Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2016 koheesiopolitiikan täytäntöönpanon vauhdittamisesta (2016/2550(RSP))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4 artiklan, 162 artiklan, 174–178 artiklan ja 349 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1) (jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’),
– ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),
– ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen kertomuksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta ”Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun: Kehitystä ja hyvää hallintoa EU:n alueille ja kaupunkeihin”,
– ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi” (COM(2015)0639),
– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n jäsenvaltioiden valmiudesta käynnistää koheesiopolitiikan uusi ohjelmakausi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti(3),
– ottaa huomioon 22. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma: uudet suuntaviivat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämisestä yhdessä ESIR-rahaston kanssa”,
– ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman viipeistä vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan käynnistämisessä(4),
– ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja Eurooppa 2020 -strategian arvioinnista(5),
– ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(6),
– ottaa huomioon kysymyksen komissiolle koheesiopolitiikan täytäntöönpanon vauhdittamisesta (O-000070/2016 – B8-0364/2016),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että koheesiopolitiikka, jonka määrärahat ovat yli 350 miljardia euroa vuoteen 2020 saakka, on väline, joka auttaa tuomaan EU:n lähemmäksi kansalaisia, ja tärkein kaikki EU:n alueet kattava investointi- ja kehityspolitiikka; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa se on ensisijainen julkisten investointien lähde;
B. katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa kasvu- ja kehityspolitiikan johdonmukaisen vuorovaikutuksen avulla ja toteuttamalla tarvittaessa rakenneuudistuksia sekä varmistamalla alueiden ja kuntien aktiivisen osallistumisen niiden täytäntöönpanoon; ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka on tässä ratkaisevassa asemassa;
C. toteaa, että kautta 2014–2020 koskevat asetukset toivat mukanaan useita keskeisiä koheesiopolitiikan uudistuksia, kuten temaattisen keskittämisen, jonka ansiosta saadaan paikallisten tarpeiden parempaan huomioimiseen tarvittavaa joustavuutta, vahvemman tulossuuntautuneisuuden, paremman koordinoinnin talous- ja sosiaalipolitiikan kanssa, EU:n painopisteiden ja alueiden tarpeiden välisten yhteyksien parantamisen sekä ERI-rahastojen tiiviimmin koordinoidun käytön yhteisen strategiakehyksen avulla;
D. katsoo, että koheesiopolitiikan investoinnit olisi koordinoitava ja yhdenmukaistettava muiden EU:n toimintapolitiikkojen, kuten digitaalisten sisämarkkinoiden, energiaunionin, sosiaalipolitiikan, makroaluestrategioiden, kaupunkeja koskevan toimintaohjelman, tutkimuksen ja innovoinnin sekä liikennepolitiikan, kanssa, jotta edistetään paremmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;
E. toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 136 artiklan 1 kohdan nojalla komission on vapautettava toimenpideohjelman käsittämästä määrästä ne osat, joita ei ole käytetty ensimmäisen ja vuotuisen ennakkomaksun ja välimaksujen maksamiseen viimeistään toimenpideohjelman talousarviositoumusvuotta seuraavan kolmannen varainhoitovuoden joulukuun 31. päivänä;
F. toteaa, että uuden ohjelmakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta ja koheesiopolitiikan täytäntöönpano on viivästynyt; toteaa, että toimenpideohjelmat hyväksyttiin pääosin vuoden 2014 lopulla ja vuonna 2015 ja että huomattava määrä ennakkoehdoista on vieläkin täyttämättä;
G. toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 53 artiklan nojalla komission on toimitettava vuosittain vuodesta 2016 alkaen parlamentille yhteenvetokertomus ERI-rahastojen ohjelmista niiden vuotuisten täytäntöönpanokertomusten perusteella, jotka jäsenvaltiot toimittavat 50 artiklan mukaisesti, ja vuosina 2017 ja 2019 komission on laadittava strateginen kertomus, jossa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden edistymiskertomuksista;
1. kehottaa komissiota arvioimaan ERI-rahastojen täytäntöönpanon tilannetta kaudella 2014–2020 ja laatimaan määrärahojen vapauttamisen riskeistä yksityiskohtaisen analyysin, joka sisältää jäsenvaltiokohtaiset määrät, sekä analyysin jäsenvaltioiden toimittamista maksuennusteista mahdollisimman pian yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistettujen määräaikojen 31. tammikuuta ja 31. heinäkuuta jälkeen; kehottaa lisäksi komissiota ilmoittamaan suunnitelluista toimenpiteistä, jotta vältetään mahdollisimman pitkälle ERI-rahastojen määrärahojen vapauttaminen;
2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään ERI-rahastojen koko potentiaalia Eurooppa 2020 -strategiaa noudattaen sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi siten, että kaikille alueille annetaan mahdollisuus parantaa kilpailukykyään ja helpottaa investointeja yksityisistä ja muista lähteistä;
3. toteaa, että kun tarkastellaan ohjelmakautta 2007–2013, koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa haitanneita suurimpia esteitä ja ongelmia useissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla olivat mahdollisten edunsaajien riittämätön tiedonsaanti, joka johti tukikelpoisten hankkeiden puutteeseen, suurhankkeiden hidas ja pitkä hyväksyntämenettely ja suurhankkeita koskevia investointeja hallinnoivien hallintorakenteiden puute, monimutkaiset ja aikaa vievät hankintamenettelyt, mutkikkaat valtiontukisäännöt, monimutkaiset lupamenettelyt, ratkaisemattomat omaisuussuhteet, hyväksymismenettelyn pituus sekä rahoituksen saannin vaikeus; on myös tietoinen siitä, että jäsenvaltioilla ja paikallisviranomaisilla oli joskus vaikeuksia noudattaa vaatimuksia, jotka liittyvät vakaus- ja kasvusopimuksen sisäiseen ja ulkoiseen täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota antamaan ohjelmakaudella 2014–2020 tietoa esteistä, joita jäsenvaltiot kohtaavat toteuttaessaan koheesiopolitiikkaa, sekä arvion ennakkoehtojen täyttämisen vaikutuksista koheesiopolitiikan tehokkaaseen täytäntöönpanoon;
4. pitää myönteisenä kauden 2007–2013 ohjelmien parempaa täytäntöönpanoa käsittelevän työryhmän perustamista kahdeksassa jäsenvaltiossa ja kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille saavutetuista tuloksista; pyytää komissiota jatkamaan tämän työryhmän työtä kauden 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanon tukemiseksi ja vauhdittamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa ja esittämään parlamentille kyseisen työryhmän toimintasuunnitelman; kehottaa komissiota sisällyttämään ERI-rahastot täysimääräisesti ”parempaa sääntelyä” koskevaan EU:n strategiaan;
5. korostaa, että hallinnolliset valmiudet sekä kansallisella että alueellisella ja paikallisella tasolla ovat tärkeä ennakkoehto sille, että koheesiopolitiikka toteutuu oikea-aikaisesti ja menestyksekkäästi; huomauttaa, että tukikelpoisten hankkeiden puutteeseen liittyy usein paikallis- ja alueviranomaisten hankeasiakirjojen valmisteluun tarvitsemien resurssien puute; kehottaa siksi komissiota tukemaan toimintapolitiikan täytäntöönpano- ja arviointivaiheita koskevien hallinnollisten valmiuksien vahvistamista ja raportoimaan parlamentille toimista, joita tähän liittyen aiotaan toteuttaa; kannustaa myös hallintoviranomaisia hyödyntämään täysin ja tehokkaasti temaattista tavoitetta 11, joka koskee viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien edistämistä, ja saatavilla olevia komission ohjeita;
6. ottaa huomioon, että hyvällä hallinnolla voidaan parantaa vastaanottokykyä; korostaa siksi tarvetta kannustaa tarvittaviin rakenneuudistuksiin alueellisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden ja työllisyystavoitteiden mukaisesti sekä investointeja edistävään toimintapolitiikkaan ja petostentorjuntaan; odottaa mielenkiinnolla kehityksessä jälkeen jääneitä alueita koskevan komission kertomuksen päätelmiä ja yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, kuinka kyseisiä päätelmiä voitaisiin hyödyntää ERI-rahastojen varojen oikea-aikaiseen käyttöön ja vastaanottamiseen vaikuttavien pitkäaikaisten haasteiden ratkaisemisessa; kehottaa komissiota myös selventämään tulosbudjetoinnin käsitettä, jotta voidaan tehostaa varojen käyttöä;
7. pitää myönteisenä, että komissio on perustanut riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason ryhmän seuraamaan yksinkertaistamista ERI-rahastojen edunsaajien osalta; korostaa, että yksinkertaistaminen on yksi täytäntöönpanon vauhdittamisen ennakkoehdoista; kehottaa siksi komissiota vauhdittamaan yksinkertaistettujen menetelmien käyttöönottoon liittyviä toimia jo nykyisellä ohjelmakaudella ja säilyttämään koheesiopolitiikan laajan avoimuuden; katsoo, että korkean tason työryhmän suosituksia on käsiteltävä viipymättä;
8. ottaa huomioon, että talouskriisi on aiheuttanut monissa jäsenvaltioissa maksuvalmiusvajeita ja julkisiin investointeihin ei ole käytettävissä julkista rahoitusta ja että koheesiopolitiikan resursseista on tulossa julkisten investointien tärkein lähde; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston; pyytää myös komissiota käymään jatkuvaa vuoropuhelua niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat pyytäneet nykyisen investointilausekkeen soveltamista, jotta voidaan maksimoida kasvuun ja työllisyyteen suunnattavien investointien joustavuus; kehottaa lisäksi komissiota kannustamaan Euroopan investointipankkia osallistumaan antamalla enemmän teknistä ja taloudellista tukea hankkeiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon sitä tarvitseville jäsenvaltioille; katsoo, että jos rahoitusvälineitä käytetään tehokkaasti asianmukaisen ennakkoarvioinnin perusteella ja yhdistettyinä strategisesti avustuksiin, ne voivat lisätä rahoituksen vaikutusta huomattavasti ja siten auttaa torjumaan valtioiden kutistuvien talousarvioiden kielteisiä vaikutuksia ja kehittämään tuloja tuottavia hankkeita; korostaa, että rahoitusvälineitä koskevat selkeät, johdonmukaiset ja tarkkaan kohdennetut säännöt, joilla helpotetaan valmistelu- ja täytäntöönpanoprosessin yksinkertaistamista rahastonhoitajien ja varojen vastaanottajien kannalta ja joissa otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden erilaiset kehitystasot eri jäsenvaltioissa, voivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa; katsoo, että tätä prosessia edistäisi myös kaikkien rahoitusvälineitä koskevien olennaisten sääntöjen tiivistäminen yhteen, helposti saatavilla olevaan ja ymmärrettävään asiakirjaan ja asiaan liittyviin ohjeisiin kesken rahoituskautta tehtävien tarpeettomien uusien muutosten välttäminen, paitsi jos tämä on lakisääteistä;
9. on tietoinen siitä, että ESIR-investoinnit täydentävät koheesiopolitiikkaa, ja panee merkille 22. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma: uudet suuntaviivat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämisestä yhdessä ESIR-rahaston kanssa”; kehottaa komissiota sekä paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan asianmukaisesti huomioon ERI- ja ESIR-rahoituksen yhteiskäytön tuomat mahdollisuudet pitäen mielessä, että vaikka nämä kaksi välinettä ovat erilaisia, ne voivat täydentää toisiaan ja lisätä näin investointien vipuvaikutusta;
10. pitää huolestuttavina jäsenvaltioiden kokemia viivästyksiä ohjelma- ja todentamisviranomaisten nimeämisessä, mikä hidastaa jäsenvaltioiden maksatushakemusten jättämistä ja estää siten ohjelmien sujuvan täytäntöönpanon;
11. katsoo, että liika keskittäminen ja luottamuksen puute voivat myös osaltaan viivästyttää ERI-rahastojen täytäntöönpanoa, sillä jotkut jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset eivät mielellään halua antaa suurempaa vastuuta EU:n rahastojen hallinnoinnista paikallis- ja alueviranomaisten käsiin esimerkiksi uusien kehitystyökalujen kuten yhdennettyjen alueellisten investointien (ITI) ja paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden (CLLD) avulla; on tietoinen EU:n sääntelykehyksen osuudesta tämän asenteen vahvistamisessa ja kehottaa komissiota helpottamaan edelleen jäsenvaltioiden ja alueiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa, joka koskee esimerkkejä onnistuneista edelleenvaltuutuksista;
12. korostaa, että oikea-aikaiset maksut ovat tärkeitä koheesiopolitiikan asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon ja uskottavuuden kannalta; kehottaa siksi komissiota ilmoittamaan parlamentille, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä varmistaakseen maksusuunnitelman täysimääräisen täytäntöönpanon vuoden 2016 talousarvion yhteydessä ja myös tulevina vuosina;
13. korostaa, että nyt tehtävä koheesiopolitiikan täytäntöönpanon (vauhdittamisen) arviointi saattaisi tuottaa komissiolle jonkin verran tärkeää uutta tietoa vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevaan keskusteluun; pyytää komissiota kirjaamaan keskeiset uudet tiedot ja käsittelemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa parlamentin, jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ERI-rahastojen vuoden 2020 jälkeistä tulevaisuutta, jotta voidaan lisätä niiden kohdennettua käyttöä ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa;
14. pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot toteuttavat ennakkoehtojen täyttämistä koskevat toimet vuoden 2016 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien sujuva täytäntöönpano ja vältetään mahdolliset välimaksujen keskeytykset; kehottaa komissiota antamaan julkisia hankintoja ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskevat kattavat ohjeet, jotta hankinnoissa vältetään virheitä ja säännönvastaisuuksia, sekä julkaisemaan vakiomuotoiset hankintamenettelyt edunsaajille, jotta vältetään rahoitusoikaisut ja mahdollinen EU:n rahoitusosuuden peruuntuminen;
15. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kaikkia sidosryhmiä parantamaan koordinointia ja käynnistämään tehokkaita viestintäpoliittisia aloitteita, jotta lisätään yleistä tietoisuutta koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta ja parannetaan sen näkyvyyttä, jotta suuri yleisö ymmärtäisi paremmin koheesiopolitiikan tulokset ja vaikutukset;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, alueiden komitealle, jäsenvaltioille sekä niiden kansallisille ja alueellisille parlamenteille.