Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2, 3, 4, 6, 7 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 1, 2, 3, 4, 18 ja 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja sen pöytäkirjat,

–  ottaa huomioon asiaa koskevat YK:n ihmisoikeusvälineet ja erityisesti 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, 10. joulukuuta 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen ja sen asiaa koskevat pöytäkirjat sekä 20. joulukuuta 2006 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 24. syyskuuta 2014 antaman päätöslauselman 2178 (2014) terroritekojen kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle aiheuttamista uhista,

–  ottaa huomioon kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua tai rangaistusta käsittelevän YK:n erityisraportoijan laatiman YK:n ihmisoikeusneuvoston raportin, jossa keskitytään tutkintakomiteoihin vastauksena kidutuksen tai muun huonon kohtelun malleihin tai käytäntöihin,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomiot asioissa Nasr ja Ghali v. Italia (Abu Omar), helmikuu 2016, al-Nashiri v. Puola, Husayn (Abu Zubaydah) v. Puola, heinäkuu 2014, ja El-Masri v. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, joulukuu 2012,

–  ottaa huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa meneillään ja käsiteltävinä olevat asiat (Abu Zubaydah v. Liettua ja al-Nashiri v. Romania),

–  ottaa huomioon, että italialainen tuomioistuin tuomitsi poissaolevina vankeusrangaistuksiin 22 CIA:n agenttia, yhden Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjän ja kaksi italialaista agenttia heidän roolistaan Milanon imaamin Abu Omarin kidnappauksessa vuonna 2003,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan Yhdysvaltain 15. kesäkuuta 2009 antaman yhteisen julkilausuman Guantánamo Bayn vankileirin sulkemisesta ja tulevasta terrorisminvastaisesta yhteistyöstä, joka perustuu yhteisiin arvoihin, kansainväliseen oikeuteen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Guantánamosta: tuleva kuolemanrangaistusta koskeva päätös(1), ja Guantánamoa koskevat päätöslauselmansa, joista viimeisin on 23. toukokuuta 2013 annettu päätöslauselma vankien syömälakosta(2), ja 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta(3) sekä kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen – väliaikaisen valiokunnan väliaikainen mietintö(4), 14. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen(5), 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen: väliaikaisen valiokunnan seurantakertomus(6), ja 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen(7),

–  ottaa huomioon neuvoston 5. ja 6. kesäkuuta 2014 antamat päätelmät perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan soveltamista koskevasta komission kertomuksesta vuodelta 2013,

–  ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2012)(8) ja 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2013–2014)(9),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon uudesta EU:n toimintakehyksestä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (COM(2014)0158),

–  ottaa huomioon 11. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen senaatin raportista CIA:n käyttämästä kidutuksesta(10),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2015 hyväksytyn Brysselin julistuksen Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 52 artiklan mukaisesti loppuun saatetun tutkimuksen, joka koski terroriteosta epäiltyjen vangittujen laittomia vangitsemisia ja kuljetuksia CIA:n toimesta, sekä Euroopan neuvoston pääsihteerin kaikille yleissopimuksen osapuolille osoittamaa pyyntöä toimittaa hänelle tietoja aikaisemmista tai meneillään olevista tutkimuksista, kotimaisissa tuomioistuimissa vireillä olevista asioista tai muista tiedustelun aiheen johdosta toteutetuista toimenpiteistä 30. syyskuuta 2015 mennessä(11),

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan parlamentaarisen tiedonhankintamatkan Bukarestiin, Romaniaan 24. ja 25. syyskuuta 2015, sekä vastaavan matkaselonteon,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 13. lokakuuta 2015 järjestämän kuulemistilaisuuden Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa varten vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen "A quest for accountability? EU and Member State inquiries into the CIA Rendition and Secret Detention Programme",

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ihmisoikeusasiantuntijoiden avoimen kirjeen Amerikan Yhdysvaltain hallitukselle Guantánamon vangitsemiskeskuksen avaamisen 14. vuosipäivänä 11. tammikuuta 2016,

–  ottaa huomioon Amerikan ihmisoikeuskomission viimeisimmät päätöslauselmat ja raportit, jotka koskevat Guantánamon vankien ihmisoikeuksia, mukaan luettuna heidän mahdollisuutensa terveydenhoitoon, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ETYJ:n ODIHR-toimisto) vuoden 2015 vuosikertomuksen sekä mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän päätökset,

–  ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle osoitetut kysymykset CIA:n käyttämää kidutusta koskevasta Yhdysvaltain senaatin raportista 11. helmikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman seurannasta (O-000038/2016 – B8-0367/2016 ja O-000039/2016 – B8-0368/2016),

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että unioni perustuu demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä ihmisarvon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen periaatteisiin paitsi sisä- niin myös ulkopolitiikoissaan; ottaa huomioon, että unionin perusoikeuskirjan voimaantulo ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen liittymistä koskeva prosessi vahvistavat unionin sitoutumista ihmisoikeuksiin, minkä tulee näkyä kaikilla politiikan aloilla, jotta unionin ihmisoikeuspolitiikka voi olla tehokasta;

B.  ottaa huomioon, että korostettaessa "terrorismin vastaista sotaa" valtiollisten voimien tasapaino on vaarallisesti siirtynyt suosimaan hallitusten valtuuksien vahvistamista parlamentaarisen vallan ja tuomioistuinvallan kustannuksella, mikä on johtanut siihen, että valtion turvallisuutta käytetään ennennäkemättömällä tavalla estämään väitettyjen ihmisoikeusrikkomusten julkista tutkimista;

C.  ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti vaatinut, että terrorismin torjunnassa on kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta, ihmisarvoa, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia myös alaa koskevan kansainvälisen yhteistyön yhteydessä unionin perussopimusten, Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen, kansallisten perustuslakien ja perusoikeuksia koskevan lainsäädännön pohjalta;

D.  ottaa huomioon, että parlamentti on voimakkaasti tuominnut Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA) luovutuksia ja salaisia kuljetuksia koskevan ohjelman, johon sisältyy runsaasti ihmisoikeusrikkomuksia, mukaan luettuina laittomat ja mielivaltaiset vangitsemiset, sieppaukset, kidutus ja muut epäinhimillisen tai alentavan kohtelun muodot, palauttamiskiellon periaatteen rikkominen sekä tahdonvastaiset katoamiset Euroopan ilmatilan ja alueen kautta CIA:n toimesta, kuten Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen tarkastellut parlamentin väliaikainen tutkintavaliokunta totesi;

E.  katsoo, että näistä teoista kannettava vastuu on keskeistä, jotta ihmisoikeuksia voidaan suojella ja edistää tehokkaasti unionin sisä- ja ulkopolitiikassa ja jotta voidaan varmistaa legitiimit ja tehokkaat turvallisuuspolitiikat, jotka perustuvat oikeusvaltioperiaatteeseen;

F.  ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti vaatinut tutkimaan perusteellisesti unionin jäsenvaltioiden osallistumisen CIA:n salaisia vangitsemisia ja poikkeuksellisia luovutuksia koskevaan ohjelmaan;

G.  ottaa huomioon, että 9. joulukuuta 2015 tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Yhdysvaltain senaatin tiedusteluvaliokunta (SSCI) julkaisi tutkimuksensa CIA:n vangitsemis- ja kuulusteluohjelmasta ja erilaisten kidutusmuotojen kohdistamisesta vankeihin vuosina 2001–2006; ottaa huomioon, että raportti toi esiin uusia tietoja, jotka vahvistivat epäilyjä siitä, että lukuisat unionin jäsenvaltiot, niiden viranomaiset ja virkamiehet sekä turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen edustajat olivat mukana CIA:n salaisia vangitsemisia ja poikkeuksellisia luovutuksia koskevassa ohjelmassa, joskus korruption kautta, kun he saivat CIA:lta huomattavia rahasummia vastineeksi yhteistyöstään; ottaa huomioon, että raportti ei asettanut ketään Yhdysvalloissa vastuuseen CIA:n luovutuksia ja salaisia vangitsemisia koskevista ohjelmista; ottaa huomioon, että Yhdysvallat ei valitettavasti ole tehnyt yhteistyötä eurooppalaisissa tutkimuksissa, jotka koskevat eurooppalaisten osuutta CIA:n ohjelmissa, ja tähän mennessä syyllisiä ei ole saatu vastuuseen;

H.  ottaa huomioon, että Guantánamo Bayn sotilaskomission pääsyyttäjä Martins on todennut, että CIA:n vangitsemis- ja kuulusteluohjelmaa koskevan SSCI:n tutkimuksen yhteenvedossa esitetyt tapahtumat todella tapahtuivat;

I.  ottaa huomioon, että SSCI:n yhteenvetoon sisältyviä tietoja käyttäen on suoritettu kattava uusi analyysi, joka vahvistaa aikaisemmat tutkimukset, jotka koskevat monen maan – myös unionin jäsenvaltioiden – osallistumista, ja joka avaa uusia tutkimussuuntia;

J.  ottaa huomioon, että edellinen parlamentti kehotti 10. lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa nykyistä parlamenttia jatkamaan Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsitelleen väliaikaisen valiokunnan antaman toimeksiannon hoitamista ja täytäntöönpanoa ja varmistamaan siten, että sen suosituksia noudatetaan, sekä tutkimaan mahdollisesti esiin tulevia uusia seikkoja ja hyödyntämään täysimääräisesti tutkintaoikeuksiaan ja laajentamaan niitä;

K.  ottaa huomioon, että Amerikan ihmisoikeuskomission viimeisimmät päätöslauselmat ja raportit, jotka koskevat Guantánamon vankien ihmisoikeuksia, antavat aihetta epäillä, että ainakaan kaikki vangit eivät saa asianmukaista terveydenhoitoa tai kuntoutusta; ottaa myös huomioon, että ETYJ:n ODIHR-toimiston vuoden 2015 vuosikertomuksessa ollaan niinikään huolissaan ihmisoikeuksien suojasta Guantánamossa, mukaan luettuna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin epääminen, ja että mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän päätöksissä todetaan, että useita Guantánamon vankeja pidetään vangittuina mielivaltaisesti;

L.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sitoutui sulkemaan Guantánamo Bayn vankileirin tammikuuhun 2010 mennessä; ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot sekä Amerikan Yhdysvallat allekirjoittivat 15. kesäkuuta 2009 yhteisen julkilausuman Guantánamo Bayn vangitsemiskeskuksen sulkemisesta ja tulevasta terrorisminvastaisesta yhteistyöstä, joka perustuu yhteisiin arvoihin, kansainväliseen oikeuteen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; ottaa huomioon, että presidentti Obama lähetti 23. helmikuuta 2016 kongressille suunnitelman Guantánamo Bayn vankileirin lopulliseksi sulkemiseksi; ottaa huomioon, että unionin jäsenvaltioiden apu joidenkin vankien uudelleensijoittamisessa on ollut rajallista;

M.  ottaa huomioon, että yksikään mukana ollut jäsenvaltio ei ole suorittanut täysimittaista ja tehokasta tutkimusta saattaakseen kansainvälisen ja kansallisen oikeuden vastaisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt tuomioistuimen eteen tai varmistaakseen vastuunalaisuuden Yhdysvaltain senaatin raportin julkaisemisen jälkeen;

N.  pitää valitettavana, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tiedonhankintamatkalle Bukarestiin osallistuneet jäsenet eivät voineet vierailla ORNISS-rakennuksessa (salaiseksi luokitellun tiedon kansallinen rekisteröintivirasto), jota väitetään käytetyn CIA:n salaisena vangitsemiskeskuksena;

O.  ottaa huomioon, että parlamentin 11. helmikuuta 2015 antamassa päätöslauselmassa Yhdysvaltojen senaatin raportista CIA:n käyttämästä kidutuksesta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa kehotettiin yhdessä ulkoasiainvaliokunnan ja erityisesti sen ihmisoikeuksien alivaliokunnan kanssa jatkamaan sen Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen koskevaa tutkimusta ja raportoimaan täysistunnolle vuoden kuluessa;

1.  korostaa transatlanttisten suhteiden ainutlaatuista tärkeyttä ja strategista luonnetta maailmanlaajuisen epävakauden lisääntyessä; katsoo, että tätä suhdetta, joka perustuu yhteisiin etuihin ja arvoihin, on edelleen vahvistettava monenvälisyyden, oikeusvaltioperiaatteen ja neuvotteluihin perustuvan konfliktinratkaisun pohjalta;

2.  tuomitsee jälleen jyrkästi tehostetut kuulustelutekniikat, jotka on kielletty kansainvälisessä oikeudessa ja jotka rikkovat muun muassa oikeutta vapauteen, turvallisuuteen, inhimilliseen kohteluun, vapauteen kidutuksesta, syyttömyysolettamaan, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeusapuun sekä yhdenvertaiseen suojaan lain edessä;

3.  on vuoden kuluttua Yhdysvaltain senaatin raportin julkaisemisesta vakavasti huolissaan siitä, miten apaattisesti jäsenvaltiot ja unionin toimielimet ovat suhtautuneet moninkertaisiin perusoikeuksien rikkomuksiin ja kidutustapauksiin, joita ilmeni Euroopan maaperällä vuosina 2001–2006, ja että ne ovat jättäneet ne tutkimatta ja laiminlyöneet vastuullisten saattamisen oikeuden eteen;

4.  pitää myönteisenä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 23. helmikuuta 2016 asiassa Nasr ja Ghali v. Italia (44883/09) antamaa tuomiota, jonka mukaan Italian viranomaiset olivat tietoisia egyptiläiseen imaamiin Abu Omariin kohdistetusta kidutuksesta ja ne selkeästi käyttivät "valtionsalaisuuden" periaatetta varmistaakseen, että vastuullisille myönnettiin käytännössä rankaisemattomuus; kehottaa Italian hallitusta luopumaan "valtionsalaisuuden" periaatteesta tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun (SISMI) entisen johtajan ja apulaisjohtajan sekä kolmen aikaisemman SISMIn jäsenen osalta, jotta voidaan varmistaa, että oikeus voi toteutua esteettä;

5.  pitää valitettavana, että Romaniaan järjestettiin syyskuussa 2015 vain yksi puolueryhmien yhteinen tiedonhankintamatka; kehottaa parlamenttia järjestämään lisää tiedonhankintamatkoja niihin jäsenvaltioihin, joiden on Yhdysvaltain senaatin tutkimuksessa CIA:n vangitsemis- ja kuulusteluohjelmasta todettu osallistuneen tällaiseen ohjelmaan, kuten Liettuaan, Puolaan, Italiaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan;

6.  korostaa, että vapauden ja turvallisuuden, demokratian ja perusihmisoikeuksien edistämisen kaltaisiin arvoihin perustuva transatlanttinen yhteistyö on ja sen pitääkin olla keskeisellä sijalla unionin ulkosuhteissa; toistaa Yhdysvaltain ja Euroopan unionin vuonna 2009 antamassa julkilausumassa todetun selkeän kannan, jonka mukaan terrorismia torjuvissa yhteisissä ponnisteluissa on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja erityisesti kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja humanitaarista lainsäädäntöä ja että tämä vahvistaa maitamme ja tekee niistä turvallisempia; kehottaa Yhdysvaltoja tekemään tässä yhteydessä kaikkensa kunnioittaakseen Euroopan kansalaisten oikeuksia samalla tavoin kuin Yhdysvaltain kansalaisten;

7.  uskoo, että terrorismin vastaisen transatlanttisen yhteistyön on kunnioitettava perusihmisoikeuksia ja yksityisyyttä sellaisina kuin ne on taattu unionin lainsäädännössä, koska se on eduksi kansalaisille molemmin puolin Atlanttia; kehottaa jatkamaan transatlanttisten kumppanien keskinäistä poliittista vuoropuhelua turvallisuuteen ja terrorismin torjumiseen liittyvistä kysymyksistä, mukaan luettuna kansalais- ja ihmisoikeuksien suojelu, jotta terrorismia voidaan torjua tehokkaasti;

8.  pitää valitettavana, että yli vuoden kuluttua siitä, kun Yhdysvaltain senaatin raportti julkaistiin ja parlamentti antoi päätöslauselman, jossa Yhdysvaltoja kehotettiin tutkimaan CIA:n luovutuksia ja salaisia vangitsemisia koskevasta ohjelmasta aiheutuneet lukuisat ihmisoikeusrikkomukset ja nostamaan niistä syytteitä sekä noudattamaan kaikkia unionin jäsenvaltioiden esittämiä, CIA:n ohjelmaan liittyviä pyyntöjä, yksikään syyllinen ei ole joutunut vastuuseen ja Yhdysvaltain hallitus on laiminlyönyt yhteistyön unionin jäsenvaltioiden kanssa;

9.  kehottaa Yhdysvaltoja edelleen tutkimaan edellisen hallituksen aikaisesta CIA:n luovutuksia ja salaisia vangitsemisia koskevasta ohjelmasta aiheutuneita lukuisia ihmisoikeusrikkomuksia ja nostamaan niistä syytteitä sekä noudattamaan kaikkia unionin jäsenvaltioiden esittämiä pyyntöjä, jotka koskevat CIA:n ohjelmaan liittyviä tietoja, luovutuksia tai uhrien tehokkaita suojakeinoja; kehottaa SSCI:tä julkaisemaan CIA:n vangitsemis- ja kuulusteluohjelmaa koskevan raporttinsa kokonaisuudessaan; korostaa Yhdysvaltain senaatin perustavanlaatuista johtopäätöstä, jonka mukaan CIA:n soveltamat väkivaltaiset ja laittomat menetelmät eivät tuottaneet tiedustelutietoja, joilla olisi estetty uusia terrori-iskuja; torjuu jälleen ehdottomasti kidutuksen ja tahdonvastaiset katoamiset; kehottaa lisäksi Yhdysvaltoja noudattamaan kansainvälistä oikeutta, jota sovelletaan tutkittaessa nyt esitettyjä väitteitä kidutuksesta ja huonosta kohtelusta Guantánamossa; kehottaa sitä myös noudattamaan EU:n jäsenvaltioiden esittämiä useita kehotuksia ja antamaan tietoja CIA:n salaisissa vankiloissa aiemmin vangittuina olleista henkilöistä; kehottaa myös noudattamaan pyyntöjä, joita kidutusta käsittelevä YK:n erityisraportoija on esittänyt Guantánamon tarkastusta ja CIA:n kidutuksen uhrien haastattelemista koskevan tehtävänsä yhteydessä;

10.  pitää valitettavana, että Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 52 artiklan mukainen Euroopan neuvoston pääsihteerin tiedustelu lopetettiin, vaikka monen jäsenvaltion tutkimukset jäivät saamatta ja vaikka asiaa koskeva lisäseuranta on tarpeen; pyytää siksi jäsenvaltioita jälleen tutkimaan täysin avoimesti syytökset, joiden mukaan niiden alueella oli salaisia vankiloita, joissa ihmisiä pidettiin CIA:n ohjelman puitteissa, ja asettamaan näihin operaatioihin osallistuneet tahot, julkiset toimijat mukaan luettuina, syytteeseen siten, että otetaan huomioon kaikki esiin tulleet uudet todisteet (mukaan luettuina SSCI:n yhteenvedossa hahmotellut suoritetut maksut), ja panee pahoitellen merkille, että tutkimukset etenevät hitaasti, vastuunalaisuus on rajallista ja valtionsalaisuuksiin turvaudutaan liiaksi;

11.  kehottaa Liettuaa, Romaniaa ja Puolaa järjestämään kiireellisesti avoimet, perusteelliset ja tehokkaat rikostutkinnat, joissa tarkastellaan niiden alueella sijainneita CIA:n salaisia vangitsemiskeskuksia, ja ottamaan tässä yhteydessä täysin huomioon kaikki ilmi tulleet tosiseikat sekä saattamaan ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneet oikeuden eteen; kehottaa tutkijoita käymään perusteellisesti läpi luovutuslentoverkoston ja yhteyshenkilöt, joiden tiedetään yleisesti järjestäneen näitä lentoja tai osallistuneen niihin; kehottaa suorittamaan vangitsemispaikoilla rikospaikkatutkimuksen, tutkimaan vangeille tarjotun terveydenhoidon, analysoimaan puhelintiedot ja rahansiirrot; kehottaa harkitsemaan mahdollisten uhrien pyyntöjä osallistua tutkimuksiin; ja kehottaa varmistamaan, että tähän sisällytetään kaikki asiaan liittyvät rikokset, mukaan luettuina vankien siirrot, tai julkaisemaan kaikkien tähän mennessä suoritettujen tutkimusten tulokset;

12.  vaatii panemaan täysin ja viipymättä täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot Puolaa ja Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa vastaan, mukaan luettuina kiireellisten yksittäisten ja yleisten toimenpiteiden noudattaminen; kehottaa Eurooppa-neuvoston ministerineuvoston tavoin Puolaa hakemaan ja saamaan Yhdysvalloilta diplomaattiset takeet kuolemanrangaistuksen soveltamatta jättämisestä ja vakuudet oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja suorittamaan viipymättä perusteelliset ja tehokkaat rikostutkinnat, joilla varmistetaan, että kaikki asiaan liittyvät rikokset tutkitaan kaikkien uhrien osalta ja että ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneet saatetaan oikeuden eteen; pitää tässä suhteessa myönteisenä, että Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia aikoo perustaa tilapäisen tutkintaelimen, ja kehottaa perustamaan sen nopeasti kansainvälisen tuen ja osallistumisen pohjalta;

13.  muistuttaa, että Romanian salaisen palvelun entinen päällikkö Ioan Talpes on julkisesti myöntänyt Euroopan parlamentin valtuuskunnalle, että hän oli täysin tietoinen CIA:n läsnäolosta Romanian alueella, ja vahvistanut, että hänelle oli annettu lupa "vuokrata" hallituksen rakennus CIA:lle;

14.  on huolissaan siitä, että kansalliset parlamentaariset ja oikeudelliset tutkimukset, joissa selvitetään joidenkin jäsenvaltioiden osallistumista CIA:n ohjelmaan, ovat törmänneet esteisiin ja asiakirjoja on aiheettomasti luokiteltu salaisiksi, mikä on johtanut käytännössä ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden rankaisemattomuuteen;

15.  muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vahvisti 24. heinäkuuta 2014 antamassaan tuomiossa nimenomaisesti, että julkiset lähteet ja kumulatiiviset todisteet, jotka osaltaan tuovat lisävalaistusta jäsenvaltioiden osallistumiseen CIA:n luovutusohjelmaan, ovat hyväksyttäviä todisteita tuomioistuinkäsittelyssä, erityisesti jos viralliset valtiolliset asiakirjat on suljettu julkisen tai tuomioistuimessa tapahtuvan tarkastelun piiristä "kansallisen turvallisuuden" perusteella;

16.  pitää Romaniassa tähän mennessä saavutettua kehitystä myönteisenä ja kehottaa Romanian senaattia poistamaan salassapitoluokituksen vuoden 2007 raporttinsa jäljellä olevilta osilta ja erityisesti liitteiltä, joihin Romanian senaatin tutkimuksen päätelmät perustuivat; kehottaa Romaniaa jälleen tutkimaan väitteet salaisesta vankilasta, nostamaan syytteet näihin operaatioihin osallistuneita vastaan ja ottamaan tässä huomioon kaikki ilmi tulleet uudet todisteet sekä suorittamaan tutkimuksen kiireellisesti;

17.  panee merkille, että Liettuan kansallista turvallisuutta ja puolustusta käsittelevän valiokunnan (Sejmin CNSD) tutkimusta, jossa käsiteltiin Liettuan osallistumista CIA:n salaiseen vangitsemisohjelmaan, ei ole julkistettu, ja kehottaa julkistamaan tiedot;

18.  pitää valitettavana, että lukuisista pyynnöistä huolimatta (erityisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puheenjohtajan kirje Romanian ulkoministerille sekä tiedonhankintamatkan yhteydessä valtiosihteerille esitetty toinen pyyntö) tiedonhankintamatkan osallistujat eivät päässeet tutustumaan ns. "Bright Light" -keskukseen, eli rakennukseen, jonka on toistuvasti – ja virallisesti – raportoitu olleen vankilakäytössä;

19.  kehottaa kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä tukemaan täysimääräisesti ja aktiivisesti tutkintaa, joka koskee EU:n jäsenvaltioiden osallisuutta CIA:n salaisia vangitsemisia ja poikkeuksellisia luovutuksia koskevaan ohjelmaan ja erityisesti henkilöitä, jotka olivat tutkittavien tapahtumien aikana hallituksen korkeissa viroissa asianomaisissa maissa;

20.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tiedottamaan täysistunnolle ennen kesäkuun 2016 loppua siitä, miten Euroopan parlamentin suosituksia ja pyyntöjä, jotka se esitti Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen koskevassa tutkimuksessaan ja myöhemmissä päätöslauselmissaan, on noudatettu, sekä tiedottamaan jäsenvaltioissa toteutettujen tutkimusten ja syytteeseenpanojen tuloksista;

21.  kehottaa vahvistamaan unionin ja Yhdysvaltain parlamenttien välistä dialogia ja erityisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä Yhdysvaltain kongressin ja senaatin vastaavien elinten välistä säännöllistä ja järjestelmällistä vuoropuhelua käyttämällä kaikkia yhteistyön ja vuoropuhelun muotoja, joista määrätään transatlanttisessa lainsäätäjien vuoropuhelussa (TLD); pitää tässä yhteydessä tervetulleena Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltain senaatin välisen 78. TLD-kokouksen järjestämistä Haagissa 26.–28. kesäkuuta 2016 tilaisuutena vahvistaa tätä yhteistyötä, koska terrorismin vastainen yhteistyö on kiinteä osa keskusteluja;

22.  muistuttaa, että avoimuus on kaikkien demokraattisten yhteiskuntien ehdoton kulmakivi, joka liittyy kiinteästi siihen, että hallitukset ovat vastuussa kansoilleen; on siksi syvästi huolissaan siitä, että hallitukset yhä enenevässä määrin aiheettomasti käyttävät "kansallista turvallisuutta" ainoana tavoitteenaan estää julkinen tarkastelu, jota harjoittavat kansalaiset (joille hallitus on vastuussa) tai tuomioistuimet (jotka valvovat lakien noudattamista); toteaa, että demokraattisten vastuumekanismien poistaminen aiheuttaa suuren vaaran ja käytännössä vapauttaa hallitukset vastuustaan;

23.  pitää valitettavana, että Yhdysvaltain presidentin sitoumusta Guantánamon sulkemiseen tammikuuhun 2010 mennessä ei ole vielä täytetty; kehottaa Yhdysvaltain viranomaisia jälleen tarkistamaan sotilaskomissiojärjestelmää, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaiset oikeudenkäynnit, sulkea Guantánamo ja estää kaikissa oloissa kidutus, huono kohtelu ja määräämättömän pituiset vangitsemiset ilman oikeudenkäyntiä;

24.  pitää valitettavana, ettei Yhdysvaltain hallinto ole saavuttanut yhtä tärkeimmistä tavoitteistaan ja sulkenut Guantánamo Bayssa olevaa Yhdysvaltain sotilastukikohdan vangitsemiskeskusta; tukee kaikkia lisätoimia, jotka tähtäävät tämän vangitsemiskeskuksen sulkemiseen ja syytteeseen asettamattomien vankien vapauttamiseen; kehottaa Yhdysvaltoja puuttumaan kansainvälisten ihmisoikeuselinten esiin nostamiin kysymyksiin Guantánamon vankien ihmisoikeuksista, mukaan luettuna riittävän terveydenhoidon saatavuus sekä kidutuksesta selvinneiden kuntouttaminen; korostaa, että presidentti Obama toisti 20. tammikuuta 2015 pitämässään kansakunnan tilaa koskevassa puheessa pyrkivänsä saavuttamaan vuoden 2008 vaalikampanjassaan antamansa lupauksen sulkea Guantánamon vankila, ja pitää edelleen myönteisenä suunnitelmaa, jonka presidentti Obama lähetti kongressille 23. helmikuuta 2016; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan turvapaikan vangeille, jotka on virallisesti määrätty vapautettaviksi;

25.  toistaa katsovansa, että siviilituomioistuimessa järjestettävät normaalit rikosoikeudenkäynnit ovat paras tapa ratkaista Guantánamon vankien asema; vaatii, että Yhdysvaltain hallussa olevien vankien syytteeseenpano ja oikeudenkäynnit toteutetaan viipymättä oikeusvaltion kansainvälisten normien mukaisesti tai heidät vapautetaan; korostaa tässä yhteydessä, että samoja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevia normeja olisi sovellettava syrjimättä kaikkiin;

26.  kehottaa Yhdysvaltain viranomaisia olemaan langettamatta kuolemanrangaistusta Guantánamo Bayn vangeille;

27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, sotilaskomission koolle kutsuvalle viranomaiselle, Yhdysvaltain ulkoministerille, Yhdysvaltain presidentille, Yhdysvaltain kongressille ja senaatille, YK:n pääsihteerille, kidutusta käsittelevälle YK:n erityisedustajalle, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle sekä Amerikan ihmisoikeuskomissiolle.

(1) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 132. (2) EUVL C 55, 12.2.2016, s. 123. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0348. (4) EUVL C 303 E, 13.12.2006, s. 833. (5) EUVL C 287 E, 29.11.2007, s. 309. (6) EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 1. (7) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0418. (8) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0173. (9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0286. (10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0031. (11) http://website-pace.net/documents/19838/2008330/AS-JUR-INF-2016-06-EN.pdf/f9280767-bf73-44a1-8541-03204e2dfae3