Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan asiakirjan ”Transforming Our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development”,

–  ottaa huomioon Addis Abebassa 13.–16. heinäkuuta 2015 pidetyn kolmannen kansainvälisen kehitysyhteistyön rahoitusta koskevan konferenssin,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreita käsittelevän viranomaisten välisen asiantuntijaryhmän (Inter-Agency Expert Group on Sustainable Development Goal Indicators, IAEG-SGDs) 17. joulukuuta 2015 julkaistun ja maaliskuussa 2016 pidetyssä YK:n tilastotoimikunnan 47. istunnossa hyväksytyn raportin,

–  ottaa huomioon YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Ecosoc) istunnon korkean tason osuuden, joka pidetään 18.–22. heinäkuuta 2016 aiheesta ”Implementing the post-2015 development agenda: moving from commitments to results”,

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman kehitystyön rahoituksesta(1),

–   ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:sta ja vuoden 2015 jälkeisestä globaalista kehityksen toimintakehyksestä(2),

–  ottaa huomioon Pariisissa 12. joulukuuta 2015 sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP21) hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 7 artiklan, jonka mukaan ”unioni varmistaa eri politiikkojensa ja toimiensa välisen johdonmukaisuuden kaikki tavoitteensa huomioon ottaen”,

–  ottaa huomioon EU:n globaalia toimintaa ohjaavan kokonaisvaltaisen EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian meneillään olevan laatimisen,

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”EU:n rooli YK:ssa – Miten EU:n ulkopolitiikan tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin?”(3),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta,

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian tarkistusta koskevan asiakirjan ”The New Approach beyond 2020”,

–  ottaa huomioon Pariisin julistuksen avun tuloksellisuudesta, Accran toimintasuunnitelman ja Busanissa joulukuussa 2011 pidetyssä avun tuloksellisuutta koskeneessa korkean tason kokouksessa hyväksytyn julistuksen ja toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen ja sen tulevan tarkistamisen,

–  ottaa huomioon SEUT:n 208 artiklan, jossa määrätään kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen ottamisesta huomioon kaikissa unionin ulkoisissa politiikoissa,

–  ottaa huomioon Istanbulissa Turkissa 23.–24. toukokuuta 2016 pidettävän humanitaarisen avun huippukokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan 29. maaliskuuta 2016 kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaavalle komission jäsenelle lähettämän kirjeen kestävän kehityksen tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 70/1 edellytetään, että tavoitteita ja alatavoitteita seurataan ja arvioidaan yleisindikaattoreita käyttäen; ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin tehtävänä on laatia vuosittain kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskeva tilannekatsaus, jotta voidaan tukea seurantaa ja arviointia kestävän kehityksen korkean tason poliittisella foorumilla; ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevan tilannekatsauksen on perustuttava kansallisten tilastojärjestelmien tuottamiin tietoihin ja eri tasoilla kerättyyn tietoon;

B.  ottaa huomioon, että tilastotoimikunta hyväksyi 46. istunnossaan (3.–6. maaliskuuta 2015) etenemissuunnitelman yleisindikaattoreita koskevan kehyksen määrittelemiseksi ja täytäntöönpanemiseksi;

C.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreita käsittelevä viranomaisten välinen asiantuntijaryhmä (IAEG-SDGs), jonka tehtävänä oli laatia kokonaisvaltaisesti ehdotus indikaattoreita koskevaksi kehykseksi vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman tavoitteiden ja alatavoitteiden seurantaa varten, ehdotti Agenda 2030:n arvioimiseksi indikaattoreita, jotka hyväksyttiin YK:n tilastotoimikunnan 47. istunnossa maaliskuussa 2016;

D.  ottaa huomioon, että ehdotetut 230 kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoria ovat hyvä lähtökohta ja vankka kehys, jonka avulla voidaan seurata ja arvioida edistymistä 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamisessa;

E.  ottaa huomioon, että useat indikaattoreista eivät ole vielä valmiita, vaikka samaan aikaan allekirjoittajajäsenvaltioiden on määriteltävä kansalliset indikaattorinsa yleisindikaattoreiden mukaisesti kansalliset olosuhteet huomioon ottaen;

F.  ottaa huomioon, että talous- ja sosiaalineuvoston (Ecosoc) olisi hyväksyttävä yleisindikaattoreita koskeva kehys heinäkuussa 2016 ja yleiskokoukseen puolestaan syyskuussa 2016;

G.  ottaa huomioon, että kehityksestä vastaava ulkoasiainneuvoston kokoonpano kokoontuu 12. toukokuuta 2016 ja sen olisi valmisteltava EU:n kanta heinäkuussa 2016 pidettävää kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin kokousta varten ja määriteltävä, missä yhteydessä käydään kauppaa ja kehitystä koskevaa aihekohtaista keskustelua, jossa keskitytään EU:n panokseen yksityisellä sektorilla Agenda 2030:n täytäntöönpanossa;

H.  toteaa, että koko järjestelmän kattavaa strategista suunnittelua, täytäntöönpanoa ja raportointia tarvitaan, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen ja yhteinen tuki YK:n kehitysjärjestelmälle uuden Agendan täytäntöönpanossa;

I.  toteaa, että uusi yleinen kestävän kehityksen kehys edellyttää eri politiikanalojen ja EU:n toimijoiden suurempaa johdonmukaisuutta sekä kaikilla tasoilla EU:n toimielimissä ja niiden välillä parempaa koordinointia, vuoropuhelua ja yhteistyötä, joilla varmistetaan kestävän kehityksen kolmen pilarin (ympäristö-, talous- ja sosiaaliasiat) sisällyttäminen EU:n sisäisiin ja ulkoisiin toimiin;

J.  ottaa huomioon, että heinäkuussa 2016 pidettävässä kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin kokouksessa esitetään vapaaehtoiset arvioinnit 22 maasta, joista neljä – Viro, Suomi, Ranska ja Saksa – on Euroopan unionin jäsenvaltioita, ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen aihekohtaiset arvioinnit, mukaan lukien monialaiset kysymykset, ja näiden tueksi esitetään Ecosocin alakohtaisten toimikuntien ja muiden hallitustenvälisten elinten ja foorumien arvioinnit;

1.  kehottaa kehitysasioita käsittelevää ulkoasiainneuvoston kokoonpanoa hyväksymään ennen kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin heinäkuussa 2016 pidettävää kokousta johdonmukaisen ja yhteisen EU:n kannan, jossa otetaan huomioon tässä päätöslauselmassa ilmaistu parlamentin kanta; katsoo, että EU:n uskottavuuden ja johtavan aseman kannalta on ratkaisevan tärkeää esittää yhteinen kanta; on huolestunut siitä, ettei komissio ole julkaissut ennen kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin kokousta kehitysvaliokunnan jäsenten pyytämää Agenda 2030:n seurantaa ja arviointia koskevaa tiedonantoa, joka toimisi pohjana yhteiselle EU:n kannalle;

2.  on tyytyväinen kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreita käsittelevän viranomaisten välisen asiantuntijaryhmän raporttiin; katsoo, että se on merkittävä saavutus ja hyvä perusta neuvotteluille, koska ehdotettujen indikaattorien avulla pyritään kiinnittämään huomio useampiin erilaisiin rakenteellisiin ongelmiin;

3.  panee tyytyväisenä merkille tietojen jaottelua koskevan erillisen luvun ja sen, että korostetaan kansallisten tilastollisten valmiuksien vahvistamista;

4.  toteaa, että kestävän kehityksen korkean tason poliittisella foorumilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon arvioinnissa; korostaa, että tämän elimen on varmistettava koordinoitu ja tehokas tarpeiden arviointi ja huolehdittava tarvittavien etenemissuunnitelmien hyväksymisestä Agenda 2030:n tehokasta täytäntöönpanoa varten;

5.  korostaa, että Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet edustavat uutta kansainvälistä sitoutumista köyhyyden kitkemiseen sekä kehitysstrategioiden uudelleenmäärittelyyn ja nykyaikaistamiseen seuraavia 15:tä vuotta varten ja sen varmistamiseen, että tuloksia saadaan aikaan;

6.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen yleiseksi kestävän kehityksen strategiaksi, joka kattaisi kaikki asiaankuuluvat sisä- ja ulkopolitiikan alat ja yksityiskohtaisen aikataulun vuoteen 2030 asti, väliarvioinnin ja erityisen menettelyn, jolla varmistettaisiin parlamentin täysimääräinen osallistuminen, sekä konkreettisen täytäntöönpanosuunnitelman, jolla koordinoidaan 17 tavoitteen ja 169 alatavoitteen saavuttamista ja 230:tä yleisindikaattoria ja varmistetaan johdonmukaisuus Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa ja tulosten saavuttaminen; korostaa tavoitteiden yleismaailmallisuuden merkitystä ja sitä, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön kaikki tavoitteet ja alatavoitteet täysimääräisesti käytännössä ja niiden hengessä;

7.  korostaa, että uudesta EU:n kestävän kehityksen strategiasta ja siihen liittyvistä täytäntöönpanotoimista olisi järjestettävä laaja kuuleminen kaikkien sidosryhmien kanssa, myös kansallisten parlamenttien, paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, osallistavan prosessin avulla;

8.  vaatii komission tiedonantoa Agenda 2030:n seurannasta ja arvioinnista ja selkeää tietoa Agenda 2030:n täytäntöönpanorakenteesta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla; korostaa, että komission kaikkien asiaankuuluvien pääosastojen sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava täysipainoisesti Agenda 2030:n sisällyttämiseen tulevaan Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkasteluun ja tulevaan kokonaisvaltaiseen EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen strategiaan ja varmistettava kestävään kehitykseen vaikuttavien politiikkojen vahva johdonmukaisuus;

9.  painottaa, että kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen uudelleentarkastelussa on otettava täysin huomioon uusi Agenda 2030, joka sisältää ajattelutavan muutoksen ja EU:n kehityspolitiikan täysimittaisen muutoksen; muistuttaa, että kehitysyhteistyössä asianmukainen ja kohdennettu avun suunnittelu avun tuloksellisuuden periaatteita noudattaen on olennaisen tärkeää tavoitteiden ja alatavoitteiden saavuttamiseksi;

10.  korostaa, että EU:n on hyödynnettävä täysimääräisesti tulevaa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia, jotta varmistetaan, että rahoitusmekanismit ja budjettikohdat vastaavat kaikkia Agenda 2030:n sitoumuksia, jotka EU on hyväksynyt; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan viipymättä uudelleen tavoitteeseen, jonka mukaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kohdennetaan julkiseen kehitysapuun, ja esittämään aikataulun siitä, miten lisätä asteittain julkista kehitysapua, jotta saavutetaan 0,7 prosentin taso;

11.  vaatii, että korkean tason poliittinen foorumi ja komissio käyvät avoimuutta ja keskinäistä vastuuta koskevien periaatteiden mukaisesti säännöllistä vuoropuhelua saavutetusta edistyksestä ja raportoivat säännöllisesti parlamentille; painottaa, että tarvitaan komission ja parlamentin välistä tehostettua vuoropuhelua Agenda 2030:n täytäntöönpanosta, erityisesti kun on kyse kehityspolitiikasta ja kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta;

12.  pyytää komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa esittämään muiden kumppanien kanssa tiiviisti toimien konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus voidaan paremmin sisällyttää Agenda 2030:n täytäntöönpanoon, ja kehottaa valtavirtaistamaan tämän uuden lähestymistavan kaikissa EU:n toimielimissä, jotta voidaan varmistaa tehokas yhteistyö ja päästä eroon siiloutumisesta;

13.  korostaa, että on tärkeää sisäistää kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskeva käsite; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa esittämään muiden kumppanien kanssa tiiviisti toimien konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus voidaan paremmin sisällyttää Agenda 2030:n täytäntöönpanoa koskevaan EU:n lähestymistapaan, ja kehottaa valtavirtaistamaan tämän uuden lähestymistavan kaikissa EU:n toimielimissä;

14.  kehottaa komissiota kehittämään tehokkaita seurannan, arvioinnin ja vastuuvelvollisuuden mekanismeja Agenda 2030:n täytäntöönpanoa varten ja raportoimaan säännöllisesti parlamentille; muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta lisätä parlamentin harjoittamaa demokraattista valvontaa mahdollisesti SEUT:n 295 artiklan nojalla tehtävän velvoittavan toimielinten välisen sopimuksen avulla;

15.  kehottaa komissiota ja YK:n erityisjärjestöjä, rahastoja ja ohjelmia aloittamaan korkean tason vuoropuhelun kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta EU:n, YK:n ja muiden avunantajien toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja toimien koordinoimiseksi; korostaa eriteltyjen ja helposti saatavilla olevien tietojen merkitystä, jotta voidaan seurata edistymistä ja arvioida tuloksia;

16.  kehottaa YK:n erityisjärjestöjä ja elimiä lujittamaan kehityspolitiikkaan vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta YK:n toimintarakenteissa, jotta kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet voidaan sisällyttää tehokkaasti prosessiin;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä YK:n pääsihteerille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0196. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0059. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0403.