Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 78 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman viimeisimmistä tragedioista Välimerellä ja EU:n turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikasta(1),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman muuttoliikkeestä ja pakolaisista Euroopassa(2),

–  ottaa huomioon muuttoliikettä koskevan komission kymmenkohtaisen toimintasuunnitelman, joka esiteltiin Luxemburgissa 20. huhtikuuta 2015 pidetyssä ulkoasiainneuvoston ja sisäasioiden neuvoston yhteisessä istunnossa,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan muuttoliikeagenda” (COM(2015)0240),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten” (COM(2016)0377),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten (COM(2016)0378),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvallisia alkuperämaita koskevan EU:n yhteisen luettelon laatimisesta kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU soveltamista varten ja direktiivin 2013/32/EU muuttamisesta (COM(2015)0452),

–  ottaa huomioon kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU (vastaanottodirektiivi),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Palauttamista koskeva EU:n toimintaohjelma” (COM(2015)0453),

–  ottaa huomioon komission suosituksen palauttamistoimenpiteitä varten laaditusta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön tarkoitetusta yhteisestä ”palauttamiskäsikirjasta” (C(2015)6250),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon julkisia hankintoja koskevista säännöistä nykyisessä turvapaikkakriisissä (COM(2015)0454),

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”EU:n ulkoisen toiminnan rooli Euroopan pakolaiskriisin ratkaisemisessa” (JOIN(2015)0040),

–  ottaa huomioon komission päätöksen Afrikka-hätärahaston perustamisesta vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi (C(2015)7293),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät operatiiviset, taloudelliset ja lainsäädäntötoimenpiteet” (COM(2015)0490),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Siirtolaisten salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma (2015–2020)” (COM(2015)0285),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Eurooppalainen toimintasuunnitelma kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen” (COM(2015)0510),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston kokouksessaan kesäkuussa 2014, ylimääräisessä kokouksessaan 23. huhtikuuta 2015, kokouksessaan 25. ja 26. kesäkuuta 2015, muuttoliikkeestä pidetyssä EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa 23. syyskuuta 2015, kokouksessaan 15. lokakuuta 2015, kokouksessaan 17. ja 18. joulukuuta 2015 ja kokouksessaan 18. ja 19. helmikuuta 2016 antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvoston turvallisista alkuperämaista kokouksessaan 20. heinäkuuta 2015, muuttoliikkeestä kokouksessaan 20. heinäkuuta 2015, palauttamispolitiikan tulevaisuudesta kokouksessaan 8. lokakuuta 2015, muuttoliikkeestä kokouksessaan 12. lokakuuta 2015, toimenpiteistä pakolais- ja muuttoliikekriisin käsittelemiseksi kokouksessaan 9. marraskuuta 2015 ja kansalaisuudettomuudesta kokouksessaan 4. joulukuuta 2015 antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien kokouksessaan 20. heinäkuuta 2015 antamat päätelmät 20 000:n selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön uudelleensijoittamisesta monenvälisten ja kansallisten järjestelmien avulla,

–  ottaa huomioon 15. lokakuuta 2015 hyväksytyn EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 annetun itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin välistä reittiä käsitelleen korkean tason konferenssin julkilausuman ja 25. lokakuuta 2015 pidetyssä kokouksessa annetun johtajien julkilausuman Länsi-Balkanin reitin pakolaisvirroista,

–  ottaa huomioon Vallettassa 11. ja 12. marraskuuta 2015 pidetyssä muuttoliikettä käsitelleessä EU–Afrikka-huippukokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja poliittisen julistuksen,

–  ottaa huomioon oikeudesta perheenyhdistämiseen 22. syyskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/86/EY,

–  ottaa huomioon komission ja neuvoston yhteisen työllisyysraportin, joka on oheisasiakirja tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2016,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1994 (2014),

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) työn ja selvitykset ja erityisesti sen vuotuisen selvityksen turvapaikkatilanteesta Euroopan unionissa 2014,

–  ottaa huomioon vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 1 ja 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston työn, vuosikertomukset ja tutkimukset ja erityisesti sen tutkimukset työvoiman vakavista hyväksikäytön muodoista,

–  ottaa huomioon politiikkayksikkö A:n tutkimuksen maahanmuuttajien kotouttamisesta ja sen vaikutuksista työmarkkinoihin, politiikkayksikkö C:n tutkimukset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 80 artiklan täytäntöönpanosta, uusista lähestymistavoista, vaihtoehtoisista väylistä ja keinoista päästä turvapaikkamenettelyjen piiriin kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, EU:hun suuntautuvaa työvoiman muuttoliikettä koskevien uusien lainsäädäntömahdollisuuksien selvittämisestä, Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän parantamisesta ja vaihtoehdoista Dublinin järjestelmälle sekä EU:n ja kolmansien maiden välisestä yhteistyöstä muuttoliikkeen alalla ja politiikkayksikkö A:n ja politiikkayksikkö D:n muistiot ja asiakirjat muuttoliikepolitiikkaan ja pakolaisten kotouttamiseen osoitetuista EU:n varoista ja tehokkuudesta ja parhaista käytännöistä tulevaisuutta varten tehdystä analyysistä ja ulkoasioiden pääosaston politiikkayksikön tutkimuksen siirtolaisista Välimerellä ja ihmisoikeuksien suojelemisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tutkimukset ja erityisesti sen tutkimuksen vailla huoltajaa oleviin alaikäisiin liittyvistä toimista, käytännöistä ja tiedoista,

–  ottaa huomioon YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) työn ja selvitykset,

–  ottaa huomioon siirtolaisten ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan työn ja selvitykset,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) työn ja selvitykset,

–  ottaa huomioon Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunnan työn ja selvitykset,

–  ottaa huomioon 3. ja 4. joulukuuta 2015 pidetyssä alueiden komitean 115. täysistunnossa hyväksytyn lausunnon Euroopan muuttoliikeagendasta,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2015 annetut Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot Euroopan muuttoliikeagendasta ja siirtolaisten salakuljetuksen vastaisesta EU:n toimintasuunnitelmasta,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon pakolaisten kotouttamisesta EU:hun,

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen(3),

–  ottaa huomioon EQUAL-ohjelman kautta saadut kokemukset ja opitut asiat,

–  ottaa huomioon oikeus- ja sisäasioiden neuvoston marraskuussa 2004 hyväksymät EU:n kotouttamispolitiikkaa koskevat yhteiset perusperiaatteet ja erityisesti periaatteet 3, 5 ja 7,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman maahanmuuttajien kotouttamisesta, sen vaikutuksista työmarkkinoihin ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ulkoisesta ulottuvuudesta(4),

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) julkaisut, erityisesti maahanmuuttoa koskevat julkaisut ”Indicators of Immigrant Integration 2015: Settling In”, ”Making Integration Work: Refugees and others in need of protection” ja ”A New Profile of Migrants in the Aftermath of the Recent Economic Crisis”,

–  ottaa huomioon maahanmuuttoa koskevat Eurofoundin julkaisut, erityisesti politiikan koordinointia ja pakolaisten työmarkkinoille integroitumista koskevat julkaisut ”Challenges of policy coordination for third-country nationals” ja ”Approaches towards the labour market integration of refugees in the EU”,

–  ottaa huomioon pakolaisia koskevan Kansainvälisen valuuttarahaston muistion aiheesta ”The Refugee Surge in Europe: Economic Challenges”,

–  ottaa huomioon Asylum Information Database -tietokannan vuosikertomuksen 2014–2015 ”Common Asylum System at a turning point: Refugees caught in Europe's solidarity crisis”,

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 toisen kerran päivitetyt Syyrian arabitasavallasta pakenevia ihmisiä koskevat UNHCR:n kansainväliset suojelunäkökohdat,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi(5),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta innovoinnista työttömyyden torjunnassa(6),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta EU:ssa(7),

–  ottaa huomioon parlamentin politiikkayksikkö C:n helmikuussa 2016 laatiman tutkimuksen ”Female refugees and asylum seekers: the issue of integration”,

–  ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2016 pidetyn Euroopan sosiaalialan kolmikantahuippukokouksen päätelmät ja erityisesti eurooppalaisten talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten julkilausuman pakolaiskriisistä,

–  ottaa huomioon vuonna 1951 tehtyyn pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen ja lapsen oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen sisältyvät kansainväliset velvoitteet ja pitää mielessä kaikkien lasten perusoikeuden maksuttomaan perusopetukseen sukupuolesta, rodusta tai etnisestä tai yhteiskunnallisesta alkuperästä riippumatta,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman lasten koulutuksesta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä(8),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0204/2016),

A.  katsoo, että pakolaiskriisi on ennen kaikkea humanitaarinen kriisi, joka johtuu muun muassa EU:n naapurivaltioiden epävakaudesta, ja toteaa, että sillä on myös pitkän aikavälin vaikutuksia työmarkkinoihin ja kansalaisyhteiskuntaan ja se edellyttää siksi harkittuja pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla varmistetaan sosiaalinen yhteenkuuluvuus paikallisella tasolla ja uusien tulokkaiden onnistunut kotoutuminen yhteiskuntiimme;

B.  toteaa, että Geneven yleissopimus tehtiin eurooppalaisten pakolaisten suojelemiseksi toisen maailmansodan jälkeen ja siinä määritellään, kuka on pakolainen, ja vahvistetaan tietyt pakolaisten oikeudet sekä valtioiden velvollisuudet;

C.  toteaa, että on olemassa kolme erityyppistä oikeudellista asemaa, jotka oikeuttavat tai mahdollisesti oikeuttavat kansainväliseen suojeluun, eli ihmiset, joilla on pakolaisasema, turvapaikanhakijat ja ihmiset, jotka voivat saada toissijaista suojelua; katsoo, että sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille integroitumista koskevat toimet olisi räätälöitävä heidän tarpeidensa mukaisiksi;

D.  katsoo, että on analysoitava pakolaiskriisin syitä, jotta voidaan toteuttaa tehokkaita ja välittömiä toimia; katsoo lisäksi, että pakolaiskriisin pääasialliset syyt ovat konfliktit ja että niiden ratkaiseminen voisi vähentää huomattavasti pakolaisten määrää ja mahdollistaa muiden paluun omiin maihinsa;

E.  ottaa huomioon, että Euroopassa rekisteröitiin vuosina 2014 ja 2015 ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, mikä johtuu vaikeasta humanitaarisesta tilanteesta tietyissä EU:n naapurimaissa; katsoo, että uusien tekniikoiden mahdollistama tiedon parempi saatavuus voi auttaa saamaan aisoihin ihmiskauppiaita ja salakuljettajia;

F.  toteaa, että Vallettassa 11. ja 12. marraskuuta 2015 pidetyssä muuttoliikettä käsitelleessä EU–Afrikka-huippukokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma ja poliittinen julistus eivät ole johtaneet määrätietoisiin käytännön toimiin;

G.  katsoo, että pakolaisten kotoutuminen yhteiskuntaan ja integroituminen työmarkkinoille voidaan saavuttaa vain, jos jäsenvaltiot ja niiden yhteiskunnat ovat solidaarisia toisiaan kohtaan ja sitoutuvat siihen yhdessä;

H.  ottaa huomioon, että EU:n työikäisen väestön määrän ennustetaan pienentyvän 7,5 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä; huomauttaa, että työmarkkinoiden tarpeiden kehityksestä EU:ssa laadittujen ennusteiden mukaan tietyillä aloilla on jo nyt ja on myös tulevaisuudessa muodostumassa työvoimapulaa;

I.  katsoo, että ammatillinen integroituminen johtaa sosiaaliseen osallisuuteen;

J.  ottaa huomioon, että pakolaisten sosiaalinen osallisuus ja kotoutuminen vastaanottaviin yhteiskuntiin ja erityisesti työmarkkinoille integroituminen on dynaaminen, kaksisuuntainen ja (oikeudet sekä velvollisuudet sisältävä) kaksiulotteinen prosessi, joka tarjoaa haasteen ja mahdollisuuden, ja toteaa, että pakolaisten kotoutuminen vaatii pakolaisilta itseltään sekä jäsenvaltioilta, niiden paikallisviranomaisilta ja tapauksen mukaan alueviranomaisilta ja vastaanottavilta yhteisöiltä yhteisiä mutta erillisiä vastuualueita ja toimia ja edellyttää työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen osallistumista ja tukea;

K.  katsoo, että onnistunut kotoutuminen edellyttää työmarkkinoille integroitumisen ohella myös heti saapumisen jälkeen kielikurssien, asunnon, koulutuksen, sosiaalisen suojelun ja terveydenhoidon ja myös mielenterveyspalvelujen saatavuutta;

L.  toteaa, että työmarkkinaolosuhteet vastaanottavissa maissa ovat ratkaiseva tekijä pakolaisten onnistuneen kotoutumisen kannalta; toteaa, että EU:ssa työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, on edelleen huolestuttavan korkea ja kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen työmarkkinoilla on jatkuva haaste;

M.  toteaa, että kukin pakolainen on yksilö, jolla on oma henkilökohtainen taustansa, tietonsa, taitonsa, pätevyytensä, työ- ja elämänkokemuksensa ja tarpeensa, jotka on otettava huomioon; toteaa, että pakolaiset voivat harjoittaa ja luoda taloudellista toimintaa, josta voi aiheutua myönteisiä vaikutuksia vastaanottaville yhteisöille;

N.  toteaa lisäksi, että 24,4 prosenttia EU:n koko väestöstä elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja lähes 10:tä prosenttia uhkaa vakava aineellinen puute;

O.  toteaa, että kolmansien maiden kansalaisilla on monia vaikeuksia saada pätevyytensä ja tutkintonsa tunnustettua; toteaa, että kolmansien maiden tutkintojen tunnustaminen kulkee käsi kädessä osaamisen seulonnan kanssa;

P.  toteaa, että aikuisten pakolaisten koulutuksen ja tutkintojen tunnustaminen sekä heitä koskevat korkeakoulututkintojen ja erityistaitojen hankkimista koskevat erityismääräykset ovat keskeisiä heidän työmarkkinoille pääsynsä kannalta;

Q.  katsoo, että todellisen työmarkkinoille pääsyn myöntäminen pakolaisille ja turvapaikanhakijoille on tärkeää heidän ihmisarvonsa ja omanarvontuntonsa palauttamiseksi ja se on kustannustehokasta ja tarjoaa myös julkisten varojen kannalta vastuullisen lähestymistavan, joka pienentää jäsenvaltioille ja paikallisviranomaisille aiheutuvia kustannuksia ja antaa pakolaisille ja turvapaikanhakijoille mahdollisuuden tulla aktiivisiksi veronmaksajiksi;

R.  ottaa huomioon, että naispuolisilla ja alaikäisillä pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on erityisiä suojelutarpeita; katsoo, että kaikkiin sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille integroitumista koskeviin toimiin on sisällytettävä sukupuoli- ja lastensuojelunäkökulma;

S.  toteaa, että Europolin vuonna 2015 toimittamien tietojen mukaan vähintään 10 000 ilman huoltajaa olevaa lasta on kadonnut saavuttuaan Eurooppaan;

T.  toteaa, että pakkosiirroilla, konflikteilla, ihmisoikeusloukkauksilla ja sodilla voi olla vakava vaikutus niistä kärsimään joutuneiden ihmisten fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen; toteaa, että tämän lisäksi naispuolisiin pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuu hyvin paljon sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa;

U.  ottaa huomioon, että suuri osa Eurooppaan saapuneista turvapaikanhakijoista elää epäinhimillisissä ja puutteellisissa olosuhteissa ja leireissä, joissa ei ole saatavilla resursseja ja riittävän laadukkaita palveluja heidän perustarpeidensa tyydyttämiseksi;

V.  toteaa, että vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”sopimusvaltio ei tavalla tai toisella saa karkottaa tai palauttaa pakolaista sellaisten alueiden rajoille, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan rodun, uskonnon, kansalaisuuden ja tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi”;

W.  toteaa, että vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään, että ”mikään sopimusvaltio ei saa karkottaa, palauttaa tai luovuttaa ketään toiseen valtioon, jos on perusteltu syy uskoa, että hän olisi siellä vaarassa joutua kidutetuksi” ja että [...] ”toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten mahdollisesti sen, tapahtuuko kyseisessä valtiossa jatkuvasti törkeitä, räikeitä tai laajamittaisia ihmisoikeusloukkauksia”;

X.  toteaa, että syrjintä on kielellisten, koulutuksellisten ja institutionaalisten tekijöiden ohella yksi merkittävimmistä seikoista, jotka estävät maahanmuuttajia yleensä osallistumasta täysimääräisesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan(9);

Y.  toteaa, että joka neljäs EU:hun vuonna 2015 saapunut turvapaikanhakija ja pakolainen on lapsi ja puolet heistä on 18–34-vuotiaita; toteaa, että nämä lapset ovat tulleet konfliktialueilta, joilla heidän koulunkäyntinsä on keskeytynyt tai sitä on rajoitettu toisinaan pitkiksi ajoiksi, tai pakolaisleireiltä, joissa vain vähemmistö heistä on voinut saada minkäänlaista koulutusta tai käydä paikallisia kouluja;

Z.  toteaa, että direktiivissä 2003/86/EY säädetään pakolaisten perheiden yhdistämisen osalta, että EU-maat eivät voi asettaa alueella oleskelun vähimmäisaikaa koskevia ehtoja ennen kuin pakolaisten perheenjäsenet ovat voineet tulla heidän mukaansa;

1.  korostaa, että EU:n on noudatettava yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta tilanteen johdosta toteuttamiensa välittömien toimien toteuttamisessa, kuten SEUT:n 80 artiklassa määrätään, sekä omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon tarve parantaa turvallisia ja laillisia maahanmuuttokanavia ja varmistetaan voimassa olevien lakien ja eurooppalaisten perusoikeuksien ja perustavien arvojen täysi kunnioittaminen; korostaa, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden virran hallitsemiseksi on tarpeen panna välittömästi täytäntöön kaikkia jäsenvaltioita koskeva pysyvä siirtomekanismi;

2.  panee merkille, että julkisessa ja poliittisessa keskustelussa käytetään termiä ’pakolainen’ varsin epäyhtenäisesti ja epäselvästi; korostaa, että on tärkeää määritellä tarkasti pakolaiset sen oikeudellisen määritelmän mukaisesti, joka sisältyy 28. heinäkuuta 1951 tehtyyn Geneven yleissopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna New Yorkissa 31. tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla, ja EU:n lainsäädännön, erityisesti aseman määrittelyä koskevan direktiivin (2011/95/EU)(10) 2 artiklan c, d, e, f ja g kohdan ja vastaanottodirektiivin 2 artiklan a, b ja c kohdan määritelmän, mukaisesti; korostaa, että on tärkeää tehdä selvä ero pakolaisen ja taloudellisen muuttajan välillä unionin ja kansainvälisten eri politiikkatoimien täytäntöönpanemiseksi;

3.  huomauttaa, että henkilö, joka voi saada toissijaista suojelua, on kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö, jolle ei voida myöntää pakolaisasemaa mutta joka on myös todellisessa vaarassa kokea kidutusta tai epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai saada rangaistuksen, tai siviilihenkilö, jota uhkaa vakava ja henkilökohtainen vaara, joka johtuu mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä (ks. aseman määrittelyä koskeva direktiivi);

4.  korostaa, että kansainvälistä suojelua koskevien pyyntöjen käsittelyajat ja -tavat eroavat merkittävästi jäsenvaltiosta toiseen; korostaa, että hitaat ja liian byrokraattiset menettelyt voivat estää pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pääsyn koulutukseen, ammatilliseen ohjaukseen ja työmarkkinoille, EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmien käynnistämisen ja varojen tehokkaan ja koordinoidun käytön tällä alalla sekä lisätä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden haavoittuvuutta pimeän työn ja epävarmojen työolosuhteiden osalta; korostaa, että on ehdottomasti perustettava yhteinen turvapaikkajärjestelmä tunnistamismenettelyjen parantamiseksi ja varmistettava samalla pakolaisten ja unionin kansalaisten korkein turvallisuustaso; suosittaa, että toteutetaan tarvittavia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltiota, jotka ovat maantieteellisistä syistä intensiivisemmin mukana alkuvaiheen vastaanotossa; on tietoinen siitä, että (erityisesti toissijaista suojelua saaville) myönnetyn oleskeluluvan pituus toimii esteenä työmarkkinoille integroitumiselle, jos sen kesto on suhteellisen lyhyt;

5.  kehottaa myös toteuttamaan tehokkaita toimia unionin alueen ulkopuolella, jotta varmistetaan, että oikeutetut henkilöt voivat päästä vastaanottaviin maihin turvallisesti ja kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset käsitellään ja hillitään epämääräisiä muuttovirtoja;

6.  korostaa, että pakolaisten sosiaalisen osallisuuden ja työmarkkinoille integroitumisen edistämiseksi on kehitettävä sellainen lähestymistapa, jossa määrätään asianmukaisesta mukauttamisesta ja edellytetään yhteistyötä, ja on puututtava erilaisiin vakaviin ja monitahoisiin kysymyksiin, kuten syrjintä kaikissa muodoissaan, kielelliset esteet – jotka ovat ensimmäinen kotoutumisen este – taitojen validointi, moninaiset sosioekonomiset, koulutukselliset ja kulttuuriset taustat, asuminen, terveydelliset tarpeet, mukaan lukien psykososiaalinen ja trauman jälkeinen tuki, perheenyhdistäminen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien huomattava osuus pakolaisista, erityisesti lasten huolestuttava määrä, mukaan lukien ilman huoltajaa olevat lapset, vammaiset henkilöt, vanhukset ja naiset(11), jotka kaikki tarvitsevat räätälöityjä ratkaisuja erityisiin tarpeisiinsa;

7.  torjuu ajatuksen pakolaisia koskevien erityisten työmarkkinoiden luomisesta;

8.  kannattaa sitä, että kansallinen minimipalkka koskee myös pakolaisia;

9.  palauttaa mieliin naisten huolestuttavan tilanteen pakolaisleireillä Euroopassa ja erityisesti heidän elin- ja hygieniaolosuhteensa, jotka vaativat terveydenhoitoon liittyviä hätätoimenpiteitä; korostaa, että naisilla on erilaisia terveydenhoitotarpeita kuin miehillä, koska he altistuvat moninkertaisille vaaroille, mukaan luettuina sukupuoleen perustuva väkivalta, lisääntymisterveyteen liittyvät ongelmat ja kulttuuriset esteet terveydenhoidon saatavuudessa; katsoo sen vuoksi, että tämän alan toimet eivät voi olla sukupuolineutraaleja;

10.  korostaa, että on tärkeää tehdä ero hätätoimenpiteiden sekä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä toteutettavien toimien välillä, jotta voidaan tehokkaasti ottaa huomioon erilaiset tarpeet;

11.  muistuttaa, että pakolaisasemaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä on tärkeää ottaa alusta saakka huomioon sukupuoliulottuvuus ja tunnustaa kansainvälistä suojelua hakevien naisten tarpeet sekä sosiaalisen osallisuuden ja työmarkkinoille integroitumisen erityiset haasteet, joita naiset kohtaavat; kehottaa ottamaan huomioon naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun kaikissa toimissa ja menettelyissä, jotka liittyvät sosiaaliseen osallisuuteen ja työmarkkinoille integroitumiseen sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin, ja pitämään tässä yhteydessä mielessä, että naiset ovat miehiä useammin vastuussa lasten sekä iäkkäiden, sairaiden ja muuten riippuvaisten perheenjäsenten hoitamisesta; palauttaa mieliin, että laadukkaat ja kohtuuhintaiset lasten päivähoitopalvelut ja muiden huollettavien hoitopalvelut sekä joustavat työjärjestelyt ovat tärkeitä esimerkkejä siitä, miten voidaan parantaa kaikkien vanhempien pääsyä työmarkkinoille ja lisätä heidän taloudellisia ja sosiaalisia vaikutusmahdollisuuksiaan;

12.  korostaa sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille integroitumista koskevan koulutuksen hyötyjä; korostaa, että on tärkeää taata kaikille pakolaisille, erityisesti tytöille ja naisille, mahdollisuus viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen sekä työkokemukseen yhdistettyyn elinikäiseen koulutukseen(12); kehottaa lisäksi ottamaan käyttöön vankkoja ja avoimia menettelyjä ulkomailla, Euroopan unionin ulkopuolella hankittujen tutkintojen tunnustamiseksi;

13.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan kielenopetusjärjestelmän, joka yhdistää tiiviisti yleisen ja ammatillisen kielenopetuksen;

14.  korostaa yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin perustuvan räätälöidyn kotouttamista koskevan lähestymistavan merkitystä, jossa kiinnitetään riittävästi huomiota eri kohderyhmien tarpeisiin ja erityisiin haasteisiin; korostaa tässä yhteydessä, että lukutaito-ohjelmien kysyntä on suurta;

Haasteet ja mahdollisuudet

15.  katsoo, että asunnon, terveydenhoidon, koulutuksen ja sosiaalisen suojelun tosiasiallisen saatavuuden sekä työmarkkinoille pääsyn helpottaminen pakolaisille ja turvapaikanhakijoille siten, että taataan samalla heidän perusoikeuksiensa noudattaminen ja tehdään työmarkkinat osallistaviksi paikallisella ja kansallisella tasolla, voisi olla tärkeää heidän ihmisarvonsa ja itsekunnioituksensa palauttamiseksi, ja korostaa, että se on myös kustannustehokasta, koska se antaisi pakolaisille mahdollisuuden olla omavaraisia ja saada taloudellista itsenäisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan, mikä on olennaisen tärkeä vaihe heidän onnistuneessa kotoutumisessaan, ja katsoo, että tämä on vastuullista julkisen talouden kannalta, koska se vähentää jäsenvaltioille ja paikallisviranomaisille aiheutuvia kustannuksia, kotouttaa pakolaisia ja antaa heille mahdollisuuden tulla aktiivisiksi veronmaksajiksi, mitä voidaan pitää yleisesti hyödyllisenä yksilöiden kasvun, kehityksen, omanarvontunnon ja yhteiskunnallisen arvostuksen kannalta samoin kuin koko yhteiskunnan ja yhteisön kannalta; huomauttaa, että kaikki EU:hun saapuvat pakolaiset eivät pysty työskentelemään terveydestä, iästä tai muista seikoista johtuen; palauttaa mieliin, että aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä ja vastaanotto-olosuhteista koskevassa direktiivissä säädetään turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien oikeudesta työmarkkinoille ja ammatilliseen koulutukseen pääsyyn;

16.  pyytää jäsenvaltioita edistämään talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa;

17.  huomauttaa, että varhaiset ja jatkuvat toimet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan varmistaa pakolaisten sosiaalinen osallisuus ja työmarkkinoille integroituminen ja paikallisyhteisöihin kotoutuminen mahdollisimman tehokkaasti, ja toteaa, että tämä vähentää vaaraa, että pakolaiset tuntevat myöhemmin itsensä eristäytyneiksi, riittämättömiksi ja ulkopuolisiksi; muistuttaa, että varhaisiin toimiin voisi sisältyä varhainen osallistuminen vapaaehtoistoiminnan, harjoittelun, mentoroinnin ja yhteisöön sitoutumisen kautta;

18.  pitää tärkeänä kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoisjärjestöjen toimintaa, jolla tarjotaan tukea kaikille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, kotoutumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen ennen työmarkkinoille osallistumista ja sen aikana; korostaa, että olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä pakolaisten kotouttamiseen ja kouluttamiseen vapaaehtoisesti osallistuvien henkilöiden kouluttamiseksi asianmukaisesti; toteaa, että on tärkeää luoda ja kehittää sosiaalisia ja yhteisöjen välisiä verkostoja pakolais- ja maahanmuuttajayhteisöjen sisällä ja niiden kanssa, jotta voidaan helpottaa pakolaisten ja maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä;

19.  korostaa, että työmarkkinaolosuhteet vastaanottavissa maissa ovat yksi ratkaisevista tekijöistä pakolaisten kestävän ja onnistuneen kotoutumisen kannalta; on tietoinen siitä, että pakolaisten ikä, taidot ja tiedot vaihtelevat; korostaa, että työttömyys EU:ssa, erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, on vielä hälyttävällä tasolla joissakin maissa ja joillakin alueilla, ja katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi edelleen asetettava etusijalle toimet ja investoinnit, joilla pyritään luomaan laadukkaita työpaikkoja koko yhteiskuntaan ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleville henkilöille sekä saamaan aikaan talouskasvua; muistuttaa, että laadukkaiden työpaikkojen luomista, aktiivisten työmarkkinoiden edistämistä ja työttömyyden torjumista koskevien toimien on oltava paikallisesti mielekkäitä, sillä muuten ne eivät ole tehokkaita;

20.  tähdentää lisäksi sosiaalisten ja taloudellisten olojen huomattavia eroja EU:ssa; korostaa, että näiden erojen huomioon ottaminen on tärkeää pakolaisten uudelleensijoittamisessa, jotta heillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet integroitua työelämään, sillä liian usein turvapaikanhakijoiden ensimmäinen uudelleensijoituspaikka ei tarjoa heille mahdollisuutta integroitua työelämään;

21.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pakolaisten vastaanottamiseen liitetään vahva kotouttamispolitiikka, kuten kielikurssit ja johdantokurssit, joihin kuuluu kattava perehdytys EU:n perusoikeuksiin ja perustaviin arvoihin sekä sosiaalinen osallisuus; korostaa, että kielitaidon hankkiminen on olennaisen tärkeässä asemassa pakolaisten onnistuneessa kotoutumisessa ja erityisesti työmarkkinoille integroitumisessa; kehottaa jäsenvaltioita vaatimaan todennäköisesti työluvan saavia ja työn vastaanottavassa maassa löytäviä pakolaisia osallistumaan sekä yleisiin että työhön liittyviin kattaviin kielikursseihin ja tarjoamaan heille niitä; katsoo, että kielen opetusta olisi järjestettävä jo järjestely- ja vastaanottokeskuksissa;

22.  korostaa, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden virallisessa ja epävirallisessa koulutuksessa hankkimat taidot on arvioitava varhaisessa vaiheessa, oikeudenmukaisesti, avoimesti ja maksutta ja heidän pätevyytensä on tunnustettava ja validoitava, jotta voidaan helpottaa heidän pääsyään erityisesti koulutusta ja ammatillista ohjausta koskevien aktiivisten työmarkkinatoimien piiriin, mukaan lukien toimet, joilla taataan heidän pääsynsä työmarkkinoille ja syrjimättömät työolot, ja katsoo, että on kehitettävä räätälöityjä toimia, joiden ansiosta he voivat hyödyntää täysimääräisesti potentiaaliaan, ja jotta työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaisivat vastaanottavissa maissa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää vahvistaa eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen merkitystä ja ottaa pikaisesti käyttöön tehokkaampia järjestelyjä, joiden avulla tunnustetaan ja validoidaan pätevyydet, kokemus ja taidot; huomauttaa, että kaikki EU:n kansalaiset hyötyisivät näiden järjestelyjen tehokkuudesta; korostaa kuitenkin, että tämä arviointi ei saisi missään tapauksessa johtaa turvapaikanhakijoiden pätevyyteen perustuvaan syrjintään ja että taidot ja mahdollinen työllistyvyys eivät saisi olla turvapaikkahakemuksesta tehtävään päätökseen sovellettavia perusteita; korostaa, että rajalliset resurssit olisi käytettävä hyvin turvapaikkamenettelyjen ripeään käsittelyyn sekä pakolaisten nopeaan ja tehokkaaseen kotouttamiseen;

23.  korostaa, että julkisilla menoilla, jotka kattavat ylimääräiset investoinnit sosiaalisen osallisuuden ja työmarkkinoille integroitumisen toimiin ja ohjelmiin, on todennäköisesti myönteinen vaikutus kansalliseen BKT:hen lyhyellä aikavälillä, kun taas keskipitkän tai pitkän aikavälin vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat näiden toimien vaikuttavuudesta;

24.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission päätöstä ottaa huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän ja korjaavan osion mukaisesti jäsenvaltioiden ylimääräisiin menoihin liittyvät poikkeuksellisten pakolaisvirtojen talousarviovaikutukset arvioitaessa mahdollisia väliaikaisia poikkeamisia vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista(13);

25.  korostaa, että sosiaalisen osallisuuden ja työmarkkinoille integroitumisen edistämiseen käytettävissä olevilla tärkeimmillä unionin rahastoilla, erityisesti Euroopan sosiaalirahastolla (ESR), turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla (AMIF), Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) ja vähävaraisimmille suunnatulla eurooppalaisen avun rahastolla, on erilaiset painopistealueet, kohderyhmät ja hallinnointitavat jäsenvaltioiden tasolla; korostaa, että näistä rahastoista tuetaan kohdennettuja aloitteita, joilla parannetaan kielitaitoa ja ammatillisia taitoja, edistetään palvelujen saantia ja työmarkkinoille pääsyä ja tuetaan tiedotuskampanjoita, jotka on suunnattu sekä vastaanottaville yhteisöille että muuttajille; muistuttaa, että on tärkeää hyödyntää kotouttamiseen tarkoitettuja rahastoja tosiasiallisiin kotouttamistoimiin, ja muistuttaa jäsenvaltioita kumppanuusperiaatteen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa näiden rahastojen tehokas ja koordinoidumpi hyödyntäminen; tähdentää kuitenkin, että pakolaisten integroitumista työelämään koskeva tavoite edellyttää Euroopan sosiaalirahaston tehostamista;

26.  korostaa, että koska nämä varat ovat riittämättömät, tarvitaan lisää julkisia investointeja ja lisäresursseja, jotta voidaan tarjota paikallisviranomaisille, työmarkkinaosapuolille, yhteiskunnan ja talouden toimijoille sekä kansalaisyhteiskunnalle ja vapaaehtoisjärjestöille kiireesti suoraa taloudellista tukea toimiin, joilla helpotetaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden nopeaa kotoutumista ja integroitumista työmarkkinoille, yhteiskunnallisten jännitteiden ehkäisemiseksi erityisesti siellä, missä työttömyys on korkein;

27.  antaa tunnustusta komission pyrkimyksille yksinkertaistaa käytettävissä olevia rahoitusvälineitä ja lisätä niiden välisiä synergioita; korostaa kuitenkin, että on edistettävä edelleen näiden varojen saatavuutta, täydentävyyttä ja avoimuutta, jotta voidaan lujittaa jäsenvaltioiden valmiuksia ottaa vastaan ja kotouttaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita;

28.  painottaa tässä yhteydessä, että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto on käyttänyt loppuun kaikki varansa; vaatii sen vuoksi säilyttämään rahaston, kun monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan;

29.  korostaa, että yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden, yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja sukupuolten tasa-arvon periaatteet olisi taattava aina, kun suunnitellaan ja pannaan täytäntöön sosiaalista osallisuutta ja kotouttamista koskevia politiikkoja ja toimia;

30.  korostaa lisäksi, että pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuviin kotouttamista ja osallisuutta edistäviin toimiin ei saisi käyttää varoja, jotka on tarkoitettu muille heikommassa asemassa oleville ryhmille suunnattuihin ohjelmiin, vaan niihin olisi ehdottomasti tehtävä lisää sosiaalisia investointeja, jotka vastaavat tarvittavia lisätoimia; korostaa lisäksi, että jo käytettävissä olevat EU:n varat olisi käytettävä tehokkaammin ja vaikuttavammin; kehottaa komissiota ottamaan huomioon työmarkkinoita ja yhteiskunnallista tilannetta koskevat tiedot suunnitellessaan tällaisia kotouttamistoimia, jotta varmistetaan, että kotouttamisprosessilla ei heikennetä vastaanottavien alueiden sosiaalista ja taloudellista tilannetta;

31.  kehottaa sen vuoksi komissiota harkitsemaan 25 prosentin vähimmäisosuuden varaamista koheesiopolitiikkaan Euroopan sosiaalirahastossa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset resurssit työmarkkinoille integroimista varten pitkällä aikavälillä; kehottaa neuvostoa mukauttamaan monivuotisen rahoituskehyksen tulevan tarkistamisen yhteydessä kokonaismäärärahojen ja yksittäisten otsakkeiden enimmäismääriä, jotta voidaan ottaa huomioon pakolaiskriisin yhteydessä esiin nousseet sisäiset ja ulkoiset haasteet ja saattaa ne vastaamaan niiden jäsenvaltioiden tarpeita, jotka kohtaavat suurimmat kotouttamiseen liittyvät haasteet(14);

32.  korostaa, että määrärahojen tarkoituksenmukaisen jakamisen varmistamiseksi Euroopan sosiaalirahaston soveltamisalalla jäsenvaltioiden olisi mukautettava tarvittaessa asiaa koskevia kansallisia sääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että turvapaikanhakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti EU:n kansalaisiin ja niihin kolmansien maiden kansalaisiin nähden, joilla on pääsy työmarkkinoille;

Kotoutumisen onnistuminen

33.  korostaa, että kaikkien säädösten, jotka muodostavat Euroopan muuttoliikeagendan(15), on ehdottomasti vastattava toisiaan, jotta voidaan varmistaa pakolaisten ja muuttajien hyvä hallinnointi;

34.  huomauttaa, että kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistuminen on erittäin tärkeää, ja ehdottaa sen vuoksi, että parhaiden käytäntöjen vaihtoa olisi lujitettava tällä alalla kunnioittaen kuitenkin kotouttamistoimiin liittyvää jäsenvaltioiden toimivaltaa; korostaa, että kaikkien laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamistoimilla olisi edistettävä osallisuutta pikemminkin kuin eristäytymistä; toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla sekä kaupungeilla on keskeinen rooli kotouttamisprosesseissa;

35.  on erittäin vakuuttunut siitä, että pakolaisten työmarkkinoille integroituminen on vaikeaa ilman EU:ssa toimivien mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarjoamaa aktiivista ja vahvaa tukea; katsoo, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tarjottavat pk-yrityksille kattavaa ja räätälöityä tukea ja neuvontaa pakolaisten työmarkkinoille integroitumisen yhteydessä;

36.  tukee komissiota sen pyrkimyksissä saattaa ajan tasalle Euroopan muuttoliikeagenda erityisesti tarkistamalla Dublin III -asetusta, jotta voidaan parantaa yhteisvastuuta, vastuunjakoa ja suojelunormien yhdenmukaistamista jäsenvaltioiden kesken; korostaa myönteistä vaikutusta, joka pakolaisten liikkuvuudella voisi olla työmarkkinoiden tarpeisiin ja työvoimapulaan sekä pakolaisten integroitumiseen työmarkkinoille, ja korostaa myös sellaisia näkökohtia kuin jäsenvaltioiden kannustaminen perheenyhdistämisen sallimiseen; korostaa, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan luoda aidosti yhtenäinen Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä sekä kattava ja kestävä laillista maahanmuuttoa koskeva EU:n politiikka, jolla voidaan vastata työmarkkinoiden kysyntään taitojen suhteen ja jossa sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kotouttamista edistävät toimet ovat keskeisessä asemassa;

37.  pitää valitettavana, että komissio joutui antamaan 40 rikkomuspäätöstä useita jäsenvaltioita vastaan, koska ne eivät olleet panneet täytäntöön Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevia keskeisiä toimia, ja toteaa, että komissio antoi virallisen ilmoituksen 19 jäsenvaltiolle, jotka eivät olleet ilmoittaneet toimista, joilla saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi, jossa vahvistetaan vähimmäisvaatimukset työhön pääsyä, ammatillista koulutusta, alaikäisten koulunkäyntiä ja opiskelua, ravintoa, asumista, terveydenhoitoa, sairaanhoitoa ja psykologista hoitoa sekä heikossa asemassa oleviin henkilöihin sovellettavia säännöksiä koskevissa asioissa; uskoo vakaasti, että komission olisi tehtävä enemmän varmistaakseen, että nykyiset säännöt pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja tehokkaasti; kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan tämän tilanteen ihmisoikeusnormeja noudattaen ja perussopimuksissa vahvistettujen eurooppalaisten yhteisvastuun, oikeudenmukaisen vastuunjaon ja vilpittömän yhteistyön periaatteiden mukaisesti;

38.  panee merkille komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puheen unionin tilasta 2015(16), jossa hän kannatti vahvasti sitä, että turvapaikanhakijoiden sallitaan tehdä työtä samaan aikaan kun turvapaikkahakemusta käsitellään; pitää kuitenkin valitettavana, ettei komissio ole ollut kovin määrätietoinen tehtyjen päätösten täytäntöönpanossa; on huolestunut siitä, että tietyt jäsenvaltiot ovat päättäneet sulkea sisärajansa tai ottaa käyttöön tilapäisiä rajatarkastuksia, mikä vaarantaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella;

39.  pitää valitettavana, että syyskuussa 2015 tehtyä sopimusta pakolaisten jakamisesta jäsenvaltioiden kesken ei ole pantu täytäntöön tyydyttävästi; korostaa, että suurin osa jäsenvaltioista ei ole täyttänyt pakolaisten vastaanottamista koskevia kiintiöitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan sopimukset täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja tehostamaan pakolaisten vastaanottoa ja uudelleensijoittamista koskevia prosesseja;

40.  huomauttaa, että kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten pitkällinen käsittely ja turvapaikanhakijoiden rekisteröinnin laiminlyöminen heidän saapuessaan eivät ainoastaan haittaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikea-aikaista ja laillista pääsyä työmarkkinoille vaan myös luovat edellytykset pimeän työn kehittymiselle ja kaikenlaiselle hyväksikäytölle; korostaa tarvetta tukea turvapaikanhakijoiden rekisteröintien hallinnoinnissa etulinjassa olevia jäsenvaltioita;

41.  korostaa, että oikeussuoja ja suojelu olisi taattava kaikille hyväksikäytön ja syrjinnän uhreille; korostaa erittäin tärkeää työtä, jota työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta, paikallisviranomaiset, talouden toimijat ja yhteiskunnalliset toimijat ja vapaaehtoisjärjestöt ovat tehneet avustaessaan näitä työntekijöitä ja antaessaan heille heidän tarvitsemaansa tietoa ja tukea erityisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä heille kuuluvasta suojelusta samalla kun otetaan huomioon, että pakolaisten oleskelu on mahdollisesti väliaikaista;

42.  korostaa, että on tärkeää välttää gettojen muodostuminen, jotta voidaan varmistaa pakolaisten tosiasiallinen kotoutuminen yhteiskuntaan;

43.  pitää myönteisenä kolmansien maiden kansalaisille tarkoitetun ammattitaitoprofiilin laatimiseen käytettävän välineen perustamista komission ”Uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle” ja toteaa, että sen avulla on tarkoitus tehostaa kolmansien maiden kansalaisten taitojen ja osaamisen tunnistamista ja dokumentointia ja ottaa käyttöön parhaiden käytäntöjen opas, jolla helpotetaan kolmansien maiden kansalaisten integrointia jäsenvaltioiden työmarkkinoille, ja parantaa äskettäin tulleiden pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia opiskella kieltä Erasmus+-ohjelman verkkokielikursseilla;

44.  suhtautuu myönteisesti komission toimintasuunnitelmaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten ja toteaa, että suunnitelma koskee lähtöä ja saapumista edeltäviä toimia, koulutusta, työllisyyttä ja ammatillista koulutusta, peruspalvelujen saatavuutta, aktiivista osallistumista ja sosiaalista osallisuutta;

Suositukset ja parhaat käytännöt

45.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan pakolaisten nopean ja täysimääräisen integroitumisen työmarkkinoille ja sosiaalisen osallisuuden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, kansallisen työmarkkinatilanteen ja EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti ja tiedottamaan pakolaisille julkisista palveluista ja varmistamaan erityisesti asuntojen, terveydenhoidon ja sosiaaliseen suojelun, kotouttamiskurssien, kielikoulutuksen ja muun koulutuksen saannin;

46.  kehottaa komissiota harkitsemaan vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin kohdennettua tarkistamista, jotta voidaan varmistaa kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille pääsy työmarkkinoille mahdollisimman pian hakemuksen jättämisen jälkeen; vaatii komissiota edistämään sosiaalisen suojelun normien lähentämistä ylöspäin ja työlupien nopeaa myöntämistä jäsenvaltioissa;

47.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan, joilla varmistetaan, että pakolaisille ja turvapaikanhakijoille myönnetään tosiasiallinen pääsy työmarkkinoille, tarkistamalla erityisesti, että jäsenvaltiot eivät aseta työhön pääsylle liian rajoittavia ehtoja, jotka tekisivät työhön pääsystä kohtuuttoman vaikeaa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita vähentämään byrokratiaa, jotta voidaan helpottaa työllistettävien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille; huomauttaa, että tällaiset toimet hyödyttäisivät sekä pakolaisten kotouttamista että yleisemmin kaikkia unionin kansalaisia;

48.  kehottaa jäsenvaltioita lyhentämään kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyaikaa kunnioittaen kyseisten henkilöiden oikeuksia ja heikentämättä päätöksenteon laatua, arvioimaan koulutustasot ja pätevyydet alkuperäisessä vastaanottokeskuksessa ja siten laajentamaan kohdennetummin perustein varhaisia toimia, kuten kielikoulutusta, taitojen arviointia ja kotouttamiskursseja, myös kursseja eurooppalaisista perusoikeuksista, perustavista arvoista ja kulttuurista, erityisesti niille turvapaikanhakijoille, joilla on hyvät mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua, ja vaatii, että näiden toimien on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla; vaatii komissiota tukemaan jäsenvaltioita konkreettisilla ja tehokkailla toimilla, joilla voidaan yhdenmukaistaa hakemusten käsittelyä;

49.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan pakolaisille ja turvapaikanhakijoille varhaisen, helpon ja yhdenvertaisen pääsyn laadukkaaseen koulutukseen, mukaan lukien työharjoittelu ja oppisopimuskoulutus, jotta voidaan varmistaa nopea, tehokas ja täysimääräinen kotoutuminen yhteiskuntaan ja integroituminen työmarkkinoille, ja toteaa, että tähän kuuluu myös se, että tarjotaan pakolaisille tarvittavat taidot uuden tulevaisuuden rakentamiseen heidän palatessaan; korostaa, että tämä olisi toteutettava aloitteilla, jotka toteutetaan yhdessä yksityisen sektorin, ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tunnustamaan ja validoimaan yksilökohtaisesti pakolaisten olemassa olevat taidot sekä epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankitut pätevyydet, kyvyt ja osaamisen; muistuttaa, että ensimmäinen este, joka pakolaisten on ylitettävä, on kieli; suosittaa sen vuoksi tehokkaita toimia, joilla mahdollistetaan vastaanottavan maan kielen oppimisen ja ymmärtämisen ohella myös vastavuoroinen tutustuminen erilaisiin kulttuureihin, jotta voidaan välttää muukalaisvihan ja rasististen asenteiden leviäminen;

50.  kehottaa komissiota perustamaan mahdollisimman pian työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston työryhmän, joka laatisi yleiseurooppalaiset normit tällaisia pehmeitä taitoja varten ja menetelmät niiden luetteloimiseksi;

51.  pitää tervetulleina ratkaisuja, joissa tarjotaan monikielistä tietoa maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden virallisesta ja epävirallisesta koulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta, työharjoittelusta ja vapaaehtoistyöstä; kehottaa sen vuoksi lisäämään näitä palveluja;

52.  korostaa, että verkkomediaan, kuten sosiaaliseen mediaan ja sovelluksiin, perustuvilla innovatiivisilla välineillä voisi olla keskeinen rooli edistettäessä palvelujen saantia sekä tiedonvaihtoa pakolaisten rekisteröinnistä, taitojen arvioinnista, työpaikan etsinnästä, kielikoulutuksesta ja suoran avun tarjoamisesta sitä tarvitseville henkilöille; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita perustamaan aihekohtaisia foorumeja ja monikielisiä verkkoportaaleja, joiden tavoitteena on tuottaa tarkkaa ja helppokäyttöistä tietoa tunnustamismahdollisuuksista, olemassa olevista kotouttamisohjelmista ja luetteloita vastuussa olevista laitoksista, ja muistuttaa, että kaikissa EU- ja ETA-maissa on nimetty tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallinen tiedotuskeskus, joka tarjoaa keinon verrata akateemisia tutkintoja; kannustaakin jäsenvaltioita edistämään tätä palvelua;

53.  kehottaa kiinnittämään huomiota jäsenvaltioissa saatavilla oleviin lukuisiin koulutusmahdollisuuksiin ja -malleihin ja erityisesti harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevään koulutusmalliin, joka ei ole käytössä kaikissa jäsenvaltioissa ja joka on tuntematon tai lähes tuntematon pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden keskuudessa mutta jolla voidaan edistää merkittävästi pakolaisten integroitumista työmarkkinoille ja kotoutumista yhteiskuntaan sujuvoittamalla siirtymistä koulusta ja opinnoista työelämään ja samalla kouluttaa osaajia työvoimapulasta kärsiville aloille;

54.  kehottaa komissiota esittämään suuntaviivoja siitä, miten pakolaisten olemassa olevat pätevyydet ja taidot voidaan tunnustaa; huomauttaa tässä yhteydessä, että monissa tapauksissa koulutuksen ja pätevyyden hankkiminen pakolaisten alkuperämaissa ei vastaa eurooppalaisia koulutusmahdollisuuksia ja -vaatimuksia; ehdottaa, että komissio laatii suosituksia, joiden avulla jäsenvaltiot voivat tunnustaa pakolaisten taidot, pätevyydet, kyvyt ja osaamisen helpommin, nopeammin ja paremmin; muistuttaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden työmarkkinoiden eroista ja niiden erilaisista tarpeista ja toivoo, että työvoiman tarve tietyillä aloilla voidaan tämä huomioon ottaen täyttää nopeammin, helpommin ja tehokkaammin ja että samaan aikaan pakolaisten integroituminen työmarkkinoille voidaan toteuttaa nopeammin;

55.  kehottaa komissiota harkitsemaan sinistä korttia koskevan direktiivin tarkistamista;

56.  korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään torjua kaikenlaista syrjintää, muukalaisvihaa ja rasismia lisäämällä tietoisuutta syrjinnän kieltävästä lainsäädännöstä, tukemalla paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja kansallisten tasa-arvoelinten työtä ja tehostamalla tiedotusvälineille ja EU:n kansalaisille suunnattua viestintää, jotta voidaan torjua disinformaatiota tai muukalaisvihaa, jotka ovat eurooppalaisten perustavien arvojen vastaisia, ja toteaa, että kaikki nämä toimet edistävät merkittävästi pakolaisten sosiaalista hyväksyntää ja osallisuutta; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman rahoitusta moninaisuutta koskevan koulutuksen tarjoamiseen ja valistamaan työmarkkinoille pääseviä pakolaisia ja maahanmuuttajia heidän laillisista oikeuksistaan työntekijöinä ja antamaan heille tietoja näistä oikeuksista, jotta he eivät joudu riistävien käytäntöjen tai työnantajien uhreiksi; korostaa, että moniperusteinen syrjintä olisi otettava huomioon kaikissa muuttoliikettä ja kotouttamista koskevissa toimissa;

57.  suhtautuu myönteisesti sosiaalialan kolmikantahuippukokoukseen osallistuneiden työmarkkinaosapuolten 16. maaliskuuta 2016 pakolaiskriisistä antamaan yhteiseen julkilausumaan, jossa työmarkkinaosapuolet korostavat sitoutumistaan ja haluaan työskennellä hallitusten ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan suunnitella ja kehittää osallisuutta tukevia toimia; on sitä mieltä, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat korvaamattomia välittäjiä, joilla on merkittävä asema pakolaisten työmarkkinoille integroitumisessa ja yleisemmin kotoutumisessa yhteiskuntaan; kehottaa komissiota tehostamaan etunäkökohtien tasapuoliseen edustukseen perustuvaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan kartoittaa pakolaisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja työllistymismahdollisuuksia;

58.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan oppia kaupunkien tasolla kerättyjen kokemusten ja käytäntöjen vaihdosta ja helpottamaan sitä edistääkseen kaikille asukkaille, myös kansainvälistä suojelua saaville henkilöille, tarkoitettuja osallistavia työmarkkinoita ja ottamaan mukaan sosiaalista ja taloudellista osallisuutta koskevien toimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon kaupungit ja paikallisviranomaiset; katsoo, että hallinnon eri tasojen välillä tarvitaan tehokkaampaa kumppanuutta ja että EU:n ja jäsenvaltioiden aloitteilla on täydennettävä ja lujitettava kaupunkien toimia ja ne on kohdennettava kansalaisten todellisiin tarpeisiin; katsoo, että olisi annettava tunnustusta ja näkyvyyttä jäsenvaltioiden hyville käytänteille, ja katsoo, että näitä käytäntöjä olisi koordinoitava tehokkaasti kaupunkien kanssa ja kaupungit olisi osallistettava;

59.  pitää välttämättömänä, että työlainsäädännöstä ja syrjimättömyydestä annetaan asianmukaista koulutusta pakolaisille sekä viranomaisille, jotta voidaan varmistaa, että pakolaisia ei käytetä hyväksi pimeän työn käytäntöjen ja muiden työvoiman vakavan hyväksikäytön keinojen avulla eikä syrjitä työpaikalla;

60.  kehottaa komissiota tukemaan taloudellisesti kansalliset rajat ylittäviä ohjelmia, joilla varmistetaan hyvien käytäntöjen siirrettävyys ja mukautettavuus ja niiden tosiasiallinen täytäntöönpano paikan päällä, ja toteaa, että tällaisia hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi vertaismentorointi- ja valmennushankkeet, joissa ovat mukana kaikki hallinnon tasot ja useita sidosryhmiä ja jotka eri sidosryhmät EU:n tasolla ovat suunnitelleet ja toteuttaneet;

61.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta annetun puitepäätöksen ja uuden rikosten uhreista annetun direktiivin sekä varmistamaan oikea-aikaisen tutkinnan ja syytteeseenpanon väkivaltaan yllyttämistä koskevissa tapauksissa, mukaan lukien maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuva sukupuoleen perustuva väkivalta heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta;

62.  korostaa, että sekä instituutioiden että yksilöiden vihapuhe, muuttajavastaiset asenteet ja muukalaisvihaan perustuva väkivalta ovat lisääntyneet;

63.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan diplomaattisuhteita ja toteuttamaan kaikki tarvittavat taloudelliset ja sosiaaliset toimet, joilla mahdollistetaan pakolaisten alkuperämaiden vakauttaminen, jotta he voivat jäädä omiin maihinsa tai palata niihin;

64.  vaatii siirtämään mahdollisimman pian varoja Euroopan sosiaalirahaston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston sisällä, jotta voidaan tukea lyhyellä aikavälillä paremmin niitä jäsenvaltioita, jotka kantavat pakolaiskriisin raskaimman taakan;

Kulttuuri, koulutus ja urheilu

65.  korostaa, että on pikaisesti varmistettava, että ilman huoltajaa olevia alaikäisiä suojellaan erityisesti työssä tapahtuvalta hyväksikäytöltä, väkivallalta ja ihmiskaupalta; korostaa, että erityisesti tytöt tarvitsevat ohjaajia ja erityistoimenpiteitä, koska he ovat usein haavoittuvampia ja alttiimpia hyväksikäytön eri muodoille, ihmiskaupalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle ja jäävät todennäköisemmin ilman koulutusmahdollisuuksia;

66.  kehottaa komissiota kohottamaan kulttuurin ja koulutuksen profiilia Euroopan muuttoliikeagendan osana toteutettavissa operatiivisissa toimissa; kehottaa komissiota toteuttamaan erityistä kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskevaa toimintapolitiikkaa;

67.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle kotouttamisen muuan muassa koulutusta, kulttuuria ja urheilua koskevien varhaisten kohdennettujen toimenpiteiden kautta sekä haasteet, joita vastaanottavilla yhteiskunnilla on niiden varmistaessa lasten oikeuden koulutukseen heidän pakolaisasemastaan huolimatta lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti, jolloin lasten etu asetetaan etusijalle;

68.  katsoo, että selvitysten, tutkimusten ja tilastojen avulla on laadittava kattava analyysi, jonka perusteella voidaan tehdä toimintapoliittisia aloitteita ja toimia koskevat parhaat ehdotukset, jotta varmistetaan pakolaisten koulutusstrategian malli etenkin aikuiskoulutuksessa ottaen huomioon heidän nykyisen pätevyytensä;

69.  painottaa maksuttoman julkisen koulutuksen, kulttuurin, kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun, epävirallisen koulutuksen, arkioppimisen, elinikäisen oppimisen sekä nuoriso- ja urheilupolitiikan ratkaisevaa merkitystä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä Euroopassa sekä vastaanottavien maiden osoittaman ymmärtämyksen ja solidaarisuuden ratkaisevaa merkitystä rasismin, muukalaisvihan ja ääriliikkeiden torjunnassa ja sellaisen yhteiskunnan rakentamisen edistämisessä, joka on yhtenäisempi ja osallistavampi ja perustuu kulttuuriseen monimuotoisuuteen, yhteisten eurooppalaisten arvojen edistämiseen ja perusoikeuksien suojeluun; korostaa, että on varmistettava kulttuurin ja kielen välittäminen silloin, kun pakolaiset ja turvapaikanhakijat laajentavat tietojaan vastaanottavan maan kielestä sekä kulttuurisista ja sosiaalisista arvoista;

70.  korostaa urheilun tärkeää roolia välineenä, joka tukee sosiaalista ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistämällä paikallisen väestön sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välisten myönteisten yhteyksien muodostumista, ja kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ohjelmia, jotka tähtäävät pakolaisten yhteiskuntaan kotoutumiseen yhteisen kulttuuri- tai urheilutoiminnan avulla; tukee tämän vuoksi nykyisiä urheilujärjestöjen aloitteita ja kannustaa urheilutoiminnassa mukana olevia eri tahoja vaihtamaan hyviä käytäntöjä, joiden tarkoituksena on pakolaisten yhteiskuntaan kotoutuminen;

71.  pitää erittäin valitettavana, että Luova Eurooppa -ohjelman uudelleen suuntaamisen vuoksi kulttuuriverkostot ovat tällä hetkellä katoamassa;

72.  korostaa, että tarvitaan tehokkaita menettelyjä, joilla mahdollistetaan sujuva siirtyminen pakolaisleireissä saatavilla olevista oppimahdollisuuksista niiden jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin, joissa leirit sijaitsevat;

73.  vaatii, että jäsenvaltioiden on helpotettava pakolaisopiskelijoiden osallistumista kaikille koulutustasoille, ja kehottaa lisäämään toimia oppilaiden jakamiseksi ja sijoittamiseksi tehokkaasti kansallisin koulujärjestelmiin;

74.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita perustamaan koulutuskäytäviä edistämällä eurooppalaisten yliopistojen ja Välimeren alueen yliopistojen liiton (UNIMED) välisiä sopimuksia konfliktialueilta tulevien pakolaisopiskelijoiden vastaanottamiseksi, jotta helpotetaan heidän pääsyään yliopistoihin ja edistetään vertaistukea sekä vapaaehtoistoimintaa; pitää myönteisenä, että eräät eurooppalaiset yliopistot ja niiden kumppanit ovat käynnistäneet tätä koskevia aloitteita;

75.  suhtautuu myönteisesti EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen käynnistämiin yksityisiin aloitteisiin, joilla myönnetään tukea maahanmuuttajataustaisille tutkijoille tieteen alalla ja muilla ammatillisilla aloilla, ja kannattaa tällaisten aloitteiden kehittämistä ja tukemista;

76.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan käytännönläheisten, helposti ymmärrettävien ratkaisujen toteuttamisen valmistavan koulutustiedon antamiseksi useilla kielillä, jotta varmistetaan kotoutumisen välitön alkaminen;

77.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan koulujärjestelmän piiriin tuleville pakolais- ja turvapaikanhakijalapsille ja -nuorille kohdennettua tukea esimerkiksi sellaisten intensiivisten kielikurssien ja yleisten perehdyttämisohjelmien ja myös pedagogisen tuen avulla, jotka mahdollistavat heidän osallistumisensa tavanomaiseen opetukseen mahdollisimman pian; korostaa, että on vastattava erityisryhmien, varsinkin ilman huoltajaa olevien alaikäisten ja peruskoulutusta vailla olevien aikuisten, erilaisiin tarpeisiin ja heikkouksiin;

78.  muistuttaa, että kansainvälisten sopimusehtojen mukaisesti EU:lla ja jäsenvaltioilla on velvollisuus varmistaa alaikäisten, myös pakolaislasten, erityissuojelu hätätilanteissa ja varsinkin heidän pääsynsä kouluihin ja oppilaitoksiin; on ilahtunut tavoitteesta suunnata neljä prosenttia EU:n vuoden 2016 humanitaarisen avun kokonaismäärärahoista koulutuksen rahoittamiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään edelleen kansainvälisellä tasolla, erityisesti maailman humanitaarisen avun huippukokouksessa Istanbulissa toukokuussa 2016, hätätilanteissa järjestettävän koulutuksen rahoituksen lisäämistä nykyisissä avustusohjelmissa;

79.  suosittaa, että pakolaislapsille tarjotaan täydentäviä kielikursseja heidän kotimaansa kielellä;

80.  korostaa, että on tärkeää toteuttaa koulutuksen tukitoimia erityisesti sopivien tilojen tarjoamiseksi EU:n järjestely- ja vastaanottokeskuksissa ja tukea niiden humanitaaristen järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen toimia, jotka ovat jo alkaneet järjestää koulutustoimintaa ja muuta toimintaa pakolaisleireissä, ja tarjota kannustimia ja tukea virallisten koulutusrakenteiden kehittämiseksi pakolaisleireissä ja myös kolmansissa maissa sijaitsevissa leireissä;

81.  on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelmaan ja Erasmus+ -ohjelmaan liittyvistä uusista ehdotuspyynnöistä kulttuuri-, koulutus- ja urheiluohjelmille sekä nuorten liikkuvuusohjelmille, jotka tähtäävät kulttuurienväliseen vuoropuheluun sekä kulttuuriseen ja sosiaaliseen osallistamiseen ja kotouttamiseen; korostaa, että on poistettava esteet sellaisia hankkeita koskevien hakemusten jättämiseltä, jotka on suunnattu pakolaisten kotouttamiseen ja helpottamaan kaikkien pääsyä ohjelmiin;

82.  pyytää jäsenvaltioita edistämään aloitteita, joilla varmistetaan viranomaisten, asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja pakolaisyhteisöjen tehokkaampi yhteistyö, toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus ja vuoropuhelu ja joilla lisätään molemminpuolista tietoa ja ymmärrystä; toteaa, että näin voidaan myös arvioida potentiaalisia aloitteita, joilla varmistetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen ja integroidaan muuttajat ja pakolaiset myönteiseen oppimisympäristöön;

83.  korostaa opettajien keskeistä asemaa pakolais- ja maahanmuuttajalasten ja -nuorten integroimisessa koulutusjärjestelmään ja painottaa, että tarvitaan erikoistunutta opetushenkilöstöä ja opettajien jatkokoulutusta, jonka avulla opettajat voivat pätevöityä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tarkastelemaan yhteistyökanavien perustamista opettajille, jotta he voivat jakaa kokemuksiaan, vaihtaa hyviä käytäntöjä ja saada vertaistukea;

84.  kehottaa jäsenvaltioita auttamaan maahanmuuttajaopettajia ja -professoreita löytämään opetustyöpaikkoja, jotta parannetaan heidän tilannettaan ja hyödynnetään koulutusjärjestelmissä heidän kieli- ja opetustaitojaan ja kokemustaan;

85.  kannattaa ajatusta, että opettajia varten perustetaan tukipisteitä, joissa heille tarjotaan hyvissä ajoin tukea oppilaiden erilaisuuteen liittyvien eri tilanteiden käsittelemisessä ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisessä sekä opastusta, kun he joutuvat konflikteihin tai tilanteisiin, joissa on uhkana opiskelijoiden radikalisoituminen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita lisäämään mahdollisuuksia poliittiseen koulutukseen ja tarjoamaan asianmukaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia ja oppimateriaalia, jotta voidaan selvittää ihmisten pakenemisen syitä ja torjua ääriliikkeitä;

86.  korostaa koulujen merkitystä, sillä ne tarjoavat neuvontaa ja välittävät kielellistä ja kulttuurista tietoa muun muassa demokraattisista arvoista kansalaiskasvatuksen ja aktiivisten kansalaisuusohjelmien kautta ja ovat tärkeässä asemassa paitsi opiskelijoiden myös heidän perheidensä sosiaalisen ja kulttuurisen osallisuuden ja kotouttamisen vauhdittamisessa ja varmistamisessa;

87.  suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen toteuttaa kulttuurialan työsuunnitelmassa (2015–2018) erityisiä toimia, jotka koskevat kulttuurin, taiteiden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa, ja arvioida olemassa olevia hyviä käytäntöjä jäsenvaltioissa;

88.  korostaa, että taiteen käyttämistä kotouttamisvälineenä olisi edistettävä paremmin ja pakolaisten osallistumista taidetoimintaan olisi helpotettava ja lisättävä;

89.  suhtautuu myönteisesti komission perustamaan uuteen kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamista taiteiden ja vuoropuhelun avulla käsittelevään asiantuntijatyöryhmään(17), jonka odotetaan julkaisevan käsikirjan hyvistä käytännöistä vuoden 2017 loppuun mennessä;

90.  korostaa, että on tärkeää edistää ja kehittää edelleen koulutukseen tarkoitettuja sovelluksia, videoita ja harjoituksia sekä pakolaisten oppimisfoorumeita, jotta voidaan helpottaa ja täydentää heidän koulutustaan;

o
o   o

91.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0176. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0317. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0105. (4) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 91. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0008. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0320. (7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0073. (8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0418. (9) http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/note/join/2014/518768/IPOL-EMPL_NT%282014%29518768_EN.pdf (10) EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9. (11) http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/social-issues-migration-health/making-integration-work-humanitarian-migrants_9789264251236-en (12) Ks. Hyväksytyt tekstit, 8.3.2016, P8_TA(2016)0073. (13) http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-6067_fi.htm (14) http://www.europarl.europa.eu/news/fi/news-room/20131118IPR25534/Parlamentti-hyv%C3%A4ksyi-325-miljardin-euron-uuden-alue-ja-rakennepolitiikan (15) COM(2015)0240. (16) http://ec.europa.eu/avservices/video/player.cfm?ref=I10793 (17) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14444-2015-INIT/en/pdf