Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ja suosituksensa Valko-Venäjästä,

–  ottaa huomioon maassa 11. syyskuuta 2016 pidetyt parlamenttivaalit sekä 11. lokakuuta 2015 pidetyt presidentinvaalit,

–  ottaa huomioon suhteista Valko-Venäjään vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan 13. syyskuuta 2016 antaman julkilausuman Valko-Venäjän äskettäisistä parlamenttivaaleista,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 12. syyskuuta 2016 antaman lausunnon Valko-Venäjän parlamenttivaaleista,

–  ottaa huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR), Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 12. syyskuuta 2016 antaman alustavan julkilausuman Valko-Venäjän parlamenttivaaleista,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät Valko-Venäjästä ja erityisesti 16. helmikuuta 2016 hyväksytyt päätelmät, joilla purettiin 170 henkilön ja kolmen valkovenäläisen yrityksen vastaiset rajoitukset,

–  ottaa huomioon Etyjin 28. tammikuuta 2016 antaman lopullisen raportin Valko-Venäjällä 11. lokakuuta 2015 pidetyistä presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon Valko-Venäjän viranomaisten lukuisat ilmoitukset siitä, että eräät Etyjin/ODIHR:n vuoden 2015 presidentinvaalien perusteella antamista suosituksista pannaan täytäntöön ennen vuoden 2016 parlamenttivaaleja,

–  ottaa huomioon, että Valko-Venäjän viranomaiset vapauttivat 22. elokuuta 2015 kuusi poliittista vankia, ja ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin ja Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan komission jäsenen Johannes Hahnin 22. elokuuta 2015 antaman julkilausuman poliittisten vankien vapauttamisesta Valko-Venäjällä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Etyj/ODIHR antoi Valko-Venäjän vuoden 2015 presidentinvaaleja koskevassa lopullisessa raportissaan yhdessä Euroopan neuvoston Venetsian komission kanssa laatimiaan suosituksia, jotka Valko-Venäjän oli määrä panna täytäntöön ennen vuoden 2016 parlamenttivaaleja;

B.  toteaa, että Valko-Venäjän viranomaiset ovat maan länsisuhteiden parantamiseksi ottaneet vastahakoisesti askeleita eteenpäin ja sallineet demokraattisten oppositiopuolueiden rekisteröityä helpommin kuin aiemmissa vaaleissa ja päästäneet ulkomaiset tarkkailijat paremmin seuraamaan ääntenlaskua;

C.  ottaa huomioon, että 6. kesäkuuta 2016 Valko-Venäjän presidentti määräsi pidettäväksi edustajainhuoneen vaalit; toteaa, että nämä vaalit pidettiin 11. syyskuuta 2016; toteaa, että vaaleja varten akkreditoitiin yli 827 kansainvälistä tarkkailijaa ja 32 100 kansallista tarkkailijaa; panee merkille, että kuten Etyj/ODIHR päätelmissään totesi, useimmat kansalaistarkkailijat edustivat valtion tukemia julkisia yhdistyksiä, jotka olivat myös kampanjoineet aktiivisesti hallitusta tukevien ehdokkaiden puolesta; toteaa, että Etyjin/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunta lähetettiin tarkkailemaan vaaleja Valko-Venäjän ulkoministeriön kutsusta;

D.  panee merkille, että Etyjin/ODIHR:n arvion mukaan vuoden 2016 parlamenttivaalit oli järjestetty tehokkaasti mutta joitakin pitkäaikaisia järjestelmäpuutteita ilmeni edelleen, mukaan luettuina poliittisia oikeuksia ja perusvapauksia koskevat rajoitukset lainsäädännössä; toteaa, että ääntenlaskussa ja taulukoinnissa ilmeni huomattavan paljon menettelyjä koskevia säännönvastaisuuksia ja avoimuuden puutetta;

E.  toteaa, että demokraattinen oppositio on pitkästä aikaa edustettuna Valko-Venäjän parlamentissa; toteaa, että Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisedustajan mukaan maan ihmisoikeusrajoitusten taustalla olevat oikeus- ja hallintojärjestelmät eivät ole muuttuneet; toteaa, että parlamentin kahden riippumattoman jäsenen odotetaan toimivan todellisena oppositiona;

F.  toteaa, ettei Valko-Venäjällä ole vuoden 1994 jälkeen pidetty Etyjin/ODIHR:n kansainvälisesti tunnustettuja normeja vastaavan vaalilainsäädännön mukaisia vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja;

G.  toteaa, että EU purki helmikuussa 2016 useimmat Valko-Venäjän viranomaisten ja oikeushenkilöiden vastaiset pakotteensa hyvän tahdon eleenä kannustaakseen Valko‑Venäjää parantamaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista; ottaa huomioon, että neuvosto korosti 15. helmikuuta 2016 antamissaan Valko-Venäjää koskevissa päätelmissä, että EU:n ja Valko-Venäjän välistä yhteistyötä useilla talouden, kaupan ja avunannon aloilla on tehostettava ja että tämä avaisi Valko‑Venäjälle mahdollisuuden hakea rahoitusta Euroopan investointipankilta ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta; toteaa, että muutamia toimia tiettyjen pitkäaikaisten kysymysten ratkaisemiseksi ennen vuoden 2016 vaaleja pantiin merkille, mutta oikeudellisessa järjestelmässä ja vaalimenettelyissä ilmeni samaan aikaan monia ratkaisemattomia kysymyksiä;

H.  panee merkille, että kaksi valkovenäläistä vaalitarkkailuryhmää, Human Rights Defenders for Free Elections ja Right to Choose 2016, tuomitsi viimeisimmät vaalit, koska ne eivät täyttäneet joitakin tärkeitä kansainvälisiä normeja eivätkä ilmentäneet uskottavasti Valko‑Venäjän kansalaisten tahtoa;

I.  toteaa, että valkovenäläiset tarkkailijaryhmät keräsivät konkreettista näyttöä massiivisesta koko maan kattavasta toiminnasta, jolla pyrittiin paisuttamaan äänestysprosenttia sekä viiden päivän ennakkoäänestyksessä (6.–10. syyskuuta 2016) että itse vaalipäivänä (11. syyskuuta 2016); toteaa, että Valko-Venäjän ainoa riippumaton mielipidekysely-yritys (NISEPI) lopetti toimintansa hallituksen painostuksen takia, minkä vuoksi on erittäin vaikea arvioida, millaisia valkovenäläisten todelliset poliittiset prioriteetit ovat;

J.  toteaa, että osa Valko-Venäjän oppositiovoimista teki 18. marraskuuta 2015 ensimmäistä kertaa yhteistyösopimuksen yhteisestä ehdolle asettumisesta vuoden 2016 parlamenttivaaleissa;

K.  ottaa huomioon, että suhteista Valko-Venäjään vastaava Euroopan parlamentin valtuuskunta teki 18. ja 19. kesäkuuta 2015 ensimmäisen vierailunsa Minskiin sitten vuoden 2002; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentilla ei ole tällä hetkellä virallisia suhteita Valko-Venäjän parlamenttiin;

L.  katsoo, että Valko-Venäjällä oli rakentava rooli Ukrainan tulitaukosopimuksen välittäjänä;

M.  toteaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja laiton Krimin niemimaan liittäminen Venäjään ovat lisänneet valkovenäläisten pelkoa siitä, että maan sisäinen tilanne muuttuu epävakaammaksi vallanvaihdon vuoksi; toteaa, ettei Valko-Venäjän kansa ole kuitenkaan hylännyt toivoaan maansa merkittävien uudistusten ja rauhanomaisen muutoksen suhteen;

N.  toteaa, että Valko-Venäjän kansantalous on ollut pysähtyneisyyden tilassa yli 20 vuoden ajan, sillä suuret osat toimialoista ovat edelleen valtion omistuksessa ja hallinnollisen komento-ja valvontajärjestelmän piirissä; toteaa, että Valko-Venäjän talouden riippuvuus Venäjän taloudellisesta tuesta lisääntyy jatkuvasti ja että Valko-Venäjän talouden suorituskyky on Euraasian talousunionin kehnoimpia ja esimerkiksi sen BKT putosi vuosina 2015–2016 yli 30 miljardia Yhdysvaltojen dollaria;

O.  huomauttaa, että Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, jossa vielä langetetaan kuolemanrangaistuksia; toteaa, että 4. lokakuuta 2016 Valko-Venäjän korkein oikeus piti voimassa Siarhei Vostrykaun kuolemanrangaistuksen, joka oli neljäs korkeimman oikeuden vuonna 2016 vahvistama kuolemanrangaistus;

P.  toteaa ihmisoikeusjärjestöjen raportoineen uusista menetelmistä opposition vainoamiseksi; toteaa, etteivät Valko-Venäjän viranomaiset ole lakanneet kohdistamasta painostusta poliittisiin vastustajiinsa; toteaa, että rauhanomaiset mielenosoittajat asetetaan edelleen hallinnollisesti vastuuseen, muita kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia rajoitetaan, ja maassa on uusia poliittisia vankeja; toteaa, etteivät Valko-Venäjän viranomaiset ole toteuttaneet mitään toimia tehdäkseen systeemisiä ja laadullisia muutoksia ihmisoikeuksien alalla etenkään lainsäädännöllisesti;

Q.  katsoo, että unionin ja Valko-Venäjän suhteiden parantamisen edellytyksiä ovat sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden merkittävä parantaminen, tavallisten kansalaisten ja oppositioaktivistien poliittisten oikeuksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltion ja perusoikeuksien kunnioittaminen; ottaa huomioon, että unioni on edelleen vahvasti sitoutunut puolustamaan ihmisoikeuksia Valko-Venäjällä, sananvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus mukaan luettuina;

R.  toteaa, että 25. lokakuuta 2016 Valko-Venäjä hyväksyi ensimmäisen kansallisen ihmisoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin ministerineuvoston päätöslauselmalla; toteaa, että Valko-Venäjän viranomaisten mukaan tässä suunnitelmassa määritetään keskeiset toimintaperiaatteet maan ihmisoikeussitoumusten toteuttamiselle;

S.  toteaa, että yksi Valko-Venäjän itäiseen kumppanuuteen ja sen parlamentaariseen edustajakokoukseen (Euronest) osallistumisen tavoitteista on Valko-Venäjän ja EU:n välisen yhteistyön tehostaminen; toteaa, että Valko-Venäjän parlamentilla ei ole virallista asemaa Euronestin parlamentaarisessa edustajakokouksessa;

T.  toteaa, että Valko-Venäjä rakentaa parhaillaan ensimmäistä ydinvoimalaansa Astravetsiin EU:n rajalle; toteaa, että jokaisen ydinvoimaa kehittävän maan on noudatettava tiukasti kansainvälisiä ydin- ja ympäristöturvaan liittyviä vaatimuksia ja normeja; toteaa, että Valko-Venäjän hallituksen, joka kantaa yksin vastuun maan alueella olevien ydinlaitosten turvallisuudesta, on täytettävä velvoitteensa sekä omia kansalaisiaan että naapurimaitaan kohtaan; toteaa, että avoimuuden ja seurattavuuden periaatteiden on oltava perustana kaikelle ydinlaitosten kehittämiselle, käytölle ja käytöstäpoistolle;

U.  toteaa, että Valko-Venäjä on osa kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestöä (CSTO) ja se osallistuu Venäjän kanssa yhteisiin Zapad-sotaharjoituksiin, joissa skenaarioihin kuuluvat esimerkiksi maan läntisiin naapureihin kohdistetut hyökkäykset ja simuloitu ydinaseiden käyttö Puolaa vastaan; panee merkille, että Valko-Venäjän on määrä osallistua ensi vuonna Zapad-2017-sotaharjoitukseen, jossa mahdollisesti käytetään muita aggressiivisia skenaarioita;

1.  on edelleen erittäin huolissaan puutteista, joita riippumattomat kansainväliset vaalitarkkailijat havaitsivat vuoden 2015 presidentinvaaleissa ja vuoden 2016 parlamenttivaaleissa; antaa tunnustusta edistymispyrkimyksille, mutta pitää niitä riittämättöminä; toteaa, että vastavalitussa parlamentissa on yksi oppositiopuolueen edustaja ja yksi valtiollisen sektorin ulkopuolinen edustaja; katsoo kuitenkin, että kyse on pikemminkin poliittisista nimityksistä kuin vaalituloksesta; katsoo, että näiden kahden parlamentaarikon tulevaisuudessa jättämien lainsäädäntöehdotusten käsittely osoittaa, millaiset poliittiset tarkoitusperät viranomaisilla oli heidät nimittäessään;

2.  kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia jatkamaan viipymättä ja yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa työtä kattavan vaaliuudistuksen toteuttamiseksi osana laajempaa demokratisointiprosessia; korostaa, että Etyjin/ODIHR:n suositukset on pantava täytäntöön hyvissä ajoin ennen maaliskuussa 2018 pidettäviä kunnallisvaaleja ja sekä maan omien että kansainvälisten tarkkailijoiden on seurattava niitä; pitää tätä ratkaisevana edellytyksenä unionin ja Valko-Venäjän suhteiden edistymiselle toivotulla tavalla;

3.  pyytää uudelleen Valko-Venäjän viranomaisia varmistamaan, että demokratian periaatteita, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioitetaan kaikissa olosuhteissa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Valko-Venäjän ratifioimien kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussäädösten mukaisesti;

4.  kehottaa Valko-Venäjän hallitusta puhdistamaan vapautettujen poliittisten vankien maineen ja palauttamaan heille täydet kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet;

5.  on huolissaan siitä, että Valko-Venäjällä ei ole sitten vuoden 2000 rekisteröity yhtään uutta poliittista puoluetta; kehottaa poistamaan kaikki tähän liittyvät rajoitukset; korostaa, että kaikkien poliittisten puolueiden on voitava harjoittaa poliittista toimintaa rajoituksitta erityisesti vaalikampanjan aikana;

6.  odottaa viranomaisten lopettavan poliittisista syistä tapahtuvan riippumattomien tiedotusvälineiden häirinnän; kehottaa luopumaan hallinnollisten syytteiden nostamisesta ja lopettamaan hallintolain 22 pykälän 9 momentin osan 2 mielivaltaisen soveltamisen freelance-toimittajiin, jotka työskentelevät ulkomaisille tiedotusvälineille ilman akkreditointia, koska tämä rajoittaa ilmaisunvapautta ja tiedon levittämistä;

7.  kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia kumoamaan Valko-Venäjän rikoslain 193 pykälän 1 momentin, jolla estetään rekisteröimättömien julkisten yhdistysten ja järjestöjen järjestäytyminen ja niiden toimintaan osallistuminen, ja sallimaan julkisten yhdistysten ja järjestöjen täysimittainen, vapaa ja esteetön toiminta; kiinnittää komission huomiota erityisesti siihen, että 193 pykälän 1 momentin ja muiden rajoittavien toimien soveltamisen tuloksena yli 150 valkovenäläistä kansalaisjärjestöä on rekisteröity Liettuaan, Puolaan, Tšekin tasavaltaan ja muualle;

8.  kehottaa Valko-Venäjän viranomaisia tarkastelemaan käytäntöä, jossa kansainvälistä rahoitustukea Valko-Venäjän valtiosta riippumattomalle sektorille verotetaan edelleen ankarasti;

9.  tuomitsee voimakkaasti Valko-Venäjän hallituksen politiikan, jossa erikoisjoukkoja käytetään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja myös kansallisia vähemmistöjä edustavien järjestöjen, kuten Valko-Venäjän puolalaisten riippumattoman liiton kaltaisten kansalaisjärjestöjen, sisäisiin asioihin puuttumiseen;

10.  toteaa Valko-Venäjän olevan ainoa kuolemanrangaistusta vielä käyttävä Euroopan maa, joka on äskettäin jatkanut teloituksia, ja kehottaa sitä liittymään kuolemanrangaistuksen yleismaailmalliseen lykkäämiseen ensimmäisenä toimena kohti sen pysyvää poistamista; muistuttaa, että kuolemanrangaistus on epäinhimillinen ja halventava rangaistus, että sen ei ole voitu osoittaa toimivan pidäkkeenä ja että kuolemanrangaistusta sovellettaessa oikeuslaitoksen tekemiä virheitä ei voi peruuttaa; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota asettamaan edellä mainitut huolenaiheet etusijalle käynnissä olevassa EU:n ja Valko-Venäjän ihmisoikeusvuoropuhelussa; pitää tähän liittyen myönteisenä, että Valko‑Venäjän ministerineuvosto on hyväksynyt toimintasuunnitelman YK:n ihmisoikeusneuvoston yleisessä määräaikaisarvioinnissa antamien suositusten panemiseksi täytäntöön, ja odottaa niiden täyttä täytäntöönpanoa;

11.  kehottaa EU:ta säilyttämään tämän prosessin liikevoiman unionin Valko-Venäjän-suhteiden normalisoimiseksi; toteaa jälleen olevansa sitä mieltä, että nykyisiä erimielisyyksiä voidaan parhaiten käsitellä tehostettujen viestintäkanavien kautta ja että EU:n ja varsinkin Euroopan parlamentin tiiviimpi sitoutuminen vuoropuheluun Valko-Venäjän ja erityisesti sen kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, unohtamatta myöskään sen parlamenttia ja moninaisia poliittisia puolueita, voi tuottaa konkreettisia tuloksia ja edistää Valko-Venäjän riippumattomuutta, suvereniteettia ja vaurautta;

12.  kehottaa EUH:ta ja komissiota jatkamaan ja vahvistamaan tukeaan kansalaisyhteiskunnan järjestöille Valko-Venäjällä sekä maan ulkopuolella; korostaa tässä yhteydessä tarvetta tukea kaikkia Valko-Venäjän yhteiskuntaa palvelevia riippumattomia tietolähteitä, mukaan luettuina valkovenäjän kielellä ja ulkomailta ohjelmasisältöä lähettävät tiedotusvälineet;

13.  panee merkille, että tammikuussa 2014 käynnistettiin viisumien saannin helpottamista koskevat neuvottelut, joilla pyrittiin parantamaan ihmisten välisiä yhteyksiä ja kannustamaan kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen; korostaa, että komission ja EUH:n olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet vauhdittaakseen edistymistä tässä asiassa;

14.  tukee unionia sen ˮkriittisessä lähentymispolitiikassaˮ suhteissa Valko-Venäjän viranomaisiin ja ilmaisee valmiutensa edistää kyseistä politiikkaa myös suhteista Valko‑Venäjään vastaavan valtuuskuntansa välityksellä; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti Valko-Venäjän lainsäädäntöaloitteita ja valvomaan myös niiden täytäntöönpanoa; muistuttaa, että EU:n on varmistettava, että sen resursseja ei käytetä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, ihmisoikeuksien puolustajien, freelance-toimittajien ja oppositiojohtajien tukahduttamiseen;

15.  on erityisen huolissaan Valko-Venäjälle alle 50 kilometrin päähän Liettuan pääkaupungista Vilnasta ja lähelle Puolan rajaa rakennettavan Astravetsin ydinvoimalan aiheuttamista turvallisuusongelmista; korostaa tarvetta tämän hankkeen toteutuksen kattavaan kansainväliseen valvontaan sen varmistamiseksi, että noudatetaan kansainvälisiä ydin- ja ympäristöturvallisuusvaatimuksia ja -normeja, YK:n Espoon ja Århusin yleissopimukset mukaan lukien; kehottaa komissiota ottamaan tämän rakenteilla olevan ydinvoimalan turvallisuuden ja avoimuuden esille sen Valko-Venäjän ja Venäjän kanssa käymässä vuoropuhelussa, koska ydinvoimala on Venäjän rahoittama ja se perustuu Rosatomin teknologiaan; kehottaa esittämään parlamentille ja jäsenvaltioille ja etenkin Valko-Venäjän naapureina oleville jäsenvaltioille säännöllisesti kertomuksia asiasta; kehottaa neuvostoa ja komissiota käyttämään vaikutusvaltaansa, kuten EU:n makrotaloudellisen tuen tekemistä ehdolliseksi, sen varmistamiseksi, että Valko-Venäjä noudattaa Astravetsin ydinvoimalassa kansainvälisiä turvallisuusnormeja ja etenkin suorittaa komission 23. kesäkuuta 2011 hyväksymän stressitestin;

16.  pitää hyvin tärkeänä ja odottaa Valko-Venäjän liittymistä Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen sen perustamisasiakirjan mukaisesti heti, kun poliittiset ehdot täyttyvät, koska liittyminen olisi luonnollista jatkoa Valko-Venäjän osallistumiselle itäisen kumppanuuden monenväliseen yhteistyöverkkoon;

17.  toistaa sitoutuneensa toimimaan Valko-Venäjän kansan edun mukaisesti, tukemaan sen demokratiaa edistäviä pyrkimyksiä ja aloitteita ja edistämään maan vakaata, demokraattista ja vaurasta tulevaisuutta;

18.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, Etyjille/ODIHR:lle, Euroopan neuvostolle sekä Valko-Venäjän viranomaisille.