Euroopan parlamentin päätös 13. syyskuuta 2016 Rosario Crocettan erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2016/2015(IMM))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Rosario Crocettan esittämän, 7. tammikuuta 2016 päivätyn pyynnön, joka koskee hänen erioikeuksiensa ja vapauksiensa puolustamista Palermon tuomioistuimen 3. rikosoikeusjaostossa vireillä olevassa rikosoikeudenkäynnissä (RGNR nro 20445/2012) ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 21. tammikuuta 2016,
– ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),
– ottaa huomioon Italian rikoslain 595 pykälän,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan sekä 7 ja 9 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0230/2016),
A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin entinen jäsen Rosario Crocetta on esittänyt pyynnön koskemattomuutensa puolustamiseksi Palermon tuomioistuimen 3. rikosoikeusjaostossa vireillä olevan rikosoikeudenkäynnin yhteydessä; ottaa huomioon, että yleisen syyttäjän viraston antaman ilmoituksen mukaan Rosario Crocettan väitetään esittäneen loukkaavia lausuntoja, mikä on rangaistavaa käytöstä Italian rikoslain 595 pykälän nojalla;
B. ottaa huomioon, että pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella; ottaa huomioon, että tällaista koskemattomuutta on pidettävä, koska sen tarkoituksena on suojata Euroopan parlamentin jäsenten ilmaisunvapautta ja riippumattomuutta, absoluuttisena koskemattomuutena, joka on esteenä oikeudenkäynneille, jotka koskevat parlamentaaristen tehtävien hoidossa ilmaistua mielipidettä tai suoritettua äänestystä(2);
C. ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on katsonut, että jotta mielipiteeseen sovelletaan koskemattomuutta, Euroopan parlamentin jäsenen on täytynyt esittää se tehtäviään hoitaessaan, mikä näin ollen merkitsee vaatimusta siitä, että ilmaistun mielipiteen ja parlamentaaristen tehtävien välillä on yhteys; toteaa, että tällaisen yhteyden on oltava suora ja ilmeinen(3);
D. toteaa, että Rosario Crocetta oli Euroopan parlamentin jäsen antaessaan kyseiset lausunnot;
E. ottaa huomioon, että Rosario Crocettan toiminta parlamentissa osoittaa, että hän oli aina erittäin aktiivinen järjestäytyneen rikollisuuden ja sen unioniin ja jäsenvaltioihin kohdistuvien vaikutusten torjunnassa; ottaa huomioon, että hän keskittyi myös systemaattiseen korruptioon politiikassa ja taloudessa, erityisesti ympäristöpolitiikkaan liittyvissä julkisissa hankinnoissa;
F. ottaa huomioon, että tapauksen tosiasiat, jotka ovat käyneet ilmi oikeudellisten asioiden valiokunnalle toimitetuista asiakirjoista ja valiokunnassa järjestetyssä kuulemisessa, osoittavat, että Rosario Crocettan esittämien lausumien ja hänen parlamentaaristen tehtäviensä välillä on suora ja ilmeinen yhteys;
G. toteaa, että Rosario Crocettan voidaan sen vuoksi katsoa hoitaneen Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään;
1. päättää puolustaa Rosario Crocettan erioikeuksia ja vapauksia;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Italian tasavallan asiasta vastaaville viranomaisille ja Rosario Crocettalle.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C‑201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.