Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Myanmarista/Burmasta ja rohingyaväestön tilanteesta ja erityisesti 20. huhtikuuta 2012(1), 13. syyskuuta 2012(2), 22. marraskuuta 2012(3), 13. kesäkuuta 2013(4) ja 21. toukokuuta 2015(5) antamansa päätöslauselmat sekä 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman yleisten tullietuuksien palauttamisesta Myanmarille/Burmalle(6),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomissaarin 20. kesäkuuta 2016 esittämän kertomuksen Myanmarin rohingyamuslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 24. maaliskuuta 2016 antaman päätöslauselman Myanmarin ihmisoikeustilanteesta ja 3. heinäkuuta 2015 antaman päätöslauselman Myanmarin rohingyamuslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 1. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon: ”Elements for an EU strategy vis-à-vis Myanmar/Burma: A Special Partnership for Democracy, Peace and Prosperity” (JOIN(2016)0024),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. kesäkuuta 2016 esittämät päätelmät Myanmaria/Burmaa koskevasta unionin strategiasta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat unionin suuntaviivat,

–  ottaa huomioon sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

–  ottaa huomioon komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 18. toukokuuta 2015 antaman yhteisen tiedonannon ”The EU and ASEAN: a partnership with a strategic purpose” (JOIN(2015)0022),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2016 julkaistun raportin ”Sustainability Impact Assessment (SIA) in support of an investment protection agreement between the European Union and the Republic of the Union of Myanmar”,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuoden 1966 kansainvälisen yleissopimuksen kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista,

–  ottaa huomioon vuoden 1966 kansainvälisen yleissopimuksen taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista,

–  ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n vuoden 1951 yleissopimuksen ja sen vuoden 1967 pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Burman/Myanmarin vuoden 2012 lain oikeudesta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja rauhanomaisiin kulkueisiin ja siihen vuonna 2014 tehdyt tarkistukset sekä 31. toukokuuta 2016 annetun uuden lain rauhanomaisesta kokoontumisesta ja rauhanomaisista kulkueista,

–  ottaa huomioon Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (ASEAN) ihmisoikeuksia käsittelevien parlamenttien jäsenten huhtikuussa 2015 esittämän raportin ”The Rohingya Crisis and the Risk of Atrocities in Myanmar: An ASEAN Challenge and Call to Action”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Myanmar on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä taloutensa ja poliittisen järjestelmänsä uudistamiseksi ja että vuoden 2011 jälkeen on käynnistetty laajamittaisia uudistuksia;

B.  ottaa huomioon, että 9. marraskuuta 2015 Kansallinen demokratialiitto (NLD) saavutti Nobelin rauhanpalkinnon voittajan ja Saharovin palkinnon voittajan Aung San Suu Kyin johdolla ylivoimaisen vaalivoiton ja Htin Kyawista tuli ensimmäinen siviilipresidentti 50 vuoteen; ottaa huomioon, että Suu Kyin henkilökohtaisesta suosiosta huolimatta häntä estettiin osallistumasta presidentinvaaleihin sotilasjuntan laatiman vuoden 2008 perustuslain nojalla, mutta hän johtaa käytännössä maata tällä hetkellä valtiollisen neuvonantajan ominaisuudessa;

C.  ottaa huomioon, että rohingyat ovat etnis-uskonnollinen muslimivähemmistö, joka on vuosikymmeniä kärsinyt brutaalista alistamisesta, systemaattisesta vainosta, erottelusta, poissulkemisesta, syrjinnästä ja muista vakavista ihmisoikeusrikkomuksista;

D.  ottaa huomioon, että rohingyat muodostavat suurimman osuuden Myanmarin muslimeista, ja valtaosa heistä elää Rakhinen osavaltiossa;

E.  ottaa huomioon, että noin miljoona rohingyaa kuuluvat maailman vainotuimpiin vähemmistöihin, jotka ovat virallisesti valtiottomia vuoden 1982 Burman kansalaisuutta koskevan lain jälkeen; ottaa huomioon, että Myanmarin viranomaiset ja naapurimaat eivät halua rohingyaväestöä, vaikka joissakin näistä maista on suuret pakolaisväestöt; ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltiossa meneillään olevat levottomuudet johtavat inhimillisten kärsimysten jatkumiseen ja heikentävät luottamusta rauhanprosessia kohtaan;

F.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeuskomissaari Zeid Ra'ad Al Hussein kuvasi 20. kesäkuuta 2016 esittämässään raportissa rohingyaväestöön kohdistuvia jatkuvia vakavia oikeuksien rikkomisia, mukaan luettuna kansalaisuuden mielivaltainen epääminen – mikä tekee heistä valtiottomia – sekä vakavat rajoitukset liikkumavapauteen, hengen ja turvallisuuden uhkaaminen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien oikeuksien kieltäminen, pakkotyö, sukupuolinen väkivalta ja poliittisten oikeuksien rajoittaminen, ”jotka saattavat muodostaa rikoksen ihmisyyttä vastaan”; ottaa huomioon, että Al Hussein totesi, että rohingyat suljetaan monien ammattien ulkopuolelle ja he tarvitsevat erityisiä papereita päästäkseen sairaaloihin, mikä on johtanut viivytyksiin sekä lasten ja äitien kuolemaan synnytyksen yhteydessä;

G.  ottaa huomioon, että ASEANin ihmisoikeuksia käsittelevien parlamenttien jäsenten mukaan noin 120 000 rohingyaa oleskelee edelleen yli 80 sisäisellä pakolaisleirillä Rakhinen osavaltiossa, ja heidän saatavillaan on rajoitetusti humanitaarista apua, ja yli 100 000 on paennut meritse tai maitse usein ihmissalakuljettajien avulla muihin maihin viime vuosina; ottaa huomioon, että tuhannet vaarantavat henkensä joka vuosi yrittäessään paeta maitse tai meritse, ja monet ovat kuolleet matkalla;

H.  ottaa huomioon, että uusi hallitus on perinyt tilanteen, jossa on olemassa lakeja ja politiikkoja, jotka on suunniteltu epäämään perusoikeudet vähemmistöiltä, ja jossa rankaisemattomuus vakavista rohingyaväestöön kohdistuvista rikkomuksista on rohkaissut lisäämään heihin kohdistuvaa väkivaltaa;

I.  ottaa huomioon, että Suu Kyi ilmoitti Myanmarin ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Yanghee Leen kanssa järjestetyssä tapaamisessa, että hallinto ei käytä rohingya-sanaa – sotilasdiktatuurin aikana vakiintuneen käytännön mukaisesti – koska sitä pidetään loukkaavana samoin kuin sanaa ”bengali”, ja sen sijasta ehdotetaan käytettäväksi uutta termiä ”Rakhinen osavaltion muslimiyhteisö”, ottaa huomioon, että Arakan-kansallispuolue (ANP), joka edustaa Rakhinen kovan linjan buddhalaisia, hylkäsi uuden termin ja syytti hallitusta siitä, että se epäsuorasti hyväksyi sen, että rohingyat ovat Rakhinen osavaltion asukkaita, minkä ANP torjuu, ja ottaa huomioon, että viime päivinä tuhannet ihmiset ovat osoittaneet kaduilla mieltään hallitusta vastaan; ottaa huomioon, että Suu Kyi otti vastaan valtiollisen neuvonantajan, ulkoministerin ja presidentin ministerin tehtävät siviilihallituksessa;

J.  ottaa huomioon, että Myanmar on poliittisessa siirtymävaiheessa mutta se on edelleen käytännössä vahvasti sotilaiden ohjauksessa, kun jotkut ministerien, tuomarien ja kansanedustajien paikat on varattu armeijan nimittämille edustajille; ottaa huomioon, että viranomaisten korruption katsotaan edelleen olevan hyvin laajaa;

K.  ottaa huomioon, että Myanmarin lainsäädäntöön liittyy edelleen vakavia ongelmia, kun useat keskeiset lait rikkovat kansainvälisiä ihmisoikeusyleissopimuksia, mukaan luettuna Myanmarin rikoslaki, laki rauhanomaisesta kokoontumisesta ja rauhanomaisista kulkueista, televiestintälaki, uutisviestintälaki ja neljä lakia ”rodun ja uskonnon suojelusta”;

L.  ottaa huomioon, että Myanmarin muslimiyhteisöön äskettäin kohdistuneiden väkivaltaisuuksien yhteydessä on poltettu kaksi moskeijaa alle viikossa;

M.  ottaa huomioon, että rohingyaväestö (Rakhinen osavaltiossa mutta myös muualla) on Myanmarissa joidenkin radikaalien buddhalaisryhmien väkivaltaisen, aggressiivisen ja syrjivän propagandan sekä toiminnan kohteena;

N.  ottaa huomioon, että viime vuosina on vapautettu lukuisia poliittisia vankeja mutta että monia ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia, hallituksen ja armeijan arvostelijoita ja muita henkilöitä on pidätetty laajojen ja epämääräisesti muotoiltujen säännösten nojalla, kun he harjoittivat rauhanomaisesti demokraattisia oikeuksiaan;

O.  ottaa huomioon, että Myanmar on osoittanut selkeitä pyrkimyksiä edetä rauhanprosessissa sekä kansallisen rauhankonferenssin (21. vuosisadan Panglong-konferenssi) valmisteluissa; ottaa huomioon, että on olennaisen tärkeää ylläpitää kansallista tulitaukoa ja ottaa mukaan kaikki etniset aseistetut ryhmät, jotta maassa voidaan taata rauha, hyvinvointi ja yhtenäisyys;

1.  pitää myönteisenä, että marraskuussa 2015 järjestettiin uskottavat ja kilpailuasemaan perustuvat vaalit, ja panee positiivisena asiana merkille rauhanomaisen vallansiirron maan ensimmäiselle siviilipresidentille sitten vuoden 1962;

2.  suhtautuu myönteisesti neuvoston 20. kesäkuuta 2016 esittämiin päätelmiin Myanmaria koskevasta unionin strategiasta; korostaa, että Myanmar-suhteiden vahvistaminen on unionin strategisten etujen mukaista; uskoo, että uudella hallituksella on historiallinen mahdollisuus vakauttaa demokratia ja saavuttaa rauha, kansallinen sovinto ja hyvinvointi;

3.  pitää myönteisenä Myanmarin hallituksen päätöksiä asettaa rauha ja kansallinen sovinto keskeisiksi tavoitteiksi; korostaa, että taistelujen on lakattava välittömästi ja että kiistat on ratkaistava neuvotteluteitse;

4.  ymmärtää, että uudistukset vievät aikaa, mutta korostaa, että tiettyjen vähemmistöjen jatkuva vaino, sellaisena kuin siitä raportoidaan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tuoreessa kertomuksessa Myanmarin rohingyamuslimeista ja muista vähemmistöistä, edellyttää välitöntä korjausta, ja kehottaa hallitusta toimimaan sen suositusten mukaisesti ja esimerkiksi luopumaan Rakhinen osavaltion syrjivistä ”paikallisista määräyksistä”, poistamaan kiireellistä sairaanhoitoa koskevat rajoittavat toimet sekä lakkauttamaan kaikki liikkumisrajoitukset;

5.  kehottaa kaikkien alueen maiden hallituksia ja asiasta vastaavia viranomaisia noudattamaan täysin palauttamiskiellon periaatetta ja suojelemaan rohingyapakolaisia niiden kansainvälisiä velvoitteita vastaavasti ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti;

6.  toistaa olevansa vakavasti huolissaan Kaakkois-Aasian rohingyapakolaisten vaikeasta tilanteesta, ja kehottaa alueellisiin ja kansainvälisiin toimiin, jotta heille voidaan tarjota kiireellistä apua heidän äärimmäisen haavoittuvassa tilanteessaan; esittää osanottonsa ihmiskaupan ja väkivallan uhrien perheille ja pitää valitettavana, että kohdemaiden viranomaiset eivät ole suojelleet näitä;

7.  korostaa, että unioni on pannut myönteisellä tavalla merkille Myanmarin hallituksen pyrkimykset ryhtyä vastaamaan Rakhinen osavaltion haasteisiin ja rohingyaväestön tilanteeseen;

8.  vaatii, että viranomaisten on kiireellisesti turvattava humanitaarisille toimijoille, Yhdistyneille kansakunnille, kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille, toimittajille ja muille kansainvälisille tarkkailijoille vapaa ja esteetön pääsy Rakhinen osavaltioon;

9.  kehottaa Myanmarin hallitusta yksiselitteisesti tuomitsemaan kaiken rotuun tai uskontoon perustuvan vihan lietsomisen, toteuttamaan käytännön toimia sen välittömäksi lopettamiseksi sekä panemaan täytäntöön erityistoimenpiteitä ja politiikkoja, joilla vältetään tulevaisuudessa rohingyaväestön välitön ja välillinen syrjintä;

10.  kehottaa Eurooppa-neuvoston tavoin rakentamaan toimivat demokraattiset instituutiot, mukaan luettuna riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos ja vahva kansalaisyhteiskunta, sekä edistämään hyvää hallintoa, jotta Myanmarista kehittyy demokratia, jossa kunnioitetaan täysin oikeusvaltion periaatetta ja perusoikeuksia;

11.  kehottaa valittua hallitusta kehittämään avointa demokratiaa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja jossa kaikille ihmisille taataan ilmaisun, kokoontumisen ja liikkumisen vapaus ilman minkäänlaista syrjintää;

12.  kehottaa Myanmarin hallitusta panemaan viipymättä täytäntöön suositukset, jotka annettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston 31. istunnossa hyväksytyssä Myanmarin ihmisoikeustilannetta koskevassa päätöslauselmassa;

13.  kehottaa Myanmarin hallitusta suojelemaan rohingyaväestöä kaikelta syrjinnältä ja tekemään lopun rohingyaväestöön kohdistuvien rikkomusten rankaisemattomuudesta; muistuttaa, että Suu Kyin puolueen, NLD:n, edustaja antoi 18. toukokuuta 2015 lausunnon, jonka mukaan Myanmarin hallituksen olisi myönnettävä rohingyavähemmistölle kansalaisuus mutta jota ei edelleenkään ole pantu täytäntöön; kehottaa Saharovin palkinnon saanutta Suu Kyitä käyttämään erityisasemaansa Myanmarin hallituksessa parantamaan rohingyavähemmistön asemaa;

14.  kehottaa Myanmarin hallitusta uudistamaan vuoden 1982 kansalaisuuslakia ja palauttamaan rohingyavähemmistön kansalaisuuden; kehottaa Myanmarin hallitusta ja Rakhinen osavaltion viranomaisia aloittamaan välittömästi lasten syntymien rekisteröinnin; kehottaa Myanmarin hallitusta kumoamaan kaikki syrjivät säännökset;

15.  kehottaa unionia tukemaan YK:n ihmisoikeusneuvostoa sen pyrkimyksissä auttaa rohingyapakolaisia Etelä- ja Kaakkois-Aasian alueella;

16.  kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita tukemaan valtiottomuuden lopettamista koskevaa YK:n ihmisoikeusneuvoston maailmanlaajuista toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2014–2024;

17.  kehottaa Myanmarin hallitusta välittömästi vapauttamaan kaikki poliittiset vangit ja ne, jotka on pidätetty kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja -normien vastaisten syytteiden nojalla;

18.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ottamaan rohingyaväestön tilanteen esille mahdollisimman korkealla tasolla yhteyksissään Myanmariin ja muihin ASEAN-maihin;

19.  kehottaa EU:n ja Myanmarin välille suunnitellun investointisopimuksen tekemisessä varovaisuuteen, sillä se voi vaarantaa Myanmarin tulevan sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen niin kauan kuin yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuuta, työntekijöiden oikeuksia, maanomistusta ja korruption vastaisia toimenpiteitä koskevaa lainsäädäntöä ei vielä yleisesti ole, ja kehottaa molempia osapuolia ottamaan nämä seikat huomioon;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeuskomissiolle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaiskomissaarille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä alueen muiden maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 79. (2) EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 145. (3) EUVL C 419, 16.12.2015, s. 189. (4) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 157. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0211. (6) EUVL C 55, 12.2.2016, s. 112.