Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2276(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0151/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0151/2016

Keskustelut :

PV 07/06/2016 - 17
CRE 07/06/2016 - 17

Äänestykset :

PV 08/06/2016 - 12.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0267

Hyväksytyt tekstit
PDF 211kWORD 107k
Keskiviikko 8. kesäkuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Avaruusvoimavarat Euroopan turvallisuudessa ja puolustuksessa
P8_TA(2016)0267A8-0151/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 avaruusvoimavaroista Euroopan turvallisuudessa ja puolustuksessa (2015/2276(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XVII ja XIX osaston,

–  ottaa huomioon Ranskan 17. marraskuuta 2015 esittämän pyynnön saada apua SEU:n 42 artiklan 7 kohdan nojalla,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen rikosoikeudellisten vastatoimien tehostamisesta,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2013 sekä 25. ja 26. kesäkuuta 2015 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013 ja 18. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon 20. ja 21. helmikuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät avaruuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2014 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan sekä Euroopan puolustusviraston johtajan edistymiskertomuksen Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2013 antamien päätelmien täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2015 annetun komission kertomuksen puolustusta koskevan komission tiedonannon täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon EU:n kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin (JOIN(2013)0030) ja siihen liittyvät 12. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato) pääsihteerin Jens Stoltenbergin Euroopan parlamentissa 30. maaliskuuta 2015 antaman lausuman EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämisestä,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen apulaispuolustusministerin Bob Workin 28. tammikuuta 2015 ja 10. syyskuuta 2015 antamat lausumat Yhdysvaltojen puolustuspolitiikan painopisteen muuttamista koskevasta kolmannesta strategiasta (Offset Strategy) ja sen vaikutuksista kumppaneihin ja liittolaisiin,

–  ottaa huomioon 18. marraskuuta 2015 annetun varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission yhteisen tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta (JOIN(2015)0050),

–  ottaa huomioon Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 377/2014(1),

–  ottaa huomioon Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013(2),

–  ottaa huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0151/2016),

A.  ottaa huomioon unionissa ja unionin ulkopuolella jatkuvasti vaarallisemmaksi ja haastavammaksi muuttuvan turvallisuusympäristön, jolle ovat tunnusomaisia sellaiset terroristihyökkäykset ja joukkomurhat, joiden vaikutukset ulottuvat kaikkiin jäsenvaltioihin ja joihin jäsenvaltioiden on vastattava hyväksymällä yhteinen strategia ja toteuttamalla koordinoituja vastatoimia, katsoo, että kyseiset turvallisuushaasteet edellyttävät EU:n turvallisuuden lujittamista kehittämällä ja tukemalla jatkuvasti EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa siten, että siitä tulee aiempaa tehokkaampi toimintaväline sekä EU:n kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa tarkoitettujen eurooppalaisten normien, etujen ja arvojen edistämisen todellinen takaaja;

B.  katsoo, että EU:n on tehostettava rooliaan turvallisuuden takaajana sekä unionissa että sen ulkopuolella ja taattava vakaus sekä omassa naapurustossaan että globaalisti; katsoo, että unionin on osallistuttava turvallisuushaasteiden – erityisesti terrorismiin niin unionissa kuin sen ulkopuolella liittyvien haasteiden – torjumiseen, myös tukemalla kolmansia maita terrorismin ja sen perussyiden torjumisessa; katsoo, että jäsenvaltioiden ja unionin on yhdessä pyrittävä saamaan aikaan tehokas ja yhdenmukainen rajaturvallisuusjärjestelmä ulkorajojen turvaamiseksi;

C.  katsoo, että unionin on parannettava yhteistyötään ja koordinointiaan niin Pohjois-Atlantin puolustusliiton ja Yhdysvaltojen kanssa, sillä ne ovat edelleen Euroopan turvallisuuden ja vakauden takaajia, kuin Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Afrikan unionin ja muiden naapureidensa ja alueellisten kumppaniensa kanssa;

D.  katsoo, että unionin on puututtava turvallisuushaasteidemme, naapurustomme levottomuuksien ja aseellisten selkkausten, maahanmuuton, valtiollisista ja muista kuin valtiollisista toimijoista johtuvan ihmisten toimeentulomahdollisuuksien heikkenemisen sekä muun muassa ilmastonmuutoksen ja köyhyyden aiheuttaman valtioiden ja alueellisten järjestelmien murenemisen perimmäisiin syihin ottamalla käyttöön kattava sääntöihin ja arvoihin perustuva lähestymistapa unionissa ja sen ulkopuolella esiintyvien kriisien hoitamiseen;

E.  toteaa, että satelliittivalmiuksia voitaisiin käyttää laittomien maahantulijoiden ja heidän reittiensä entistä parempaan arviointiin ja selvittämiseen sekä Pohjois-Afrikasta tulevien maahantulijoiden käyttämien alusten lastausalueiden selvittämiseen, mikä auttaisi paikantamaan niitä nopeammin ja säästämään ihmishenkiä;

F.  ottaa huomioon, että kesäkuussa 2015 pidetty, puolustusasioihin keskittynyt Eurooppa-neuvosto kehotti edistämään aiempaa laajempaa ja systemaattisempaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä keskeisten voimavarojen tuottamiseksi, myös käyttämällä EU:n varoja ja nykyisiä valmiuksia johdonmukaisesti ja tehokkaasti;

G.  toteaa, että avaruuspolitiikka on keskeinen osa strategista riippumattomuutta, joka EU:n on kehitettävä turvatakseen arkaluontoiset teknologiset ja teolliset valmiudet sekä riippumattomuus arviointien suorittamisessa;

H.  toteaa, että avaruusvoimavarat Euroopan turvallisuudessa ja puolustuksessa ovat tärkeitä ja joissakin tapauksissa jopa elintärkeitä monissa eri tilanteissa alkaen jokapäiväisestä käytöstä rauhan aikana ja ulottuen kriisinhallintaan ja akuutimpiin turvallisuushaasteisiin, jopa täysimittaiseen sodankäyntiin; ottaa huomioon, että tällaisten voimavarojen kehittäminen on pitkän aikavälin hanke; ottaa huomioon, että tulevien voimavarojen kehittämistä on suunniteltava samalla kun nykyisiä voimavaroja otetaan käyttöön;

I.  toteaa, että avaruusteknologian leviäminen ja yhteiskuntien yhä suurempi riippuvuus satelliiteista lisäävät kilpailua avaruusvoimavaroista (reitit, taajuudet) ja tekevät satelliiteista keskeistä infrastruktuuria; toteaa, että satelliittientorjuntatekniikan (ASAT) kehittäminen, johon liittyy monia tekijöitä, kuten kiertoradoilla oleviin aseisiin liittyvät voimavarat, on osoitus avaruuden aseistamisesta;

J.  toteaa, että puolustuksen ja turvallisuuden aloilla unionin toiminta voisi tapahtua esimerkiksi Euroopan puolustusviraston ja EU:n satelliittikeskuksen kaltaisten elinten kautta;

K.  ottaa huomioon, että eurooppalaisia avaruusresursseja on kehitetty viimeksi kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana kansallisten avaruusvirastojen ja viimeaikoina myös Euroopan avaruusjärjestön (ESA) koordinoitujen toimien turvin; toteaa, että kansainvälisen avaruusoikeuden oikeudellisen kehyksen muodostava ulkoavaruussopimus tuli voimaan lokakuussa 1967;

L.  ottaa huomioon, että avaruusvoimavarojen kehittäminen ja ylläpitäminen Euroopan turvallisuutta ja puolustusta varten edellyttää tehokasta yhteistyötä ja synergiaa jäsenvaltioiden välillä ja eurooppalaisten ja kansainvälisten elinten kanssa;

M.  toteaa, että EU:n avaruusvoimavarojen olisi oltava yhteensopivia Naton ja Yhdysvaltojen voimavarojen kanssa, jotta niiden täysimääräinen hyödyntäminen verkkona kriisitilanteissa on mahdollista;

N.  toteaa, että avaruusteknologiaan liittyvä tutkimus ja kehittäminen on ala, jolla investointien tuotto on erittäin hyvä ja joka tuottaa sivutuotteena myös korkealaatuisia ohjelmistoja ja laitteita, joilla on monenlaista kaupallista käyttöä;

1.  katsoo, että avaruuteen perustuvat voimavarat ja palvelut ovat tärkeässä asemassa muiden alojen ohella Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen kannalta; on vakuuttunut, että nykyiset ja tulevat avaruuteen perustuvat voimavarat ja palvelut parantavat jäsenvaltioiden ja unionin kaksikäyttöisiä operatiivisia valmiuksia panna täytäntöön yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä EU:n muita toimintapolitiikkoja esimerkiksi ulkoisen toiminnan, rajaturvallisuuden, meriturvallisuuden, maatalouden, ympäristön, ilmastotoimien, energiavarmuuden, katastrofien hallinnan, humanitaarisen avun ja liikenteen aloilla;

2.  katsoo, että YTPP:n täytäntöönpanoa on jatkettava; muistuttaa tarpeesta lisätä YTPP:n vaikuttavuutta, näkyvyyttä ja tuloksellisuutta; vahvistaa avaruuspolitiikan tärkeyden ja sen YTPP:lle tuoman lisäarvon; katsoo, että avaruus olisi sisällytettävä unionin tulevaan politiikkaan (esimerkkinä sisäinen turvallisuus, liikenne, avaruus, energia ja tutkimus) ja synergiavaikutuksia avaruusalan kanssa olisi vahvistettava ja hyödynnettävä edelleen; korostaa, että avaruusvoimavarojen käyttö sodassa terrorismia ja terroristijärjestöjä vastaan on keskeisellä sijalla, sillä sen avulla voidaan paikallistaa ja seurata terroristien koulutusleirejä;

3.  katsoo, että jäsenvaltioiden hallitusten ja unionin olisi parannettava mahdollisuuksia käyttää avaruusperusteista satelliittitietoliikennettä, lisättävä avaruustilannetietoisuutta, parannettava täsmänavigointia ja lisättävä maanhavainnoinnin voimavaroja ja varmistettava, että Eurooppa on riippumaton kriittisten avaruusteknologioiden ja avaruuteen pääsyn suhteen; katsoo, että erityisesti avaruustilannetietoisuudella on jatkossakin keskeinen rooli sekä sotilaallisissa että siviiliasioissa; korostaa sitoutumista siihen, että avaruutta ei militarisoida; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää riittävää rahoitusinvestointia; kehottaa tältä osin komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan EU:n riippumattomuuden avaruusrakenteiden osalta ja tarjoamaan sen edellyttämät resurssit; katsoo, että tämä tavoite on olennaisen tärkeä siviilitoimintojen kannalta (arvioidaan, että länsimaissa noin 6–7 prosenttia bkt:stä riippuu satelliittipaikannuksesta ja -navigointiteknologiasta) samoin kuin turvallisuuden ja puolustuksen kannalta; katsoo, että yhteistyön olisi pohjauduttava hallitustenvälisyyteen ja tapahduttava Euroopan avaruusjärjestön kautta;

4.  korostaa Copernicus-ohjelman turvallisuusulottuvuutta ja erityisesti sovelluksia, jotka liittyvät kriisien ehkäisemiseen ja niihin vastaamiseen, humanitaariseen apuun ja yhteistyöhön, konfliktien ehkäisyyn, mukaan lukien kansainvälisten sopimusten noudattamisen valvonta sekä merten valvonta; kehottaa korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan avaruusvoimavarojen konfliktinestotavoitetta;

5.  korostaa, että Euroopan unionin avaruuspolitiikalla edistetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 189 artiklan – jonka soveltamisalaan kuuluu myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikka – mukaisesti tieteellistä ja teknologista kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja unionin politiikkojen täytäntöönpanoa; muistuttaa, että unionin kaksi lippulaivaohjelmaa (Galileo ja Copernicus) ovat siviilihallinnon alaisia siviiliohjelmia ja että niiden eurooppalainen luonne on mahdollistanut niiden toteuttamisen ja varmistanut niiden menestymisen; kehottaa neuvostoa, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota varmistamaan, että unionin avaruusohjelmilla kehitetään erityisesti osoittamalla riittävästi varoja tutkimukseen sellaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja avaruusperusteisia voimavaroja ja palveluja, joilla on merkitystä Euroopan turvallisuutta ja puolustusta koskevien voimavarojen kannalta; katsoo, että avaruusvoimavarojen kaksikäyttöisyys on tärkeää, jotta resursseja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti;

6.  korostaa, että avaruusohjelmista saadaan turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä etuja, jotka kytkeytyvät teknisesti siviilipuolen etuihin, ja korostaa tässä yhteydessä Galileo- ja Copernicus-ohjelmien kaksikäyttökapasiteettia; katsoo, että kapasiteetti olisi kehitettävä huippuunsa seuraavien sukupolvien aikana esimerkiksi pyrkimällä muun muassa suurempaan tarkkuuteen, ja parempaan todentamiseen, salaukseen, jatkuvuuteen ja eheyteen (Galileo); korostaa, että korkean resoluution maanhavainnointitiedoista ja paikannusjärjestelmistä on hyötyä siviili- ja turvallisuusalan sovelluksissa, esimerkiksi katastrofien hallinnan, humanitaarisen toiminnan, pakolaisavun, merivalvonnan, maapallon lämpenemisen, energiavarmuuden ja maailmanlaajuisen elintarviketurvan kaltaisilla aloilla sekä maailmanlaajuisten luonnonkatastrofien ja erityisesti kuivuuden, maanjäristysten, tulvien ja metsäpalojen havaitsemisessa ja niihin reagoimisessa; toteaa, että miehittämättömien ilma-alusten ja satelliittien vuorovaikutusta on parannettava; kehottaa tuottamaan väliarvioinnissa riittävästi tietoa kaikkien satelliittijärjestelmien jatkokehittämistä varten;

7.  pitää välttämättömänä ottaa EU:n tasolla käyttöön kokonaisvaltainen, yhdennetty ja pitkän aikavälin lähestymistapa avaruusalaan; katsoo, että avaruusala olisi mainittava EU:n uudessa kokonaisvaltaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa strategiassa, kun otetaan huomioon EU:n tällä hetkellä kehittämät kaksikäyttöiset avaruusohjelmat sekä tarve kehittää edelleen unionin siviilialan avaruusohjelmia, jotka soveltuvat sekä siviiliturvallisuuden alan että puolustusalan käyttötarkoituksiin;

8.  on tyytyväinen EU:n tukemaan monenväliseen aloitteeseen avaruustoimintaa koskevien kansainvälisten käytännesääntöjen luomiseksi keinona ottaa käyttöön toimintaa avaruudessa sääntelevät normit, ja katsoo, että aloitteen tavoitteena on parantaa avaruustoimintaympäristön turvallisuutta ja kestävyyttä korostamalla, että avaruudessa tapahtuvassa toiminnassa olisi noudatettava tarkasti varotoimenpiteitä ja toimittava asianmukaista huolellisuutta ja avoimuutta noudattaen, jotta voidaan rakentaa luottamusta avaruusalalla;

9.  pyytää komissiota määrittämään pikaisesti unionin tarpeet, jotka koskevat sitä, miten avaruuspolitiikalla mahdollisesti tuetaan YTPP:tä seuraavien tärkeimpien näkökohtien osalta: laukaisu, sijaintitiedot, kuvat, viestintä, avaruussää, avaruusjäte, kyberturvallisuus, häirintä, harhautus ja muut tarkoituksellisesti aiheutetut uhat sekä turvallisuus paikalla -osio; katsoo, että nykyisten eurooppalaisten järjestelmien avaruuteen liittyvät ominaisuudet olisi tulevaisuudessa määritettävä YTPP:n vaatimukset huomioon ottaen ja siten, että ne kattavat kaikki edellä mainitut asiaan liittyvät näkökohdat;

10.  kehottaa määrittämään tarpeelliset vaatimukset tuleville yksityisille ja julkisille järjestelmille, jotka edistävät ihmishengen turvaamiseen liittyviä sovelluksia (kuten paikantaminen ja ilmaliikenteen hallinta) niin, että voidaan suojautua mahdollisilta turvallisuuteen kohdistuvilta hyökkäyksiltä (häirintä, naamioidut hyökkäykset, kyberhyökkäykset, avaruussää ja -romu); katsoo, että tällaiset turvallisuusvaatimukset olisi voitava sertifioida ja että niiden olisi oltava eurooppalaisen elimen (esimerkiksi EASAn) valvonnassa;

11.  korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan avaruusvoimavarojen kehittämisessä unionin turvallisuutta ja puolustusta varten olisi noudatettava kahta keskeistä strategista tavoitetta: maapallon turvallisuudesta huolehtiminen maapalloa kiertävillä avaruusteknologian järjestelmillä, joilla on tarkoitus havainnoida maanpintaa tai välittää sijaintiin, navigointiin ja ajastukseen liittyviä tietoja tai harjoittaa satelliittiviestintää, sekä ulkoavaruuden turvallisuudesta ja avaruusturvallisuudesta eli turvallisuudesta kiertoradalla ja avaruudessa huolehtiminen maassa sijaitsevien ja kiertoradalla olevien avaruustilannetietoisuusjärjestelmien avulla;

12.  panee merkille kybersodankäynnin aiheuttamat vaarat ja hybridiuhat unionin avaruusohjelmille, kun otetaan huomioon, että harhautukset ja häirintä voivat haitata sotilaallisia operaatioita ja niillä voi olla kauaskantoisia seurauksia jokapäiväiseen elämään maan päällä; katsoo, että kyberturvallisuus edellyttää unionin, jäsenvaltioiden, yritysten ja internetasiantuntijoiden yhteistä lähestymistapaa; kehottaakin komissiota sisällyttämään avaruusohjelmia kyberturvallisuutta koskevaan toimintaansa;

13.  katsoo, että olisi tehostettava erilaisten kansallisten tarpeiden vuoksi kirjavalla tavalla eri jäsenvaltioissa käyttöön otettujen avaruusjärjestelmien koordinointia, jotta eri sovellusten (esimerkiksi lentoliikenteen valvonta) häiriöt voidaan ennakoida nopeasti;

14.  korostaa, että komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon, GNSS-viraston, Euroopan puolustusviraston, Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on olennaista Euroopan avaruusvoimavarojen ja -palvelujen parantamiseksi; katsoo, että unionin, tarkemmin sanoen varapuheenjohtajan / korkean edustajan, olisi koordinoitava, edistettävä ja tuettava tällaista yhteistyötä avaruusturvallisuus- ja puolustusalalla erityisen operationaalisen koordinointikeskuksen avulla; on vakuuttunut, että Euroopan avaruusjärjestön olisi oltava merkittävässä asemassa yhtenäisen, myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käsittävän eurooppalaisen avaruuspolitiikan määrittelyssä ja täytäntöönpanossa;

15.  kehottaa komissiota esittämään avaruutta koskevan unionin turvallisuus- ja puolustusalan tutkimuksen vakiintuneen yhteistyökehyksen avulla saadut tulokset ja pyytää esittämään suosituksia sen kehittämiseksi edelleen; kehottaa komissiota selventämään, miten Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuulunut siviili- ja sotilasalan välinen tutkimusyhteistyö on edistänyt yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamista avaruusalalla;

16.  pitää myönteisenä avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehystä; kehottaa komissiota kertomaan parlamentille kehyksen toteuttamisesta ja sen vaikutuksesta turvallisuuteen ja puolustukseen; kehottaa komissiota laatimaan toteuttamista koskevan etenemissuunnitelman, joka kattaa kaavaillun rakenteen määrittelyn;

17.  korostaa avaruusinnovoinnin ja turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän tutkimuksen edistämisen strategista merkitystä; panee merkille merkittävät mahdollisuudet, jotka liittyvät kriittisiin avaruusteknologioihin, kuten Euroopan tiedonvälityssatelliittijärjestelmään, joka mahdollistaa tosiaikaisen ja jatkuvan maanhavainnoinnin, nanosatelliittien muodostamien valtavien ryhmittymien käyttöönoton sekä reagoivien avaruusvoimavarojen kehittämisen; korostaa tarvetta kehittää innovatiivisia massadatateknologioita, jotta avaruustiedon kaikki mahdollisuudet voidaan hyödyntää turvallisuus- ja puolustusalalla; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä teknologiat ehdotukseensa Euroopan avaruusstrategiaksi;

18.  kehottaa kehittämään EU:n avaruusasioihin liittyviä kahden- ja monenvälisiä diplomatian alan aloitteita, jotta voidaan tukea avaruuden institutionaalistamisen kehittämistä sekä avoimuutta ja luottamusta lisääviä toimia; painottaa, että on tehostettava työtä ulkoavaruustoiminnan kansainvälisen käytännesäännöstön edistämiseksi; kannustaa Euroopan ulkosuhdehallintoa harkitsemaan avaruusalaan liittyvien tekijöiden käsittelemistä muita asiakokonaisuuksia koskevissa neuvotteluissa;

19.  rohkaisee jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä puolustus- ja turvallisuusalan ohjelmia ja aloitteita, kuten tiedusteluun ja tarkkailuun tarkoitettu monikansallinen avaruussijoitteinen kuvausjärjestelmä, valtiollinen satelliittiviestintä (GovSatcom) ja avaruusesineiden valvonta ja seuranta (SST), ja viimeistelemään ne, sekä yhdistämään ja jakamaan puolustus- ja turvallisuusalan voimavaroja, ja ilmaisee tukensa tällaisille yhteisille ohjelmille ja aloitteille;

20.  on tyytyväinen siihen, että meneillään oleva valtiolliseen satelliittiviestintään (GovSatcom) liittyvä Euroopan puolustusviraston (EDA) ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) hanke kuuluu joulukuussa 2013 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa määriteltyihin EDA:n lippulaivaohjelmiin; kehottaa asianomaisia toimijoita luomaan pysyvän ohjelman ja hyödyntämään myös sotilaalliseen satelliittiviestintään liittyvää EDA:n eurooppalaista lisäarvoa; on tyytyväinen Desire I -hankkeen onnistuneeseen täytäntöönpanoon ja tulevaa RPAS:n käyttöä erottelemattomassa ilmatilassa koskevan EDA:n ja ESA:n Desire II -demonstrointihankkeen käynnistämiseen;

21.  katsoo, että turvallisuus- ja puolustusalaan liittyviä tulevia avaruusperusteisia voimavaroja ja palveluja koskeva EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö hyödyttäisi molempia osapuolia; katsoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö on tehokkaampaa ja yhteensopivampaa, kun molempien osapuolten teknologia ja voimavarat ovat samalla tasolla; kehottaa komissiota tunnistamaan ja korjaamaan mahdollisen teknologiavajeen; panee merkille Yhdysvaltojen puolustuspolitiikan painopisteen muuttamista koskevan kolmannen strategian valmistelutyön; kehottaa unionia ottamaan tämän kehityskulun huomioon oman kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategiansa valmistelun yhteydessä sekä sisällyttämään turvallisuus- ja puolustusalan avaruusperusteiset voimavarat kyseisen strategian soveltamisalaan; katsoo, että olemassa olevia jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiä suhteita voitaisiin käyttää tarvittaessa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa keskustelemaan puolustusministereiden kanssa sovellettavasta lähestymistavasta ja pitämään parlamentin ajan tasalla keskustelun vaiheista;

22.  katsoo, että EU:n olisi edelleen helpotettava ulkoavaruustoiminnan kansainvälisen käytännesäännöstön vahvistamista, jotta suojellaan avaruusinfrastruktuuria ja estetään samalla avaruuden aseistaminen; katsoo, että avaruustilannetietoisuutta koskevan ohjelman (SSA) kehittäminen on tämän kannalta elintärkeää; kehottaa unionia työskentelemään tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyössä ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän YK:n komitean ja muiden asian kannalta tärkeiden kumppaneiden kanssa;

23.  muistuttaa, että EU:n ja Naton tiivis yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen alalla on välttämätöntä; on vakuuttunut, että EU:n ja Naton välisen yhteistyön piiriin olisi otettava näiden toiminta selviytymiskyvyn kehittämiseksi yhdessä EU:n naapureiden kanssa sekä puolustukseen tehtävät investoinnit; katsoo, että avaruusperusteisia voimavaroja ja palveluja koskeva yhteistyö voisi tarjota mahdollisuuksia parantaa kummankin instituution keskinäistä yhteensopivuutta ja niiden välistä synergiaa; on varma, että tämä myös vahvistaisi Naton asemaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa sekä yhteisessä puolustuksessa;

24.  huomauttaa kuitenkin, että EU:n on pyrittävä edelleen varmistamaan mahdollisimman laaja avaruuteen liittyvä ja sotilaallinen autonomia; huomauttaa, että pitkällä aikavälillä EU:lla on oltava oma koneisto puolustusliiton luomista varten;

25.  katsoo, että turvallisuus- ja puolustusalaan liittyvien avaruusperusteisten voimavarojen ja palvelujen suojeleminen kyberhyökkäyksiä, fyysisiä uhkia, romua ja muuta häirintää vastaan voisi tarjota mahdollisuuksia EU:n ja Naton väliselle yhteistyölle, joka johtaisi varojen turvaamiselle tarpeellisen teknisen infrastruktuurin luomiseen, sillä muussa tapauksessa veronmaksajien rahoilla tehdyt miljardien investoinnit Euroopan avaruusalan infrastruktuuriin voivat osoittautua hukkainvestoinneiksi; toteaa, että kaupallinen satelliittiviestintä ja sen lisääntyvä käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin altistaa sen hyökkäyksille; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille EU:n ja Naton yhteistyön kehittymisestä;

26.  katsoo, että EU:n siviilialan avaruusohjelmat tarjoavat laajan kirjon monella eri alalla käytettäviä voimavaroja ja palveluja, Copernicus- ja Galileo-järjestelmien seuraavat kehitysvaiheet mukaan luettuina; toteaa, että turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät huolenaiheet on otettava huomioon jo alkuvaiheessa; katsoo, että avaruustilannetietoisuus/avaruussää, satelliittiviestintä, sähköinen tiedustelu ja varhaisvaroitus ovat aloja, joilla voisi olla hyötyä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäämisestä, EU-tason tuen lisäämisestä sekä avaruus-, turvallisuus- ja puolustusalojen elinten jatkuvasti tekemistä investoinneista ja näiden elinten tukemisesta;

27.  panee merkille Galileon julkisesti säännellyn palvelun (PRS) merkityksen sotilasjärjestelmien navigoinnille ja ohjaukselle; kehottaa korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita tehostamaan vuonna 1967 tehdyn ulkoavaruussopimuksen tarkistamista koskevia pyrkimyksiään tai luomaan uuden sääntelykehyksen, jossa otetaan huomioon vuoden 1960 jälkeinen teknologinen edistys ja pyritään estämään kilpavarustelu avaruudessa;

28.  toteaa, että niiden EU:n avaruusohjelmien sovellusten, jotka vaikuttavat suoraan käyttäjiin, kuten Galileo- ja Copernicus-palvelut, avoimuus ja tuloksellinen tunnetuksi tekeminen Euroopan kansalaisten keskuudessa on keskeisen tärkeää kyseisten ohjelmien menestyksen kannalta; katsoo, että näitä ohjelmia voitaisiin käyttää YTPP:hen liittyvän strategioinnin ja YTPP:n operatiivisten toimien vaikuttavuuden tehostamiseen; kehottaa määrittämään ja kehittämään Galileo- ja Copernicus-järjestelmien seuraavia sukupolvia koskevia turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä voimavaratarpeita;

29.  korostaa, että on olemassa julkisesti säännelty Galileo-palvelu, joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille ja joka on tarkoitettu sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, joissa vaaditaan vakautta ja täydellistä luotettavuutta; katsoo, että julkisesti säännellyn palvelun kapasiteettia olisi kehitettävä edelleen seuraavien sukupolvien yhteydessä, jotta voidaan vastata kehittyviin uhkiin; kehottaa komissiota varmistamaan, että toimintamenetelmät ovat mahdollisimman tehokkaita erityisesti kriisitapauksissa; korostaa tarvetta jatkaa Galileon valmiuksiin perustuvien sovellusten kehittämistä ja edistämistä, YTPP:n kannalta välttämättömät sovellukset mukaan luettuina, jotta sosio-ekonomiset hyödyt olisivat mahdollisimman suuret; palauttaa lisäksi mieliin tarpeen vahvistaa Galileo-infrastruktuurin turvallisuutta, maasegmentti mukaan luettuna, ja kehottaa komissiota ryhtymään tältä osin aiheellisiin toimiin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa;

30.  korostaa unionin maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS) korkeaa turvallisuustasoa; tähdentää, että Euroopan GNSS-virasto on hoitanut tehtävänsä menestyksekkäästi, mistä kuuluu kiitos erityisesti eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle sekä Galileon turvallisuuden valvontakeskuksille; kehottaa tässä yhteydessä hyödyntämään Euroopan GNSS-viraston asiantuntijoita ja turvallisuusinfrastruktuuria myös Copernicus-ohjelmaa varten; kehottaa tarkastelemaan tätä kysymystä Galileo- ja Copernicus-ohjelmien väliarvioinnin yhteydessä;

31.  panee merkille erityisesti operatiivisen tarpeen saada erittäin laadukasta maanhavainnointitietoa Copernicus-ohjelman avulla ja kehottaa komissiota arvioimaan, miten tarve voidaan tyydyttää, kun otetaan huomioon YTPP-vaatimukset; korostaa avaruudesta suoritettavaa lähes tosiaikaista tarkkailua ja videon suoratoistoa koskevaa kehitystyötä ja suosittaa komissiolle sen tutkimista, miten tätä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä käyttötarkoituksissa; palauttaa lisäksi mieliin tarpeen vahvistaa Copernicus-infrastruktuurin turvallisuutta, maasegmentti mukaan luettuna, sekä tietoturvaa ja kehottaa komissiota ryhtymään tältä osin aiheellisiin toimiin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa; huomauttaa lisäksi, että on tärkeää pohtia, miten avaruusala voisi osallistua Copernicus-operaatioiden johtamiseen;

32.  kiinnittää huomiota tarpeeseen parantaa tietojen jakelua satelliiteista käyttäjille koskevaa prosessia, myös rakentamalla tarvittava teknologinen infrastruktuuri; panee merkille komission tiedonannossa mainitun seikan, että 60 prosenttia eurooppalaisten satelliittien elektroniikasta tuodaan tällä hetkellä Yhdysvalloista; kehottaa tekemään aloitteen siitä, kuinka arkaluonteisia tietoja ja henkilötietoja voidaan suojella tässä yhteydessä;

33.  pitää myönteisenä tehtyä työtä, jolla unionille pyritään luomaan mahdollisuus käyttää itsenäisesti valtiollista satelliittiviestintää (GovSatcom), ja kehottaa komissiota jatkamaan tämän hankkeen viemistä eteenpäin; muistuttaa, että prosessin ensimmäisessä vaiheessa komissio ja Euroopan puolustusvirasto määrittivät siviili- ja sotilaskäyttöä koskevat tarpeet, ja katsoo, että aloitteessa olisi koottava yhteen kysyntä ja se olisi suunniteltava siten, että sillä täytetään havaitut tarpeet mahdollisimman hyvin; kehottaa komissiota tekemään edunsaajien tarpeiden ja vaatimusten perusteella kustannus-hyötyanalyysin seuraavista eri ratkaisuista:

   palvelujen tuottaminen kaupallisilla toimijoilla,
   nykyisiin voimavaroihin ja mahdollisiin uusiin voimavaroihin perustuva järjestelmä, tai
   uuden kapasiteetin luominen tarkoitusta varten käyttöön otetun järjestelmän avulla;

kehottaa komissiota tarkastelemaan tähän liittyen omistajuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevaa kysymystä; toteaa kuitenkin, että oli lopullinen ratkaisu mikä tahansa, mahdollisen uuden aloitteen olisi oltava yleisen edun mukainen ja tuotettava etuja unionin avaruusalalle (valmistajat, toiminnanharjoittajat, laukaisupalvelujen tarjoajat ja toimialan muut segmentit); katsoo, että GovSatcom-järjestelmää olisi pidettävä myös mahdollisuutena lisätä kilpailukykyä ja innovointia hyödyntämällä kaksikäyttöisten teknologioiden kehitystä satelliittiviestinnän erittäin kilpailluilla ja dynaamisilla markkinoilla; korostaa tarvetta vähentää riippuvuutta unionin ulkopuolisista kaluston ja palvelujen tarjoajista;

34.  korostaa avaruusesineiden valvonnan ja seurannan (SST) kehittämistä hyvänä avaruusalan yhteistyötä koskevana aloitteena ja askeleena avaruusturvallisuuden parantamiseksi; edellyttää, että unioni asettaa omien SST-valmiuksiensa kehittämisen etusijalle suojellakseen taloutta, yhteiskuntaa ja kansalaisten turvallisuutta kehitettäessä avaruusvoimavaroja unionin turvallisuutta ja puolustusta varten; katsoo, että SST:stä olisi tehtävä unionin ohjelma, jolla on oma talousarvio, samalla kun varmistetaan, että tällä ei vähennetä käynnissä olevien hankkeiden rahoitusta; katsoo lisäksi, että unionin olisi kehitettävä aiempaa kokonaisvaltaisempi avaruustilannetietoisuusjärjestelmä entistä ennakoivampine valmiuksineen ja että järjestelmällä olisi valvottava avaruutta ja analysoitava ja arvioitava avaruustoimintaan kohdistuvia mahdollisia uhkia ja vaaroja; kehottaa siksi komissiota laajentamaan avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa, kehittämään aiempaa laajempi avaruustilannetietoisuutta koskeva malli, jossa otetaan huomioon myös avaruusjärjestelmiin tahallisesti kohdistetut uhat, sekä ottamaan yhdessä ESA:n kanssa huomioon avaruussää ja maapallon lähelle tulevat esineet ja avaruusromun ehkäisemiseen ja poistamiseen soveltuvia teknisiä järjestelmiä varten tarvittava tutkimus; katsoo, että avaruustoimintaa olisi voitava koordinoida kokonaisvaltaisesti ilman, että puututaan vapauteen käyttää avaruutta; kehottaa komissiota varmistamaan, että yksityinen sektori voi nousta tärkeään asemaan avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmän muiden kuin arkaluonteisten osien jatkokehityksessä ja ylläpidossa, ja toteaa, että Galileon kaksitahoinen hallintorakenne voisi toimia mallina niille;

35.  korostaa tarvetta kehittää toimia ja tutkimusresursseja tulevaisuuden sovellusten rakentamiseksi ja sellaisen kilpailukykyisen eurooppalaisen avaruusteollisuuden kehittämiseksi, joka voi menestyä kaupallisesti terveen taloudellisen ympäristön ansiosta; panee merkille yksityisten tahojen kasvavan merkityksen avaruusmarkkinoilla; korostaa, että pk-yritykset on tarpeen ottaa mukaan varsinkin turvallisuuden varmistamisen kannalta merkityksellisiin avaruusteknologioihin liittyviin tutkimus-, kehitys- ja tuotantoprosesseihin, ja painottaa niiden osallistumisesta saatavia etuja; suhtautuu edelleen varovaisesti riskeihin, jotka liittyvät sääntelemättömiin yksityisiin aloitteisiin, joilla on turvallisuus- ja puolustusvaikutuksia; painottaa, että riskien ja hyötyjen tasapaino saattaa vaihdella avaruustoiminnan osa-alueesta toiseen ja että siksi sitä on arvioitava tapauskohtaisesti erityisesti, kun tasapainossa on kyse itsemääräämisoikeuteen ja strategiseen autonomiaan liittyvistä erityispiirteistä; kehottaa komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tarjoamaan tarpeelliset keinot kyseisten riskien välttämiseksi;

36.  painottaa, että avaruusalan strateginen merkitys huomioon ottaen alan investointivelvoitteet kuuluvat julkiselle sektorille; katsoo, että avaruusohjelmien ja -infrastruktuurin korkeiden kehittämiskustannusten vuoksi kyseisten hankkeiden toteutettavuus voidaan varmistaa ainoastaan julkisen sektorin päättäväisillä pyrkimyksillä kanavoida yksityisiä aloitteita;

37.  huomauttaa unionin avaruusohjelmien tulevan rahoituksen osalta, että olisi suotavaa päättää, milloin voi olla mahdollista käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia jossain muodossa;

38.  huomauttaa, että on perustettava asianmukaiset sääntely- ja politiikkapuitteet, jotta avaruusalalle annetaan uutta pontta ja lisää kannustimia avaruusvoimavaroja koskevan teknologisen kehittämisen ja tutkimuksen vauhdittamiseksi; kehottaa varmistamaan avaruuteen liittyvään tutkimukseen tarvittavan rahoituksen edellä mainituilla aloilla; toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmalla voi olla merkittävä rooli pyrkimyksissä vähentää EU:n riippuvuutta kriittisistä avaruusteknologioista; muistuttaa tässä yhteydessä, että Horisontti 2020 -puiteohjelman avaruusosio sisältyy ensisijaiseen alaan ”Teollinen johtoasema” ja tarkemmin sanottuna sen erityistavoitteeseen ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa”; katsoo siksi, että Horisontti 2020 -puiteohjelmaa olisi hyödynnettävä unionin avaruusteknologian perustan ja avaruusalan voimavarojen tukemiseen; kehottaa komissiota ottamaan Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnissa turvallisuus- ja puolustusalan kannalta kriittiset avaruusteknologiat riittävästi huomioon;

39.  katsoo, että EU:lla voisi olla rooli pyrittäessä tekemään Euroopan avaruusvoimavaroista ja -palveluista vakaampia, kestävämpiä ja nopeammin reagoivia; on vakuuttunut, että valmiuksia reagoida nopeasti vaurioituneiden tai kuluneiden avaruusvoimavarojen korvaamiseksi tai palauttamiseksi kriisitilanteessa olisi kehitettävä tehokkaasti monikansallisten kumppanuuksien avulla, unionin taso mukaan luettuna; antaa tunnustusta ESA:n työlle, joka liittyy sellaisen avaruustilannetietoisuutta koskevan ohjelman kehittämiseen, jonka avulla voidaan havaita ja ennakoida avaruusromun tai satelliittien yhteentörmäyksiä; painottaa, että on ryhdyttävä viipymättä toimiin satelliittien ja avaruusromun lisääntymisestä johtuvan yhteentörmäysriskin vähentämiseksi; kehottaa komissiota ja neuvostoa jatkamaan tämän hankkeen rahoittamista vuoden 2016 jälkeen; on siksi tyytyväinen avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmää (SST) koskevaan komission aloitteeseen, jolla varmistetaan EU:n riippumattomuus avaruuden suhteen; aprikoi, onko luotu asianmukaisia hallintorakenteita PRS-järjestelmän ja muun keskeisen avaruusinfrastruktuurin hallinnoimiseksi aseellisen hyökkäyksen tai muun suuren turvallisuusriskin sattuessa;

40.  kannustaa komissiota ja unionin avaruus-, turvallisuus- ja puolustusalojen elimiä yhdistämään voimansa laatiakseen valkoisen kirjan koulutusvaatimuksista, jotka liittyvät turvallisuus- ja puolustusalojen avaruusperusteisten voimavarojen ja palvelujen käyttöön; katsoo, että EU:n resursseja olisi otettava käyttöön pilottikurssien järjestämiseksi aloilla, joilla jäsenvaltiot ja toimivaltaiset unionin elimet ovat havainneet välittömän tarpeen;

41.  katsoo, että on strategisesti tärkeää tukea edelleen taloudellisesti ja poliittisesti EU:n kantorakettien sekä eurooppalaista uudelleenkäytettävää avaruusalusta koskevan ohjelman (Programme for Reusable In-Orbit Demonstrator in Europe, PRIDE) kehittämistä ja käyttöä, koska kyseinen avaruusalus on kustannustehokas sekä mahdollistaa riippumattoman pääsyn avaruuteen ja avaruuden kriisihallintaa koskevan suunnitelman kehittämisen;

42.  on huolestunut siitä, että Copernicus- ja Galileo-ohjelmien kustannukset ovat ylittäneet huomattavasti niihin alun perin osoitetut määrärahat; tukee edelleen EU:n avaruusvoimavarojen kehittämistä, mutta pyytää hallinnoimaan rahoitusvarojen käyttöä asianmukaisesti;

43.  kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet ulkoavaruussopimusta, ratifioimaan sen, koska se on tärkeä oikeuden ylläpitämiseksi avaruudessa;

44.  suhtautuu myönteisesti uusien eurooppalaisten kantorakettien Ariane 6:n ja Vegan kehittämistä koskevaan prosessiin ja siihen liittyviin suunnitelmiin, ja pitää kyseisten kantorakettien kehittämistä elintärkeänä puolustuksellisia ja turvallisuuteen liittyviä käyttötarkoituksia palvelevien unionin avaruusohjelmien pitkän aikavälin toteuttamiskelpoisuuden ja riippumattomuuden kannalta; on vakaasti sitä mieltä, että eurooppalaisten kantorakettien hallitsevan aseman säilyttämisen on oltava Euroopan strateginen tavoite aikana, jolloin uusia kilpailijoita tulee alalle kilpailukykyisten rahoitusmallien vahvalla tuella; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä puolueettomia ja asianmukaisia rakenteellisia, lainsäädännöllisiä ja rahoitukseen liittyviä muutoksia, jotta voidaan edistää innovatiivisten ja kilpailukykyisten hankkeiden kehittämistä Euroopassa; kannattaa muun muassa komponenttien uudelleenkäyttöön liittyvää innovointia tehokkuuteen ja kestävyyteen liittyvänä merkittävänä edistysaskeleena; katsoo, että EU:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tiettyjen EU:n riippumattomuuteen liittyvien hankkeiden vaikutuksiin, kuten yhteistyöhön Venäjän kanssa sellaisilla arkaluonteisilla aloilla kuin satelliittien laukaiseminen Sojuz-rakettien avulla;

45.  toteaa, että on strategisesti tärkeää varmistaa itsenäinen pääsy avaruuteen ja että tarvitaan kohdennettuja unionin toimia, myös turvallisuuden ja puolustuksen osalta, sillä näiden valmiuksien avulla unioni voisi päästä avaruuteen kriisin puhjetessa; kehottaa komissiota yhteistyössä ESA:n ja jäsenvaltioiden kanssa:

   koordinoimaan, toteuttamaan yhdessä ja kehittämään kaavailtuja avaruushankkeita ja eurooppalaisia markkinoita, jotta Euroopan teollisuus voi varautua kysyntään (ja edistää siten työpaikkojen ja teollisuuden sijoittumista Eurooppaan) sekä luoda myös omaa kysyntää liiketoimintalähtöisen käytön osalta,
   tukemaan käynnistämisinfrastruktuuria, ja
   edistämään tutkimusta ja kehittämistä, myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, etenkin läpimurtotekniikan saralla;

pitää näitä toimia välttämättöminä, jotta unioni voi kilpailla maailmanlaajuisilla laukaisumarkkinoilla; katsoo lisäksi, että unionin on varmistettava, että sillä on vankka avaruusteknologian perusta sekä tarvittavat teolliset voimavarat, jotta se voi suunnitella, kehittää, laukaista avaruuteen, käyttää ja hyödyntää avaruusjärjestelmiä, ja katsoo, että kyseisten voimavarojen kirjon on ulotuttava teknologisesta riippumattomuudesta ja kyberturvallisuudesta tarjontapuolta koskeviin näkökohtiin;

46.  on sitä mieltä, että unionin olisi kannustettava kaikkia teknologian ja taitotiedon toimitusketjujen toimijoita kiinnittämään huomionsa turvallisuus- ja puolustusalojen avaruusperusteisiin voimavaroihin ja kaksikäyttöiseen teknologiaan sekä edistettävä innovatiivisten sovellusten ja uusien liikeideoiden kehittämistä tällä alalla keskittyen erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yrittäjyyden kehittämiseen tällä alalla; toteaa, että teknologisen tutkimuksen ja kehittämisen ylläpitäminen edellyttää rahoitusinvestointien jatkamista; on vakaasti sitä mieltä, että julkisen sektorin täytyy tarjota kannustimia asiantuntijahautomoiden perustamiseen ja varoja innovatiivisten uusien yritysten rahoittamiseen sen varmistamiseksi, että avaruustutkimuksen korkeat kustannukset eivät tukahduta orastavia innovatiivisia hankkeita; kehottaa laatimaan kaksikäyttöisten avaruusteknologioiden käyttöä avaruusalalla koskevan suunnitelman, jolla on tarkoitus tukea Euroopan puolustusteollisuuden kehitystä ja parantaa sen kilpailukykyä;

47.  korostaa, että avaruusalan eurooppalaisen yhteistyön tiivistämiseen tähtääviä toimia on tuettava, sillä näin voidaan pyrkiä eroon alan äärimmäisestä pirstoutuneisuudesta, joka koskee erityisesti institutionaalista kysyntää; on vakuuttunut, että vain nykyistä kustannustehokkaampi, avoimempi ja vahvempi Euroopan avaruusteollisuus voi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen; painottaa, että unionin avaruusteollisuuspolitiikkaa on kehitettävä edelleen yhteistyössä ESA:n kanssa, jotta voidaan varmistaa, että niiden toimet täydentävät toisiaan;

48.  muistuttaa, että Euroopan turvallisuuden, puolustuksen ja vakauden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi on tärkeää estää arkaluonteisen avaruusteknologian vienti maihin, jotka vaarantavat alueellista tai maailman turvallisuutta ja vakautta, noudattavat aggressiivista ulkopolitiikkaa, tukevat suoraan tai välillisesti terrorismia tai sortavat kansalaisiaan; vaatii korkeaa edustajaa, EU:n jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että arkaluonteisen avaruusteknologian vientiin liittyviä neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP kahdeksaa kriteeriä ja kaksikäyttöasetuksen (EY) N:o 428/2009 säännöksiä noudatetaan kaikilta osin;

49.  korostaa, että EU:n avaruusvoimavaroja on koordinoitava paremmin kehittämällä tarvittava järjestelmäarkkitehtuuri ja menettelyjä, joilla varmistetaan asianmukainen turvallisuustaso, tietoturva mukaan luettuna; kehottaa komissiota laatimaan hallintomallin kullekin turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä palveluja tarjoavalle järjestelmälle sekä edistämään kyseistä mallia; katsoo, että yhdennetyn palvelun tarjoamiseksi loppukäyttäjille erityisen operatiivisten palvelujen koordinointikeskuksen (vuosia 2014–2015 koskevassa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tarkoitettu johto- ja valvontakeskus) olisi hallinnoitava turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä EU:n avaruusvoimavaroja; katsoo, että tämä olisi kustannustehokkuuteen liittyvistä syistä liitettävä johonkin unionin nykyiseen elimeen, esimerkiksi Euroopan GNSS-virastoon, EU:n satelliittikeskukseen tai Euroopan puolustusvirastoon, ottaen huomioon asianomaisten elinten jo nyt tarjoamat valmiudet;

50.  katsoo, että luomalla pitkällä aikavälillä oikeudellinen kehys, jolla mahdollistetaan kestävät EU-tason investoinnit turvallisuus- ja puolustusalan voimavaroihin, voitaisiin edistää entistä laajempaa ja järjestelmällisempää eurooppalaista puolustusyhteistyötä keskeisten voimavarojen tuottamiseksi; panee sen vuoksi merkille kesäkuussa 2015 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät; kehottaa neuvostoa, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota kehittämään EU-tason rahoituksen edellyttämät rakenteet;

51.  toteaa, että Euroopan avaruusteollisuus on äärimmäisen keskittynyt ja vertikaalisesti erittäin integroitunut, sillä yli 70 prosenttia kaikista Euroopan avaruusalan työpaikoista on neljässä yrityksessä ja 90 prosenttia Euroopan avaruusalan valmistusteollisuuden työpaikoista on kuudessa maassa; korostaa, että niiden maiden potentiaalia, joilla on paljon näyttöä korkean teknologian patenttihakemuksista mutta ei avaruusalan toiminnan perinnettä, ei saisi sivuuttaa, ja kehottaa toteuttamaan toimia, joilla näitä maita rohkaistaan osallistumaan Euroopan avaruusalan toimiin ja hyödyntämään myös Horisontti 2020 -puiteohjelman välineitä;

52.  katsoo myös, että avaruusteknologian ja -palvelujen tutkimusta ja kehitystä olisi vahvistettava johdonmukaisella EU:n toimintakehyksellä;

53.  katsoo, että turvallisuutta ja puolustusta käsittelevä unionin tason ”valkoinen kirja” olisi asianmukainen keino jäsentää EU:n tulevaa sitoutumista avaruusperusteisiin turvallisuus- ja puolustusvoimavaroihin; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa aloittamaan keskustelun EU:n tavoitetason määrittelystä, kun on kyse sellaisista keskenään päällekkäisistä aloista kuin avaruusvoimavarat sekä turvallisuus ja puolustus; katsoo, että tämä voisi mahdollistaa myös kaikkien rauhanturvaamiseen, konfliktien ehkäisemiseen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisesti käytettävien voimavara-alojen yhdenmukaisen kehityksen; kehottaa komissiota esittämään tulevassa Euroopan puolustusta koskevassa toimintasuunnitelmassa turvallisuutta ja puolustusta tukevia avaruusalan toimia koskevat suunnitelmansa; panee samalla merkille hyödyt, jotka saadaan turvallisuuteen liittyvästä kansainvälisestä avaruusalan yhteistyöstä EU:n luotettavien kumppaneiden kanssa;

54.  muistuttaa, että avaruusromu on kasvava ongelma avaruuden turvallisuudelle, ja kehottaa EU:ta tukemaan aktiivista avaruusromun hävitysteknologiaa koskevaa tutkimusta ja kehittämistä; kehottaa EU:ta paneutumaan sellaisen kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseen, jossa avaruusromu määritellään oikeudellisesti ja jossa vahvistetaan sen poistamista koskevat säännöt ja määräykset ja selkeytetään vastuukysymyksiä; painottaa, että globaalia avaruustilannetietoisuutta koskevaa mekanismia on vahvistettava, ja kehottaa nivomaan Euroopan SSA-järjestelmän Yhdysvaltojen kaltaisten kumppanien järjestelmiin ja toteuttamaan enemmän luottamusta lisääviä toimia sekä tiivistämään tietojen vaihtoa muiden osapuolten kanssa;

55.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Pohjois-Atlantin puolustusliiton pääsihteerille, avaruus-, turvallisuus- ja puolustusalan EU-virastoille ja kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1.
(3)EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö