Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 136 artiklan,

–  ottaa huomioon 18. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon vuoden 2016 maakohtaisista suosituksista (COM(2016)0321),

–  ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät (EUCO 26/16),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2016”(1),

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2016: rakenneuudistusten edistymisen arviointi, makrotalouden epätasapainojen ehkäiseminen ja korjaaminen sekä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla tehtävien perusteellisten tarkastelujen tulokset” (COM(2016)0095),

–  ottaa huomioon komission kertomukset ”Vuotuinen kasvuselvitys 2016” (COM(2015)0690), ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2016” (COM(2015)0691) ja ”Luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi” (COM(2015)0700) sekä komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2015)0692) ja 26. marraskuuta 2015 tehdyn komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 (COM(2015)0701),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 laatiman kertomuksen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”,

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu: tilannekatsaus ja haasteet”(2),

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta(3),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(4),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2015 annetun komission vihreän kirjan pääomamarkkinaunionin muodostamisesta (COM(2015)0063),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhteisöjärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa” (COM(2015)0302),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013(5) ja 15. syyskuuta 2016(6) antamansa päätöslauselmat pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0309/2016),

A.  toteaa, että komission kevään 2016 ennusteen mukaan kasvun odotetaan olevan euroalueella 1,6 prosenttia ja koko EU:ssa 1,8 prosenttia vuonna 2016;

B.  toteaa, että Euroopassa on edelleen suuri investointivaje, ja katsoo, että unionissa on tarpeen lisätä sisäistä kysyntää ja korjata makrotalouden epätasapainotiloja samalla kun lisätään edelleen investointeja;

C.  toteaa, että EU:ssa työttömyys yleensä (ja rakenteellinen työttömyys erityisesti) on edelleen yksi suurimmista ongelmista jäsenvaltioille, sillä työttömyys on nykyään erittäin korkea (EU:ssa on 10,5 miljoonaa pitkäaikaistyötöntä); toteaa, että vaikka luvut ovat kohentuneet jonkin verran viime vuosista, nuorisotyöttömyys ja työttömyysaste ovat Euroopan syrjäisillä alueilla kaiken kaikkiaan edelleen koko unionin keskimääräistä työttömyysastetta huomattavasti korkeammat;

D.  ottaa huomioon, että öljyn hintojen lasku ja hidas talouskasvu vuoden 2016 alussa näyttävät olevan eräitä lisätekijöitä siinä, että inflaatioaste on pudonnut alle nollan;

E.  toteaa, että poliittiset tapahtumat, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestystulos ja suhteet Venäjään, samoin kuin epävarmuus maailmantalouden kehityksestä ovat osaltaan jarruttaneet investointeja entisestään;

F.  ottaa huomioon, että myös jäsenvaltioihin saapuvat pakolaisvirrat ovat jarruttaneet investointeja jäsenvaltioissa;

G.  ottaa huomioon, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä jäsenvaltioille annettujen suositusten toteutusaste on jäsenvaltioiden keskuudessa sama kuin yksipuolisten OECD:n suositusten (29 prosenttia, kun vuonna 2014 toteutusaste oli 30 prosenttia);

H.  toteaa pitäneensä vuotuisesta kasvuselvityksestä 2016 antamassaan päätöslauselmassa myönteisenä parempaa keinovalikoimaa ja pyytäneensä kiinnittämään erityishuomiota euroalueeseen; toteaa lisäksi, että päätöslauselmassa korostettiin investointien lisäämisen, kestävien uudistusten ja finanssipoliittisen vastuun merkitystä, millä pyritään edistämään nopeampaa kasvuvauhtia ja Euroopan elpymistä;

Euroopan haasteet maailmanlaajuisen talouden laskusuhdanteen yhteydessä

1.  panee huolestuneena merkille, että EU:n talous kasvaa vähemmän kuin Euroopan kevään 2016 kasvuennusteen perusteella odotettiin, sillä euroalueen BKT kasvaa vain 1,6 prosentilla ja kasvu nousee 1,8 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä;

2.  korostaa, että EU:n haasteet liittyvät kansainvälisen toimintaympäristön heikkenemiseen, kestävien uudistusten toteuttamatta jättämiseen sekä taloudellisten ja sosiaalisten tulosten eroihin eri puolilla unionia; korostaa, että kasvua, yhteenkuuluvuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä on parannettava; katsoo, että kestävien investointien puute sekä sisämarkkinoiden puutteellinen loppuun saattaminen estävät EU:ta hyödyntämästä kasvupotentiaaliaan täysipainoisesti;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio keskittyy vuoden 2016 maakohtaisissa suosituksissaan kolmeen ensisijaiseen alaan talouskasvun tukemiseksi edelleen: innovointia, kasvua ja työpaikkojen luomista edistävien investointien tukemiseen, sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja vastuullisen finanssipolitiikan edistämiseen; korostaa kuitenkin, että komission olisi tehtävä enemmän finanssipolitiikan kestävyyden vahvistamiseksi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja hyödynnettävä tässä yhteydessä täysimääräisesti sopimuksen joustolausekkeita 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon (COM(2015)0012) mukaisesti;

4.  toteaa, että koheesiopolitiikan välineiden ja laajemman talouden ohjauskehyksen välinen johdonmukaisuus on tärkeää sellaisten elvytystoimien tukemiselle, joita tarvitaan eurooppalaisen ohjausjakson sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi; korostaa kuitenkin, että koheesiopolitiikan legitimiteetti perustuu perussopimuksiin ja että tämä politiikka on osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta ja että sen tärkeimpiä tavoitteita ovat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen unionissa vähentämällä eri alueiden kehityseroja, rahoittamalla Eurooppa 2020 ‑tavoitteisiin liittyviä investointeja ja tuomalla unioni lähemmäs kansalaisia; katsoo siksi, että toimenpiteitä ERI-rahastojen vaikuttavuuden kytkemiseksi talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan olisi sovellettava järkevästi ja tasapainoisesti mutta vasta viimeisenä keinona ja että toimenpiteiden vaikutuksista olisi raportoitava; muistuttaa lisäksi, että näiden toimenpiteiden soveltamisen olisi oltava aina perusteltua ja avointa ja että soveltamisessa olisi otettava aina huomioon asianomaisen jäsenvaltion taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet, jotta vältetään rajoittamasta alueellisia ja paikallisia investointeja, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä jäsenvaltioiden talouksien ja erityisesti pk-yritysten kannalta, sillä näillä investoinneilla maksimoidaan kasvu ja työpaikkojen luominen sekä edistetään kilpailukykyä ja tuottavuutta varsinkin aikana, jolloin julkisiin varoihin kohdistuu voimakasta painetta; ottaa huomioon niiden kahden jäsenvaltion tapaukset, joita koskevat neuvoston 12. heinäkuuta 2016 tekemät päätökset johtivat liiallisen alijäämän menettelyn mukaisiin seuraamuksiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, ja palauttaa mieliin komission 27. heinäkuuta 2016 tekemän ehdotuksen ja neuvoston sen jälkeen 8. elokuuta 2016 tekemän päätöksen niiden sakkojen peruuttamisesta, joita olisi voitu määrätä, ottaen huomioon jäsenvaltioiden perustellut pyynnöt, vaikea taloudellinen tilanne, molempien maiden uudistustoimet ja sitoutuminen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattamiseen; katsoo tässä yhteydessä, että parlamentin näkemykset, jotka on määrä ilmaista rakenteellisessa vuoropuhelussa, olisi otettava huomioon ehdotuksessa, joka koskee sitä, että osaa ERI-rahastoille tarkoitetuista vuoden 2017 maksusitoumuksista lykätään toimenpiteissä, joissa niiden vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on tälläkin kertaa vähentänyt suositusten määrää ja pyrkii yksinkertaistamaan ohjausjaksoa niin, että siinä käsitellään pääasiassa makrotaloudellisesti ja sosiaalisesti keskeisimpiä painopistealoja, kun asetetaan toimintapoliittisia tavoitteita seuraaviksi 18 kuukaudeksi; katsoo, että tämä helpottaa suositusten täytäntöönpanoa laaja-alaisten ja mielekkäiden olemassa olevien taloudellisten ja sosiaalisten vertailuarvojen mukaisesti; korostaa, että suositusten määrän vähentämisen pitäisi parantaa myös temaattista kohdentamista; pitää tärkeänä jäsenvaltioiden välisten taloudellisten erojen kaventamista ja lähentymisen aikaansaamista;

6.  antaa täyden tukensa toimille, joiden tarkoituksena on varmistaa suurempi kansallinen omavastuullisuus maakohtaisten suositusten laatimisessa ja täytäntöönpanossa osana meneillään olevaa uudistusprosessia; katsoo, että kansallisen omavastuullisuuden lisäämiseksi ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanon edistämiseksi ja siksi, että paikallis- ja alueviranomaisten on toteutettava yli puolet maakohtaisista suosituksista, suositukset olisi selvästikin syytä niveltää tarkasti määriteltyihin ja jäsennettyihin unionin tason painopisteisiin ja tässä yhteydessä olisi tarvittaessa otettava mukaan kansalliset parlamentit sekä alueelliset ja paikalliset viranomaiset; katsoo, että kun otetaan huomioon valtuuksien ja toimivallan jako useissa jäsenvaltioissa, maakohtaisten suositusten toteuttaminen voisi kehittyä, jos paikalliset ja alueelliset viranomaiset olisivat siinä aktiivisesti mukana, ja kannattaa tämän vuoksi alueiden komitean ehdotusta käytännesäännöiksi paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta eurooppalaiseen ohjausjaksoon; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kansallisten uudistusohjelmiensa asianmukaisen demokraattisen valvonnan niiden kansallisissa parlamenteissa;

7.  painottaa, että Euroopan pitkään jatkunut talouskriisi on osoittanut, että on erittäin tärkeää edistää investointeja esimerkiksi koulutuksen, innovoinnin sekä tutkimuksen ja kehittämisen aloilla ja parantaa samalla unionin kilpailukykyä toteuttamalla kestäviä rakenneuudistuksia laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi sekä toteuttaa vastuullista finanssipolitiikkaa parempien olosuhteiden luomiseksi työpaikoille, yrityksille (erityisesti pk-yrityksille) ja investoinneille; panee merkille Euroopan strategisten investointien rahaston vaikutuksen sen oltua toiminnassa vuoden; korostaa, että on tärkeää parantaa ESIR-rahaston käyttöastetta vähemmän kehittyneillä ja siirtymävaiheessa olevilla alueilla sekä sen investointien aidosti täydentävää luonnetta samalla kun panostetaan enemmän investointialustojen kehittämiseen myös alueellisella tasolla;

8.  korostaa, että edelleen liian korkealla pysyttelevät työttömyysasteet ja erityisesti nuorisotyöttömyys osoittavat, että useiden jäsenvaltioiden kyky luoda laadukkaita työpaikkoja on edelleen rajallinen, ja painottaa, että on toteutettava lisätoimia työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti, jotta voidaan lisätä investointeja osaamiseen, tehdä työmarkkinoista osallistavammat ja vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja voimistuvaa eriarvoisuutta tuloissa ja varallisuudessa ja säilyttää samalla moitteeton varainhoito; toteaa, että rahoituksen saatavuutta etenkin pk-yritysten kannalta edistävät tukitoimet ovat elintärkeitä, jos tarkoituksena on puuttua tehokkaasti useissa jäsenvaltioissa jatkuvaan korkeaan työttömyyteen;

9.  korostaa, että nykyisessä taloustilanteessa, jossa yhdistyvät ylimääräinen likviditeetti ja korkojen liikkuminen lähellä nollatasoa, kysynnän heikot näkymät sekä kotitalouksien ja yritysten vähäiset investoinnit ja kulutus, on kasvun aikaansaamiseksi pantava täytäntöön komission ehdottama uudenlainen keinovalikoima; panee merkille, että rahapolitiikka yksin ei riitä piristämään kasvua uudistusten ja merkittävien rakenneuudistusten puuttuessa;

Vuoden 2016 suositusten painopisteet ja tavoitteet

10.  korostaa komission suositelleen kolmelle jäsenvaltiolle irtautumista liiallisen alijäämän menettelystä; yhtyy komission näkemykseen, että suuret ja jatkuvat vaihtotaseen ylijäämät kertovat selkeästä tarpeesta lisätä kysyntää ja investointeja, erityisesti pitkän aikavälin investointeja, jotta voidaan selviytyä tulevaisuuden haasteista, jotka koskevat liikennettä ja viestintää, digitaalitaloutta, koulutusta, innovointia, tutkimusta, ilmastonmuutosta, energiaa ympäristönsuojelua sekä väestön ikääntymistä; kehottaa komissiota jatkossakin kannustamaan vastuullista ja kestävää finanssipolitiikkaa, joka tukee kasvua ja elpymistä kaikissa jäsenvaltioissa erityisesti painottamalla entistä enemmän investointeja ja julkisten varojen tehokasta käyttöä ja tukemalla kestäviä ja sosiaalisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia;

11.  huomauttaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan lisätä erityisesti pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja vähentää järjestämättömiä lainoja euroalueella unionin lainsäädännön mukaisesti, jotta pankkien taseista voidaan tehdä vakaampia ja siten lisätä pankkien kykyä lainata reaalitaloudelle; korostaa, että pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni on toteutettava ja kehitettävä vaihe vaiheelta, jotta voidaan luoda vakaa ympäristö investoinneille ja kasvulle ja estää euroalueen rahoitusmarkkinoiden pirstaloituminen;

12.  tähdentää, että investoinnit ovat tähän saakka olleet liian vähäisiä eikä niillä ole saatu aikaan kestävää ja osallistavaa kasvua unionissa eivätkä ne ole osaltaan parantaneet liiketoimintaympäristöä; katsoo, että rahapolitiikan yhteydessä on pantava täytäntöön asianmukaisia finanssipoliittisia toimenpiteitä, joilla pyritän parantamaan kasvua EU:ssa vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen ja sen joustolausekkeiden mukaisesti; panee merkille, että valtiota alemman hallintotason investoinnit ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosina mutta niiden osuus on edelleen noin 60 prosenttia julkisista investoinneista EU:ssa; korostaa, että investointipolitiikan välineet, esimerkiksi ESIR ja ERI-rahastot, edellyttävät asianmukaisesti kalibroitua yhdistämistä ja täydentävyyttä, jotta voidaan lisätä unionin varojen tuomaa lisäarvoa houkuttelemalla lisävaroja yksityisiltä sijoittajilta; korostaa siksi, että rakenneuudistusten tukiohjelmaan olisi otettava mukaan paikallis- ja alueviranomaiset kyseisiä rakenneuudistushankkeita laadittaessa;

Toimintapoliittiset vastaukset ja päätelmät

13.  painottaa, että on parannettava EU:n yleistä kykyä saada aikaan kasvua sekä luoda ja säilyttää laadukkaita työpaikkoja ja näin torjua korkeaa työttömyysastetta luomalla kasvua tukeva sääntelykehys; katsoo, että muuttoliike voisi olla tärkeässä asemassa väestön ikääntymisen kielteisten vaikutusten torjunnassa, ja toteaa, että tämä riippuu jäsenvaltioiden kyvystä hyödyntää paremmin maahanmuuttajien osaamista ja mukauttaa työperäisen maahanmuuton hallinnointijärjestelmiä työmarkkinoiden tarpeisiin;

14.  korostaa sellaisten osallistavien koulutusjärjestelmien merkitystä, jotka edistävät innovointia ja luovuutta ja opettavat työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, ja toteaa tämän pätevän erityisesti ammattikoulutukseen; korostaa, että olisi vältettävä palkkojen ja työelämän normien heikentämiskilpailua ja säilytettävä oikeanlainen keskitie taloudellisten, sosiaalisten ja inhimillisten kustannusten välillä yhteisvastuuta ja toissijaisuutta koskevien unionin arvojen mukaisesti, ja katsoo, että samalla olisi keskityttävä inhimillistä pääomaa, tutkimusta ja kehittämistä sekä koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien, elinikäinen oppiminen mukaan luettuna, parantamista koskeviin investointeihin; katsoo, että tarvitaan hyvin suunniteltuja toimia innovoinnin sekä tutkimuksen ja kehittämisen edistämiseksi, jotta voidaan lisätä tuottavuutta, luoda jatkuvaa kestävää kasvua ja auttaa vastaamaan nykyisiin rakenteellisiin haasteisiin ja näin kaventaa innovaatiokuilua muihin talouksiin nähden;

15.  kehottaa komissiota asettamaan etusijalle toimet, joilla vähennetään investointien lisääntymisen ja kaupan tiellä olevia esteitä; toteaa, että unionin tasolla esteet johtuvat siitä, että noudatettavat strategiat eivät ole selkeitä etenkään seuraavilla aloilla: energia, liikenne, viestintä ja digitaalitalous; panee merkille, että tämä vaikuttaa pankkien lainanantoon nyt, kun pankkiunioni on juuri hyväksytty, ja toteaa, että jäsenvaltioiden tasolla esteisiin ovat syynä hankalat oikeusjärjestelmät, korruptio, rahoitusalan avoimuuden puute, vanhentunut byrokratia, julkisten palvelujen epäonnistunut digitalisointi, resurssien virheellinen kohdentaminen, sisämarkkinoilla ilmenevät esteet pankki- ja vakuutusaloilla sekä työmarkkinoiden ja sisämarkkinoiden loppuun saattamisen vaatimuksia vastaamattomat koulutusjärjestelmät;

16.  panee merkille, että Eurooppa 2020 -strategiassa köyhyyden torjuminen oli ensimmäistä kertaa osa EU:n strategiaa, ja pitää valitettavana, että tavoite köyhyyden vähentämiseksi unionissa jää saavuttamatta; katsoo, että köyhyyden torjumista koskeva tavoite olisi sisällytettävä kaikkiin EU:n politiikkatoimiin heti alusta alkaen;

17.  korostaa, että on tärkeää välttää työn liian korkeaa verokiilaa, sillä liiallinen verotus ei kannusta työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä, työttömiä, toisia tulonsaajia ja matalapalkkaisia palaamaan työelämään;

18.  panee merkille komission ja jäsenvaltioiden välillä käynnissä olevan keskustelun tuotantokuilun laskentamenetelmästä;

19.  huomauttaa, että olisi pyrittävä poistamaan jäsenvaltioissa vielä jäljellä olevat investointien tiellä olevat esteet ja mahdollistettava sopivampi valikoima toimia, joilla edistetään kestävää kasvua, mihin kuuluu myös todellinen keskittyminen tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattaviin menoihin; katsoo, että julkinen ja yksityinen tuki tutkimukselle ja korkeakouluille ovat ratkaisevia tekijöitä Euroopan talouden kilpailukyvyn parantamiselle ja että tämän infrastruktuurin heikkous tai puuttuminen on syynä siihen, että jotkin maat ovat huomattavasti muita epäedullisemmassa asemassa; korostaa, että ei ole olemassa yleispäteviä, ihanteellisia EU:n innovaatiopolitiikkaa koskevia ohjeita, mutta unionin innovaatiovalmiuksia koskevan kuilun kaventamiseksi jäsenvaltioissa on suositeltavaa soveltaa riittävän eriytettyjä innovaatiopolitiikkoja, jotka perustuvat jo toteutuneisiin menestystarinoihin;

20.  panee tyytyväisenä merkille joulukuussa 2015 pidetyn Pariisin ilmastokokouksen (COP21) sopimuksen ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota panemaan sen täytäntöön;

Alakohtaisia huomioita talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2016

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka

21.  katsoo, että neuvoston ja komission olisi pyrittävä täydentämään julkisen talouden tervehdyttämistä toimenpiteillä, joilla vähennetään osaltaan eriarvoisuutta, ja korostaa, että talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla olisi autettava löytämään ratkaisuja nykyisiin ja kehittymässä oleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja varmistettava näin talouden parempi tehokkuus; katsoo, että inhimilliseen pääomaan tehtävien sosiaalisten investointien on oltava keskeinen täydentävä toimi, sillä inhimillinen pääoma on yksi kasvutekijä sekä kilpailukyvyn ja kehityksen moottori; kehottaa täydentämään maakohtaisten suositusten edellyttämiä merkittäviä rakenneuudistuksia sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla, jossa tarkastellaan niiden lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia, jotta ymmärretään paremmin niiden yhteiskunnalliset, taloudelliset ja työllisyyttä koskevat seuraukset ja etenkin vaikutukset uusien työpaikkojen luomiseen ja talouskasvuun;

22.  korostaa, että työttömyys ja etenkin nuorisotyöttömyys on edelleen unionin yhteiskuntien ensisijainen ongelma ja että komission mukaan työttömyys on edelleen vähentynyt asteittain mutta se on yhä suurempaa kuin vuonna 2008, sillä huhtikuussa 2016 työttömiä oli 21,2 miljoonaa, ja että jäsenvaltioiden välillä oli valtaisia eroja tässä asiassa; tähdentää, että on arvioitava niin uusien työpaikkojen laatua kuin määrää, jotta työllisyysasteen kasvu ei johtuisi pelkästään epävarmoista työsuhteista tai työmarkkinoilla olevien määrän vähenemisestä; toteaa, että vaikka eräiden jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmät tuottavat osaamista ja tietämystä, ne eivät toimi kansainvälisesti ja lisäävät osaamisvajetta, mikä osaltaan selittää sitä, että 39 prosentilla yrityksistä on edelleen vaikeuksia löytää henkilöstöä, jolla olisi tarvittavat taidot; edellyttää, että maakohtaisissa suosituksissa painotetaan enemmän työmarkkinoiden rakenteellisen epätasapainon, myös pitkäaikaistyöttömyyden sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelman, ratkaisemista; korostaa, että on jatkettava koulutusjärjestelmiin investoimista ja niiden kehittämistä, jotta yhteiskunta saa välineet ja valmiudet mukautua työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin;

23.  korostaa, että vuosina 2008–2014 niiden lukumäärä, jotka ovat vaarassa joutua köyhyyteen tai syrjäytyä sosiaalisesti, kasvoi unionissa 4,2 miljoonalla ja että tällaisia henkilöitä on nyt kaikkiaan yli 22 miljoonaa (22,3 prosenttia); ottaa huomioon, että komission mukaan ”useimmilla jäsenvaltioilla on edelleen talouskriisistä peräisin olevia akuutteja sosiaalisia ongelmia”; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään tarmokkaammin vähentämään köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä ja voimistuvaa eriarvoisuutta, jotta voidaan tasata jäsenvaltioiden ja yhteiskuntien välisiä taloudellisia ja sosiaalisia eroja; katsoo, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan ja eriarvoisuuden vähentämisen olisi oltava yksi ensisijaisista maakohtaisissa suosituksissa painotettavista tavoitteista, koska se on välttämätön edellytys kestävän talouskasvun luomiselle ja sosiaalisesti kestävälle täytäntöönpanon etenemiselle;

24.  muistuttaa todenneensa aiemmin, että sosiaalisesti vastuullisten uudistusten on perustuttava yhteisvastuullisuuteen, yhdentymiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja varallisuuden oikeudenmukaiseen jakautumiseen – malliin, jolla varmistetaan tasa-arvo ja sosiaalinen suojelu, suojellaan muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja parannetaan kaikkien kansalaisten elinoloja;

25.  katsoo, että talouskasvun olisi tuotava myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia; on tyytyväinen kolmen uuden työllisyyttä koskevan pääindikaattorin käyttöönottoon makrotalouden tulostaulussa; pyytää jälleen, että näitä uusia indikaattoreita pidettäisiin samanarvoisina nykyisten taloudellisten indikaattoreiden kanssa, jotta voidaan varmistaa, että niiden avulla voidaan paremmin arvioida sisäistä epätasapainoa, ja tehostaa rakenneuudistuksia; edellyttää valikoivan soveltamisen välttämiseksi, että niiden on mahdollistettava syvällisen analyysin käynnistäminen, ja kehottaa pyrkimään pääsemään paremmin perille politiikan ja toimien syy–seuraus-kytköksestä; ehdottaa, että maakohtaisiin suosituksiin lisätään sosiaalista epätasapainoa koskeva menettely, jotta voidaan estää verotuksen ja sosiaalisten normien heikentämiskilpailu, ja että perustana käytettäisiin sosiaalisten ja työllisyyttä koskevien indikaattorien tehokasta käyttöä makrotalouden seurannassa; katsoo, että jos työllisyysindikaattorit ja taloudelliset indikaattorit rinnastetaan, samalla olisi parannettava TSTK-neuvoston asemaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

26.  toteaa, että kolmen työllisyyttä koskevan indikaattorin käyttöönotto osoittaa, että Euroopan työllisyysstrategialla, mukaan lukien työllisyyttä koskevat suuntaviivat, on merkittävä asema EU:n talouden ohjaus- ja hallintaprosessissa mutta tarvitaan enemmän toimia ja erityisesti on otettava käyttöön sosiaalisia indikaattoreita;

27.  kiittää komissiota siitä, että se on käynnistänyt työn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin luomiseksi, mutta muistuttaa, että kuulemisen tulokset on toimitettava ja että asiassa on edettävä siten, että toteutetaan uusia tehokkaita toimenpiteitä, joilla pyritään syvempään ja oikeudenmukaisempaan unioniin ja joiden olisi oltava merkittävässä asemassa puututtaessa eriarvoisuuteen; painottaa tässä yhteydessä viiden toimielimen johtajan kertomusta, jossa peräänkuulutetaan taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen lisäämistä mutta tunnustetaan, ettei kaikille sopivaa yhtenäistä ratkaisua ole; katsoo, että kaikkea yhteistä politiikkaa olisi mukautettava kuhunkin jäsenvaltioon; katsoo, että unionin tason toimilla olisi myös puututtava jäsenvaltioiden sisäiseen eriarvoisuuteen ja tuloeroihin ja että tällöin ei riitä pelkästään kipeimmin apua tarvitsevien tilanteen käsitteleminen;

28.  ottaa huomioon, että talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa keskitytään nyt enemmän työllisyyteen ja sosiaaliseen tuloskuntoon; ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimivallan mutta kehottaa niitä toteuttamaan pikaisesti toimia, joilla varmistetaan ihmisarvoinen työ ja toimeentuloon riittävä palkka, riittävän vähimmäistulon ja sosiaaliturvan saatavuus (jolla on jo alennettu köyhyysastetta 26,1 prosentista 17,2 prosenttiin) ja laadukkaat julkiset palvelut; kannattaa asianmukaisen ja kestävän sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä; kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita ja vaihtamaan niiden kanssa parhaita käytäntöjä hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, koska tämä on keskeinen haaste pitkäaikaisten investointien käynnistämiseksi uudelleen sekä uusien työpaikkojen luomisen ja kestävän kasvun varmistamiseksi;

29.  korostaa, että sosiaaliturvajärjestelmän tarjoaminen ja hallinta, joita unioni koordinoi mutta ei yhdenmukaista, kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan;

30.  toteaa, että palkkojen asettaminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jota on kunnioitettava toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

31.  toteaa, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt, mutta korostaa, että se on edelleen ällistyttävän korkea, sillä EU:ssa on yli neljä miljoonaa työtöntä alle 25-vuotiasta, joista 2,885 miljoonaa euroalueella; pitää valitettavana, että vaikka nuorisotyöllisyysaloitteen käynnistämisestä on kulunut yli kolme vuotta, nuorisotakuun täytäntöönpanon tulokset ovat hyvin epätasaisia ja toisinaan tehottomia; kehottaa komissiota esittämään lokakuussa 2016 aloitteen täytäntöönpanoa koskevan perusteellisen analyysin, jota voidaan käyttää ohjelman jatkamisen perustana;

32.  muistuttaa, että monissa jäsenvaltioissa työttömyysetuudet laskevat vuodesta toiseen muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi, mikä lisää köyhien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden määrää; kehottaa takaamaan asianmukaiset työttömyysetuudet, jotta ihmiset voivat elää ihmisarvoista elämää, ja toteuttamaan toimia näiden ihmisten integroimiseksi työmarkkinoille;

33.  painottaa, että eläkejärjestelmien epätasapainot ovat pohjimmiltaan seurausta työttömyydestä, palkkojen devalvoinnista ja työpaikkojen epävarmuudesta; kehottaa tämän vuoksi toteuttamaan uudistuksia, joilla taataan asianmukainen rahoitus vahvalle ensimmäiselle eläkepilarille, jolla taataan tasoltaan ainakin köyhyyskynnyksen ylittävät kunnolliset eläkkeet;

34.  muistuttaa jälleen kerran, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on olennaisen tärkeää lähentymisen ja yhdentymisen edistämiseksi Euroopan maiden kesken;

35.  panee merkille vähimmäistulojärjestelmiä koskevien suositusten lisääntymisen (viidelle jäsenvaltiolle); kehottaa kuitenkin komissiota toteuttamaan puheenjohtaja Junckerin virkaanastujaispuheessaan esittämän lupauksen riittävistä tuloista kaikille eurooppalaisille perustamalla eurooppalaisen kehyksen vähimmäistulolle peruselinkustannusten kattamiseksi kunnioittaen samalla kansallisia käytäntöjä ja toissijaisuusperiaatetta, sillä suuret tuloerot ovat haitallisia sekä sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle että kestävälle talouskasvulle (kuten sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF että OECD ovat hiljattain todenneet);

36.  on huolestunut tuloerojen lisääntymisestä, joka liittyy osittain tehottomiin työmarkkinauudistuksiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan työpaikkojen laatua parantavia toimenpiteitä työmarkkinoiden segmentoitumisen torjumiseksi sekä toimenpiteitä vähimmäispalkkojen nostamiseksi kohtuulliselle tasolle ja vahvistamaan työehtosopimusneuvottelujen ja työntekijän asemaa palkanmuodostusjärjestelmissä palkkaerojen vähentämiseksi; muistuttaa, että viime vuosikymmeninä yritysjohto on ottanut yhä suuremman osuuden taloudellisista eduista samalla kun työntekijöiden palkat ovat pysyneet samoina tai laskeneet; katsoo, että liian suuret palkkaerot lisäävät eriarvoisuutta ja vahingoittavat yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä;

37.  on huolestunut siitä, että pitkäaikaistyöttömyys on edelleen suurta ja koskettaa EU:ssa 10,5:tä miljoonaa ihmistä, ja muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömien integroiminen työmarkkinoille on ratkaisevaa, jotta voidaan taata sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys sekä säilyttää näiden henkilöiden itseluottamus; pitää tämän vuoksi valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet toimia pannakseen täytäntöön neuvoston suosituksen pitkäaikaistyöttömien integroimisesta työmarkkinoille; kehottaa komissiota jälleen tukemaan toimia osallistavien elinikäisten oppimismahdollisuuksien luomiseksi kaikenikäisille työntekijöille ja työnhakijoille sekä toteuttamaan mahdollisimman pian toimenpiteitä EU:n rahoituksen saatavuuden parantamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lisävarojen käyttöön ottamiseksi;

38.  katsoo, että sosiaaliturva, myös eläkkeet sekä terveydenhuollon, lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon kaltaiset palvelut, ovat edelleen keskeisessä asemassa tasapainoisen ja osallistavan kasvun aikaansaamisessa, työuran pidentämisessä, työpaikkojen luomisessa ja eriarvoisuuden poistamisessa; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään politiikkaa, jolla taataan sosiaaliturvajärjestelmien riittävyys, asianmukaisuus, tehokkuus ja laatu koko ihmisen elinkaaren ajan, jotta taataan ihmisarvoinen elämä, torjutaan eriarvoisuutta ja lisätään osallistamista köyhyyden poistamiseksi erityisesti työmarkkinoilta syrjäytyneiden ja kaikkein haavoittuvimpien ryhmien osalta;

39.  muistuttaa fyysisistä ja digitaalisista esteistä ja vaikeuksista, joita vammaiset henkilöt edelleen kohtaavat; toivoo, että komission käynnistämä vammaisaloite pannaan nopeasti täytäntöön ja että siinä keskitytään osallistamista ja esteettömyyttä edistäviin toimiin;

Sisämarkkinat

40.  pitää myönteisenä, että useissa maakohtaisissa suosituksissa tuetaan hyvin toimivia ja yhdentyneitä sisämarkkinoita, mukaan lukien rahoitus- ja investointimahdollisuudet, joilla tuetaan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, ja helpotetaan työpaikkojen luomista, sähköinen hallinto, julkiset hankinnat ja vastavuoroinen tunnustaminen, tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen mukaan luettuina; painottaa, että täytäntöönpanon valvonta on ratkaisevan tärkeää, jotta näiden politiikanalojen vaikutukset tuntuvat; pitää näin ollen ratkaisevan tärkeänä, että komissio kiinnittää maakohtaisten suositusten yhteydessä mahdollisimman suurta huomiota sellaisten pitkän aikavälin uudistusten käyttöönottoon, joilla on merkittävä vaikutus etenkin sosiaalisiin investointeihin, työllisyyteen ja koulutukseen;

41.  toteaa, että sisämarkkinat ovat EU:n talouden selkäranka, ja painottaa, että osallistavat sisämarkkinat, joiden hallintoa on tehostettu paremman sääntelyn ja kilpailukyvyn edistämiseksi, ovat keskeinen väline kasvun, yhteenkuuluvuuden, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja yritysten ja kuluttajien luottamuksen säilyttämiseksi; kehottaa komissiota näin ollen seuraamaan jäsenvaltioiden edistymistä ja korostaa, että on tärkeää sisällyttää sisämarkkinoiden pilari virallisesti talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, jotta sisämarkkinoiden indikaattoreita voidaan seurata jatkuvasti niin, että jäsenvaltioiden edistymistä maakohtaisten suositusten täyttämisessä voidaan myös seurata ja arvioida järjestelmällisesti;

42.  on tyytyväinen, että komissio aikoo puuttua verokoordinoinnin puutteeseen EU:ssa ja erityisesti pk-yritysten kohtaamiin vaikeuksiin, jotka johtuvat toisistaan poikkeavien kansallisten alv-säännösten moninaisuudesta; kehottaa komissiota arvioimaan koordinoinnin lisäämisen mahdollisuutta ja erityisesti arvioimaan yhtenäisen arvonlisäveromallin mahdollisuutta digitaalisilla sisämarkkinoilla;

43.  pitää erittäin valitettavana, että hyvin toimivien ja yhdentyneiden sisämarkkinoiden tiellä on edelleen jäljellä tai sinne on luotu esteitä; panee merkille, että useissa jäsenvaltioissa palveludirektiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu täytäntöön vain osittain; kehottaa komissiota valvomaan tehokkaammin, miten jäsenvaltiot toteuttavat EU:n lainsäädännön noudattamiseksi antamiaan sitoumuksia; muistuttaa, että komissio on luvannut käynnistää tarvittaessa rikkomismenettelyjä varmistaakseen, että tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoita sekä digitaalista alaa koskeva lainsäädäntö pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan;

44.  huomauttaa, että ammattipätevyyksien tunnustamista koskeva järjestelmä perustuu oikeusjärjestelmien vastavuoroisen luottamuksen periaatteisiin ja pätevyyksien laadun vastavuoroiseen tarkastamiseen; toteaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan panna paremmin täytäntöön ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen; painottaa, että asianmukainen täytäntöönpanon valvonta ja sääntelyn parantaminen ovat olennaisia tekijöitä, kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden pirstaleisuus, joka luo esteitä sekä elinkeinotoiminnalle että kuluttajien valinnanvapaudelle, ja että niiden olisi koskettava kaikkia liiketoiminnan aloja ja niitä olisi sovellettava sekä nykyiseen että tulevaan lainsäädäntöön; pitää myönteisenä säänneltyä pätevyyttä ja säänneltyjä ammatteja koskevaa kartoitustyötä, joka johtaa sellaisen interaktiivisen julkisen tietokannan luomiseen, josta voi olla apua jäsenvaltioiden kansallisten toimintasuunnitelmien laadinnassa;

45.  pitää valitettavana, että maakohtaisista suosituksissa havaitaan edelleen julkisissa hankinnoissa ilmeneviä puutteita, kuten kilpailun ja avoimuuden puute, ja että 21 jäsenvaltiota ei ole saattanut lainsäädäntöpakettia täysin osaksi kansallista lainsäädäntöään, mikä on johtanut vääristymiin markkinoilla; kehottaa komissiota toimimaan ripeästi ja toteuttamaan tarvittavat rikkomismenettelyt varmistaakseen, että jäsenvaltiot täyttävät oikeudelliset velvoitteensa; kehottaa komissiota seuraamaan järjestelmällisesti, tehokkaasti ja avoimesti sitä, ettei hallinnollisilla menettelyillä luoda kohtuuttomia rasitteita yrityksille eikä estetä pk-yrityksiä osallistumasta julkisiin hankintoihin;

46.  tukee jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä nykyaikaistaa julkishallinnon palveluja etenkin sähköisen hallinnon avulla ja kehottaa edistämään kaikkia kansalaisia ja yrityksiä hyödyttävää rajat ylittävää yhteistyötä, hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista ja julkisten hallintojen yhteentoimivuutta; kehottaa samalla komissiota tehostamaan asianmukaisen varainkäytön seurantaa tapauksissa, joissa julkisten palvelujen digitalisointia rahoitetaan EU:n talousarviosta;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvoston, komission ja euroryhmän puheenjohtajille sekä EKP:n pääjohtajalle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0058. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0238. (3) EUVL C 165 E, 11.6.2013, s. 24. (4) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1. (5) EUVL C 24, 22.1.2016, s. 2. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0358.