Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2695(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0851/2016

Keskustelut :

PV 05/07/2016 - 14
CRE 05/07/2016 - 14

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0311

Hyväksytyt tekstit
PDF 182kWORD 80k
Keskiviikko 6. heinäkuuta 2016 - Strasbourg
Rakennerahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman väliset synergiat
P8_TA(2016)0311RC-B8-0851/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. heinäkuuta 2016 innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat (2016/2695(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan, 162 artiklan ja 174–190 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1) (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(7),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(8),

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön koheesiopolitiikasta ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3) (A8-0159/2016),

–  ottaa huomioon komission 1. kesäkuuta 2016 antaman tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ˮEuroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimetˮ (COM(2016)0359),

–  ottaa huomioon 22. helmikuuta 2016 julkaistun komission esitteen Euroopan investointiohjelmaa koskevista uusista suuntaviivoista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston yhdistämiseksi (”Investment Plan for Europe: new guidelines on combining European Structural and Investment Funds with the European Fund for Strategic Investments”),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(9),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman älykkäästä erikoistumisesta: huippuosaamisen verkottuminen toimivan koheesiopolitiikan osatekijänä(10),

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman syrjäisimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien välille(11),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman investoimisesta työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen(12),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(13),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tutkimus ja innovointi tulevan kasvun lähteinä” (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen: investoiminen työpaikkoihin ja kasvuun,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon komission yksikköjen vuonna 2014 laatiman työasiakirjan ”Enabling synergies between European Structural and Investment Funds, Horizon 2020 and other research, innovation and competitiveness-related Union programmes” (SWD(2014)0205),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon innovaatiokuilun umpeenkuromisesta (”Closing the Innovation Divide”),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomista edistävistä toimenpiteistä (”Measures to support the creation of high-tech start-up ecosystems”),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on edelleen unionin keskeinen, kaikki alueet kattava väline, jolla pyritään tuomaan unioni lähemmäs kansalaisia ja joka edistää reaalitalouteen tehtäviä investointeja ja on samalla eurooppalaisen solidaarisuuden ilmaus, kun se lisää kasvua ja vaurautta ja vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita talous- ja rahoituskriisi lisäsivät;

B.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka olisi sovitettava täysin yhteen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian kanssa; katsoo, että koheesiopolitiikan perustana on sen kolmen välineen – Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston – niveltäminen yhteen sekä laajempi koordinointi yhteisen strategiakehyksen puitteissa maaseudun kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousalan rahoituksen eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa;

C.  ottaa huomioon, että kaikille näille viidelle rahastolle – Euroopan rakenne- ja investointirahastoille (ERI-rahastot) – on vahvistettu yhteiset säännökset yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja että kutakin ERI-rahastoa ja Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta koskevat erityiset säännöt on annettu erillisissä asetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että äskettäisessä koheesiopolitiikan uudistuksessa esitettiin rajattu määrä tavoitteita ja painopisteitä ja luotiin näin temaattisia painopisteitä / temaattista keskittämistä mutta sallittiin samalla tietyntasoinen joustavuus ja mukauttaminen tiettyihin ominaispiirteisiin; toteaa, että lisäksi uudistuksella varmistettiin vahvistetun kumppanuuden periaate ja vakaa monitasoinen hallinto, tarkasti määritelty alueellisen kehittämisen toimintamalli, synergioiden lisääntyminen näiden viiden rahaston välillä ja myös muiden asiaan liittyvien rahastojen ja aloitteiden kanssa (kuten Horisontti 2020, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (PSCI), yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE), Verkkojen Eurooppa -väline, Erasmus+ ja NER300), entistä yksinkertaisemmat täytäntöönpanosäännöt, tehokas seuranta- ja arviointijärjestelmä, avoin tuloskehys, rahoitusvälineiden käytön selkeät säännöt, luotettava hallinto- ja valvontajärjestelmä ja toimiva varainhoitojärjestelmä;

E.  ottaa huomioon, että komissio antoi 14. joulukuuta 2015 tiedonannon ERI-rahastojen vaikutuksista unionin kasvustrategiaan, investointiohjelmaan ja komission ensisijaisiin tavoitteisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana; toteaa, että kyseessä on itse asiassa ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu kertomus säännösten tähänastisesta täytäntöönpanosta, johon kuuluvat myös kaikkien jäsenvaltioiden kanssa kumppanuussopimuksista ja toimintaohjelmista käytävien neuvottelujen tulokset ja kunkin maan keskeiset haasteet;

F.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen välisten synergioiden vahvistamista voidaan perustella merkityksellisten yhteyksien luomisella investointistrategioiden ja -toimien välille, ja toteaa, että tällä olisi suuri vaikutus talouteen, kun älykkään erikoistumisen painopisteisiin liittyvät innovointi-investoinnit yhdistetään maailmanluokan tutkimus- ja innovointialoitteisiin rahoituksen vaikuttavuuden lisäämiseksi;

1.  toteaa jälleen, että yhteyksiä koheesiopolitiikan ja muiden unionin toimintapolitiikkojen, rahoitusohjelmien ja aloitteiden (Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline, digitaaliset sisämarkkinat, maaseudun kehittäminen, energiaunioni, innovaatiounioni ja Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeet) välillä on tiivistetty yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetyn yhteisen strategiakehyksen puitteissa ja että kaikki sen välineet ja tavoitteet, mukaan luettuina kaupunkeja koskeva toimintasuunnitelma, alueellinen toimintasuunnitelma, investoinnit pk-yrityksiin, älykäs kasvu ja älykkäät erikoistumisstrategiat sekä potentiaaliset julkiset investoinnit innovatiivisten ratkaisujen levittämiselle muun muassa ympäristön, energian, terveyden, ilmaston, digitalisoinnin ja liikenteen aloilla, edistävät huomattavasti sisämarkkinoiden vahvistumista ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

2.  korostaa, että edellä mainittujen synergioiden kehittäminen alkaa strategisen suunnittelun vaiheesta ja edellyttää näin ollen alusta lähtien strategisten valintojen tekemistä ja suunnittelua alueiden ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta selvitettäisiin ja luotaisiin mahdollisuuksia esimerkiksi huippuosaamisen edistämiseksi älykkään erikoistumisen aloilla; toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tämä tarkoittaa asioiden tuntemuksen lisäämistä, tietojen jakamista (erityisesti seitsemännen puiteohjelman tutkimustuloksista ja Horisontti 2020 -hankkeista), tiedotuskampanjoiden käynnistämistä, olemassa olevien verkostojen antamista uusien tulokkaiden käyttöön ja mahdollisimman hyvien yhteyksien luomista kansallisten yhteyspisteiden ja kansallisten ja alueellisten ERI-rahastoista päättävien ja niitä hallinnoivien viranomaisten välille;

3.  painottaa, että älykkään erikoistumisen strategioiden kehittäminen siten, että yrittäjyyttä edistävään prosessiin otetaan mukaan kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia sekä sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkeakouluja, teollisuus ja työmarkkinaosapuolet, on välttämätöntä niille alueille ja jäsenvaltioille, jotka haluavat investoida Euroopan aluekehitysrahaston varoja tutkimukseen ja innovointiin; painottaa, että älykkäisiin erikoistumisstrategioihin olisi kuuluttava ennakoivia toimia (valmiuksien kehittäminen, kansallisten/alueellisten tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmien parantaminen) ja seurantatoimia (tutkimustulosten hyödyntäminen, innovointituki ja markkinoillepääsy) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, joka vuorostaan kannustaa unionin laajuiseen yhteistyöhön Euroopan innovointikuilun umpeen kuromiseksi ja unionin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, samalla kun investoidaan myös edelläkävijöiden ja näitä seuraavien välisiin yhteyksiin huippuosaamisen levittämistä ja osallistujapohjan laajentamista koskevien toimien yhteydessä; katsoo, että älykkään erikoistumisen menetelmien olisi siksi oltava mallina myös vuoden 2020 jälkeisissä koheesiopolitiikan toimissa;

4.  katsoo, että koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuutta olisi edelleen vahvistettava; korostaa kiireellistä tarvetta lisätä synergioita muiden kilpailukykyä koskevien EU:n toimintapolitiikkojen kanssa, erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, tieto- ja viestintätekniikan sekä uusiutuvan energian aloilla ja pk-yrityksissä, jotta nostetaan EU:n tutkimus- ja kehitystuloksien hyödyntämistasoa, luodaan uusia korkealaatuisia työpaikkoja, säilytetään olemassa olevat työpaikat ja edistetään vihreää taloutta;

5.  panee merkille, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikkaa voidaan täydentää huomattavasti rahoitusvälineiden avulla, ja muistuttaa, että avustuksia täydentävinä välineinä rahoitusvälineillä on vipuvaikutus, joka voi lisätä rahoituksen vaikutusta innovoinnin kasvuun markkinoilla erimerkiksi energiatehokkuuden kautta ja auttaa parantamaan käyttöastetta tarjoamalla tarvittavaa osarahoitusta erityisesti sellaisissa jäsenvaltioissa ja sellaisilla alueilla, joissa kansalliset osarahoitusvalmiudet ovat vähäiset; painottaa kuitenkin, että avustukset ovat edelleen välttämättömiä tietyille hankkeille, kuten tutkimus- ja kehittämishankkeille, ja hankkeille, joissa keskitytään voimakkaasti yhteiskunnallisiin haasteisiin; muistuttaa, että avustuksilla ja rahoitusvälineillä ei rahoiteta samantyyppisiä toimia ja että tällaiset tuen eri muodot kohdistuvat erityyppisiin edunsaajiin ja hankkeisiin; korostaa, että avustuksiin perustuva rahoitus on säilytettävä unionin tulevissa ohjelmissa; korostaa, että avustusten ja rahoitusvälineiden oikea tasapaino on säilytettävä tulevaisuudessa; muistuttaa, että on entisestään vahvistettava rahoitusvälineiden vastuullisuutta, avoimuutta ja tulossuuntautuneisuutta;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään jatkuvaa huomiota pk-yritysten tarpeisiin ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä niiden välisiin synergiavaikutuksiin; pyytää komissiota valmistelemaan koordinoituja ehdotuspyyntöjä useisiin rahastoihin perustuvan rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi; kehottaa lisäksi arvioimaan perusteellisesti asiaankuuluvien pk-yrityksiä koskevien ohjelmien, joita ovat muun muassa COSME, Horisontti 2020 -puiteohjelman pk-yrityksille kohdennettu väline ja ESIRin pk-yrityksiä koskeva komponentti, budjettimäärärahat, hankkeiden hyväksymisasteen ja hallinnollisen rasituksen sekä täytäntöönpanon helppouden;

7.  panee merkille, että synergioita muiden politiikanalojen ja välineiden kanssa on tehostettava edelleen investointien vaikutuksen maksimoimiseksi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin unionin talousarvion pilottihankkeen ”huippuosaamisen portaikko” (S2E), jolla edelleen autetaan kolmentoista jäsenvaltion alueita kehittämään ja hyödyntämään ERI-rahastojen välisiä synergioita; kehottaa antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden joustaa huippuosaamismerkin käytössä; korostaa lisäksi, että on tärkeää myös määrittää samansuuntaisia erikoistumisaloja muilla alueilla ja muissa jäsenvaltioissa, jotta niiden kanssa voidaan ryhtyä yhteistyöhön ja siten valmistautua paremmin monia valtioita koskeviin hankemahdollisuuksiin ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä;

8.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarvioon liittyvien rajoitusten vuoksi on vaara, että huippuosaamishankkeet eivät saa rahoitusta; painottaa, että on tarjottava vaihtoehtoista rahoitusta; toteaa, että esimerkiksi ESIR-avustuksia voitaisiin myöntää Horisontti 2020 -puiteohjelman huippuosaamishankkeille ja käyttää tässä apuna huippuosaamismerkkiä;

9.  panee merkille, että huomattava osa Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta käytetään julkisen sektorin tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, mikä tarjoaa mahdollisuuksia käyttää julkisen sektorien kumppanuuksien hallintamekanismeja synergioiden optimointiin älykkään erikoistumisen aloitteiden (RIS3) sekä ohjelmien kanssa muokkaamalla vuotuisia työsuunnitelmia;

10.  korostaa, että ESIRin on täydennettävä ERI-rahastoja ja muita unionin ohjelmia, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, sekä Euroopan investointipankin normaalia toimintaa; toteaa, että tämän johdosta ESIR kohdistuu erilaisiin hankkeisiin kuin ne, joihin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta olisi kohdistettu 2,2 miljardia euroa; painottaa, että kaikkien unionin välineiden välillä olisi varmistettava täydellinen johdonmukaisuus ja synergia, jotta voidaan saavuttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat ensisijaiset strategiset tavoitteet ja välttää päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia niiden kesken tai politiikan täytäntöönpanon eri tasojen välillä samalla kun täydennetään kansallisia ja alueellisia rahastoja ja ohjelmia; muistuttaa, että Eurooppa 2020 ‑strategian väliarvioinnissa on määriteltävä, mitä välineitä tarvitaan, samalla kun käytetään kaikkia saatavilla olevia resursseja tehokkaasti ja saavutetaan toivotut tulokset ensisijaisten strategisten tavoitteiden suhteen, sillä tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien määrää, laatua ja vaikutusta olisi kohennettava koheesiopolitiikan välineiden ja Horisontti 2020 -puiteohjelman koordinoidun käytön avulla;

11.  kehottaa komissiota seuraamaan rahastojen välisiä synergioita järjestelmällisesti ja antamaan näistä synergioista, erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman ja RIS3-strategioiden välisistä synergioista, tiedonannon, jotta voidaan levittää esimerkkejä parhaista käytännöistä ja lisätä niiden vaikutusta Eurooppa 2020 -strategian väliarviointia ajatellen; korostaa, että tällainen järjestelmä ei saisi lisätä hallinnollista rasitusta;

12.  panee merkille Euroopan innovointineuvoston mahdollista perustamista koskevat komission valmistelutoimet, jotta EU:ssa voitaisiin sovittaa paremmin yhteen innovointialoitteita; panee merkille, että Euroopan innovointineuvoston tärkein tavoite olisi oltava auttaa vähentämään kaupallistamisen esteitä Euroopassa ja kuroa umpeen innovointikuilu; korostaa, että kaikkien asiaan kuuluvien sidosryhmien olisi osallistuttava Euroopan innovointineuvostoon, sen olisi oltava avoin, sen kuulemisten ja päätöksentekoprosessien olisi oltava nopeita ja päällekkäisyyksiä olisi vältettävä; korostaa myös, että Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarvio olisi palautettava täysin tasolle, jolla se oli ennen ESIRiä;

13.  korostaa Horisontti 2020 -puiteohjelman ja ERI-rahastojen välisen yhteyden merkitystä turvallisuuden kannalta (tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin tason oltava sama koko unionissa); kannattaa tieto- ja viestintätekniikan turvallisuusrakenteiden yhdenmukaistamista; kehottaa lisäksi luomaan yhteyden näiden rahastojen välille tarkastusprosesseja varten ja kehottaa komissiota vahvistamaan selkeän, yhdenmukaisen ja koordinoidun lähestymistavan vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle ja keskittymään siinä hallinnollisiin ja tilitarkastusprosesseihin, oikeasuhteisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja aluehallinnoille.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.
(4)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.
(5)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.
(6)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.
(7)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.
(8)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.
(9)EUVL C 24, 22.1.2016, s. 2.
(10)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0002.
(11)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0133.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö