveltamaan täysipainoisesti peruskirjan kaikkia näkökohtia;

31.  pitää erittäin valitettavana rauhan puolesta esitetyn vetoomuksen allekirjoittaneen yli tuhannen akateemisen henkilön pelottelua ja syytteeseen asettamista; paheksuu sitä, että allekirjoittaneista lähes viisikymmentä on irtisanottu pysyvästi tai väliaikaisesti ja että neljä on vangittu; painottaa, että rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseen omistautuneen asianajajan Tahir Elcinin surmaamiseen syyllistyneet henkilöt on saatettava oikeuden eteen; on hyvin huolestunut oikeudellisten tutkimusten kohdistumisesta pääasiallisesti HDP-puolueen jäseniin sekä paikallisten pormestarien, mukaan lukien 25 yhteispormestarin, vangitsemisesta ja viraltapanosta sekä monien kurdipoliitikkojen yllä häälyvistä uhista;

32.  tuomitsee jyrkästi ISILiin/Daeshiin kytketyt Diyarbakirissa, Surucissa, Ankarassa ja Istanbulissa tehdyt terrori-iskut; ilmaisee solidaarisuutensa uhreille ja näiden perheenjäsenille sekä niille Turkin kansalaisille, jotka ovat eturintamassa torjumassa ääriliikkeitä; tuomitsee myös jyrkästi uusimmat Ankarassa 17. helmikuuta 2016 tehdyt pommi-iskut, joista militantti ”Kurdistanin vapautuksen haukat” -ryhmä (TAK) on ottanut vastuun sekä Ankarassa 13. maaliskuuta 2016 tehdyn iskun; ilmaisee surunvalittelunsa uhrien perheenjäsenille ja muille omaisille; tähdentää, että näitä iskuja on tutkittava perinpohjaisesti, jotta syylliset saataisiin oikeuden eteen; katsoo terrorismin tehokkaan torjumisen edellyttävän, että Europol ja Turkin lainvalvontaviranomaiset lisäävät yhteistyötään;

33.  pitää myönteisenä, että Turkki osallistuu ISILin/Daeshin vastaiseen maailmanlaajuiseen liittoutumaan ja että se on avannut tukikohtansa Yhdysvaltojen ja liittoutuman joukoille; kehottaa Turkkia toimimaan maltillisesti ja täydessä yhteistyössä länsiliittolaistensa kanssa;

34.  kehottaa Turkkia lisäämään toimia, joilla estetään niin sanottuja ulkomaisia taistelijoita, rahaa ja varusteita saavuttamasta ISILiä/Daeshia ja muita ääriliikkeitä Turkin alueen kautta; on huolissaan siitä, että Turkin viranomaiset eivät kenties ole toteuttaneet kaikkia mahdollisia toimenpiteitä lopettaakseen ja ehkäistäkseen ISILin/Daeshin toiminnan, ja etenkään estääkseen laittoman öljyn kauppaamisen rajojensa yli; pyytää unionia lisäämään tietojenvaihtovalmiuksiaan ja tekemään asiassa tiivistä yhteistyötä Turkin viranomaisten kanssa, millä tuettaisiin edelleen salakuljetusverkostojen torjumista; panee merkille, että ulkomaisten taistelijoiden pidättämisessä sekä Irakin ja Syyrian vastaisten rajojen valvonnassa ilmenee puutteita;

35.  pitää myönteisenä, että Turkki tukee ja edistää suurvaltojen välistä sopimusta vihollisuuksien lopettamisesta Syyriassa ja humanitaarisen avun toimittamisesta sitä tarvitseville; arvostaa tätä merkittävänä askeleena kohti Syyrian kriisin ratkaisemista; toteaa, että vihollisuuksien lopettamisen olisi ulotuttava konfliktin kaikkiin muihin osapuoliin kuin niihin, jotka on määritetty terroristijärjestöiksi YK:n turvallisuusneuvostossa; kehottaa kaikkia osapuolia täyttämään nämä sitoumukset ripeästi ja kokonaisuudessaan; toistaa olevansa sitä mieltä, että Syyrian konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti, ja edellyttää poliittiseen ratkaisuun pyrkimistä; tuomitsee Turkin sotilaallisen intervention Pohjois-Syyriassa olevia kurdijoukkoja vastaan, koska se haittaa ISILiä/Daeshia vastaan taistelemista ja vaarantaa pyrkimykset saada aikaan rauhaa ja turvallisuutta;

IV.EU:n ja Turkin yhteistyö pakolais-/muuttoliikekriisissä

36.  kannattaa unionin ja Turkin uutta poliittista sitoutumista geopoliittisiin haasteisiin ja etenkin pakolais- ja muuttoliikekriisiin; antaa Turkille tunnustusta sen merkittävästä humanitaarisesta panoksesta eli siitä, että se on ottanut vastaan eniten pakolaisia maailmassa; kehottaa unionia ja Turkkia yhdistämään voimansa pakolaisleirien säällisten elinolojen ja perusvalmiuksien parantamiseksi ja varmistamiseksi sekä helpottamaan YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) työtä, jotta kyetään välttämään maahanmuuttajien laajamittainen poistuminen; kehottaa unionia jatkamaan työskentelyä Turkin hallituksen virkamiesten kanssa, jotta voidaan varmistaa maahanmuuttajien asianmukainen dokumentointi; muistuttaa, että Turkki on eräs merkittävimmistä unioniin pyrkivien maahanmuuttajien ja pakolaisten kauttakulkumaista, johon heitä saapuu paitsi Syyriasta myös monesta muusta maasta; korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä Turkin kanssa pakolaiskriisin hallitsemiseksi ja ihmishenkien menetyksien estämiseksi merellä; pitää myönteisenä, että Nato suorittaa valvontatehtävää Egeanmerellä;

37.  pitää myönteisenä että unioni ja Turkki aktivoivat 29. marraskuuta 2015 pakolaisia ja muuttoliikkeen hallintaa koskevan yhteisen toimintasuunnitelman osana kattavaa yhteistyöohjelmaa, joka perustuu yhteiseen vastuuseen, vastavuoroisiin sitoumuksiin ja suorituksiin, ja edellyttää, että toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön välittömästi; korostaa, että muuttoliikettä koskevaa unionin ja Turkin yhteistyötä ei pitäisi kytkeä neuvotteluprosessin aikatauluun, sisältöön eikä ehtoihin; katsoo, että pakolaiskriisin ulkoistaminen Turkin hoidettavaksi ei tuo uskottavaa pitkän aikavälin ratkaisua ongelmaan; vetoaa unionin jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuteen, jotta useammat maat ottaisivat pakolaisia vastaan uudelleensijoitettaviksi taakan- ja vastuunjaon hengessä;

38.  korostaa, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle myönnettävät kolme miljardia euroa ja lisärahoitus on hyödynnettävä asianmukaisesti, jotta pakolaisia ja vastaanottavia yhteisöjä kyetään auttamaan ripeästi ja suoraan toteuttamalla hankkeita, jotka liittyvät välittömiin elintarvikkeita, sairaanhoitoa, sanitaatiota ja opetusta koskeviin tarpeisiin; katsoo, että parlamentin on osallistuttava päätöksentekoprosessiin täysimääräisesti lainsäädäntö- ja budjettivallan käyttäjänä; kehottaa nopeuttamaan luvattujen varojen maksamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteistyössä Turkin kanssa, että otetaan käyttöön mekanismi, jolla valvotaan varojen asianmukaista käyttöä aiottuun tarkoitukseen, että mekanismia seurataan tiiviisti ja että komissio tiedottaa parlamentille säännöllisesti varojen käytöstä; painottaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuviin väestöryhmiin, kuten naisiin ja lapsiin ja erityisesti orpoihin sekä uskonnollisiin vähemmistöihin, kuten kristittyihin ja jesideihin; korostaa, että on pikaisesti puututtava Turkin halki kulkevilla muuttoreiteillä ilmenevään sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan ja naisten ja tyttöjen hyväksikäyttöön;

39.  pitää myönteisenä Turkin hallituksen äskettäin tekemää päätöstä työmarkkinoiden avaamisesta syyrialaisille pakolaisille; kannustaa toteuttamaan kiireellisesti lisätoimia sen varmistamiseksi, että kaikki 700 000 syyrialaista lasta saavat opetusta; antaa Turkin hallitukselle tunnustusta siitä, että se antaa syyrialaisille pakolaisille ilmaiset terveydenhuoltopalvelut ja koulutusta; pitää valitettavana, että UNHCR:n esittämä vetoomus rahoituksen lisäämisestä on tuottanut tavoiteltua pienemmän tuloksen ja että Maailman elintarvikeohjelman oli supistettava ruoka-avustuksia 80 prosenttiin rahoituksen vähenemisen vuoksi; kiittää Turkkia tämän rahoitusvajeen yksipuolisesta korjaamisesta ja kehottaa jäsenvaltioita ja unionia lisäämään rahoitusta YK:n virastoille ja niiden kumppaneina Turkissa toimiville kansalaisjärjestöille;

40.  kiittää Turkkia siitä, että se on viime aikoihin saakka pitänyt rajojaan avoimina syyrialaisille pakolaisille; arvostaa Turkin viisumijärjestelyn uusien määräysten voimaantuloa, joka on jo pohjustanut laittomien rajanylitysten määrän jyrkkää vähenemistä; korostaa kuitenkin, että on sovellettava unionin viisumipolitiikan kaltaista paljon tiukempaa viisumipolitiikkaa maihin, joista tulee merkittävässä määrin laittomia maahanmuuttajia, jotta voidaan hillitä Turkin kautta Eurooppaan saapuvien maahanmuuttajien tulvaa tapauksissa, joissa kansainväliseen suojeluun ei ole tarvetta; painottaa, että Turkkia on autettava kaikin mahdollisin tavoin sen tiukentaessa rajavalvontaansa ja tehostaessa ihmissalakuljettajien vastaisia toimiaan; kehottaa Turkkia soveltamaan nollatoleranssia ja ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin ihmiskaupan lopettamiseksi ja Kreikan saarille pyrkivän pakolaisvirran pysäyttämiseksi, koska nämä ilmiöt aiheuttavat unionissa vakavia humanitaarisia, poliittisia, sosiaalisia ja turvallisuutta koskevia ongelmia; kannustaa Turkkia, Bulgariaa ja Kreikkaa lisäämään yhteistyötään Egeanmeren etsintä- ja pelastusoperaatioiden alalla ja kehottaa Frontexia tarjoamaan apua Turkin rannikkovartiostolle ja tehostamaan kahdenvälistä tietojenvaihtoa; toteaa, että salakuljetuksen torjuntatoimet voivat olla tehokkaita vain, jos otetaan samaan aikaan käyttöön pakolaisille ja turvapaikanhakijoille turvalliset ja lailliset reitit saapua unioniin;

41.  painottaa, että EU:hun suuntautuvan maahanmuuton ehkäiseminen ei saisi johtaa pakolaisten takaisinkäännyttämiseen tai heidän laittomaan pidättämiseensä; kehottaa komissiota EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman yhteydessä tutkimaan Amnesty Internationalin 1. huhtikuuta 2016 päivätyssä raportissa esitettyjä väitteitä, joiden mukaan Turkki palauttaa syyrialaisia pakolaisia pakkokeinoin; vaatii, että kaikki pakkokeinoihin perustuvat palautukset Kreikasta Turkkiin on toteutettava täysin turvapaikan ja kansainvälisen suojelun saamista sekä perusoikeuksien täytäntöönpanoa ja menettelyllisiä takeita koskevan kansainvälisen ja EU:n oikeuden mukaisesti; kehottaa näin ollen komissiota seuraamaan tarkasti, kuinka Turkin viranomaiset panevat sopimusta täytäntöön ja kunnioitetaanko palauttamiskiellon periaatetta Turkkiin palautettujen henkilöiden tapauksissa; kehottaa jälleen Turkin hallitusta kumoamaan vuonna 1951 tehtyyn Geneven yleissopimukseen sisältyvän maantieteellisen varauman; vaatii luomaan pakolaisille turvallisia ja laillisia pakoreittejä ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi ponnistelujaan pakolaisten uudelleensijoittamiseksi; katsoo, että Syyrian kriisiin on löydettävä poliittinen ratkaisu; kehottaa Turkkia lisäämään tuntuvasti pyrkimyksiään päästä poliittiseen ratkaisuun eli luopumaan varaumista, jotka koskevat kurdien osallistumista Geneven rauhanneuvotteluihin;

42.  pitää myönteisenä, että Turkin viranomaiset ja Turkissa toimiva UNHCR yhdenmukaistavat pakolaisten rekisteröintiä koskevat tietokantansa siten, että muodostetaan yksi rekisteröintijärjestelmä; katsoo, että on kiireellisesti tarkasteltava teknisiä keinoja tehdä kyseisestä tietokannasta yhteentoimiva ja yhteensopiva eurooppalaisen Eurodac-tietokannan kanssa, johon rekisteröidään turvapaikanhakijoita; korostaa, että on myös tärkeää, että kun pakolaiset lähtevät Turkista kohti Eurooppaa, heidät olisi poistettava turkkilaisessa tietokannassa olevasta rekisteristä;

43.  korostaa, että kaikkia jäsenvaltioita koskeva takaisinottosopimuksen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää Euroopalle, koska sen perusteella voidaan tehokkaammin palauttaa maahanmuuttajat, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua; pitää myönteisenä, että molemmat osapuolet pääsivät unionin ja Turkin välisessä huippukokouksessa 29. marraskuuta 2015 poliittiseen yhteisymmärrykseen siitä, että takaisinottosopimusta aletaan soveltaa täysimääräisesti kesäkuusta 2016 alkaen, kehottaa kaikkia osapuolia panemaan nykyiset kahdenväliset takaisinottosopimukset täytäntöön kokonaisuudessaan ja tehokkaasti ja varmistamaan, että muuttajien perusoikeuksia kunnioitetaan täysipainoisesti;

44.  kannustaa hallitusta täyttämään kokonaisuudessaan ja syrjimättömästi perusteet, jotka luetellaan kaikkia jäsenvaltioita koskevan viisumivapauden etenemissuunnitelmassa; muistuttaa, että viisumipakon poistaminen on ansioihin perustuva prosessi ja että Turkin kansalaisille voidaan myöntää viisumivapaus vain, jos asianomaiset vaatimukset täyttyvät; pyytää komissiota antamaan lisää teknistä apua viisumivapauden etenemissuunnitelman ehtojen täyttämiseksi;

V.Kyproksen jälleenyhdistymistä koskevissa neuvotteluissa edistyminen

45.  antaa tunnustusta YK:n tuella käydyissä Kyproksen jälleenyhdistymistä koskevissa neuvotteluissa saavutetusta merkittävästä edistymisestä; pitää kahden johtajan 11. helmikuuta 2014 antamaa yhteistä julistusta myönteisenä ja katsoo sen muodostavan perustan ratkaisulle; kannattaa Kyproksen tasavallan kehittämistä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti poliittisesti tasa-arvoiseksi kahden yhteisön ja kahden alueen liitoksi, jolla on yksi kansainvälinen oikeushenkilöllisyys, yksi suvereniteetti ja yksi kansalaisuus ja jossa kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lopullista sopimusta; arvostaa Kyproksen kreikkalaisen ja turkkilaisen yhteisön johtajien rakentavaa lähestymistapaa sekä heidän päättäväisyyttään ja väsymättömiä ponnistelujaan oikeudenmukaisen, kokonaisvaltaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi mahdollisimman pian; korostaa vuosikymmeniä jatkuneen Kyproksen konfliktin ratkaisemisen merkitystä koko alueelle ja Euroopalle / Euroopan unionille; pitää siksi uutta kansanäänestystä koskevaa mahdollisuutta myönteisenä ja kehottaa kaikkia osapuolia edistämään myönteiseen lopputulokseen pääsemistä;

46.  korostaa, että Kyproksen kysymyksen ratkaisemattomuus vaikuttaa unionin ja Turkin välisten suhteiden kehittymiseen suhteisiin, ja kehottaa sen vuoksi kaikkia asianomaisia osapuolia pyrkimään asian ratkaisemiseen;

47.  kehottaa Turkkia täyttämään velvoitteensa soveltaa kaikilta osin ja syrjimättömällä tavalla EY–Turkki-assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan määräyksiä kaikkiin jäsenvaltioihin, myös Kyproksen tasavaltaan, ja toteaa, että lisäpöytäkirjan täytäntöönpano vauhdittaisi merkittävästi neuvotteluja;

48.  pitää Turkin laittomien siirtokuntien politiikkaa valitettavana ja pyytää, ettei Turkki enää asuttaisi maansa kansalaisia Kyproksen miehitetyille alueille, koska se on vastoin Geneven yleissopimusta ja kansainvälisen oikeuden periaatteita; kehottaa Turkkia lopettamaan kaikki toimet, jotka muuttavat saaren väestötasapainoa ja siten haittaavat tilanteen ratkaisemista;

49.  kehottaa Turkkia pidättymään Kyproksen talousvyöhykkeellä kaikista toimista, jotka saattavat johtaa kitkaan ja kriisiin hyvin herkällä alueella ja haitata demokraattisesta ratkaisusta käytäviä neuvotteluja, joilla lopetettaisiin nykyisin vallitseva kahtiajaon tilanne, jota ei voida hyväksyä; toteaa, että jäsenvaltioilla on oikeus allekirjoittaa itsemääräämisoikeuksiensa puitteissa kahdenvälisiä ja muita sopimuksia hyödyntääkseen talousvyöhykkeellään olevia luonnonvaroja;

50.  pitää myönteisenä, että edellä mainitut kaksi johtajaa ovat päässeet sopimukseen luottamusta lisäävistä toimista, mukaan luettuina kahden uuden rajanylityspaikan avaaminen ja sähköverkkojen yhteenliittäminen; toteaa kuitenkin, että matkapuhelinten yhteentoimivuuden suhteen on edistytty vain vähän tai ei lainkaan; kehottaa siksi kumpaakin osapuolta toteuttamaan viipymättä kaikki sovitut toimenpiteet; kehottaa EU:ta tukemaan täysimääräisesti tätä ratkaisua poliittisesti ja taloudellisesti; kehottaa Turkkia tukemaan aktiivisesti neuvotteluprosessia ja myönteiseen lopputulokseen pääsemistä; kehottaa Turkkia aloittamaan joukkojensa vetämisen Kyproksesta ja siirtämään Famagustan suljetun alueen YK:n alaisuuteen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 550 (1984) mukaisesti; pitää myönteisenä, että kateissa olevien henkilöiden komitealle (joka käsittelee sekä Kyproksen turkkilaisten että kreikkalaisten kadonneiden henkilöiden tapauksia) on annettu pääsy kaikille tärkeille alueille, sotilasalueet mukaan luettuina; kehottaa kuitenkin Turkkia avaaman myös asiaa koskevat arkistot, jotta komitean työn tehokkuus voitaisiin maksimoida;

51.  pitää myönteisenä Kyproksen tasavallan presidentin Anastasiadesin aloitetta siitä, että turkista tehtäisiin unionin virallinen kieli, ja kehottaa osapuolia nopeuttamaan tätä prosessia; toteaa, että EU:n säännöstön täytäntöönpanon on jo oltava hyvin valmisteltua tulevassa Kyproksen turkkilaisessa osavaltiossa, kun ratkaisua koskeva sopimus tulee voimaan; pitää siksi myönteisenä kahden yhteisön tilapäisen valtuuskunnan perustamista unioniin valmistautumista varten; kannustaa Euroopan parlamenttia ja komissiota tehostamaan pyrkimyksiä saada kyproksenturkkilaiset mukaan valmisteluihin, jotka koskevat täyttä integroitumista unioniin; kannustaa Euroopan parlamentin puhemiestä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, mikäli ratkaisuun päästään;

o
o   o

52.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentille, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Turkin tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0094. (2) EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 59. (3) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 98. (4) EUVL C 257 E, 6.9.2013, s. 38. (5) EUVL C 45, 5.2.2016, s. 48. (6) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 117. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0235. (8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0052. (9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0014. (10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0228.