Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa itäisestä kumppanuudesta, Ukrainasta ja Venäjän federaatiosta,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) sekä Etyjin vähemmistövaltuutetun (HCNM) tekemät Krimin ihmisoikeustilannetta arvioineen valtuuskunnan raportit,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 21. maaliskuuta, 27. kesäkuuta ja 16. heinäkuuta 2014 tekemät päätökset asettaa pakotteita Venäjän federaatiolle seurauksena Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään,

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2014 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 68/262 Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta,

–  ottaa huomioon Freedom House -järjestön vuotta 2016 koskevan Freedom in the World -raportin, jonka mukaan tilannearvio laittomasti liitetyn Krimin poliittisten vapauksien ja kansalaisvapauksien suhteen on: ”ei vapaa”,

–  ottaa huomioon Krimin niin kutsutun korkeimman oikeuden 26. huhtikuuta 2016 antaman päätöksen, jossa katsottiin, että Krimin tataarien kansankokous Mejlis on äärijärjestö, ja Mejlisin toiminta Krimin niemimaalla kiellettiin,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 14. huhtikuuta 2016 antaman julkilausuman Krimin tataarien kansankokouksen Mejlisin toiminnan keskeyttämisestä ja 26. huhtikuuta 2016 antaman julkilausuman Krimin ”korkeimman oikeuden” päätöksestä kieltää Mejlisin toiminta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 26. huhtikuuta 2016 antaman julkilausuman, jossa kehotetaan kumoamaan Mejlisin toimintakielto, sekä Euroopan neuvoston pääsihteerin 26. huhtikuuta 2016 antaman julkilausuman, jonka mukaan Mejlisin toiminnan kieltäminen merkitsee vaaraa, että Krimin koko tataariyhteisöön ollaan kohdentamassa hyökkääviä toimia,

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2014 hyväksytyn Minskin pöytäkirjan ja 19. syyskuuta 2014 hyväksytyn Minskin muistion 12-kohtaisen rauhansuunnitelman täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että Venäjän federaatio on laittomasti liittänyt alueeseensa Krimin ja Sevastopolin ja on siten miehittäjävaltio, joka on rikkonut kansainvälistä oikeutta, muun muassa YK:n peruskirjaa, Helsingin päätösasiakirjaa, vuoden 1994 Budapestin muistiota sekä vuonna 1997 tehtyä Ukrainan ja Venäjän federaation välistä ystävyys-, yhteistyö- ja kumppanuussopimusta;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö ovat toistuvasti ilmaisseet huolestumisensa ihmisoikeustilanteesta miehitetyillä alueilla sekä järjestelmällisestä vainosta niitä kohtaan, jotka eivät tunnusta uusia viranomaisia; toteaa, että nämä niin kutsutut viranomaiset ovat ottaneet hyökkäysten kohteeksi Krimin tataarien alkuperäisyhteisön; toteaa, että enemmistö Krimin tataareista vastustaa sitä, että Venäjä on ottanut niemimaan haltuunsa, ja on boikotoinut niin kutsuttua kansanäänestystä, joka järjestettiin 16. maaliskuuta 2014; toteaa, että Krimin tataarien instituutioita ja järjestöjä leimataan yhä useammin ”ekstremistisiksi” ja Krimin tataariyhteisön tunnettuja edustajia pidätetään tai he ovat vaarassa joutua pidätetyiksi ”terroristeina”; toteaa, että tataareihin kohdistettuihin väärinkäytöksiin kuuluu kidnappauksia, tahdonvastaisia katoamisia, kidutusta ja ilman oikeudenkäyntiä toteutettuja teloituksia, joita valtaapitävät viranomaiset eivät ole tutkineet ja joista he eivät ole nostaneet syytteitä, sekä omistusoikeuksia ja omaisuuden rekisteröintiä koskevia, järjestelmään liittyviä oikeudellisia ongelmia;

C.  ottaa huomioon, että Krimin tataarien johtajilta, Mustafa Džemilev ja Refat Chubarov mukaan luettuina, on aiemmin kielletty pääsy Krimille ja että heille nyt sallitaan pääsy sinne mutta pidätetyksi tulemisen uhalla – ja siten sen uhalla, että he joutuvat jakamaan saman kohtalon lukuisten muiden Mejlisin jäsenten ja Krimin tataariaktivistien ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden kanssa; toteaa, että Ukrainan hallituksen antamien tietojen mukaan yli 20 000 Krimin tataaria on joutunut siirtymään miehitetyltä Krimiltä manner-Ukrainaan;

D.  toteaa, että Krimin tataarien johtaja Mustafa Džemilev, joka on aiemmin ollut 15 vuotta neuvostovankiloissa, on julkistanut luettelon neljästätoista Krimin tataarista, jotka ovat Krimin venäläisten niin kutsuttujen viranomaisten poliittisina vankeina ja joiden joukossa on muun muassa Ahtem Chiigoz, Mejlisin ensimmäinen varapuhemies, joka odottaa oikeudenkäyntiä vankeudessa Simferopolissa; kehottaa erityisesti kiinnittämään huomiota hänen terveydentilaansa ja korostaa, että on tärkeää, että hänen oikeudenkäyntinsä on julkinen ja että Euroopan neuvosto ja muut kansainväliset elimet tarkkailevat sitä;

E.  toteaa, että Venäjän federaatio on rajoittanut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), YK:n ja Euroopan neuvoston pääsyä Krimille, puhumattakaan ihmisoikeusjärjestöistä ja riippumattomista toimittajista; toteaa, että Krimin ihmisoikeustilanteen tarkkailu ja siitä raportointi on hyvin vaikeaa, koska alueelle ei ole pääsyä;

F.  toteaa, että Krimin tataarien, Krimin alkuperäiskansan, koko väestö pakkosiirrettiin silloisen Neuvostoliiton muihin osiin vuonna 1944 eikä heillä ollut oikeutta palata takaisin ennen kuin vuonna 1989; toteaa, että 12. marraskuuta 2015 Ukrainan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa se tunnusti Krimin tataarien vuoden 1944 pakkosiirrot kansanmurhaksi ja päätti, että 18. toukokuuta vietetään tapahtuman muistopäivää;

G.  toteaa, että 26. huhtikuuta 2016 Krimin niin kutsuttu korkein oikeus antoi Krimin niin kutsutun ylimmän syyttäjän Natalia Poklonskajan pyyntöä puoltavan päätöksen: tämä syytti Mejlisiä, joka oli ollut Krimin tataarien edustuselin perustamisestaan vuonna 1991 lähtien ja jolla oli ollut täysimääräinen oikeudellinen asema toukokuusta 1999 alkaen, ekstremismistä, terrorismista, ihmisoikeusrikkomuksista, laittomasta toiminnasta ja viranomaisia vastaan suunnatuista sabotaasiteoista;

H.  toteaa, että Mejlis on nyt julistettu äärijärjestöksi ja sisällytetty Venäjän oikeusministeriön luetteloon kansalaisjärjestöistä, joiden toiminta on lakkautettava; toteaa, että Mejlisin toiminta Krimillä ja Venäjällä on sittemmin kielletty; ottaa huomioon, että tätä kieltoa voidaan soveltaa Krimin kylien ja kaupunkien 250 mejlisin jäseniin, joita on yli 2 500;

I.  toteaa, että Krimin niin kutsutun ylimmän syyttäjän ja niin kutsutun korkeimman oikeuden päätökset ovat olennainen osa Venäjän federaation harjoittamaa sorto- ja pelottelupolitiikkaa – se rankaisee tätä vähemmistöä sen niemimaan laittoman liittämisen aikana kaksi vuotta sitten osoittamasta lojaaliudesta Ukrainan valtiota kohtaan;

J.  toteaa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta (mukaan luettuna vuonna 1907 tehty neljäs Haagin yleissopimus, vuonna 1949 tehty neljäs Geneven yleissopimus ja siihen vuonna 1977 liitetty lisäpöytäkirja I), jonka mukaan miehittäjävaltio ei voi panna siviilejä syytteeseen ennen miehitystä tehdyistä rikoksista ja miehitetyn alueen rikoslainsäädäntö pysyy voimassa, on selkeästi rikottu;

1.  tuomitsee jyrkästi Krimin niin kutsutun korkeimman oikeuden päätöksen kieltää Krimin tataarikansan edustuselimen Mejlisin toiminta ja vaatii sen välitöntä kumoamista; katsoo, että tämä päätös edustaa Krimin tataarien järjestelmällistä ja kohdennettua vainoamista ja poliittisin perustein harjoitettua toimintaa, jonka tavoitteena on jatkaa tataariyhteisön laillisten edustajien pelottelua; korostaa tämän Krimin tataarikansaa edustavan, demokraattisesti vaaleilla valitun päätöksentekoelimen merkitystä;

2.  huomauttaa, että Krimin tataarien Mejlisin, joka on Krimin alkuperäisväestön laillinen ja tunnustettu edustuselin, toiminnan kieltäminen tarjoaa otolliset olosuhteet Krimin tataarien leimaamiselle, heihin kohdistettavan syrjinnän lisäämiselle ja heidän ihmisoikeuksiensa ja peruskansalaisoikeuksiensa loukkaamiselle; katsoo sen olevan yritys ajaa heidät pois Krimiltä, joka on heidän historiallinen kotimaansa; on huolestunut siitä, että Mejlisin leimaaminen äärijärjestöksi voi johtaa lisäsyytteiden nostamiseen Venäjän federaation rikoslain säännösten nojalla;

3.  muistuttaa, että Mejlisin toiminnan kieltäminen tarkoittaa, että sitä kielletään kokoontumasta, julkistamasta näkemyksiään joukkoviestimissä, järjestämästä julkisia tilaisuuksia ja käyttämästä pankkitilejä; kehottaa EU:ta tarjoamaan taloudellista tukea Mejlisin toimintaan sen ollessa maanpaossa; kehottaa lisäämään Krimin hyväksi työskentelevien ihmisoikeusjärjestöjen rahoitusta;

4.  muistuttaa Krimin niemimaan Venäjän federaation alueeseen liittämisen surullisesta toisesta vuosipäivästä 20. helmikuuta 2014; muistuttaa tuominneensa jyrkästi tämän teon, joka oli vastoin kansainvälistä oikeutta; ilmaisee vahvan sitoutumisensa siihen toimintalinjaan, että Krimin laitonta liittämistä ei tunnusteta, sekä sen jälkeen määrättyihin pakotteisiin ja kehottaa harkitsemaan EU:n pakotteiden kohteina olevien henkilöiden luettelon laajentamista Mejlisin toiminnan kieltämisen seurauksena; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tiukasti tätä luetteloa; pitää valitettavana Krimille – ilman Ukrainan viranomaisten suostumusta – järjestettyjä matkoja, joita jotkin EU:n jäsenvaltioiden poliitikot, joukossa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäseniä, ovat tehneet ja kehottaa parlamenttien jäseniä pidättäytymään vastaisuudessa tällaisista matkoista;

5.  vakuuttaa jälleen olevansa vahvasti sitoutunut Ukrainan itsemääräämisoikeuteen, poliittiseen riippumattomuuteen, yhtenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä sen vapaaseen ja suvereeniin valintaan jatkaa lähentymistä kohti Eurooppaa; kehottaa kaikkia osapuolia välittömästi tavoittelemaan miehitetyn Krimin niemimaan rauhanomaista palauttamista Ukrainan oikeusjärjestyksen piiriin poliittisen vuoropuhelun avulla ja noudattaen täysin kansainvälistä oikeutta; katsoo, että niemimaan hallinnan palauttaminen Ukrainalle on olennainen ennakkoehto yhteistyösuhteiden palauttamiseksi Venäjän federaatioon sekä Krimiin liittyvien pakotteiden poistamiseksi;

6.  tuomitsee jyrkästi sananvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisvapauden vakavan rajoittamisen, myös perinteisissä muistotilaisuuksissa kuten Stalinin totalitaarisen neuvostohallinnon tekemän Krimin tataarien karkottamisen muistopäivänä sekä Krimin tataarien kulttuurikokoontumisissa;

7.  tuomitsee vapaille viestimille asetetut rajoitukset Krimillä, erityisesti Krimin tataarien suurimman televisiokanavan ATR:n toimiluvan perumisen; kehottaa aloittamaan kyseisen kanavan sekä lasten televisiokanava Lalen ja radiokanava Meydanin toiminnan uudelleen; katsoo, että näillä teoilla Krimin tataarikansalta viedään heidän kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä kannalta elintärkeä väline; panee merkille uuden TV Millet ‑kanavan perustamisen ja kehottaa varmistamaan, että sillä on täysi toimituksellinen riippumattomuus;

8.  pitää erittäin valitettavana järjestelmällistä sananvapauden rajoittamista ekstremismin verukkeella ja sosiaalisen median seuraamista tarkoituksena tunnistaa aktivisteja, jotka eivät tunnusta uutta järjestystä ja jotka suhtautuvat kriittisesti 16. maaliskuuta 2014 pidetyn ”kansanäänestyksen” pätevyyteen; muistuttaa, että sata YK:n yleiskokouksen jäsenvaltiota omaksui saman kannan hyväksyessään päätöslauselman 68/262;

9.  muistuttaa, että alkuperäinen Krimin tataarikansa on historiansa aikana kärsinyt vääryyksistä, jotka johtivat siihen, että Neuvostoliiton viranomaiset karkottivat heidät joukoittain heidän mailtaan ja riistivät heidän resurssinsa; pitää valitettavana, että niin kutsuttujen viranomaisten syrjintätoimet estävät tämän omaisuuden ja näiden resurssien palauttamisen tai niitä käytetään tuen ostamisen välineenä;

10.  kehottaa Venäjän federaatiota, joka kansainvälisen humanitaarisen oikeuden nojalla kantaa Krimin miehittäjävaltiona viime kädessä vastuun, ylläpitämään oikeusjärjestystä Krimillä ja suojelemaan kansalaisia mielivaltaisilta oikeus- ja hallintotoimilta ja ‑päätöksiltä ja siten täyttämään omat sitoumuksensa Euroopan neuvoston jäsenenä sekä toimeenpanemaan riippumattomia kansainvälisiä tutkintoja tapauksissa, joissa miehitysjoukot ja niin kutsutut paikalliset viranomaiset ovat syyllistyneet kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeuksien rikkomiseen; kehottaa käynnistämään uudelleen kadonneiden henkilöiden perheiden yhteysryhmän toiminnan;

11.  kehottaa sallimaan kansainvälisten ihmisoikeuselinten pysyvän ja esteettömän pääsyn Krimille, jotta ihmisoikeustilannetta voidaan seurata;

12.  pitää myönteisenä Ukrainan aloitetta perustaa Ukrainan suvereniteetin palauttamiseksi Krimillä kansainvälinen neuvottelumekanismi ”Geneve plus” -muodossa, johon EU osallistuisi suoraan; kehottaa Venäjän federaatiota aloittamaan neuvottelut Ukrainan ja muiden osapuolten kanssa Krimin miehityksen purkamisesta, kauppa- ja energiasaarron lopettamisesta ja poikkeustilan purkamisesta Krimillä;

13.  kehottaa säilyttämään Krimin historiallisen ja perinteisen monikulttuurisen ympäristön ja kunnioittamaan täysimääräisesti ukrainan ja tataarien kieltä sekä muita vähemmistökieliä ja erityiskulttuureja; tuomitsee oikeudellisen paineen, jota kohdistetaan Krimin tataarien kulttuuri- ja koulutuslaitoksiin, myös niihin, jotka on tarkoitettu Krimin tataarien lapsille;

14.  kehottaa Venäjän federaatiota tutkimaan kaikki tapaukset, joissa Krimillä laittomasti kiinniotettuja vankeja on kidutettu, mukaan luettuna tapaukset, jotka koskevat Mejlisin ensimmäistä varapuhemiestä Ahtem Chiigozia, Mustafa Degermendzhiä ja Ali Asanovia, jotka niin kutsutut paikalliset viranomaiset pidättivät Krimillä heidän osoitettuaan rauhanomaisesti mieltään miehitystä vastaan, ja takaamaan heidän turvallisen paluunsa Ukrainaan; kehottaa jälleen vapauttamaan Oleg Sentsovin ja Oleksandr Kolchenkon; kehottaa Venäjän federaatiota lopettamaan toisinajattelijoiden ja kansalaisaktivistien asettamisen syytteeseen poliittisista syistä; tuomitsee sen, että heidät siirretään myöhemmin Venäjän federaation alueelle ja pakotetaan ottamaan Venäjän kansalaisuus; kehottaa Venäjän federaatiota tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston ja Etyjin kanssa edellä mainituissa tapauksissa;

15.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja neuvostoa vahvistamaan Venäjän federaatioon kohdistuvaa painostusta, jotta kansainvälisille järjestöille saadaan pääsy Krimille seuraamaan ihmisoikeustilannetta, kun otetaan huomioon, että niemimaalla esiintyy perusvapauksien ja ihmisoikeuksien jatkuvia räikeitä loukkauksia, ja jotta sopimuksiin perustuvat ja pysyvät kansainväliset seurantajärjestelmät saadaan toimintaan; korostaa, että kaiken paikan päällä toteutettavan kansainvälisen toiminnan olisi oltava hyvin koordinoitua, siitä olisi sovittava Ukrainan kanssa ja tärkeimpien kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen olisi tuettava sitä;

16.  toteaa jälleen olevansa syvästi huolestunut HLBTI-ihmisten tilanteesta Krimillä; toteaa, että se on heikentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun alue liitettiin Venäjään;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Krimin tataarikansan Mejlikselle.