Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2258(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0203/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0203/2016

Keskustelut :

PV 07/07/2016 - 6
CRE 07/07/2016 - 6

Äänestykset :

PV 07/07/2016 - 9.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0318

Hyväksytyt tekstit
PDF 288kWORD 170k
Torstai 7. heinäkuuta 2016 - Strasbourg
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpano
P8_TA(2016)0318A8-0203/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2016 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiin (2015/2258(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 9, 10, 19 ja 168 artiklan sekä 216 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 3, 15, 21, 23 ja 26 artiklan,

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (vammaisyleissopimus) ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY(1) mukaisesti,

–  ottaa huomioon vammaisyleissopimuksen komitean 2. lokakuuta 2015 antamat päätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä raportista(2),

–  ottaa huomioon yleissopimuksen komitean 15. toukokuuta 2015 hyväksymän Euroopan unionin ensimmäiseen raporttiin liittyvän asialuettelon(3),

–  ottaa huomioon neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission väliset käytännesäännöt sisäisistä järjestelyistä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten Euroopan unionissa ja Euroopan unionin edustamista varten kyseiseen yleissopimukseen liittyen,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lasten oikeuksista,

–  ottaa huomioon lasten vaihtoehtoista hoitoa koskevat YK:n suuntaviivat(4),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(5),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(6),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen antamat tuomiot yhdistetyissä asioissa C-335/11 ja C-337/11 HK Danmark ja asioissa C-363/12 Z ja C-356/12 Glatzel,

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. huhtikuuta 2015 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman yhteisen tiedonannon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta (2015–2019) ”Ihmisoikeuksien säilyttäminen EU:n asialistan kärjessä” (JOIN(2015)0016),

–  ottaa huomioon komission 2. joulukuuta 2015 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 19. kesäkuuta 2015 julkaiseman valmisteluasiakirjan ”Reply of the European Union to the list of issues in relation to the initial report of the European Union on the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities” (SWD(2015)0127),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 5. kesäkuuta 2014 julkaiseman valmisteluasiakirjan ”Report on the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD) by the European Union” (SWD(2014)0182),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite – Suotuisan toimintaympäristön luominen sosiaalisen talouden ja innovoinnin keskiöön kuuluville sosiaalisille yrityksille” (COM(2011)0682),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” (COM(2010)0636),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2016 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat(7),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä(8),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta innovoinnista työttömyyden torjunnassa(9),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2013–2014)(10),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(11),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman vammaisyleissopimuksen komitean hyväksymästä Euroopan unionin ensimmäiseen raporttiin liittyvästä asialuettelosta(12),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman kriisin vaikutuksista heikossa asemassa olevien ryhmien hoidon saantiin(13),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020(14),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä(15),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun selvityksen ”EU Implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD)”,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen komissiota koskevan oma‑aloitteisen tutkinnan OI/8/2014/AN päättämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston tulevan vuosikertomuksen 2015,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston joulukuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen ”Violence against children with disabilities: legislation, policies and programmes in the EU”,

–  ottaa huomioon Eurostatin vuodelta 2014 peräisin olevat tilastot, jotka koskevat työmarkkinoille pääsyä, koulutukseen pääsyä sekä köyhyyttä ja tuloeroja,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, vetoomusvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8‑0203/2016),

A.  toteaa, että täysivaltaisina kansalaisina vammaisilla henkilöillä on yhtäläiset oikeudet sekä luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun, itsenäiseen elämään, riippumattomuuteen sekä oikeus saada tukea julkisrahoitteisista järjestelmistä ja osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on arviolta 80 miljoonaa vammaista henkilöä, joista noin 46 miljoonaa on naisia ja tyttöjä, mikä on miltei 16 prosenttia koko naispuolisesta väestöstä EU:ssa, joten Euroopan unionissa vammaisuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa; toteaa, että vammaiset naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteena ja kärsivät huomattavista esteistä perusoikeuksiensa ja -vapauksiensa, kuten koulutukseen ja työhön pääsyä koskevien oikeuksiensa, hyödyntämisessä, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja psyykkisiin traumoihin; toteaa, että vammaisuus vaikuttaa naisiin suhteettomassa määrin myös vammaisten perheenjäsenten hoivaajina;

C.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen mukaisesti unionin on torjuttava politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää (10 artikla) ja että kyseinen sopimus antaa unionille toimivallan antaa lainsäädäntöä tällaiseen syrjintään puuttumiseksi (19 artikla);

D.  toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 26 artiklassa kielletään nimenomaisesti vammaisuuteen perustuva syrjintä ja määrätään, että on edistettävä vammaisten henkilöiden tasaveroisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaelämään;

E.  ottaa huomioon, että vammaisyleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka EU ratifioi ja jonka ovat allekirjoittaneet myös kaikki 28 unionin jäsenvaltiota ja joka on ratifioitu 27 jäsenvaltiossa; kehottaa jäsenvaltiota, jossa vammaisyleissopimusta ei ole vielä ratifioitu, viemään loppuun uudistukset, jotta yleissopimus voidaan ratifioida;

F.  toteaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun YK:n elin on seurannut ihmisoikeuksia koskevien unionin kansainvälisten velvoitteiden täyttymistä; toteaa, että vuonna 2015 julkistetuissa vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa unionissa koskevissa vammaisyleissopimuksen komitean päätelmissä lähetetään voimakas viesti unionin sitoutumisesta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja esitettiin EU:n toimivaltaan kuuluvia lainsäädäntö- ja päätöksentekotoimenpiteitä koskevia suuntaviivoja;

G.  ottaa huomioon, että tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan, että vammaisyleissopimus velvoittaa unionia ja sen jäsenvaltioita unionin lainsäädäntöä täytäntöön pantaessa, koska se on ”erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä” ja sillä on ”ensisijaisuus johdetun oikeuden teksteihin nähden”(16);

H.  toteaa, että vammaisyleissopimuksen periaatteet ulottuvat selvästi syrjintää laajemmalle ja näyttävät tietä kohti kaikkien vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista osallistavassa yhteiskunnassa;

I.  toteaa, että vammaiset ovat moninainen ryhmä ja että heistä naiset, lapset, vanhukset sekä monimuotoisia avustustarpeita omaavat henkilöt kohtaavat lisävaikeuksia ja moninkertaista syrjintää;

J.  toteaa, että vammaisuus voi aiheutua vaiheittaisesta ja toisinaan havaitsematta jäävästä henkilön terveydentilan heikkenemisestä, esimerkiksi hermostoa rappeuttavien tai harvinaisten sairauksien yhteydessä, jotka saattavat haitata kyseisen henkilön itsenäistä asumista;

K.  toteaa, että arvioiden mukaan 80 prosenttia vammaisista henkilöistä elää kehitysmaissa; toteaa, että unioni kannattaa vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämistä kansainvälisellä tasolla ja että se on maailman suurin virallisen kehitysavun antaja;

L.  toteaa, että vammaisilla lapsilla on seitsemäntoista kertaa suurempi todennäköisyys joutua laitokseen kuin muilla ikätovereillaan ja että laitoksissa väkivallan, laiminlyönnin ja hyväksikäytön riski on paljon suurempi kuin kotona asuttaessa(17);

M.  katsoo, että vammaisilla lapsilla on oikeus elää perheensä kanssa tai perheympäristössä sen mukaan, mikä vastaa parhaiten heidän etuaan; toteaa, että perheenjäsenten on usein vähennettävä ammatillista toimintaansa tai lopetettava se huolehtiakseen itse vammaisista perheenjäsenistä;

N.  ottaa huomioon, että vammaisyleissopimuksessa painotetaan tarvetta sisällyttää sukupuolinäkökulma kaikkiin toimiin ja edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräistä toteutumista;

O.  katsoo, että vammaisten naisten ja vammaisten lasten äitien tasavertainen kohtelu ja heitä koskevien positiivisten toimien ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpano on perusihmisoikeus ja eettinen velvollisuus;

P.  ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt joutuvat kohtaamaan useita syrjinnän ulottuvuuksia jokapäiväisessä elämässään; toteaa, että syrjintä voi olla monen muotoista – fyysistä, tunne-elämään liittyvää, seksuaalista tai taloudellista – ja siihen voi kuulua esimerkiksi parisuhdeväkivaltaa, väkivaltaa hoitajien taholta, seksuaalista väkivaltaa ja institutionaalista väkivaltaa;

Q.  toteaa, että vammaiset naiset joutuvat todennäköisemmin perheväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi ja sen on todettu kestävän pidempään ja olevan pahempaa kuin muiden kuin vammaisten naisten tapauksessa(18);

R.  toteaa, että vammaisilla naisilla, erityisesti maahanmuuttajilla, on suurempi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski moninkertaisen syrjinnän vuoksi;

S.  toteaa, että vammaisuus on köyhyyden syy ja ehkä myös seuraus ja että noin 30 prosenttia asunnottomista on vammaisia ja heidän vammaisuutensa saattaa jäädä huomaamatta(19); toteaa, että varsinkin valtion tarjoama sosiaaliturva on merkittävässä asemassa vammaisten henkilöiden köyhyyden ehkäisemisessä ja että vuoden 2012 tiedoista käy ilmi, että jopa 68,5 prosenttia vammaisista henkilöistä eläisi köyhyydessä ilman valtiolta saatuja sosiaalisia tulonsiirtoja(20);

T.  toteaa, että on vahvistettava nykyistä unionin lainsäädäntöä ja toimintapoliittisia välineitä, jotta voidaan maksimoida vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano;

U.  toteaa, että useiden vammaisyleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden on vielä perustettava tai nimettävä elimet, jotka panevat yleissopimuksen täytäntöön ja seuraavat täytäntöönpanoa 33 artiklan mukaisesti; toteaa, että jo perustettujen elinten tehtävien suorittamista erityisesti 33 artiklan 2 kohdan mukaisen seurannan osalta haittaavat rahoituksen ja henkilöstön puute sekä elinten nimeämistä koskevan asianmukaisen oikeusperustan puuttuminen;

V.  toteaa, että eräs tärkeimmistä tekijöistä vammaisten henkilöiden kannalta on työmarkkinoille pääsy ja osallistuminen ja että se on edelleen ongelmallista, sillä 58,5 prosenttia vammaisista on työelämässä, kun vastaava luku muiden keskuudessa on 80,5 prosenttia; toteaa, että tämä estää monia vammaisia henkilöitä elämästä itsenäistä ja aktiivista elämää;

W.  ottaa huomioon, että työllisyysaste naisilla, jotka eivät ole vammaisia, on 65 prosenttia vammaisten naisten 44 prosenttiin verrattuna; toteaa, että vammaisia naisia syrjitään usein vammaisiin miehiin nähden, kun on kyse työpaikan saannista ja koulutukseen pääsystä; toteaa, että vammaisten henkilöiden työttömyysaste on edelleen kohtuuttoman korkea; toteaa, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on muita suurempia vaikeuksia päästä työmarkkinoille; toteaa, että jotta vammaisia naisia voidaan kannustaa osallistumaan aktiivisesti koulutukseen, työmarkkinoille ja yhteisön sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään, on poistettava liikkuvuusesteet ja vähennettävä riippuvuutta perheenjäsenistä ja hoivaajista;

X.  toteaa, että palkkatyö on olennaisen tärkeää, jotta vammaiset henkilöt voivat elää itsenäistä elämää, elättää perheensä ja huolehtia kotitaloudestaan; ottaa huomioon, että vammaiset naiset ja tytöt ovat usein alipalkattuja; toteaa, että tämä haavoittuva ryhmä kärsii todennäköisemmin köyhyydestä ja sillä on suurempi riski syrjäytyä sosiaalisesti;

Y.  toteaa, että unionilla on vammaisyleissopimuksen osapuolena velvollisuus varmistaa vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen tiivis mukaan ottaminen ja aktiivinen osallistuminen yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen kehittämiseen ja soveltamiseen sekä kaikkiin päätöksentekoprosesseihin, joissa käsitellään vammaisiin henkilöihin liittyviä kysymyksiä;

Z.  toteaa, että jäsenvaltioiden soveltamat säästötoimenpiteet ovat johtaneet sosiaalisten palvelujen, perheille annettavan tuen ja yhteisöpohjaisten palvelujen leikkauksiin ja heikentäneet suhteettomasti vammaisten henkilöiden ja etenkin vammaisten lasten ja heidän perheidensä elintasoa;

AA.  toteaa, että komissio on vetänyt takaisin äitiyslomaa koskevan direktiiviehdotuksensa;

AB.  toteaa, että potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetussa direktiivissä 2011/24/EU ei kielletä nimenomaisesti vammaisuuteen perustuvaa syrjintää;

AC.  toteaa, että väestöllisten ja yhteiskunnallisten muutosten vuoksi etenkin perheissä työskentelevien kotitalous- ja hoivatyöntekijöiden kysyntä on kasvanut; toteaa, että vammaisten ja huollettavana olevien henkilöiden hoivasta vastaavat tavallisesti perheen naiset, mikä usein johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta;

AD.  toteaa, että vammaisyleissopimuksen komitea suosittaa Euroopan unionin ensimmäistä raporttia koskevissa päätelmissään, että unioni sisällyttää vammaisuusnäkökohdan sukupuolten tasa-arvoa koskeviin ja ohjelmiinsa samoin kuin sukupuolinäkökohdan vammaisuutta koskeviin strategioihinsa ja että unioni kehittää myönteisiä toimia, luo seurantamekanismin ja rahoittaa vammaisia naisia ja tyttöjä koskevien tietojen keräystä ja heitä koskevaa tutkimusta; lisäksi se suosittaa, että Euroopan unioni tarjoaa tehokasta suojelua väkivallalta, hyväksikäytöltä ja riistolta, että työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevissa toimintapolitiikoissa käsitellään vammaisten lasten ja aikuisten sekä heidän hoivaajiensa tarpeita ja että ryhdytään toimiin vammaisten henkilöiden, joista suurin osa on naisia, korkean työttömyysasteen alentamiseksi;

AE.  ottaa huomioon, että 13. joulukuuta 2011 annetussa komission vastauksessa Euroopan parlamentin 27. syyskuuta 2011 antamaan päätöslauselmaan aiheesta ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”(21) komissio pani merkille tarpeen huolehtia, että kaikkien saatavilla on saumaton esteettömien palveluiden ketju (liikenteen, majoituksen, ruokahuollon ja nähtävyyksiin tutustumisen alalla), ja että se on tämän vuoksi ryhtynyt toteuttamaan toimia tietoisuuden lisäämiseksi, matkailualan osaamisen parantamiseksi ja viime kädessä sellaisten matkailupalveluiden laadun parantamiseksi, jotka on tarkoitettu erityistarpeisille tai vammaisille henkilöille;

AF.  ottaa huomioon, että vammaisten henkilöiden sekä toimintakyvyltään erilaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet liikenteen, liikkuvuuden ja matkailun alalla tarjoavat mahdollisuuksia innovoivaan liiketoimintaan liikenne- ja liikkuvuuspalvelujen tarjoajille, mikä voi johtaa kaikkia hyödyttäviin ratkaisuihin, kun palveluja tarjotaan sekä kaikille vammaisille henkilöille (kuten liikuntarajoitteiset, näkövammaiset, kuurot ja kuulovammaiset sekä autistiset ja kehitysvammaiset henkilöt ja henkilöt, joilla on heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky) että kaikille muille palvelujen käyttäjille kaikkia palvelevan suunnittelun hengessä;

Yleiset periaatteet ja velvoitteet

1.  palauttaa mieliin, että vammaisten henkilöiden täysimääräinen osallisuus ei ole vain oikeus ja asianomaisten henkilöiden ansaittu etu vaan se on eduksi koko yhteiskunnalle, joka voi hyötyä näiden henkilöiden arvosta ja erilaisista taidoista;

2.  korostaa, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteiskunnassa, jossa heillä on heidän täysimääräisen osallisuutensa ja osallistumisensa varmistamiseksi samat mahdollisuudet kuin muillakin;

3.  korostaa, että vammaisten henkilöiden osallisuus yhteiskunnassa maan sosioekonomisesta, poliittisesta tai kulttuurisesta tilanteesta riippumatta ei ole pelkästään kehityskysymys, vaan myös ihmisoikeuskysymys;

4.  korostaa, että vammat yleistyvät väestön ikääntyessä;

5.  katsoo, että unionin olisi toimittava edelläkävijänä ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja niiden edistämisen alalla; suhtautuu myönteisesti siihen, että YK:n sopimuselin on ensimmäistä kertaa tarkastellut unionin kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täyttymistä; katsoo, että vuonna 2015 julkaistut vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa EU:ssa koskevat vammaisyleissopimuksen komitean päätelmät ovat merkittävä osoitus unionin sitoutumisesta yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ja toteaa, että niissä annetaan lainsäädäntö- ja politiikkatoimia koskevia ohjeita kaikilla unionin toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

6.  suhtautuu myönteisesti vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiin ja suosituksiin ja painottaa, että unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on sisällytettävä vammaisten naisten ja tyttöjen näkökulma sukupuolten tasa-arvoa koskeviin politiikkatoimiinsa, ohjelmiinsa ja strategioihinsa sekä otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo vammaisia henkilöitä koskevissa strategioissaan; vaatii lisäksi, että otetaan käyttöön mekanismit saavutetun edistyksen tarkastelemiseksi säännöllisesti;

7.  kehottaa parlamenttia, neuvostoa ja komissiota panemaan täysimääräisesti täytäntöön vammaisyleissopimuksen komitean suositukset ja varmistamaan, että vammaisyleissopimus otetaan huomioon kaikessa tulevassa lainsäädännössä;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kohdentamaan tarvittavat resurssit vammaisyleissopimuksen ja valinnaisen pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämiseen;

9.  pitää erittäin valitettavana, ettei unioni kuullut riittävästi virallisesti vammaisjärjestöjä valmistellessaan vuonna 2015 järjestettyä vammaisyleissopimuksen komitean uudelleentarkasteluprosessia ja laatiessaan edistymisraporttiaan; edellyttää, että vammaisjärjestöt osallistuvat aktiivisesti yleissopimuksen komitean kokouksiin riippumattomana osapuolena ja että ne osallistuvat myös tulevia uudelleentarkasteluja käsitteleviin unionin virallisiin valtuuskuntiin;

10.  kehottaa komissiota konsolidoimaan ja antamaan ehdotuksen, joka koskee unionin ja vammaisjärjestöjen aitoa jäsenneltyä vuoropuhelua, mukaan lukien riittävä rahoitus, jolla varmistetaan vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen täysipainoinen ja yhdenvertainen osallistuminen;

11.  pitää erityisen tärkeänä järjestelmällistä ja tiivistä kuulemista vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen, päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä kaikista uusista aloitteista ja kaikkien koulutukseen, kulttuuriin, urheiluun ja nuorisoon liittyvien toimien täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista;

12.  kehottaa vahvistamaan nykyisten tasa-arvoelinten toimintaa vammaisyleissopimuksen valtavirtaistamisen, edistämisen ja seurannan tukemisessa; muistuttaa unionia ja jäsenvaltioita vaatimuksesta toimia mielekkäästi yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti vammaisten henkilöiden järjestöjen kanssa;

13.  kehottaa unionia ratifioimaan vammaisyleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan;

14.  kehottaa tarkastelemaan ja arvioimaan kattavasti ja monialaisesti unionin nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä ja rahoitusohjelmia, mukaan lukien tulevat ohjelmakaudet, jotta niistä tehdään täysin vammaisyleissopimuksen mukaisia, ottamalla vammaisia edustavat järjestöt ja yleissopimuksen EU-kehyksen jäsenet rakentavasti mukaan tähän työhön, mukaan lukien vammaisnäkökulman sisällyttäminen kaikkiin lainsäädäntötoimiin ja strategioihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vammaisnäkökulman sisällyttämiseksi kaikkeen lainsäädäntöön ja toimintapolitiikkaan ja kaikkiin strategioihin;

15.  kehottaa sisällyttämään vammaisten henkilöiden oikeudet EU:n yleiseen sosioekonomiseen toimintaohjelmaan, erityisesti Eurooppa 2020 -strategiaan ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon; suosittaa vammaissopimuksen hyväksymistä, jotta varmistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien ottaminen huomioon unionin aloitteissa;

16.  kehottaa komissiota keskittymään eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä jäsenvaltioiden sosiaalista tilannetta koskevissa arvioinneissa (maaraportit ja maakohtaiset suositukset) myös vammaisten henkilöiden tilanteen seuraamiseen osana unionin yhteistä sitoutumista esteettömän Euroopan kehittämiseen;

17.  katsoo, että unionin toimielinten, erityisesti parlamentin, neuvoston ja komission, olisi pyrittävä varmistamaan, että ihmisoikeuskysymykset otetaan huomioon kaikessa nykyisessä ja tulevassa lainsäädännössä ja niissä noudatetaan täysin vammaisyleissopimusta;

18.  pyytää komissiota toimittamaan lainsäädäntöä koskevan luettelon ja ehdottamaan toimivaltaa koskevan ilmoituksen päivittämistä päätelmien valossa; katsoo, että sitä olisi päivitettävä säännöllisesti siten, että vammaisjärjestöt ja Euroopan parlamentti ovat siinä virallisesti mukana;

19.  kehottaa komissiota harkitsemaan, onko syytä kehittää unionin järjestelmä, jolla taataan vammaisten henkilöiden oikeuksien tehokas toteutuminen ja edistetään heidän itsemääräämisoikeuttaan, esteettömyyttä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja itsenäistä elämää sekä syrjinnän kaikkien muotojen poistamista;

20.  jakaa vammaisyleissopimuksen komitean ilmaiseman huolen siitä, että Euroopan unionilla ei ole selkeää strategiaa vammaisyleissopimuksen täytäntöön panemiseksi;

21.  kehottaa toimielimiä esimerkilliseen toimintaan yhteiskuntaan integroimista koskevassa politiikassa;

22.  kehottaa komissiota hyödyntämään Euroopan vammaisstrategian tarkistamista, jotta voidaan kehittää vammaisyleissopimusta koskeva molemmat sukupuolet huomioon ottava ja kattava unionin strategia, johon kuuluu ulkoisen toiminnan sitoumuksia ja selkeä soveltamisaikataulu sekä asiaan liittyvät ja tarkat viitearvot ja indikaattorit;

23.  pitää valitettavana, että vammaiset henkilöt kärsivät edelleen syrjinnästä ja syrjäytymisestä; kehottaa lisäksi komissiota maksimoimaan synergian unionin vammaisstrategian 2010–2020 sekä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen välillä, jotta voidaan varmistaa, että tunnustetuista oikeuksista voidaan konkreettisesti nauttia ja että ne voivat aidosti toteutua, muun muassa yhdenmukaistamalla lainsäädäntöpuitteita ja panemalla ne täytäntöön sekä toteuttamalla kulttuurillisia ja poliittisia toimia;

24.  kehottaa komissiota selventämään vammaisuuden laajaa määritelmää unionin tasolla;

25.  kehottaa komissiota tarkistamaan julkisiin hankintoihin liittyvien sosiaalisten näkökohtien opasta siten, että siinä korostetaan sekä yhteiskunnallisia velvoitteita investoida vammaisten henkilöiden laadukkaisiin tukipalveluihin että tästä syntyviä mahdollisuuksia ja etuja;

26.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen vaikutustenarviointia koskevia ohjeita ja muuttamaan niitä sisällyttämällä niihin kattavamman luettelon seikoista, joiden avulla voidaan paremmin arvioida vammaisyleissopimuksen noudattamista;

Erityisoikeudet

27.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ehkäisemään uhriksi joutumista ja toteuttamaan toimia kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi, vammaisuuteen perustuva moninkertainen, kanssakäymiseen liittyvä ja moniperusteinen syrjintä mukaan luettuna, ottaen erityisesti huomioon vammaiset naiset ja lapset, iäkkäät henkilöt ja monimuotoisen avun tarpeessa olevat henkilöt, mukaan lukien henkilöt, joilla on kehitysvamma tai psykososiaalisia toimintarajoitteita, sekä henkilöt, joiden vamma muuttuu ajan myötä;

28.  pitää valitettavana, ettei neuvosto ole vieläkään hyväksynyt vuonna 2008 annettua ehdotusta direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta; kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään ehdotuksen niin pian kuin mahdollista;

29.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan vammaisten naisten ja lasten oikeudet sisällyttäen ne myös seuraavaan lapsen oikeuksia koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan sekä varmistamaan, että poikia ja tyttöjä ja heitä edustavia organisaatioita kuullaan kaikista heitä koskevista asioista ja sen yhteydessä heille tarjotaan heidän vammansa ja ikänsä edellyttämää apua;

30.  korostaa, että jos halutaan suojella vammaisten lasten oikeuksia, heidän perheilleen on taattava asianmukainen tuki vahvistamalla ja kehittämällä unionissa saatavilla olevia lainsäädäntövälineitä, kuten pidemmän vanhempainloman myöntämistä vammaisten lasten vanhemmille koskeva säädös;

31.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikilla vammaisilla henkilöillä on oikeus kaikille unionin kansalaisille kuuluvaan vapaaseen liikkumiseen myös sisällyttämällä nykyiseen ja tulevaan lainsäädäntöön takeet yhdenvertaisista mahdollisuuksista, perusoikeuksista ja tasapuolisista mahdollisuuksista saada palveluja ja päästä työmarkkinoille sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet sosiaaliturvan saannissa kuin asianomaisen jäsenvaltion kansalaisilla; kehottaa lisäksi yhdenvertaista kohtelua työssä ajatellen jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa uudelleenlaadittua direktiiviä (2006/54/EY);

32.  painottaa, että on tuettava vammaisia maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä, jotta he voivat kehittää taitoja, jotka antavat heille mahdollisuuden saada sopiva työpaikka;

33.  painottaa, että (henkilökohtainen tai julkinen) avustaminen on keino auttaa vammaisia henkilöitä, erityisesti naisia, elämään itsenäistä ja riippumatonta elämää ja että siksi olisi tuettava vammaisille naisille ja heidän perheilleen työpaikalla, koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä raskauden ja äitiyden aikana annettavaa apua;

34.  toteaa, että on puututtava viipymättä vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan niin yksityisessä kuin laitosympäristössä, ja kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tukipalveluita, jotka ovat kaikkien vammaisten naisten ja tyttöjen käytettävissä; kehottaa EU:ta liittymään naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen (Istanbulin yleissopimus) lisäaskeleena vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumisessa;

35.  muistuttaa, että on tärkeää pitää kiinni vammaisten henkilöiden perusoikeudesta osallistua vammaisuutta koskeviin toimintamenettelyihin ja päätöksentekoon kaikilla tasoilla, kuten vammaisyleissopimuksessa korostetaan; painottaa, että vammaisille naisille ja tytöille – moninkertaista syrjintää kokevat, marginalisoituneisiin yhteisöihin ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvat naiset ja tytöt mukaan luettuina – on annettava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja heitä on rohkaistava siihen, jotta voidaan varmistaa heidän etujensa ja oikeuksiensa esille tuominen, tukeminen ja suojelu ja näin myös varmistaa todellinen ruohonjuuritason sukupuolinäkökulma; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaisesti mukautettuja palveluja ja järjestelyjä, joilla lisätään naisten aktiivista osallisuutta ja osallistumista, ja investoimaan apuvälineteknologiaan ja tietoyhteiskuntaan osallistumiseen;

36.  kehottaa EU:n toimielimiä ryhtymään tehokkaisiin toimiin vammaisten naisten elinolojen parantamiseksi vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta EU:ssa tehtyä uudelleentarkastelua koskevien vammaisyleissopimuksen komitean suositusten mukaisesti;

37.  on huolestunut siitä, että vammaisten lasten kasvattaminen jää pääasiassa naisten vastuulle;

38.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita levittämään jatkossakin tietoa vammaisyleissopimuksesta sekä torjumaan ennakkoluuloja ja edistämään kaikkien vammaisten henkilöiden parempaa ymmärtämistä, niin että päätökset tehtäisiin heidän todellisten tarpeidensa pohjalta;

39.  tukee aloitteita, joilla pyritään lisäämään yhteiskunnassa tietämystä vammaisten henkilöiden kohtaamista vaikeuksista ja parantamaan vammaisten henkilöiden tietoisuutta omista mahdollisuuksistaan ja panoksesta, jonka he pystyvät antamaan, esimerkiksi kouluissa toteutettavien erityisten koulutusohjelmien kautta; korostaa, että vammaisyleissopimuksen merkittävyys johtuu siitä, että sillä pyritään muuttamaan ihmisten kulttuurisidonnaisia asenteita, niin että nähdään, että vamman sijaan vammaista henkilöä haittaavat pikemminkin esteet sosiaalisessa ja taloudellisessa ympäristössä;

40.  pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia laatimaan tiedotusstrategioita vammaisten oikeuksista, edistämään liikenne- ja matkailualan henkilökunnan koulutusta, jossa pyritään lisäämään tietoisuutta vammaisuudesta ja vammaisten tasavertaisista mahdollisuuksista, sekä kannustamaan vammaisalalla toimivia eurooppalaisia järjestöjä ja liikenteestä vastaavia julkisia ja yksityisiä elimiä tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä keskenään; kehottaa huolehtimaan, että myös koulutusmateriaali on saatavilla esteettömässä muodossa;

41.  korostaa, että lentoyhtiöiden henkilöstölle on annettava perusteellista koulutusta. jotta lentoyhtiöt voivat palvella vammaisia henkilöitä asianmukaisesti; painottaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä sen varmistamiseen, että henkilöstö osaa käsitellä pyörätuoleja niitä vahingoittamatta;

42.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen esteettömyyttä koskevaksi unionin säädökseksi(22) ja on sitoutunut hyväksymään sen ripeästi, jotta varmistetaan tavaroiden ja palvelujen esteetön saanti, myös pääsy rakennuksiin, joissa kyseisiä palveluja tarjotaan, sekä tehokkaat ja esteettömät kansalliset täytäntöönpano- ja valitusmekanismit; palauttaa mieliin, että tarvitaan esteettömyyttä koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa ja toimenpiteitä, joilla taataan, että henkilöillä, joilla on minkä tahansa tyyppinen vamma, on tämä oikeus vammaisyleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti;

43.  korostaa, että esteettömyyttä koskeva unionin säädös on hyväksyttävä, sillä se helpottaisi puuttumista kaikkiin liikuntarajoitteisten henkilöiden liikenteen, liikkuvuuden ja matkailun alalla kohtaamiin esteettömyysongelmiin ja sen avulla voitaisiin varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat käyttää esteettömästi lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen matkustajapalveluja, mukaan lukien erityisesti vaihdot ja kaikkien julkisen joukkoliikenteen metro- ja junayhteyksien matalalattiavaunut sekä matkustajaliikennepalveluiden tarjoamiseen tarkoitetut verkkosivustot, mobiilipalvelut, älykkäät lipunmyyntijärjestelmät, reaaliaikainen tiedotus, itsepalvelupäätteet, lippuautomaatit sekä lähtöselvitysautomaatit;

44.  toteaa, että pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät yhdenmukaisten unionin tason vaatimusten noudattamisesta, kun niiden ei tarvitse mukautua erilaisiin kansallisiin sääntöihin; pitää kuitenkin valitettavana, että ehdotus esteettömyyttä koskevaksi unionin säädökseksi ei kata luonteeltaan rajatylittäviä matkailualan tuotteita ja matkailupalveluja; korostaa, että unionin tasolla ei ole toteutettu mitään sellaisia matkailupalveluja koskevia lisätoimenpiteitä, joilla majoitusluokituksia voitaisiin asteittain yhdenmukaistaa esteettömyyskriteerit huomioon ottaen;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ponnekkaammin tutkimusta ja kehittämistä, joka liittyy erityisesti uusien ja innovatiivisten teknologioiden esteettömyyteen vammaisten henkilöiden kannalta;

46.  kehottaa komissiota ottamaan tulevia säädösehdotuksia asiaan liittyvillä aloilla, kuten Euroopan digitaalistrategian puitteissa, laatiessaan asianmukaisesti huomioon sen, että fyysisen ympäristön esteettömyys on yhtä tärkeää kuin tieto- ja viestintätekniikan esteettömyys;

47.  kannustaa jäsenvaltioita esteettömyyden periaatetta sovellettaessa varmistamaan, että nykyisissä ja uusissa rakennushankkeissa, työpaikoilla ja erityisesti julkisissa rakennuksissa, kuten julkisista varoista rahoitetuissa koulurakennuksissa, toteutuu kaikkia palveleva suunnittelu;

48.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään parlamentin kanssa yhteistyötä, jotta julkisen sektorin elinten verkkosivustojen esteettömyydestä saadaan aikaan selkeä ja vaikuttava direktiivi, joka on ehdotetun esteettömyyttä koskevan unionin säädöksen ja vammaisyleissopimuksen mukaisesti laaja-alainen ja jonka täytäntöönpanomekanismi on vankka; katsoo, että näin voidaan varmistaa, että 80 miljoonaa vammaista ja 150 miljoonaa iäkästä henkilöä unionissa voivat käyttää yhdenvertaisin edellytyksin verkkosivustoja ja sähköisiä julkisia palveluja;

49.  kehottaa komissiota varmistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että unionin yhteinen hätänumero 112 on täysin esteettömästi käytettävissä ja luotettava; katsoo, että siinä olisi käytettävä sekä kansallisesti että verkkovierailuissa uusinta teknologiaa, joka soveltuu erityisesti kuuroille ja kuulovammaisille kansalaisille, jotta vältetään turhia kuolemantapauksia ja loukkaantumisia; korostaa, että kansallisella tasolla tarvitaan täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan muun muassa kaikkia jäsenvaltioita koskeva yhteensopivuus, johon kuuluu kansallisten hätäkeskusten esteettömyys;

50.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt ja heidän avustajansa voivat käyttää täysin esteettömästi sähköisiä terveyspalveluja, mobiiliterveyspalveluja sekä niihin liittyviä sovelluksia ja laitteita samoin kuin 112‑hätänumeroa, jonka on oltava helposti käytettävissä kaikkialla Euroopassa, ja kehittynyttä mobiilipaikannusjärjestelmää ja hyödyntää etälääketieteen mahdollisuuksia saatavuuden ja hoidon parantamiseksi tässä suhteessa;

51.  korostaa, että humanitaarisissa yhteyksissä on lisättävä vammaisia henkilöitä ja erityisesti vammaisia lapsia koskevaa tukea ja erityismääräyksiä, ja kehottaa komissiota tekemään selkoa investoinneista ja rahoituksesta, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden tukemiseen hätätilanteissa, ja myös erittelemään tiedot sukupuolen ja iän mukaan;

52.  korostaa, että jatkuvat konfliktit ja luonnonkatastrofit lisäävät myös osaltaan vammaisten henkilöiden määrää;

53.  kannattaa yleissopimuksen komitean asiantuntijoiden suosituksia, joiden mukaan unionin on oltava esteettömämpi ja osallistavampi voidakseen soveltaa vammaisuuteen riski- ja hätätilanteissa ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, myös soveltamalla katastrofiriskien vähentämistä koskevaa Sendain kehystä 2015–2030; kehottaa painokkaasti sisällyttämään vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet unionin muuttoliike- ja pakolaispolitiikkaan, koska heihin kohdistuu kaksinkertaista syrjintää; korostaa, että kyseisillä toimenpiteillä olisi reagoitava asianmukaisesti vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin ja otettava huomioon vaatimus tarpeisiin perustuvasta kohtuullisesta mukauttamisesta; kannustaa lisäksi siihen, että vammaisten henkilöiden tarpeet sisällytetään jäsenvaltioiden ja unionin toteuttamiin humanitaarisiin toimiin;

54.  kehottaa unionia näyttämään esimerkkiä vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisessä Sendain kehyksen ja vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa kumppanimaidensa ja alueellisten järjestöjen kanssa sekä maailmanlaajuisesti;

55.  kehottaa komissiota hyväksymään täytäntöönpanosuunnitelman helmikuussa 2015 annettujen, vammaisuuden huomioon ottavaa katastrofinhallintaa koskevien neuvoston päätelmien ja Sendain kehyksen mukaisesti;

56.  pitää tärkeinä neuvoston päätelmiä, jotka koskevat vammaisuuden huomioon ottavan katastrofihallinnan sisällyttämistä kaikkiin unionin pelastuspalvelumekanismin toimiin ja jäsenvaltioiden toimiin; edellyttää, että vammaisia henkilöitä ja hätätila- ja pelastuspalvelualan toimijoita valistetaan ja heille annetaan tietoja katastrofiriskin vähentämistä koskevista aloitteista ja että vammaisille henkilöille järjestetään psykologista apua katastrofeista toipumisen vaiheessa;

57.  painottaa, että hätätilanteiden jälkeisissä tilanteissa on tärkeää antaa erityistukea vammaisille henkilöille;

58.  toteaa, että yhteiskunnan haavoittuvat jäsenet ovat entistäkin marginaalisemmassa asemassa, jos he ovat vammaisia, ja korostaa, että unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimintaansa, jolla pyritään ulottamaan oikeudet ja palvelut kattavasti kaikille vammaisille henkilöille, mukaan lukien kansalaisuudettomat henkilöt, asunnottomat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat sekä vähemmistöihin kuuluvat henkilöt; korostaa, että unionin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikoissa on otettava huomioon vammaiset henkilöt;

59.  pyytää komissiota ja neuvostoa huolehtimaan vammaisyleissopimuksen 11 artiklan mukaisesti vammaisten henkilöiden erityishoidosta, kun ne laativat ehdotuksia pakolaiskysymyksen ratkaisemiseksi taikka asiaa koskevaa rahoitusta tai muita tukitoimia varten;

60.  korostaa, että unionin olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikki vammaiset henkilöt, joilta on poistettu oikeustoimikelpoisuus, voivat harjoittaa kaikkia unionin perussopimuksiin ja lainsäädäntöön kirjattuja oikeuksiaan, kuten oikeussuojan sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuutta koskevaa oikeuttaan, mukaan lukien pankki-, työllisyys- ja terveydenhuoltopalvelut, sekä äänioikeutta ja kuluttajanoikeuksia;

61.  toteaa, että vammaisyleissopimus on osoittautunut myönteiseksi ja keskeiseksi välineeksi, jolla edistetään lainsäädännön uudistamista ja vaaditaan jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen, miten vammaiset henkilöt nähdään; pitää kuitenkin valitettavana, että vammaisilla henkilöillä riittää yhä haasteita strategisilla aloilla, kuten rikosoikeudessa ja poliittisessa osallistumisessa; pitää keskeisen tärkeänä kaikkien vammaisten henkilöiden kaikin puolin esteetöntä mahdollisuutta olla mukana poliittisessa järjestelmässä; katsoo, ettei esteettömyys ei saa rajoittua vain äänestämisen fyysiseen esteettömyyteen ja että siihen kuuluu myös monenlaisia aloitteita, joilla pyritään saamaan demokraattinen prosessi kaikkien ulottuville; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä viittomakielellä, pistekirjoituksella tai helppolukuisena tekstinä esitetty vaalimateriaali, tarvittavan avun antaminen vammaisille henkilöille äänestyksen aikana, posti-, ja valtakirjaäänestyksen edistäminen mahdollisuuksien mukaan ja esteiden poistaminen ehdokkaiksi haluavien vammaisten kansalaisten tieltä sekä puuttuminen oikeustoimikelpoisuutta koskeviin nykyisiin sääntöihin ja niiden vaikutuksiin yksilöiden mahdollisuuksiin osallistua täysipainoisesti demokraattiseen prosessiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että seuraavien säädösten säännökset pannaan asianmukaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön erityisesti vammaiset henkilöt huomioon ottaen: rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2012/29/EU 3 artiklan 2 kohta, direktiivit 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä ja 2012/13/EU tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä erityisesti direktiivi 2013/48/EU oikeudesta käyttää avustajaa rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä sekä oikeudesta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin;

62.  pitää erittäin valitettavana, että useat valtiot eivät edelleenkään myönnä älyllisesti kehitysvammaisten henkilöiden oikeustoimikelpoisuutta tai rajoittavat sitä tuomioistuinteitse; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan myönteisesti oikeustoimikelpoisuutta koskevassa kysymyksessä edistämällä pikemminkin tuettua osallistamista kuin automaattista poissulkemista;

63.  on huolissaan siitä, että vammaisten henkilöiden on edelleen vaikea saada oikeutta; palauttaa mieliin, että oikeussuojan saanti on keskeinen perusoikeus ja oikeusvaltioperiaatteen olennainen osa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla voidaan turvata menettelyjen mukauttaminen kattavasti vammaisia henkilöitä varten; katsoo, että komission olisi harkittava vammaisyleissopimusta koskevien erityisten koulutusohjelmien sisällyttämistä unionin oikeusalan ohjelmaan 2014–2020; ehdottaa, että unionin tuomioistuimet soveltaisivat sisäisiä sääntöjään ja ohjeitaan tavalla, jolla helpotetaan vammaisten henkilöiden oikeussuojan saantia, ja että vammaisyleissopimuksen komitean yleiset suositukset otettaisiin myös huomioon oikeudenkäytössä;

64.  toteaa, että Haagin yleissopimuksella aikuisten kansainvälisestä suojelusta voidaan monin tavoin edistää käytännössä vammaisyleissopimuksen osapuolten kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa ja tukemista; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että komissio ei ole noudattanut sille 18. joulukuuta 2008 annetussa parlamentin päätöslauselmassa annettuja suosituksia aikuisten oikeudellisen suojan rajatylittävistä vaikutuksista(23);

65.  korostaa koulussa, kotona tai laitoksissa tapahtuvaa väkivaltaa, pelottelua ja seksuaalista hyväksikäyttöä, joille vammaiset lapset ovat alttiimpia; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita toimimaan tehokkaammin ja torjumaan vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa erityistoimien ja esteettömien tukipalvelujen avulla;

66.  kehottaa komissiota hyväksymään tehokkaita perheisiin, yhteisöihin, eri alojen ammattihenkilöihin ja laitoksiin kohdennettavia toimia, joilla estetään vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; toteaa, että kouluilla on keskeinen rooli sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, ja korostaa, että tarvitaan asianmukaisia mekanismeja, jotka mahdollistavat osallistumisen opetukseen tavallisissa kouluissa ja joilla voidaan varmistaa, että kasvattajat ja opettajat ovat asianmukaisesti valmistautuneita ja koulutettuja tunnistamaan vammaisiin lapsiin kohdistuvan väkivallan ja reagoimaan siihen;

67.  kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan, että tahdonvastainen hoito ja vapauden rajoittaminen eivät ole lain mukaan sallittuja, mikä vastaa uusimpia kansainvälisiä normeja;

68.  kehottaa painokkaasti takaamaan liikkumisvapauden periaatteen vammaisille henkilöille unionissa poistamalla kaikki jäljellä olevat esteet tämän vapauden käyttämisen tieltä;

69.  korostaa, että unionin kansalaisten vapaa liikkuvuus on taattava vammaisille henkilöille, minkä vuoksi jäsenvaltioiden on varmistettava heidän tilanteensa ja sosiaalisten oikeuksiensa vastavuoroinen tunnustaminen (vammaisyleissopimuksen 18 artikla);

70.  pitää valitettavana, että neuvosto ei hyväksynyt vammaisuuteen liittyvien asiakirjojen sisällyttämistä asetukseen kansalaisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen julkisten asiakirjojen hyväksymistä Euroopan unionissa;

71.  on tyytyväinen eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan pilottihankkeeseen; pitää valitettavana, että vain osa jäsenvaltioista osallistuu eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan hankkeeseen, jolla helpotetaan käytännön toimin vammaisten henkilöiden liikkuvuutta ja heidän kansalaisoikeuksiensa tunnustamista jäsenvaltioissa;

72.  korostaa, että jos vammaisten henkilöiden oikeudet aiotaan turvata täysin, on välttämätöntä taata heille oikeus valita, miten he haluavat elää ja miten he haluavat maksimoida omat mahdollisuutensa, esimerkiksi hyödyntämällä enemmän hoitajapalvelujen kaltaisia järjestelyjä;

73.  pitää äärimmäisen valitettavina kammottavia oloja, joissa vammaisia henkilöitä on havaittu pidettävän tietyissä jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa noudattaakseen Euroopan ihmisoikeussopimusta ja sen epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltävää 3 artiklaa;

74.  kehottaa komissiota ja neuvostoa huolehtimaan paremmin vammaisten henkilöiden tarpeista ja ottamaan ne johdonmukaisesti huomioon, kun tarkastellaan uudelleen unionin asetuksia, kuten matkustajien oikeuksista eri liikennemuodoissa annettuja asetuksia (asetukset (EY) N:o 1107/2006 ja (EY) N:o 261/2004 lentoliikenteestä, asetus (EY) N:o 1371/2007 rautatieliikenteestä, asetus (EU) N:o 1177/2010 vesiliikenteestä ja asetus (EU) N:o 181/2011 linja-autoliikenteestä), ja kun laaditaan lainsäädäntöä esimerkiksi matkustajien oikeuksista useita liikennemuotoja yhdistävien matkojen yhteydessä; korostaa, että unioni sitoutui vuonna 2010 esteettömään Eurooppaan Euroopan vammaisstrategiassa 2010–2020;

75.  kehottaa unionia tehostamaan matkustajien oikeuksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa ja yhdenmukaistamaan kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten työtä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet liikenteen (linja-autoliikenteen, taksien, kaupunkien joukkoliikenteen, rautatie-, lento- ja vesiliikenteen sekä lento- ja muiden asemien ja satamien) esteettömyyttä paikallis-, alue- ja valtiotasolla liikenne- ja matkailutarkoituksissa parantavan unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ja puuttumaan esteettömän Euroopan tiellä oleviin esteisiin muun muassa vahvistamalla matkustajien oikeuksia säätelevän lainsäädännön mukaisten täytäntöönpanoviranomaisten toimivaltuuksia, jotta voidaan varmistaa koko unionissa kaikkien vammaisten matkustajien tosiasialliset ja yhtäläiset oikeudet, jotka koskevat muun muassa esteettömyyttä ja standardointia, yhdenmukaistamista, teknisiä vaatimuksia ja yrityskannustimia;

76.  kehottaa komissiota selkeyttämään huolenpitoa liikuntarajoitteisille henkilöille tarjoavien toimijoiden vastuualueita ottaen erityisesti huomioon siirtymiset eri liikennemuotojen välillä ja antamaan parlamentille tietoa vammaisjärjestöjen osallistumisesta matkustajien oikeuksia koskevien asetusten täytäntöönpanoon ja niiden roolista siinä;

77.  korostaa, että esteettömät mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja, kulkuneuvoja, infrastruktuuria ja eri liikennemuotoja yhdistäviä liikenteen solmukohtia erityisesti maaseutualueilla ovat avainasemassa, kun varmistetaan, ettei liikennejärjestelmissä esiinny rakenteellista syrjintää; korostaa, että vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus käyttää palveluja ja tuotteita ja että on ryhdyttävä lisätoimiin liikenne- ja matkailupalveluiden, ajoneuvojen sekä infrastruktuurin esteettömyyden varmistamiseksi; huomauttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline tarjoaa mahdollisuuden rahoittaa kaupunkialueita koskevia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan esteettömyyttä eri tavoin vammaisten henkilöiden kannalta, ja toteaa, että tällä rahoituksella voidaan kattaa jopa kymmenen prosenttia mukautustöiden kustannuksista;

78.  kehottaa komissiota kertomaan Euroopan laajuiselle liikenneverkolle (TEN-T) kohdennettujen varojen käyttöä koskevassa vuosikertomuksessaan edistyksestä, jota on saavutettu Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetuilla ja muun tyyppiseen EU‑rahoitukseen perustuvilla toimenpiteillä infrastruktuurin mukauttamiseksi vammaisten henkilöiden tarpeita varten, sekä ilmoittamaan tätä varten myönnetyn tuen määrän; kehottaa komissiota myös toteuttamaan toimia, joilla edistetään aiempaa laajempaa osallistumista hankkeisiin, joilla on tarkoitus mukauttaa infrastruktuuria vammaisten henkilöiden tarpeita varten esimerkiksi järjestämällä mahdollisille rakennuttajille suunnattuja tiedotustilaisuuksia;

79.  korostaa, että on tärkeää rahoittaa toimenpiteitä, jotka toteutetaan kaupunkialueilla, joilla ihmisten on vaihdettava useammin eri liikennemuotojen välillä ja joilla eri tavoin liikuntarajoitteiset henkilöt kohtaavat eniten vaikeuksia;

80.  painottaa, että digitaalisia liikennemarkkinoita koskevissa toimintaohjelmissa olisi aina asetettava etusijalle esteettömien formaattien käyttö, joka edistäisi kaikkien vammaisten henkilöiden käyttömahdollisuuksia hyödyntäen eri tavoin vammaisille sopivia esteettömiä kieliä, formaatteja ja teknologioita, kuten viittomakieltä, pistekirjoitusta, puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä muita vammaisten henkilöiden valittavissa olevia esteettömiä viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, kuten selkokielellä, kuvamerkeillä, tekstityksellä tai henkilökohtaisilla tekstiviesteillä annetut matkustustiedot, varaukset ja lipunmyynti useampaa eri aistikanavaa käyttäen; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön asianmukaisia mekanismeja liikennejärjestelmien ja ‑palveluiden seurantaa ja valvontaa varten, jotta varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus esteettömään liikkumiseen ja apuvälineiden käyttöön myös julkisissa liikennevälineissä;

81.  korostaa, että vammaisten henkilöiden olisi voitava saada tietoa useita liikennemuotoja yhdistävistä rajat ylittävistä, ovelta ovelle -kuljetuksia tarjoavista palveluista siten, että he voivat valita kestävimmän, edullisimman tai nopeimman palvelun sekä varata palvelun ja maksaa sen verkon kautta;

82.  kehottaa asettamaan saataville ajantasaista matkustustietoa, jotta vammaiset henkilöt voivat ennen matkalle lähtöään saada tietoa liikennehäiriöistä tai vaihtoehtoisista matkajärjestelyistä;

83.  korostaa, että vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus saada tietoa ja kommunikoida esteettömässä muodossa ja esteettömällä tekniikalla, joka soveltuu vammaisuuden eri muotoihin, mukaan luettuna viittomakieli, pistekirjoitus, puhetta tukeva ja korvaava viestintä ja muut esteettömät viestinnän keinot, tyypit ja muodot valinnan mukaan, myös selkokielen käyttö ja tekstitys; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan toimet, joita tarvitaan mahdollisuutta saada tietoja ja kommunikoida koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan; kehottaa neuvostoa hyväksymään viipymättä päätöksen julkaistujen teosten saatavuuden helpottamista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi koskevan Marrakeshin sopimuksen tekemisestä; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita toteuttamaan tämän sopimuksen määräyksiä vastaavia johdonmukaisia ja tehokkaita toimia;

84.  muistuttaa, että itsenäisyys, integraatio ja mahdollisuus päästä osallistavan koulutusjärjestelmän piiriin ja osallistua yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään, vapaa‑ajantoimintaan ja urheiluun ovat oikeuksia, jotka taataan vammaisyleissopimuksen 19, 24 ja 30 artiklassa; muistuttaa, että näitä oikeuksia suojaa unionin oikeus ja erityisesti perusoikeuskirjan 21 artikla, joka kieltää vammaisuuteen perustuvan syrjinnän, ja niiden suojaaminen perustuu myös periaatteeseen vammaisten henkilöiden täysimääräisestä ja tehokkaasta osallistumisesta, demokraattinen osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan mukaan lukien (vammaisyleissopimuksen 3 artikla); kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia, joiden avulla pyritään varmistamaan, että vammaisilla henkilöillä on tosiasiallinen ja yhdenvertainen pääsy osallistavan ja korkealaatuisen koulutuksen, kulttuurin ja urheilun kaltaisille keskeisille aloille sekä mahdollisuus osallistua koulujen harrastustoimintaan, kuten teatteritoimintaan, kieliopintoihin ja taidekursseille; pyytää komissiota sisällyttämään Eurooppa 2020 ‑strategiaan koulutustavoitteiden saavuttamista koskevia vammaisuuteen liittyviä erityisindikaattoreita;

85.  palauttaa mieliin vammaisyleissopimuksen komitean luonnoksen yleiseksi huomautukseksi oikeutta osallistavaan koulutukseen koskevasta 24 artiklasta, jossa esitetään yksityiskohtaisesti artiklan normatiivinen sisältö, valtioiden velvoitteet, artiklan suhde yleissopimuksen muihin määräyksiin ja artiklan täytäntöönpano kansallisella tasolla;

86.  muistuttaa, että nuorille suunnatuissa ohjelmissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisiin nuoriin;

87.  toteaa, että vuoden 2018 jälkeisissä nuorisostrategioissa olisi otettava huomioon vammaisten nuorten tarpeet;

88.  muistuttaa, että vammaiset henkilöt jäävät usein koulutuspalveluiden ulkopuolelle tai heillä ei ole todellista pääsyä niiden piiriin; toteaa, että koulutuksen yhteydessä on otettava huomioon heidän vammaisuutensa aste, jotta voidaan auttaa heitä hyödyntämään kaikkia sosiaalisia, taloudellisia ja koulutukseen liittyviä mahdollisuuksiaan; korostaa, että on toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että kaikille vammaisille opiskelijoille turvataan heidän tarvitsemansa kohtuullinen mukauttaminen, jotta he voivat käyttää oikeutta osallistavaan laadukkaaseen koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita ja asiasta vastaavia hajautettuja alue- ja paikallishallintoja tehostamaan kaikille epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen parissa toimiville sidosryhmille suunnattuja koulutusohjelmia ja jatkuvan ammatillisen kehityksen mahdollisuuksia; kehottaa myös parantamaan niiden pääsyä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureihin, jotta voidaan tukea niiden vammaisten oppijoiden kanssa tekemää työtä ja torjua vammaisiin ja etenkin henkilöihin, joilla on psykososiaalinen vamma tai älyllinen kehitysvamma, kohdistuvia ennakkoluuloja;

89.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään tehokkaita toimia, joilla voidaan torjua vammaisten oppilaiden erottelua ja hyljeksimistä kouluissa ja oppimisympäristöissä sekä tarjota heille kohtuullista mukauttamista ja heidän tarvitsemansa tuki, jotta oppijaa voidaan auttaa hyödyntämään koko potentiaaliaan; korostaa, että yhtäläiset mahdollisuudet voidaan saavuttaa vain, jos oikeus osallistavaan koulutukseen taataan kaikilla koulutuksen tasoilla ja kaiken tyyppisessä koulutuksessa, elinikäinen oppiminen mukaan lukien, ja taataan vammaisten henkilöiden tutkintojen tunnustaminen ja erityisesti sellaisissa tukea antavissa oppimisympäristöissä hankittujen pätevyyksien tunnustaminen, joissa vammaiset henkilöt voivat saada juuri sellaisia pätevyyksiä ja taitoja, jotka auttavat heitä voittamaan vammansa; panee merkille erityisopetusohjelmien tekniset ja taloudelliset puutteet erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin talouskriisi on vaikuttanut, ja kehottaa komissiota tutkimaan, miten tilannetta voitaisiin kohentaa;

90.  panee merkille edistymisen opiskelijavaihto-ohjelmien ja erityisesti Erasmus+ ‑ohjelman sääntelyssä, kun vammaisten opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen on myönnetty täydentävää rahoitustukea; vaatii, että erityistoimien soveltamista jatketaan ohjelman kaikkien osatekijöiden suhteen; toteaa, että käytännössä vammaisilla opiskelijoilla on vielä lukuisia esteitä (asenteet, viestintä, rakennusten suunnittelu, tiedonsaanti jne.); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan entistä enemmän vammaisten henkilöiden osallistumista unionin vaihto-ohjelmiin ja parantamaan liikkuvuusmahdollisuuksien näkyvyyttä ja avoimuutta; kehottaa lisäksi komissiota edistämään vammaisten opiskelijoiden ja opettajien vaihto-ohjelmiin pääsyä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

91.  kehottaa koulujärjestelmiä pidättymään sellaisten ryhmittelyn ja tasokurssien kaltaisten ympäristöjen luomisesta, joissa oppilaita leimataan, koska tämä vaikuttaa kielteisesti vammaisiin opiskelijoihin ja etenkin sellaisiin opiskelijoihin, joilla on oppimisvaikeuksia;

92.  pyytää komissiota ottamaan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan direktiivin arvioinnin yhteydessä huomioon vammaisia henkilöitä koskevat näkökohdat ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään direktiivin täytäntöönpanoa myös vammaisten henkilöiden tarpeista ja tiedonsaantioikeudesta käsin ja sen perusteella, miten he voivat muiden kanssa tasaveroisesti hyödyntää direktiivin säännöksiä ja välineitä, joita ei yleisestikään juuri tunneta;

93.  toteaa, että vammaisuus koskee yli 15:tä prosenttia unionin väestöstä, ja tähdentää, että vammaisuuden ja terveysongelmien välillä on voimakas yhteys ja että vammaiset henkilöt eivät saa riittävästi tai lainkaan terveydenhoitopalveluja niiden saantiin liittyvien ongelmien tai pysyvien esteiden vuoksi silloinkaan, kun vammaisuus on seurausta lääkkeen haittavaikutuksesta; toteaa, että korkealaatuisten terveydenhoitopalveluiden puutteellinen saatavuus vaikuttaa kielteisesti vammaisten henkilöiden kykyyn elää itsenäisesti, osallistuvasti ja tasavertaisina muiden rinnalla;

94.  panee huolestuneena merkille, että vammaiset henkilöt ilmoittavat huomattavasti muita useammin riittämättömästä hoidosta tai hoidon epäämisestä sekä pakkohoidosta ja kaltoinkohtelusta, ja pitää terveydenhoidon ammattilaisten koulutusta vammaisten henkilöiden terveydenhoitoon liittyvistä tarpeista puutteellisena; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan vammaisia henkilöitä hoitavien ja avustavien ammattilaisten koulutukseen;

95.  korostaa, että vammaisten henkilöiden tietoista suostumusta on pyydettävä kaikissa sitä edellyttävissä lääketieteellisissä toimenpiteissä ja että sen vuoksi on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan, että nämä henkilöt voivat saada ja ymmärtävät asiaa koskevat tiedot; korostaa, että suostumus on annettava henkilökohtaisesti etukäteen ja tosiasioista täysin tietoisena kaikkien sellaisten tarvittavien mekanismien avulla, joilla varmistetaan, että näitä periaatteita noudatetaan, ja että vastaavat asianmukaiset toimenpiteet on toteutettava myös psykososiaalisesti vammaisten henkilöiden tapauksessa;

96.  kehottaa komissiota sisällyttämään vammaisuuteen liittyvät näkökohdat huomioon ottavia toimintamalleja terveysalan välineisiinsä ja politiikkatoimiinsa, jotta jäsenvaltioissa asuvien vammaisten henkilöiden terveydenhuoltotulokset paranisivat, kohentamalla fyysistä, ympäristöön liittyvää ja aistinvaraista esteettömyyttä, palvelujen laatua ja kohtuuhintaisuutta; kehottaa tällaisten välineiden ja politiikkatoimien kehittämisen yhteydessä kuulemaan vammaisia henkilöitä kattavasti;

97.  toteaa jälleen, että lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet kuuluvat vuonna 1993 annetun Wienin julistuksen ja toimintaohjelman sekä vammaisyleissopimuksen takaamiin perusvapauksiin ja ne käsittävät oikeuden tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä oikeuden solmia avioliitto ja perustaa perhe, oikeuden kattavaan lisääntymisterveydenhoitoon, mikä käsittää perhesuunnittelun ja äitiysterveyteen liittyvät palvelut, koulutuksen ja tiedottamisen, oikeuden antaa tietoinen suostumus kaikkien lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä, sterilointi ja abortti mukaan lukien, sekä oikeuden vapauteen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja riistosta;

98.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään toimia sen varmistamiseksi, että kaikki vammaisille naisille tarjottavat terveydenhoitopalvelut, lisääntymisterveydenhoito ja mielenterveyshoito sekä niihin liittyvät palvelut mukaan lukien, ovat esteettömiä ja perustuvat asianomaisen henkilön vapaaseen ja tietoiseen suostumukseen;

99.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään suuntaviivoja sen varmistamiseksi, että kaikki seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvä koulutus, tiedotus, terveydenhoito ja palvelut ovat vammaisten naisten ja tyttöjen saatavilla esteettömässä ja iän mukaan sovitetussa muodossa, mikä käsittää myös viittomakielen, pistekirjoituksen, kosketukseen perustuvan viestinnän, suurikokoisen tekstin ja viestinnän muiden vaihtoehtoisten tapojen, keinojen ja muotojen käytön;

100.  toistaa jälleen kantansa, jonka mukaan vammaisille naisille ja miehille ja heidän perheilleen on annettava erityistukea, lastenhoidossa avustaminen mukaan lukien, jotta he voivat nauttia äitiydestä ja isyydestä täysimääräisesti;

101.  korostaa, että sairausvakuutusjärjestelmissä ei saa syrjiä vammaisia henkilöitä;

102.  kehottaa komissiota kehittämään kansallisille yhteyspisteille unionin laajuiset ohjeet muiden jäsenvaltioiden hoitopalveluja koskevien esteettömästi saatavilla olevien tietojen tarjoamisesta kaikille potilaille ja ottamaan tässä huomioon potilasjärjestöjen erityisen merkityksen;

103.  kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita ja eurooppalaisten osaamisverkostojen jäseniä laajentamaan verkoston resursseja ja asiantuntemusta sellaisiin vammaisuuden muotoihin, jotka eivät välttämättä ole harvinaisia mutta edellyttävät silti monialaisten terveydenhoitoryhmien antamaa hyvin erikoistunutta hoitoa sekä tiedon ja resurssien keskittämistä tämän kehyksen avulla;

104.  katsoo, että tuotteista ja palveluista on tehtävä entistä esteettömämpiä vammaisten henkilöiden kannalta; toteaa, että esteettömyyden kehittämistä ja toteuttamista haittaavat taloudelliset ja kustannushyötyyn liittyvät esteet; katsoo, että vammaisten henkilöiden laajempi osallistuminen terveystuotteiden ja -palveluiden kehittämiseen parantaa turvallisuutta ja esteettömyyttä;

105.  painottaa, että fyysisesti vammaisilla henkilöillä on ongelmia myös digitalisoiduilla mobiilimarkkinoilla, ja kehottaa edistämään kaikkien vammaisten henkilöiden tiedonsaantia hyödyntäen erilaisille vammoille sopivia esteettömiä kieliä, muotoja ja teknologioita, kuten viittomakieltä, pistekirjoitusta, puhetta tukevia ja korvaavia viestintäjärjestelmiä sekä muita vammaisten henkilöiden valitsemia esteettömiä viestintäkeinoja, -tapoja ja -muotoja, kuten selkokieltä, tekstitystä ja henkilökohtaisia tekstiviestejä etenkin terveystietojen yhteydessä, niin että käytetään useampaa eri aistikanavaa;

106.  kehottaa komissiota toteuttamaan pitkän aikavälin toimia terveysalan ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tehostamiseksi, jotta voidaan käsitellä terveyteen ja sen saatavuuteen liittyvää vakavaa eriarvoisuutta, joka vaikuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin vammaisiin henkilöihin;

107.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään invalidisoivien muistisairauksien luokittelemista vammaksi;

108.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan asianmukaisen tunnustuksen omaishoitajien keskeiselle tehtävälle ja varmistamaan, että heilläkin on asianmukainen pääsy terveyspalveluiden piiriin, kun otetaan huomioon vammaisten henkilöiden hoitamisen vaikutus hoitajien omaan fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin;

109.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että työhön liittyvät oikeudet ja palvelut, myös kohtuullinen mukauttaminen työsyrjintädirektiivin yhteydessä, ovat siirrettäviä ja niissä kunnioitetaan vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta perussopimusten mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kannustimia työnantajille ja aktiivisia työmarkkinatoimia vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemiseksi; ottaa huomioon sekä yhteisötalouden että kehittymässä olevan digitaalisen talouden tarjoaman potentiaalin vammaisten henkilöiden työllistymisessä;

110.  on huolestunut vammaisten henkilöiden ja erityisesti vammaisten naisten korkeasta työttömyysasteesta verrattuna muihin unionin väestöryhmiin; kehottaa jäsenvaltioita edistämään vammaisten naisten – myös niiden, joilla on piilevä vamma, krooninen sairaus tai oppimisvaikeuksia – työmarkkinoille osallistumista koskevaa toimintapolitiikkaansa ja varmistamaan niiden olemassaolon;

111.  on huolestunut siitä, että työsyrjintädirektiivissä ei yksiselitteisesti katsota vammaisia henkilöitä koskevan kohtuullisen mukauttamisen laiminlyöntiä yhdeksi syrjinnän muodoksi; pyytää komissiota tekemään selkoa vastaanotettujen valitusten lajista ja tarkastelemaan siinä yhteydessä, onko direktiiviä tarkistettava;

112.  korostaa etuja, jotka koituvat siitä, että vammaisten henkilöiden työnteko ei rajoitu suojatyökeskuksiin, vaan heille tarjotaan työnteon edellytyksiä, joiden avulla he pääsevät avoimille työmarkkinoille; korostaa, että on tärkeää vaihtaa hyviä käytänteitä viranomaisten, vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen, tukipalvelujen tarjoajien, kokeneiden työnantajien ja muiden sidosryhmien välillä;

113.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vammaisten henkilöiden työllistymistä sosiaalisen ja solidaarisuuteen perustuvan talouden yritysten avulla ja auttamaan siten vammaisia henkilöitä pääsemään työmarkkinoille; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edistämään muotoutumassa olevia sosiaalisia investointimarkkinoita välineillä, jotka on otettu käyttöön osana sosiaalisen yrittäjyyden aloitetta, ja tiedottamaan parlamentille väliarvioinnin tuloksista;

114.  korostaa, että vammaisten henkilöiden irtisanomisten ehkäisemiseksi on tärkeää, että he voivat hoitaa työtään erityislainsäädännön mukaisesti; suosittaa lisäksi, että työkeskusten ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi harjoitetaan asianmukaista valvontaa, jotta voidaan estää vammaisten henkilöiden syrjäytyminen työmarkkinoilta ja hyödyntää heidän koko potentiaaliaan;

115.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään harjoittelun laatupuitteet ja edistämään ja kehittämään vammaisille henkilöille tarkoitettuja oppisopimuskoulutus- ja koulutusmahdollisuuksia ja varmistamaan kohtuullisen mukauttamisen ja esteettömyyden, jotta voidaan taata sosiaalinen suojelu ja edistää vammaisten henkilöiden integroitumista työmarkkinoille;

116.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan pikaisesti toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja kompensoidaan haittavaikutuksia, joita säästötoimenpiteistä on aiheutunut vammaisten henkilöiden sosiaaliturvalle;

117.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä täytäntöön toimivia mekanismeja, joilla ehkäistään tai lievitetään vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä köyhyyttä, haavoittuvuutta ja sosiaalista syrjäytymistä ottaen erityisesti huomioon vammaiset lapset ja ikääntyneet henkilöt;

118.  kehottaa jäsenvaltioita pidättymään vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa heikentävästä vammaisuuteen liittyvien tukien, yhteisöpohjaisten palvelujen, terveyspalvelujen, koulutuksen ja opetusohjelmien leikkaamisesta, joka lisäisi entisestään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

119.  kehottaa jälleen kerran vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteisten sääntöjen pohjalta toimenpiteitä, joilla torjutaan muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden perheiden usein kokemaa köyhyyttä, ja käyttämään selkeitä indikaattoreita, joihin tarvittava hoito perustuu;

120.  painottaa, että yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 artiklassa ja 96 artiklan 7 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat, että tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja vammaisten henkilöiden ottamista mukaan edistetään ja ne otetaan huomioon Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yleensä ja erityisesti niiden toimintaohjelmien täytäntöönpanossa; kehottaa tarkastelemaan vammaisten henkilöiden erityistarpeita yhteisen lähestymistavan avulla; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti syrjimättömyyttä ja vammaisuutta koskevien yleisten ennakkovaatimusten soveltamista; korostaa, että niiden arvioinnissa olisi tarkasteltava, riittävätkö suunnitellut toimet edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden integroitumista erityisesti rahoituksen saatavuuden osalta;

121.  pyytää paikallisen, alueellisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijöitä varmistamaan, että syrjimättömyyttä sekä vammaisten henkilöiden kaikkien palvelujen ja myös internetin käytön yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä yhtäläisiin ja riittäviin paikallisyhteisöjen asumisjärjestelyihin kaikilla alueilla (maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla sekä kaupunkialueilla) ja myös vammaisista henkilöistä huolehtivien laitosten ylläpitoon tarkoitettujen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen saatavuutta ja käyttöä koskevien säädösten täytäntöönpanoa seurataan tehokkaasti; toteaa kuitenkin, että sosiaalipoliittiset toimet ja niiden rahoitus kuuluvat pääasiassa jäsenvaltioille;

122.  kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin, noudatetaanko syrjimättömyyden periaatetta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä Euroopan rakenne- ja investointirahaston varojen käytön yhteydessä; painottaa, että sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä edistävien elinten ja myös vammaisjärjestöjen on oltava mukana kumppanuudessa toimintaohjelmien suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheissa, jotta voidaan varmistaa, että vammaisten henkilöiden edut ja huolenaiheet otetaan todellakin huomioon; kehottaa käyttämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja vammaisten henkilöiden esteettömyyttä, liikkuvuutta ja asumista koskevien vähimmäisnormien noudattamiseksi ja toteaa, että kyseessä on merkittävä ja haastava tehtävä erityisesti paikallis- ja alueviranomaisille;

123.  kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin rakennerahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa ja Luova Eurooppa -ohjelmaa, ja ottamaan mukaan mahdollisimman paljon kansallisia, alueellisia ja paikallisia vammaisjärjestöjä; korostaa lisäksi, että on tärkeää varmistaa, että Erasmus + -ohjelman, nuorisotakuun ja Eures-aloitteen kaltaiset unionin ohjelmat ovat täysin esteettömästi vammaisten henkilöiden käytettävissä;

124.  kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan laajemmin periaatetta, jonka mukaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin liittyviä sopimuksia tekevät viranomaiset voivat sulkea hakijoita sopimuksenteon ulkopuolelle, jos nämä eivät sitoudu vammaisia henkilöitä koskevaan esteettömyyteen;

125.  pitää myönteisenä, että yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa asetetaan sosiaalista osallisuutta koskevia ennakkoehtoja ja etusijalle asetetaan investoinnit, jotka koskevat siirtymistä ”laitoshoidosta avohuollon palveluihin”; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään rahastoja laitoshoidosta luopumiseen ja vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon;

126.  on huolissaan siitä, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoja käytetään väärin laitoshuollon edistämiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään niiden valvontaa vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä kuullen; katsoo, että avoimuusperiaatteita olisi sovellettava koko menettelyyn aina varojen kohdentamisesta niiden varsinaiseen käyttöön;

127.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja muiden asiaa koskevien unionin rahastojen käyttö, jotta paikallisyhteisöissä voidaan kehittää laadukkaita ja kohtuuhintaisia tukipalveluja vammaisille pojille ja tytöille ja heidän perheilleen, myös vaativaa tukea tarvitseville henkilöille, edistää laitoshoidosta luopumista ja ehkäistä laitoshoitoon palaamista sekä edistää osallistavia yhteisöjä ja vammaisten poikien ja tyttöjen pääsemistä osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen;

128.  katsoo, että unionin toimielinten olisi harkittava tulevien ja nykyisten rahoitusvirtojen avaamista järjestöille, jotka aktiivisesti edustavat vammaisia henkilöitä;

129.  kehottaa komissiota jatkamaan vammaisten henkilöiden osallisuuden edistämistä myöntämällä rahoitustukea erilaisille ruohonjuuritason hankkeille ja järjestöille;

130.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan vammaiset henkilöt aktiivisesti mukaan päätöksentekoon muun muassa vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kautta vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti; kehottaa myös ottamaan asianmukaisesti huomioon vammaisten henkilöiden päätöksentekoprosessien yhteydessä esittämät näkemykset;

131.  toistaa pitävänsä tärkeänä, että tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä oikeuksia koskevia poikkeuksia ja rajoituksia voidaan soveltaa vammaisiin henkilöihin; ottaa huomioon Marrakeshin sopimuksen, jolla pyritään helpottamaan julkaistujen teosten saatavuutta sokeille tai heikkonäköisille, ja toistaa olevansa sitä mieltä, että unioni on toimivaltainen tekemään tämän sopimuksen ilman, että unionin oikeuskehyksen tarkistaminen tai unionin tuomioistuimen tuomion ajankohta asetetaan ratifioinnin edellytykseksi; korostaa tässä yhteydessä myös sitä, että parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhdessä työtä Marrakeshin sopimuksen nopean ratifioinnin varmistamiseksi;

132.  korostaa, että tekijänoikeuksien ja niihin liittyvien oikeuksien alalla mahdollisesti tehtävillä lainsäädännöllisillä muutoksilla olisi annettava vammaisille henkilöille mahdollisuus käyttää näillä oikeuksilla suojattuja teoksia ja palveluja kaikissa muodoissa; palauttaa mieliin, että komission on määrä tehdä lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat tekijänoikeuksiin ja niihin liittyviin oikeuksiin sovellettavia poikkeuksia ja rajoituksia, jotta varmistetaan, että eri tavalla vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus käyttää näillä oikeuksilla suojattuja teoksia ja palveluja;

133.  pitää digitaalisia järjestelmiä tärkeinä vammaisten henkilöiden kannalta, sillä ne ovat väline, joka mahdollistaa heidän osallistumisensa yhteiskunnan kaikilla aloilla, ja suosittelee tutkimaan edelleen tietotekniikka-avusteisen tekniikan käyttöä opetuksessa; panee merkille, että suhteettoman suuri osa vammaisista henkilöistä ei tällä hetkellä käytä internetiä ja jää siksi digitaalisen kehityksen ulkopuolelle ja samalla paitsi tiedoista, mahdollisuuksista, uusien taitojen oppimisesta ja tärkeistä palveluista; kehottaa siksi kansallisia ja unionin lainsäätäjiä ottamaan esteettömyyttä koskevat säännökset huomioon pannessaan täytäntöön digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä, ottamaan digitaalisen sisällön esteettömyyden huomioon kaikissa asiaan liittyvissä unionin toimissa ja panemaan yhteisöissä alulle digitaalialan huippuosaajien ("digital champions") ohjelmia, joiden avulla entistä useammat vammaiset henkilöt saataisiin käyttämään internetiä, ja kehottaa toteuttamaan tarvittavia toimia verkkorikollisuuden ja verkossa tapahtuvan kiusaamisen torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että teollis- ja tekijänoikeudet eivät aiheuta vammaisille henkilöille kohtuutonta tai syrjivää estettä kulttuurimateriaalin saannissa; kehottaa harkitsemaan pakollista poikkeusta tekijänoikeuteen sellaisissa vammaisia henkilöitä hyödyttävissä käyttötarkoituksissa, jotka liittyvät suoraan vammaan ja ovat luonteeltaan ei-kaupallisia, siinä määrin kuin kyseessä oleva vamma sitä edellyttää; kehottaa soveltamaan kaikessa unionin toiminnassa monialaista lähestymistapaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin;

134.  muistuttaa, että urheilu on erinomainen väline sosiaalisen osallisuuden kannalta, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia yhdessäoloon ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään vammaisyleissopimuksen 30 artiklan mukaisesti erityisiä ohjelmia, joilla urheilutoiminnasta ja urheilutapahtumista pyritään tekemään esteettömämpiä vammaisten henkilöiden kannalta; toteaa, että oikeus kulttuuriesitysten ja vapaa-ajan toiminnan täyteen esteettömyyteen ovat perusoikeuksia, ja kehottaa siksi komissiota parantamaan tällaisten tapahtumien ja tapahtumapaikkojen, tavaroiden ja palvelujen esteettömyyttä audiovisuaalinen ala mukaan lukien; pitää myönteisinä aloitteita, joilla audiovisuaalista ja muuta materiaalia tuotetaan vammaisille henkilöille sopivalla tavalla tekstitettynä tai selostettuna;

135.  katsoo, että vammaisille henkilöille tarkoitettuja digitaalisia laitteita olisi kehitettävä auttamaan vammaisten urheilijoiden integroitumista; toteaa, että samoin olisi kehitettävä alustoja etätyötä, hot desk -työskentelyä ja yhteistyöskentelyä varten; katsoo lisäksi, että kouluissa olisi mukautettava korkealuokkaista opetus- ja urheiluinfrastruktuuria vammaisten lasten tarpeisiin sopivaksi ja että jokaisessa jäsenvaltiossa olisi oltava kansallinen ja alueellinen strateginen toimintakehys elinikäiselle oppimiselle, mihin sisältyisi konkreettisia toimia vammaisten henkilöiden taitojen kehittämiseksi;

136.  muistuttaa, että Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvassa MEDIA-ohjelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisuuteen liittyviin hankkeisiin ja että elokuvien ja festivaalien opetusvaikutusta tässä suhteessa olisi korostettava;

137.  korostaa, että esteettömyys on olennainen vaatimus, jotta vammaiset henkilöt voivat kaikin puolin hyödyntää Euroopan matkailutarjontaa;

138.  korostaa, että matkailupalveluissa on otettava huomioon vammaisten henkilöiden erityistarpeet, kuten tiedon ja viestinnän helppokäyttöisyys sekä esteetön kulku huoneisiin, kylpyhuoneisiin, käymälöihin ja muihin sisätiloihin;

139.  katsoo, että kaikkia palvelevan matkailun periaatteen olisi oltava kaiken matkailuun liittyvän toiminnan lähtökohtana niin kansallisella, alueellisella ja paikallisella kuin unioninkin tasolla; huomauttaa, että matkailualan palveluntuottajien olisi otettava vammaisten henkilöiden tarpeet huomioon edistämällä palveluidensa mukauttamista ja henkilöstönsä koulutusta;

Erityisvelvoitteet

140.  kehottaa kehittämään ihmisoikeuksiin perustuvia indikaattoreita ja kehottaa jäsenvaltioita tuottamaan kaikesta toiminnasta unionissa määrällisesti ja laadullisesti vertailtavissa olevia tietoja, jotka on eritelty eri tekijöiden, kuten sukupuolen, iän, työmarkkina-aseman ja vamman, perusteella; kehottaa komissiota rahoittamaan tutkimusta ja keräämään tietoja, jotka koskevat esimerkiksi matkailu- ja terveydenhuoltopalvelujen esteettömyyttä, väkivaltaa ja kaikkiin eri tavoin vammaisiin henkilöihin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä sekä avohoidossa että laitoksissa;

141.  kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan unionin sosiaalisten tutkimusten avulla tehtävän vammaisuutta koskevien tietojen keräämisen vammaisyleissopimuksen 31 artiklan vaatimusten mukaiseksi, jotta alalla tapahtuvat edistysaskeleet voidaan havaita ja niistä voidaan tiedottaa; korostaa, että tässä tietojen keruussa on käytettävä menetelmiä, joissa otetaan huomioon kaikki vammaiset henkilöt, vaikeavammaiset ja laitoksissa asuvat henkilöt mukaan lukien; katsoo, että kaikkeen kerättyyn tietoon on sovellettava ihmisoikeus- ja tietosuoja-aloitteiden vaatimuksia, mukaan lukien esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja tietosuojadirektiivin määräykset; vaatii, että tutkimusten on oltava mahdollisimman tarkkoja ja kohdennettuja ja että niihin on liitettävä asiaankuuluvia tutkimuksia ja seminaareja, joiden tuloksena saadaan tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita toimintamalleja;

142.  kehottaa komissiota sisällyttämään järjestelmällisesti vammaisten henkilöiden oikeudet kaikkiin unionin kansainvälisiin yhteistyötoimiin ja -ohjelmiin;

143.  korostaa, että on tärkeää saavuttaa kaikki vammaisuuteen liittyvät kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti tavoite 4, joka koskee osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen takaamista kaikille, ja että on lisättävä oppilaitoksia, joissa on vammaisille opiskelijoille soveltuva infrastruktuuri ja materiaalivalikoima, ja investoitava osallistavaa opettamista koskeviin opettajien valmiuksiin sekä lasten kouluun ja yhteisöön osallistumiseen;

144.  painottaa sitoutumista siihen, että ketään ei jätetä ilman apua ja että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisällytetään vammaisuuteen liittyviä viittauksia erityisesti koulutuksen, kasvun ja työllisyyden, eriarvoisuuden ja asuinalueiden esteettömyyden aloilla sekä kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan tiedonkeruuseen ja seurantaan liittyen ja suosittaa, että unioni toimisi edelläkävijänä vammaisuuden huomioivien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa; korostaa myös viittauksia katastrofiriskin vähentämistä koskevaan Sendain kehykseen;

145.  suosittaa, että unioni toimii edelläkävijänä vuoden 2030 kestävän kehityksen ohjelman vammaisuuden huomioivassa täytäntöönpanossa ja laatii toimintasuunnitelman ja sen väliarvioinnin, jotta voidaan taata seuranta- ja arviointimekanismi ja varmistaa unionin vastuuvelvollisuus;

146.  kehottaa komissiota laatimaan kestävän kehityksen tavoitteita ja katastrofiriskin vähentämistä koskevan täytäntöönpanosuunnitelman vammaisyleissopimuksen mukaisesti; toteaa, että suunnitelman olisi edistettävä huomattavasti vammaisuuteen ja sosioekonomiseen osallisuuteen liittyvien indikaattoreiden määrittelyä; korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreiden määrittelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota köyhyyteen, sosiaaliseen suojeluun, kattavaan terveydenhuoltoon, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, vesihuollon ja viemäröinnin sekä energian saatavuuteen, selviytymis- ja palautumiskykyyn katastrofitilanteissa sekä syntymien rekisteröintiin;

147.  korostaa, että kaikkien unionin sekä sisäisten että ulkoisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien on oltava vammaisyleissopimuksen mukaisia ja niissä on toteutettava erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammaisten henkilöiden oikeudet valtavirtaistetaan kaikilla aloilla, myös humanitaarisella alalla ja kehityspolitiikassa ja niihin liittyvissä ohjelmissa; kehottaa unionia tätä silmällä pitäen hyväksymään yhdenmukaisen toimintalinjan vammaisuuden huomioivasta kehitysyhteistyöstä ja laatimaan järjestelmällisen ja vakiintuneen toimintamallin vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämiseksi kaikkiin unionin kansainvälisiin yhteistyötoimiin ja -ohjelmiin;

148.  suosittaa, että unionin edustustoilla ja virastoilla on oltava riittävästi tietoa unionin vammaisstrategioista ja että ne toimivat osallistavalla ja esteettömyyden varmistavalla tavalla; ehdottaa, että Euroopan ulkosuhdehallintoon (EUH) perustetaan vammaisyleissopimusta varten yhteyspiste; edellyttää, että vammaisuuden näkökulma sisällytetään pikaisesti kaikkeen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden yhteydessä järjestettävään ihmisoikeuskoulutukseen;

149.  kehottaa EU:ta myös

   toteuttamaan lisää kehityshankkeita, joissa keskitytään erityisesti vammaisiin henkilöihin
   laatimaan mekanismin, jolla kehitetään valmiuksia ja vaihdetaan hyviä käytänteitä unionin eri toimielinten välillä ja unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä vammaisuuden huomioivasta ja esteettömästä humanitaarisesta avusta
   perustamaan unionin edustustoihin vammaisasioita käsitteleviä yhteyspisteitä ja nimittämään niihin koulutettuja yhteyshenkilöitä, jotka voivat tarjota asiantuntemuksensa ja oman ammatillisen osaamisensa vammaisten henkilöiden käyttöön
   käsittelemään vammaiskysymyksiä vuoropuheluissa kumppanimaiden kanssa sekä toimimaan strategisessa yhteistyössä kumppanimaan vammaisten hyväksi toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa ja tukemaan niitä
   tarkastelemaan monivuotista rahoituskehystä ja Euroopan kehitysrahastoa (EKR) vammaisyleissopimuksen näkökulmasta
   lisäämään viittauksen vammaisuuskysymysten valtavirtaistamiseen unionin toimintapolitiikkoihin mahdollisessa uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa
   harkitsemaan varojen korvamerkitsemistä vammaisille henkilöille tarkoitettuihin kansallisiin ohjelmiin kaikissa unionin kansainvälisissä yhteistyötoimissa ja -ohjelmissa
   tarjoamaan ripeää, asianmukaista ja täysipainoista hoitoa lapsille, joilla on todennäköinen riski vammautua, sillä puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää;

150.  pitää myönteisenä uutta tavoitetta 12, joka sisältyy ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaan unionin toimintasuunnitelmaan vuosiksi 2015–2019; kehottaa komissiota varmistamaan, että vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano otetaan järjestelmällisesti esille kolmansien maiden kanssa käytävässä ihmisoikeusvuoropuhelussa; kehottaa ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa johtamaan ja seuraamaan edistymistä kyseisellä alalla ja kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyteen liittyvään standardointiin;

151.  kannattaa vammaisten henkilöiden tehokasta integrointia yhteiskuntaan eli paikallisyhteisöihin ja itsenäisesti asuvien vammaisten henkilöiden palvelujen rahoittamista ulkoisten toimien rahoitusvälineisiin kuuluvista ohjelmista; kehottaa unionin rakennerahastojen järkiperäisempään käyttöön; edellyttää ulkoisten rahoitusvälineiden väliarviointia, jotta voidaan tarkastella, miten niiden avulla on edistetty vammaisten henkilöiden integroimista yhteiskuntaan, poistettu esteitä ja tuettu esteettömyyttä; vaatii lisäksi, että unionin ohjelmista lakkautetaan kaikki menoerät, jotka edistävät laitostumista tai pitävät yllä vammaisten henkilöiden erottamista muista; vaatii menojen lisäämistä ja seurantaa siten, että vammaisjärjestöjä kuullaan asiasta;

152.  ehdottaa, että kaikkien unionin ulkorajojen valvonnassa ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa työskentelevien henkilöiden olisi suoritettava vammaisten henkilöiden tarpeita koskeva erityiskoulutus, jotta varmistetaan, että näiden tarpeet otetaan huomioon;

153.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio vetäytyi riippumattomasta valvontakehyksestä (EU-kehys); on sitoutunut löytämään EU-kehykselle soveltuvimman rakenteen, jotta se on täysin vammaisyleissopimuksen ja Pariisin periaatteiden mukainen, ja kehottaa tarkastelemaan uudelleen vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä sisäisiä järjestelyjä ja Euroopan unionin edustusta koskevia neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission käytännesääntöjä ja muuttamaan niitä siten, että myös Euroopan parlamentti otetaan mukaan;

154.  korostaa, että kehyksen puitteissa tarvitaan tehostettua poliittista yhteistyötä, mukaan lukien varoja ja henkilöstöä, jotta varmistetaan, että unioni voi täyttää velvoitteensa ja panna täytäntöön vammaisyleissopimuksen suositukset;

155.  pitää erittäin tärkeänä vammaisyleissopimuksen 33 artiklaa (Kansallinen täytäntöönpano ja seuranta) sekä vammaisyleissopimuksen komitean päätelmiä 76 ja 77 ja panee sen vuoksi tyytyväisenä merkille, että komitea hyväksyy parlamentin osallistumisen EU-kehykseen;

156.  kehottaa budjettivallan käyttäjiä osoittamaan riittävästi varoja, jotta EU-kehys voi suoriutua tehtävistään itsenäisesti;

157.  palauttaa mieliin, että vetoomusvaliokunta tarjoaa unionin kansalaisille (luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille) SEUT-sopimuksen 227 artiklan nojalla aktiivisesti suojelua, jotta he voivat tehdä kantelun, jos unionin toimielimet tai kansalliset tai paikallistason viranomaiset ovat loukanneet heidän oikeuksiaan, mukaan lukien sellaisten unionin toimintapolitiikkojen toteuttamisesta johtuvat oikeudet, joiden tarkoituksena on vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano, perussopimuksen päätösasiakirjaan liitetyn toimivallan jakoa koskevan julistuksen puitteissa;

158.  toteaa, että vetoomusvaliokunta on (hallinnollisia epäkohtia koskevissa tapauksissa kansalaisia puolustavan Euroopan oikeusasiamiehen ohella) yksi unionin institutionaalisista välineistä, joiden avulla suojelutehtävää voidaan hoitaa EU-kehyksen puitteissa vuonna 1993 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa 48/134 hyväksyttyjen ihmisoikeuksien suojelemista ja edistämistä käsittelevien kansallisten instituutioiden asemaa ja toimivuutta koskevien periaatteiden (Pariisin periaatteet) mukaisesti;

159.  muistuttaa, että suojelutehtävän hoitamiseksi vetoomusvaliokunnan on palveltava riippumatonta valvontajärjestelmää esitutkintatoimillaan, jotka koskevat vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanossa tapahtunutta unionin lainsäädännön rikkomista; toteaa, että vetoomuksia välitetään muille valiokunnille tutkintaa tai asianmukaisten toimenpiteiden käynnistämistä varten ja että paikan päälle tehtyjen vierailujen yhteydessä kerätään tietoja ja pidetään yhteyttä kansallisiin viranomaisiin;

160.  palauttaa mieliin, että vetoomusvaliokunta vastaanottaa vammaisilta henkilöiltä joka vuosi huomattavan määrän vetoomuksia, joista käy ilmi, että tosiasiassa miljoonat ihmiset kaikkialla Euroopassa kohtaavat päivittäin vaikeuksia työhön pääsyssä ja työllistymisessä, koulutuksessa ja liikenteessä tai osallistumisessa poliittiseen ja julkiseen elämään ja kulttuurielämään; korostaa vammaisyleissopimuksen 29 artiklaa, joka koskee vammaisten henkilöiden osallistumista ilman syrjintää poliittiseen ja julkiseen elämään;

161.  muistuttaa, että suurinta huomiota osakseen saaneita vetoomuksia ovat usein tukeneet vammaisia henkilöitä edustavat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, joten on tarpeen edistää ja tuoda esille näiden oikeuksien loukkaamiseen perustuvien vetoomusten suojelevaa roolia ja tehokkuutta; arvostaa suuresti näiden järjestöjen roolia vammaisten henkilöiden sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja elämänlaadun parantamisessa;

162.  panee merkille vetoomukset sääntöjenvastaisuuksista joissakin jäsenvaltioissa tapauksissa, joissa on kyse vammaisten henkilöiden toimeentulon varmistamisesta ja jotka eivät koske ainoastaan lakisääteisten avustusten maksamatta jättämistä vaan myös vetoomuksen 1062/2014 kaltaisia tapauksia, joissa viranomaisten väitetään tehneen mielivaltaisia hallinnollisia päätöksiä voidakseen alentaa aikaisemmin myönnettyjä korvauksia sellaisten kyseenalaisten lääketieteellisten arvioiden perusteella, jotka käytännössä lieventävät vammaisuuden astetta; kehottaa asianomaisia kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia ottamaan paremmin huomioon tällaisten toimien vaikutukset asianomaisten henkilöiden ja heidän perheidensä elämään ja pyytää komissiota seuraamaan huolellisesti vammaisia henkilöitä koskevia eri toimintapolitiikkoja ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joita pannaan täytäntöön eri jäsenvaltioissa;

163.  panee merkille, että joidenkin vammaisyleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden on vielä perustettava tai nimettävät elimet, jotka panevat yleissopimuksen täytäntöön ja seuraavat täytäntöönpanoa 33 artiklan mukaisesti; panee merkille, että jo perustettujen elinten ja erityisesti 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettujen seurantajärjestelmien toimintaa haittaavat varojen ja henkilöstön sekä niiden nimeämistä koskevan vankan oikeusperustan puute;

164.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita myöntämään 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetuille seurantajärjestelmille riittävät ja vakaat taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi myös taattava seurantajärjestelmien riippumattomuus varmistamalla, että niiden kokoonpanossa ja toiminnassa otetaan huomioon kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimintaa koskevat Pariisin periaatteet 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja tätä tuettaisiin vahvistamalla virallinen oikeusperusta, jossa määriteltäisiin selvästi järjestelmien rooli ja soveltamisala; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joiden on vielä nimettävä 33 artiklan mukaiset elimet, tekemään niin mahdollisimman pian ja myöntämään niille resurssit ja valtuudet, joiden avulla ne voivat tehokkaasti panna täytäntöön vammaisyleissopimuksen mukaiset velvoitteensa ja seurata niiden täytäntöönpanoa;

165.  korostaa, että vammaisyleissopimusverkostoa on lujitettava, jotta sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan koordinoida asianmukaisesti sekä sisäisesti että toimielinten välillä, samalla kun vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt otetaan aktiivisesti mukaan verkoston toimintaan ja kokouksiin ja näitä tahoja kuullaan tiiviisti;

166.  kehottaa unionin toimielimiä, virastoja ja elimiä perustamaan yhteyspisteitä ja korostaa, että tarvitaan toimielinten horisontaalinen koordinointimekanismi pääosastojen ja toimielinten välillä; kehottaa toteuttamaan tarvittavat järjestelyt, jotka muodostavat osan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanostrategiasta;

167.  edellyttää toimielinten välisen koordinoinnin tehostamista unionin eri toimielinten täytäntöönpanomekanismien välillä;

Yleissopimuksen noudattaminen unionin toimielimissä (kun niitä tarkastellaan julkishallintona)

168.  pitää tärkeänä, että vetoomusvaliokunta järjestää kohdennettuja tapahtumia, joissa keskitytään vammaisuutta koskeviin vetoomuksiin, ja korostaa, että on tärkeää käydä vuoropuhelua, johon antavat panoksensa useat sidosryhmät, mukaan lukien Euroopan parlamentin asiasta vastaavat valiokunnat, vammaisyleissopimukseen liittyvään EU‑kehyksen jäsenet, vammaisia henkilöitä edustavat kansalaisjärjestöt ja tutkijat;

169.  toteaa ilahtuneena, että vetoomusvaliokunnan 15. lokakuuta 2015 järjestämä julkinen kuulemistilaisuus ”Vammaisten henkilöiden oikeuksien suojeleminen vastaanotettujen vetoomusten perusteella” täytti korkeatasoiset esteettömyysvaatimukset, ja suosittelee, että kaikista valiokuntien kokouksista tehdään tulevaisuudessa vammaisille henkilöille esteettömiä;

170.  suhtautuu myönteisesti pistekirjoituksen käyttöön yhteydenpidossa vetoomusten esittäjien kanssa ja kehottaa kaikkia unionin toimielimiä käyttämään viittomakieltä, selkokielisiä muotoja ja pistekirjoitusta yhteydenpidossaan kansalaisten kanssa, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa toimia, joilla kansalaiset saadaan osallistumaan toimielinten työhön ja Eurooppa-hankkeeseen;

171.  kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä varmistamaan, että mahdollisuudesta osallistua kuulemismenettelyihin tiedotetaan tehokkaasti ja laajasti käyttäen esteetöntä viestintää vammaisille henkilöille, jotka käyttävät pistekirjoituksen tai selkokielisten tekstien kaltaisia viestintämuotoja;

172.  kehottaa unionin jäsenvaltioita ja toimielimiä varmistamaan, että mahdollisuudesta osallistua kuulemisprosesseihin tiedotetaan selkeästi ja laajasti käyttäen esteetöntä viestintää, että aineisto voidaan tarjota myös muissa muodoissa, kuten pistekirjoituksella tai selkokielisenä tekstinä, ja että vammaisilla henkilöillä, myös henkilöillä, joilla on älyllinen kehitysvammaisuus tai oppimishäiriö, on esteetön pääsy ehdotettua lainsäädäntöä ja politiikkaa koskeviin julkisiin kuulemisiin ja kokouksiin;

173.  korostaa tarvetta helpottaa vammaisten henkilöiden tehokasta osallistumista ja ilmaisunvapautta toimielinten isännöimissä tai niiden tiloissa järjestettävissä julkisissa tilaisuuksissa ja kokouksissa huolehtimalla tekstityksestä ja viittomakielitulkkauksesta, pistekirjoituksella laadituista asiakirjoista ja asiakirjoista selkokielisessä muodossa;

174.  kehottaa Eurooppa-koulujen johtokuntia sekä komissiota varmistamaan osallistavan laadukkaan koulutuksen Eurooppa-kouluissa vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisesti, mitä tulee monitieteellisiin arviointeihin, vammaisten lasten osallistamiseen ja kohtuullisen mukauttamisen tarjoamiseen siten, että taataan samalla vammaisten vanhempien osallistuminen;

175.  kehottaa toimielimiä tukemaan ja edistämään Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen työtä;

176.  kehottaa unionia tarkistamaan yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän (JSIS) sääntöjä, eläkejärjestelmää ja vammaisuuteen liittyviä sosiaaliturvatoimia ja sosiaalista suojelua, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden syrjimättömyys muun muassa ottamalla huomioon, että vammaisuuteen liittyvät terveystarpeet ovat erilaisia kuin sairauteen liittyvät; kehottaa edistämään itsenäistä asumista ja työskentelyä korvaamalla kokonaisuudessaan tarvittavista välineistä tai palveluista (esimerkiksi pistekirjoitustulostin, kuulolaitteet, viittomakielen tulkki, tekstityspalvelu jne.) aiheutuvat lisäkustannukset;

177.  kehottaa toimielimiä, elimiä ja laitoksia varmistamaan osana avointa ja vammaisuuden huomioivaa prosessia, että voimassa olevat henkilöstösäännöt pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön vammaisyleissopimusta noudattaen ja että sisäisiä sääntöjä ja täytäntöönpanomääräyksiä kehitetään täysin vammaisyleissopimuksen mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon päätelmät;

178.  kehottaa järjestämään asianmukaista tarveperustaista ja vammaisyleissopimuksen mukaista kohtuullista mukauttamista vammaisille (tai vammaisia huollettavia perheenjäseniä omaaville), jotka ovat unionin toimielinten palveluksessa, ja ottamaan erityisesti huomioon vammaisten vanhempien tarpeet;

179.  kehottaa toimielimiä hyväksymään kattavat toimenpiteet rekrytointia, alalla pitämistä ja ylennyksiä varten, väliaikaiset positiiviset erityistoimet mukaan lukien, ja lisäämään aktiivisesti ja huomattavasti vammaisten henkilöstön jäsenten ja harjoittelijoiden määrää, heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky ja kehitysvammaisuus mukaan lukien, direktiivin 2000/78/EY 5 artiklan mukaisesti;

180.  suosittelee, että laaditaan yhteistyössä vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa kattavia vammaisyleissopimusta koskevia koulutusmoduuleja henkilöstölle keskittyen asian kanssa eniten tekemisiin joutuvaan henkilöstöön, johtotehtävissä toimiviin henkilöihin sekä julkisia hankintoja toteuttavaan henkilöstöön;

181.  kehottaa unionin toimielimiä laatimaan internetsisältönsä ja sovelluksensa, intranet, kaikki asiakirjat ja audiovisuaalinen sisältö mukaan lukien, siten että se on esteetöntä, samalla kun varmistetaan fyysisesti esteetön pääsy rakennuksiin;

182.  kehottaa komissiota työskentelemään tiiviisti muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden kanssa ja koordinoimaan toimivaa ja järjestelmällistä päätelmien seurantaa mahdollisesti vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan strategian avulla;

183.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kuulemisen ja niiden järjestelmällisen ja jäsennellyn osallistumisen omien loppupäätelmiensä täytäntöönpanoon;

184.  ottaa huomioon, että vammaisyleissopimuksen 35 artiklassa velvoitetaan yleissopimuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot antamaan yleissopimuksen täytäntöönpanosta ensimmäinen raportti ja myöhempiä raportteja; katsoo, että tällaiset raportit olisi annettava neljän vuoden välein ja ne olisi laadittava vammaisjärjestöjen kanssa;

o
o   o

185.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35.
(2)CRPD/C/EU/Q/1.
(3)CRPD/C/EU/Q/1.
(4)A/RES/64/142.
(5)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(6)EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0059.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0321.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0320.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0286.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0261.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0208.
(13)EUVL C 75, 26.2.2016, s. 130.
(14)EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 9.
(15)EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 23.
(16)Euroopan unionin tuomioistuin, yhteiset asiat C-335/11 ja C-337/11, HK Danmark, 11. huhtikuuta 2013, 29–30 kohta; Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-363/12 Z, 18. maaliskuuta 2014, 73 kohta; Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-356/12, Glatzel, 22. toukokuuta 2014, 68 kohta;
(17)Perusoikeusviraston selonteko, joka koskee vammaisiin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä unionin lainsäädäntöä, politiikkoja ja ohjelmia (Violence against children with disabilities: legislation, policies and programmes in the EU), http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2015-violence-against-children-with-disabilities_en.pdf
(18)Perusoikeusviraston selonteko, joka koskee EU:n kattavaa tutkimusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta (Violence against women: an EU-wide survey), http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-vaw-survey-main-results-apr14_en.pdf
(19)Van Straaten et al (2015). Self-reported care needs of Dutch homeless people with and without a suspected intellectual disability: a 1.5-year follow-up study. Health Soc Care Community, 1. lokakuuta 2015. Sähköinen versio 1. lokakuuta 2015.
(20)EU-SILC 2012.
(21)EUVL C 56E, 26.2.2013, s. 41.
(22)COM(2015)0615.
(23)EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 71.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö