Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2059(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0278/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0278/2016

Keskustelut :

PV 24/10/2016 - 19
CRE 24/10/2016 - 19

Äänestykset :

PV 25/10/2016 - 7.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0406

Hyväksytyt tekstit
PDF 207kWORD 58k
Tiistai 25. lokakuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskeva EU:n strategia
P8_TA(2016)0406A8-0278/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2016 nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta (2016/2059(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta (COM(2016)0049),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015)0080) ja sen liitteet,

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetussa komission tiedonannossa ”Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030” (COM(2014)0015) esitetyn vuoteen 2030 ulottuvan energiastrategian,

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Energiatehokkuus ja sen myötävaikutus energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin” (COM(2014)0520),

–  ottaa huomioon IPCC:n viidenteen arviointiraporttiin sisältyvän työryhmä I raportin ”Climate Change 2013: The Physical Science Basis”,

–  ottaa huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU(1),

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP21) joulukuussa 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (COM(2011)0112),

–  ottaa huomioon kolmannen energiapaketin,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia” (COM(2016)0051),

–  ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 16/2015 ”Energian toimitusvarmuuden parantaminen energian sisämarkkinoita kehittämällä: lisätoimet tarpeen”,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kohti Euroopan energiaunionia”(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8-0278/2016),

A.  katsoo, että kaasulla voi olla tärkeä rooli EU:n tulevien vuosikymmenten energiajärjestelmässä, teollisessa tuotannossa ja rakennusten lämmönlähteenä sekä uusiutuvan energian tukena EU:n pyrkiessä täyttämään kasvihuonekaasupäästöjä, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteensa ja siirtyessä vähähiiliseen talouteen, jossa kaasun rooli pienenee asteittain puhtaiden energioiden eduksi;

B.  ottaa huomioon, että maakaasu on fossiilinen polttoaine, joka voi päästää elinkaarensa (tuotanto, kuljetus, kulutus) aikana huomattavia metaanimääriä, jos siitä ei huolehdita asianmukaisesti; ottaa huomioon, että metaanin vaikutus ilmaston lämpenemiseen on huomattavasti suurempi kuin hiilidioksidilla 20 vuoden aikana ja että metaanin vaikutus ilmastonmuutokseen on siten merkittävä;

C.  ottaa huomioon, että EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2050 mennessä;

D.  ottaa huomioon, että EU:n odotetaan olevan entistä riippuvaisempi kaasun tuonnista tulevina vuosina ja että joissain jäsenvaltioissa riippuvuus on jo 100-prosenttista, kun vaihtoehtoisia toimittajia tai toimitusreittejä on vain vähän tai ei ollenkaan;

E.  katsoo, että nesteytetty maakaasu (LNG) on EU:lle mahdollisuus, sillä se lisää kilpailukykyä luomalla painetta maakaasun hintojen alentamiseen ja parantaa toimitusvarmuutta; toteaa, että maakaasu on myös joustava vararatkaisu uusiutuville energialähteille sähköntuotannossa;

F.  ottaa huomioon, että maakaasun (nesteytetyn ja paineistetun maakaasun) käyttäminen kuljetuksissa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä 2014/94/EU säädetyllä tavalla toisi suuria ympäristöhyötyjä;

G.  katsoo, että EU:n pitäisi aktiivisesti edistää omien tavanomaisten kaasuvarojensa, kuten Kyproksesta löydettyjen kaasuvarojen, kehittämistä;

H.  katsoo, että EU:n pitäisi maailman toiseksi suurimpana nesteytetyn maakaasun tuojana toimia aktiivisemmin kansainvälisessä energiadiplomatiassa;

I.  katsoo, että on tärkeää edistää kattavaa ehdotusta unionin omien energialähteiden, kuten Kyproksen talousvyöhykkeellä sijaitsevien maakaasuesiintymien, käyttämiseksi sekä tukea maakaasun nesteytyslaitoksen luomista Kyproksessa, jotta myös lähialueiden kaasuesiintymiä voidaan hyödyntää;

J.  ottaa huomioon, ettei EU kykene vieläkään hyödyntämään täysimittaisesti yhdentyneiden energian sisämarkkinoiden tuomia etuja, koska yhteenliitäntöjä ja yhtenäisyyttä ei ole riittävästi ja koska kolmatta energiapakettia ei ole pantu kokonaan täytäntöön;

K.  ottaa huomioon, että joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevassa puitestrategiassa määritellään viisi toisiaan vahvistavaa ja tiiviisti toisiinsa liittyvää ulottuvuutta: energiaturvallisuus, täysin yhdentyneet EU:n energiamarkkinat, energiatehokkuus, vähähiiliseen talouteen siirtyminen sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky; katsoo, että strategialla olisi myös edistettävä kaikkien saatavilla olevia kohtuullisia energian hintoja;

Johdanto

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta; katsoo, että energian sisämarkkinoilla, joista nesteytetty maakaasu ja kaasun varastointi muodostavat kiinteän osan, on tulevaisuudessa merkittävä rooli joustavan energiaunionin perimmäisen tavoitteen saavuttamisessa;

2.  muistuttaa, että nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskeva EU:n strategia on osa energiaunionia, jolla pyritään konkretisoimaan EU:n pyrkimys siirtyä nopeasti kestävään, turvalliseen ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään sekä lopettamaan riippuvuus ulkopuolisista kaasuntoimittajista; korostaa, että yksi energiaunionin tavoitteista on tehdä EU:sta maailman johtava toimija uusiutuvien energialähteiden alalla;

3.  ottaa huomioon, että Pariisissa tehdyn COP21-sopimuksen mukaisesti EU:n kaasupolitiikkaa on mukautettava siten, että sen avulla saavutetaan sovittu tavoite maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5°C:een verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon; ottaa huomioon, että kaasun odotetaan jatkossakin olevan osa EU:n energiajärjestelmää vuoteen 2050 asti, jolloin Pariisin sopimuksen ja EU:n energia-alan etenemissuunnitelman mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä on pitänyt vähentää 80–95 prosenttia alle vuoden 1990 tason, erityisesti teollisuustuotannossa ja rakennusten lämmityksessä; ottaa huomioon, että kaasun merkitys vähenee ja että sen käyttö pitkällä aikavälillä on lopetettava asteittain EU:n täyttäessä kasvihuonekaasupäästöjä, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat kunnianhimoiset tavoitteensa ja siirtyessä vähähiiliseen talouteen;

4.  katsoo, että energiaturvallisuus saavutetaan tehokkaimmin, kun koordinoidaan paremmin kansallisia energia-alan toimia, perustetaan aito energiaunioni ja energian sisämarkkinat ja noudatetaan yhteistä energiapolitiikkaa ja kun jäsenvaltiot tekevät asiassa yhteistyötä yhteisvastuun ja luottamuksen periaatteen mukaisesti; toteaa, että energiapolitiikan jatkuvan yhdentymisen olisi hyödytettävä jäsenvaltioita EU:n tavoitteiden ja kansainvälisten velvoitteiden sekä ilmoitettujen päämäärien mukaisesti eikä se saisi olla ristiriidassa jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten etujen kanssa; tukee pyrkimyksiä muodostaa EU:n yhteinen kanta monenvälisissä energiainstituutioissa ja ‑puitteissa;

5.  katsoo, että EU:n kaikille kansalaisille on taattava varma ja kohtuuhintainen energiansaanti; korostaa viimeaikaista kehitystä nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoilla, joilla ylitarjonta on johtanut hintojen laskuun, mikä mahdollistaa EU:n kuluttajille entistä alhaisemmat energiakustannukset suhteellisesti halvemman kaasunsaannin ansiosta; korostaa, että turvallinen, kohtuuhintainen ja kestävä energia on keskeinen unionin taloutta edistävä tekijä sekä olennainen tekijä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita asettamaan osana EU:n energiastrategiaa etusijalle energiaköyhyyden poistamisen sekä tehostamaan energiansaantia vaihtamalla parhaita käytäntöjä EU:n tasolla;

6.  korostaa, että nesteytettyä maakaasua koskevan EU:n strategian on oltava johdonmukainen joustavaa energiaunionia koskevan puitestrategian kanssa, jotta voidaan edistää energiatoimitusten turvallisuuden lisäämistä, hiilen vähentämistä, talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja edullisia ja kilpailukykyisiä energian hintoja;

7.  yhtyy komission arvioon, jonka mukaan Itämeren sekä Keski-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan alueen jäsenvaltiot ja Irlanti ovat – huolimatta tiettyjen jäsenvaltioiden huomattavista ponnisteluista infrastruktuurin kehittämiseksi – edelleen erittäin riippuvaisia yhdestä toimittajasta ja alttiita tarjontahäiriöille ja toimituskatkoksille;

8.  toteaa, että näissä jäsenvaltioissa nesteytetyn maakaasun saanti ja sitä tukeva putkistoinfrastruktuuri voisi parantaa merkittävästi nykyistä toimitusvarmuutta niin fyysiseltä kuin taloudelliselta kannalta sekä edistää kilpailukykyisempiä energian hintoja;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään nykyisen infrastruktuurin, myös kaasun varastoinnin, tehokkaampaa ja parempaa käyttöä ja tarjoamaan kannustimia sitä varten;

10.  korostaa, että sähköenergiaa kaasuksi muuntavan teknologian avulla on mahdollista varastoida uusiutuvia energiamuotoja ja hyödyntää niitä hiilettömänä kaasuna liikenteessä, lämmityksessä ja sähköntuotannossa;

11.  korostaa, että EU:n kaasuverkkoa on monipuolistettava ja joustavoitettava ja edistettävä siten energiaunionin keskeistä tavoitetta eli kaasutoimitusten varmuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyisyyttä; kehottaa komissiota laatimaan strategian, jolla pyritään vähentämään EU:n kaasuriippuvuutta pitkällä aikavälillä ja joka ilmentää sen sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2050 mennessä, ja korostaa, että energiatehokkuuden pitäminen ”ensimmäisenä periaatteena” ja fossiilisten polttonaineiden tukien asteittainen poistaminen vähentäisivät merkittävästi EU:n riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista;

12.  muistuttaa kehottaneensa toistuvasti ottamaan käyttöön vuoteen 2030 ulottuvat sitovat ilmasto- ja energiatavoitteet, joihin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 40 prosentin sisäinen vähentämistavoite sekä uusiutuvia energialähteitä koskeva vähintään 30 prosentin ja energiatehokkuutta koskeva 40 prosentin tavoite, jotka on määrä toteuttaa erillisten kansallisten tavoitteiden avulla;

13.  korostaa tarvetta edistää ennen uusien nesteytetyn maakaasun höyrystämisterminaalien tukemista nykyisten terminaalien käyttöä mahdollisimman tehokkaasti yli rajojen, jotta vältetään teknologista jumiutumista tai hukkainvestointeja fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin ja varmistetaan, että kuluttajat eivät joudu maksamaan mahdollisten uusien hankkeiden kustannuksia; katsoo, että komission on arvioitava huolellisesti uudelleen selvityksensä kaasun kysynnästä sekä riskien ja tarpeiden arviointinsa:

Infrastruktuurin aukkojen paikkaaminen

Nesteytetyn maakaasun infrastruktuuri

14.  muistuttaa, että koko EU:ssa on riittävästi terminaaleja nesteytetyn maakaasun höyrystämistä varten, ja toteaa, että viime vuosien heikon sisäisen kaasunkysynnän ja nesteytetyn maakaasun suhteellisen korkeiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi useiden EU:n nesteytetyn maakaasun höyrystämisterminaalien käyttöaste on vähäinen; korostaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ja erityisesti yhdestä ainoasta toimittajasta riippuvaisilla jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus saada nesteytettyä maakaasua joko suoraan tai välillisesti muiden jäsenvaltioiden kautta;

15.  korostaa, että useimmissa tapauksissa etusijalle olisi asetettava markkinapohjaiset ratkaisut ja nesteytetyn maakaasun nykyisen infrastruktuurin hyödyntäminen alueellisesti; toteaa kuitenkin, että ratkaisut voivat vaihdella, koska valtiot tai markkinat ovat keskenään erilaisia esimerkiksi yhteenliitettävyyden asteen, varastoratkaisujen saatavuuden ja markkinoiden rakenteen suhteen;

16.  painottaa, että nesteytetyn maakaasun toimitusvaihtoehdot olisi hukkainvestointien välttämiseksi analysoitava huolellisesti ennen uudesta infrastruktuurista päättämistä sekä alueelliselta kannalta että ekologisen kestävyyden kannalta ja otettava huomioon myös unionin ilmasto- ja energiatavoitteet ja maantieteellisen tasapainon periaate, jotta lisätään energiaturvallisuutta ja varmistetaan nykyisen infrastruktuurin mahdollisimman tehokas käyttö;

17.  korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä uusia nesteytetyn maakaasun terminaaleja ja yhteenliitäntöjä rakennettaessa ja painottaa, että jäsenvaltioiden, joilla on meriyhteys, olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä sisämaavaltioiden kanssa, jotta voidaan välttää liikainvestointeja tarpeettomiin tai kalliisiin hankkeisiin; korostaa, että länsi-itä- ja etelä-pohjoissuuntaisten käytävien käytön tehostamisen ja vastakkaisvirtauskapasiteetin parantamisen avulla voitaisiin lisätä nesteytetyn maakaasun toimitusvaihtoehtoja; katsoo, että esimerkiksi energian varastointilaitoksia sekä nesteytetyn maakaasun ja yhdysputkien tarjousmenettelyjä koskevaa osaamista ja tietoa voitaisiin kehittää yhdessä; on vakaasti sitä mieltä, että EU:n strategialla on varmistettava, että nesteytettyä maakaasua on saatavilla alueellisesti kaikkialla Euroopassa;

18.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan strategioita sellaisten laitosten tukemiseksi, joita voidaan käyttää tulevaisuudessa uusiutuvan maakaasun siirron ja varastoinnin hallinnassa;

19.  korostaa, että strategiaan olisi sisällytettävä myös nesteytetyn maakaasun käyttö vaihtoehtona kaasun jakelu- ja siirtoverkon rakentamiselle alueille, joilla se ei ole tällä hetkellä kustannustehokasta; huomauttaa, että pienet nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset voivat tarjota parhaan mahdollisen infrastruktuurin, jonka avulla voidaan lisätä maakaasun käyttöä alueilla, joilla investoinnit kaasuinfrastruktuuriin ovat kannattamattomia, ja myös lisätä kaasun käyttöä lämmöntuotannossa ja vähentää samalla matalalta tulevia päästöjä;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan täysimittaisesti keskeiset yhteistä etua koskevat hankkeet ja asettamaan etusijalle lähinnä ne taloudellisesti ja ympäristön kannalta tehokkaimmat hankkeet, jotka kolme alueellista korkean tason työryhmää on esittänyt; korostaa, että kaasun kysynnän perusteella tarvittavien ja sitä vastaavien nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentaminen ei riitä vaan tarvitaan myös niitä tukeva putkistoinfrastruktuuri asianmukaisine tariffeineen, jotta hyötyjä syntyisi vastaanottajamaiden ulkopuolella;

21.  on tyytyväinen siihen, että merkittäviä nesteytetyn maakaasun hankkeita (esimerkiksi pohjois-eteläsuuntainen kaasukäytävä) ollaan määrittelemässä yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi; kehottaa komissiota ottamaan Balkanin maat täysimääräisesti mukaan kaasuputkien ja Euroopan laajuisen energiaverkon lisärakentamisen suunnitteluun EU:n energia-alan keskeisen aseman varmistamiseksi alueella;

22.  tukee komission ehdotusta, joka koskee meneillään olevaa energian toimitusvarmuutta koskevan asetuksen tarkistamista, jonka yhteydessä on tarkoitus tarkastella uudelleen yhdysputkiin sovellettavia vastakkaisvirtausta koskevia poikkeuksia, ja kannattaa energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) roolin vahvistamista tässä prosessissa; panee merkille ACERin henkilöstövajauksen ja riittämättömät resurssit; korostaa, että ACERille on annettava tarvittavat resurssit, erityisesti riittävästi omaa henkilöstöä, jotta virasto voi hoitaa sille lainsäädännössä osoitetut tehtävät;

Varastointi-infrastruktuuri

23.  muistuttaa, että geologia on tärkeä määräävä tekijä rakennettaessa uusia kaasuvarastoja, ja panee merkille EU:n kaasuvarastojen nykyisen liikakapasiteetin; korostaa, että nykyisten kaasuvarastojen käyttöastetta voitaisiin parantaa merkittävästi alueellisen yhteistyön ja kaasuverkkojen riittävien yhteenliitäntöjen avulla sekä poistamalla sisäisiä pullonkauloja; korostaa, että nesteytetyn maakaasun varastoinfrastruktuurin suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava korkeimpien ympäristövaatimusten noudattaminen;

24.  muistuttaa, että mahdollisuus käyttää kaasuvarastoja yli rajojen on yksi tärkeimmistä keinoista toteuttaa energiayhteisvastuun periaatetta kaasupulan ja hätätilanteiden aikana;

25.  painottaa, että Ukrainan varastointikapasiteetin laajempi käyttö on mahdollista vain, jos Ukrainassa taataan asianmukaiset ja vakaat kaupalliset ja oikeudelliset toimintaolosuhteet sekä toimitusinfrastruktuurin eheys ja jos kaasunverkkojen yhteenliitäntöjä on riittävästi niin, että energia voi virrata vapaasti rajojen yli ilman fyysisiä esteitä; korostaa lisäksi, että kun Ukrainan kaasusta riippuvainen teollisuus elpyy lyhyellä aikavälillä, kaasun tuontia maahan on lisättävä; katsoo, että EU:n pitäisi auttaa Ukrainaa siirtymään nesteytettyyn maakaasuun, jotta maa voisi vähentää riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta;

Nesteytetyn maakaasun ja varastoinnin liittäminen markkinoihin

26.  korostaa, että alueelliset korkean tason ryhmät, kuten keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmä (CESEC), Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma (BEMIP) ja Lounais-Euroopan korkean tason työryhmä, tekevät arvokasta työtä; katsoo, että tällainen vapaaehtoisuuteen perustuva alueellinen koordinointi on erittäin tehokasta, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on edistänyt näiden järjestelyjen toteuttamista; korostaa, että hyväksytyt toimintasuunnitelmat on toteutettava käytännönläheisesti ja oikea-aikaisesti, ja vaatii seuraamaan niiden toteuttamista tiiviisti;

27.  korostaa, että on tärkeää löytää kustannustehokkaita ja ekologisesti kestäviä energiantoimitusvaihtoehtoja pitkän aikavälin toimitusvarmuuden lisäämiseksi Iberian niemimaalla, Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa, Baltian maissa ja Irlannissa, sillä nämä alueet eivät ole riittävästi yhteydessä tai integroituneet energian sisämarkkinoihin, ja katsoo, että ne ansaitsevat EU:n täyden tuen yhteisvastuun periaatteen mukaisesti; korostaa, että on myös tuettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita, jotka ovat edelleen energiasaarekkeita, kuten Kyprosta ja Maltaa, jotta niiden toimituslähteitä ja -reittejä voidaan monipuolistaa; painottaa, että nesteytetyn maakaasun ja kaasun varastoinnin avulla on edistettävä EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden kaikenlaisen energiaeristyneisyyden loppumista;

28.  vaatii kaasuntuotantoa Välimeren, Mustanmeren ja Kaspianmeren alueella sekä yhdistämään Keski- ja Kaakkois-Euroopan vailla meriyhteyttä olevat maat näihin uusiin tuotantopaikkoihin näiden alueiden energialähteiden monipuolistamiseksi; toteaa, että näin mahdollistetaan kilpailu monista eri lähteistä tulevan kaasun välillä ja voidaan korvata osa öljyindeksoitujen sopimusten nojalla tuotavan maakaasun määrästä ja parantaa siten jäsenvaltioiden neuvotteluasemaa; korostaa, että EU:n energiatarpeita ei voida koskaan täyttää yhdestä ainoasta lähteestä ja että sekä sen omien että ulkomaisten markkinoiden monipuolisuus on hyvin tärkeää; katsookin, että Kyproksesta löydettyjen tavanomaisten kaasuvarojen kehittämistä olisi edistettävä aktiivisesti;

29.  kannattaa komission pyrkimystä antaa hankkeiden toteuttajille enemmän tietoa hankkeiden erilaisista rahoitusvaihtoehdoista, kuten Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI), sekä erilaisista teknisistä ratkaisuista ja myös sen pyrkimystä avustaa hanketoteuttajia;

30.  huomauttaa, että kustannustehokkaiden ja ekologisesti kestävien ratkaisujen löytämisen tulisi olla keskeinen periaate EU:n ja alueiden kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen pääsemiseksi; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansallisia sääntelyviranomaisia kohdentamaan käytettävissä olevat rajalliset resurssit kriittisen infrastruktuurin kehittämiseen, jotta voidaan houkutella yksityisiä investointeja nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin ja yhdysputkiin;

31.  on huolissaan siitä, että vuonna 2015 kaasua tuotiin Venäjältä 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014 ja että 41 prosenttia EU:n ulkopuolisesta kaasuntuonnista vuonna 2015 oli peräisin Venäjältä; korostaa nesteytetyn maakaasun ja kaasun varastoinnin keskeistä merkitystä vähennettäessä riippuvuutta Venäjän kaasusta sen ohella, että näin voidaan lisätä tehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä;

32.  ilmaisee huolensa Nord Stream -kaasuputken kapasiteetin ehdotetusta kaksinkertaistamisesta ja sen haitallisista vaikutuksista energiaturvallisuuteen ja toimituslähteiden monipuolistamiseen sekä jäsenvaltioiden yhteisvastuun periaatteeseen; muistuttaa tämän hankkeen geopoliittisista vaikutuksista ja täysin yhdentyneen, turvallisen, kilpailukykyisen ja kestävän energiaunionin perusperiaatteista ja korostaa, että hankkeelle ei sinänsä pitäisi myöntää EU:n taloudellista tukea tai poikkeuksia EU:n lainsäädännöstä; korostaa, että Nord Stream -kaasuputken kapasiteetin kaksinkertaistaminen antaisi yhdelle yhtiölle määräävän aseman Euroopan kaasumarkkinoilla, mikä pitäisi estää;

33.  katsoo, että jos Nord Stream 2 -kaasuputki vastoin EU:n etuja rakennettaisiin, olisi ehdottomasti arvioitava asianmukaisesti nesteytetyn kaasun terminaalien käyttömahdollisuudet ja tehtävä yksityiskohtainen selvitys pohjois-eteläsuuntaisen kaasukäytävän nykytilanteesta;

Kaasun sisämarkkinoiden toteuttaminen: kaupalliset, oikeudelliset ja sääntelynäkökohdat

EU:sta houkuttelevat markkinat nesteytetylle maakaasulle

34.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan kolmannen energiapaketin ja kaasua koskevat verkkosäännöt kaikilta osin täytäntöön;

35.  korostaa hyvin yhteenliitettyjen likvidien kaasukaupan keskusten tärkeää asemaa kaasumarkkinoilla, koska näin varmistettaisiin yhdet yhdennetyt markkinat, joilla kaasu voi virrata vapaasti rajojen yli markkinahintasignaalien mukaisesti;

36.  korostaa, että Pohjois-Afrikan maiden merkittävät kaasuvarannot ja itäiseltä Välimereltä äskettäin tehdyt löydöt tarjoavat alueelle mahdollisuuden kehittyä kaasua Eurooppaan toimittavaksi dynaamiseksi keskukseksi; katsoo, että Välimeren alueella kehitettävä uusi nesteytetyn maakaasun kapasiteetti voi muodostaa infrastruktuurikeskuksen perustan;

37.  painottaa, että kaasun sisämarkkinoiden toteuttaminen ja sääntelyesteiden poistaminen parantaisivat suuresti kaasumarkkinoiden likviditeettiä; vaatii sidosryhmiä saattamaan mahdollisimman pian valmiiksi verkkosäännöstön, joka koskee kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita;

38.  muistuttaa, että hallitusten, kansallisten sääntelyviranomaisten ja tärkeimpien sidosryhmien välistä aktiivista yhteistyötä tarvitaan jatkuvasti rajatylittävissä investoinneissa ja että EU:n näkökulma on muistettava aina kansallisten etujen ohella;

Kaasun varastointi sisämarkkinoilla

39.  korostaa tarvetta kehittää yhdenmukaistettuja tariffirakenteita koko EU:ssa ja lisätä tariffien määrittelyn avoimuutta nykyisten kaasuvarastojen käyttöasteen parantamiseksi; katsoo, että yhdenmukaistamistarve tulisi ottaa huomioon verkkosäännöstössä, joka koskee kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita;

40.  tukee komission ehdotusta biometaanin ja muiden sellaisten uusiutuvien kaasujen käytön mahdollistamisesta, jotka täyttävät asiaankuuluvat kaasun siirtoa, jakelua ja varastointia koskevat EU:n laatuvaatimukset; suosittaa, että tässä otetaan huomioon tekniset parametrit, kaasun laatu, kustannustehokkuus, mittakaavaedut ja mahdolliset paikalliset tai alueelliset verkkoratkaisut;

41.  vaatii jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön kolmannen energiapaketin ja erityisesti säännökset, jotka koskevat mahdollisuutta syöttää biometaania verkkoon ja käyttää varastointilaitoksia sen varastointiin; korostaa direktiiviä 2009/73/EY, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittavat laatuvaatimukset täyttävää biokaasua, biomassasta valmistettua kaasua ja muuntyyppistä kaasua voidaan syöttää syrjimättömästi kaasuverkkoon, jos syöttö on pysyvästi asiaankuuluvien teknisten sääntöjen ja turvallisuusvaatimusten mukaista;

42.  kannustaa nesteytetyn maakaasun ja varastoinnin alan toiminnanharjoittajia kehittämään kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa yhteistyössä uusia, joustavia tuotteita ja palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia EU:n nykyisen lainsäädännön kanssa, jotta nesteytetyn maakaasun höyrystäminen ja varastointi olisi houkuttavampaa ja nykyisiä nesteytetyn maakaasun terminaaleja ja varastoja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti;

Varastoinnin käyttö kaasun toimitusvarmuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla

43.  korostaa kaasun varastoinnin mahdollistamien pikaisten ja erittäin joustavien palvelujen merkitystä tietyissä jäsenvaltioissa ja huomauttaa, että varastoinnilla voi olla toimituskatkoksen yhteydessä erilainen rooli kuin nesteytetyllä maakaasulla, jonka toimitusketjun logistiikka ei ehkä mahdollista yhtä nopeaa reagointia;

44.  korostaa, että on tärkeää poistaa alueellisten varastointitapojen kehittämisen sääntelyesteet; katsoo, että tietyt varastot voisivat tarjota räätälöityjä kansainvälisiä palveluja eli rajat ylittävään kuljetukseen yhdistettyjä varastointipalveluja; ehdottaa, että alueelliset korkean tason työryhmät tekisivät laajempaa yhteistyötä löytääkseen innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla strategisesti arvokasta omaisuutta voidaan käyttää tehokkaasti alueellisesti ja EU:n tasolla;

EU:n rooli kansainvälisillä nesteytetyn maakaasun markkinoilla

45.  panee merkille voimistuvan globaalin suuntauksen nesteytyskapasiteetin lisäämiseen ja sen mahdollisen vaikutuksen EU:n kaasumarkkinoihin;

46.  katsoo, että EU:n kehittyessä tärkeäksi markkina-alueeksi se voi edistää kaasukauppaa koskevien sääntöjen kehitystä joustavampaan suuntaan sekä globaalien kaasumarkkinoiden lähentymistä;

47.  tukee komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita niiden aktiivisessa osallistumisessa energiadiplomatiaan, jonka tavoitteena on edistää sääntöihin perustuvia, avoimia ja hyvin toimivia globaaleja kaasumarkkinoita;

48.  korostaa, että on tärkeää vähentää EU:n riippuvuutta kaasun ja öljyn tuonnista ihmisoikeuksia rikkovista autoritaarisista maista tai päästä tästä riippuvuudesta kokonaan, jotta kunnioitettaisiin EU:n perusarvoja ja tuettaisiin EU:n ulkoisen toiminnan vaikuttavuutta;

49.  vaatii institutionaalista lähentymistä ja enemmän synergiaa sekä erityisesti ulkoisen energiaturvallisuuden painopisteiden ottamista paremmin huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustajan toiminnassa sekä tehokkaampaa koordinointia hänen ja asiasta vastaavien komission jäsenten välille; kehottaa korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tehostamaan energiayhteistyötä nykyisten ja potentiaalisten energiantoimittajien kanssa sekä kauttakulkuvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja; kehottaa korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti EU:n energiadiplomatiaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisesta;

50.  korostaa, että on välttämätöntä poistaa nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen vapaakaupan esteet ja että sen tuotannon oltava kestävää; kehottaa Yhdysvaltojen poliittisia päättäjiä lisäämään investointivarmuutta esittämällä selkeät kriteerit ja määräajat kaasun vientiä vapaakauppasopimuksen ulkopuolisiin maihin koskevaa lupaprosessia varten;

51.  korostaa, että on välttämätöntä kertoa tuodun nesteytetyn maakaasuun vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan maailmanlaajuisilla vapaakauppafoorumeilla; tähdentää ennen kaikkea, että metaanin hajapäästöt on vähennettävä mahdollisimman pieniksi;

52.  painottaa, että nesteytetyn maakaasun käyttö voi auttaa myös meri- ja maantieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, jos toteutetaan kaikki tehokkaat toimet metaanin karkaamisen minimoimiseksi polttoaineen koko elinkaaren aikana, mukaan lukien tuotanto-, jakelu- ja palamisvaiheissa; vaatii sen vuoksi riittäviä toimia metaanin karkaamisen minimoimiseksi nesteytetyn maakaasun koko tuotantoketjussa parhaita saatavilla olevia teknologioita käyttämällä sekä riittävän rahoituksen varmistamiseksi tarvittavalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle;

53.  tähdentää, että kaupankäynnillä on keskeinen rooli energiaturvallisuuden varmistamisessa ja että energia-alan vahvat kumppanuudet, joita tehostetaan sisällyttämällä EU:n kauppasopimuksiin erillinen energialuku, ovat tärkeitä välineitä; pitää erittäin tärkeänä, että EU:n kauppapolitiikalla monipuolistetaan EU:n jäsenvaltioiden energialähteitä ja vähennetään niiden riippuvuutta liian harvan toimittajan varassa olevasta tuontienergiasta; korostaa, että EU:n olisi tutkittava mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, arvioitava nykyisiä kumppanuuksiaan sekä keskusteltava nimenomaisesti energiasta muiden kumppaneiden kanssa esimerkiksi Keski-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa; katsoo, että EU:lla pitäisi olla entistä aktiivisempi rooli kansainvälisen energiadiplomatian alalla; vaatii unionin kauppa- ja energiapolitiikan yhdenmukaisuuden parantamista; korostaa tarvetta lisätä avoimuutta nesteytettyä maakaasua koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa; katsoo, että tämänhetkisiin ja tuleviin neuvotteluihin Yhdysvaltojen ja Australian kaltaisten kumppaneiden kanssa olisi sisällytettävä painava energiakomponentti; korostaa, että EU:n olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa nesteytetyn maakaasun kilpailukykyisten ja avointen globaalien markkinoiden aikaansaamiseksi;

54.  palauttaa mieliin, että jotta EU ja sen jäsenvaltiot voivat vastata nykyisiin haasteisiin ja saavuttaa energia- ja ilmastonmuutostavoitteensa nyt, kun näille politikan aloille on ilmaantunut rajoitteita maailmanlaajuisesti, niiden on myös toimittava nykyisten oikeudellisten kehysten ja monenvälisten sopimusten perusteella yhteisesti kansainvälisellä tasolla ottamalla kansainvälisen kaupan foorumeilla sekä kaasuntuonnista riippuvaisten kumppanuusvaltioiden kanssa esiin energiaturvallisuutta ja kestävyyttä koskevia kysymyksiä; painottaa, että EU:n olisi samanaikaisesti tuettava ja edistettävä energiatehokkuutta;

55.  pitää erityisen tärkeänä kauppapolitiikkaa, joka luo EU:n jäsenvaltioiden yksityisille ja julkisille yrityksille puhtaaseen, varmaan, ja energiatehokkaaseen tekniikkaan liittyviä merkittäviä mahdollisuuksia, etenkin, kun otetaan huomioon globaalin energiankysynnän kasvu; kehottaa vähentämään merkittävästi puhtaan tekniikan tullimaksuja ympäristöystävällisiä tuotteita koskevan aloitteen avulla ja myös EU:n vapaakauppasopimuksilla, joissa on käsiteltävä energiakauppaan liittyviä tullien ulkopuolisia esteitä;

56.  pitää transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevan sopimuksen energiaa ja raaka-aineita koskevaa lukua tärkeänä EU:n energiaturvallisuuden kannalta; pitää myönteisenä komission työtä Yhdysvaltojen kaasunvientiä EU:hun koskevien rajoitusten poistamiseksi;

57.  katsoo, että EU:lla on merkittäviä mahdollisuuksia lisätä energiakaupan yhteyksiä Yhdysvaltojen kanssa, kun vuonna 2016 markkinoille tulee vuosittain 12,2 miljardia kuutiometriä lisää nesteytettyä maakaasua Yhdysvaltojen itärannikolla Sabine Passissa sijaitsevan nesteytetyn maakaasun terminaalin vuoksi ja kun kapasiteettia mahdollisesti lisätään vielä 74 miljardilla kuutiometrillä Yhdysvaltojen erilaisten hankkeiden avulla ennen vuotta 2020; katsoo, että TTIP-sopimuksen energiaa ja raaka-aineita koskevaan lukuun liittyvän työn loppuunsaattaminen lisää merkittävästi EU:n kaasunsaantivaihtoehtoja;

58.  katsoo, ettei eurooppalaisia yhtiöitä saisi estää toimimasta kolmansien maiden energiamarkkinoilla samoin ehdoin kotimaisten yhtiöiden kanssa; korostaa, että unionin energiamarkkinoilla toimivien kolmansien maiden yhtiöiden on noudatettava unionin oikeutta ja että tällaisilla yhteisöillä on oltava avoin rakenne, jotta niiden osakkeenomistajat voidaan selvittää;

59.  korostaa tarvetta varmistaa, että ympäristönsuojelun taso on mahdollisimman korkea nesteytettyyn maakaasuun liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa ja sen käytössä sekä omien varastojen ja lähteiden hyödyntämisessä ja että niiden yhteydessä noudatetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia kansainvälisiä työnormeja; korostaa, että on tarpeen lisätä tietoisuutta tuodun nesteytetyn maakaasun vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan; muistuttaa tarpeesta osallistaa paikalliset yhteisöt ja tukeutua realistisiin kulutusta ja uuden rakennettavan infrastruktuurin suunnittelua koskeviin arvioihin; korostaa nesteytetyn maakaasun käyttöön siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia päästä eroon riippuvuudesta hiilen merikuljetuksista; kehottaa EU:ta antamaan rahallista tukea tähän liittyville unionin hankkeille;

60.  korostaa, että nesteytetyn maakaasun tarjonnan mahdollinen lisääntyminen tulevina vuosina saattaa tehdä tarpeelliseksi tämän strategian täydentämisen arvioinnilla, joka koskee nesteytettyä maakaasua kuljettavien alusten tarvetta ja toimia, joilla EU:n laivanrakennusalalle annetaan mahdollisuus tarttua tähän tilaisuuteen niin, että voitaisiin edistää tavoitetta nostaa tämä alan BKT-osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä; kehottaa määrittelemään turvallisuusvaatimuksia, joiden perusteella voidaan valvoa nesteytetyn maakaasun kuljetuksia, ja tarvittaessa tiukentamaan niitä terrorismin torjuntatoimien yhteydessä;

Kestävä kehitys ja nesteytetyn maakaasun käyttö vaihtoehtoisena polttoaineena liikenteessä sekä lämmön- ja sähköntuotannossa

61.  on tietoinen nesteytetyn maakaasun mahdollisuuksista vaihtoehtoisena polttoaineena tie- ja meriliikenteessä; korostaa, että nesteytetyn maakaasun laajempi käyttö rahtiliikenteessä voisi auttaa vähentämään maailmanlaajuisia hiilidioksidin ja rikin ja typen oksidien päästöjä erityisesti siten, että lisätään nesteytetyllä maakaasulla toimivien moottorien käyttöä meriliikenteessä;

62.  korostaa, että tankkausinfrastruktuuriverkosto on ennakkoedellytys nesteytetyn maakaasun huomattavalle käytölle vaihtoehtoisena polttoaineena liikennealalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vaihtoehtoisista polttoaineista annettu direktiivi 2014/94/EU pannaan täysimääräisesti täytäntöön, mukaan luettuna nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden perustaminen Euroopan laajuisen liikenneverkon käytäviin sekä meri- ja sisävesisatamiin, ja korvaamaan näin saastuttavammat tavanomaiset polttoaineet; korostaa kuitenkin, että nesteytetyn maakaasun ei ole tarkoitus korvata uudistuvia energialähteitä, jotta varmistetaan kestävyystavoitteiden huomioon ottaminen;

63.  kehottaa kehittämään merireittejä erityisesti Azorien saaristossa, joka maantieteellisen sijaintinsa ansiosta voisi toimia nesteytetyn maakaasun transatlanttisten reittien tärkeimpänä polttoaineasemana; kehottaa komissiota asettamaan käyttöön varoja, joilla tuetaan tähän tähtääviä eurooppalaisia hankkeita;

64.  pyytää komissiota perustamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden kanssa merenkulkualan yhteisen nesteytetyn maakaasun merireittejä koskevan hankkeen ”LNG Blue Corridors for Islands”, joka käsittäisi Euroopan laajuisen liikenneverkon kattavan verkon satamat, jotta voidaan luoda tarvittava nesteytetyn maakaasun infrastruktuuri sekä yhdistää tämä verkko Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkoon;

65.  kehottaa myös jäsenvaltioita varmistamaan direktiivin 2014/94/EU täytäntöönpanon erityisesti paineistetun maakaasun tankkauspisteiden perustamisen osalta, jotta varmistetaan, että tätä polttoainetta käyttävät ajoneuvot voivat liikkua kaupunkitaajamissa, esikaupunkialueilla ja muilla tiheästi asutuilla alueilla ja ainakin nykyisen Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon alueella, jotta varmistetaan, että nämä ajoneuvot voivat liikkua kaikkialla unionissa;

66.  painottaa, että merialuksille, sisävesialuksille ja moottoriajoneuvoille tarkoitetuille nesteytetyn maakaasun tankkauspisteille on määriteltävä yhteiset tekniset eritelmät direktiivin 2014/94/EU mukaisesti; vaatii tiukkoja ja yhdenmukaistettuja turvallisuussääntöjä ja koulutusta nesteytetyn maakaasun varastointiin, alukseen tankkaukseen ja aluksella käyttöön kaikkialla unionissa, samalla kun annetaan mahdollisuus samanaikaiseen aluksen tankkaukseen ja lastinkäsittelyyn; panee merkille, että tätä työtä olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa;

67.  painottaa tarvetta varmistaa riittävä tutkimus- ja kehittämisrahoitus sellaisen paremman teknologian kehittämiseksi sisävesialuksille, merialuksille ja moottoriajoneuvoille, joka mahdollistaisi pikaisen siirtymisen vähähiilisempään laivastoon, sekä miehittämättömien järjestelmien kehittämiseksi nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden asentamiseen; kehottaa myös komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia nesteytetyllä maakaasulla kulkevien alusten ja moottoriajoneuvojen kehittämiseksi tai perinteisiä polttoaineita käyttävien alusten ja ajoneuvojen käyttökoneistojen muuttamiseksi nesteytetyllä maakaasulla toimiviksi;

68.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia nesteytetyn maakaasun kuljettamiseksi rautateitse, koska näin yhtäältä vähennetään tieliikennettä ja toisaalta mahdollistetaan puhtaan polttoaineen ympäristöystävällinen ja turvallinen kuljettaminen;

69.  kehottaa komissiota sidosryhmiä kuultuaan arvioimaan mahdollisuutta määritellä hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille annetun asetuksen (EY) N:o 443/2009 ohella hiilidioksidiekvivalentit hiilivetypäästöille erityisesti kuluttajien tiedonsaannin parantamiseksi;

70.  huomauttaa, että nesteytetyn maakaasun pienimuotoisen teknologian käyttö tietyillä aloilla, kuten pitkän matkan kuljetuksissa ja teollisissa suuren suorituskyvyn sovelluksissa, voisi paitsi edistää ilmastopoliittisia tavoitteita myös tuoda merkittäviä liiketoimintaetuja;

71.  ottaa huomioon, että nesteytetyn maakaasun ja erityisesti paineistetun maakaasun käyttö on myös toimiva ja jo käytettävissä oleva ratkaisu julkiseen liikenteeseen ja sen avulla voidaan vähentää ilman saastumista ja melua ja parantaa siten elinoloja erityisesti kaupunkialueilla;

72.  ottaa huomioon, että vaikka nesteytetty maakaasu ja paineistettu maakaasu voivat olla käyttökelpoisia siirtymävaiheen ratkaisuja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi, niiden pitkäaikaiset hyödyt toteutuvat vain, jos samanaikaisesti edistetään sujuvaa siirtymistä nesteytetyn biokaasun (LBG) ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöön varmistamalla myös nesteytettyä maa- ja biokaasua käyttävien järjestelmien yhteentoimivuus; painottaa, että EU:n strategian on sovittava unionin laajempiin ilmastoa ja energiaa koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin ja sen on oltava COP21-sopimuksen mukainen siten, että siinä painotetaan kysynnän vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista sekä fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista vaiheittain;

73.  painottaa, että tehokas tankkausinfrastruktuuriverkko on ennakkoedellytys nesteytetyn maakaasun merkittävälle käyttöönotolle vaihtoehtoisena polttoaineena liikennealalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia tällaisen infrastruktuurin kehittämiseksi, jotta paikataan kaasuntoimituksen aukot ja luodaan kattava huoltoverkko;

74.  painottaa nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin merkitystä meri- ja sisävesisatamissa multimodaalisuuden lisäämiseksi, koska sitä voivat käyttää meri- ja sisävesialukset sekä kuorma-autot, jotka vastaavat polttoaineen jatkokuljetuksista maitse; kannustaa kansallisia ja alueellisia toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön tällaisen infrastruktuurin monikäyttöisyyden ja hyödynnettävyyden parantamiseksi;

75.  katsoo, että maakaasun käytön edistäminen vaihtoehtoisena polttoaineena liikenteessä on tärkeä maailmanlaajuinen haaste, ja suosittaa, että päästöjen vähentämistä koskeva sitoumus toteutettaisiin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön avulla;

o
o   o

76.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, energiayhteisön sihteeristölle sekä energiayhteisön sopimusvaltioille.

(1)EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.
(2)Hyväksytyt tekstit P8_TA(2015)0444.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö