Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 226 ja 227 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0344/2016),

1.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.  painottaa, että työjärjestykseen esitetyissä tarkistuksissa on otettu asianmukaisesti huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2) määräykset;

3.  pyytää pääsihteeriä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan mukauttaa parlamentin tietojärjestelmät välittömästi tarkistettuun työjärjestykseen ja kehittää asianmukaiset sähköiset työkalut muun muassa unionin muille toimielimille esitettyjen kirjallisten kysymysten seurantaa varten;

4.  päättää poistaa työjärjestyksen 106 artiklan 4 kohdan heti, kun valvonnan käsittävä sääntelymenettely on poistettu kaikesta voimassa olevasta lainsäädännöstä, ja pyytää asiasta vastaavia yksiköitä lisäämään kyseiseen artiklaan alaviitteen, jossa viitataan sen tulevaan poistamiseen;

5.  kehottaa puheenjohtajakokousta tarkastelemaan uudelleen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysääntöjä, jotta ne olisivat linjassa tämän päätöksen seurauksena hyväksyttyjen työjärjestyksen 73–73 d artiklan kanssa;

6.  pyytää kiinnittämään huomiota tarpeeseen järjestää työjärjestyksen liitteet uudelleen niin, että ne sisältävät ainoastaan tekstit, joiden oikeudellinen arvo ja joihin sovellettavat menettelyjen enemmistösäännöt ovat samat kuin artiklaosan, ja liitteen VI, joka koostuu työjärjestyksen täytäntöönpanotoimenpiteistä vaikka vaatiikin eri menettelyn ja hyväksytään eri enemmistöllä; pyytää, että muut olemassa olevat liitteet ja mahdolliset muut tekstit, joilla voi olla merkitystä jäsenten työn kannalta, kootaan sääntökokoelmaksi työjärjestyksen oheen;

7.  palauttaa mieliin, että työjärjestystä koskevat muutokset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä, lukuun ottamatta

palauttaa lisäksi mieliin, että nykyiset säännöt, jotka koskevat tutkintavaliokuntien ja erityisvaliokuntien jäsenten valintaa, pysyvät voimassa, kunnes Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaalien jälkeen pidettävä ensimmäinen istuntojakso julistetaan alkaneeksi, huolimatta 196 artiklaan, 197 artiklan 1 kohtaan ja 198 artiklan 3 kohtaan tehdyistä muutoksista;

8.  kehottaa harkitsemaan sisäisiä talousarviomenettelyjä koskevien työjärjestyksen määräysten tarkistamista edelleen;

9.  päättää, että jäsenten on mukautettava taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitustaan niin, että siinä otetaan huomioon työjärjestyksen liitteessä I olevan 4 artiklan muutokset, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua muutosten voimaantulosta; pyytää puhemiehistöä ja pääsihteeriä toteuttamaan kolmen kuukauden kuluessa muutosten voimaantulosta asianmukaiset toimenpiteet, jotta jäsenet voivat tehdä tarvittavat mukautukset; päättää, että tämän päätöksen hyväksymispäivänä voimassa olevien työjärjestyksen määräysten perusteella jätetyt ilmoitukset pysyvät voimassa kuusi kuukautta muutosten voimaantulon jälkeen; päättää lisäksi, että viimeksi mainittuja määräyksiä sovelletaan myös jäseniin, joiden toimikausi alkaa kyseisenä ajanjaksona;

10.  arvostelee äänestysselostuksia, täysistunnossa pidettyjä puheita, parlamentin kysymyksiä, tarkistuksia ja päätöslauselmia koskevien tilastotietojen esitystapaa parlamentin verkkosivustolla, koska sen tarkoituksena näyttää olevan osoittaa, MEPRanking-sivuston kaltaisilla foorumeilla, ketkä Euroopan parlamentin jäsenet ovat oletettavasti ”aktiivisia”; pyytää, että parlamentin puhemiehistö ei enää toimita pelkkiä numerotietoja tilastomuodossa vaan ottaa huomioon soveltuvampia kriteereitä, joiden mukaan jäsenten aktiivisuus määritetään;

11.  pyytää perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa tarkastelemaan uudelleen työjärjestyksen 168 a artiklaa, joka koskee vähimmäismäärien uusia määritelmiä, sekä arvioimaan vuoden kuluttua kyseisen artiklan voimaantulosta mainittujen vähimmäismäärien soveltamista tiettyihin artikloihin;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Euroopan parlamentin työjärjestys 2 artikla 2 artikla 2 artikla Edustajantoimen riippumattomuus Edustajantoimen riippumattomuus Euroopan parlamentin jäsenet ovat edustajantoimessaan itsenäiset. Heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita. Euroopan parlamentin jäsenet ovat 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 1 kohdan ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 2 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti edustajantoimessaan itsenäiset ja riippumattomat, heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita. Tarkistus 2 Euroopan parlamentin työjärjestys 3 artikla 3 artikla 3 artikla Valtakirjojen tarkastus Valtakirjojen tarkastus 1.  Euroopan parlamentin vaalien jälkeen puhemies pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan parlamentille viipymättä jäseniksi valittujen nimet, jotta kaikki jäsenet voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon alusta alkaen. 1.  Euroopan parlamentin vaalien jälkeen puhemies pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan parlamentille viipymättä jäseniksi valittujen nimet, jotta kaikki jäsenet voivat ryhtyä hoitamaan edustajantointaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon alusta alkaen. Samalla puhemies kiinnittää mainittujen viranomaisten huomiota 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen asiaa koskeviin säännöksiin ja pyytää näitä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta vältetään yhteensopimattomuudet Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. Samalla puhemies kiinnittää mainittujen viranomaisten huomiota 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen asiaa koskeviin säännöksiin ja pyytää näitä ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta vältetään yhteensopimattomuudet Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa. 2.  Kunkin jäsenen, jonka valituksi tulemisesta on ilmoitettu parlamentille, on ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan edustajantointaan ilmoitettava kirjallisesti siitä, ettei hänellä ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomia tehtäviä. Yleisten vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuusi päivää ennen parlamentin järjestäytymisistuntoa. Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin ja hänellä on kaikki jäsenelle kuuluvat oikeudet edellyttäen, että hän on ensin allekirjoittanut edellä mainitun kirjallisen ilmoituksen. 2.  Kunkin jäsenen, jonka valituksi tulemisesta on ilmoitettu parlamentille, on ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan edustajantointaan ilmoitettava kirjallisesti siitä, ettei hänellä ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomia tehtäviä. Yleisten vaalien jälkeen ilmoitus on tehtävä mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuusi päivää ennen parlamentin järjestäytymisistuntoa. Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin ja hänellä on kaikki jäsenelle kuuluvat oikeudet edellyttäen, että hän on ensin allekirjoittanut edellä mainitun kirjallisen ilmoituksen. Jos ilmenee, että jäsenellä on jokin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimaton tehtävä, ja tieto voidaan todentaa julkisten lähteiden avulla, parlamentti toteaa puhemiehen antaman ilmoituksen perusteella edustajantoimen vapautuneen. Jos ilmenee, että jäsenellä on jokin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu, Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimaton tehtävä, ja tieto voidaan todentaa julkisten lähteiden avulla, parlamentti toteaa puhemiehen antaman ilmoituksen perusteella edustajantoimen vapautuneen. 3.  Parlamentti tarkastaa viipymättä valtakirjojen tarkastuksesta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja tekee ratkaisunsa kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen säännösten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, lukuun ottamatta muistutuksia, jotka perustuvat kansallisiin vaalilakeihin. 3.  Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja tekee ratkaisunsa kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen säännösten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, lukuun ottamatta muistutuksia, jotka kyseisen säädöksen nojalla kuuluvat yksinomaan niiden kansallisten määräysten soveltamisalaan, joihin säädöksessä viitataan. Valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion vaalien kokonaistuloksesta antamaan viralliseen ilmoitukseen, jossa täsmennetään valituksi tulleet ehdokkaat ja heidän mahdolliset varajäsenensä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä. Jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta, kun jäsen on tehnyt tästä artiklasta sekä tämän työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset. 4.   Valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion antamaan viralliseen ilmoitukseen vaalien kokonaistuloksesta, jossa täsmennetään valituksi tulleet ehdokkaat ja heidän mahdolliset varajäsenensä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä. Jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta sen jälkeen, kun jäsen on tehnyt tästä artiklasta sekä tämän työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset. Parlamentti voi valiokunnan mietinnön perusteella koska tahansa ilmaista kantansa jäsenen valtuutuksien pätevyyteen liittyvään mahdolliseen muistutukseen. 4.   Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksen perusteella edustajantoimensa päättäneiden jäsenten tilalle tulevien yksittäisten jäsenten valtakirjat ja voi koska tahansa ilmaista kantansa jäsenen valtuutuksien pätevyyteen liittyvään mahdolliseen muistutukseen. 5.  Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, valiokunta varmistaa, että kyseinen toimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 4 artiklan 3 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti. 5.  Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, valiokunta varmistaa, että kyseinen toimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 4 artiklan 3 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti. 6.  Valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitoon tai varajäsenten sijoittumisjärjestykseen vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän. 6.  Valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen kelpoisuuteen tai varajäsenten kelpoisuuteen tai sijoittumisjärjestykseen mahdollisesti vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän. Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät menettelyn, joka saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää edustajantoimensa, puhemies pyytää näitä tiedottamaan säännöllisesti menettelyn etenemisestä. Hän välittää tiedot asiasta vastaavalle valiokunnalle, jonka ehdotuksesta parlamentti voi ilmaista kantansa asiaan. Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät menettelyn, joka saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää edustajantoimensa, puhemies pyytää näitä tiedottamaan säännöllisesti menettelyn etenemisestä. Hän välittää tiedot asiasta vastaavalle valiokunnalle, jonka ehdotuksesta parlamentti voi ilmaista kantansa asiaan. Tarkistus 3 Euroopan parlamentin työjärjestys 4 artikla 4 artikla 4 artikla Jäsenten toimikausi Jäsenten toimikausi 1.  Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukaisesti. Toimikausi päättyy myös kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena. 1.  Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 5 ja 13 artiklan mukaisesti. 2.   Jäsen pysyy toimessaan ensimmäisen vaalien jälkeisen parlamentin istunnon avaamiseen asti. 3.  Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan; luopuminen tulee voimaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoittamisesta. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa ja joka toimitetaan viipymättä asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan ensimmäisen kokouksensa esityslistalle. 3.  Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan; luopuminen tulee voimaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoittamisesta. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa ja joka toimitetaan viipymättä asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan ensimmäisen kokouksensa esityslistalle. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen tai kirjaimen mukainen, se antaa siitä tiedon parlamentille, jotta parlamentti voi päättää, onko edustajantoimen katsottava vapautuneen. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukainen, edustajantoimen julistetaan vapautuneen edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana ja puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille. Muutoin edustajantoimen katsotaan vapautuneen edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana. Asiasta ei äänestetä parlamentissa. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukainen, se ehdottaa parlamentille, että edustajantoimen ei julisteta vapautuneen. Tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita varten on otettu käyttöön yksinkertaistettu menettely, jota sovelletaan erityisesti silloin, jos edustajantoimesta luopumisen ja asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen välillä on yksi tai useampi istuntojakso ja poliittinen ryhmä, johon toimestaan luopuva jäsen kuuluu, ei voi saada tämän tilalle uutta jäsentä näille istuntojaksoille, koska edustajantoimen ei ole todettu vapautuneen. Tämän menettelyn mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan esittelijällä, jolle tapaukset on uskottu, on oikeus käsitellä viipymättä asianmukaisesti tehdyt ilmoitukset edustajantoimesta luopumisesta ja, mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisestä saattaisi aiheutua haittaa, lähettää asia valiokunnan puheenjohtajalle ja pyytää häntä 3 kohdan mukaisesti –   antamaan valiokunnan puolesta puhemiehelle tiedon, että edustajantoimen voidaan katsoa vapautuneen, tai –   kutsumaan koolle valiokunnan ylimääräisen kokouksen, jossa tarkastellaan esittelijän ilmoittamia erityisiä ongelmia. 3 a.   Jos asiasta vastaavan valiokunnan kokousta ei ole määrä pitää ennen seuraavaa istuntojaksoa, asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä käsittelee viipymättä asianmukaisesti tehdyt ilmoitukset edustajantoimesta luopumisesta. Mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisestä saattaisi aiheutua haittaa, esittelijä lähettää asian valiokunnan puheenjohtajalle ja pyytää häntä 3 kohdan mukaisesti joko –   antamaan valiokunnan puolesta puhemiehelle tiedon, että edustajantoimen voidaan julistaa vapautuneen, tai –   kutsumaan koolle valiokunnan ylimääräisen kokouksen, jossa tarkastellaan esittelijän ilmoittamia erityisiä ongelmia. 4.  Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa puhemiehelle Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden päättymisestä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella joko 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun yhteensopimattomuuden vuoksi tai siksi, että toimikausi päättyy mainitun säädöksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti, puhemies ilmoittaa parlamentille toimikauden päättyneen jäsenvaltion ilmoittamana päivänä ja kehottaa jäsenvaltiota täyttämään vapautuneen paikan viipymättä. 4.  Jos joko jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat taikka asianomainen jäsen ilmoittaa puhemiehelle nimityksestä tai valituksi tulemisesta sellaiseen tehtävään, joka on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaan yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa, puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille ja parlamentti julistaa edustajantoimen vapautuneen yhteensopimattomuuden alkamisajankohdasta. Jos jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset taikka asianomainen jäsen ilmoittavat puhemiehelle nimityksestä tai valituksi tulemisesta sellaiseen tehtävään, joka on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa, puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille, joka toteaa edustajantoimen vapautuneen. Jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle Euroopan parlamentin jäsenen toimikauden päättymisestä joko kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti säädetyn muun yhteensopimattomuuden vuoksi tai siksi, että jäsenen toimikausi päättyy mainitun säädöksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti, puhemies ilmoittaa parlamentille kyseisen jäsenen toimikauden päättyneen jäsenvaltion ilmoittamana päivänä. Jos päättymispäivää ei ole ilmoitettu, toimikauden päättymisajankohtana on jäsenvaltion antaman ilmoituksen päivämäärä. 5.  Jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisten on ilmoitettava parlamentin puhemiehelle ennakolta tehtävistä, jotka ne aikovat antaa jäsenelle. Puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, onko suunniteltu tehtävä sopusoinnussa 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen ja kirjaimen kanssa, ja saattaa valiokunnan johtopäätökset täysistunnon, jäsenen ja asianomaisten viranomaisten tietoon. 5.  Kun jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset ilmoittavat puhemiehelle tehtävistä, jotka ne aikovat antaa jäsenelle, puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, onko suunniteltu tehtävä sopusoinnussa 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen kanssa, ja saattaa valiokunnan johtopäätökset parlamentin, jäsenen ja asianomaisten viranomaisten tietoon. 6.   Toimikauden päättymisajankohdaksi ja edustajantoimen vapautumisajankohdaksi katsotaan –   edustajantoimesta luopumisen yhteydessä se päivä, jona parlamentti toteaa toimen vapautuneen luopumispöytäkirjan mukaisesti; –   kun jäsen on nimitetty tai tullut valituksi tehtävään, joka on 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdan perusteella yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa, jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaisten viranomaisten taikka asianomaisen jäsenen ilmoittama päivä. 7.  Todettuaan edustajantoimen vapautuneen parlamentti antaa siitä tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle ja kehottaa sitä täyttämään paikan viipymättä. 7.  Parlamentin todettua edustajantoimen vapautuneen, puhemies antaa asiasta tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle ja kehottaa sitä täyttämään paikan viipymättä. 8.   Kaikki valtakirjan tarkastamisen jälkeen esitetyt muistutukset jäsenen kelpoisuudesta lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa asiasta parlamentille mietinnön viipymättä ja viimeistään seuraavan istuntojakson alussa. 9.  Parlamentti varaa itselleen oikeuden julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen, jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellinen tai tahdonmuodostuksen virhe. 9.  Jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellinen tai tahdonmuodostuksen virhe, parlamentti voi julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen. Tarkistus 4 Euroopan parlamentin työjärjestys 5 artikla 5 artikla 5 artikla Erioikeudet ja vapaudet Erioikeudet ja vapaudet 1.  Jäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. 1.  Jäsenet nauttivat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa vahvistettuja erioikeuksia ja vapauksia. 2.  Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus, vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta. 2.  Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään. Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta. 3.  Saatuaan tiedon parlamentin jäsenen valinnasta parlamentin puhemies myöntää hänelle kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella. 3.  Euroopan unioni myöntää jäsenelle pyynnöstä ja parlamentin puhemiehen luvalla Euroopan unionin kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella ja muissa maissa, jotka tunnustavat sen päteväksi matkustusasiakirjaksi. 3 a.   Kaikilla jäsenillä on tehtäviensä hoitamiseksi oikeus osallistua aktiivisesti parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien työhön tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti. 4.  Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja, lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita saavat tutkia ainoastaan asianomaiset jäsenet. Tästä periaatteesta tehtävistä poikkeuksista sellaisten asiakirjojen käsittelemiseksi, joiden antaminen yleisön tutustuttavaksi voidaan evätä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla, määrätään tämän työjärjestyksen liitteessä VII. 4.  Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja, lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita saavat tutkia ainoastaan asianomaiset jäsenet. Tästä periaatteesta tehtävistä poikkeuksista sellaisten asiakirjojen käsittelemiseksi, joiden antaminen yleisön tutustuttavaksi voidaan evätä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla, määrätään 210 a artiklassa. Jäseneltä voidaan puhemiehistön perustellulla päätöksellä evätä lupa tutustua parlamentin asiakirjaan, jos puhemiehistö jäsentä kuultuaan katsoo selvitetyksi, että asiakirjaan tutustuminen vaarantaisi kestämättömällä tavalla parlamentin edut tai yleisen edun ja että jäsen haluaa tutustua asiakirjaan yksityisistä ja henkilökohtaisista syistä. Jäsen voi kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta tehdä siitä kirjallisen valituksen. Kirjallinen valitus on perusteltava, jotta se voidaan ottaa käsiteltäväksi. Parlamentti ratkaisee kantansa valitukseen ilman keskustelua valituksen tekemistä seuraavan istuntojakson aikana. Tarkistus 5 Euroopan parlamentin työjärjestys 6 artikla 6 artikla 6 artikla Koskemattomuuden pidättäminen Koskemattomuuden pidättäminen 1.  Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään. Kaikki koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt arvioidaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 7, 8 ja 9 artiklan ja tässä artiklassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. 1.  Kaikki koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt arvioidaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 7, 8 ja 9 artiklan ja työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti. 2.  Kun jäsentä pyydetään toimimaan todistajana tai asiantuntijana, ei ole tarpeen pyytää koskemattomuuden pidättämistä, jos 2.  Kun jäsentä pyydetään toimimaan todistajana tai asiantuntijana, ei ole tarpeen pyytää koskemattomuuden pidättämistä, jos –  jäsen ei ole velvoitettu saapumaan päivämääränä tai aikana, joka estää hänen parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamisen tai vaikeuttaa sitä, tai jos hän voi antaa lausuman kirjallisesti tai muussa muodossa tavalla, joka ei vaikeuta hänen parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamista, ja –  jäsen ei ole velvoitettu saapumaan päivämääränä tai aikana, joka estää hänen parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamisen tai vaikeuttaa sitä, tai jos hän voi antaa lausuman kirjallisesti tai muussa muodossa tavalla, joka ei vaikeuta hänen parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamista, ja –  jäsen ei ole velvollinen ilmaisemaan edustajantoimessaan saamiaan luottamuksellisia tietoja, joiden ilmaiseminen ei hänen mukaansa ole tarkoituksenmukaista. –  jäsen ei ole velvollinen ilmaisemaan edustajantoimessaan saamiaan luottamuksellisia tietoja, joiden ilmaiseminen ei hänen mukaansa ole tarkoituksenmukaista. Tarkistus 6 Euroopan parlamentin työjärjestys 7 artikla 7 artikla 7 artikla Erioikeuksien ja vapauksien puolustaminen Erioikeuksien ja vapauksien puolustaminen 1.  Jos jonkin jäsenvaltion viranomaisten väitetään loukanneen jäsenen tai entisen jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, parlamenttia voidaan pyytää 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämään päätöksellä, onko niitä tosiasiallisesti loukattu. 1.  Jos väitetään, että jonkin jäsenvaltion viranomaiset ovat loukanneet tai ovat aikeissa loukata jäsenen tai entisen jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, parlamenttia voidaan pyytää 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrittämään päätöksellä, onko kyseisiä erioikeuksia ja vapauksia loukattu tai ollaanko niitä todennäköisesti aikeissa loukata. 2.  Erioikeuksien ja vapauksien puolustamista voidaan pyytää etenkin, jos olosuhteiden katsotaan hallinnollisesti tai muulla tavoin rajoittavan parlamentin kokouspaikkaan matkustavan tai sieltä palaavan jäsenen vapaata liikkumista, mielipiteen ilmaisemista tai äänestyskäyttäytymistä hänen hoitaessaan tehtäviään tai jos kyseiset olosuhteet kuuluvat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisalaan. 2.  Erioikeuksien ja vapauksien puolustamista voidaan pyytää etenkin, jos olosuhteiden katsotaan hallinnollisesti tai muulla tavoin rajoittavan parlamentin kokouspaikkaan matkustavan tai sieltä palaavan jäsenen vapaata liikkumista, mielipiteen ilmaisemista tai äänestyskäyttäytymistä hänen hoitaessaan tehtäviään tai jos kyseisten olosuhteiden katsotaan kuuluvan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan soveltamisalaan. 3.  Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevaa pyyntöä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos on jo vastaanotettu samaan oikeusmenettelyyn liittyvä kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista koskeva pyyntö riippumatta siitä, onko tästä pyynnöstä jo tehty päätös. 3.  Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevaa pyyntöä ei voida ottaa käsiteltäväksi, jos on jo vastaanotettu samoihin tosiseikkoihin liittyvä kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista koskeva pyyntö riippumatta siitä, onko tästä pyynnöstä jo tehty päätös. 4.  Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön käsittelyä ei jatketa, jos vastaanotetaan samaan oikeusmenettelyyn liittyvä pyyntö kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä. 4.  Jäsenen erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön käsittelyä ei jatketa, jos vastaanotetaan samoihin tosiseikkoihin liittyvä pyyntö kyseisen jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä. 5.  Jos on tehty päätös olla puolustamatta jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, jäsen voi esittää uusia todisteita ja pyytää, että päätöstä tarkastellaan uudelleen. Uudelleentarkastelupyyntöä ei oteta käsiteltäväksi, jos päätöksen johdosta on aloitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukainen menettely tai jos puhemies katsoo, että esitetyt uudet todisteet eivät ole riittävän painavia oikeuttamaan asian uudelleentarkastelua. 5.  Jos on tehty päätös olla puolustamatta jäsenen erioikeuksia ja vapauksia, jäsen voi poikkeuksellisesti pyytää, että päätöstä tarkastellaan uudelleen, esittämällä uusia todisteita 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Uudelleentarkastelupyyntöä ei oteta käsiteltäväksi, jos päätöksen johdosta on aloitettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan mukainen menettely tai jos puhemies katsoo, että esitetyt uudet todisteet eivät ole riittävän painavia oikeuttamaan asian uudelleentarkastelua. Tarkistus 7 Euroopan parlamentin työjärjestys 9 artikla 9 artikla 9 artikla Koskemattomuutta koskevat menettelyt Koskemattomuutta koskevat menettelyt 1.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta, jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä taikka jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. 1.  Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta, jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä taikka jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan. Toinen jäsen voi toimia jäsenen tai entisen jäsenen edustajana. Toinen jäsen ei voi esittää pyyntöä ilman asianomaisen jäsenen suostumusta. 1 a.   Asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen suostumuksella pyynnön voi esittää toinen jäsen, joka saa edustaa asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä kaikissa menettelyn vaiheissa. Asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä edustava jäsen ei saa osallistua valiokunnan tekemiin päätöksiin. 2.  Valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden. 2.  Valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden. 3.  Valiokunta antaa perustellun päätösehdotuksen, jossa on suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 3.  Valiokunta antaa perustellun päätösehdotuksen, jossa on suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi. Jos ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi. 4.  Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta. 4.  Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta. 5.  Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi, hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet, ja toinen jäsen voi toimia hänen edustajanaan. 5.  Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi, ja hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet. Jäsen ei saa olla paikalla koskemattomuutensa pidättämistä tai puolustamista koskevista pyynnöistä käytävien keskustelujen aikana, itse kuulemista lukuun ottamatta. Jäsen ei saa olla paikalla koskemattomuutensa pidättämistä tai puolustamista koskevista pyynnöistä käytävien keskustelujen aikana, itse kuulemista lukuun ottamatta. Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu jäsenen kuultavaksi ja ilmoittaa kuulemisen ajankohdan. Jäsen voi luopua oikeudestaan tulla kuulluksi. Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu jäsenen kuultavaksi ja ilmoittaa kuulemisen ajankohdan. Jäsen voi luopua oikeudestaan tulla kuulluksi. Jos jäsen ei saavu kuultavaksi kutsuttaessa, hänen katsotaan luopuneen oikeudestaan tulla kuulluksi, paitsi jos hän on esittänyt pyynnön olla saapumatta kuultavaksi ehdotettuna ajankohtana, ja on myös ilmoittanut syyn siihen. Valiokunnan puheenjohtaja päättää, hyväksytäänkö tällainen pyyntö olla saapumatta kuultavaksi ilmoitetun syyn perusteella, eikä päätökseen voi hakea muutosta. Jos jäsen ei saavu kuultavaksi kutsuttaessa, hänen katsotaan luopuneen oikeudestaan tulla kuulluksi, paitsi jos hän on esittänyt pyynnön olla saapumatta kuultavaksi ehdotettuna ajankohtana, ja on myös ilmoittanut syyn siihen. Valiokunnan puheenjohtaja päättää, hyväksytäänkö tällainen pyyntö olla saapumatta kuultavaksi ilmoitetun syyn perusteella, eikä päätökseen voi hakea muutosta. Jos valiokunnan puheenjohtaja hyväksyy jäsenen pyynnön, hän kutsuu jäsenen kuultavaksi uutena ajankohtana. Jos jäsen ei saavu kuulemiseen tänä toisena ajankohtana, menettelyä jatketaan jäsentä kuulematta. Muita pyyntöjä olla saapumatta kuultavaksi tai tulla kuulluksi ei sen jälkeen hyväksytä. Jos valiokunnan puheenjohtaja hyväksyy jäsenen pyynnön, hän kutsuu jäsenen kuultavaksi uutena ajankohtana. Jos jäsen ei saavu kuulemiseen tänä toisena ajankohtana, menettelyä jatketaan jäsentä kuulematta. Muita pyyntöjä olla saapumatta kuultavaksi tai tulla kuulluksi ei sen jälkeen hyväksytä. 6.  Jos pyynnössä esitetään koskemattomuuden pidättämistä useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan tehdä erillinen päätös. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että koskemattomuuden pidättäminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä. 6.  Jos pyynnössä esitetään koskemattomuuden pidättämistä tai puolustamista useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan tehdä erillinen päätös. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että koskemattomuuden pidättäminen tai puolustaminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä. 7.  Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista. 7.  Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista. 8.  Valiokunnan mietintö otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan ensimmäisen täysistunnon esityslistan alkuun. Päätösehdotusta tai päätösehdotuksia koskevia tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi. 8.  Valiokunnan päätösehdotus otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan ensimmäisen täysistunnon esityslistalle. Mainittuun ehdotukseen ei voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia. Keskustelu rajoittuu koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä taikka erioikeuden ja vapauden puolustamista koskevia ehdotuksia puoltaviin ja niitä vastaan esitettyihin perusteisiin. Keskustelu rajoittuu koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä taikka erioikeuden ja vapauden puolustamista koskevia ehdotuksia puoltaviin ja niitä vastaan esitettyihin perusteisiin. Jäsen, jonka erioikeudet tai vapaudet ovat käsiteltävänä, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 164 artiklan määräysten soveltamista. Jäsen, jonka erioikeudet tai vapaudet ovat käsiteltävänä, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 164 artiklan määräysten soveltamista. Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana. Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana. Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Jos jokin ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi. Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Jos jokin ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi. 9.  Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi kyseiselle jäsenelle ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyytää, että puhemiehelle ilmoitetaan kaikista asianomaisen käsittelyn vaiheista ja niitä seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla, tarvittaessa kuultuaan ensin asiasta vastaavaa valiokuntaa. 9.  Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi kyseiselle jäsenelle ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyytää, että puhemiehelle ilmoitetaan kaikista asianomaisen käsittelyn vaiheista ja niitä seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla, tarvittaessa kuultuaan ensin asiasta vastaavaa valiokuntaa. 10.  Valiokunta käsittelee asiaa ja mahdollisesti saamiaan asiakirjoja äärimmäisen luottamuksellisina. 10.  Valiokunta käsittelee asiaa ja mahdollisesti saamiaan asiakirjoja äärimmäisen luottamuksellisina. Valiokunta käsittelee koskemattomuuteen liittyviä menettelyjä koskevat pyynnöt aina suljetuin ovin. 11.  Valiokunta voi jäsenvaltioita kuultuaan laatia viitteellisen luettelon niistä jäsenvaltioiden viranomaisista, jotka ovat toimivaltaisia esittämään pyynnön jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisestä. 11.  Parlamentti käsittelee ainoastaan sellaiset jäsenen koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt, jotka ovat jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai pysyvien edustustojen sille toimittamia. 12.  Valiokunta vahvistaa periaatteet tämän artiklan soveltamiselle. 12.  Valiokunta vahvistaa periaatteet tämän artiklan soveltamiselle. 13.  Kaikki toimivaltaisen viranomaisen esittämät jäsenten erioikeuksien ja vapauksien laajuutta koskevat tiedustelut käsitellään edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti. 13.  Kaikki toimivaltaisen viranomaisen esittämät jäsenten erioikeuksien ja vapauksien laajuutta koskevat tiedustelut käsitellään edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti. Tarkistus 8 Euroopan parlamentin työjärjestys 10 artikla 10 artikla Poistetaan. Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen täytäntöönpano Parlamentti vahvistaa Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt ja niiden muutokset asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksen pohjalta. Jäljempänä olevaa 150 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Puhemiehistö vastaa näiden sääntöjen täytäntöönpanosta ja päättää määrärahoista vuotuisen talousarvion puitteissa. Tarkistukset 9 ja 314 Euroopan parlamentin työjärjestys 11 artikla 11 artikla 11 artikla Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet, käyttäytymissäännöt, pakollinen avoimuusrekisteri ja pääsy Euroopan parlamenttiin Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet ja käyttäytymissäännöt 1.  Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten sidonnaisuuksien julkisuudesta jäsentensä äänten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen ja tämän työjärjestyksen liitteenä olevien menettelysääntöjen muodossa.1 1.  Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten sidonnaisuuksien julkisuudesta jäsentensä äänten enemmistöllä hyväksyttyjen ja tämän työjärjestyksen liitteenä olevien menettelysääntöjen muodossa.1 Säännöillä ei voida haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa. Säännöillä ei voida muuten haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa. 1 a.   Jäsenten olisi omaksuttava järjestelmällinen käytäntö, jonka mukaan he tapaavat ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityjä edunvalvojia1a. 2.  Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta, perustua Euroopan unionin keskeisissä asiakirjoissa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja kunnioittaa parlamentin arvokkuutta, eikä sen tule häiritä parlamentin toiminnan sujuvuutta eikä työrauhaa parlamentin rakennuksissa. Jäsenten on noudatettava parlamentin määräyksiä luottamuksellisten tietojen käsittelystä. 2.  Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta, perustua perussopimuksissa ja erityisesti perusoikeuskirjassa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja kunnioittaa parlamentin arvokkuutta. Sen ei myöskään tule häiritä parlamentin toiminnan sujuvuutta, turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä parlamentin tiloissa tai parlamentin välineiden toimintaa. Jäsenten on pidättäydyttävä loukkaavasta, rasistisesta tai muukalaisvihamielisestä kielenkäytöstä ja käyttäytymisestä parlamentin keskusteluissa, eivätkä he saa pitää niiden yhteydessä esillä banderolleja. Jäsenten on noudatettava parlamentin määräyksiä luottamuksellisten tietojen käsittelystä. Näiden sääntöjen ja määräysten noudattamatta jättäminen voi johtaa 165, 166 ja 167 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. Näiden sääntöjen ja määräysten noudattamatta jättäminen voi johtaa 165, 166 ja 167 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. 3.  Tämän artiklan soveltaminen ei saa rajoittaa millään tavoin parlamentin keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta. 3.  Tämän artiklan soveltaminen ei saa muuten rajoittaa parlamentin keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta. Artiklaa sovellettaessa kunnioitetaan täysimääräisesti primaarioikeudessa ja jäsenten asemaa koskevissa säännöissä määriteltyjä jäsenten oikeuksia. Artiklaa sovellettaessa kunnioitetaan täysimääräisesti primaarioikeudessa ja jäsenten asemaa koskevissa säännöissä määriteltyjä jäsenten oikeuksia. Artiklan soveltaminen pohjautuu avoimuusperiaatteeseen ja sillä taataan, että jäsenille tiedotetaan kaikista voimassaolevista avoimuutta koskevista määräyksistä ja että heille tiedotetaan henkilökohtaisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Artiklan soveltaminen pohjautuu avoimuusperiaatteeseen ja sillä taataan, että jäsenille tiedotetaan kaikista voimassaolevista avoimuutta koskevista määräyksistä ja että heille tiedotetaan henkilökohtaisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. 3 a.   Jos henkilö, jonka jäsen on ottanut palvelukseensa, tai muu henkilö, jolle jäsen on järjestänyt pääsyn parlamentin tiloihin tai sen välineiden käyttöoikeuden, rikkoo 2 kohdan mukaisia käyttäytymissääntöjä, asianomaiselle jäsenelle voidaan tarpeen mukaan määrätä 166 artiklassa määritellyt seuraamukset. 4.  Vaalikauden alussa kvestorit päättävät jäsenen valtuutettavissa olevien avustajien (valtuutettujen avustajien) enimmäismäärän. 4.  Kvestorit päättävät jäsenen valtuutettavissa olevien avustajien enimmäismäärän. 5.   Kvestorit vastaavat pitkäaikaisten kulkulupien myöntämisestä Euroopan unionin toimielinten ulkopuolisille henkilöille. Kulkuluvat ovat voimassa enintään vuoden ajan, minkä jälkeen ne voidaan uudistaa. Puhemiehistö vahvistaa kulkulupien käyttöä koskevat säännöt. Kulkuluvat voidaan myöntää –   avoimuusrekisteriin2 rekisteröidyille henkilöille tai siihen rekisteröityjä organisaatioita edustaville tai niiden palveluksessa oleville henkilöille, kuitenkin niin, että rekisteröinti ei anna automaattisesti oikeutta kulkulupaan; –   henkilöille, joiden on toistuvasti päästävä parlamentin tiloihin mutta jotka eivät kuulu avoimuusrekisterin perustamista koskevan sopimuksen3 soveltamisalaan; –   Euroopan parlamentin jäsenten paikallisille avustajille sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean jäseniä avustaville henkilöille. 6.   Avoimuusrekisteriin rekisteröityjen edunvalvojien on suhteissaan parlamenttiin noudatettava –   sopimuksen liitteenä olevaa hyvää edunvalvontatapaa4; –   sopimuksessa määritettyjä menettelyjä ja muita velvollisuuksia; ja –   tämän artiklan määräyksiä ja sen soveltamista koskevia määräyksiä. 7.   Kvestorit määrittävät, missä määrin hyvää edunvalvontatapaa sovelletaan henkilöihin, joilla on pitkäaikainen kulkulupa mutta jotka eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan. 8.   Kulkulupa peruutetaan kvestorien perustellulla päätöksellä seuraavissa tapauksissa: –   avoimuusrekisteristä poistaminen, paitsi jos kulkuluvan peruuttamatta jättämiseen on painava syy; –   edellä 6 kohdassa tarkoitettujen velvollisuuksien vakava noudattamatta jättäminen. 9.   Puhemiehistö toteuttaa pääsihteerin ehdotuksesta tarvittavat toimet avoimuusrekisterin käyttöönottamiseksi rekisterin perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti. Edellä 5–8 kohdan soveltamista koskevat määräykset vahvistetaan liitteessä5. 10.  Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt, erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti. 10.  Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt, erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti. __________________ __________________ 1 Katso liite I. 1 Katso liite I. 1a Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisellä sopimuksella avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11) perustettu rekisteri. 2 Avoimuusrekisterin perustamisesta unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tehdyllä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission sopimuksella perustettu rekisteri (katso liite IX, B osa). 3 Katso liite IX, B osa. 4 Katso liitteen IX B osassa olevan sopimuksen liite 3. 5 Katso liite IX, A osa. Tarkistus 10 Euroopan parlamentin työjärjestys 12 artikla 12 artikla 12 artikla Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset Työjärjestyksen liitteenä6 olevan parlamentin päätöksen mukaisesti parlamentissa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa hyväksyttyä yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi. Petosten, lahjonnan ja yhteisöjen etua vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjumista koskevien sisäisten tutkimusten edellytyksistä ja yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä marraskuuta 1999 hyväksytyn parlamentin päätöksen mukaisesti parlamentissa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa hyväksyttyä yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi. __________________ 6 Katso liite XI. Tarkistus 11 Euroopan parlamentin työjärjestys 13 artikla 13 artikla 13 artikla Tarkkailijat Tarkkailijat 1.  Kun Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus on allekirjoitettu liittyvän valtion kanssa, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksen saatuaan pyytää liittyvän valtion parlamenttia nimittämään omien jäsentensä joukosta tarkkailijoita, joiden määrä on sama kuin tälle valtiolle Euroopan parlamentissa tulevien paikkojen määrä. 1.  Kun Euroopan unioniin liittymistä koskeva sopimus on allekirjoitettu liittyvän valtion kanssa, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksen saatuaan pyytää liittyvän valtion parlamenttia nimittämään omien jäsentensä joukosta tarkkailijoita, joiden määrä on sama kuin tälle valtiolle Euroopan parlamentissa tulevien paikkojen määrä. 2.  Tarkkailijat osallistuvat Euroopan parlamentin työskentelyyn, kunnes liittymissopimus tulee voimaan, ja heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he voi asettua ehdokkaaksi tehtäviin Euroopan parlamentissa. Heidän osallistumisellaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia Euroopan parlamentin työskentelyyn. 2.  Tarkkailijat osallistuvat Euroopan parlamentin työskentelyyn, kunnes liittymissopimus tulee voimaan, ja heillä on oikeus käyttää puheenvuoroja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he voi asettua ehdokkaaksi tehtäviin Euroopan parlamentissa tai edustaa parlamenttia sen ulkopuolella. Heidän osallistumisellaan ei ole oikeudellisia vaikutuksia Euroopan parlamentin työskentelyyn. 3.  Heitä kohdellaan Euroopan parlamentin jäsenten tavoin parlamentin hallinnollisten palvelujen käytön ja heidän tarkkailijatoiminnastaan aiheutuvien kustannusten korvaamisen suhteen. 3.  Heitä kohdellaan Euroopan parlamentin jäsenten tavoin parlamentin hallinnollisten palvelujen käytön ja heidän tarkkailijatoiminnastaan aiheutuvien matka- ja oleskelukulujen korvaamisen suhteen. Tarkistus 12 Euroopan parlamentin työjärjestys 14 artikla 14 artikla 14 artikla Väliaikainen puheenjohtajuus Väliaikainen puheenjohtajuus 1.  Kun parlamentti kokoontuu 146 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, toimikautensa päättävä puhemies tai hänen ollessaan estynyt yksi toimikautensa päättävistä varapuhemiehistä arvojärjestyksessä tai, jos kukaan edellä mainituista ei ole käytettävissä, edustajantoimessa pisimpään ollut jäsen toimii puheenjohtajana, kunnes puhemies on valittu. 1.  Kun parlamentti kokoontuu 146 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, toimikautensa päättävä puhemies tai hänen ollessaan estynyt yksi toimikautensa päättävistä varapuhemiehistä arvojärjestyksessä tai, jos kukaan edellä mainituista ei ole käytettävissä, edustajantoimessa pisimpään ollut jäsen toimii puheenjohtajana, kunnes puhemies on valittu. 2.  Jäsenen toimiessa väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla voidaan käsitellä vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta. 2.  Jäsenen toimiessa väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla voidaan käsitellä vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kaikki muut valtakirjojen tarkastusta koskevat asiat, jotka otetaan esille hänen johtaessaan puhetta, lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Kun parlamentin jäsen toimii väliaikaisesti puheenjohtajana 1 kohdan nojalla, hänellä on 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut puhemiehen valtuudet. Kaikki muut valtakirjojen tarkastusta koskevat asiat, jotka otetaan esille hänen johtaessaan puhetta, lähetetään valtakirjojen tarkastuksesta vastaavaan valiokuntaan. Tarkistukset 13 ja 383 Euroopan parlamentin työjärjestys 15 artikla 15 artikla 15 artikla Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset 1.  Puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit valitaan salaisessa äänestyksessä 182 artiklan mukaisesti. Ehdokkaaksi asettaminen edellyttää, että kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa. Ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään 40 jäsentä. Jos ehdokkaita kuitenkin on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, heidän valintansa voidaan vahvistaa suosionosoituksin. 1.  Puhemies ja hänen jälkeensä varapuhemiehet ja kvestorit valitaan salaisessa äänestyksessä 182 artiklan mukaisesti. Ehdokkaaksi asettaminen edellyttää, että kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa, ja ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään 40 jäsentä. Uusia ehdokkaita voidaan asettaa ennen jokaista äänestyskierrosta. Jos ehdokkaita on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, heidän valintansa vahvistetaan suosionosoituksin, paitsi jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä pyytää äänestyksen toimittamista salaisena. Jos yhdessä äänestyksessä valitaan useampi kuin yksi toimihenkilö, äänestyslippu on pätevä vain, jos käytettävissä olevista äänistä on annettu yli puolet. Jos yhden ainoan varapuhemiehen tilalle on valittava toinen, ja on vain yksi ainoa ehdokas, tämän ehdokkaan valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin. Puhemiehellä on harkintavalta ratkaistaessa, vahvistetaanko valinta suosionosoituksin vai toimitetaanko salainen äänestys. Valituksi tullut ehdokas ottaa sen varapuhemiehen paikan arvojärjestyksessä, jonka tilalle hänet valitaan. 2.  Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien vaaleissa on otettava yleisesti huomioon jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus. 2.  Puhemiestä, varapuhemiehiä ja kvestoreita valittaessa on otettava yleisesti huomioon poliittisten kantojen tasapuolinen edustus sekä tasapainoinen sukupuolijakauma ja maantieteellinen jakauma. Tarkistus 14 Euroopan parlamentin työjärjestys 16 artikla 16 artikla 16 artikla Puhemiehen vaali – avauspuhe Puhemiehen vaali – avauspuhe 1.  Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelu on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava tiedoksi 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimivalle jäsenelle, joka ilmoittaa siitä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi. 1.  Puhemiehen vaalissa ehdokasasettelu on annettava tiedoksi 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimivalle jäsenelle, joka ilmoittaa siitä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat 15 artiklan 1 kohdasta poiketen olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi. 2.  Kun puhemies on valittu, 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimiva jäsen luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen. 2.  Kun puhemies on valittu, 14 artiklan nojalla puheenjohtajana väliaikaisesti toimiva jäsen luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen. Tarkistus 15 Euroopan parlamentin työjärjestys 17 artikla 17 artikla 17 artikla Varapuhemiesten vaali Varapuhemiesten vaali 1.  Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdellä äänestyslipulla. Ensimmäisellä äänestyskierroksella tulevat valituiksi täytettäviin toimiin saamansa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä ne 14 ehdokasta, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskierros samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos tarvitaan kolmas äänestyskierros, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi. 1.  Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdessä äänestyksessä. Ensimmäisellä äänestyskierroksella tulevat valituiksi täytettäviin toimiin saamansa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä ne 14 ehdokasta, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskierros samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos tarvitaan kolmas äänestyskierros, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi. Vaikka tässä artiklassa, toisin kuin 16 artiklan 1 kohdassa, ei erikseen mainita uusien ehdokkaiden nimeämisen mahdollisuutta varapuhemiesten vaalin äänestyskierrosten välillä, se on kuitenkin sallittua, koska parlamentin on täysivaltaisena elimenä voitava ottaa huomioon kaikki mahdolliset ehdokkaat, etenkin kun tämän mahdollisuuden puuttuminen saattaisi muodostaa esteen vaalin joustavalle toimittamiselle. 2.  Jollei 20 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy heidän valitsemisjärjestyksensä mukaan ja äänten mennessä tasan iän perusteella. 2.  Jollei 20 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy heidän valitsemisjärjestyksensä mukaan ja äänten mennessä tasan iän perusteella. Jos varapuhemiesten valinta on vahvistettu suosionosoituksin, arvojärjestys määritetään toimittamalla salainen äänestys. Jos varapuhemiesten valinta on vahvistettu suosionosoituksin, arvojärjestys määritetään toimittamalla salainen äänestys. Tarkistus 16 Euroopan parlamentin työjärjestys 18 artikla 18 artikla 18 artikla Kvestorien vaali Kvestorien vaali Varapuhemiesten vaalin jälkeen parlamentti valitsee viisi kvestoria. Parlamentti valitsee viisi kvestoria noudattaen samaa menettelyä kuin varapuhemiesten vaalissa. Kvestorit valitaan samaa menettelyä noudattaen kuin varapuhemiehet. Tarkistus 17 Euroopan parlamentin työjärjestys 19 artikla 19 artikla 19 artikla Toimihenkilöiden toimikausi Toimihenkilöiden toimikausi 1.  Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. 1.  Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Jos jäsen vaihtaa poliittista ryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorikollegiossa kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka. Jos jäsen vaihtaa poliittista ryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorina kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka. 2.  Jos toimi vapautuu ennen toimikauden päättymistä, tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan. 2.  Jos toimi vapautuu ennen toimikauden päättymistä, tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan. Tarkistus 18 Euroopan parlamentin työjärjestys 20 artikla 20 artikla 20 artikla Vapautuvat toimet Vapautuvat toimet 1.  Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi jäsen, vaali suoritetaan edellä esitettyjen määräysten mukaisesti. 1.  Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi jäsen, vaali suoritetaan edellä esitettyjen määräysten mukaisesti. Uusi varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä. Uusi varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä. 2.  Jos puhemiehen toimi vapautuu, ensimmäinen varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu. 2.  Jos puhemiehen toimi vapautuu, arvojärjestyksen mukaan määräytyvä varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu. Tarkistus 19 Euroopan parlamentin työjärjestys 22 artikla 22 artikla 22 artikla Puhemiehen tehtävät Puhemiehen tehtävät 1.  Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen elinten toimintoja tässä työjärjestyksessä määrätyin ehdoin. Hänellä on ehdoton toimivalta johtaa parlamenttikäsittelyä ja varmistaa sen asianmukainen kulku. 1.  Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen elinten toimintoja tämän työjärjestyksen mukaisesti. Hänellä on ehdoton toimivalta johtaa parlamenttikäsittelyä ja varmistaa sen asianmukainen kulku. Tämän määräyksen voidaan tulkita tarkoittavan, että tähän määräykseen perustuvaan toimivaltaan sisältyy myös toimivalta lopettaa sellaisten aloitteiden kuin työjärjestyspuheenvuorojen, menettelyä koskevien esitysten, äänestysselitysten ja erillistä äänestystä, kohta kohdalta -äänestystä tai nimenhuutoäänestystä koskevien pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen, jos puhemies katsoo, että niiden ilmeisenä tarkoituksena ja seurauksena on pitkään jatkuvan ja vakavan haitan aiheuttaminen parlamentin työskentelylle tai muiden jäsenten oikeuksille. Tähän määräykseen perustuvaan toimivaltaan sisältyy myös mahdollisuus toimittaa äänestys eri järjestyksessä kuin äänestyksen kohteena olevassa asiakirjassa on esitetty. Samoin kuin 174 artiklan 7 kohdassa on vahvistettu, puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen. 2.  Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, päättää tarkistusten käsiteltäväksi ottamisesta, neuvostolle ja komissiolle osoitetuista kysymyksistä sekä mietintöjen yhdenmukaisuudesta työjärjestyksen kanssa, valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, äänestyttää asioista ja julistaa äänestystulokset ja lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset. 2.  Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, päättää tarkistusten ja muiden äänestettävien tekstien käsiteltäväksi ottamisesta sekä parlamentin kysymysten käsiteltäväksi ottamisesta, valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, äänestyttää asioista ja julistaa äänestystulokset ja lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset. 3.  Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai palauttaakseen keskustelun käsiteltävään asiaan. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta ja saa palata sinne vasta asiaa koskevan keskustelun päätyttyä. 3.  Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai palauttaakseen keskustelun käsiteltävään asiaan. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta ja saa palata sinne vasta asiaa koskevan keskustelun päätyttyä. 4.  Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa. 4.  Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa. 4 a.   Puhemies vastaa Euroopan parlamentin tilojen turvallisuudesta ja loukkaamattomuudesta. Tarkistus 20 Euroopan parlamentin työjärjestys 23 artikla 23 artikla 23 artikla Varapuhemiesten tehtävät Varapuhemiesten tehtävät 1.  Jos puhemies on poissa tai estynyt tai jos hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 1.  Jos puhemies on poissa tai estynyt tai jos hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 2.  Varapuhemiehet hoitavat myös heille 25 artiklassa, 27 artiklan 3 ja 5 kohdassa sekä 71 artiklan 3 kohdassa annettuja tehtäviä. 2.  Varapuhemiehet hoitavat myös heille 25 artiklassa, 27 artiklan 3 ja 5 kohdassa sekä 71 artiklan 3 kohdassa annettuja tehtäviä. 3.  Puhemies voi siirtää varapuhemiehille tehtäviä, kuten parlamentin edustamisen tietyissä juhlatilaisuuksissa tai toimituksissa. Puhemies voi nimittää varapuhemiehen hoitamaan puhemiehelle 130 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä II olevassa 3 kohdassa määrättyjä vastuualueita. 3.  Puhemies voi siirtää varapuhemiehille tehtäviä, kuten parlamentin edustamisen tietyissä juhlatilaisuuksissa tai toimituksissa. Puhemies voi nimittää varapuhemiehen hoitamaan puhemiehelle 129 artiklassa ja 130 artiklan 2 kohdassa määrättyjä vastuualueita. Tarkistus 21 Euroopan parlamentin työjärjestys 25 artikla 25 artikla 25 artikla Puhemiehistön tehtävät Puhemiehistön tehtävät 1.  Puhemiehistö huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. 1.  Puhemiehistö huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. 2.  Puhemiehistö ratkaisee parlamentin sisäistä organisaatiota, pääsihteeristöä ja elimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. 2.  Puhemiehistö ratkaisee parlamentin sisäistä organisaatiota, pääsihteeristöä ja elimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. 3.  Puhemiehistö ratkaisee pääsihteerin tai poliittisen ryhmän ehdotuksesta parlamentin jäseniä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. 3.  Puhemiehistö ratkaisee pääsihteerin tai poliittisen ryhmän ehdotuksesta parlamentin jäseniä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset. 4.  Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat. 4.  Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat. Käsitteeseen ”istunnon toimittaminen” sisältyy jäsenten käyttäytyminen kaikissa parlamentin tiloissa. 5.  Puhemiehistö antaa 35 artiklassa tarkoitetut, sitoutumattomia jäseniä koskevat määräykset. 5.  Puhemiehistö antaa 35 artiklassa tarkoitetut, sitoutumattomia jäseniä koskevat määräykset. 6.  Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia määräyksiä. 6.  Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia määräyksiä. 7.  Puhemiehistö laatii parlamentin alustavan ennakkoarvion tuloista ja menoista. 7.  Puhemiehistö laatii parlamentin alustavan ennakkoarvion tuloista ja menoista. 8.  Puhemiehistö antaa 28 artiklan mukaiset ohjeet kvestoreille. 8.  Puhemiehistö antaa ohjeet kvestoreille ja voi pyytää heitä hoitamaan tiettyjä tehtäviä. 9.  Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- ja tiedonhankintamatkat. 9.  Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset tai virkamatkat tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- ja tiedonhankintamatkat. Kun tällaiset kokoukset hyväksytään, vahvistetaan myös niiden kielijärjestelyt, jotka käsittävät ne viralliset kielet, joita kyseisen valiokunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet. Kun tällaiset kokoukset tai virkamatkat hyväksytään, vahvistetaan myös niiden kielijärjestelyt puhemiehistön hyväksymien monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen perusteella. Sama sääntö koskee myös valtuuskuntia. Sama koskee valtuuskuntia, paitsi jos valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet ovat sopineet toisin. 10.  Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 222 artiklan mukaisesti. 10.  Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 222 artiklan mukaisesti. 11.  Puhemiehistö vahvistaa Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamissäännöt. Se huolehtii asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. 11.  Puhemiehistö vahvistaa Euroopan tason poliittisista puolueista ja säätiöistä sekä niiden rahoitusta koskevista säännöistä annettujen asetusten soveltamissäännöt. 12.  Puhemiehistö antaa määräykset luottamuksellisten asiakirjojen käsittelystä parlamentin ja sen elinten, näissä elimissä toimivien jäsenten ja muiden jäsenten toimesta ottaen huomioon tällaisia kysymyksiä mahdollisesti koskevat toimielinten väliset sopimukset. Nämä säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja ne liitetään työjärjestykseen7. 12.  Puhemiehistö antaa määräykset luottamuksellisten asiakirjojen käsittelystä parlamentin ja sen elinten, näissä elimissä toimivien jäsenten ja muiden jäsenten toimesta ottaen huomioon tällaisia kysymyksiä mahdollisesti koskevat toimielinten väliset sopimukset. Nämä säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 13.  Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien toteuttamistavasta. 13.  Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien toteuttamistavasta. 14.  Puhemiehistö nimeää kaksi varapuhemiestä huolehtimaan kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta. 14.  Puhemiehistö nimeää kaksi varapuhemiestä huolehtimaan kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta. He tekevät puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnasta. 14 a.   Puhemiehistö nimeää varapuhemiehen huolehtimaan Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista järjestettävien kuulemisten käytännön toteutuksesta. 14 b.   Puhemiehistö vastaa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanosta ja päättää korvausten määristä vuotuisen talousarvion puitteissa. 15.   Uutta parlamenttia valittaessa toimikautensa päättävä puhemiehistö pysyy tehtävässään uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti. __________________ 7 Katso liite VII, E osa. Tarkistus 22 Euroopan parlamentin työjärjestys 26 artikla 26 artikla 26 artikla Puheenjohtajakokouksen kokoonpano Puheenjohtajakokouksen kokoonpano 1.  Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen poliittisen ryhmän jäsenen. 1.  Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen poliittisen ryhmän jäsenen. 2.  Parlamentin puhemies pyytää yhtä sitoutumatonta jäsentä osallistumaan puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta. 2.  Annettuaan sitoutumattomille jäsenille tilaisuuden ilmaista näkemyksensä parlamentin puhemies pyytää yhtä heistä osallistumaan puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta. 3.  Puheenjohtajakokous pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltäväksi annetuissa asioissa. 3.  Puheenjohtajakokous pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltäväksi annetuissa asioissa. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että äänet painotetaan kunkin poliittisen ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että äänet painotetaan kunkin poliittisen ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti. Tarkistukset 23 ja 387 Euroopan parlamentin työjärjestys 27 artikla 27 artikla 27 artikla Puheenjohtajakokouksen tehtävät Puheenjohtajakokouksen tehtävät 1.  Puheenjohtajakokous huolehtii sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. 1.  Puheenjohtajakokous huolehtii sille tässä työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä. 2.  Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista. 2.  Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista. 3.  Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin. 3.  Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin. Parlamentin valtuuskunnan, jonka on määrä osallistua neuvostossa ja muissa Euroopan unionin toimielimissä käytäviin neuvotteluihin Euroopan unionin kehittämistä koskevista keskeisistä kysymyksistä (niin kutsuttu sherpa‑prosessi), valtuutuksia ja kokoonpanoa koskevat päätökset tehdään parlamentin hyväksymien asiaankuuluvien kantojen mukaisesti ja parlamentissa edustettuina olevien poliittisten kantojen moninaisuus huomioon ottaen. Kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta vastaavat varapuhemiehet tekevät puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnastaan. 4.  Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin. 4.  Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin. 5.  Puheenjohtajakokous järjestää kuulemisia Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista. Se voi muun muassa järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään yleistä eurooppalaista etua koskevia aiheita ja joihin asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua. Puhemiehistö nimittää varapuhemiehen, joka vastaa tällaisten kuulemisten täytäntöönpanosta ja tekee niistä selkoa puheenjohtajakokoukselle. 5.  Puheenjohtajakokous järjestää kuulemisia Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisen merkittävistä aiheista. Se voi muun muassa järjestää julkisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään yleistä eurooppalaista etua koskevia aiheita ja joihin asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua. Tällaisten kuulemisten käytännön toteutuksesta vastaava varapuhemies tekee puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tästä toiminnastaan. 6.  Puheenjohtajakokous laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnokset. 6.  Puheenjohtajakokous laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnokset. 7.  Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka koskevat valiokuntien, tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien, pysyvien valtuuskuntien ja tilapäisten valtuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa. 7.  Puheenjohtajakokous tekee parlamentille ehdotuksia, jotka koskevat valiokuntien, tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien ja pysyvien valtuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa. Puheenjohtajakokous on toimivaltainen hyväksymään tilapäiset valtuuskunnat. 8.  Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkajaosta 36 artiklan mukaisesti. 8.  Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkajaosta 36 artiklan mukaisesti. 9.  Puheenjohtajakokouksella on toimivalta antaa lupa valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen. 9.  Puheenjohtajakokouksella on toimivalta antaa lupa valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen. 10.  Puheenjohtajakokous tekee puhemiehistölle ehdotuksia poliittisia ryhmiä koskevissa hallinto- ja talousarviokysymyksissä. 10.  Puheenjohtajakokous tekee puhemiehistölle ehdotuksia poliittisia ryhmiä koskevissa hallinto- ja talousarviokysymyksissä. Tarkistus 24 Euroopan parlamentin työjärjestys 28 artikla 28 artikla 28 artikla Kvestorien tehtävät Kvestorien tehtävät Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä suoraan koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön määräämien ohjeiden mukaisesti. Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä suoraan koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön määräämien ohjeiden mukaisesti sekä muut heille uskotut tehtävät. Tarkistus 25 Euroopan parlamentin työjärjestys 29 artikla 29 artikla 29 artikla Valiokuntien puheenjohtajakokous Valiokuntien puheenjohtajakokous 1.  Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. 1.  Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin jäsen tai tämän ollessa poissa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. 1 a.   Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. 2.  Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia. 2.  Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia. 3.  Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. 3.  Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. Tarkistus 26 Euroopan parlamentin työjärjestys 30 artikla 30 artikla 30 artikla Valtuuskuntien puheenjohtajakokous Valtuuskuntien puheenjohtajakokous 1.  Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. 1.  Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa. Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin jäsen tai tämän ollessa poissa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. 1 a.   Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä. 2.  Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia. 2.  Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia. 3.  Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. 3.  Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä. Tarkistus 27 Euroopan parlamentin työjärjestys 30 a artikla (uusi) 30 a artikla Tehtävissä jatkaminen vaalien aikana Uutta parlamenttia valittaessa kaikki vaalikautensa päättävän parlamentin elimet ja toimihenkilöt jatkavat tehtäviensä hoitamista uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti. Tarkistus 28 Euroopan parlamentin työjärjestys 31 artikla 31 artikla 31 artikla Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus 1.  Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan, jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, ja ne ovat julkisesti saatavilla, jollei puhemiehistö tai puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti päätä tiettyjen pöytäkirjan kohtien osalta toisin sellaisista luottamuksellisuussyistä, jotka mainitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 kohdassa. 1.  Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille ja jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, ja ne ovat julkisesti saatavilla, jollei puhemiehistö tai puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti päätä tiettyjen pöytäkirjan kohtien osalta toisin sellaisista luottamuksellisuussyistä, jotka esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 kohdassa. 2.  Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina, niistä ilmoitetaan jäsenille ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin verkkosivustolla 30 päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä. 2.  Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien tehtävien hoitamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina, niistä ilmoitetaan jäsenille ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin verkkosivustolla 30 päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä. Tarkistus 29 Euroopan parlamentin työjärjestys 32 artikla 32 artikla 32 artikla Poliittisten ryhmien muodostaminen Poliittisten ryhmien perustaminen ja purkaminen 1.  Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisten kantojensa mukaisiin ryhmiin. 1.  Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisten kantojensa mukaisiin ryhmiin. Parlamentin ei yleensä tarvitse arvioida ryhmän jäsenten poliittisten kantojen yhtenevyyttä. Jäsenten muodostaessa ryhmän tämän artiklan mukaisesti heidän katsotaan tunnustavan poliittisen samanhenkisyytensä. Vain jos asianomaiset jäsenet kiistävät poliittisten kantojensa yhtenevyyden, parlamentin on määritettävä, onko ryhmä muodostettu työjärjestyksen määräysten mukaisesti. Parlamentin ei yleensä tarvitse arvioida ryhmän jäsenten poliittisten kantojen yhtenevyyttä. Jäsenten muodostaessa ryhmän tämän artiklan mukaisesti heidän katsotaan tunnustavan poliittisen samanhenkisyytensä. Vain jos asianomaiset jäsenet kiistävät poliittisten kantojensa yhtenevyyden, parlamentin on määritettävä, onko ryhmä muodostettu työjärjestyksen määräysten mukaisesti. 2.  Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita valittuja jäseniä. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 jäsentä. 2.  Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita valittuja jäseniä. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 jäsentä. 3.  Jos ryhmän jäsenmäärä laskee alle vaaditun vähimmäismäärän, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksella sallia ryhmän jatkavan parlamentin seuraavaan järjestäytymisistuntoon asti, jos seuraavat ehdot täyttyvät: 3.  Jos ryhmän jäsenmäärä laskee siten, että on alle jommankumman vaaditun vähimmäismäärän, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksella sallia ryhmän jatkavan parlamentin seuraavaan järjestäytymisistuntoon asti, jos seuraavat ehdot täyttyvät: –  jäsenet edustavat edelleen vähintään viidesosaa jäsenvaltioista; –  jäsenet edustavat edelleen vähintään viidesosaa jäsenvaltioista; –  ryhmä on ollut olemassa yli vuoden ajan. –  ryhmä on ollut olemassa yli vuoden ajan. Puhemies ei sovella tätä poikkeusta, jos on riittävästi aihetta epäillä väärinkäytöstä. Puhemies ei sovella tätä poikkeusta, jos on riittävästi aihetta epäillä väärinkäytöstä. 4.  Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. 4.  Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. 5.  Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan ryhmän nimi ja sen jäsenten sekä sen työvaliokunnan jäsenten nimet. 5.  Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan ryhmän nimi ja sen jäsenten sekä sen työvaliokunnan jäsenten nimet. Kaikkien ryhmän jäsenten on allekirjoitettava ilmoitus. 6.  Ilmoitus poliittisen ryhmän muodostamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 6.  Ilmoitus liitetään sen istuntojakson pöytäkirjaan, jonka aikana poliittisen ryhmän perustamisesta ilmoitetaan. 6 a.   Puhemies ilmoittaa poliittisten ryhmien perustamisesta parlamentissa. Tällaisella ilmoituksella on taannehtiva oikeusvaikutus, joka alkaa ajankohdasta, jona ryhmä ilmoitti perustamisestaan puhemiehelle tämän artiklan mukaisesti. Puhemies ilmoittaa myös poliittisten ryhmien purkamisesta parlamentissa. Tällaisella ilmoituksella on oikeusvaikutus sitä päivää seuraavasta päivästä, jona poliittisen ryhmän olemassaolon edellytykset eivät enää täyty. Tarkistukset 30 ja 461 Euroopan parlamentin työjärjestys 33 artikla 33 artikla 33 artikla Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema 1.  Poliittisten ryhmien toiminta on osa Euroopan unionin toimintaa, ja ne huolehtivat työjärjestyksessä niille määrätyistä tehtävistä. Poliittisten ryhmien käytössä on pääsihteeristön hallintokaavion mukainen sihteeristö, hallinnolliset palvelut ja määrärahat, jotka on otettu Euroopan parlamentin talousarvioon tätä tarkoitusta varten. 1.  Poliittisten ryhmien toiminta on osa Euroopan unionin toimintaa, ja ne huolehtivat työjärjestyksessä niille määrätyistä tehtävistä. Poliittisten ryhmien käytössä on pääsihteeristön hallintokaavion mukainen sihteeristö, hallinnolliset palvelut ja määrärahat, jotka on otettu Euroopan parlamentin talousarvioon tätä tarkoitusta varten. 1 a.   Kunkin vaalikauden alussa puheenjohtajakokous pyrkii sopimaan menettelyistä, joiden mukaisesti varmistetaan parlamentin moninaisten poliittisten kantojen edustus valiokunnissa ja valtuuskunnissa sekä päätöksentekoelimissä. 2.  Puhemiehistö antaa määräykset näiden palvelujen ja määrärahojen käyttöön asettamisesta, toteuttamisesta ja valvonnasta sekä tähän liittyvän, talousarvion toteuttamista koskevan päätösvallan siirtämisestä. 2.  Puhemiehistö antaa puheenjohtajakokouksen mahdollisen ehdotuksen huomioon otettuaan määräykset näiden palvelujen ja määrärahojen käyttöön asettamisesta, toteuttamisesta ja valvonnasta sekä tähän liittyvän, talousarvion toteuttamista koskevan päätösvallan siirtämisestä ja määräysten noudattamatta jättämisen seurauksista. 3.  Määräyksissä määritetään poliittisen ryhmän purkautumisen hallinnolliset ja taloudelliset seuraukset. 3.  Määräyksissä määritetään poliittisen ryhmän purkautumisen hallinnolliset ja taloudelliset seuraukset. Tarkistus 31 Euroopan parlamentin työjärjestys 34 artikla 34 artikla 34 artikla Laajennetut työryhmät Laajennetut työryhmät 1.  Yksittäiset jäsenet voivat muodostaa laajennettuja työryhmiä tai muita epävirallisia jäsenten ryhmittymiä, joissa eri poliittisten ryhmien ja valiokuntien edustajat voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä erityisistä kysymyksistä ja jotka edistävät jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä. 1.  Yksittäiset jäsenet voivat muodostaa laajennettuja työryhmiä tai muita epävirallisia jäsenten ryhmittymiä, joissa eri poliittisten ryhmien ja valiokuntien edustajat voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä erityisistä kysymyksistä ja jotka edistävät jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä. 2.  Tällaiset ryhmittymät eivät saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa sekaannusta suhteessa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Poliittiset ryhmät voivat edistää niiden toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa puhemiehistön antamissa säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan. 2.  Tällaisten ryhmittymien on toimittava täysin avoimesti, eivätkä ne saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa sekaannusta suhteessa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Poliittiset ryhmät voivat edistää niiden toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa puhemiehistön antamissa säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan. Ryhmittymien on ilmoitettava kaikki rahana tai luontoisetuna annettu tuki (esimerkiksi sihteeriapu), joka yksittäisille jäsenille tarjottaessa olisi ilmoitettava liitteen I nojalla. 3.  Laajennettujen työryhmien on ilmoitettava vuosittain kaikki rahana tai luontoisetuna annettu tuki (esimerkiksi sihteeriapu), joka yksittäisille jäsenille tarjottaessa olisi ilmoitettava liitteen I nojalla. Kvestorit pitävät yllä rekisteriä toisessa alakohdassa tarkoitetuista ilmoituksista. Rekisteri julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Kvestorit laativat yksityiskohtaiset säännöt ilmoittamista varten. 4.  Kvestorit pitävät yllä rekisteriä 3 kohdassa tarkoitetuista ilmoituksista. Rekisteri julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Kvestorit laativat yksityiskohtaiset säännöt ilmoittamista varten ja varmistavat tämän artiklan tehokkaan täytäntöönpanon. Tarkistus 32 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – otsikko LAINSÄÄDÄNTÖ, TALOUSARVIO JA MUUT MENETTELYT LAINSÄÄDÄNTÖ-, TALOUSARVIO-, VASTUUVAPAUS- JA MUUT MENETTELYT Tarkistus 33 Euroopan parlamentin työjärjestys 37 artikla 37 artikla 37 artikla Komission työohjelma Vuotuinen ohjelmasuunnittelu 1.  Parlamentti määrittää yhdessä komission ja neuvoston kanssa Euroopan unionin lainsäädäntöohjelman. 1.  Parlamentti määrittää yhdessä komission ja neuvoston kanssa Euroopan unionin lainsäädäntöohjelman. Parlamentti ja komissio toimivat yhteistyössä laadittaessa komission työohjelmaa – joka on komission panos unionin vuotuiseen ja monivuotiseen suunnitteluun – tämän työjärjestyksen liitteenä8 olevan, molempien toimielinten hyväksymän aikataulun ja niiden välillä sovittujen järjestelyjen mukaisesti. Parlamentti ja komissio toimivat yhteistyössä laadittaessa komission työohjelmaa – joka on komission panos unionin vuotuiseen ja monivuotiseen suunnitteluun – molempien toimielinten hyväksymän aikataulun ja niiden välillä sovittujen järjestelyjen8 mukaisesti. 1 a.   Komission työohjelman hyväksymisen jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat näkemyksiä ja sopivat paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen8 a 7 kohdan nojalla vuotuista toimielinten välistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta, jossa esitetään laajat tavoitteet ja prioriteetit. Puhemies järjestää ennen neuvoston ja komission kanssa yhteisestä julistuksesta käytäviä neuvotteluja puheenjohtajakokouksen ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen kanssa keskustelun parlamentin laajoista tavoitteista ja prioriteeteista. Puhemies pyytää puheenjohtajakokouksen hyväksynnän ennen yhteisen julistuksen allekirjoittamista. 2.   Kiireellisissä ja ennalta arvaamattomissa tapauksissa toimielin voi oma-aloitteisesti ja perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteen lisäämistä komission työohjelmaan. 3.  Puhemies välittää parlamentin hyväksymän päätöslauselman muille lainsäädäntömenettelyyn osallistuville Euroopan unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille. 3.  Puhemies välittää mahdollisen parlamentin hyväksymän päätöslauselman lainsäädäntötyön suunnittelusta ja prioriteeteista muille lainsäädäntömenettelyyn osallistuville Euroopan unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille. Puhemies pyytää neuvostoa esittämään kantansa komission työohjelmaan ja parlamentin päätöslauselmaan. 4.   Jos toimielin ei kykene noudattamaan annettua aikataulua, sen on ilmoitettava viivästymisen syyt toisille toimielimille ja ehdotettava uutta aikataulua. 4 a.   Jos komissio aikoo peruuttaa ehdotuksen, asiasta vastaava valiokunta kutsuu toimivaltaisen komission jäsenen kokoukseen keskustelemaan komission aikomuksesta. Kokoukseen voidaan kutsua myös neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja. Jos asiasta vastaava valiokunta on eri mieltä aikomuksesta peruuttaa ehdotus, se voi pyytää komissiota antamaan julkilausuman parlamentille. Sovelletaan 123 artiklan määräyksiä. __________________ __________________ 8 Katso liite XIII. 8 Puitesopimus Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista (EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47). 8 a EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. Tarkistus 34 Euroopan parlamentin työjärjestys 38 artikla 38 artikla 38 artikla Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen Perusoikeuksien kunnioittaminen 1.  Parlamentti kunnioittaa kaikessa toiminnassaan täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia. 1.  Parlamentti kunnioittaa kaikessa toiminnassaan täysin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja oikeuksia, vapauksia ja periaatteita sekä sen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja. Parlamentti kunnioittaa myös täysin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa sekä 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita. 2.  Jos asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä katsoo, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus tai sen osa on Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien vastainen, asia annetaan sen tai niiden pyynnöstä perusoikeuskirjan tulkinnasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Kyseisen valiokunnan lausunto liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. 2.  Jos asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä katsoo, että ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai sen osa on Euroopan unionin perusoikeuksien vastainen, asia annetaan näiden pyynnöstä perusoikeuksien suojelusta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 2 a.   Pyyntö on esitettävä neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin parlamentissa. 2 b.   Perusoikeuksien suojelusta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. Tarkistus 36 Euroopan parlamentin työjärjestys 39 artikla 39 artikla 39 artikla Oikeusperustan tarkistaminen Oikeusperustan tarkistaminen 1.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ensin kaikkien lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten ja muiden lainsäädännöllisten asiakirjojen oikeusperustan. 1.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ensin kaikkien oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä koskevien ehdotusten oikeusperustan. 2.  Jos mainittu valiokunta asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se pyytää oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta; tämä koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisuuden tarkastusta. 2.  Jos mainittu valiokunta asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se pyytää oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta; tämä koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisuuden tarkastusta. 3.  Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten oikeusperustaa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. 3.  Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti missä tahansa lainsäädäntömenettelyn vaiheessa ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat oikeusperustaa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. 4.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta päättää asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Parlamentti äänestää niistä ennen kuin ehdotuksen asiasisällöstä äänestetään. 4.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta päättää asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, kun neuvoston ja komission kanssa on tarvittaessa ensin vaihdettu näkemyksiä toimielinten kesken sovittujen järjestelyjen mukaisesti1 a, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Parlamentti äänestää niistä ennen kuin ehdotuksen asiasisällöstä äänestetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 63 artiklan soveltamista. 5.  Sellaisia lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädösehdotuksen oikeusperustan muuttamiseksi esitettyjä tarkistuksia ei voida käsitellä, jotka on jätetty täysistunnossa käsiteltäväksi ilman, että asiasta vastaava valiokunta tai oikeudellisista asioista vastaava valiokunta on asettanut oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi. 5.  Sellaisia oikeusperustan muuttamiseksi esitettyjä tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi, jotka on jätetty parlamentin käsiteltäväksi ilman, että asiasta vastaava valiokunta tai oikeudellisista asioista vastaava valiokunta on asettanut oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi. 6.   Jos komissio ei suostu muuttamaan ehdotustaan parlamentin hyväksymän oikeusperustan mukaiseksi, esittelijä, oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi ehdottaa, että äänestys ehdotuksen asiasisällöstä siirretään myöhempään istuntoon. __________________ 1 a Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten välinen sopimus, 25 kohta (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). Tarkistus 37 Euroopan parlamentin työjärjestys 40 artikla 40 artikla 40 artikla Säädösvallan siirto Säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirto 1.  Tarkasteltaessa lainsäädäntöehdotusta, jolla siirretään valtaa komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota vallan siirron tavoitteisiin, sisältöön, soveltamisalaan ja kestoon sekä sen ehtoihin. 1.  Tarkasteltaessa lainsäädäntöehdotusta, jolla siirretään valtaa komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota vallan siirron tavoitteisiin, sisältöön, soveltamisalaan ja kestoon sekä sen ehtoihin. 1 a.   Tarkasteltaessa ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, jolla siirretään täytäntöönpanovaltaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisesti, parlamentti kiinnittää erityistä huomiota siihen, että komissio ei voi täytäntöönpanovaltaansa käyttäessään muuttaa eikä täydentää kyseistä säädöstä edes muilta kuin sen keskeisiltä osilta. 2.  Asiasta vastaava valiokunta voi milloin tahansa pyytää lausuntoa unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavalta valiokunnalta. 2.  Asiasta vastaava valiokunta voi milloin tahansa pyytää lausuntoa unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaavalta valiokunnalta. 3.  Unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat säädösvallan siirtoa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. 3.  Unionin oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtoa. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. Tarkistus 38 Euroopan parlamentin työjärjestys 41 artikla 41 artikla 41 artikla Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen 1.  Jos lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä säädösehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti tarkistaa varojen riittävyyden. 1.  Jos ehdotuksella oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi on rahoitusvaikutuksia, parlamentti tarkistaa varojen riittävyyden. 2.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset tai muut lainsäädännölliset asiakirjat ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista. 2.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki ehdotukset oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen kanssa. 3.  Jos asiasta vastaava valiokunta muuttaa käsiteltävänä olevan säädöksen rahoitusmäärää, se pyytää talousarvioasioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta. 3.  Jos asiasta vastaava valiokunta muuttaa käsiteltävänä olevan säädöksen rahoitusmäärää, se pyytää talousarvioasioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta. 4.  Talousarvioasioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten rahoituksen yhteensopivuutta. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. 4.  Talousarvioasioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä koskevien ehdotusten rahoituksen yhteensopivuutta. Siinä tapauksessa se ilmoittaa tästä aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle. 5.  Jos talousarvioasioista vastaava valiokunta päättää kyseenalaistaa ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuuden, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille, joka äänestää niistä. 5.  Jos talousarvioasioista vastaava valiokunta päättää kyseenalaistaa ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuuden, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille ennen kuin parlamentti äänestää ehdotuksesta. 6.   Parlamentti voi hyväksyä yhteensopimattomaksi julistetun säädöksen, jollei budjettivallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu. Tarkistus 39 Euroopan parlamentin työjärjestys 42 artikla 42 artikla 42 artikla Toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvominen Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen valvominen 1.  Käsitellessään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta parlamentti kiinnittää erityistä huomiota toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen. 1.  Käsitellessään ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta parlamentti kiinnittää erityistä huomiota toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen. 2.  Toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaava valiokunta voi päättää antaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta koskevia suosituksia asiasta vastaavalle valiokunnalle. 2.  Ainoastaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaava valiokunta voi päättää antaa ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi koskevia suosituksia asiasta vastaavalle valiokunnalle. 3.   Jos kansallinen parlamentti toimittaa Euroopan parlamentin puhemiehelle perustellun lausunnon kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan mukaisesti, asiakirja lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan ja toimitetaan tiedoksi toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavalle valiokunnalle. 4.  Lukuun ottamatta kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia asiasta vastaavassa valiokunnassa ei toimiteta lopullista äänestystä ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 6 artiklassa vahvistettu kahdeksan viikon määräaika on päättynyt. 4.  Lukuun ottamatta kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, asiasta vastaavassa valiokunnassa ei toimiteta lopullista äänestystä ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 6 artiklassa vahvistettu kahdeksan viikon määräaika on päättynyt. 4 a.   Jos kansallinen parlamentti toimittaa puhemiehelle perustellun lausunnon kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti, asiakirja lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan ja toimitetaan tiedoksi toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavalle valiokunnalle. 5.  Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä, tai vähintään neljäsosa, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan perusteella tehdystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta, edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, parlamentti ei tee päätöstä ennen kuin ehdotuksen laatija on ilmoittanut, miten aikoo menetellä. 5.  Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä, tai vähintään neljäsosa, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan perusteella tehdystä ehdotuksesta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta, edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, parlamentti ei tee päätöstä ennen kuin ehdotuksen laatija on ilmoittanut, miten aikoo menetellä. 6.  Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädösehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, asiasta vastaava valiokunta voi kansallisten parlamenttien ja komission esittämiä perusteltuja lausuntoja tarkasteltuaan ja kuultuaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan näkemykset suosittaa Euroopan parlamentille, että se hylkää ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen rikkomisen perusteella, tai osoittaa parlamentille muun suosituksen, johon voi sisältyä toissijaisuusperiaatteen noudattamista koskevia muutosehdotuksia. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään jokaiseen tällaiseen suositukseen. 6.  Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädösehdotuksessa ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, asiasta vastaava valiokunta voi kansallisten parlamenttien ja komission esittämiä perusteltuja lausuntoja tarkasteltuaan ja kuultuaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan näkemykset suosittaa Euroopan parlamentille, että se hylkää ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen rikkomisen perusteella, tai osoittaa parlamentille muun suosituksen, johon voi sisältyä toissijaisuusperiaatteen noudattamista koskevia muutosehdotuksia. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta vastaavan valiokunnan lausunto liitetään jokaiseen tällaiseen suositukseen. Suositus annetaan täysistunnon käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten. Jos suositus ehdotuksen hylkäämisestä hyväksytään äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä, puhemies ilmoittaa menettelyn päättyneen. Jos täysistunto ei hylkää ehdotusta, menettely jatkuu, ja siinä otetaan huomioon parlamentin mahdollisesti hyväksymät suositukset. Suositus annetaan täysistunnon käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten. Jos suositus ehdotuksen hylkäämisestä hyväksytään äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä, puhemies ilmoittaa menettelyn päättyneen. Jos täysistunto ei hylkää ehdotusta, menettely jatkuu ja siinä otetaan huomioon parlamentin mahdollisesti hyväksymät suositukset. Tarkistus 40 Euroopan parlamentin työjärjestys 44 artikla 44 artikla 44 artikla Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa Kun neuvosto kutsuu parlamentin neuvoston kokoukseen, jossa neuvosto toimii lainsäätäjänä, puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa, esittelijää tai asiasta vastaavan valiokunnan nimeämää muuta jäsentä edustamaan parlamenttia. Kun neuvosto kutsuu parlamentin neuvoston kokoukseen, puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa, esittelijää tai asiasta vastaavan valiokunnan nimeämää muuta jäsentä edustamaan parlamenttia. Tarkistus 41 Euroopan parlamentin työjärjestys 45 artikla 45 artikla 45 artikla Parlamentille perussopimusten mukaan kuuluvat aloiteoikeudet Parlamentin oikeus tehdä ehdotuksia Tapauksissa, joissa parlamentilla on perussopimusten mukaan aloiteoikeus, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön. Tapauksissa, joissa parlamentilla on perussopimusten mukaan aloiteoikeus, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön 52 artiklan mukaisesti. Mietintö sisältää Mietintö sisältää a)  päätöslauselmaesityksen, a)  päätöslauselmaesityksen, b)  tarvittaessa päätös- tai ehdotusluonnoksen, b)  ehdotusluonnoksen, c)  perustelut, joihin sisältyy tarvittaessa rahoitusselvitys. c)  perustelut, joihin sisältyy tarvittaessa rahoitusselvitys. Jos säädöksen hyväksyminen parlamentissa edellyttää neuvoston hyväksymistä tai suostumusta ja komission lausuntoa tai suostumusta, parlamentti voi ehdotettua säädöstä koskevan äänestyksen yhteydessä ja esittelijän ehdotuksesta päättää lykätä äänestystä päätöslauselmaesityksestä, kunnes neuvosto tai komissio on ilmaissut kantansa. Jos säädöksen hyväksyminen parlamentissa edellyttää neuvoston hyväksymistä tai suostumusta ja komission lausuntoa tai suostumusta, parlamentti voi ehdotettua säädöstä koskevan äänestyksen yhteydessä ja esittelijän ehdotuksesta päättää lykätä äänestystä päätöslauselmaesityksestä, kunnes neuvosto tai komissio on ilmaissut kantansa. Tarkistus 42 Euroopan parlamentin työjärjestys 46 artikla 46 artikla 46 artikla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaiset aloitteet Ehdotusten tekemistä koskevat pyynnöt komissiolle 1.  Parlamentti voi pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti komissiota tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan 52 artiklan mukaisesti laatima valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä lopullisessa äänestyksessä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle. 1.  Parlamentti voi pyytää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti komissiota tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan 52 artiklan mukaisesti laatima valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä lopullisessa äänestyksessä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle. 2.  Jokainen jäsen voi tehdä parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti kuuluvan aloiteoikeuden puitteissa ehdotuksen unionin säädökseksi. 2.  Jokainen jäsen voi tehdä parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti kuuluvan aloiteoikeuden puitteissa käsiteltäväksi ehdotuksen unionin säädökseksi. Enintään kymmenen jäsentä voi yhdessä jättää käsiteltäväksi tällaisen ehdotuksen. Ehdotuksessa ilmoitetaan sen oikeusperusta, ja siihen voidaan liittää enintään 150 sanan pituiset perustelut. Enintään kymmenen jäsentä voi yhteisesti jättää käsiteltäväksi tällaisen ehdotuksen. Ehdotuksessa ilmoitetaan oikeusperusta, jonka nojalla se tehdään, ja siihen voidaan liittää enintään 150 sanan pituiset perustelut. Ehdotus annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Hän voi lähettää ehdotuksen oikeusperustan tarkistamisesta vastaavaan valiokuntaan lausuntoa varten. Jos puhemies toteaa, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan. Ennen ehdotuksen lähettämistä asiasta vastaavaan valiokuntaan se käännetään niille virallisille kielille, jotka valiokunnan puheenjohtaja katsoo tarpeellisiksi pääpiirteittäistä käsittelyä varten. Asiasta vastaava valiokunta päättää jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä ja annettuaan ehdotuksen laatijoille tilaisuuden käyttää puheenvuoro valiokunnassa. Ehdotuksen laatijoiden nimet mainitaan mietinnön otsikossa. 3.   Ehdotus annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että oikeudelliset vaatimukset täyttyvät. Hän voi lähettää ehdotuksen oikeusperustan tarkistamisesta vastaavaan valiokuntaan lausuntoa varten. Jos puhemies toteaa, että ehdotus voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan. Ennen ehdotuksen lähettämistä asiasta vastaavaan valiokuntaan se käännetään niille virallisille kielille, jotka valiokunnan puheenjohtaja katsoo tarpeellisiksi pääpiirteittäistä käsittelyä varten. Valiokunta voi suosittaa puhemiehelle, että ehdotus annetaan jäsenten allekirjoitettavaksi työjärjestyksen 136 artiklan 2, 3 ja 7 kohdassa vahvistettuja menettelyjä ja määräaikoja noudattaen. Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut ehdotuksen, puheenjohtajakokouksen katsotaan antaneen luvan laatia mietintö ehdotuksesta. Valiokunta laatii mietinnön 52 artiklan mukaisesti ehdotuksen laatijoita kuultuaan. Jos ehdotusta ei anneta muiden jäsenten allekirjoitettavaksi tai parlamentin jäsenten enemmistö ei ole allekirjoittanut sitä, asiasta vastaava valiokunta päättää jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen valiokuntaan lähettämisestä ja kuultuaan ehdotuksen laatijoita. Ehdotuksen laatijoiden nimet mainitaan mietinnön otsikossa. 4.  Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan asianmukainen oikeusperusta ja annetaan yksityiskohtaisia suosituksia pyydetyn ehdotuksen sisällöstä, jonka on kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava toissijaisuusperiaatetta. 4.  Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan asianmukainen oikeusperusta ja annetaan suosituksia pyydetyn ehdotuksen sisällöstä. 5.  Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti ilmoittaa, kuinka tarvittavat varat voidaan järjestää. 5.  Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti ilmoittaa, kuinka tarvittavat varat voidaan järjestää. 6.  Asiasta vastaava valiokunta seuraa kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösehdotusten valmistelun etenemistä. 6.  Asiasta vastaava valiokunta seuraa kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen unionin säädöksiä koskevien ehdotusten valmistelun etenemistä. 6 a.   Valiokuntien puheenjohtajakokous seuraa säännöllisesti, noudattaako komissio paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 10 kohtaa, jonka mukaan komissio vastaa ehdotusten tekemistä koskeviin pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa ja hyväksyy erityisen tiedonannon, jossa se esittää jatkotoimet, joihin se aikoo ryhtyä. Se tekee puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa seurannan tuloksista. Tarkistus 43 Euroopan parlamentin työjärjestys 47 artikla 47 artikla 47 artikla Lainsäädäntöasiakirjojen käsittely Oikeudellisesti velvoittavien säädösten käsittely 1.  Puhemies lähettää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset ja muut lainsäädännölliset asiakirjat asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 1.  Puhemies lähettää muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut ehdotukset oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Epäselvissä tapauksissa puhemies voi soveltaa 201 artiklan 2 kohtaa ennen asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettämistä koskevan ilmoituksen antamista parlamentille. Jos ehdotus sisältyy komission työohjelmaan, asiasta vastaava valiokunta voi päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmistelua. Puhemies lähettää neuvoston esittämät kuulemispyynnöt tai komission esittämät kyseistä ehdotusta koskevat lausuntopyynnöt asiasta vastaavaan valiokuntaan. Ensimmäistä käsittelyä koskevia 38–46, 57–63 ja 75 artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädösehdotuksiin riippumatta siitä, vaativatko ne yhden, kaksi vai kolme käsittelyä. 1 a.   Epäselvissä tapauksissa puhemies voi ennen asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettämistä koskevan ilmoituksen antamista parlamentille antaa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous tekee päätöksensä valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta 201 a artiklan 2 kohdan mukaisesti. 1 b.   Asiasta vastaava valiokunta voi koska tahansa päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmistelua. Se harkitsee tätä varsinkin, jos ehdotus sisältyy komission työohjelmaan. 2.   Neuvoston kanta lähetetään valiokuntaan, joka oli asiasta vastaava valiokunta ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvoston kantaan sovelletaan toista käsittelyä koskevia 64–69 ja 76 artiklan määräyksiä. 3.   Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida palauttaa valiokuntakäsittelyyn. Sovittelumenettelyyn sovelletaan kolmatta käsittelyä koskevia 70, 71 ja 72 artiklan määräyksiä. 4.  Toisessa ja kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 49, 50 ja 53 artiklaa, 59 artiklan 1 ja 3 kohtaa eikä 60, 61 ja 188 artiklaa. 5.  Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen määräys on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen määräyksen kanssa, on toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä määräys etusijalla. 5.  Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen määräys on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen määräyksen kanssa, on toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä määräys etusijalla. Tarkistus 44 Euroopan parlamentin työjärjestys 47 a artikla (uusi) 47 a artikla Lainsäädäntömenettelyjen nopeuttaminen Asiasta vastaava valiokunta tai asiasta vastaavat valiokunnat voivat sopia lainsäädäntömenettelyjen nopeuttamisesta koordinoidusti neuvoston ja komission kanssa sellaisten yksittäisten ehdotusten osalta, jotka on valikoitu erityisesti vuotuista toimielinten välistä ohjelmasuunnittelua koskevassa yhteisessä julistuksessa 37 artiklan 1 a kohdan mukaisesti prioriteeteiksi asetettujen ehdotusten joukosta. Tarkistus 45 Euroopan parlamentin työjärjestys 48 artikla 48 artikla 48 artikla Jäsenvaltioiden tekemiin aloitteisiin perustuvat lainsäädäntömenettelyt Muilta toimielimiltä kuin komissiolta taikka jäsenvaltioilta lähtöisin oleviin aloitteisiin perustuvat lainsäädäntömenettelyt 1.  Jäsenvaltioiden tekemiä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan mukaisia aloitteita käsitellään työjärjestyksen tämän artiklan sekä 38–43, 47 ja 59 artiklan mukaisesti. 1.  Käsiteltäessä muilta toimielimiltä kuin komissiolta taikka jäsenvaltioilta lähtöisin olevia aloitteita asiasta vastaava valiokunta voi kutsua toimielinten tai aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajia esittelemään aloitteen valiokunnalle. Aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajien lisäksi paikalla voi olla myös neuvoston puheenjohtajavaltion edustaja. 2.  Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua aloitteen tehneiden jäsenvaltioiden edustajia esittelemään aloitteen valiokunnalle. Edustajien lisäksi paikalla voi olla myös neuvoston puheenjohtaja. 3.  Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta äänestää asiasta, se tiedustelee komissiolta, onko se valmistelemassa lausuntoa aloitteeseen. Jos näin on, valiokunta ei anna mietintöään ennen kuin se on vastaanottanut komission lausunnon. 3.  Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta äänestää asiasta, se tiedustelee komissiolta, onko se valmistelemassa lausuntoa aloitteesta, tai aikooko se tehdä lyhyen ajan kuluessa vaihtoehtoisen ehdotuksen. Jos komissio vastaa myönteisesti, valiokunta ei anna mietintöään ennen kuin se on vastaanottanut komission lausunnon tai vaihtoehtoisen ehdotuksen. 4.  Jos parlamentille annetaan samanaikaisesti tai lyhyen ajan kuluessa kaksi tai useampia komission ja/tai jäsenvaltioiden ehdotuksia, joiden lainsäädännölliset tavoitteet ovat samat, parlamentti käsittelee niitä yhdessä ainoassa mietinnössä. Asiasta vastaava valiokunta ilmoittaa mietinnössä, mihin tekstiin se ehdottaa tarkistuksia, ja viittaa kaikkiin muihin teksteihin lainsäädäntöpäätöslauselmassa. 4.  Jos parlamentille annetaan samanaikaisesti tai lyhyen ajan kuluessa kaksi tai useampia komissiolta ja/tai muilta toimielimiltä ja/tai jäsenvaltioilta lähtöisin olevia ehdotuksia, joiden lainsäädännölliset tavoitteet ovat samat, parlamentti käsittelee niitä yhdessä ainoassa mietinnössä. Asiasta vastaava valiokunta ilmoittaa mietinnössä, mihin tekstiin se ehdottaa tarkistuksia, ja viittaa kaikkiin muihin teksteihin lainsäädäntöpäätöslauselmassa. Tarkistus 46 Euroopan parlamentin työjärjestys 49 artikla 49 artikla 49 artikla Lainsäädäntömietinnöt Lainsäädäntömietinnöt 1.  Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus lähetetään, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä. 1.  Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi lähetetään, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä. 2.  Kun noudatettavasta menettelystä on päätetty ja jollei sovelleta 50 artiklan määräyksiä, valiokunta nimittää lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se 37 artiklassa tarkoitetun komission työohjelman perusteella ole jo niin tehnyt. 2.  Kun noudatettavasta menettelystä on päätetty ja jollei sovelleta 50 artiklan mukaista yksinkertaistettua menettelyä, valiokunta nimittää ehdotusta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi käsittelevän esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se 47 artiklan 1 b kohdan perusteella ole jo niin tehnyt. 3.  Valiokunnan mietintö sisältää 3.  Valiokunnan mietintö sisältää a)  mahdolliset tarkistukset ehdotukseen ja näihin mahdollisesti liitetyt lyhyet perustelut. Mietinnön esittelijä vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä; a)  mahdolliset tarkistukset ehdotukseen ja näihin mahdollisesti liitetyt lyhyet perustelut, joista vastaa laatija ja joista ei äänestetä, b)  59 artiklan 2 kohdan mukaisen luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi; b)  59 artiklan 1 c kohdan mukaisen luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, c)  tarvittaessa perustelut, joihin sisältyy rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa. c)  tarvittaessa perustelut, joihin sisältyy tarpeen mukaan rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, c a)   viittaus parlamentin vaikutustenarviointiin, jos sellainen on saatavilla. Tarkistus 47 Euroopan parlamentin työjärjestys 50 artikla 50 artikla 50 artikla Yksinkertaistettu menettely Yksinkertaistettu menettely 1.  Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta on keskusteltu ensimmäisen kerran, puheenjohtaja voi ehdottaa, että se hyväksytään ilman tarkistuksia. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta, valiokunnan puheenjohtaja esittää parlamentille mietinnön, jossa ehdotus hyväksytään. Tällöin sovelletaan 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräyksiä. 1.  Kun ehdotuksesta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on keskusteltu ensimmäisen kerran, puheenjohtaja voi ehdottaa, että se hyväksytään ilman tarkistuksia. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta, ehdotettu menettely katsotaan hyväksytyksi. Valiokunnan puheenjohtaja tai mietinnön esittelijä, jos sellainen on nimitetty, esittää parlamentille mietinnön, jossa ehdotus hyväksytään. Tällöin sovelletaan 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräyksiä. 2.  Puheenjohtaja voi vaihtoehtoisesti ehdottaa, että hän tai esittelijä laatii tarkistuksia, jotka ilmentävät valiokunnassa käytyä keskustelua. Jos valiokunta hyväksyy ehdotuksen, kyseiset tarkistukset lähetetään valiokunnan jäsenille. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausettaan asetetussa määräajassa, jonka on oltava vähintään 21 päivää lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja tarkistukset annetaan täysistunnon hyväksyttäviksi ilman keskustelua 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräysten mukaisesti. 2.  Vaihtoehtoisesti puheenjohtaja voi ehdottaa, että hän tai esittelijä laatii tarkistuksia, jotka ilmentävät valiokunnassa käytyä keskustelua. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta, ehdotettu menettely katsotaan hyväksytyksi ja tarkistukset lähetetään valiokunnan jäsenille. Jollei vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta tarkistuksista asetetussa määräajassa, jonka on oltava vähintään kymmenen työpäivää lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja tarkistukset annetaan parlamentin hyväksyttäviksi ilman keskustelua 150 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräysten mukaisesti. Jos vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esittää vastalauseen tarkistuksista, niistä äänestetään valiokunnan seuraavassa kokouksessa. 3.   Jos vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esittää vastalauseen, tarkistuksista äänestetään valiokunnan seuraavassa kokouksessa. 4.  Edellä olevan 1 kohdan ensimmäistä ja toista virkettä, 2 kohdan ensimmäistä, toista ja kolmatta virkettä sekä 3 kohtaa sovelletaan 53 artiklassa tarkoitettuihin valiokuntien lausuntoihin soveltuvin osin. 4.  Parlamentin hyväksyttäväksi antamista koskevia määräyksiä lukuun ottamatta tämän artiklan määräyksiä sovelletaan 53 artiklassa tarkoitettuihin valiokuntien lausuntoihin soveltuvin osin. Tarkistus 48 Euroopan parlamentin työjärjestys 51 artikla 51 artikla 51 artikla Muut kuin lainsäädäntömietinnöt Muut kuin lainsäädäntömietinnöt 1.  Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta esittelijän. 1.  Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta esittelijän. 2.   Esittelijä on vastuussa valiokunnan mietinnön valmistelusta ja sen esittelemisestä parlamentille valiokunnan puolesta. 3.  Valiokunnan mietintö sisältää 3.  Valiokunnan mietintö sisältää a)  päätöslauselmaesityksen, a)  päätöslauselmaesityksen, b)  perustelut, joihin sisältyy rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, b)  perustelut, joihin sisältyy tarpeen mukaan rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, c)  133 artiklan 4 kohdan mukaisesti mietintöön sisällytettävien päätöslauselmaesitysten tekstit. c)  133 artiklan 4 kohdan mukaisesti mietintöön sisällytettävien päätöslauselmaesitysten tekstit. Tarkistus 49 Euroopan parlamentin työjärjestys 52 artikla 52 artikla 52 artikla Valiokunta-aloitteiset mietinnöt Valiokunta-aloitteiset mietinnöt 1.  Valiokunta voi ainoastaan puheenjohtajakokouksen luvalla laatia mietinnön ja antaa täysistunnolle päätöslauselmaesityksen toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta, josta sille ei ole lähetetty kuulemis- tai lausuntopyyntöä 201 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Luvan epääminen on aina perusteltava. Jos mietintö koskee asiaa, josta parlamentin jäsen on tehnyt ehdotuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti, lupa voidaan evätä vain, jos jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 5 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaiset edellytykset eivät täyty. 1.  Valiokunta voi ainoastaan puheenjohtajakokouksen luvalla laatia muun kuin lainsäädäntömietinnön taikka 45 tai 46 artiklan mukaisen mietinnön toimivaltaansa kuuluvasta asiasta, jota ei ole lähetetty sen käsiteltäväksi. Puheenjohtajakokous päättää luvan myöntämisestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun mietinnön laatimiseksi vahvistamiensa täytäntöönpanomääräysten mukaisesti. Puheenjohtajakokous päättää luvan myöntämisestä 1 kohdassa tarkoitetun mietinnön laatimiseksi vahvistamiensa täytäntöönpanomääräysten mukaisesti. Jos mietinnön laatimiseen lupaa pyytäneen valiokunnan toimivalta asiassa kyseenalaistetaan, puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen antaman suosituksen tai sen puuttuessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan antaman suosituksen pohjalta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi. 1 a.   Jos lupa evätään, epäämisen perusteet on aina ilmoitettava. Jos mietinnön aihe kuuluu 45 artiklassa tarkoitetun parlamentin aloiteoikeuden piiriin, lupa voidaan evätä ainoastaan sillä perusteella, että perussopimusten mukaiset edellytykset eivät täyty. 1 b.   Edellä 45 ja 46 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa. 2.  Parlamentti käsittelee valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sisältyvät päätöslauselmaesitykset noudattaen 151 artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ainoastaan, jos ne on esittänyt joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 170 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valiokunnan päätöslauselmaesitykseen ja siihen esitettyihin tarkistuksiin sovelletaan 176 ja 180 artiklaa. Myös vaihtoehtoisiin päätöslauselmaesityksiin, joista äänestetään vain kerran, sovelletaan 180 artiklaa. 2.  Parlamentin käsiteltäviksi annetut päätöslauselmaesitykset käsitellään noudattaen 151 artiklan mukaista lyhyen esittelyn menettelyä. Tällaisiin päätöslauselmaesityksiin voidaan esittää täysistunnossa käsiteltäviä tarkistuksia ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevia pyyntöjä ainoastaan, jos ne on jättänyt käsiteltäväksi joko esittelijä uuden tiedon huomioon ottamiseksi tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä. Poliittiset ryhmät voivat jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisia päätöslauselmaesityksiä 170 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valiokunnan päätöslauselmaesitykseen ja siihen esitettyihin tarkistuksiin sovelletaan 180 artiklaa. Myös vaihtoehtoisiin päätöslauselmaesityksiin, joista äänestetään vain kerran, sovelletaan 180 artiklaa. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 45 tai 46 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnölle on myönnetty lupa strategisena mietintönä9. 2 a.   Tämän artiklan 2 kohtaa ei sovelleta, jos mietinnön aihe edellyttää erityisen tärkeää keskustelua täysistunnossa, jos mietintö on laadittu 45 tai 46 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden perusteella tai jos mietinnölle on myönnetty lupa strategisena mietintönä9 a. 3.   Jos mietinnön aihe kuuluu 45 artiklassa tarkoitetun aloiteoikeuden piiriin, lupa voidaan evätä ainoastaan sillä perusteella, että perussopimusten mukaiset edellytykset eivät täyty. 4.   Edellä 45 ja 46 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa. __________________ __________________ 9 Katso puheenjohtajakokouksen asiaa koskeva päätös, joka sisältyy työjärjestyksen liitteeseen XVII. 9 a Katso puheenjohtajakokouksen asiaa koskeva päätös. Tarkistus 50 Euroopan parlamentin työjärjestys 53 artikla 53 artikla 53 artikla Valiokuntien lausunnot Valiokuntien lausunnot 1.  Jos valiokunta, johon asia alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan kannan, tai jos toinen valiokunta haluaa tuoda esille kantansa sen valiokunnan mietinnössä, johon asia alun perin lähetettiin, valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä, että toinen niistä nimitetään 201 artiklan 3 kohdan mukaisesti asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja että toiselta pyydetään lausunto. 1.  Jos valiokunta, johon asia alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan näkemyksen tai jos toinen valiokunta haluaa ilmaista näkemyksensä valiokunnalle, johon asia alun perin lähetettiin, valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä, että toinen niistä nimitetään 201 artiklan 3 kohdan mukaisesti asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja että toiselta pyydetään lausunto. Lausunnon antava valiokunta voi nimittää valmistelijan jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta tai toimittaa näkemyksensä puheenjohtajan kirjeen muodossa. 2.  Kun kyseessä on 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lainsäädännöllinen asiakirja, lausunto koostuu valiokunnalle lähetettyyn tekstiin tehtävistä muutosehdotuksista, joihin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. Lausunnon valmistelija vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä. Lausunnon antava valiokunta voi tarvittaessa esittää lyhyen kirjallisen perustelun koko lausunnolle. 2.  Kun lausunto koskee ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, se koostuu valiokunnalle lähetettyyn tekstiin tehtävistä tarkistuksista, joihin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. Perustelujen laatija vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä. Lausunnon antava valiokunta voi tarvittaessa esittää lyhyen kirjallisen perustelun koko lausunnolle. Lausunnon valmistelija vastaa tällaisesta lyhyestä kirjallisesta perustelusta. Kun kyseessä on muu kuin lainsäädännöllinen teksti, lausunto koostuu ehdotuksista asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiksi. Kun lausunto ei koske ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, se koostuu ehdotuksista asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiksi. Asiasta vastaava valiokunta äänestää näistä muutosehdotuksista ja ehdotuksista. Asiasta vastaava valiokunta äänestää näistä muutosehdotuksista ja ehdotuksista. Lausunnossa käsitellään yksinomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat lausunnon antavan valiokunnan vastuualueeseen. Lausunnossa käsitellään yksinomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat lausunnon antavan valiokunnan vastuualueeseen. 3.  Asiasta vastaava valiokunta asettaa määräajan, jonka kuluessa sen valiokunnan, jolta on pyydetty lausunto, on annettava lausuntonsa, jotta asiasta vastaava valiokunta ottaisi sen huomioon. Asiasta vastaava valiokunta tiedottaa viipymättä ilmoitettuun aikatauluun tulevista muutoksista valiokunnalle tai valiokunnille, jolta tai joilta on pyydetty lausunto. Asiasta vastaava valiokunta ei saa esittää lopullisia johtopäätöksiään ennen määräajan päättymistä. 3.  Asiasta vastaava valiokunta asettaa määräajan, jonka kuluessa sen valiokunnan, jolta on pyydetty lausunto, on annettava lausuntonsa, jotta asiasta vastaava valiokunta ottaisi sen huomioon. Asiasta vastaava valiokunta tiedottaa viipymättä ilmoitettuun aikatauluun tulevista muutoksista valiokunnalle tai valiokunnille, jolta tai joilta on pyydetty lausunto. Asiasta vastaava valiokunta ei saa esittää lopullisia johtopäätöksiään ennen määräajan päättymistä. 3 a.   Vaihtoehtoisesti lausunnon antava valiokunta voi päättää esittää kantansa tarkistuksina, jotka jätetään suoraan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi hyväksymisensä jälkeen. Puheenjohtaja tai valmistelija jättää kyseiset tarkistukset käsiteltäväksi valiokunnan puolesta. 3 b.   Lausunnon antava valiokunta jättää 3 a kohdassa tarkoitetut tarkistukset käsiteltäväksi asiasta vastaavan valiokunnan tarkistusten jättämiselle asettaman määräajan kuluessa. 4.  Hyväksytyt lausunnot liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. 4.  Kaikki lausunnon antavan valiokunnan hyväksymät lausunnot ja tarkistukset liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön. 5.  Ainoastaan asiasta vastaava valiokunta voi jättää tarkistuksia täysistunnon käsiteltäväksi. 5.  Tässä artiklassa tarkoitetut lausunnon antavat valiokunnat eivät voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. 6.  Lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija kutsutaan osallistumaan neuvoa-antavasti asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin, joissa käsitellään näitä valiokuntia yhteisesti koskevia asioita. 6.  Lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija kutsutaan osallistumaan neuvoa-antavasti asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin, joissa käsitellään näitä valiokuntia yhteisesti koskevia asioita. Tarkistus 51 Euroopan parlamentin työjärjestys 54 artikla 54 artikla 54 artikla Valiokuntien yhteistyömenettely Valiokuntien yhteistyömenettely Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 artiklan 2 kohdan tai 52 artiklan mukaisesti ja puheenjohtajakokous katsoo liitteen VI perusteella, että asia kuuluu lähes tasavertaisesti kahden tai useamman valiokunnan toimivaltaan tai että asian eri näkökohdat kuuluvat kahden tai useamman eri valiokunnan toimivaltaan, sovelletaan 53 artiklaa sekä seuraavia lisämääräyksiä: 1.   Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 a artiklan mukaisesti ja puheenjohtajakokous katsoo liitteen VI perusteella, että asia kuuluu lähes tasavertaisesti kahden tai useamman valiokunnan toimivaltaan tai että asian eri näkökohdat kuuluvat kahden tai useamman eri valiokunnan toimivaltaan, sovelletaan 53 artiklaa sekä seuraavia lisämääräyksiä: –  kyseiset valiokunnat sopivat aikataulusta yhdessä; –  kyseiset valiokunnat sopivat aikataulusta yhdessä; –  kyseiset esittelijä ja valmistelijat pitävät toisensa ajan tasalla ja pyrkivät pääsemään sopimukseen teksteistä, jotka kukin esittää valiokunnalleen, ja kannoistaan tarkistuksiin; –  kyseiset esittelijät ja valmistelijat pitävät toisensa ajan tasalla ja pyrkivät pääsemään sopimukseen teksteistä, jotka kukin esittää valiokunnalleen, ja kannoistaan tarkistuksiin; –  kyseiset puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat määrittelevät yhdessä, mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai yhteiseen toimivaltaan, ja sopivat yhteistyönsä yksityiskohdista. Jos toimivallan jaossa ei päästä yhteisymmärrykseen, asia toimitetaan jonkin asianomaisen valiokunnan pyynnöstä puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi, joka voi ratkaista kysymyksen kunkin valiokunnan toimivallasta tai päättää, että sovelletaan 55 artiklan mukaista valiokuntien yhteiskokousmenettelyä; työjärjestyksen 201 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin; –  kyseisiä puheenjohtajia, esittelijöitä ja valmistelijoita sitoo hyvän ja vilpittömän yhteistyön periaate, ja he määrittelevät yhdessä, mitkä tekstin osat kuuluvat niiden yksinomaiseen tai jaettuun toimivaltaan, ja sopivat yhteistyönsä yksityiskohdista. Jos toimivallan jaossa ei päästä yhteisymmärrykseen, asia toimitetaan jonkin asianomaisen valiokunnan pyynnöstä puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi, joka voi ratkaista kysymyksen kunkin valiokunnan toimivallasta tai päättää, että sovelletaan 55 artiklan mukaista valiokuntien yhteiskokousmenettelyä. Päätös tehdään 201 a artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja kyseisessä artiklassa vahvistetun määräajan kuluessa; –  asiasta vastaava valiokunta hyväksyy yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita, jotka kuuluvat yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan. Jos asiasta vastaava valiokunta hylkää sellaisia asioita koskevat tarkistukset, jotka kuuluvat asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yhteiseen toimivaltaan, yhteistyöhän osallistuva valiokunta voi jättää nämä tarkistukset suoraan täysistunnon käsiteltäväksi; –  asiasta vastaava valiokunta hyväksyy yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita, jotka kuuluvat yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan. Jos asiasta vastaava valiokunta ei kunnioita yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan yksinomaista toimivaltaa, yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää tarkistuksia suoraan täysistunnon käsiteltäväksi. Jos asiasta vastaava valiokunta ei hyväksy sellaisia asioita koskevia tarkistuksia, jotka kuuluvat asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan jaettuun toimivaltaan, yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää nämä tarkistukset suoraan täysistunnon käsiteltäväksi; –  jos ehdotusta käsitellään sovittelumenettelyssä, parlamentin valtuuskuntaan kuuluu myös kunkin yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan valmistelija. –  jos ehdotusta käsitellään sovittelumenettelyssä, parlamentin valtuuskuntaan kuuluu myös kunkin yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan valmistelija. Tässä artiklassa ei millään tavoin rajoiteta sen soveltamisalaa. Käsiteltäväksi hyväksytään myös pyynnöt, jotka koskevat valiokuntien yhteistyömenettelyn soveltamista 52 artiklan 1 kohdan ja 132 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisiin mietintöihin, jotka eivät liity lainsäädäntöön. Tässä artiklassa tarkoitettua valiokuntien yhteistyömenettelyä ei voida soveltaa asiasta vastaavan valiokunnan 99 artiklan mukaisesti hyväksymän suosituksen yhteydessä. Puheenjohtajakokouksen päätöstä soveltaa valiokuntien yhteistyömenettelyä sovelletaan kyseessä olevan menettelyn kaikissa vaiheissa. Puheenjohtajakokouksen päätöstä soveltaa valiokuntien yhteistyömenettelyä sovelletaan kyseessä olevan menettelyn kaikissa vaiheissa. ”Asiasta vastaavan valiokunnan” asemaan liittyviä oikeuksia käyttää asian käsittelyä johtava valiokunta. Käyttäessään näitä oikeuksia sen on kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan erikoisoikeuksia, etenkin noudatettava vilpittömän yhteistyön periaatetta aikataulun osalta ja kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan oikeutta määrittää tarkistukset, jotka jätetään täysistunnon käsiteltäviksi sen yksinomaisen toimivallan alalla. ”Asiasta vastaavan valiokunnan” asemaan liittyviä oikeuksia käyttää asian käsittelyä johtava valiokunta. Käyttäessään näitä oikeuksia sen on kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan erikoisoikeuksia, etenkin noudatettava vilpittömän yhteistyön periaatetta aikataulun osalta ja kunnioitettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan oikeutta määrittää tarkistukset, jotka jätetään täysistunnon käsiteltäviksi sen yksinomaisen toimivallan alalla. Jos asiasta vastaava valiokunta ei kunnioita yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan erikoisoikeuksia, asiasta vastaavan valiokunnan päätökset ovat silti päteviä, mutta yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää tarkistuksia suoraan täysistunnon käsiteltäväksi yksinomaisen toimivaltansa rajoissa. 1 a.   Tässä artiklassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta asiasta vastaavan valiokunnan 99 artiklan mukaisesti hyväksymiin suosituksiin. Tarkistus 52 Euroopan parlamentin työjärjestys 55 artikla 55 artikla 55 artikla Valiokuntien yhteiskokousmenettely Valiokuntien yhteiskokousmenettely 1.  Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 artiklan 2 kohdan mukaisesti, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä, jos 1.  Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 201 a artiklan mukaisesti, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä, jos –  asia kuuluu liitteen VI nojalla erottamattomasti usean valiokunnan toimivaltaan ja –  asia kuuluu liitteen VI nojalla erottamattomasti usean valiokunnan toimivaltaan ja –  puheenjohtajakokous on vakuuttunut, että asia on erittäin tärkeä. –  puheenjohtajakokous on vakuuttunut, että asia on erittäin tärkeä. 2.  Tässä tapauksessa asianomaisten valiokuntien esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksissa, joiden rinnakkaispuheenjohtajina toimivat valiokuntien puheenjohtajat. 2.  Tässä tapauksessa asianomaisten valiokuntien esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksissa, joiden rinnakkaispuheenjohtajina toimivat valiokuntien puheenjohtajat. Asianomaiset valiokunnat voivat menettelyn kaikissa vaiheissa käyttää asiasta vastaavan valiokunnan asemaan liittyviä oikeuksia vain yhteistoimin. Valiokunnat voivat perustaa työryhmiä valmistelemaan kokouksia ja äänestyksiä. Asianomaiset valiokunnat voivat menettelyn kaikissa vaiheissa käyttää asiasta vastaavan valiokunnan asemaan liittyviä oikeuksia vain yhteistoimin. Valiokunnat voivat perustaa työryhmiä valmistelemaan kokouksia ja äänestyksiä. 3.  Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen toisessa käsittelyssä neuvoston kantaa käsitellään asianomaisten valiokuntien yhteiskokouksessa, joka siinä tapauksessa, että kyseisten valiokuntien puheenjohtajat eivät ole päässeet sopimukseen, pidetään neuvoston kannan ilmoittamista parlamentille seuraavan ensimmäisen parlamentin elinten kokouksille varatun viikon keskiviikkona. Jos myöhemmän kokouksen koollekutsumisesta ei päästä sopimukseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja kutsuu sen koolle. Suosituksesta toiseen käsittelyyn äänestetään yhteiskokouksessa asianomaisten valiokuntien esittelijöiden laatiman yhteisen tekstin perusteella tai, jos yhteistä tekstiä ei ole, asianomaisissa valiokunnissa esitettyjen tarkistusten perusteella. 3.  Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen toisessa käsittelyssä neuvoston kantaa käsitellään asianomaisten valiokuntien yhteiskokouksessa, joka siinä tapauksessa, että kyseisten valiokuntien puheenjohtajat eivät ole päässeet sopimukseen, pidetään neuvoston kannan ilmoittamista parlamentille seuraavan ensimmäisen parlamentin elinten kokouksille varatun viikon keskiviikkona. Jos myöhemmän kokouksen koollekutsumisesta ei päästä sopimukseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja kutsuu sen koolle. Suosituksesta toiseen käsittelyyn äänestetään yhteiskokouksessa asianomaisten valiokuntien esittelijöiden laatiman yhteisen tekstin perusteella tai, jos yhteistä tekstiä ei ole, asianomaisissa valiokunnissa esitettyjen tarkistusten perusteella. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kolmannessa käsittelyssä asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat ja esittelijät ovat viran puolesta sovittelukomiteavaltuuskunnan jäseniä. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kolmannessa käsittelyssä asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat ja esittelijät ovat viran puolesta sovittelukomiteavaltuuskunnan jäseniä. Tätä artiklaa voidaan soveltaa menettelyyn, joka johtaa suositukseen hyväksyä tai hylätä kansainvälisen sopimuksen tekeminen 108 artiklan 5 kohdan ja 99 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos siinä säädetyt ehdot täyttyvät. Tarkistus 53 Euroopan parlamentin työjärjestys 56 artikla 56 artikla 52 a artikla Mietinnön laatiminen Mietinnön laatiminen -1.   Esittelijä vastaa valiokunnan mietinnön laatimisesta ja sen esittelemisestä parlamentille valiokunnan puolesta. 1.  Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta, eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa. Ellei näin ole, valiokunnan puheenjohtaja voi poistaa perustelut. 1.  Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta, eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa. Ellei näin ole, valiokunnan puheenjohtaja voi poistaa perustelut. 2.  Mietinnössä ilmoitetaan siitä kokonaisuudessaan toimitetun äänestyksen tulos. Jos äänestyksen yhteydessä vähintään kolmannes läsnä olevista jäsenistä sitä pyytää, ilmoitetaan mietinnössä myös se, kuinka kukin jäsen äänesti. 2.  Mietinnössä ilmoitetaan siitä kokonaisuudessaan toimitetun äänestyksen tulos sekä 208 artiklan 3 kohdan mukaisesti se, kuinka kukin jäsen äänesti. 3.  Jos valiokunta ei ole yksimielinen, mietinnössä esitetään yhteenveto myös vähemmistöön jääneistä mielipiteistä. Vähemmistöön jääneet mielipiteet on tuotava julki äänestettäessä tekstistä kokonaisuudessaan, ja niistä voidaan mielipiteen esittäjien pyynnöstä laatia enintään 200 sanan pituinen kirjallinen selitys, joka liitetään perusteluihin. 3.  Vähemmistöön jääneet kannat voidaan tuoda julki äänestettäessä tekstistä kokonaisuudessaan, ja niistä voidaan kannan esittäjien pyynnöstä laatia enintään 200 sanan pituinen kirjallinen selitys, joka liitetään perusteluihin. Näiden määräysten soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaisee puheenjohtaja. Tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaisee puheenjohtaja. 4.  Valiokunta voi puheenjohtajistonsa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää tai voidaan nimittää uusi esittelijä. 4.  Valiokunta voi puheenjohtajansa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää tai voidaan nimittää uusi esittelijä. 5.  Määräajan päätyttyä valiokunta voi kehottaa puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi annetun asian ottamista parlamentin jonkin seuraavan istunnon esityslistalle. Siinä tapauksessa asiasta voidaan keskustella täysistunnossa valiokunnan suullisen selvityksen perusteella. 5.  Määräajan päätyttyä valiokunta voi kehottaa puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi annetun asian ottamista parlamentin jonkin seuraavan istunnon esityslistalle. Siinä tapauksessa asiasta voidaan keskustella ja äänestää täysistunnossa valiokunnan suullisen selvityksen perusteella. (Tämä artikla siirretään muutettuna 53 artiklan edelle.) Tarkistus 54 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 3 – otsikko LUKU 3 LUKU 3 ENSIMMÄINEN KÄSITTELY TAVALLINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYS Tarkistus 55 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 3 – jakso 1 (uusi) JAKSO 1 ENSIMMÄINEN KÄSITTELY Tarkistus 56 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 3 – alaotsikko 1 Valiokuntavaihe Poistetaan. Tarkistus 57 Euroopan parlamentin työjärjestys 57 artikla 57 artikla Poistetaan. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädösehdotuksen muuttaminen 1.   Jos komissio ilmoittaa asiasta parlamentille tai asiasta vastaava valiokunta muuten saa tietoonsa, että komissio aikoo muuttaa ehdotustaan, asiasta vastaava valiokunta lykkää asian käsittelyä, kunnes se on saanut komissiolta uuden ehdotuksen tai komission tekemät muutokset. 2.   Jos neuvosto muuttaa huomattavasti lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta, sovelletaan 63 artiklan määräyksiä. Tarkistus 58 Euroopan parlamentin työjärjestys 58 artikla 58 artikla Poistetaan. Komission ja neuvoston kanta tarkistuksiin 1.   Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta toimittaa lopullisen äänestyksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävästä säädösehdotuksesta, se pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. 2.   Jos komissio ei pysty ilmoittamaan kantaansa tai jos komissio ilmoittaa, että se ei ole valmis hyväksymään kaikkia valiokunnan hyväksymiä tarkistuksia, valiokunta voi lykätä lopullista äänestystä. 3.   Tarvittaessa komission kanta sisällytetään mietintöön. Tarkistus 59 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 3 – alaotsikko 2 Täysistuntovaihe Poistetaan. Tarkistus 60 Euroopan parlamentin työjärjestys 59 artikla 59 artikla 59 artikla Ensimmäisen käsittelyn päättäminen Äänestys parlamentissa – ensimmäinen käsittely -1.   Parlamentti voi hyväksyä esityksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, esittää siihen tarkistuksia tai hylätä sen. 1.  Parlamentti käsittelee lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta asiasta vastaavan valiokunnan 49 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön pohjalta. 1.  Parlamentti äänestää ensin asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen kirjallisena jättämästä ehdotuksesta hylätä välittömästi esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Jos hylkäämisehdotus hyväksytään, puhemies pyytää toimielintä, jolta esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin, peruuttamaan sen. Jos toimielin, jolta esitys on lähtöisin, peruuttaa esityksensä, puhemies julistaa menettelyn päättyneeksi. Jos toimielin, jolta esitys on lähtöisin, ei peruuta esitystään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, puhemies ilmoittaa, että parlamentin ensimmäinen käsittely päätetään, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua varten. Jos hylkäämisehdotusta ei hyväksytä, parlamentti menettelee 1 a–1 c kohdan mukaisesti. 1 a.   Asiasta vastaavan valiokunnan 73 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämästä mahdollisesta alustavasta sopimuksesta äänestetään ensin kertaäänestyksenä, jollei parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä päätä äänestää sen sijaan tarkistuksista 1 b kohdan mukaisesti. Tällöin parlamentti päättää myös, äänestetäänkö tarkistuksista välittömästi. Jos ei, parlamentti asettaa uuden määräajan tarkistusten jättämiselle, ja niistä äänestetään myöhemmässä istunnossa. Jos alustava sopimus hyväksytään kertaäänestyksessä, puhemies ilmoittaa parlamentin ensimmäisen käsittelyn päättyneen. Jos alustava sopimus ei saa annettujen äänten enemmistöä kertaäänestyksessä, puhemies asettaa uuden määräajan tarkistusten jättämiselle esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Näistä tarkistuksista äänestetään myöhemmässä istunnossa, jotta parlamentti voi päättää ensimmäisen käsittelynsä. 1 b.   Jollei hylkäämisehdotusta ole hyväksytty 1 kohdan mukaisesti tai jollei alustavaa sopimusta ole hyväksytty 1 a kohdan mukaisesti, sen jälkeen äänestetään tarkistuksista esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi sekä tarvittaessa alustavan sopimuksen yksittäisistä osista, jos on esitetty kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevia pyyntöjä tai jätetty kilpailevia tarkistuksia. Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. Kun tarkistuksista on äänestetty, parlamentti äänestää mahdollisesti tarkistetusta esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi kokonaisuudessaan. Jos mahdollisesti tarkistettu esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi hyväksytään kokonaisuudessaan, puhemies ilmoittaa ensimmäisen käsittelyn päättyneen, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten 59 a, 73 a ja 73 d artiklan mukaisesti. Jos mahdollisesti tarkistettu esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei saa kokonaisuudessaan annettujen äänten enemmistöä, puhemies ilmoittaa ensimmäisen käsittelyn päättyneen, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päätä palauttaa asiaa asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua varten. 1 c.   Kun on toimitettu äänestykset 1–1 b kohdan mukaisesti ja sen jälkeen äänestykset tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, joka sisältää mahdolliset menettelyä koskevat pyynnöt, lainsäädäntöpäätöslauselma katsotaan hyväksytyksi. Lainsäädäntöpäätöslauselmaa muutetaan tarvittaessa 193 artiklan 2 kohdan nojalla 1–1 b kohdan mukaisesti toimitettujen äänestysten tulosten perusteella. Puhemies toimittaa lainsäädäntöpäätöslauselman ja parlamentin kannan tekstin neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ryhmälle, unionin tuomioistuimelle tai Euroopan keskuspankille, jos esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin niiltä. 2.   Parlamentti äänestää ensin tarkistuksista ehdotukseen, joka on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjana; sen jälkeen äänestetään mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta, tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja lopuksi luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi kokonaisuudessaan; luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi sisältää ainoastaan lausuman siitä, hyväksyykö vai hylkääkö parlamentti lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädösehdotuksen vai esittääkö parlamentti siihen tarkistuksia, sekä menettelyä koskevat pyynnöt. Ensimmäinen käsittely päättyy, jos luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi hyväksytään. Jos parlamentti ei hyväksy lainsäädäntöpäätöslauselmaa, ehdotus palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan. Lainsäädäntömenettelyssä käsiteltäväksi jätettävän mietinnön on oltava 39, 47 ja 49 artiklan mukainen. Jos valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, joka ei liity lainsäädäntöön, tämä on tehtävä 52 tai 201 artiklassa tarkoitetun erityisen, asioiden lähettämistä valiokuntaan koskevan menettelyn mukaisesti. 3.  Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kantana ehdotuksen parlamentin hyväksymässä muodossa sekä siihen liittyvän päätöslauselman. Tarkistus 61 Euroopan parlamentin työjärjestys 59 a artikla (uusi) 59 a artikla Asiasta vastaavaan valiokuntaan palauttaminen Jos asia palautetaan 59 artiklan mukaisesti asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleentarkastelua tai 73 a ja 73 d artiklan mukaisia toimielinten välisiä neuvotteluja varten, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta neljän kuukauden määräajassa, jota puheenjohtajakokous voi pidentää. Kun asia on palautettu valiokuntaan, asian käsittelyä johtavan valiokunnan on, ennen kuin se päättää noudatettavasta menettelystä, annettava yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan määrittää 54 artiklan mukaisesti, mitä tehdään tarkistuksille, jotka kuuluvat sen yksinomaiseen toimivaltaan, ja etenkin valita tarkistukset, jotka on jätettävä uudestaan täysistunnon käsiteltäviksi. Mikään ei estä parlamenttia päättämästä pitää tarvittaessa loppukeskustelua, kun asiasta vastaava valiokunta, johon asia on palautettu, on antanut mietintönsä. (Kaksi viimeksi mainittua kohtaa lisätään tulkintoina.) Tarkistus 62 Euroopan parlamentin työjärjestys 60 artikla 60 artikla Poistetaan. Komission ehdotuksen hylkääminen 1.   Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä tai jos on hyväksytty esitys ehdotuksen hylkäämisestä, jonka voi jättää käsiteltäväksi asiasta vastaava valiokunta tai vähintään 40 jäsentä, puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. 2.   Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn päättyneen ja ilmoittaa tästä neuvostolle. 3.   Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, jollei siitä äänestetä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan, esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta. Jos asia palautetaan valiokuntakäsittelyyn, asiasta vastaava valiokunta päättää noudatettavasta menettelystä ja antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Kun asia on palautettu valiokuntakäsittelyyn 3 kohdan nojalla, asian käsittelyä johtavan valiokunnan on, ennen kuin se päättää noudatettavasta menettelystä, annettava 54 artiklan mukaisen yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan määrittää, mitkä tarkistukset kuuluvat sen yksinomaiseen toimivaltaan, etenkin tarkistukset, jotka on jätettävä uudestaan täysistunnon käsiteltäviksi. Tämän artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vahvistettua määräaikaa sovelletaan asiasta vastaavan valiokunnan parlamentille antamaan suulliseen tai kirjalliseen selvitykseen. Se ei vaikuta menettelyn jatkamiseen sopivimman hetken määrittämiseen täysistunnossa. 4.   Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, se pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn 188 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Parlamentti voi tarvittaessa asettaa uuden määräajan 188 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos valiokunnan pyyntöä ei hyväksytä, parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. Tarkistus 63 Euroopan parlamentin työjärjestys 61 artikla 61 artikla Poistetaan. Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen 1.   Kun komission ehdotus hyväksytään kokonaisuudessaan siihen tehdyin tarkistuksin, äänestystä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi lykätään, kunnes komissio on ilmaissut kantansa jokaiseen parlamentin tarkistukseen. Jos komissiolla ei ole mahdollisuutta ilmaista kantaansa parlamentin äänestettyä sen ehdotuksesta, komissio ilmoittaa puhemiehelle tai asiasta vastaavalle valiokunnalle ajankohdan, jolloin se voi ilmaista kantansa, ja ehdotus otetaan komission ilmoittamaa ajankohtaa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen. 2.   Jos komissio ilmoittaa, ettei se aio hyväksyä kaikkia parlamentin tarkistuksia, asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä tai hänen ollessaan estynyt kyseisen valiokunnan puheenjohtaja tekee parlamentille virallisen ehdotuksen siitä, äänestetäänkö luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. Ennen tämän ehdotuksen antamista esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää puhemiestä keskeyttämään asian käsittelyn. Jos parlamentti päättää lykätä äänestystä, asia katsotaan palautetuksi asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleenkäsittelyä varten. Tässä tapauksessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka voi olla enintään kaksi kuukautta. Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, sovelletaan 60 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä. Tässä vaiheessa otetaan käsiteltäväksi ainoastaan asiasta vastaavan valiokunnan esittämät tarkistukset, joilla pyritään yhteisymmärrykseen komission kanssa. Mikään ei estä parlamenttia päättämästä pitää tarvittaessa loppukeskustelua asiasta vastaavan valiokunnan, jolle asia on palautettu, mietinnön johdosta. 3.   Tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei sulje pois muiden jäsenten 188 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi jättämää pyyntöä asian palauttamisesta valiokuntakäsittelyyn. Jos asia palautetaan valiokuntaan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan on kyseisten määräysten mukaan ensisijaisesti annettava asiasta selvitys asetetussa määräajassa ja tarvittaessa jätettävä käsiteltäväksi tarkistuksia, joilla pyritään yhteisymmärrykseen komission kanssa. Sen ei kuitenkaan tarvitse käsitellä uudestaan kaikkia parlamentin hyväksymiä säännöksiä. Valiokuntakäsittelyyn palauttamisen lykkäävän vaikutuksen vuoksi valiokunnalla on suurempi toimintavapaus, ja se voi yhteisymmärryksen saavuttamiseksi ehdottaa täysistunnon hyväksymien säännösten käsittelemistä uudelleen. Koska tällöin otetaan käsiteltäväksi vain valiokunnan tarkistukset, joilla pyritään yhteisymmärrykseen, parlamentin suvereeniuden säilyttämiseksi on 2 kohdan mukaisessa selvityksessä selvästi ilmaistava, mitkä jo hyväksytyistä säännöksistä raukeavat, jos ehdotetut tarkistukset hyväksytään. Tarkistus 64 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 3 – alaotsikko 3 Seurantamenettely Poistetaan. Tarkistus 65 Euroopan parlamentin työjärjestys 62 artikla 62 artikla Poistetaan. Parlamentin kannan seuranta 1.   Parlamentin vahvistettua komission ehdotusta koskevan kantansa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat ehdotuksen käsittelyä menettelyn eri vaiheissa, kunnes neuvosto hyväksyy ehdotuksen, erityisesti varmistaakseen, että neuvosto ja komissio noudattavat parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin hyväksymän kannan suhteen. 2.   Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission ja neuvoston keskustelemaan asiasta valiokunnan kanssa. 3.   Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa jättää käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisen päätöslauselmaesityksen, jossa parlamentille suositellaan, että se –   pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa, tai –   pyytää komissiota tai neuvostoa antamaan asian uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 63 artiklan mukaisesti tai pyytää komissiota esittämään uuden ehdotuksen, tai –   päättää muista aiheellisiksi katsomistaan toimista. Tämä päätöslauselmaesitys otetaan valiokunnan päätöstä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen. Tarkistus 66 Euroopan parlamentin työjärjestys 63 artikla 63 artikla 63 artikla Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi Tavallinen lainsäätämisjärjestys 1.  Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies pyytää komissiota antamaan ehdotuksensa uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, 1.  Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies pyytää komissiota antamaan ehdotuksensa uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos –   jos komissio peruuttaa alkuperäisen ehdotuksensa korvatakseen sen toisella ehdotuksella parlamentin esitettyä kantansa, jollei tätä tehdä parlamentin kannan huomioon ottamiseksi, tai –  jos komissio muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti alkuperäistä ehdotustaan, jollei tätä tehdä parlamentin kannan huomioon ottamiseksi, tai –  komissio korvaa alkuperäisen ehdotuksensa tai muuttaa tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti parlamentin vahvistettua kantansa, jollei tätä tehdä parlamentin kannan huomioon ottamiseksi, –  jos ehdotuksessa käsitellyn ongelman luonne on muuttunut merkittävästi ajan myötä tai olosuhteiden muututtua, tai –  ehdotuksessa käsitellyn ongelman luonne on muuttunut merkittävästi ajan kulumisen tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi, tai –  jos parlamentin vahvistettua kantansa on pidetty uudet Euroopan parlamentin vaalit ja jos puheenjohtajakokous pitää sitä suotavana. –  parlamentin vahvistettua kantansa on pidetty uudet Euroopan parlamentin vaalit, ja puheenjohtajakokous pitää sitä suotavana. 1 a.   Jos ehdotuksen oikeusperustaa aiotaan muuttaa siten, ettei kyseiseen ehdotukseen enää sovellettaisi tavallista lainsäätämisjärjestystä, parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat asiasta näkemyksiä parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tai heidän edustajiensa välityksellä paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 25 kohdan mukaisesti. 2.  Parlamentti pyytää asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä neuvostoa lähettämään komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti antaman ehdotuksen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos neuvosto aikoo muuttaa ehdotuksen oikeusperustaa siten, ettei tavallista lainsäätämisjärjestystä enää sovelleta. 2.  Edellä 1 a kohdassa tarkoitetun näkemystenvaihdon jälkeen puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä neuvostoa lähettämään esityksen oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos komissio tai neuvosto aikoo muuttaa parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannassa vahvistettua oikeusperustaa siten, ettei tavallista lainsäätämisjärjestystä enää sovellettaisi. Muut menettelyt 3.   Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja samoin ehdoin sekä silloin, kun neuvosto muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti alkuperäistä ehdotusta, josta parlamentti on antanut lausunnon, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen. 4.   Puhemies pyytää myös, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus annetaan uudelleen parlamentin käsiteltäväksi tämän artiklan määräysten perusteella, jos parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta niin päättää. Tarkistus 67 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 4 – otsikko LUKU 4 JAKSO 2 TOINEN KÄSITTELY TOINEN KÄSITTELY Tarkistus 68 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 4 – alaotsikko 1 Valiokuntavaihe Poistetaan. Tarkistus 69 Euroopan parlamentin työjärjestys 64 artikla 64 artikla 64 artikla Neuvoston kannan ilmoittaminen Neuvoston kannan ilmoittaminen 1.  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa tarkoitettu neuvoston kannan ilmoittaminen toteutuu, kun puhemies antaa neuvoston kannan tiedoksi täysistunnossa. Puhemies antaa ilmoituksen sen jälkeen, kun hän on saanut Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan neuvoston kanta, kaikki lausumat, jotka on merkitty neuvoston sen istunnon pöytäkirjaan, jossa sen kanta vahvistettiin, perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston kannan vahvistamiseen, sekä komission kanta. Puhemies antaa ilmoituksen kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana. 1.  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa tarkoitettu neuvoston kannan ilmoittaminen toteutuu, kun puhemies antaa neuvoston kannan tiedoksi täysistunnossa. Puhemies antaa ilmoituksen sen jälkeen, kun hän on saanut Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan neuvoston kanta, kaikki lausumat, jotka on merkitty neuvoston sen istunnon pöytäkirjaan, jossa sen kanta vahvistettiin, perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston kannan vahvistamiseen, sekä komission kanta. Puhemies antaa ilmoituksen kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana. Ennen ilmoituksen antamista puhemies varmistaa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja/tai esittelijän kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella on neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta ja että kyseeseen ei tule yksikään 63 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Muussa tapauksessa puhemies ratkaisee asian yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa. Ennen ilmoituksen antamista puhemies varmistaa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja/tai esittelijän kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella on neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta ja että kyseeseen ei tule yksikään 63 artiklassa tarkoitetuista tilanteista. Muussa tapauksessa puhemies ratkaisee asian yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa. 1 a.   Neuvoston kanta katsotaan lähetetyksi ilman eri toimenpiteitä asiasta ensimmäisessä käsittelyssä vastanneeseen valiokuntaan päivänä, jona siitä ilmoitettiin parlamentissa. 2.  Luettelo näistä ilmoituksista sekä asiasta vastaavan valiokunnan nimi julkaistaan istunnon pöytäkirjassa. 2.  Luettelo näistä ilmoituksista sekä asiasta vastaavan valiokunnan nimi julkaistaan istunnon pöytäkirjassa. Tarkistus 70 Euroopan parlamentin työjärjestys 65 artikla 65 artikla 65 artikla Määräaikojen pidentäminen Määräaikojen pidentäminen 1.  Puhemies pidentää määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti toiseen käsittelyyn varattujen määräaikojen osalta asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän pyynnöstä ja sovitteluun varattujen määräaikojen osalta parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan pyynnöstä. 1.  Puhemies pidentää toiseen käsittelyyn varattuja määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan pyynnöstä. 2.  Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä. 2.  Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä. Tarkistus 71 Euroopan parlamentin työjärjestys 66 artikla 66 artikla 66 artikla Asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettäminen ja käsittely valiokunnassa Menettely asiasta vastaavassa valiokunnassa 1.   Neuvoston kanta katsotaan ilman eri toimenpiteitä lähetetyksi asiasta vastaavaan valiokuntaan sekä valiokuntiin, joilta on pyydetty siitä lausunto ensimmäisessä käsittelyssä, päivänä, jona se on ilmoitettu parlamentille 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 2.  Neuvoston kanta otetaan ensimmäisenä kohtana sen ilmoittamista seuraavan asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen esityslistalle. Neuvosto voidaan kutsua esittelemään kantansa. 2.  Neuvoston kanta otetaan ensisijaisena kohtana sen ilmoittamista seuraavan asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen esityslistalle. Neuvosto voidaan kutsua esittelemään kantansa. 3.  Jollei toisin päätetä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä. 3.  Jollei toisin päätetä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä. 4.  Parlamentin toista käsittelyä koskevia 69 artiklan 2, 3 ja 5 kohdan määräyksiä sovelletaan asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn; ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat jättää käsiteltäväksi hylkäämisehdotuksia tai tarkistuksia. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä. 4.  Neuvoston kantaan jätettyjen tarkistusten ottamista käsiteltäväksi koskevia 69 artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn; ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat jättää käsiteltäväksi hylkäämisehdotuksia tai tarkistuksia. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä. 5.   Ennen äänestystä valiokunta voi pyytää puheenjohtajaa ja esittelijää keskustelemaan valiokunnassa esitetyistä tarkistuksista neuvoston puheenjohtajan tai hänen edustajansa kanssa ja asiasta vastaavan komission jäsenen läsnä ollessa. Esittelijä voi jättää käsiteltäväksi kompromissitarkistuksia keskustelun päätteeksi. 6.  Asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen toiseen käsittelyyn, jossa se esittää neuvoston vahvistaman kannan hyväksymistä, tarkistamista tai hylkäämistä. Suositus sisältää ehdotetun päätöksen lyhyet perustelut. 6.  Asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen toiseen käsittelyyn ja esittää siinä neuvoston vahvistaman kannan hyväksymistä, tarkistamista tai hylkäämistä. Suositus sisältää ehdotetun päätöksen lyhyet perustelut. 6 a.   Toisessa käsittelyssä ei sovelleta 49, 50, 53 eikä 188 artiklaa. Tarkistus 72 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 4 – alaotsikko 2 Täysistuntovaihe Poistetaan. Tarkistus 73 Euroopan parlamentin työjärjestys 67 artikla 67 artikla 67 artikla Toisen käsittelyn päättäminen Antaminen parlamentin käsiteltäväksi 1.   Neuvoston kanta sekä asiasta vastaavan valiokunnan mahdollinen suositus toiseen käsittelyyn otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on pidennetty 65 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, jollei asiaa ole jo käsitelty aiemman istuntojakson aikana. Neuvoston kanta sekä asiasta vastaavan valiokunnan mahdollinen suositus toiseen käsittelyyn otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on pidennetty 65 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, jollei asiaa ole jo käsitelty aiemman istuntojakson aikana. Koska parlamentin valiokuntien antamat suositukset toiseen käsittelyyn rinnastetaan perusteluihin, joissa valiokunta selvittää kantaansa neuvoston kantaan, niistä ei äänestetä. 2.   Toinen käsittely päättyy, kun parlamentti hyväksyy tai hylkää neuvoston kannan tai tarkistaa sitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan määräysten mukaisesti ja asetetussa määräajassa. Tarkistus 74 Euroopan parlamentin työjärjestys 67 a artikla (uusi) 67 a artikla Äänestys parlamentissa – toinen käsittely 1.   Parlamentti äänestää ensin asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen kirjallisena jättämästä mahdollisesta ehdotuksesta hylätä välittömästi neuvoston kanta. Tällaisen ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. Jos hylkäämisehdotus hyväksytään ja neuvoston kanta sen seurauksena hylätään, puhemies ilmoittaa parlamentissa lainsäädäntömenettelyn päättyneen. Jos hylkäämisehdotusta ei hyväksytä, parlamentti menettelee 2–5 kohdan mukaisesti. 2.   Asiasta vastaavan valiokunnan 73 d artiklan 4 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämästä mahdollisesta alustavasta sopimuksesta äänestetään ensin ja vain kerran, jollei parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä päätä äänestää tarkistuksista välittömästi 3 kohdan mukaisesti. Jos alustava sopimus saa parlamentin jäsenten äänten enemmistön kertaäänestyksessä, puhemies ilmoittaa parlamentin toisen käsittelyn päättyneen. Jos alustava sopimus ei saa parlamentin jäsenten äänten enemmistöä kertaäänestyksessä, parlamentti menettelee 3–5 kohdan mukaisesti. 3.   Jollei hylkäämisehdotusta ole hyväksytty 1 kohdan mukaisesti tai jollei alustavaa sopimusta ole hyväksytty 2 kohdan mukaisesti, sen jälkeen äänestetään mahdollisista tarkistuksista neuvoston kantaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan 73 d artiklan 4 kohdan mukaisesti jättämistä alustavaan sopimukseen sisältyvistä tarkistuksista. Neuvoston kantaan jätettyjen tarkistusten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. 4.   Vaikka parlamentti ei hyväksyisi 1 kohdan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi, parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta 2 tai 3 kohdan mukaisista tarkistuksista äänestettyään käsitellä uutta hylkäämisehdotusta. Tällaisen ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. Jos neuvoston kanta hylätään, puhemies ilmoittaa parlamentissa lainsäädäntömenettelyn päättyneen. 5.   Kun on toimitettu äänestykset 1–4 kohdan mukaisesti ja sen jälkeen äänestykset menettelyä koskevista tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, puhemies ilmoittaa parlamentin toisen käsittelyn päättyneen, ja lainsäädäntöpäätöslauselma katsotaan hyväksytyksi. Lainsäädäntöpäätöslauselmaa muutetaan tarvittaessa 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti 1–4 kohdan mukaisesti toimitettujen äänestysten tulosten tai 76 artiklan soveltamisen perusteella. Puhemies toimittaa lainsäädäntöpäätöslauselman ja mahdollisen parlamentin kannan tekstin neuvostolle ja komissiolle. Jos ei ole tehty ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi, se katsotaan hyväksytyksi. Tarkistus 75 Euroopan parlamentin työjärjestys 68 artikla 68 artikla Poistetaan. Neuvoston kannan hylkääminen 1.   Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi puhemiehen asettamassa määräajassa jättää kirjallisena käsiteltäväksi ehdotuksen neuvoston kannan hylkäämiseksi. Ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. Ehdotuksesta neuvoston kannan hylkäämiseksi äänestetään ennen mahdollisia tarkistuksia. 2.   Vaikka parlamentti ei tässä äänestyksessä hyväksy ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi, se voi esittelijän suosituksesta tarkistuksista äänestettyään ja kuultuaan komission kannan 69 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsitellä uutta hylkäämisehdotusta. 3.   Jos neuvoston kanta hylätään, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että lainsäädäntömenettely on päättynyt. Tarkistus 76 Euroopan parlamentin työjärjestys 69 artikla 69 artikla 69 artikla Tarkistukset neuvoston kantaan Neuvoston kantaan esitettävien tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi 1.  Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston kantaan. 1.  Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston kantaan. 2.  Tarkistus neuvoston kantaan otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos se on 169 ja 170 artiklan määräysten mukainen ja jos sillä 2.  Tarkistus neuvoston kantaan otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos se on 169 ja 170 artiklan määräysten mukainen ja jos sillä a)  pyritään joko kokonaan tai osittain palauttamaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kanta, tai a)  pyritään joko kokonaan tai osittain palauttamaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kanta, tai b)  pyritään yhteisymmärrykseen neuvoston ja parlamentin välillä, tai b)  pyritään yhteisymmärrykseen neuvoston ja parlamentin välillä, tai c)  pyritään tarkistamaan neuvoston kannan osaa, joka ei sisältynyt ensimmäisessä käsittelyssä esitettyyn ehdotukseen tai joka eroaa siitä sisällöltään ja joka ei huomattavasti muuta ehdotusta 63 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, tai c)  pyritään tarkistamaan neuvoston kannan osaa, joka ei sisältynyt ensimmäisessä käsittelyssä esitettyyn ehdotukseen tai joka eroaa siitä sisällöltään, tai d)  pyritään ottamaan huomioon ensimmäisen käsittelyn jälkeen ilmennyt uusi seikka tai oikeudellinen tilanne. d)  pyritään ottamaan huomioon parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistamisen jälkeen ilmennyt uusi seikka tai oikeudellinen tilanne. Puhemiehen päätös siitä, otetaanko tarkistus käsiteltäväksi, on lopullinen. Puhemiehen päätös siitä, otetaanko tarkistus käsiteltäväksi, on lopullinen. 3.  Jos uudet vaalit on pidetty ensimmäisen käsittelyn jälkeen eikä 63 artiklaan ole vedottu, puhemies voi olla soveltamatta 2 kohdassa määrättyjä, käsiteltäväksi ottamista koskevia rajoituksia. 3.  Jos uudet vaalit on pidetty ensimmäisen käsittelyn jälkeen eikä 63 artiklaan ole vedottu, puhemies voi olla soveltamatta 2 kohdassa määrättyjä, käsiteltäväksi ottamista koskevia rajoituksia. 4.   Tarkistuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö. 5.   Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä. Tarkistus 77 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 5 – otsikko LUKU 5 JAKSO 4 KOLMAS KÄSITTELY SOVITTELU JA KOLMAS KÄSITTELY Tarkistus 78 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 5 – alaotsikko 1 Sovittelu Poistetaan. Tarkistus 79 Euroopan parlamentin työjärjestys 69 b artikla (uusi) 69 b artikla Määräaikojen pidentäminen 1.   Puhemies pidentää kolmanteen käsittelyyn varattuja määräaikoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisesti parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan pyynnöstä. 2.   Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 14 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä. Tarkistus 80 Euroopan parlamentin työjärjestys 71 artikla 71 artikla 71 artikla Sovittelukomiteavaltuuskunta Sovittelukomiteavaltuuskunta 1.  Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä. 1.  Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä. 2.  Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakaantumista poliittisiin ryhmiin. Puheenjohtajakokous määrittää kunkin poliittisen ryhmän edustajien tarkan lukumäärän. 2.  Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakaantumista poliittisiin ryhmiin. Puheenjohtajakokous määrittää kunkin poliittisen ryhmän edustajien tarkan lukumäärän. 3.  Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen mieluiten niistä valiokunnista, joita asia koskee, lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään eri valtuuskuntien vakituisiksi jäseniksi 12 kuukauden ajaksi. Poliittiset ryhmät nimittävät nämä kolme vakituista jäsentä varapuhemiesten keskuudesta, vähintään kahdesta eri poliittisesta ryhmästä. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä. 3.  Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen mieluiten asiasta vastaavasta valiokunnasta, lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään eri valtuuskuntien vakituisiksi jäseniksi 12 kuukauden ajaksi. Poliittiset ryhmät nimittävät nämä kolme vakituista jäsentä varapuhemiesten keskuudesta, vähintään kahdesta eri poliittisesta ryhmästä. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja toisen käsittelyn esittelijä sekä mahdollisen yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä. 4.  Valtuuskunnissa edustettuina olevat poliittiset ryhmät nimittävät varajäseniä. 4.  Valtuuskunnissa edustettuina olevat poliittiset ryhmät nimittävät varajäseniä. 5.  Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin. 5.  Poliittiset ryhmät, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin. Jos valtuuskuntaan ei kuulu yhtään sitoutumatonta jäsentä, yksi sitoutumaton jäsen voi osallistua valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin. 6.  Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa. 6.  Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa. 7.  Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset eivät ole julkisia. 7.  Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset eivät ole julkisia. Puheenjohtajakokous vahvistaa menettelyä koskevia lisäohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle. Puheenjohtajakokous vahvistaa menettelyä koskevia lisäohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle. 8.  Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset. 8.  Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset. Tarkistus 81 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 5 – alaotsikko 2 Täysistuntovaihe Poistetaan. Tarkistus 82 Euroopan parlamentin työjärjestys 72 artikla 72 artikla 72 artikla Yhteinen teksti Yhteinen teksti 1.  Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään kuuden, tai jos määräaikaa on pidennetty, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jona sovittelukomitea hyväksyi yhteisen tekstin. 1.  Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään kuuden tai, jos määräaikaa on pidennetty, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jona sovittelukomitea hyväksyi yhteisen tekstin. 2.  Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai valtuuskunnan muu nimetty jäsen antaa lausuman yhteisestä tekstistä, josta annetaan mietintö. 2.  Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai valtuuskunnan muu nimetty jäsen antaa lausuman yhteisestä tekstistä, josta annetaan mietintö. 3.  Yhteiseen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. 3.  Yhteiseen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. 4.  Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. 4.  Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. 5.  Jos yhteisestä tekstistä ei päästä sovittelukomiteassa sopimukseen, parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman. Lausuman jälkeen käydään keskustelu. 5.  Jos yhteisestä tekstistä ei päästä sovittelukomiteassa sopimukseen, parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman. Lausuman jälkeen käydään keskustelu. 5 a.   Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida palauttaa valiokuntaan. 5 b.   Kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 49, 50 eikä 53 artiklaa. Tarkistus 83 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 6 – otsikko LUKU 6 JAKSO 5 LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYN PÄÄTTÄMINEN MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN Tarkistus 84 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 3 – jakso 3 (uusi) JAKSO 3 TOIMIELINTEN VÄLISET NEUVOTTELUT TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN YHTEYDESSÄ (Jakso 3 lisätään ennen sovittelua ja kolmatta käsittelyä koskevaa jaksoa 4, ja siihen sisällytetään 73 artikla muutettuna sekä 73 a–73 d artikla.) Tarkistus 85 Euroopan parlamentin työjärjestys 73 artikla 73 artikla 73 artikla Toimielinten väliset neuvottelut lainsäädäntömenettelyissä Yleiset määräykset 1.   Neuvoteltaessa muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa noudatetaan puheenjohtajakokouksen vahvistamia menettelysääntöjä10. Neuvottelut muiden toimielinten kanssa sopimukseen pääsemiseksi lainsäädäntömenettelyn kuluessa voidaan aloittaa vain, jos asiasta on tehty päätös 73 a–73 c artiklan mukaisesti tai jos parlamentti on palauttanut asian valiokuntakäsittelyyn toimielinten välisiä neuvotteluja varten. Tällaisissa neuvotteluissa noudatetaan puheenjohtajakokouksen vahvistamia menettelysääntöjä10. 2.   Neuvotteluja ei aloiteta, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on tehnyt jäsentensä enemmistöllä kunkin kyseeseen tulevan lainsäädäntömenettelyn osalta tapauskohtaisesti päätöksen neuvottelujen aloittamisesta. Päätöksessä vahvistetaan neuvotteluryhmän neuvotteluvaltuutus ja kokoonpano. Päätöksistä ilmoitetaan puhemiehelle, joka tiedottaa niistä säännöllisesti puheenjohtajakokoukselle. Neuvotteluvaltuutus koostuu valiokunnassa hyväksytystä mietinnöstä, joka jätetään täysistunnon käsiteltäväksi. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että on perusteltua aloittaa neuvottelut ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa, neuvotteluvaltuutus voi koostua poikkeuksellisesti joukosta tarkistuksia tai joukosta selvästi määriteltyjä tavoitteita, neuvottelujen ensisijaisia tavoitteita tai neuvotteluohjeita. 3.   Neuvotteluryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana toimii asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja. Siihen kuuluvat ainakin kunkin poliittisen ryhmän varjoesittelijät. 4.   Kaikista asiakirjoista, joista on määrä keskustella kokouksessa neuvoston ja komission kanssa (kolmikantakokouksessa), on käytävä ilmi osallistuvien toimielinten kannat ja mahdolliset kompromissiratkaisut, ja ne toimitetaan neuvotteluryhmälle vähintään 48 tuntia tai kiireellisissä tapauksissa vähintään 24 tuntia ennen kyseistä kokousta. Kunkin kolmikantakokouksen jälkeen neuvotteluryhmä raportoi siitä asiasta vastaavan valiokunnan seuraavassa kokouksessa. Asiakirjat, jotka ilmentävät viimeisimmän kolmikantakokouksen tulosta, saatetaan valiokunnan saataville. Jos valiokunnan kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle ajoissa, neuvotteluryhmä raportoi valiokunnan puheenjohtajalle, varjoesittelijöille ja koordinaattoreille tarpeen mukaan. Asiasta vastaava valiokunta voi saattaa neuvotteluvaltuutuksen ajan tasalle neuvottelujen edistymisen perusteella. 5.   Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan asiasta viipymättä. Sovittu teksti lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Jos sovittu teksti hyväksytään valiokunnan äänestyksessä, se jätetään parlamentin käsiteltäväksi asianmukaisessa muodossa, esimerkiksi kompromissitarkistuksina. Se voidaan esittää konsolidoituna tekstinä edellyttäen, että siihen on selvästi merkitty käsiteltävänä olevaan säädösehdotukseen tehdyt muutokset. 6.   Jos menettelyssä sovelletaan valiokuntien yhteistyömenettelyä tai valiokuntien yhteiskokousmenettelyä, päätökseen neuvottelujen aloittamisesta ja neuvottelujen käymiseen sovelletaan 54 ja 55 artiklaa. Jos asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja vahvistaa neuvottelujen aloittamista ja käymistä koskevat menettelytavat kyseisissä artikloissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. __________________ __________________ 10 Katso liite XX. 10 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä käytävien neuvottelujen menettelysäännöt. Tarkistus 86 Euroopan parlamentin työjärjestys 73 a artikla (uusi) 73 a artikla Neuvottelut ennen parlamentin ensimmäistä käsittelyä 1.   Kun valiokunta on hyväksynyt lainsäädäntömietinnön 49 artiklan mukaisesti, se voi jäsentensä enemmistöllä tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta kyseisen mietinnön pohjalta. 2.   Neuvottelujen aloittamista koskevista päätöksistä ilmoitetaan niiden hyväksymistä valiokunnassa seuraavan istuntojakson alussa. Poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä, voivat neuvottelujen aloittamisesta tehtyä valiokunnan päätöstä koskevan ilmoituksen antamista seuraavan päivän päättymiseen mennessä esittää kirjallisen pyynnön siitä, että päätöksestä äänestetään. Parlamentti äänestää tällaisista pyynnöistä saman istuntojakson aikana. Jos tällaista pyyntöä ei vastaanoteta ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun määräajan päättymiseen mennessä, puhemies ilmoittaa asiasta parlamentille. Jos pyyntö esitetään, puhemies voi antaa puheenvuoron yhdelle ehdotusta kannattavalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle juuri ennen äänestystä. Kumpikin puhuja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron. 3.   Jos parlamentti hylkää valiokunnan päätöksen neuvottelujen aloittamisesta, esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ja asiasta vastaavan valiokunnan mietintö otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle ja puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. Sovelletaan 59 artiklan 1 b kohdan määräyksiä. 4.   Neuvottelut voidaan aloittaa koska tahansa sen jälkeen, kun 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettu määräaika on päättynyt eikä pyyntöä toimittaa äänestys parlamentissa neuvottelujen aloittamista koskevasta pyynnöstä ole esitetty. Jos tällainen pyyntö on esitetty, neuvottelut voidaan aloittaa koska tahansa sen jälkeen, kun valiokunnan päätös neuvottelujen aloittamisesta on hyväksytty parlamentissa. Tarkistus 87 Euroopan parlamentin työjärjestys 73 b artikla (uusi) 73 b artikla Neuvottelut ennen neuvoston ensimmäistä käsittelyä Jos parlamentti on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa, tämä katsotaan valtuutukseksi muiden toimielinten kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Asiasta vastaava valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta koska tahansa sen jälkeen. Tällaisista päätöksistä ilmoitetaan parlamentissa valiokuntaäänestystä seuraavan istuntojakson aikana, ja pöytäkirjaan sisällytetään viittaus niihin. Tarkistus 88 Euroopan parlamentin työjärjestys 73 c artikla (uusi) 73 c artikla Neuvottelut ennen parlamentin toista käsittelyä Jos neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta on lähetetty asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta katsotaan valtuutukseksi muiden toimielinten kanssa käytäviä neuvotteluja varten, jollei 69 artiklasta muuta johdu. Asiasta vastaava valiokunta voi tehdä päätöksen neuvottelujen aloittamisesta koska tahansa sen jälkeen. Jos neuvoston kanta sisältää osia, jotka eivät sisälly esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaan, valiokunta voi antaa neuvotteluryhmälle ohjeita esimerkiksi tarkistuksina neuvoston kantaan. Tarkistus 305 Euroopan parlamentin työjärjestys 73 d artikla (uusi) 73 d artikla Neuvottelujen käyminen 1.  Parlamentin neuvotteluryhmää johtaa esittelijä, ja sen puheenjohtajana toimii asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai puheenjohtajan nimeämä varapuheenjohtaja. Siihen kuuluvat ainakin varjoesittelijät kustakin poliittisesta ryhmästä, joka haluaa osallistua neuvotteluihin. 2.  Kaikki asiakirjat, joista on määrä keskustella kokouksessa neuvoston ja komission kanssa (kolmikantakokouksessa), toimitetaan neuvotteluryhmälle vähintään 48 tuntia tai kiireellisissä tapauksissa vähintään 24 tuntia ennen kyseistä kolmikantakokousta. 3.  Kunkin kolmikantakokouksen jälkeen neuvotteluryhmän puheenjohtaja ja esittelijä tekevät siitä selkoa neuvotteluryhmän puolesta asiasta vastaavan valiokunnan seuraavassa kokouksessa. Jos valiokunnan kokousta ei ole mahdollista kutsua koolle ajoissa, neuvotteluryhmän puheenjohtaja ja esittelijä tekevät siitä selkoa neuvotteluryhmän puolesta valiokunnan koordinaattoreiden kokouksessa. 4.  Jos neuvotteluissa päästään väliaikaiseen sopimukseen, asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan asiasta viipymättä. Asiakirjat, jotka ilmentävät ratkaisevan kolmikantakokouksen tulosta, saatetaan valiokunnan saataville ja julkaistaan. Väliaikainen sopimus lähetetään asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka tekee päätöksensä kertaäänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Jos väliaikainen sopimus hyväksytään, se jätetään parlamentin käsiteltäväksi siten, että siihen on selvästi merkitty esitykseen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tehdyt muutokset. 5.  Jos 54 ja 55 artiklassa tarkoitetut asianomaiset valiokunnat eivät pääse yhteisymmärrykseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja vahvistaa neuvottelujen aloittamista ja käymistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt kyseisissä artikloissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Tarkistus 90 Euroopan parlamentin työjärjestys 74 artikla 74 artikla Poistetaan. Päätöksen hyväksyminen toimielinten välisten neuvottelujen aloittamisesta ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa 1.   Valiokunnan päätös neuvottelujen aloittamisesta ennen mietinnön hyväksymistä valiokunnassa käännetään kaikille virallisille kielille, jaetaan kaikille parlamentin jäsenille ja annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi. Puheenjohtajakokous voi poliittisen ryhmän pyynnöstä päättää ottaa asian käsiteltäväksi keskustelua ja äänestystä varten jakelua seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen, jolloin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä asian ottamisesta kyseisen istuntojakson esityslistaluonnokseen, puhemies antaa neuvottelujen aloittamista koskevan päätöksen tiedoksi kyseisen istuntojakson alussa. 2.   Asia otetaan tiedoksiantoa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen käsiteltäväksi ja keskustelua ja äänestystä varten, ja puhemies asettaa määräajan tarkistusten käsiteltäväksi jättämistä varten, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä sitä pyytää 48 tunnin kuluessa tiedoksiannosta. Muussa tapauksessa päätös neuvottelujen aloittamisesta katsotaan hyväksytyksi. Tarkistus 91 Euroopan parlamentin työjärjestys 75 artikla 75 artikla 63 a artikla Sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä Sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyneensä parlamentin kannan, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, sen jälkeen kun teksti on viimeistelty 193 artiklan mukaisesti, että ehdotus on hyväksytty sellaisena kuin se on vahvistettu parlamentin kannassa. Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyneensä parlamentin kannan, puhemies ilmoittaa parlamentissa, sen jälkeen kun teksti on viimeistelty 193 artiklan mukaisesti, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös on hyväksytty sellaisena kuin se on vahvistettu parlamentin kannassa. (Tämä artikla siirretään ensimmäistä käsittelyä koskevan jakson 1 loppuun.) Tarkistus 92 Euroopan parlamentin työjärjestys 76 artikla 76 artikla 69 a artikla Sopimukseen pääseminen toisessa käsittelyssä Sopimukseen pääseminen toisessa käsittelyssä Jos 68 ja 69 artiklan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai kyseistä kantaa koskevia tarkistuksia ei ole hyväksytty tarkistusten tai hylkäämisehdotusten käsiteltäväksi jättämiselle ja niistä äänestämiselle asetetussa määräajassa, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että ehdotettu säädös on lopullisesti hyväksytty. Hän allekirjoittaa ehdotetun säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii tämän kanssa sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 78 artiklan mukaisesti. Jos 67 a ja 69 artiklan mukaista ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai kyseistä kantaa koskevia tarkistuksia ei ole jätetty käsiteltäväksi tarkistusten tai hylkäämisehdotusten käsiteltäväksi jättämiselle ja niistä äänestämiselle asetetussa määräajassa, puhemies ilmoittaa parlamentissa, että ehdotettu säädös on lopullisesti hyväksytty. (Tämä artikla siirretään toista käsittelyä koskevan jakson 2 loppuun.) Tarkistus 93 Euroopan parlamentin työjärjestys 77 artikla 77 artikla Poistetaan. Säädösten laatimista koskevat vaatimukset 1.   Parlamentin ja neuvoston tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen yhteisesti antamista säädöksistä on ilmettävä säädöstyyppi, järjestysnumero, sen antamispäivämäärä ja aihe. 2.   Parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa säädöksissä on a)  ilmaisu ”Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, jotka”; b)  ilmaisu ”ottavat huomioon”, jota seuraa viittaus määräyksiin tai säännöksiin, joiden perusteella säädös on annettu; c)  johdanto-osan viitteet, joissa mainitaan saadut ehdotukset ja lausunnot sekä järjestetyt kuulemiset; d)  ilmaisu ”sekä katsovat seuraavaa:”, jonka jälkeen esitetään säädöksen perustelut; e)  ilmaisu ”ovat hyväksyneet tämän asetuksen:”, ”ovat hyväksyneet tämän direktiivin:”, ”ovat hyväksyneet tämän päätöksen:”, ”ovat päättäneet seuraavaa:” tai muu vastaava ilmaisu, jota seuraavat säädöksen säännökset. 3.   Säädökset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi. 4.   Säädöksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhempi kuin julkaisemista seuraava 20. päivä. 5.   Säädöksen viimeistä artiklaa seuraa –   perussopimusten asiaa koskevia määräyksiä vastaava asianmukainen ilmaisu sen soveltamisesta; –   ilmaisu ”Tehty...”, jota seuraa säädöksen antamisen päivämäärä; –   ilmaisut ”Euroopan parlamentin puolesta Puhemies”, ”Neuvoston puolesta Puheenjohtaja”, joita seuraavat parlamentin puhemiehen nimi ja neuvoston sen puheenjohtajan nimi, joka toimi puheenjohtajana, kun säädös annettiin. Tarkistus 94 Euroopan parlamentin työjärjestys 78 artikla 78 artikla 78 artikla Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen ja julkaiseminen Kun hyväksytty teksti on viimeistelty 193 artiklan mukaisesti ja kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetut säädökset, ja parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kun hyväksytty teksti on viimeistelty 193 artiklan ja liitteen XVI a mukaisesti ja kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetut säädökset. Parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat sen jälkeen säädöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 95 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 4 (uusi) LUKU 4 KUULEMISMENETTELYÄ KOSKEVAT ERITYISET MÄÄRÄYKSET (Tämä lisätään 78 artiklan jälkeen.) Tarkistus 96 Euroopan parlamentin työjärjestys 78 a artikla (uusi) 78 a artikla Muutettu ehdotus oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi Jos komissio aikoo korvata ehdotuksensa oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi tai muuttaa sitä, asiasta vastaava valiokunta voi lykätä asian käsittelyä, kunnes se on saanut komissiolta uuden ehdotuksen tai komission tekemät muutokset. Tarkistus 97 Euroopan parlamentin työjärjestys 78 b artikla (uusi) 78 b artikla Komission kanta tarkistuksiin Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta toimittaa lopullisen äänestyksen ehdotuksesta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, se voi pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin. Tarvittaessa kyseinen kanta sisällytetään mietintöön. Tarkistus 98 Euroopan parlamentin työjärjestys 78 c artikla (uusi) 78 c artikla Äänestys parlamentissa Edellä olevia 59 artiklan -1, 1, 1 b ja 1 c kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Tarkistus 99 Euroopan parlamentin työjärjestys 78 d artikla (uusi) 78 d artikla Parlamentin kannan seuranta 1.   Parlamentin vahvistettua esitystä oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi koskevan kantansa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat kyseisen esityksen käsittelyn etenemistä menettelyn eri vaiheissa kunnes neuvosto hyväksyy esityksen, erityisesti varmistaakseen, että neuvosto ja komissio noudattavat asianmukaisesti parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin hyväksymän kannan suhteen. He tekevät valiokunnalle säännöllisesti selkoa asiasta. 2.   Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission ja neuvoston keskustelemaan asiasta valiokunnan kanssa. 3.   Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo tämän tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa parlamentille suositellaan, että se –   pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa, –   pyytää komissiota tai neuvostoa antamaan asian uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 78 e artiklan mukaisesti tai pyytää komissiota esittämään uuden ehdotuksen, tai –   päättää muista aiheellisiksi katsomistaan toimista. Tämä päätöslauselmaesitys otetaan esityksen hyväksymistä valiokunnassa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen. Tarkistus 100 Euroopan parlamentin työjärjestys 78 e artikla (uusi) 78 e artikla Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 1.   Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen 63 artiklan 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja samoin ehdoin sekä silloin, kun neuvosto muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti esitystä oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, johon parlamentti on alun perin ilmaissut kantansa, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi esitykseen. 2.   Puhemies pyytää myös, että esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi annetaan uudelleen parlamentin käsiteltäväksi tässä artiklassa määrätyissä olosuhteissa, jos parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta niin päättää. Tarkistus 101 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 7 – numerointi LUKU 7 LUKU 5 PERUSSOPIMUSASIAT PERUSSOPIMUSASIAT Tarkistus 102 Euroopan parlamentin työjärjestys 81 artikla 81 artikla 81 artikla Liittymissopimukset Liittymissopimukset 1.  Euroopan valtion hakemus liittyä Euroopan unionin jäseneksi lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 1.  Euroopan valtion hakemus liittyä Euroopan unionin jäseneksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 2.  Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun, ennen kuin neuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan. 2.  Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun, ennen kuin neuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan. 3.  Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat asiasta vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti perusteellista tietoa niiden etenemisestä, tarvittaessa luottamuksellisesti. 3.  Asiasta vastaava valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille säännöllisesti perusteellista tietoa neuvottelujen etenemisestä, tarvittaessa luottamuksellisesti. 4.  Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen tekemistä hakijavaltion kanssa. 4.  Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen tekemistä hakijavaltion kanssa. 5.  Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamentille hyväksyntää varten 99 artiklan mukaisesti. 5.  Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamentille hyväksyntää varten 99 artiklan mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti. Tarkistus 103 Euroopan parlamentin työjärjestys 83 artikla 83 artikla 83 artikla Toimenpiteet jäsenvaltion rikkoessa perustavanlaatuisia periaatteita Toimenpiteet jäsenvaltion loukatessa perustavanlaatuisia periaatteita ja arvoja 1.  Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan 45 ja 52 artiklan mukaisesti laatiman erityisen mietinnön perusteella 1.  Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan 45 ja 52 artiklan mukaisesti laatiman erityisen mietinnön perusteella a)  äänestää perustellusta ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti; a)  äänestää perustellusta ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti; b)  äänestää ehdotuksesta, jossa komissiota tai jäsenvaltioita kehotetaan esittämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukainen ehdotus; b)  äänestää ehdotuksesta, jossa komissiota tai jäsenvaltioita kehotetaan esittämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukainen ehdotus; c)  äänestää ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan tai myöhemmin 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. c)  äänestää ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan tai myöhemmin 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 2.  Parlamentille on ilmoitettava kaikki neuvoston parlamentille esittämät pyynnöt antaa hyväksyntä ehdotukselle, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sekä kyseessä olevan jäsenvaltion niistä esittämät huomautukset ja ne on lähetettävä asiasta vastaavaan valiokuntaan 99 artiklan mukaisesti. Kiireellisiä ja perusteluja tapauksia lukuun ottamatta parlamentti tekee päätöksensä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta. 2.  Parlamentille on ilmoitettava kaikki neuvoston parlamentille esittämät pyynnöt antaa hyväksyntä ehdotukselle, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, sekä kyseessä olevan jäsenvaltion niistä esittämät huomautukset ja ne on lähetettävä asiasta vastaavaan valiokuntaan 99 artiklan mukaisesti. Kiireellisiä ja perusteluja tapauksia lukuun ottamatta parlamentti tekee päätöksensä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta. 3.  Edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla tehdyt päätökset edellyttävät kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön kannatusta. 3.  Edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla tehdyt päätökset edellyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 354 artiklan mukaisesti kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön kannatusta. 4.  Asiasta vastaava valiokunta voi puheenjohtajakokouksen luvalla antaa asiasta päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin näkemykset jäsenvaltion vakavasta rikkomuksesta ja asianmukaisista seuraamuksista sekä perusteet niiden muuttamiselle tai peruuttamiselle myöhemmin. 4.  Asiasta vastaava valiokunta voi puheenjohtajakokouksen luvalla antaa asiasta päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin näkemykset jäsenvaltion vakavasta loukkauksesta ja asianmukaisista toimenpiteistä sekä perusteet niiden muuttamiselle tai peruuttamiselle myöhemmin. 5.  Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan yksityiskohtaiset tiedot ja sitä kuullaan tarvittaessa kaikista sen 3 kohdan mukaisesti antamaa hyväksyntää seuraavista jatkotoimista. Neuvostoa pyydetään ilmoittamaan asiassa tapahtuneesta kehityksestä. Parlamentti voi hyväksyä neuvostolle annettavia suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, joka on laadittu puheenjohtajakokouksen luvalla. 5.  Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan yksityiskohtaiset tiedot ja sitä kuullaan tarvittaessa kaikista sen 3 kohdan mukaisesti antamaa hyväksyntää seuraavista jatkotoimista. Neuvostoa pyydetään ilmoittamaan asiassa tapahtuneesta kehityksestä. Parlamentti voi hyväksyä neuvostolle annettavia suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, joka on laadittu puheenjohtajakokouksen luvalla. Tarkistus 104 Euroopan parlamentin työjärjestys 84 artikla 84 artikla 84 artikla Parlamentin kokoonpano Parlamentin kokoonpano Parlamentti voi hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua tehdä asiasta vastaavan valiokunnan 45 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön perusteella ehdotuksen kokoonpanonsa muuttamisesta. Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskeva Eurooppa-neuvoston päätösluonnos käsitellään 99 artiklan mukaisesti. Parlamentti voi hyvissä ajoin ennen vaalikauden loppua tehdä asiasta vastaavan valiokunnan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan sekä työjärjestyksen 45 ja 52 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön perusteella ehdotuksen kokoonpanonsa muuttamisesta. Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskeva Eurooppa-neuvoston päätösluonnos käsitellään 99 artiklan mukaisesti. Tarkistus 105 Euroopan parlamentin työjärjestys 85 artikla 85 artikla 85 artikla Jäsenvaltioiden tiiviimpi yhteistyö Jäsenvaltioiden tiiviimpi yhteistyö 1.  Puhemies lähettää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi pyynnöt tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaisesti. Tällöin sovelletaan tarvittaessa työjärjestyksen 39, 41, 43, 47, 57–63 sekä 99 artiklan määräyksiä. 1.  Puhemies lähettää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi pyynnöt tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan mukaisesti. Tällöin sovelletaan työjärjestyksen 99 artiklan määräyksiä. 2.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ehdotuksen yhdenmukaisuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326–334 artiklan kanssa. 2.  Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ehdotuksen yhdenmukaisuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326–334 artiklan kanssa. 3.  Parlamentti käsittelee käyttöön otetun tiiviimmän yhteistyön piirissä tehdyt lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset noudattaen samoja menettelyjä kuin tiiviimpään yhteistyöhön kuulumattomien ehdotusten käsittelyssä. Tällöin sovelletaan 47 artiklan määräyksiä. 3.  Parlamentti käsittelee käyttöön otetun tiiviimmän yhteistyön piirissä tehdyt lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädösehdotukset noudattaen samoja menettelyjä kuin tiiviimpään yhteistyöhön kuulumattomien ehdotusten käsittelyssä. Tällöin sovelletaan 47 artiklan määräyksiä. Tarkistus 106 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 8 – numerointi LUKU 8 LUKU 6 TALOUSARVIOMENETTELYT TALOUSARVIOMENETTELYT Tarkistus 107 Euroopan parlamentin työjärjestys 86 artikla 86 artikla 86 artikla Monivuotinen rahoituskehys Monivuotinen rahoituskehys Jos neuvosto pyytää Euroopan parlamentin hyväksyntää ehdotukselle asetukseksi, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan 99 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. Jos neuvosto pyytää Euroopan parlamentin hyväksyntää ehdotukselle asetukseksi, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys, asia käsitellään 99 artiklan mukaisesti. Parlamentin hyväksyntään tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkistus 108 Euroopan parlamentin työjärjestys 86 a artikla (uusi) 86 a artikla Vuotuinen talousarviomenettely Asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia talousarviota koskevan aiheelliseksi katsotun mietinnön ottaen huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen1 a liitteen. Mikä tahansa muu valiokunta voi antaa lausunnon asiasta vastaavan valiokunnan asettaman määräajan kuluessa. ___________________ 1 a EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Tarkistus 109 Euroopan parlamentin työjärjestys 87 artikla 87 artikla Poistetaan. Valmisteluasiakirjat 1.   Seuraavat asiakirjat saatetaan Euroopan parlamentin jäsenten saataville: a)  komission esittämä talousarvioesitys; b)  neuvoston yhteenveto tuloksista, joihin se on päätynyt käsitellessään talousarvioesitystä; c)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 3 kohdan mukaisesti laadittu neuvoston kanta talousarvioesitykseen; d)  mahdolliset päätösluonnokset, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 315 artiklan mukaisia väliaikaisia kahdestoistaosia. 2.   Kyseiset asiakirjat lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Valiokunnat, joita asia koskee, voivat antaa lausunnon. 3.   Jos muut valiokunnat haluavat antaa asiasta lausunnon, puhemies asettaa määräajan, jonka kuluessa lausunnot on toimitettava asiasta vastaavalle valiokunnalle. Tarkistus 110 Euroopan parlamentin työjärjestys 88 artikla 88 artikla 88 artikla Talousarvioesityksen käsittely – ensimmäinen vaihe Parlamentin kanta talousarvioesitykseen 1.  Jollei jäljempänä mainituista ehdoista muuta johdu, jäsen voi jättää käsiteltäväksi tai puoltaa tarkistusluonnoksia talousarvioesitykseen. 1.  Yksittäiset jäsenet voivat jättää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi tarkistuksia talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan. Tarkistuksia neuvoston kantaan voidaan jättää parlamentin käsiteltäväksi vähintään 40 jäsenen allekirjoittamina tai jonkin valiokunnan tai poliittisen ryhmän puolesta. 2.  Tarkistusluonnokset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos ne esitetään kirjallisesti vähintään 40 jäsenen allekirjoittamina tai jonkin poliittisen ryhmän tai valiokunnan puolesta. Lisäksi tarkistusluonnoksissa on viitattava tiettyyn talousarvion kohtaan ja niiden on säilytettävä talousarvion tulojen ja menojen tasapaino. Tarkistusluonnokset sisältävät kaikki tarvittavat tiedot asianomaista talousarvion kohtaa koskevasta selvitysosasta. 2.  Tarkistukset on esitettävä ja perusteltava kirjallisesti, niissä on oltava niiden laatijan allekirjoitus, ja niissä on viitattava tiettyyn talousarvion kohtaan. Kaikki talousarvioesitystä koskevat tarkistusluonnokset on perusteltava kirjallisesti. 3.  Puhemies asettaa määräajan tarkistusluonnosten jättämiselle. 3.  Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. 4.  Asiasta vastaava valiokunta antaa lausuntonsa ehdotuksista ennen niiden täysistuntokäsittelyä. 4.  Asiasta vastaava valiokunta äänestää tarkistuksista ennen niiden käsittelyä parlamentissa. Asiasta vastaavan valiokunnan hylkäämistä tarkistusluonnoksista ei äänestetä täysistunnossa, ellei jokin valiokunta tai vähintään 40 jäsentä ole kirjallisesti pyytänyt äänestystä puhemiehen asettamassa määräajassa; määräajan päättyessä äänestyksen alkuun ei missään tapauksessa saa olla vähempää kuin 24 tuntia. 4 a.   Asiasta vastaavan valiokunnan hylkäämistä parlamentin käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista voidaan äänestää vain, jos jokin valiokunta tai vähintään 40 jäsentä on kirjallisesti pyytänyt äänestystä puhemiehen asettamassa määräajassa; määräajan päättyessä äänestyksen alkuun ei missään tapauksessa saa olla vähempää kuin 24 tuntia. 5.  Parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevat tarkistusluonnokset, jotka ovat samankaltaisia kuin tarkistusluonnokset, jotka parlamentti on hylännyt laadittaessa ennakkoarviota tuloista ja menoista, käsitellään vain, jos asiasta vastaava valiokunta on antanut niistä puoltavan lausunnon. 5.  Parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevat tarkistukset, jotka ovat samankaltaisia kuin tarkistukset, jotka parlamentti on hylännyt laadittaessa ennakkoarviota tuloista ja menoista, käsitellään vain, jos asiasta vastaava valiokunta on antanut niistä puoltavan lausunnon. 6.  Edellä olevasta 59 artiklan 2 kohdasta poiketen parlamentti äänestää erikseen ja peräkkäin 6.  Parlamentti äänestää peräkkäin –  kustakin tarkistusluonnoksesta, –  tarkistuksista talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan pääluokittain, –   kustakin talousarvioesityksen pääluokasta, –  talousarvioesitystä koskevasta päätöslauselmaesityksestä. –  talousarvioesitystä koskevasta päätöslauselmaesityksestä. Jäljempänä olevia 174 artiklan 4–8 kohtaa on kuitenkin sovellettava. Jäljempänä olevia 174 artiklan 4–8 a kohtaa on kuitenkin sovellettava. 7.  Talousarvioesityksen momentit, luvut, osastot ja pääluokat, joita koskevia tarkistusluonnoksia ei ole jätetty käsiteltäväksi, katsotaan hyväksytyiksi. 7.  Talousarvioesityksen momentit, luvut, osastot ja pääluokat, joita koskevia tarkistuksia ei ole jätetty käsiteltäväksi, katsotaan hyväksytyiksi. 8.  Tarkistusluonnosten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. 8.  Tarkistusten hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten äänten enemmistö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti. 9.  Jos parlamentti on tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen, talousarvioesitys tarkistuksineen yhdessä perustelujen kanssa lähetetään neuvostolle ja komissiolle. 9.  Jos parlamentti on tehnyt tarkistuksia talousarvioesitykseen annettuun neuvoston kantaan, kanta tarkistuksineen sekä sen perustelut ja pöytäkirja istunnosta, jossa tarkistukset on hyväksytty, toimitetaan neuvostolle ja komissiolle. 10.   Pöytäkirja istunnosta, jossa parlamentti on ilmaissut kantansa talousarvioesitykseen, lähetetään neuvostolle ja komissiolle. Tarkistus 111 Euroopan parlamentin työjärjestys 89 artikla 89 artikla 95 a artikla Talousarviomenettelyn kolmikantakokoukset Toimielinten välinen yhteistyö Puhemies osallistuu Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiin tapaamisiin, joita järjestetään komission aloitteesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kuudennen osan II osastossa tarkoitettujen talousarviomenettelyjen yhteydessä. Puhemies toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi, jotta edellä mainittujen menettelyjen täytäntöönpano helpottuisi. Puhemies osallistuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 324 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiin tapaamisiin, joita järjestetään komission aloitteesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kuudennen osan II osastossa tarkoitettujen talousarviomenettelyjen yhteydessä. Puhemies toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi, jotta edellä mainittujen menettelyjen täytäntöönpano helpottuisi. Puhemies voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle. Puhemies voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle. (Tämä artikla siirretään muutettuna talousarviomenettelyjä käsittelevän luvun loppuun 95 artiklan jälkeen.) Tarkistus 112 Euroopan parlamentin työjärjestys 91 artikla 91 artikla 91 artikla Talousarvion lopullinen vahvistaminen Talousarvion lopullinen vahvistaminen Kun puhemies on vakuuttunut siitä, että talousarvio on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan määräysten mukaisesti, hän julistaa täysistunnossa talousarvion lopullisesti vahvistetuksi. Puhemies huolehtii talousarvion julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kun puhemies katsoo, että talousarvio on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan määräysten mukaisesti, hän julistaa parlamentissa talousarvion lopullisesti hyväksytyksi. Puhemies huolehtii talousarvion julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 113 Euroopan parlamentin työjärjestys 93 artikla 93 artikla 93 artikla Vastuuvapauden myöntäminen komissiolle talousarvion toteuttamisesta Vastuuvapauden myöntäminen komissiolle talousarvion toteuttamisesta Määräykset menettelyistä, joita noudatetaan tehtäessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen varainhoitoa koskevien määräysten ja varainhoitoasetuksen mukaisesti päätöstä talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä11. Liite hyväksytään 227 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Määräykset menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen varainhoitoa koskevien määräysten ja varainhoitoasetuksen mukaisesti talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus komissiolle, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä11. __________________ __________________ 11 Katso liite V. 11 Katso liite V. Tarkistus 114 Euroopan parlamentin työjärjestys 94 artikla 94 artikla 94 artikla Muut vastuuvapausmenettelyt Muut vastuuvapausmenettelyt Määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, sovelletaan vastaavasti myös menettelyyn, jolla Määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan mukaisesti vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, sovelletaan vastaavasti myös menettelyyn, jolla –  Euroopan parlamentin puhemiehelle myönnetään vastuuvapaus Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta; –  Euroopan parlamentin puhemiehelle myönnetään vastuuvapaus Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamisesta; –  Euroopan unionin muiden toimielinten ja elinten, kuten neuvoston (täytäntöönpanovallan käyttäjänä), Euroopan unionin tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean, talousarvion toteuttamisesta vastaaville henkilöille myönnetään vastuuvapaus; –  Euroopan unionin muiden toimielinten ja elinten, kuten neuvoston, Euroopan unionin tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean, talousarvion toteuttamisesta vastaaville henkilöille myönnetään vastuuvapaus; –  komissiolle myönnetään vastuuvapaus Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta; –  komissiolle myönnetään vastuuvapaus Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta; –  oikeudellisesti itsenäisten, unionin tehtäviä toteuttavien laitosten talousarvion toteuttamisesta vastaaville elimille myönnetään vastuuvapaus, jos niiden toimintaa koskevat määräykset edellyttävät Euroopan parlamentin myöntämää vastuuvapautta. –  oikeudellisesti itsenäisten, unionin tehtäviä toteuttavien laitosten talousarvion toteuttamisesta vastaaville elimille myönnetään vastuuvapaus, jos niiden toimintaa koskevat määräykset edellyttävät Euroopan parlamentin myöntämää vastuuvapautta. Tarkistus 115 Euroopan parlamentin työjärjestys 95 artikla 95 artikla 92 a artikla Parlamentin harjoittama talousarvion toteuttamisen valvonta Talousarvion toteuttaminen 1.  Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarviosta ja sen valvonnasta vastaaville valiokunnille ja muille valiokunnille, joita asia koskee. 1.  Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarviosta ja sen valvonnasta vastaaville valiokunnille ja muille valiokunnille, joita asia koskee. 2.  Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä parlamentti käsittelee kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia, tarvittaessa asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta. 2.  Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen käsittelyä parlamentti käsittelee kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia, tarvittaessa asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta. (Tämä artikla siirretään muutettuna 93 artiklan edelle.) Tarkistus 116 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 9 – numerointi LUKU 9 LUKU 7 SISÄISET TALOUSARVIOMENETTELYT SISÄISET TALOUSARVIOMENETTELYT Tarkistus 117 Euroopan parlamentin työjärjestys 98 artikla 98 artikla 98 artikla Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 1.  Puhemies päättää maksuihin sitoutumisesta ja maksujen suorittamisesta tai antaa sen toimeksi sisäisten varainhoitosääntöjen rajoissa, jotka puhemiehistö on antanut asiasta vastaavaa valiokuntaa kuultuaan. 1.  Puhemies päättää maksuihin sitoutumisesta ja maksujen suorittamisesta tai antaa sen toimeksi sisäisten varainhoitosääntöjen rajoissa, jotka puhemiehistö on antanut asiasta vastaavaa valiokuntaa kuultuaan. 2.  Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 2.  Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 3.  Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella. 3.  Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella. Tarkistus 118 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 10 – numerointi LUKU 10 LUKU 8 HYVÄKSYNTÄMENETTELY HYVÄKSYNTÄMENETTELY Tarkistus 119 Euroopan parlamentin työjärjestys 99 artikla 99 artikla 99 artikla Hyväksyntämenettely Hyväksyntämenettely 1.  Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntä ehdotetulle säädökselle, se ottaa päätöstä tehdessään huomioon asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen, jossa ehdotetaan joko säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Suositus sisältää johdanto-osan viitteitä mutta ei johdanto-osan kappaleita. Se voi sisältää lyhyet perustelut, joiden laatimisesta vastaa esittelijä ja joista ei äänestetä. Edellä olevaa 56 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Valiokunnassa esitetyt tarkistukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos niissä esitetään päinvastaista kantaa kuin esittelijän ehdottamassa suosituksessa. 1.  Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntä oikeudellisesti velvoittavalle säädökselle, asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen, jossa ehdotetaan joko ehdotetun säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Suositus sisältää johdanto-osan viitteitä mutta ei johdanto-osan kappaleita. Valiokunnassa esitetyt tarkistukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos niissä esitetään päinvastaista kantaa kuin esittelijän ehdottamassa suosituksessa. Suositukseen voidaan liittää lyhyet perustelut, joiden laatimisesta vastaa esittelijä ja joista ei äänestetä. Edellä olevaa 56 artiklan 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, joka ei liity lainsäädäntöön. Päätöslauselman laatimiseen voi osallistua muita valiokuntia; tällöin sovelletaan 201 artiklan 3 kohtaa yhdessä 53, 54 tai 55 artiklan kanssa. 1 a.   Asiasta vastaava valiokunta voi tarvittaessa myös jättää käsiteltäväksi mietinnön, johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, ja jossa perustellaan, miksi parlamentin olisi annettava tai evättävä hyväksyntänsä, ja annetaan tarpeen mukaan suosituksia ehdotetun säädöksen täytäntöönpanoa varten. 1 b.   Asiasta vastaava valiokunta käsittelee hyväksyntää koskevan pyynnön ilman aiheetonta viivytystä. Jos asiasta vastaava valiokunta ei ole antanut suositusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hyväksyntää koskeva pyyntö on lähetetty sille, puheenjohtajakokous voi joko ottaa asian myöhemmän istuntojakson esityslistalle käsiteltäväksi tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jatkaa kuuden kuukauden määräaikaa. Parlamentti tekee päätöksen kyseisestä säädöksestä, joka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan edellyttää parlamentin hyväksyntää, yhdessä hyväksyntää koskevassa äänestyksessä riippumatta siitä, suositteleeko asiasta vastaava valiokunta säädöksen hyväksymistä vai hylkäämistä; tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Hyväksynnän antamiseen vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen siinä artiklassa määrätty enemmistö, joka on ehdotetun säädöksen oikeusperusta, tai annettujen äänten enemmistö, jos kyseisessä artiklassa ei määrätä enemmistöstä. Jos vaadittua enemmistöä ei saavuteta, ehdotettu säädös katsotaan hylätyksi. 1 c.   Parlamentti tekee päätöksen ehdotetusta säädöksestä yhdessä hyväksyntää koskevassa äänestyksessä riippumatta siitä, suositteleeko asiasta vastaava valiokunta säädöksen hyväksymistä vai hylkäämistä; tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Jos vaadittua enemmistöä ei saavuteta, ehdotettu säädös katsotaan hylätyksi. 2.   Lisäksi kansainvälisiin sopimuksiin sovelletaan 108 artiklaa, liittymissopimuksiin sovelletaan 81 artiklaa, sen toteamiseen, että jäsenvaltio on vakavasti ja jatkuvasti rikkonut perustavanlaatuisia periaatteita, sovelletaan 83 artiklaa, parlamentin kokoonpanoon sovelletaan 84 artiklaa, jäsenvaltioiden tiiviimmän yhteistyön aloittamiseen sovelletaan 85 artiklaa ja monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamiseen sovelletaan 86 artiklaa. 3.  Kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai suunniteltu kansainvälinen sopimus edellyttää parlamentin hyväksyntää, asiasta vastaava valiokunta voi esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa tehdään suosituksia ehdotetun lainsäätämisjärjestyksessä annettavan säädöksen tai suunnitellun kansainvälisen sopimuksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta. 3.  Kun edellytetään parlamentin hyväksyntää, asiasta vastaava valiokunta voi koska tahansa esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa annetaan suosituksia ehdotetun säädöksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta. 4.   Asiasta vastaava valiokunta käsittelee hyväksyntää koskevan pyynnön ilman aiheetonta viivytystä. Jos asiasta vastaava valiokunta päättää, ettei se anna suositusta, tai jos se ei ole antanut suositusta kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hyväksyntää koskeva pyyntö on lähetetty sille, puheenjohtajakokous voi joko ottaa asian seuraavan istuntojakson esityslistalle käsiteltäväksi tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jatkaa kuuden kuukauden määräaikaa. Kun suunniteltu kansainvälinen sopimus edellyttää parlamentin hyväksyntää parlamenttia pyydetään antamaan, se voi päättää asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella keskeyttää hyväksyntämenettelyn enintään vuoden ajaksi. Tarkistus 120 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 11 – numerointi LUKU 11 LUKU 9 MUUT MENETTELYT MUUT MENETTELYT Tarkistus 121 Euroopan parlamentin työjärjestys 100 artikla 100 artikla 100 artikla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan mukainen lausuntomenettely Euron käyttöönottoon liittyviä poikkeuksia koskeva lausuntomenettely 1.  Kun parlamentilta pyydetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausuntoa neuvoston laatimista suosituksista, jotka neuvosto on esitellyt täysistunnossa, parlamentti keskustelee niistä lähtökohtanaan asiasta vastaavan valiokunnan suullisesti tai kirjallisesti tekemä ehdotus, jossa esitetään kuulemispyynnön kohteena olevien suositusten hyväksymistä tai hylkäämistä. 1.  Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukaisesti, parlamentti keskustelee lähtökohtanaan asiasta vastaavan valiokunnan mietintö, jossa esitetään ehdotetun säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä. 2.  Sen jälkeen parlamentti äänestää suosituksista yhtenä ryhmänä ilman tarkistuksia. 2.  Sen jälkeen parlamentti äänestää ehdotetusta säädöksestä kertaäänestyksessä, eikä siihen voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia. Tarkistus 122 Euroopan parlamentin työjärjestys 102 artikla 102 artikla 102 artikla Vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely Suunniteltujen vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely 1.  Jos komissio ilmoittaa parlamentille aikomuksestaan tutkia vapaaehtoisten sopimusten käyttöä vaihtoehtona lainsäädännölle, asiasta vastaava valiokunta voi laatia asiakysymyksestä mietinnön 52 artiklan mukaisesti. 1.  Jos komissio ilmoittaa parlamentille aikomuksestaan tutkia vapaaehtoisten sopimusten käyttöä vaihtoehtona lainsäädännölle, asiasta vastaava valiokunta voi laatia asiakysymyksestä mietinnön 52 artiklan mukaisesti. 2.  Kun komissio ilmoittaa aikovansa tehdä vapaaehtoisen sopimuksen, asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksymisen tai hylkäämisen ehtoja. 2.  Kun komissio ilmoittaa aikovansa tehdä vapaaehtoisen sopimuksen, asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksymisen tai hylkäämisen ehtoja. Tarkistus 123 Euroopan parlamentin työjärjestys 103 artikla 103 artikla 103 artikla Kodifiointi Kodifiointi 1.  Kun ehdotus unionin lainsäädännön kodifioimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen12 mukaisesti varmistaakseen, että ehdotus rajoittuu ainoastaan kodifiointiin asiasisältöä muuttamatta. 1.  Kun ehdotus unionin lainsäädännön kodifioimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen12 mukaisesti varmistaakseen, että ehdotus rajoittuu ainoastaan kodifiointiin asiasisältöä muuttamatta. 2.  Valiokunnalta, joka toimi asiasta vastaavana valiokuntana kodifioinnin kohteena olevien säädösten tapauksessa, voidaan sen pyynnöstä tai oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan pyynnöstä pyytää lausunto kodifioinnin aiheellisuudesta. 2.  Valiokunnalta, joka toimi asiasta vastaavana valiokuntana kodifioinnin kohteena olevien säädösten tapauksessa, voidaan sen pyynnöstä tai oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan pyynnöstä pyytää lausunto kodifioinnin aiheellisuudesta. 3.  Ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. 3.  Ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin esittelijän pyynnöstä antaa mainitun valiokunnan hyväksyttäväksi teknisiä mukautuksia koskevia tarkistuksia edellyttäen, että mukautukset ovat tarpeen, jotta ehdotus olisi kodifiointisääntöjen mukainen, ja että ne eivät aiheuta muutoksia ehdotuksen asiasisältöön. Oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin esittelijän pyynnöstä antaa mainitun valiokunnan hyväksyttäväksi teknisiä mukautuksia edellyttäen, että mukautukset ovat tarpeen, jotta ehdotus olisi kodifiointisääntöjen mukainen, ja että ne eivät aiheuta muutoksia ehdotuksen asiasisältöön. 4.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus ei aiheuta muutoksia yhteisön lainsäädännön asiasisältöön, se antaa ehdotuksen täysistunnon hyväksyttäväksi. 4.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus ei aiheuta muutoksia yhteisön lainsäädännön asiasisältöön, se antaa ehdotuksen täysistunnon hyväksyttäväksi. Jos valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muutoksia unionin lainsäädännön asiasisältöön, se esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä. Jos valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muutoksia unionin lainsäädännön asiasisältöön, se esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä. Molemmissa tapauksissa täysistunto äänestää asiasta vain kerran ilman tarkistuksia ja keskustelua. Molemmissa tapauksissa täysistunto äänestää asiasta vain kerran ilman tarkistuksia ja keskustelua. __________________ __________________ 12 Toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä joulukuuta 1994, nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2), 4 kohta. 12 Toimielinten välinen sopimus, tehty 20 päivänä joulukuuta 1994, nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2), 4 kohta. Tarkistus 124 Euroopan parlamentin työjärjestys 104 artikla 104 artikla 104 artikla Uudelleenlaatiminen Uudelleenlaatiminen 1.  Kun ehdotus unionin lainsäädännön uudelleen laatimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan ja asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 1.  Kun ehdotus unionin lainsäädännön uudelleen laatimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan ja asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 2.  Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen13 mukaisesti varmistaakseen, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity. 2.  Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta tarkastelee ehdotusta toimielinten kesken sovittujen sääntöjen13 mukaisesti varmistaakseen, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity. Tässä tarkastelussa ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. Työjärjestyksen 103 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan säännöksiin, jotka uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa on jätetty muuttumattomiksi. Tässä tarkastelussa ehdotuksen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia. Työjärjestyksen 103 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan säännöksiin, jotka uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa on jätetty muuttumattomiksi. 3.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. 3.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. Tässä tapauksessa asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ne 169 ja 170 artiklan mukaiset tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia. Tässä tapauksessa asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ne 169 ja 170 artiklan mukaiset tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia. Jos asiasta vastaava valiokunta kuitenkin aikoo toimielinten välisen sopimuksen 8 kohdan mukaisesti esittää tarkistuksia ehdotuksen kodifioituihin osiin, sen on ilmoitettava aikomuksestaan viipymättä neuvostolle ja komissiolle, jonka olisi ilmoitettava valiokunnalle kantansa tarkistuksiin ennen 58 artiklan mukaista äänestystä ja ilmoitettava samalla, aikooko se peruuttaa uudelleenlaaditun ehdotuksen. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti hyväksyä käsiteltäväksi tarkistuksia ehdotuksen muuttumattomina säilyviin osiin, jos hän pitää sitä tarpeellisena pakottavista syistä, jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen tai yhtenäisyyteen muiden käsiteltäväksi otettujen tarkistusten kanssa. Tällaiset syyt on mainittava tarkistusten kirjallisissa perusteluissa. 4.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, valiokunta esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä ja antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. 4.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, että ehdotus aiheuttaa muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, valiokunta esittää täysistunnolle ehdotuksen hylkäämistä ja antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle. Tässä tapauksessa puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka käsittelee sen tavanomaista menettelyä noudattaen. Tässä tapauksessa puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa menettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle. Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka käsittelee sen tavanomaista menettelyä noudattaen. __________________ __________________ 13 Toimielinten välinen sopimus, tehty 28 päivänä marraskuuta 2001, säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä (EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1), 9 kohta. 13 Toimielinten välinen sopimus, tehty 28 päivänä marraskuuta 2001, säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä (EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1), 9 kohta. Tarkistus 125 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa II – luku 9 a (uusi) LUKU 9 A DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET Tarkistus 126 Euroopan parlamentin työjärjestys 105 artikla 105 artikla 105 artikla Säädösvallan siirron nojalla annetut säädökset Säädösvallan siirron nojalla annetut säädökset 1.  Kun komissio toimittaa parlamentille säädösvallan siirron nojalla annettavan delegoidun säädöksen, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan, joka voi päättää nimittää esittelijän yhden tai useamman tällaisen säädöksen käsittelyä varten. 1.  Kun komissio toimittaa parlamentille säädösvallan siirron nojalla annettavan delegoidun säädöksen, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan, joka voi päättää nimetä yhden jäsenistään yhden tai useamman tällaisen säädöksen käsittelyä varten. 2.  Puhemies ilmoittaa parlamentille päivän, jona delegoitu säädös on vastaanotettu kaikilla virallisilla kielillä, ja määräajan, jonka kuluessa on mahdollista ilmaista säädöstä vastustava kanta. Määräaika alkaa kyseisestä päivästä. 2.  Puhemies ilmoittaa parlamentille delegoidun säädöksen vastaanottamista seuraavan istuntojakson aikana päivän, jona delegoitu säädös on vastaanotettu kaikilla virallisilla kielillä, ja määräajan, jonka kuluessa on mahdollista ilmaista säädöstä vastustava kanta. Määräaika alkaa päivästä, jona delegoitu säädös on vastaanotettu. Ilmoitus julkaistaan istunnon pöytäkirjassa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan nimen kanssa. Ilmoitus julkaistaan istunnon pöytäkirjassa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan nimen kanssa. 3.  Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa antaa kaikkia asianomaisia valiokuntia kuultuaan parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin vastustavan kannan perustelut ja siinä voidaan pyytää komissiota esittämään uusi delegoitu säädös, jossa otetaan huomioon parlamentin suositukset. 3.  Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen aiheellisiksi katsomissaan tapauksissa antaa kaikkia asianomaisia valiokuntia kuultuaan parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen, jossa vastustetaan delegoitua säädöstä. Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ole jättänyt käsiteltäväksi tällaista päätöslauselmaesitystä, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen käsiteltäväksi, ja se sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle. 4.   Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä 5 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ole jättänyt päätöslauselmaesitystä käsiteltäväksi, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen, joka sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle. 4 a.   Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyssä päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin vastustavan kannan perustelut ja siinä voidaan pyytää komissiota esittämään uusi delegoitu säädös, jossa otetaan huomioon parlamentin suositukset. 5.  Parlamentti tekee päätöksensä kaikista käsiteltäväksi jätetyistä päätöslauselmaesityksistä perussäädöksessä asetetun määräajan kuluessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa määrätyllä enemmistöllä. 5.  Parlamentti hyväksyy tällaisen päätöslauselmaesityksen perussäädöksessä asetetun määräajan kuluessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsentensä enemmistöllä. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo aiheelliseksi, että delegoidun säädöksen vastustamiseen varattua määräaikaa jatketaan perussäädöksen mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tiedottaa parlamentin puolesta neuvostolle ja komissiolle määräajan jatkamisesta. Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo aiheelliseksi, että delegoidun säädöksen vastustamiseen varattua määräaikaa jatketaan perussäädöksen säännösten mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tiedottaa parlamentin puolesta neuvostolle ja komissiolle määräajan jatkamisesta. 6.  Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee, että parlamentti ilmoittaa ennen perussäädöksessä asetetun määräajan päättymistä, ettei se vastusta delegoitua säädöstä, 6.  Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee, että parlamentti ilmoittaa ennen perussäädöksessä asetetun määräajan päättymistä, ettei se vastusta delegoitua säädöstä, –  valiokunta ilmoittaa asiasta valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle perustellussa kirjeessä ja antaa asiasta suosituksen; –  valiokunta ilmoittaa asiasta valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle perustellussa kirjeessä ja antaa asiasta suosituksen; –  jos asiaa ei vastusteta seuraavassa valiokuntien puheenjohtajakokouksessa eikä kiireisissä tapauksissa kirjallisella menettelyllä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja ilmoittaa asiasta puhemiehelle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta täysistunnolle mahdollisimman pian; –  jos asiaa ei vastusteta seuraavassa valiokuntien puheenjohtajakokouksessa eikä kiireisissä tapauksissa kirjallisella menettelyllä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja ilmoittaa asiasta puhemiehelle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta täysistunnolle mahdollisimman pian; –  jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä vastustaa suositusta 24 tunnin kuluessa siitä, kun asiasta ilmoitettiin täysistunnossa, suosituksesta äänestetään; –  jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä vastustaa suositusta 24 tunnin kuluessa siitä, kun asiasta ilmoitettiin täysistunnossa, suosituksesta äänestetään; –  jos vastalausetta ei ole esitetty tämän määräajan kuluessa, ehdotettu suositus katsotaan hyväksytyksi; –  jos vastalausetta ei ole esitetty tämän määräajan kuluessa, ehdotettu suositus katsotaan hyväksytyksi; –  suosituksen hyväksyminen merkitsee, että delegoitua säädöstä koskevia myöhempiä vastalause-esityksiä ei oteta käsiteltäväksi. –  suosituksen hyväksyminen merkitsee, että delegoitua säädöstä koskevia myöhempiä vastalause-esityksiä ei oteta käsiteltäväksi. 7.  Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen jättää omasta aloitteestaan parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen säädöksessä esitetyn säädösvallan siirron peruuttamiseksi kokonaan tai osittain. Parlamentti tekee päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa määrätyllä enemmistöllä. 7.  Asiasta vastaava valiokunta voi perussäädöksen säännöksiä noudattaen jättää omasta aloitteestaan parlamentin käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen kyseisessä säädöksessä säädetyn säädösvallan siirron peruuttamiseksi kokonaan tai osittain taikka säädösvallan siirron ilman eri toimenpiteitä tapahtuvan jatkamisen vastustamiseksi. Päätökseen säädösvallan siirron peruuttamisesta tarvitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan 2 kohdan mukaisesti parlamentin jäsenten äänten enemmistö. 8.  Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle tämän artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä. 8.  Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle tämän artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä. Tarkistus 127 Euroopan parlamentin työjärjestys 106 artikla 106 artikla 106 artikla Täytäntöönpanosäädökset ja -toimenpiteet Täytäntöönpanosäädökset ja -toimenpiteet 1.  Kun komissio toimittaa parlamentille ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi tai ‑toimenpiteeksi, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan ja valiokunta voi päättää nimittää esittelijän yhden tai useamman tällaisen ehdotuksen käsittelyä varten. 1.  Kun komissio toimittaa parlamentille ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi tai ‑toimenpiteeksi, puhemies lähettää sen perussäädöksestä vastaavaan valiokuntaan ja valiokunta voi päättää nimetä yhden jäsenistään yhden tai useamman tällaisen ehdotuksen käsittelyä varten. 2.  Asiasta vastaava valiokunta voi jättää parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen, jossa todetaan, että ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai ‑toimenpiteeksi ylittää perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan tai ei muusta syystä ole unionin oikeuden mukainen. 2.  Asiasta vastaava valiokunta voi jättää parlamentin käsiteltäväksi perustellun päätöslauselmaesityksen, jossa todetaan, että ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi tai ‑toimenpiteeksi ylittää perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan tai ei muusta syystä ole unionin oikeuden mukainen. 3.  Päätöslauselmaesitys voi sisältää komissiolle esitettävän pyynnön säädöksen, toimenpiteen tai säädös- tai toimenpide-ehdotuksen peruuttamisesta tai muuttamisesta parlamentin esittämien vastalauseiden mukaisesti taikka uuden lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä. Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kannan. 3.  Päätöslauselmaesitys voi sisältää komissiolle esitettävän pyynnön täytäntöönpanosäädöstä tai -toimenpidettä koskevan ehdotuksen peruuttamisesta tai muuttamisesta parlamentin esittämien vastalauseiden mukaisesti taikka uuden lainsäädäntöehdotuksen esittämisestä. Puhemies ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin kannan. 4.  Jos komission suunnittelemat täytäntöönpanotoimenpiteet kuuluvat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY säädetyn valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, sovelletaan seuraavia lisämääräyksiä: 4.  Jos komission suunnittelemat täytäntöönpanotoimenpiteet kuuluvat menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY säädetyn valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, sovelletaan seuraavia lisämääräyksiä: a)  Valvonta-aika alkaa, kun ehdotus toimenpiteistä on annettu parlamentille kaikilla virallisilla kielillä. Kun on kyse päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta lyhennetystä määräajasta ja päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta erittäin kiireellisestä tapauksesta, määräaika alkaa päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa päätöksen 1999/468/EY mukaisesti perustetun komitean jäsenille toimitetut kielitoisinnot lopullisesta ehdotuksesta täytäntöönpanotoimenpiteeksi, ellei asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja vastusta tätä. Tässä tapauksessa työjärjestyksen 158 artiklaa ei sovelleta; a)  Valvonta-aika alkaa, kun ehdotus täytäntöönpanotoimenpiteeksi on annettu parlamentille kaikilla virallisilla kielillä. Kun on kyse päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta lyhennetystä määräajasta ja päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta erittäin kiireellisestä tapauksesta, määräaika alkaa päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa päätöksen 1999/468/EY mukaisesti perustetun komitean jäsenille toimitetut kielitoisinnot lopullisesta ehdotuksesta täytäntöönpanotoimenpiteeksi, ellei asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja vastusta tätä. Työjärjestyksen 158 artiklaa ei sovelleta edellisessä virkkeessä mainituissa kahdessa tapauksessa. b)  Mikäli ehdotus täytäntöönpanotoimenpiteeksi perustuu päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 tai 6 kohtaan, joissa säädetään parlamentin vastustuksen esittämiseen sovellettavista lyhennetyistä määräajoista, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa vastustetaan toimenpide-ehdotuksen hyväksymistä, jos valiokunta ei ole voinut kokoontua säädetyssä ajassa; b)  Mikäli ehdotus täytäntöönpanotoimenpiteeksi perustuu päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 tai 6 kohtaan, joissa säädetään parlamentin vastustuksen esittämiseen sovellettavista lyhennetyistä määräajoista, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa vastustetaan toimenpide-ehdotuksen hyväksymistä, jos valiokunta ei ole voinut kokoontua säädetyssä ajassa; c)  Parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä vastustaa täytäntöönpanotoimenpide-ehdotuksen hyväksymistä ilmoittamalla, että ehdotus ylittää perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan, se on ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa tai se ei ole toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen mukainen; c)  Parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä hyväksyä päätöslauselman, jossa vastustetaan täytäntöönpanotoimenpide-ehdotuksen hyväksymistä ja ilmoitetaan, että ehdotus ylittää perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan, se on ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa tai se ei ole toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen mukainen. Jos asiasta vastaava valiokunta ei kymmenen työpäivää ennen sen istuntojakson alkua, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä määräaikaa, johon mennessä täytäntöönpanotoimenpide-ehdotuksen hyväksymistä on vastustettava, ole jättänyt tällaista päätöslauselmaesitystä käsiteltäväksi, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi asiaa koskevan päätöslauselmaesityksen, joka sisällytetään edellä tarkoitetun istuntojakson esityslistalle. d)  Jos asiasta vastaava valiokunta komission asianmukaisesti perustellun pyynnön johdosta suosittelee perustellussa kirjeessä valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle, että parlamentti ilmoittaa ennen päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdan ja/tai 5 a artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisen tavanomaisen määräajan päättymistä, että se ei vastusta ehdotettua toimenpidettä, sovelletaan nykyisen työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdassa määrättyä menettelyä. d)  Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee perustellussa kirjeessä valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle, että parlamentti ilmoittaa ennen päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdan ja/tai 5 a artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisen tavanomaisen määräajan päättymistä, että se ei vastusta ehdotettua toimenpidettä, sovelletaan nykyisen työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdassa määrättyä menettelyä. Tarkistus 128 Euroopan parlamentin työjärjestys 108 artikla 108 artikla 108 artikla Kansainväliset sopimukset Kansainväliset sopimukset 1.  Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai valvoa menettelyä muulla tavalla ja ilmoittaa tästä päätöksestä valiokuntien puheenjohtajakokoukselle. Muilta valiokunnilta voidaan tarvittaessa pyytää lausunto 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa noudatetaan 201 artiklan 2 kohtaa, 54 artiklaa ja 55 artiklaa. 1.  Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai valvoa tällaista valmistelua muulla tavalla. Se ilmoittaa tästä päätöksestä valiokuntien puheenjohtajakokoukselle. Asiasta vastaavan valiokunnan ja yhteistyöhön osallistuvien valiokuntien puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat varmistavat yhdessä, että parlamentti saa välittömästi, säännöllisesti ja tarvittaessa luottamuksellisesti täydelliset tiedot kaikissa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien neuvottelujen ja näiden sopimusten tekemisen vaiheissa, mukaan luettuina suositukset neuvotteluohjeiksi ja lopulliset hyväksytyt neuvotteluohjeet, sekä 3 kohdassa tarkoitetut tiedot –   komissiolta Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta sille aiheutuvien velvoitteiden ja Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen tuomien sitoumusten nojalla, ja –   neuvostolta Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta sille aiheutuvien velvoitteiden nojalla. 1 a.   Asiasta vastaava valiokunta tiedustelee mahdollisimman pian komissiolta 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiselle valittua oikeusperustaa. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa valitun oikeusperustan 39 artiklan mukaisesti. 2.  Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen, ennen kuin parlamentti on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvotteluvaltuuksiin. 2.  Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen, ennen kuin parlamentti on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvotteluvaltuuksiin. 3.   Kun neuvottelut on määrä aloittaa, asiasta vastaava valiokunta tiedustelee komissiolta 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiselle valittua oikeusperustaa. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa valitun oikeusperustan 39 artiklan mukaisesti. Jos komissio ei ilmoita oikeusperustaa tai jos oikeusperustan pätevyys kyseenalaistetaan, sovelletaan 39 artiklan määräyksiä. 4.  Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa sekä neuvottelujen päättymisestä kansainvälisen sopimuksen tekemiseen asti antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja käsiteltyään kaikki asiaan liittyvät ehdotukset, jotka on jätetty 134 artiklan mukaisesti, pyytää, että ne otetaan huomioon ennen kyseisen sopimuksen tekemistä. 4.  Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa sekä neuvottelujen päättymisestä kansainvälisen sopimuksen tekemiseen asti antaa suosituksia neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle asiasta vastaavan valiokunnan omasta aloitteestaan laatiman mietinnön pohjalta tai käsiteltyään kaikki poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen jättämät asiaan liittyvät ehdotukset ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen kyseisen sopimuksen tekemistä. 5.  Puhemies toimittaa parlamentin hyväksyntää tai lausuntoa koskevat neuvoston pyynnöt asiasta vastaavalle valiokunnalle 99 artiklan tai 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 5.  Puhemies toimittaa parlamentin hyväksyntää tai lausuntoa koskevat neuvoston pyynnöt asiasta vastaavalle valiokunnalle 99 artiklan tai 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 6.  Ennen kuin äänestetään, asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään kymmenesosa jäsenistä voi ehdottaa, että parlamentti pyytää unionin tuomioistuimelta lausunnon kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen, äänestystä lykätään, kunnes tuomioistuin on antanut lausuntonsa14. 6.  Ennen kuin parlamentti äänestää hyväksyntää tai lausuntoa koskevasta pyynnöstä, asiasta vastaava valiokunta tai vähintään kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi koska tahansa ehdottaa, että parlamentti pyytää unionin tuomioistuimelta lausunnon kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. Ennen kuin parlamentti äänestää ehdotuksesta, puhemies voi pyytää lausunnon oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta, joka ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen pyytää unionin tuomioistuimelta lausunto, äänestystä hyväksyntää tai lausuntoa koskevasta pyynnöstä lykätään, kunnes tuomioistuin on antanut lausuntonsa. 7.  Parlamentti antaa Euroopan unionin tekemän kansainvälisen sopimuksen tai rahoituspöytäkirjan tekemistä, jatkamista tai muuttamista koskevan lausuntonsa tai hyväksyntänsä yhdessä äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Sopimuksen tai pöytäkirjan tekstiä koskevia tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. 7.  Jos parlamenttia pyydetään antamaan hyväksyntä kansainvälisen sopimuksen tekemiselle, jatkamiselle tai muuttamiselle, se tekee päätöksensä yhdessä äänestyksessä 99 artiklan mukaisesti. Jos parlamentti ei anna hyväksyntäänsä, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että kyseistä sopimusta ei voida tehdä, jatkaa tai muuttaa. Parlamentti voi päättää asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella lykätä päätöstään hyväksyntämenettelystä enintään vuoden ajaksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 99 artiklan 1 b kohdan soveltamista. 8.  Jos parlamentin lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei tee kyseistä sopimusta. 8.  Jos parlamenttia pyydetään antamaan lausunto kansainvälisen sopimuksen tekemisestä, jatkamisesta tai muuttamisesta, sopimuksen tekstiä koskevia tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Tarkistuksia esitykseen neuvoston päätökseksi voidaan jättää käsiteltäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 170 artiklan 1 kohdan soveltamista. Jos parlamentin lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei tee kyseistä sopimusta. 9.   Jos parlamentti ei anna hyväksyntää kansainväliselle sopimukselle, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että kyseistä sopimusta ei voida tehdä. 9 a.   Asiasta vastaavan valiokunnan ja mahdollisten yhteistyöhön osallistuvien valiokuntien puheenjohtajat, esittelijä ja valmistelijat valvovat yhdessä, että neuvosto, komissio ja komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antavat parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti välittömästi, säännöllisesti ja tarvittaessa luottamuksellisesti täydelliset tiedot kaikissa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien neuvotteluvalmistelujen ja neuvottelujen ja näiden sopimusten tekemisen vaiheissa, mukaan lukien tiedot luonnoksesta neuvotteluohjeiden tekstiksi ja lopullisesti hyväksytystä neuvotteluohjeiden tekstistä sekä tiedot kyseisten sopimusten täytäntöönpanosta. __________________ 14 Katso myös 141 artiklan tulkinta. Tarkistus 129 Euroopan parlamentin työjärjestys 109 artikla 109 artikla 109 artikla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklaan perustuvat menettelyt sovellettaessa kansainvälisiä sopimuksia väliaikaisesti tai keskeytettäessä niiden soveltaminen tai määritettäessä unionin kanta kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä Kansainvälisten sopimusten väliaikainen soveltaminen tai niiden soveltamisen keskeyttäminen tai unionin kannan määrittäminen kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä Kun komissio Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta sekä Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta sille aiheutuvien velvoitteiden mukaisesti ilmoittaa parlamentille ja neuvostolle aikovansa ehdottaa kansainvälisen sopimuksen väliaikaista soveltamista tai soveltamisen keskeyttämistä, täysistunnossa annetaan julkilausuma ja järjestetään keskustelu. Parlamentti voi antaa suosituksia työjärjestyksen 108 tai 113 artiklan mukaisesti. Kun komissio tai komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ilmoittaa parlamentille ja neuvostolle aikovansa ehdottaa kansainvälisen sopimuksen väliaikaista soveltamista tai soveltamisen keskeyttämistä, parlamentti voi pyytää neuvostoa, komissiota tai komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa antamaan asiasta julkilausuman, jonka jälkeen järjestetään keskustelu. Parlamentti voi antaa asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella tai 113 artiklan mukaisesti suosituksia, joihin voi sisältyä erityisesti neuvostolle esitettävä pyyntö olla soveltamatta sopimusta väliaikaisesti kunnes parlamentti on antanut hyväksyntänsä. Samaa menettelyä noudatetaan, kun komissio ilmoittaa parlamentille ehdotuksesta, joka koskee unionin kannan määrittämistä kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä. Samaa menettelyä noudatetaan, kun komissio tai varapuheenjohtaja / korkea edustaja ehdottaa unionin kannan määrittämistä kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä. Tarkistus 130 Euroopan parlamentin työjärjestys 110 artikla 110 artikla 110 artikla Erityisedustajat Erityisedustajat 1.  Jos neuvosto aikoo nimittää erityisedustajan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan mukaisesti, puhemies pyytää – asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä – neuvostoa antamaan julkilausuman ja vastaamaan erityisedustajan valtuuksista, tavoitteista ja muista hänen tehtäviinsä tai asemaansa liittyvistä asioista esitettyihin kysymyksiin. 1.  Jos neuvosto aikoo nimittää erityisedustajan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan mukaisesti, puhemies pyytää – asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä – neuvostoa antamaan julkilausuman ja vastaamaan erityisedustajan valtuuksista, tavoitteista ja muista hänen tehtäviinsä tai asemaansa liittyvistä asioista esitettyihin kysymyksiin. 2.  Erityisedustaja voidaan kutsua nimityksensä jälkeen, mutta ennen virkaanastumistaan, asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. 2.  Erityisedustaja voidaan kutsua nimityksensä jälkeen, mutta ennen virkaanastumistaan, asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. 3.  Kolmen kuukauden kuluessa kuulemisesta valiokunta voi tarpeen mukaan esittää 134 artiklan mukaisen suosituksen, joka liittyy suoraan lausumaan ja vastauksiin. 3.  Kahden kuukauden kuluessa kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi antaa neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suosituksia, jotka suoraan liittyvät nimitykseen. 4.  Erityisedustajaa pyydetään tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti valtuuksiensa käytöstä. 4.  Erityisedustajaa pyydetään tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti valtuuksiensa käytöstä. 5.   Neuvoston nimittämä erityisedustaja, joka hoitaa tiettyjä poliittisia erityistehtäviä, voidaan kutsua asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma joko edustajan omasta tai parlamentin aloitteesta. Tarkistus 131 Euroopan parlamentin työjärjestys 111 artikla 111 artikla 111 artikla Kansainvälinen edustus Kansainvälinen edustus 1.  Nimitettäessä unionin ulkomaisen edustuston päällikköä nimetty ehdokas voidaan kutsua parlamentin asianomaiseen elimeen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. 1.  Nimitettäessä unionin ulkomaisen edustuston päällikköä nimetty ehdokas voidaan kutsua asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. 2.  Kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä päätöslauselman tai antaa suosituksen, joka liittyy suoraan lausumaan ja vastauksiin. 2.  Kahden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä päätöslauselman tai antaa suosituksen, joka suoraan liittyy nimitykseen. Tarkistus 132 Euroopan parlamentin työjärjestys 112 artikla 112 artikla 113 a artikla Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa 1.  Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi antaa suosituksia tämän työjärjestyksen 113 artiklan mukaisesti. 1.  Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi laatia suositusluonnoksia tämän työjärjestyksen 113 artiklan mukaisesti. 2.  Asianomaiset valiokunnat huolehtivat siitä, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antaa niille säännöllisesti ja ajoissa tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä ja täytäntöönpanosta, kustannuksista, joita on odotettavissa aina kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehdään menoja aiheuttava päätös, sekä muista taloudellisista näkökohdista, jotka liittyvät tämän politiikan täytäntöönpanoon. Valiokunta voi varapuheenjohtajan / korkean edustajan pyynnöstä päättää poikkeuksellisesti pitää kokouksensa suljetuin ovin. 2.  Asianomaiset valiokunnat huolehtivat siitä, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antaa niille säännöllisesti ja ajoissa tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä ja täytäntöönpanosta, kustannuksista, joita on odotettavissa aina kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehdään menoja aiheuttava päätös, sekä muista taloudellisista näkökohdista, jotka liittyvät tämän politiikan täytäntöönpanoon. Valiokunta voi varapuheenjohtajan / korkean edustajan pyynnöstä päättää poikkeuksellisesti pitää kokouksensa suljetuin ovin. 3.  Kahdesti vuodessa järjestetään keskustelu varapuheenjohtajan / korkean edustajan laatimasta neuvoa-antavasta asiakirjasta, jossa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä näkökohtia ja perusvalintoja, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja unionin talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset mukaan lukien. Tällöin sovelletaan 123 artiklassa määrättyjä menettelyjä. 3.  Kahdesti vuodessa järjestetään keskustelu varapuheenjohtajan / korkean edustajan laatimasta neuvoa-antavasta asiakirjasta, jossa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä näkökohtia ja perusvalintoja, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja unionin talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset mukaan lukien. Tällöin sovelletaan 123 artiklassa määrättyjä menettelyjä. (Katso myös 134 artiklan tulkinta.) 4.  Varapuheenjohtaja / korkea edustaja kutsutaan kaikkiin täysistuntokeskusteluihin, jotka koskevat ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. 4.  Varapuheenjohtaja / korkea edustaja kutsutaan kaikkiin täysistuntokeskusteluihin, jotka koskevat ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. (Tämä artikla siirretään muutettuna 113 artiklan jälkeen ja sisällytetään uuteen lukuun 2 a.) Tarkistus 133 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa III – luku 2 a – otsikko (uusi) LUKU 2 A UNIONIN ULKOISIA POLITIIKKOJA KOSKEVAT SUOSITUKSET (Lisätään 113 artiklan edelle.) Tarkistus 134 Euroopan parlamentin työjärjestys 113 artikla 113 artikla 113 artikla Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat suositukset Unionin ulkoisia politiikkoja koskevat suositukset 1.  Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista vastaava valiokunta voi laatia vastuualuettaan koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan luvan puheenjohtajakokoukselta tai 134 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella. 1.  Asiasta vastaava valiokunta voi laatia neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suositusluonnoksia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa (unionin ulkoinen toiminta) tarkoitetuista aiheista tai tapauksissa, joissa parlamentille ei ole toimitettu 108 artiklan alaan kuuluvaa kansainvälistä sopimusta tai parlamentille ei ole ilmoitettu sopimuksesta 109 artiklan mukaisesti. 2.  Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa edellisen kohdan mukaisen luvan. Puhemies voi myös antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen. 2.  Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen. 3.  Näiden suositusten, jotka on äänestystä varten esitettävä kirjallisina, hyväksymismenettelyssä ei sovelleta 158 artiklaa, ja niihin voidaan esittää suullisia tarkistuksia. 3.  Näistä suositusluonnoksista on niiden hyväksymismenettelyn valiokuntavaiheessa äänestettävä kirjallisina. Työjärjestyksen 158 artiklaa voidaan olla soveltamatta vain valiokunnissa ja vain kiireellisissä tapauksissa. Työjärjestyksen 158 artiklan määräyksiä ei voida olla soveltamatta valiokuntien kokouksissa, joita ei ole julistettu kiireellisiksi, eikä täysistunnoissa. Määräys, jonka mukaan voidaan esittää suullisia tarkistuksia, tarkoittaa, etteivät jäsenet voi vastustaa suullisista tarkistuksista äänestyttämistä valiokunnassa. 3 a.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa 158 artiklaa ei sovelleta valiokuntavaiheessa ja suullisia tarkistuksia voidaan jättää käsiteltäväksi. Jäsenet eivät voi vastustaa suullisista tarkistuksista äänestyttämistä valiokunnassa. 4.  Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Puhemiehen kiireellisiksi katsomissa tapauksissa suositukset voidaan ottaa meneillään olevan istuntojakson esityslistalle. Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei vähintään 40 jäsentä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jälkimmäisessä tapauksessa valiokunnan suositukset otetaan keskustelua ja äänestystä varten kyseisen istuntojakson esityslistalle. Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi tarkistuksia. 4.  Valiokunnan laatimat suositusluonnokset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Puhemiehen kiireellisiksi katsomissa tapauksissa suositukset voidaan ottaa meneillään olevan istuntojakson esityslistalle. 4 a.   Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei vähintään 40 jäsentä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jos tällainen vastalause on jätetty, valiokunnan suositusluonnokset otetaan kyseisen istuntojakson esityslistalle. Suosituksista keskustellaan, ja kaikista poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen käsiteltäväksi jättämistä tarkistuksista äänestetään. Tarkistus 135 Euroopan parlamentin työjärjestys 114 artikla 114 artikla 114 artikla Ihmisoikeuksien loukkaukset Ihmisoikeuksien loukkaukset Kullakin istuntojaksolla asiasta vastaavat valiokunnat voivat kukin ilman erillistä lupaa laatia päätöslauselmaesityksen ihmisoikeuksien loukkauksia koskevista tapauksista 113 artiklan 4 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Kullakin istuntojaksolla asiasta vastaavat valiokunnat voivat kukin ilman erillistä lupaa laatia päätöslauselmaesityksen ihmisoikeuksien loukkauksia koskevista tapauksista 113 artiklan 4 ja 4 a kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Tarkistus 136 Euroopan parlamentin työjärjestys 115 artikla 115 artikla 115 artikla Parlamentin toiminnan avoimuus Parlamentin toiminnan avoimuus 1.  Parlamentti noudattaa toiminnassaan mahdollisimman suurta avoimuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan mukaisesti. 1.  Parlamentti noudattaa toiminnassaan mahdollisimman suurta avoimuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan mukaisesti. 2.  Parlamentin keskustelut ovat julkisia. 2.  Parlamentin keskustelut ovat julkisia. 3.  Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin saattaa asiakirjat ja pöytäkirjat julkisesti saataville, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1–4 alakohdassa toisin säädetä. Jos luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä on rikottu, sovelletaan 166 artiklan määräyksiä. 3.  Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin päättää asettaa kokouksen asiakirjat julkisesti saataville. 4.   Parlamentaariseen koskemattomuuteen liittyviä menettelyjä koskevat pyynnöt käsitellään asiasta vastaavassa valiokunnassa tämän työjärjestyksen 9 artiklan mukaisesti aina suljetuin ovin. Tarkistus 137 Euroopan parlamentin työjärjestys 116 artikla 116 artikla 116 artikla Asiakirjojen julkisuus Asiakirjojen julkisuus 1.  Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä periaatteita, edellytyksiä ja rajoituksia sekä tähän työjärjestykseen sisältyviä erityismääräyksiä. 1.  Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan mukaisesti noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä periaatteita, edellytyksiä ja rajoituksia. Parlamentin asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan samoin edellytyksin muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville. Parlamentin asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan samoin edellytyksin muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville. Asetus (EY) N:o 1049/2001 julkaistaan tiedoksi yhdessä työjärjestyksen kanssa15. 2.  Ilmauksella "parlamentin asiakirjat" tarkoitetaan asiakirjojen julkisuuden kannalta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tallenteita, joiden laatijana tai vastaanottajana ovat osan I luvussa 2 mainitut parlamentin toimihenkilöt, parlamentin elimet, valiokunnat tai parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat tai parlamentin sihteeristö. 2.  Ilmauksella ”parlamentin asiakirjat” tarkoitetaan asiakirjojen julkisuuden kannalta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tallenteita, joiden laatijana tai vastaanottajana ovat osan I luvussa 2 mainitut parlamentin toimihenkilöt, parlamentin elimet, valiokunnat tai parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat tai parlamentin sihteeristö. Yksittäisten parlamentin jäsenten tai poliittisten ryhmien laatimat asiakirjat ovat asiakirjojen julkisuuden kannalta parlamentin asiakirjoja, jos ne on jätetty käsiteltäväksi työjärjestyksen mukaisesti. Yksittäisten parlamentin jäsenten tai poliittisten ryhmien laatimat asiakirjat ovat Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 4 artiklan mukaisesti asiakirjojen julkisuuden kannalta parlamentin asiakirjoja vain, jos ne on jätetty käsiteltäväksi työjärjestyksen mukaisesti. Puhemiehistö laatii säännöt, joilla varmistetaan, että kaikki parlamentin asiakirjat kootaan rekisteriin. Puhemiehistö laatii säännöt, joilla varmistetaan, että kaikki parlamentin asiakirjat kootaan rekisteriin. 3.  Parlamentti perustaa asiakirjojaan varten rekisterin. Lainsäädäntöasiakirjat ja tietyt muut asiakirjatyypit ovat saatavilla suoraan parlamentin asiakirjarekisterin kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Rekisteriin sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin. 3.  Parlamentti perustaa asiakirjojaan varten julkisen rekisterin verkkosivuston. Lainsäädäntöasiakirjat ja tietyt muut asiakirjatyypit ovat saatavilla suoraan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivuston kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Julkisen rekisterin verkkosivustolle sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin. Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan, mainitaan luettelossa, jonka puhemiehistö hyväksyy ja joka julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin; kyseiset asiakirjat annetaan tutustuttavaksi kirjallisesta hakemuksesta. Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivuston kautta, mainitaan luettelossa, jonka puhemiehistö hyväksyy ja joka julkaistaan parlamentin julkisen rekisterin verkkosivustolla. Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin; kyseiset asiakirjat voidaan antaa tutustuttavaksi kirjallisesta hakemuksesta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Puhemiehistö voi antaa asiakirjojen saatavuuteen liittyvistä järjestelyistä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisia sääntöjä, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Puhemiehistö antaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 nojalla asiakirjojen julkisuutta koskevia sääntöjä, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4.  Puhemiehistö nimeää elimet, jotka vastaavat alkuperäisten hakemusten käsittelystä (asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artikla), ja tekee uudistettuja hakemuksia (asetuksen 8 artikla) sekä arkaluonteisia asiakirjoja (asetuksen 9 artikla) koskevat päätökset. 4.  Puhemiehistö nimeää elimet, jotka vastaavat alkuperäisten hakemusten käsittelystä (asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artikla) ja uudistettuja hakemuksia (asetuksen 8 artikla) sekä arkaluonteisten asiakirjojen saatavuutta (asetuksen 9 artikla) koskevien päätösten tekemisestä. 5.   Puheenjohtajakokous nimittää parlamentin edustajat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuun toimielinten väliseen komiteaan. 6.  Yksi varapuhemiehistä vastaa asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta. 6.  Yksi varapuhemiehistä vastaa asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta. 6 a.   Puhemiehistö hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen kertomuksen. 7.  Parlamentin asiasta vastaava valiokunta laatii puhemiehistön antamien ja muista lähteistä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen kertomuksen ja antaa sen täysistunnon käsiteltäväksi. 7.  Parlamentin asiasta vastaava valiokunta tarkastelee säännöllisesti parlamentin toiminnan avoimuutta ja antaa täysistunnon käsiteltäväksi kertomuksen, jossa se esittää päätelmänsä ja suosituksensa. Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee ja arvioi myös muiden toimielinten ja virastojen mainitun asetuksen 17 artiklan mukaisesti antamia kertomuksia. Asiasta vastaava valiokunta voi tarkastella ja arvioida myös muiden toimielinten ja virastojen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklan mukaisesti antamia kertomuksia. 7 a.   Puheenjohtajakokous nimittää parlamentin edustajat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuun toimielinten väliseen komiteaan. __________________ 15 Katso liite XIV. Tarkistus 138 Euroopan parlamentin työjärjestys 116 a artikla (uusi) 116 a artikla Pääsy parlamentin tiloihin 1.   Jäsenille, jäsenten avustajille ja kolmansille osapuolille myönnetään kulkuluvat puhemiehistön vahvistamien sääntöjen perusteella. Kyseisissä säännöissä määrätään myös kulkulupien käytöstä ja peruuttamisesta. 2.   Kulkulupia ei myönnetä jäsenen lähipiiriin kuuluville henkilöille, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välistä sopimusta avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille1 a. 3.   Avoimuusrekisterissä lueteltujen yhteisöjen ja niiden edustajien, joille on myönnetty pitkäaikainen kulkulupa Euroopan parlamenttiin, on noudatettava –   sopimuksen liitteenä olevaa rekisteröityneiden hyvää edunvalvontatapaa; –   sopimuksessa määritettyjä menettelyjä ja muita velvollisuuksia; ja –   tämän artiklan soveltamista koskevia määräyksiä. Ellei ole merkittäviä perusteita toimia toisin, pääsihteeri peruuttaa pitkäaikaisen kulkuluvan kvestorien luvalla kokonaan tai väliaikaisesti, kun sen haltija on poistettu avoimuusrekisteristä rekisteröityneiden hyvän edunvalvontatavan rikkomisen vuoksi, kun hän on vakavasti laiminlyönyt tässä kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksia tai kun hän on ilman riittäviä perusteita kieltäytynyt noudattamasta virallista kehotusta saapua kuulemiseen tai valiokunnan kokoukseen tai tehdä yhteistyötä tutkintavaliokunnan kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pitkäaikaisten kulkulupien peruuttamista tai väliaikaista peruuttamista koskevien yleisten sääntöjen soveltamista. 4.   Kvestorit voivat määrittää, missä määrin 2 kohdassa tarkoitettua hyvää edunvalvontatapaa sovelletaan henkilöihin, joilla on pitkäaikainen kulkulupa, mutta joihin ei sovelleta sopimusta. 5.   Puhemiehistö toteuttaa pääsihteerin ehdotuksesta tarvittavat toimet avoimuusrekisterin käyttöönottamiseksi mainitun rekisterin perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti. __________________ 1 a EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11. Tarkistus 139 Euroopan parlamentin työjärjestys 117 artikla 117 artikla 117 artikla Komission puheenjohtajan valitseminen Komission puheenjohtajan valitseminen 1.  Eurooppa-neuvoston ehdotettua ehdokasta komission puheenjohtajaksi puhemies pyytää ehdokasta antamaan parlamentille lausuman ja esittelemään poliittiset toimintalinjauksensa. Lausumaa seuraa keskustelu. 1.  Eurooppa-neuvoston ehdotettua ehdokasta komission puheenjohtajaksi puhemies pyytää ehdokasta antamaan parlamentille lausuman ja esittelemään poliittiset toimintalinjauksensa. Lausumaa seuraa keskustelu. Eurooppa-neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun. Eurooppa-neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun. 2.  Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä. 2.  Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Äänestys toimitetaan salaisena. Äänestys toimitetaan salaisena. 3.  Jos ehdokas valitaan, puhemies ilmoittaa siitä neuvostolle ja pyytää sitä ja valittua komission puheenjohtajaa nimeämään yhteisellä sopimuksella ehdokkaat komission jäseniksi. 3.  Jos ehdokas valitaan, puhemies ilmoittaa siitä neuvostolle ja pyytää sitä ja valittua komission puheenjohtajaa nimeämään yhteisellä sopimuksella ehdokkaat komission jäseniksi. 4.  Jos ehdokas ei saa taakseen vaadittua enemmistöä, puhemies kehottaa Eurooppa-neuvostoa ehdottamaan kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, joka valitaan samaa menettelyä noudattaen. 4.  Jos ehdokas ei saa taakseen vaadittua enemmistöä, puhemies kehottaa Eurooppa-neuvostoa ehdottamaan kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, joka valitaan samaa menettelyä noudattaen. Tarkistus 140 Euroopan parlamentin työjärjestys 118 artikla 118 artikla 118 artikla Komission valitseminen Komission valitseminen -1.   Puhemies pyytää komission puheenjohtajaksi valittua henkilöä ilmoittamaan parlamentille, miten vastuualueet jaetaan ehdotetussa komission jäsenten kollegiossa valitun puheenjohtajan tekemien poliittisten toimintalinjausten mukaisesti. 1.  Puhemies pyytää, valittua komission puheenjohtajaa kuultuaan, tämän ja neuvoston komission jäseniksi ehdottamia henkilöitä saapumaan eri valiokuntiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen. Ehdokkaiden kuulemiseksi järjestettävät tilaisuudet ovat julkisia. 1.  Puhemies pyytää, valittua komission puheenjohtajaa kuultuaan, tämän ja neuvoston komission jäseniksi ehdottamia henkilöitä saapumaan eri valiokuntiin tai elimiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen. 1 a.   Valiokunnat järjestävät kuulemiset. Kuuleminen voidaan poikkeuksellisesti järjestää erilaista kaavaa noudattaen, jos komission jäsenehdokkaalla on pääasiassa monialainen vastuualue, edellyttäen että asiaankuuluvat asiasta vastaavat valiokunnat otetaan mukaan kuulemistilaisuuteen. Kuulemiset ovat julkisia. 2.   Puhemies voi pyytää valittua komission puheenjohtajaa ilmoittamaan parlamentille, miten vastuualueet jaetaan ehdotetussa komission jäsenten kollegiossa hänen antamiensa poliittisten suuntaviivojen mukaisesti. 3.  Valiokunta pyytää komission jäsenehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin. Kuulemiset järjestetään siten, että komission jäsenehdokkaat voivat antaa parlamentille kaikki asiaankuuluvat tiedot. Kuulemisten järjestämistä koskevat määräykset ovat työjärjestyksen liitteenä16. 3.  Valiokunta pyytää komission jäsenehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin. Kuulemiset järjestetään siten, että komission jäsenehdokkaat voivat antaa parlamentille kaikki asiaankuuluvat tiedot. Kuulemisten järjestämistä koskevat määräykset ovat työjärjestyksen liitteenä16. 4.  Valittu puheenjohtaja esittelee komission jäsenten kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Lausumaa seuraa keskustelu. 4.  Valittu puheenjohtaja kutsutaan esittelemään komission jäsenten kollegio ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja. Lausumaa seuraa keskustelu. 5.  Keskustelun päätteeksi jokainen poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 123 artiklan 3, 4 ja 5 kohtaa. 5.  Keskustelun päätteeksi jokainen poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 123 artiklan 3–5 b kohtaa. Äänestettyään päätöslauselmaesityksestä parlamentti valitsee tai hylkää komission annettujen äänten enemmistöllä. Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan. Parlamentti voi lykätä äänestyksen seuraavaan istuntoon. 5 a.   Äänestettyään päätöslauselmaesityksestä parlamentti valitsee tai hylkää komission nimenhuutoäänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Parlamentti voi lykätä äänestystä seuraavaan istuntoon. 6.  Puhemies ilmoittaa neuvostolle komission valinnasta tai hylkäämisestä. 6.  Puhemies ilmoittaa neuvostolle komission valinnasta tai hylkäämisestä. 7.  Jos komission jäsenten vastuualueet muuttuvat merkittävästi toimikauden aikana, avoimeksi tullut tehtävä täytetään tai uusi komission jäsen nimitetään uuden jäsenvaltion liittymisen seurauksena, heitä pyydetään saapumaan valiokuntiin, jotka vastaavat heidän toimialaansa kuuluvista asioista, 3 kohdan mukaisesti. 7.  Jos komission jäsenten vastuualueet muuttuvat merkittävästi tai komission kokoonpano muuttuu sen toimikauden aikana, asianomaiset komission jäsenet tai muut komission jäsenehdokkaat kutsutaan osallistumaan 1 a ja 3 kohdan mukaisesti järjestettävään kuulemiseen. 7 a.   Jos komission jäsenen vastuualue muuttuu tai hänen taloudelliset sidonnaisuutensa muuttuvat hänen toimikautensa aikana, parlamentti tutkii tilanteen liitteen XVI mukaisesti. Jos komission jäsenen toimikauden aikana todetaan eturistiriita eikä komission puheenjohtaja pane täytäntöön parlamentin suosituksia eturistiriidan lopettamisesta, parlamentti voi pyytää komission puheenjohtajaa peruuttamaan kyseistä komission jäsentä kohtaan tunnetun luottamuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 5 kohdan mukaisesti ja ryhtymään tarvittaessa toimiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklan toisen kohdan mukaisesti, jotta kyseisen komission jäsenen oikeus eläkkeeseen tai muihin vastaaviin etuuksiin lakkaa. _______________ 16 Katso liite XVI. Tarkistus 141 Euroopan parlamentin työjärjestys 118 a artikla (uusi) 118 a artikla Monivuotinen ohjelmasuunnittelu Uuden komission tultua nimitetyksi parlamentti, neuvosto ja komissio vaihtavat näkemyksiä ja sopivat paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 5 kohdan nojalla monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevista yhteisistä päätelmistä. Tätä varten ja ennen kuin monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevista yhteisistä päätelmistä neuvotellaan neuvoston ja komission kanssa, puhemies järjestää puheenjohtajakokouksen kanssa näkemystenvaihdon toimintapolitiikkojen päätavoitteista ja prioriteeteista uudeksi vaalikaudeksi. Näkemystenvaihdossa otetaan huomioon muun muassa valitun komission puheenjohtajan esittelemät prioriteetit sekä komission jäsenehdokkaiden 118 artiklassa tarkoitettujen kuulemisten aikana antamat vastaukset. Puhemies pyytää puheenjohtajakokouksen hyväksynnän ennen yhteisten päätelmien allekirjoittamista. Tarkistus 142 Euroopan parlamentin työjärjestys 119 artikla 119 artikla 119 artikla Epäluottamuslause-esitys komissiolle Epäluottamuslause-esitys komissiolle 1.  Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen. 1.  Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen. Jos kahden edeltävän kuukauden aikana on äänestetty epäluottamuslause-esityksestä, uuden esityksen voi jättää käsiteltäväksi vain yksi viidesosa parlamentin jäsenistä. 2.  Esitykseen on merkittävä ”epäluottamuslause-esitys”, ja se on perusteltava. Epäluottamuslause-esitys toimitetaan komissiolle. 2.  Esitykseen on merkittävä ”epäluottamuslause-esitys”, ja siihen on liitettävä perustelut. Epäluottamuslause-esitys toimitetaan komissiolle. 3.  Kun puhemies on vastaanottanut epäluottamuslause-esityksen, hän ilmoittaa siitä heti jäsenille. 3.  Kun puhemies on vastaanottanut epäluottamuslause-esityksen, hän ilmoittaa siitä heti jäsenille. 4.  Epäluottamuslause-esityksestä käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun epäluottamuslause-esityksen vastaanotosta on ilmoitettu jäsenille. 4.  Epäluottamuslause-esityksestä käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun epäluottamuslause-esityksen vastaanotosta on ilmoitettu jäsenille. 5.  Epäluottamuslause-esityksestä toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta. 5.  Epäluottamuslause-esityksestä toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta. 6.  Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslause-esityksen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana. 6.  Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslause-esityksen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista. 7.  Epäluottamuslause hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä. Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle. 7.  Epäluottamuslause hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 234 artiklan mukaisesti. Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle. Tarkistus 143 Euroopan parlamentin työjärjestys 120 artikla 120 artikla 120 artikla Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten nimitykset Euroopan unionin tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten nimitykset Parlamentti nimeää asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta ehdokkaansa seitsemän henkilön komiteaan, joka tarkastelee ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuutta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin. Parlamentti nimeää asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta ehdokkaansa seitsemän henkilön komiteaan, joka tarkastelee ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuutta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin. Asiasta vastaava valiokunta valitsee ehdokkaansa toimittamalla äänestyksen yksinkertaisella enemmistöllä. Tätä varten valiokunnan koordinaattorit laativat suppean ehdokasluettelon. Tarkistus 144 Euroopan parlamentin työjärjestys 121 artikla 121 artikla 121 artikla Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen 1.  Tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi nimettyjä henkilöitä pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Kustakin nimityksestä äänestetään valiokunnassa erikseen salaisessa äänestyksessä. 1.  Tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi nimettyjä henkilöitä pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Kustakin nimityksestä äänestetään valiokunnassa erikseen salaisessa äänestyksessä. 2.  Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimitysten hyväksymisestä mietintönä, joka sisältää erillisen päätösehdotuksen kunkin ehdokkaan nimittämisestä. 2.  Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimitysehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 3.  Äänestys toimitetaan täysistunnossa kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimityksestä erikseen salaisen äänestyksen ja tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä. 3.  Äänestys toimitetaan täysistunnossa kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen. 4.  Jos parlamentin yksittäisestä nimityksestä antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. 4.  Jos parlamentin yksittäisestä nimityksestä antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. Tarkistus 145 Euroopan parlamentin työjärjestys 122 artikla 122 artikla 122 artikla Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen 1.  Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi nimetty ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. 1.  Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai johtokunnan jäseneksi nimetty ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. 2.  Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 2.  Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 3.  Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. 3.  Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen. 4.  Jos parlamentin antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. 4.  Jos parlamentin nimitysehdotuksesta antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää peruuttamaan nimitysehdotuksen ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. 5.   Samaa menettelyä sovelletaan Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajan ja johtokunnan muiden jäsenten nimittämisen yhteydessä. Tarkistus 146 Euroopan parlamentin työjärjestys 122 a artikla (uusi) 122 a artikla Nimitykset talouden ohjauksesta ja hallinnasta vastaaviin elimiin 1.   Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan seuraavien henkilöiden nimittämiseen: –   yhteisen valvontamekanismin valvontaelimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja; –   yhteisen kriisinratkaisumekanismin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kokoaikaiset jäsenet; –   Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) puheenjohtajat ja toimitusjohtajat; ja –   Euroopan strategisten investointien rahaston toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja. 2.   Kukin ehdokas kutsutaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. 3.   Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen kustakin nimitysehdotuksesta. 4.   Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimitysehdotuksesta erikseen salaisen äänestyksen. 5.   Jos parlamentin nimitysehdotuksesta tekemä päätös on kielteinen, puhemies pyytää peruuttamaan nimitysehdotuksen ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen. Tarkistus 147 Euroopan parlamentin työjärjestys 123 artikla 123 artikla 123 artikla Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat 1.  Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää parlamentin puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antaa julkilausuman jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Parlamentin puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa perinpohjainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. 1.  Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää parlamentin puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja antaa julkilausuman jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Parlamentin puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa perinpohjainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. 2.  Kun julkilausuma ja sitä seuraava keskustelu otetaan esityslistalle, parlamentti päättää, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Päätöslauselmaa ei voida esittää, jos samaa aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. 2.  Kun julkilausuma ja sitä seuraava keskustelu otetaan esityslistalle, parlamentti päättää, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Päätöslauselmaa ei voida esittää, jos samaa aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. 3.  Päätöslauselmaesityksistä äänestetään samana päivänä. Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja. 3.  Päätöslauselmaesityksistä äänestetään mahdollisimman aikaisessa äänestyksessä. Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja. 4.  Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi jättämät päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa esityksiä, joita muut valiokunnat, poliittiset ryhmät tai jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi. 4.  Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi jättämät päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa esityksiä, joita muut valiokunnat, poliittiset ryhmät tai jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi. 4 a.   Jos yhteisen päätöslauselmaesityksen käsiteltäväksi jättäneet poliittiset ryhmät edustavat selvää enemmistöä, puhemies voi päättää, että ensin äänestetään kyseisestä esityksestä. 5.  Kun yksi päätöslauselmaesityksistä on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisesti toisin päätä. 5.  Kun yksi päätöslauselmaesityksistä on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisesti toisin päätä. 5 a.   Edellä olevan 2 kohdan tai 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen laatijat voivat peruuttaa sen ennen lopullista äänestystä. 5 b.   Poliittinen ryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi jättämiseen vaadittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja jättää sen heti uudelleen käsiteltäväksi. Edellä olevaa 5 a kohtaa ja tätä kohtaa sovelletaan myös 105 ja 106 artiklan mukaisesti jätettäviin päätöslauselmiin. Tarkistus 148 Euroopan parlamentin työjärjestys 124 artikla 124 artikla 124 artikla Selonteko komission päätöksistä Selonteko komission päätöksistä Parlamentin puhemies voi puheenjohtajakokousta kuultuaan pyytää jokaisen komission kokouksen jälkeen komission puheenjohtajaa, suhteista parlamenttiin vastaavaa komission jäsentä tai niin sovittaessa toista komission jäsentä antamaan parlamentille julkilausuman komission tekemistä tärkeimmistä päätöksistä. Julkilausumasta käydään vähintään 30 minuutin keskustelu, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. Parlamentin puhemies pyytää komission puheenjohtajaa, suhteista parlamenttiin vastaavaa komission jäsentä tai niin sovittaessa toista komission jäsentä antamaan parlamentille jokaisen komission kokouksen jälkeen julkilausuman komission tekemistä tärkeimmistä päätöksistä, paitsi jos puheenjohtajakokous päättää aikataulusyistä tai asian suhteellisen poliittisen merkityksen vuoksi, ettei tämä ole tarpeen. Julkilausumasta käydään vähintään 30 minuutin keskustelu, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä. Tarkistus 149 Euroopan parlamentin työjärjestys 125 artikla 125 artikla 125 artikla Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat 1.  Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamentin toiminnan yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä pyytää käyttämään puheenvuoro, jossa hän esittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai lausuntoihin sisältyvät huomautukset tai selostaa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa. 1.  Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamentin toiminnan yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä pyytää antamaan julkilausuma, jossa hän esittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai lausuntoihin sisältyvät huomautukset tai selostaa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa. 2.  Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta julkilausumassa esille tuodusta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat, etenkin kun varainhoidossa on havaittu säännönvastaisuuksia. 2.  Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta julkilausumassa esille tuodusta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat, etenkin kun varainhoidossa on havaittu säännönvastaisuuksia. Tarkistus 150 Euroopan parlamentin työjärjestys 126 artikla 126 artikla 126 artikla Euroopan keskuspankin julkilausumat Euroopan keskuspankin julkilausumat 1.  Euroopan keskuspankin puheenjohtaja esittelee parlamentille pankin vuosikertomuksen Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta. 1.  Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan esittelemään parlamentille pankin vuosikertomus Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta. 2.  Esittelyä seuraa yleiskeskustelu. 2.  Esittelyä seuraa yleiskeskustelu. 3.  Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan vähintään neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokoukseen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. 3.  Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan vähintään neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokoukseen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin. 4.  Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä kutsutaan muihin kokouksiin näiden omasta tai parlamentin pyynnöstä. 4.  Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä kutsutaan muihin kokouksiin näiden omasta tai parlamentin pyynnöstä. 5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista keskusteluista laaditaan sanatarkka selostus virallisilla kielillä. 5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista keskusteluista laaditaan sanatarkka selostus. Tarkistus 151 Euroopan parlamentin työjärjestys 127 artikla 127 artikla Poistetaan. Suositus talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi 1.   Komission suositus jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, joka esittää siitä mietinnön täysistunnolle. 2.   Neuvostoa pyydetään antamaan parlamentille tietoa suosituksensa sisällöstä sekä Eurooppa-neuvoston kannasta. Tarkistus 152 Euroopan parlamentin työjärjestys 128 artikla 128 artikla 128 artikla Suullisesti vastattavat kysymykset, joista keskustellaan Suullisesti vastattavat kysymykset, joista keskustellaan 1.  Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää neuvostolle tai komissiolle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle. 1.  Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne viipymättä puheenjohtajakokoukselle. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne viipymättä puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous päättää kysymysten ottamisesta esityslistalle sekä niiden käsittelyjärjestyksestä. Kysymykset, joita ei ole otettu parlamentin esityslistalle kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta, raukeavat. Puheenjohtajakokous päättää kysymysten ottamisesta esityslistaluonnokseen 149 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Kysymykset, joita ei ole otettu parlamentin esityslistaluonnokseen kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta, raukeavat. 2.  Komissiolle osoitetut kysymykset on toimitettava asianomaiselle toimielimelle vähintään viikko ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset vähintään kolme viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan. 2.  Komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle osoitetut kysymykset on toimitettava vastaanottajalle vähintään viikko ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset vähintään kolme viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan. 3.  Tämän artiklan 2 kohdan mukaisia määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa tarkoitettuja asioita ja neuvoston on vastattava näihin kysymyksiin kohtuullisessa ajassa, jotta parlamentin asianmukainen tiedonsaanti turvataan. 3.  Edellä olevan 2 kohdan mukaisia määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, ja näihin kysymyksiin on annettava vastaus kohtuullisessa ajassa, jotta parlamentin asianmukainen tiedonsaanti turvataan. 4.  Yhdellä kysymyksen laatijoista on käytössään viisi minuuttia puheaikaa kysymyksen esittelyyn. Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen. 4.  Yksi kysymyksen laatijoista voi esitellä kysymyksen. Vastaanottaja vastaa kysymykseen. Kysymyksen esittäjällä on oikeus käyttää mainittu puheaika kokonaisuudessaan. 5.  Muutoin noudatetaan 123 artiklan 2–5 kohdan määräyksiä soveltuvin osin. 5.  Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 123 artiklan 2–5 b kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Tarkistus 153 Euroopan parlamentin työjärjestys 129 artikla 129 artikla 129 artikla Kyselytunti Kyselytunti 1.  Komission kyselytunti pidetään kullakin istuntojaksolla, se kestää 90 minuuttia ja sen teemana on yksi tai useampi monialainen aihe, jonka puheenjohtajakokous päättää kuukautta ennen kyseistä istuntojaksoa. 1.  Komission kyselytunti voidaan pitää kullakin istuntojaksolla, se kestää enintään 90 minuuttia, ja sen teemana on yksi tai useampi monialainen aihe, jonka puheenjohtajakokous päättää kuukautta ennen kyseistä istuntojaksoa. 2.  Puheenjohtajakokouksen kyselytunnille kutsumien komission jäsenten vastuualueen on liityttävä yhteen tai useampaan käsiteltävään monialaiseen aiheeseen, josta kysymyksiä esitetään. Komission jäseniä voidaan kutsua enintään kaksi istuntojaksoa kohden, mutta yhdestä tai useammasta kyselytunnille valitusta monialaisesta aiheesta riippuen on mahdollista kutsua kolmaskin jäsen osallistumaan kyselytunnille. 2.  Puheenjohtajakokouksen kyselytunnille kutsumien komission jäsenten vastuualueen on liityttävä yhteen tai useampaan käsiteltävään monialaiseen aiheeseen, josta kysymyksiä esitetään. Komission jäseniä voidaan kutsua enintään kaksi istuntojaksoa kohden, mutta yhdestä tai useammasta kyselytunnille valitusta monialaisesta aiheesta riippuen on mahdollista kutsua kolmaskin jäsen osallistumaan kyselytunnille. 3.   Kyselytunti järjestetään arpomalla tämän työjärjestyksen liitteenä olevissa ohjeissa17 yksityiskohtaisesti esitetyllä tavalla. 4.  Neuvoston, komission puheenjohtajan, komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa voidaan puheenjohtajakokouksen vahvistamien sääntöjen mukaisesti pitää erityinen kyselytunti. 4.  Neuvoston, komission puheenjohtajan, komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa voidaan puheenjohtajakokouksen vahvistamien sääntöjen mukaisesti pitää erityinen kyselytunti. 4 a.   Kyselytuntiin varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat jäsenet saavat vuorotellen tilaisuuden esittää kysymys. 4 b.   Parlamentin jäsenellä on minuutti aikaa esittää kysymyksensä ja komission jäsenellä kaksi minuuttia aikaa vastata. Kyseinen jäsen voi esittää 30 sekuntia kestävän lisäkysymyksen, jonka on liityttävä suoraan pääkysymykseen. Komission jäsenellä on kaksi minuuttia aikaa vastata lisäkysymykseen. Kysymysten ja lisäkysymysten on liityttävä suoraan 1 kohdan mukaisesti päätettyyn monialaiseen aiheeseen. Puhemies voi päättää niiden käsiteltäväksi ottamisesta. __________________ 17 Katso liite II. Tarkistus 154 Euroopan parlamentin työjärjestys 130 artikla 130 artikla 130 artikla Kirjallisesti vastattavat kysymykset Kirjallisesti vastattavat kysymykset 1.  Jäsenet voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti18. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. 1.  Jäsenet voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti18. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. 2.  Kysymykset annetaan puhemiehelle. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puhemies ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puhemiehen päätös ei perustu yksinomaan 1 kohdassa mainittuun liitteeseen vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. 2.  Kysymykset annetaan puhemiehelle. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puhemies ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puhemiehen päätös ei perustu yksinomaan 1 kohdassa mainittuun liitteeseen vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen perustellusta päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. 3.  Kysymykset esitetään sähköisessä muodossa. Jäsen voi esittää enintään viisi kysymystä kuukaudessa. 3.  Kysymykset esitetään sähköisessä muodossa. Jäsen voi esittää enintään kaksikymmentä kysymystä kullakin kolmen kuukauden jaksolla. Lisäkysymyksiä voidaan poikkeuksellisesti esittää paperiasiakirjana, jonka kyseinen jäsen allekirjoittaa ja jättää henkilökohtaisesti sihteeristön asianomaiseen yksikköön. Puheenjohtajakokous arvioi lisäkysymysjärjestelyä vuoden kuluttua kahdeksannen vaalikauden alkamisesta. Sanan ”poikkeuksellisesti” on tulkittava tarkoittavan sitä, että lisäkysymys koskee kiireellistä asiaa ja että kysymyksen esittäminen ei voi odottaa seuraavaan kuukauteen. Lisäksi 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esitettävien kysymysten määrän on oltava pienempi kuin tavanomaiset viisi kysymystä kuukaudessa. 3 a.   Muut jäsenet kuin kysymyksen laatija voivat tukea kysymystä. Kysymys otetaan huomioon vain laskettaessa sen esittäjän, ei sen tukijan, 3 kohdan mukaista kysymysten enimmäismäärää. 4.  Jos kysymykseen ei pystytä vastaamaan asetetussa määräajassa, se otetaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä asiasta vastaavan valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Työjärjestyksen 129 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. 4.  Jos vastaanottaja ei pysty vastaamaan kysymykseen kolmen viikon (ensisijaiset kysymykset) tai kuuden viikon (muut kuin ensisijaiset kysymykset) kuluessa siitä, kun se on toimitettu vastaanottajalle, se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Koska valiokunnan puheenjohtajalla on toimivalta kutsua valiokunnan kokous koolle 206 artiklan 1 kohdan nojalla, hänellä on toimivalta päättää koolle kutsumansa kokouksen esityslistaluonnoksesta valiokunnan työskentelyn sujuvaksi organisoimiseksi. Tämä toimivalta ei kuitenkaan vaikuta 130 artiklan 4 kohdassa määrättyyn velvollisuuteen ottaa kirjallisesti vastattava kysymys sen laatijan pyynnöstä valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistaluonnokseen. Puheenjohtajalla on kuitenkin harkintavalta tehdä poliittiset painopistealueet huomioon ottaen ehdotus kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksestä sekä menettelytavoista (esimerkiksi menettely ilman keskustelua ja mahdollisesti jatkotoimia koskevan päätöksen tekeminen tai tarvittaessa suositus kohdan siirtämisestä myöhempään kokoukseen). 5.  Kysymyksiin, jotka edellyttävät välitöntä vastausta (ensisijaiset kysymykset) mutta eivät vaadi yksityiskohtaista selvitystä, vastataan kolmen viikon kuluessa niiden toimittamisesta vastaanottajille. Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden tällaisen kysymyksen kuukaudessa. 5.  Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden ensisijaisen kysymyksen kuukaudessa. Muihin kysymyksiin (muut kuin ensisijaiset kysymykset) vastataan kuuden viikon kuluessa niiden toimittamisesta vastaanottajille. 6.  Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. 6.  Kysymykset ja vastaukset mahdollisine liitteineen julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. __________________ __________________ 18 Katso liite III. 18 Katso liite III. Tarkistus 295 Euroopan parlamentin työjärjestys 130 a artikla (uusi) 130 a artikla Kirjallisesti vastattavat toissijaiset tiedustelut 1.  Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle toissijaisia tiedusteluja, jotka koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä ja joissa pyydetään lisätietoja erityisesti valituista aiheista. Kysymykset annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että ne ovat tämän työjärjestyksen yleisten määräysten mukaisia ja täyttävät työjärjestyksen liitteessä1 a vahvistetut kriteerit, ja pyytää vastaanottajaa vastaamaan kahden viikon kuluessa. Puhemies voi jatkaa tätä määräaikaa kysymyksen laatijoita kuultuaan. 2.  Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. _________________________ 1 a Katso liite III. Tarkistus 296 Euroopan parlamentin työjärjestys 130 b artikla (uusi) 130 b artikla Kirjallisesti vastattavat ensisijaiset tiedustelut, joista keskustellaan 1.  Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ensisijaisia tiedusteluja, jotka koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä, joista keskustellaan. Kysymyksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka varmistaa, että ne ovat tämän työjärjestyksen yleisten määräysten mukaisia ja täyttävät työjärjestyksen liitteessä1 a vahvistetut kriteerit, sekä ilmoittaa kysymyksestä viipymättä vastaanottajalle ja pyytää tätä ilmoittamaan, vastataanko siihen ja jos vastataan, niin milloin. 2.  Kun on saatu kirjallinen vastaus, ensisijainen tiedustelu otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen 149 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Asiasta on järjestettävä keskustelu, jos valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä sitä pyytää. 3.  Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaamasta kysymykseen tai ei vastaa siihen kolmen viikon kuluessa, kysymys otetaan esityslistaluonnokseen. Asiasta on järjestettävä keskustelu, jos valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Ennen keskustelua yksi kysymyksen laatijoista voi saada luvan esittää lisäperusteita kysymyksen tueksi. 4.  Yksi kysymyksen laatijoista voi esitellä kysymyksen. Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen. Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 123 artiklan 2–5 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. 5.  Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. ____________________________ 1 a Katso liite III. Tarkistus 155 Euroopan parlamentin työjärjestys 131 artikla 131 artikla 131 artikla Kirjallisesti vastattavat kysymykset Euroopan keskuspankille Kirjallisesti vastattavat kysymykset Euroopan keskuspankille 1.  Jäsenet voivat esittää Euroopan keskuspankille enintään kuusi kirjallisesti vastattavaa kysymystä kuukaudessa tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti19. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. 1.  Jäsenet voivat esittää Euroopan keskuspankille enintään kuusi kirjallisesti vastattavaa kysymystä kuukaudessa tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti19. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä. 2.  Kysymykset annetaan kirjallisina asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle, joka ilmoittaa niistä Euroopan keskuspankille. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puheenjohtaja ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puheenjohtajan päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. 2.  Kysymykset annetaan kirjallisina asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle, joka ilmoittaa niistä Euroopan keskuspankille. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puheenjohtaja ratkaisee, voidaanko kysymys ottaa käsiteltäväksi. Puheenjohtajan päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle. 3.  Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. 3.  Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. 4.  Jos kysymykseen ei ole vastattu asetetussa määräajassa, se otetaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä asiasta vastaavan valiokunnan ja Euroopan keskuspankin puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle. 4.  Jos kysymykseen ei ole vastattu kuuden viikon kuluessa, se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan ja Euroopan keskuspankin puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle. __________________ _________________ 19 Katso liite III. 19 Katso liite III. Tarkistus 156 Euroopan parlamentin työjärjestys 131 a artikla (uusi) 131 a artikla Yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevat kirjallisesti vastattavat kysymykset 1.   Edellä olevia 131 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeviin kirjallisesti vastattaviin kysymyksiin. Tällaiset kysymykset vähennetään 131 artiklan 1 kohdassa määrätystä kuuden kysymyksen enimmäismäärästä. 2.   Jos kysymykseen ei ole vastattu viiden viikon kuluessa, se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan ja vastaanottajan valvontaelimen puheenjohtajan seuraavan yhteisen kokouksen esityslistalle. Tarkistus 157 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa V – luku 4 – otsikko MUIDEN TOIMIELINTEN KERTOMUKSET MUIDEN TOIMIELINTEN JA ELINTEN KERTOMUKSET Tarkistus 158 Euroopan parlamentin työjärjestys 132 artikla 132 artikla 132 artikla Muiden toimielinten vuosikertomukset ja muut kertomukset Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomukset ja muut kertomukset 1.  Muiden toimielinten vuosikertomuksista ja muista kertomuksista, joiden osalta perussopimuksissa määrätään tai muissa säädöksissä säädetään Euroopan parlamentin kuulemisesta, laaditaan mietintö, joka annetaan täysistunnon käsiteltäväksi. 1.  Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomuksista ja muista kertomuksista, joiden osalta perussopimuksissa määrätään tai muissa säädöksissä säädetään Euroopan parlamentin kuulemisesta, laaditaan mietintö, joka annetaan täysistunnon käsiteltäväksi. 2.  Muiden toimielinten vuosikertomukset ja muut kertomukset, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, ja kyseinen valiokunta voi ehdottaa mietinnön laatimista 52 artiklan mukaisesti. 2.  Muiden toimielinten tai elinten vuosikertomukset ja muut kertomukset, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, ja kyseinen valiokunta tarkastelee niitä ja voi antaa parlamentin käsiteltäväksi lyhyen päätöslauselmaesityksen tai ehdottaa mietinnön laatimista 52 artiklan mukaisesti, jos se katsoo, että parlamentin olisi otettava kantaa johonkin kertomuksissa käsiteltyyn tärkeään asiaan. Tarkistus 159 Euroopan parlamentin työjärjestys 133 artikla 133 artikla 133 artikla Päätöslauselmaesitykset Päätöslauselmaesitykset 1.  Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta. 1.  Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta. Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen. Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen. 1 a.   Tällainen esitys ei saa –   sisältää päätöksiä asioista, joiden osalta työjärjestyksessä ja erityisesti sen 46 artiklassa määrätään erityisestä menettelystä tai toimivallasta, tai –   koskea aihetta, jota käsitellään parlamentissa käynnissä olevassa menettelyssä. 1 b.   Kukin jäsen voi jättää käsiteltäväksi enintään yhden tällaisen esityksen kuukaudessa. 1 c.   Päätöslauselmaesitys annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että se täyttää sovellettavat vaatimukset. Jos puhemies toteaa, että esitys voidaan ottaa käsiteltäväksi, hän antaa sen tiedoksi täysistunnossa ja lähettää sen asiasta vastaavaan valiokuntaan. 2.  Asiasta vastaava valiokunta päättää sovellettavasta menettelystä. 2.  Asiasta vastaava valiokunta päättää sovellettavasta menettelystä, mukaan lukien päätöslauselmaesityksen käsittely yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa, lausunnon antaminen, mahdollisesti kirjeen muodossa, tai mietinnön laatiminen 52 artiklan mukaisesti. Se voi myös päättää olla ryhtymättä päätöslauselmaesityksen osalta jatkotoimiin. Valiokunta voi käsitellä päätöslauselmaesitystä yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa. Valiokunta voi päättää antaa lausunnon, joka voi olla kirjeen muodossa. Valiokunta voi päättää laatia asiasta mietinnön 52 artiklan mukaisesti. 3.  Päätöslauselmaesityksen laatijoille ilmoitetaan valiokunnan ja puheenjohtajakokouksen päätöksistä. 3.  Päätöslauselmaesityksen laatijoille ilmoitetaan puhemiehen, valiokunnan ja puheenjohtajakokouksen päätöksistä. 4.  Päätöslauselmaesitys sisällytetään mietintöön. 4.  Päätöslauselmaesitys sisällytetään mietintöön. 5.  Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa annetut lausunnot. 5.  Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa annetut lausunnot. 6.   Tämän työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan, 128 artiklan 5 kohdan tai 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat voivat peruuttaa sen ennen lopullista äänestystä. 7.  Päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämänsä päätöslauselmaesityksen, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on 2 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön. 7.  Päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämänsä päätöslauselmaesityksen, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on 2 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön. Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut esityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa esitys ennen sitä koskevaa lopullista äänestystä. Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut esityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa esitys ennen sitä koskevaa lopullista äänestystä. 8.   Poliittinen ryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi jättämiseen vaadittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja jättää sen heti uudelleen käsiteltäväksi. Valiokuntien on varmistettava, että päätöslauselmaesitykset, jotka on jätetty käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisesti ja jotka täyttävät asetetut vaatimukset, johtavat toimenpiteisiin ja että esityksiin viitataan asianmukaisesti niiden johdosta laadituissa asiakirjoissa. Tarkistus 160 Euroopan parlamentin työjärjestys 134 artikla 134 artikla Poistetaan. Suositukset neuvostolle 1.   Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi neuvostolle osoitetun ehdotuksen suositukseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa tarkoitetuista aiheista tai jos parlamenttia ei ole kuultu 108 tai 109 artiklan alaan kuuluvasta kansainvälisestä sopimuksesta. 2.   Ehdotukset lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Valiokunta antaa asian tarvittaessa parlamentin käsiteltäväksi tässä työjärjestyksessä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. 3.   Kun asiasta vastaava valiokunta laatii mietinnön, siihen sisältyy parlamentille osoitettu ehdotus suositukseksi neuvostolle, lyhyet perustelut sekä tarvittaessa niiden valiokuntien lausunnot, joita asiassa on kuultu. Tämän kohdan soveltaminen ei edellytä puheenjohtajakokouksen lupaa. 4.   Sovelletaan 113 artiklan määräyksiä. Tarkistus 161 Euroopan parlamentin työjärjestys 135 artikla 135 artikla 135 artikla Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista 1.  Valiokunta, parlamenttien välisistä suhteista vastaava valtuuskunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää puhemiehelle kirjallisen pyynnön keskustelun järjestämiseksi ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkausta koskevasta kiireellisestä tapauksesta (149 artiklan 3 kohta). 1.  Valiokunta, parlamenttien välisistä suhteista vastaava valtuuskunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää puhemiehelle kirjallisen pyynnön keskustelun järjestämiseksi ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkausta koskevasta kiireellisestä tapauksesta. 2.  Puheenjohtajakokous laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen IV määräysten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka otetaan seuraavan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun lopulliseen esityslistaluonnokseen. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään kolme, alakohdat mukaan lukien. 2.  Puheenjohtajakokous laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen IV määräysten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka otetaan seuraavan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun lopulliseen esityslistaluonnokseen. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään kolme, alakohdat mukaan lukien. Parlamentti voi 152 artiklan mukaisesti hylätä keskusteltavaksi aiotun aiheen ja korvata sen uudella aiheella. Valittuja aiheita koskevat päätöslauselmaesitykset jätetään käsiteltäväksi viimeistään esityslistan hyväksymispäivän iltana. Päätöslauselmaesitysten jättämisen tarkan määräajan vahvistaa puhemies. Parlamentti voi 152 artiklan mukaisesti hylätä keskusteltavaksi aiotun aiheen ja korvata sen uudella aiheella. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi valittuja aiheita koskevia päätöslauselmaesityksiä viimeistään esityslistan hyväksymispäivän iltana. Päätöslauselmaesitysten jättämisen tarkan määräajan vahvistaa puhemies. 3.  Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 162 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti istuntojaksokohtaisen enintään yhden tunnin keskusteluajan rajoissa. 3.  Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 162 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti istuntojaksokohtaisen enintään yhden tunnin keskusteluajan rajoissa. Jos puheaikaa on vielä käytettävissä päätöslauselmaesitysten esittelylle ja äänestyksille sekä komission ja neuvoston mahdollisille puheenvuoroille varatun ajan jälkeen, se jaetaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken. Jos puheaikaa on vielä käytettävissä päätöslauselmaesitysten esittelylle sekä komission ja neuvoston mahdollisille puheenvuoroille varatun ajan jälkeen, se jaetaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken. 4.  Äänestys toimitetaan heti keskustelun päätyttyä. Työjärjestyksen 183 artiklaa ei sovelleta. 4.  Äänestys toimitetaan heti keskustelun päätyttyä. Äänestysselityksiä koskevaa 183 artiklaa ei sovelleta. Tämän artiklan mukaiset äänestykset voidaan toimittaa yhdessä, jos puhemies ja puheenjohtajakokous näin päättävät. Tämän artiklan mukaiset äänestykset voidaan toimittaa yhdessä, jos puhemies ja puheenjohtajakokous näin päättävät. 5.  Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on jätetty käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 123 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä. 5.  Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on jätetty käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 123 artiklan 4 ja 4 a kohdan mukaista menettelyä. 6.  Puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Päätös edellyttää kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajien yksimielistä hyväksyntää. 6.  Puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Päätös edellyttää kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajien yksimielistä hyväksyntää. Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 187, 188 ja 190 artiklan määräyksiä. Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 187 ja 188 artiklan määräyksiä. Päätöslauselmaesitykset ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten jätetään käsiteltäväksi vasta, kun aiheiden luettelo on hyväksytty. Päätöslauselmaesitykset, joita ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana, raukeavat. Samoin menetellään, jos 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei parlamentti ole päätösvaltainen. Jäsenet voivat jättää kyseiset päätöslauselmaesitykset uudelleen käsiteltäväksi joko valiokunnassa 133 artiklan mukaisesti tai seuraavalla istuntojaksolla käytävää keskustelua varten ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista. Päätöslauselmaesitykset ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten jätetään käsiteltäväksi vasta, kun aiheiden luettelo on hyväksytty. Päätöslauselmaesitykset, joita ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana, raukeavat. Samoin menetellään, jos 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei parlamentti ole päätösvaltainen. Laatijat voivat jättää kyseiset päätöslauselmaesitykset uudelleen käsiteltäväksi joko valiokunnassa 133 artiklan mukaisesti tai seuraavalla istuntojaksolla ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten. Aihetta ei voida ottaa ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle, jos se on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla. Aihetta ei voida ottaa ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle, jos se on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla. Työjärjestyksen määräykset eivät salli yhteiskeskustelua 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetystä päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä. Työjärjestyksen määräykset eivät salli yhteiskeskustelua 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetystä päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä. * * * Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan äänestyksen kohteena olevaa päätöslauselmaesitystä, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä. Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan äänestyksen kohteena olevaa päätöslauselmaesitystä, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä. Tarkistus 162 Euroopan parlamentin työjärjestys 136 artikla 136 artikla Poistetaan. Kirjalliset kannanotot 1.   Vähintään kymmenen jäsentä vähintään kolmesta poliittisesta ryhmästä voi jättää käsiteltäväksi enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton, joka koskee yksinomaan asiaa, joka kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan. Kirjallisen kannanoton sisällön on oltava julkilausuman kaltainen. Siinä ei varsinkaan saa vaatia lainsäädäntötoimia eikä esittää päätöksiä asioista, joiden osalta työjärjestyksessä määrätään erityisestä menettelystä tai toimivallasta, eikä se saa koskea aihetta, jota käsitellään parlamentissa käynnissä olevassa menettelyssä. 2.   Puhemies tekee perustellun päätöksen luvan myöntämisestä asian käsittelyn jatkamiselle 1 kohdan mukaisesti kaikissa tapauksissa. Kirjalliset kannanotot julkaistaan virallisilla kielillä parlamentin verkkosivustolla ja toimitetaan sähköisesti kaikille jäsenille. Ne kirjataan yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa sähköiseen luetteloon. Luettelo on julkinen, ja se on saatavilla parlamentin verkkosivustolla. Puhemies säilyttää myös kirjallisten kannanottojen paperitulosteet allekirjoituksineen. 3.   Jäsen voi allekirjoittaa kannanoton, joka on kirjattu sähköiseen luetteloon. Allekirjoituksen voi perua milloin tahansa kolmen kuukauden kuluessa kannanoton kirjaamisesta luetteloon. Jos jäsen peruu allekirjoituksensa, hän ei saa enää allekirjoittaa kyseistä kannanottoa uudestaan. 4.   Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton kolmen kuukauden kuluttua sen kirjaamisesta luetteloon, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille. Kannanotto, joka ei sido parlamenttia, ja allekirjoittajien nimet julkaistaan pöytäkirjassa. 5.   Menettely päättyy, kun kannanotto sekä allekirjoittajien nimet välitetään kannanotossa mainituille tahoille istuntojakson lopussa. 6.   Jos toimielimet, joille hyväksytty kannanotto on osoitettu, eivät ilmoita parlamentille suunnitelluista jatkotoimista kolmen kuukauden kuluessa tekstin vastaanottamisesta, asia otetaan kannanoton yhden tai useamman laatijan pyynnöstä asiasta vastaavan valiokunnan myöhemmän kokouksen esityslistalle. 7.   Yli kolme kuukautta luettelossa ollut kirjallinen kannanotto raukeaa, jollei vähintään puolet parlamentin jäsenistä allekirjoita sitä, eikä tätä kolmen kuukauden määräaikaa voida jatkaa. Tarkistus 163 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa V – luku 5 a (uusi) LUKU 5 A MUIDEN TOIMIELINTEN JA ELINTEN KUULEMINEN (Lisätään 136 artiklan jälkeen.) Tarkistus 164 Euroopan parlamentin työjärjestys 137 artikla 137 artikla 137 artikla Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen 1.  Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava talous- ja sosiaalikomiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. 1.  Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava talous- ja sosiaalikomiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. 2.  Valiokunta voi pyytää, että Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. 2.  Valiokunta voi pyytää, että Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. Valiokunta ilmoittaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. Valiokunta ilmoittaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskevista pyynnöistä ilmoitetaan parlamentissa sen seuraavalla istuntojaksolla, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään. 3.  Talous- ja sosiaalikomitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. 3.  Talous- ja sosiaalikomitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Tarkistus 165 Euroopan parlamentin työjärjestys 138 artikla 138 artikla 138 artikla Alueiden komitean kuuleminen Alueiden komitean kuuleminen 1.  Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava alueiden komiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. 1.  Tapauksissa, joissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti on kuultava alueiden komiteaa, puhemies aloittaa kuulemismenettelyn ja ilmoittaa siitä parlamentille. 2.  Valiokunta voi pyytää, että alueiden komiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. 2.  Valiokunta voi pyytää, että alueiden komiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista. Valiokunta ilmoittaa alueiden komitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. Valiokunta ilmoittaa alueiden komitealle määräajan, jonka kuluessa sen on annettava lausuntonsa. Alueiden komitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua. Alueiden komitean kuulemista koskevista pyynnöistä ilmoitetaan parlamentissa sen seuraavalla istuntojaksolla, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, ellei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyydä 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta, että asiasta äänestetään. 3.  Alueiden komitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. 3.  Alueiden komitean toimittamat lausunnot lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan. Tarkistus 166 Euroopan parlamentin työjärjestys 140 artikla 140 artikla 140 artikla Toimielinten väliset sopimukset Toimielinten väliset sopimukset 1.  Parlamentti voi tehdä sopimuksia muiden toimielinten kanssa perussopimusten soveltamiseksi taikka menettelyjen parantamiseksi tai selkeyttämiseksi. 1.  Parlamentti voi tehdä sopimuksia muiden toimielinten kanssa perussopimusten soveltamiseksi taikka menettelyjen parantamiseksi tai selkeyttämiseksi. Sopimus voidaan tehdä yhteisenä julistuksena, kirjeenvaihtona, menettelysääntöinä tai muussa asianmukaisessa muodossa. Perussopimus‑, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan tarkasteltua sopimuksia ja parlamentin hyväksyttyä sopimukset puhemies allekirjoittaa ne. Sopimukset voidaan liittää tiedoksi työjärjestykseen. Sopimus voidaan tehdä yhteisenä julistuksena, kirjeenvaihtona, menettelysääntöinä tai muussa asianmukaisessa muodossa. Perussopimus‑, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan tarkasteltua sopimuksia ja parlamentin hyväksyttyä sopimukset puhemies allekirjoittaa ne. 2.  Jos sopimukset johtavat parlamentin jäsenten tai elinten voimassa olevien työjärjestykseen perustuvien oikeuksien tai velvollisuuksien muutoksiin tai uusiin tällaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin taikka muulla tavoin muuttavat työjärjestystä tai sen tulkintaa, asia on toimitettava asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi 226 artiklan 2–6 kohdan mukaisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista. 2.  Jos sopimukset johtavat parlamentin jäsenten tai elinten voimassa olevien työjärjestykseen perustuvien oikeuksien tai velvollisuuksien muutoksiin tai uusiin tällaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin taikka muulla tavoin muuttavat työjärjestystä tai sen tulkintaa, asia on toimitettava asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi 226 artiklan 2–6 kohdan mukaisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tarkistus 167 Euroopan parlamentin työjärjestys 141 artikla 141 artikla 141 artikla Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa 1.  Varmistaakseen perussopimusten ja etenkin parlamentin oikeuksia koskevien määräysten täyden noudattamisen parlamentti seuraa unionin lainsäädäntöä ja täytäntöönpanomenettelyjä ne määräajat huomioon ottaen, jotka perussopimuksissa ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännössä asetetaan unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille. 1.  Varmistaakseen perussopimusten ja etenkin parlamentin oikeuksia koskevien määräysten täyden noudattamisen parlamentti seuraa unionin lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa ne määräajat huomioon ottaen, jotka perussopimuksissa ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännössä asetetaan unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille. 2.  Jos asiasta vastaava valiokunta epäilee, että unionin oikeutta on rikottu, se ilmoittaa asiasta parlamentille tarvittaessa suullisesti. 2.  Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta epäilee, että unionin oikeutta on rikottu, se ilmoittaa asiasta parlamentille tarvittaessa suullisesti. Parlamentti voi tarvittaessa kuulla asiasta vastaavan valiokunnan näkemyksen. 3.  Puhemies nostaa parlamentin puolesta asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen mukaisesti kanteen unionin tuomioistuimessa. 3.  Puhemies nostaa parlamentin puolesta oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan suosituksen mukaisesti kanteen unionin tuomioistuimessa. Puhemies voi pyytää seuraavan istuntojakson alussa täysistuntoa päättämään kanteen voimassa pitämisestä. Jos täysistunto äänestää annettujen äänten enemmistöllä kannetta vastaan, puhemies peruuttaa kanteen. Puhemies voi pyytää seuraavan istuntojakson alussa parlamenttia päättämään kanteen voimassa pitämisestä. Jos parlamentti äänestää annettujen äänten enemmistöllä kannetta vastaan, puhemies peruuttaa kanteen. Jos puhemies nostaa kanteen asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen vastaisesti, hän pyytää seuraavan istuntojakson alussa täysistuntoa päättämään kanteen voimassa pitämisestä. Jos puhemies nostaa kanteen asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen vastaisesti, hän pyytää seuraavan istuntojakson alussa parlamenttia päättämään kanteen voimassa pitämisestä. 4.  Puhemies toimittaa kirjallisia huomautuksia tai esiintyy tuomioistuinkäsittelyissä parlamentin puolesta kuultuaan asiasta vastaavaa valiokuntaa. 4.  Puhemies toimittaa kirjallisia huomautuksia tai esiintyy tuomioistuinkäsittelyissä parlamentin puolesta kuultuaan oikeudellisista asioista vastaavaa valiokuntaa. Jos puhemies aikoo poiketa asiasta vastaavan valiokunnan suosituksesta, hän ilmoittaa siitä valiokunnalle ja antaa asian puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi perustellen oman kantansa. Jos puhemies aikoo poiketa oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan suosituksesta, hän ilmoittaa siitä valiokunnalle ja antaa asian puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi perustellen oman kantansa. Jos puheenjohtajakokous katsoo, ettei parlamentin poikkeuksellisesti pitäisi toimittaa kirjallisia huomautuksia eikä esiintyä Euroopan unionin tuomioistuimessa asiassa, joka koskee parlamentin säädöksen pätevyyttä, asia saatetaan viipymättä täysistunnon käsiteltäväksi. Jos puheenjohtajakokous katsoo, ettei parlamentin poikkeuksellisesti pitäisi toimittaa kirjallisia huomautuksia eikä esiintyä Euroopan unionin tuomioistuimessa asiassa, joka koskee parlamentin säädöksen pätevyyttä, asia saatetaan viipymättä parlamentin käsiteltäväksi. Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi ryhtyä tarvittaviin väliaikaistoimiin asianomaisen tuomioistuimen asettamien määräaikojen noudattamiseksi. Tällaisissa tapauksissa tässä kohdassa määrätty menettely on pantava täytäntöön mahdollisimman pian. Mikään työjärjestyksen määräys ei estä asiasta vastaavaa valiokuntaa päättämästä asianmukaisista menettelytavoista suosituksensa välittämiseksi ajoissa kiireellisissä tapauksissa. Mikään työjärjestyksen määräys ei estä asiasta vastaavaa valiokuntaa päättämästä asianmukaisista menettelytavoista suosituksensa välittämiseksi ajoissa kiireellisissä tapauksissa. Työjärjestyksen 108 artiklan 6 kohdassa määrätään erityismenettelystä parlamentin päätöksen tekemiseksi siitä, käytetäänkö oikeutta pyytää unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 11 kohdan nojalla lausunto kansainvälisen sopimuksen yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa. Tämä määräys on erityismääräys (lex specialis), joka on ensisijainen suhteessa 141 artiklan yleiseen sääntöön. Kun kyse on parlamentin oikeuksien käyttämisestä Euroopan unionin tuomioistuimessa ja kun kyseessä oleva säädös ei kuulu 141 artiklan soveltamisalaan, tässä artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan vastaavasti. Kun kyse on parlamentin oikeuksien käyttämisestä Euroopan unionin tuomioistuimessa ja kun kyseessä oleva säädös ei kuulu 141 artiklan soveltamisalaan, tässä artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan vastaavasti. 4 a.   Kuultuaan mahdollisuuksien mukaan oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää puhemies voi kiireellisissä tapauksissa ryhtyä tarvittaviin väliaikaistoimiin asianomaisten määräaikojen noudattamiseksi. Tällaisissa tapauksissa on pantava mahdollisimman pian täytäntöön tapauksen mukaan 3 tai 4 kohdassa määrätty menettely. 4 b.   Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta vahvistaa tämän artiklan soveltamista koskevat periaatteensa. Tarkistus 168 Euroopan parlamentin työjärjestys 143 artikla 143 artikla 143 artikla Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC) Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi (COSAC) 1.  Puheenjohtajakokous nimeää puhemiehen ehdotuksesta COSAC-valtuuskunnan jäsenet ja voi antaa heille toimivaltuudet. Valtuuskuntaa johtavat kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja. 1.  Puheenjohtajakokous nimeää puhemiehen ehdotuksesta COSAC-valtuuskunnan jäsenet ja voi antaa heille toimivaltuudet. Valtuuskuntaa johtavat kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta vastaava Euroopan parlamentin varapuhemies ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja. 2.  Muut valtuuskunnan jäsenet valitaan COSACin kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella, ja heihin on mahdollisuuksien mukaan kuuluttava kyseisistä asioista vastaavien valiokuntien edustajia. Parlamentin valtuuskunta antaa selonteon kunkin kokouksen jälkeen. 2.  Muut valtuuskunnan jäsenet valitaan COSACin kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella, ja heihin on mahdollisuuksien mukaan kuuluttava kyseisistä asioista vastaavien valiokuntien edustajia. 3.  Parlamentin yleinen poliittinen tasapaino on otettava asianmukaisesti huomioon. 3.  Parlamentin yleinen poliittinen tasapaino on otettava asianmukaisesti huomioon. 3 a.   Valtuuskunta antaa puheenjohtajakokoukselle selonteon kunkin COSACin kokouksen jälkeen. Tarkistus 169 Euroopan parlamentin työjärjestys 146 artikla 146 artikla 146 artikla Parlamentin koollekutsuminen Parlamentin koollekutsuminen 1.  Parlamentti kokoontuu ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina ja määrää itse istuntokauden keskeytysten keston. 1.  Parlamentti kokoontuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 229 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina. Se määrää itse istuntokauden keskeytysten keston. 2.  Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen kun 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä on kulunut kuukausi. 2.  Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen kun 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä on kulunut kuukausi. 3.  Puheenjohtajakokous voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 1 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntokauden keskeytysten pituutta voimatta kuitenkaan lykätä istuntokauden aloituspäivää enempää kuin kahdella viikolla. 3.  Puheenjohtajakokous voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 1 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntokauden keskeytysten pituutta voimatta kuitenkaan lykätä istuntokauden aloituspäivää enempää kuin kahdella viikolla. 4.  Kuultuaan ensin puheenjohtajakokousta puhemies kutsuu parlamentin poikkeuksellisesti koolle jäsenten enemmistön, komission tai neuvoston pyynnöstä. 4.  Kuultuaan ensin puheenjohtajakokousta puhemies kutsuu parlamentin poikkeuksellisesti koolle jäsenten enemmistön, komission tai neuvoston pyynnöstä. Puhemiehellä on valta puheenjohtajakokouksen suostumuksella kutsua parlamentti poikkeuksellisesti koolle kiireellisissä tapauksissa. Puhemiehellä on valta puheenjohtajakokouksen suostumuksella kutsua parlamentti poikkeuksellisesti koolle kiireellisissä tapauksissa. Tarkistus 170 Euroopan parlamentin työjärjestys 148 artikla 148 artikla 148 artikla Jäsenten osallistuminen istuntoihin Jäsenten osallistuminen istuntoihin 1.  Jokaisessa istunnossa on läsnäololista jäsenten allekirjoitusta varten. 1.  Jokaisessa istunnossa on läsnäololista jäsenten allekirjoitusta varten. 2.  Läsnä olevien jäsenten nimet merkitään läsnäololistan mukaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”läsnäoleviksi”. Puhemiehen luvalla poissa olevien jäsenten nimet merkitään kunkin istunnon pöytäkirjaan”estyneiksi”. 2.  Läsnäololistaan läsnäoleviksi kirjattujen jäsenten nimet ilmoitetaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”läsnäoleviksi”. Puhemiehen luvalla poissa olevien jäsenten nimet ilmoitetaan kunkin istunnon pöytäkirjaan ”estyneiksi”. Tarkistus 171 Euroopan parlamentin työjärjestys 149 artikla 149 artikla 149 artikla Esityslistaluonnos Esityslistaluonnos 1.  Ennen jokaista istuntojaksoa puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositusten pohjalta, ottaen samalla huomioon 37 artiklan mukaisesti hyväksytyn komission työohjelman. 1.  Ennen jokaista istuntojaksoa puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositusten pohjalta. Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puheenjohtajakokouksen keskusteluihin esityslistaluonnoksesta. Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puheenjohtajakokouksen keskusteluihin esityslistaluonnoksesta. 2.  Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille. 2.  Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille. 3.   Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista 135 artiklan mukaisesti käytäville keskusteluille voidaan varata yksi tai kaksi jaksoa, yhteensä enintään tunti. 4.  Lopullinen esityslistaluonnos jaetaan jäsenille vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua. 4.  Lopullinen esityslistaluonnos asetetaan jäsenten saataville vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua. Tarkistus 172 Euroopan parlamentin työjärjestys 150 artikla 150 artikla 150 artikla Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua 1.  Ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä annettavaksi säädökseksi (ensimmäinen käsittely) ja muu kuin lainsäädäntöä koskeva päätöslauselmaesitys, joka on hyväksytty valiokunnassa siten, että vähemmän kuin kymmenesosa valiokunnan jäsenistä on äänestänyt sitä vastaan, otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen äänestettäväksi ilman tarkistuksia. 1.  Kun mietintö on hyväksytty valiokunnassa siten, että vähemmän kuin kymmenesosa valiokunnan jäsenistä on äänestänyt sitä vastaan, se otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen äänestettäväksi ilman tarkistuksia. Asiasta äänestetään vain kerran, elleivät poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina kymmenesosa parlamentin jäsenistä, ole ennen lopullisen esityslistaluonnoksen laatimista esittäneet kirjallista pyyntöä saada jättää tarkistuksia. Tällöin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. Asiasta äänestetään vain kerran, elleivät poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina kymmenesosa parlamentin jäsenistä, ole ennen lopullisen esityslistaluonnoksen laatimista esittäneet kirjallista pyyntöä saada jättää tarkistuksia. Tällöin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. 2.  Lopulliseen esityslistaluonnokseen otetuista asioista, joista äänestään ilman tarkistuksia, ei myöskään keskustella, ellei parlamentti puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän taikka vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä hyväksyessään esityslistan istuntojakson alkaessa. 2.  Lopulliseen esityslistaluonnokseen otetuista asioista, joista äänestään ilman tarkistuksia, ei myöskään keskustella, ellei parlamentti puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän taikka vähintään 40 jäsenen pyynnöstä toisin päätä hyväksyessään esityslistan istuntojakson alkaessa. 3.  Istuntojakson lopullista esityslistaluonnosta laatiessaan puheenjohtajakokous voi ehdottaa muita asioita otettavaksi esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua. Hyväksyessään esityslistan parlamentti ei voi hyväksyä tällaista ehdotusta, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä on jättänyt kirjallisen vastalauseen vähintään tuntia ennen istuntojakson avaamista. 3.  Istuntojakson lopullista esityslistaluonnosta laatiessaan puheenjohtajakokous voi ehdottaa muita asioita otettavaksi esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua. Hyväksyessään esityslistan parlamentti ei voi hyväksyä tällaista ehdotusta, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä on jättänyt kirjallisen vastalauseen vähintään tuntia ennen istuntojakson avaamista. 4.  Kun asia käsitellään ilman keskustelua, esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron juuri ennen äänestystä. 4.  Kun asia käsitellään ilman keskustelua, esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron juuri ennen äänestystä. Tarkistus 173 Euroopan parlamentin työjärjestys 152 artikla 152 artikla 149 a artikla Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen 1.  Parlamentti päättää lopullisesta esityslistaluonnoksesta kunkin istuntojakson alussa. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ehdottaa muutoksia. Ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tunti ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa enintään yhden minuutin pituisen puheenvuoron ehdotuksen laatijalle, yhdelle ehdotusta kannattavalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle. 1.  Parlamentti hyväksyy esityslistan kunkin istuntojakson alussa. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ehdottaa muutoksia lopulliseen esityslistaluonnokseen. Ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tunti ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa enintään yhden minuutin pituisen puheenvuoron ehdotuksen laatijalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle. 2.  Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 154 tai 187–191 artiklan mukaisesti taikka puhemiehen ehdotuksesta. 2.  Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 154 tai 187–191 artiklan mukaisesti taikka puhemiehen ehdotuksesta. Jos menettelyä koskeva esitys esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. Jos menettelyä koskeva esitys esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. 3.  Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan. 3.  Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan. (Tämä artikla siirretään heti 149 artiklan jälkeen, sillä se koskee esityslistaluonnosta.) Tarkistus 174 Euroopan parlamentin työjärjestys 153 a artikla (uusi) 153 a artikla Poliittisen ryhmän pyytämä ajankohtainen keskustelu 1.   Kullakin istuntojaksolla esityslistaluonnokseen varataan yksi tai kaksi vähintään 60 minuutin jaksoa Euroopan unionin politiikkaan liittyvästä tärkeästä ajankohtaisesta aiheesta käytäville keskusteluille. 2.   Kullakin poliittisella ryhmällä on oikeus ehdottaa valitsemaansa ajankohtaista aihetta vähintään yhteen tällaiseen keskusteluun vuodessa. Puheenjohtajakokous varmistaa minkä tahansa yhden vuoden jakson aikana, että kyseinen poliittisten ryhmien oikeus toteutuu tasapuolisesti niiden kesken. 3.   Poliittiset ryhmät toimittavat valitsemansa ajankohtaisen aiheen puhemiehelle kirjallisena, ennen kuin puheenjohtajakokous laatii lopullisen esityslistaluonnoksen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja oikeuksia, vapauksia ja periaatteita sekä sen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja koskevaa 38 artiklan 1 kohtaa kunnioitetaan täysin. 4.   Puheenjohtajakokous päättää ajankohdan, jolloin keskustelu käydään. Se voi neljää viidesosaa parlamentin jäsenistä edustavalla enemmistöllä päättää hylätä ryhmän esittämän aiheen. 5.   Ajankohtaista aihetta ehdottaneen poliittisen ryhmän edustaja alustaa keskustelun. Puheajat myönnetään alustuksen jälkeen 162 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti. 6.   Keskustelun päätteeksi ei hyväksytä päätöslauselmaa. Tarkistus 175 Euroopan parlamentin työjärjestys 154 artikla 154 artikla 154 artikla Kiireellisyys Kiireellisyys 1.  Puhemies, valiokunta, poliittinen ryhmä, vähintään 40 jäsentä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, josta parlamenttia on kuultu 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käydään kiireellisenä. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja se on perusteltava. 1.  Puhemies, valiokunta, poliittinen ryhmä, vähintään 40 jäsentä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, joka on annettu parlamentille 47 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käydään kiireellisenä. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja se on perusteltava. 2.  Saatuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä heti parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia pyyntöjä. 2.  Saatuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä heti parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia pyyntöjä. 3.  Ainoastaan pyynnön esittäjä, yksi pyyntöä kannattava ja yksi pyyntöä vastustava puhuja sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja/tai esittelijä voivat käyttää enintään kolmen minuutin pituisen puheenvuoron ennen äänestystä. 3.  Ainoastaan pyynnön esittäjä ja yksi pyyntöä vastustava puhuja sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja/tai esittelijä voivat käyttää enintään kolmen minuutin pituisen puheenvuoron ennen äänestystä. 4.  Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla muihin esityslistalla oleviin asioihin nähden. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan. 4.  Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla muihin esityslistalla oleviin asioihin nähden. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan. 5.  Kiireellinen keskustelu voidaan käydä ilman mietintöä tai poikkeuksellisesti asiasta vastaavan valiokunnan suullisen selvityksen pohjalta. 5.  Kiireellinen käsittely voidaan käydä ilman mietintöä tai poikkeuksellisesti asiasta vastaavan valiokunnan suullisen selvityksen pohjalta. Jos käytetään kiireellistä käsittelyä ja käydään toimielinten väliset neuvottelut, 73 ja 73 a artiklan määräyksiä ei sovelleta. Tällöin 73 d artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin. Tarkistus 176 Euroopan parlamentin työjärjestys 156 artikla 156 artikla 156 artikla Määräajat Määräajat Lukuun ottamatta 135 ja 154 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, keskustelua ja äänestystä tekstistä ei saa aloittaa, ellei tekstiä ole jaettu vähintään 24 tuntia aikaisemmin. Lukuun ottamatta 135 ja 154 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, keskustelua ja äänestystä tekstistä ei saa aloittaa, ellei tekstiä ole asetettu saataville vähintään 24 tuntia aikaisemmin. Tarkistus 177 Euroopan parlamentin työjärjestys 157 artikla 157 artikla 157 artikla Istuntosaliin pääsy Istuntosaliin pääsy 1.  Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission ja neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, niillä henkilökuntaan kuuluvilla, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa, sekä Euroopan unionin asiantuntijoilla tai virkamiehillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin. 1.  Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission ja neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, niillä henkilökuntaan kuuluvilla, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa, sekä puhemiehen kutsumilla henkilöillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin. 2.  Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän luvan haltijoilla on oikeus päästä lehterille. 2.  Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän luvan haltijoilla on oikeus päästä lehterille. 3.  Lehteriltä istuntoa seuraavan yleisön on istuttava hiljaa paikoillaan. Vahtimestarit poistavat heti lehteriltä henkilöt, jotka osoittavat suosiotaan tai paheksumistaan. 3.  Lehteriltä istuntoa seuraavan yleisön on istuttava hiljaa paikoillaan. Vahtimestarit poistavat heti lehteriltä henkilöt, jotka osoittavat suosiotaan tai paheksumistaan. Tarkistus 178 Euroopan parlamentin työjärjestys 158 artikla 158 artikla 158 artikla Kielet Kielet 1.  Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä. 1.  Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä. 2.  Kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä muille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille kielille. 2.  Kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä muille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille kielille. 3.  Valiokunta- ja valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä virallisista kielistä ja niihin virallisiin kieliin, joita kyseisen valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet. 3.  Valiokunta- ja valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä virallisista kielistä ja niihin virallisiin kieliin, joita kyseisen valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet. 4.  Tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella järjestettävissä valiokunta- tai valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä kielistä ja niihin kieliin, joita kokoukseen osallistumisensa vahvistaneet jäsenet käyttävät. Järjestelystä voidaan joustaa poikkeuksellisesti valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenten suostumuksella. Mahdollisen erimielisyyden ratkaisee puhemiehistö. 4.  Tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella järjestettävissä valiokunta- tai valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä kielistä ja niihin kieliin, joita kokoukseen osallistumisensa vahvistaneet jäsenet käyttävät. Järjestelystä voidaan joustaa poikkeuksellisesti. Puhemiehistö antaa tarvittavat määräykset. Jos äänestystuloksen julistamisen jälkeen todetaan, että eri kieliversioiden välillä on ristiriitaisuuksia, puhemies päättää julistetun äänestystuloksen pätevyydestä 184 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos puhemies julistaa tuloksen päteväksi, hän päättää, mitä kieliversiota pidetään hyväksyttynä. Alkuperäistä versiota ei kuitenkaan voida ilman muuta pitää virallisena tekstinä, koska voi myös olla, että kaikki muut kielet poikkeavat alkuperäisestä tekstistä. 4 a.   Äänestystuloksen julistamisen jälkeen puhemies päättää pyynnöistä, jotka koskevat eri kieliversioiden välillä olevia väitettyjä ristiriitaisuuksia. Tarkistus 179 Euroopan parlamentin työjärjestys 159 artikla 159 artikla 159 artikla Siirtymäkauden sääntö Siirtymäkauden sääntö 1.  Kahdeksannen vaalikauden loppuun asti kestävän siirtymäkauden aikana 158 artiklasta voidaan poiketa, jos jonkin virallisen kielen tulkkeja tai kääntäjiä ei ole käytettävissä riittävästi, vaikka tilanteeseen on pyritty varautumaan asianmukaisesti. 1.  Kahdeksannen vaalikauden loppuun asti kestävän siirtymäkauden aikana 158 artiklasta voidaan poiketa, jos jonkin virallisen kielen tulkkeja tai kääntäjiä ei ole käytettävissä riittävästi, vaikka tilanteeseen on pyritty varautumaan asianmukaisesti. 2.  Puhemiehistö toteaa pääsihteerin ehdotuksesta, täyttyvätkö 1 kohdan mukaiset edellytykset kunkin kyseessä olevan virallisen kielen osalta, ja tarkastelee päätöstään puolen vuoden välein pääsihteerin esittämän edistymiskertomuksen pohjalta. Puhemiehistö päättää tarvittavista täytäntöönpanotoimenpiteistä. 2.  Puhemiehistö toteaa pääsihteerin ehdotuksesta ja ottaen asianmukaisesti huomioon 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet, täyttyvätkö 1 kohdan mukaiset edellytykset kunkin kyseessä olevan virallisen kielen osalta, ja tarkastelee päätöstään puolen vuoden välein pääsihteerin esittämän edistymiskertomuksen pohjalta. Puhemiehistö päättää tarvittavista täytäntöönpanotoimenpiteistä. 3.  Tässä yhteydessä sovelletaan neuvoston perussopimusten nojalla päättämiä väliaikaisia poikkeustoimenpiteitä, jotka koskevat muiden säädösten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä antamien asetusten laatimista. 3.  Tässä yhteydessä sovelletaan neuvoston perussopimusten nojalla päättämiä väliaikaisia poikkeustoimenpiteitä, jotka koskevat säädösten laatimista. 4.  Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta suunniteltua aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta. 4.  Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta suunniteltua aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta. __________________ __________________ 20 Voimassaoloa jatkettu parlamentin päätöksellä 26. helmikuuta 2014. 20 Voimassaoloa jatkettu parlamentin päätöksellä 26. helmikuuta 2014. Tarkistus 180 Euroopan parlamentin työjärjestys 160 artikla 160 artikla 160 artikla Asiakirjojen jakelu Asiakirjojen jakelu Parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevat asiakirjat painetaan ja jaetaan jäsenille. Luettelo kyseisistä asiakirjoista julkaistaan parlamentin istuntopöytäkirjassa. Parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevat asiakirjat asetetaan jäsenten saataville. Jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on suora pääsy parlamentin sisäiseen tietojärjestelmään, jossa he voivat tutkia kaikkia valmisteluasiakirjoja (mietintöluonnoksia, suositusluonnoksia, lausuntoluonnoksia, työasiakirjoja ja valiokunnan käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia), joita ei ole luokiteltu luottamuksellisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista. Jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on suora pääsy parlamentin sisäiseen tietojärjestelmään, jossa he voivat tutkia kaikkia valmisteluasiakirjoja (mietintöluonnoksia, suositusluonnoksia, lausuntoluonnoksia, työasiakirjoja ja valiokunnan käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia), joita ei ole luokiteltu luottamuksellisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista. Tarkistus 181 Euroopan parlamentin työjärjestys 162 artikla 162 artikla 162 artikla Puheajan jakaminen ja puhujalista Puheajan jakaminen ja puhujalista 1.  Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua. 1.  Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua. 2.  Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat omalta paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan. 2.  Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat omalta paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan. 3.  Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujalistan, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä sekä yksi sitoutumaton jäsen. 3.  Puhemies voi laatia tietyn keskustelun ensimmäistä osaa varten puhujalistan, joka käsittää yhden tai useamman puheenvuorokierroksen, jossa puheenvuoron käyttää halutessaan kukin poliittinen ryhmä ryhmien koon mukaisessa järjestyksessä. 4.  Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti: 4.  Kyseiseen keskustelun osaan varattu puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti: a)  ensimmäinen osuus puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken; a)  ensimmäinen osuus puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken; b)  toinen osuus puheajasta jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa; b)  toinen osuus puheajasta jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa; c)  sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuihin poliittisille ryhmille myönnettäviin puheaikaosuuksiin. c)  sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuihin poliittisille ryhmille myönnettäviin puheaikaosuuksiin; c a)   täysistunnon puheaikaa jaettaessa otetaan huomioon, että jäsenet, jotka ovat vammaisia, saattavat tarvita enemmän aikaa. 5.  Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan. 5.  Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan. 6.  Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron. 6.  Jäljelle jäävää keskusteluun varattua aikaa ei myönnetä kenellekään erityisesti etukäteen. Sen sijaan puhemies voi myöntää jäsenille pääsääntöisesti enintään minuutin pituisia puheenvuoroja. Puhemies varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että eri poliittisia näkökantoja ja jäsenvaltioita edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron. 7.  Etusija voidaan pyynnöstä antaa asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle tai esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille. 7.  Puhemies voi pyynnöstä antaa etusijan asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle tai esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta, tai heidän sijaisinaan toimiville jäsenille. 8.  Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa, jos puhuja hyväksyy tämän ja jos puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny. 8.  Puhemies voi antaa puheenvuoron jäsenille, jotka sinistä korttia nostamalla osoittavat haluavansa esittää toiselle jäsenelle enintään puoli minuuttia kestävän, tämän puheenvuoron sisältöön liittyvän kysymyksen tämän puheenvuoron kuluessa edellyttäen, että puhuja hyväksyy tämän ja puhemies on vakuuttunut, että keskustelu ei tästä häiriinny, eikä puheenvuoron käyttävien jäsenten poliittisten kantojen välille muodostu peräkkäisten sinisten korttien kautta räikeää epätasapainoa. 9.  Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista esityksistä eikä muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan. 9.  Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista esityksistä eikä muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan. 10.   Puhemies voi poistattaa sanatarkoista istuntoselostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman ennalta myönnettyä lupaa tai joiden kesto ylittää jäsenelle myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa. 11.  Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi. 11.  Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Komissiolle, neuvostolle ja esittelijälle voidaan myöntää lisäpuheenvuoroja erityisesti parlamentin jäsenten kannanottoihin vastaamiseksi. 12.  Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään sanatarkkoihin istuntoselostuksiin. 12.  Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään sanatarkkoihin istuntoselostuksiin. 13.  Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräysten soveltamista. 13.  Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa niille myönnettävän puheajan asianmukaisesta jaosta ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräykset. Tarkistus 182 Euroopan parlamentin työjärjestys 164 a artikla (uusi) 164 a artikla Haitan aiheuttamisen estäminen Puhemiehellä on toimivalta lopettaa sellaisten aloitteiden kuten työjärjestyspuheenvuorojen, menettelyä koskevien esitysten tai äänestysselitysten taikka erillistä äänestystä, kohta kohdalta -äänestystä tai nimenhuutoäänestystä koskevien pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen, jos hän katsoo, että tällaisten aloitteiden tai pyyntöjen ilmeisenä tarkoituksena on ja niiden seurauksena olisi pitkään jatkuvan ja vakavan haitan aiheuttaminen parlamentin työskentelylle tai muiden jäsenten oikeuksille. (Luvussa 3 ”YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNTOJEN KULUSTA”) Tarkistus 183 Euroopan parlamentin työjärjestys 165 artikla 165 artikla 165 artikla Välittömät toimenpiteet Välittömät toimenpiteet 1.  Puhemies kehottaa jäsentä, joka häiritsee istunnon asianmukaista kulkua tai jonka käyttäytyminen ei ole 11 artiklan asiaa koskevien määräysten mukaista, palaamaan järjestykseen. 1.  Puhemies kehottaa jäsentä, joka häiritsee istunnon asianmukaista kulkua tai jonka käyttäytyminen ei ole 11 artiklan asiaa koskevien määräysten mukaista, palaamaan järjestykseen. 2.  Jos rikkomus toistuu, puhemies kehottaa uudelleen jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan. 2.  Jos rikkomus toistuu, puhemies kehottaa uudelleen jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan. 3.  Jos häirintä jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos rikkomus on erityisen vakava, puhemies voi turvautua jälkimmäiseen toimeen myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön. 3.  Jos häirintä jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos rikkomus on erityisen vakava, puhemies voi turvautua jälkimmäiseen toimeen myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön. 4.  Jos häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin istuntotyöskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle. 4.  Jos häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin istuntotyöskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle. 4 a.   Puhemies voi päättää keskeyttää istunnon suoran lähetyksen tapauksessa, jossa jonkin jäsenen kielenkäyttö tai käyttäytyminen on loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä. 4 b.   Puhemies voi päättää poistaa keskustelujen audiovisuaalisesta tallenteesta ne jonkin jäsenen puheenvuoron osat, joissa käytetään loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä kieltä. Päätös tulee voimaan välittömästi. Puhemiehistön on kuitenkin vahvistettava päätös neljän viikon kuluessa sen tekemisestä tai, jos puhemiehistö ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan. 5.  Edellä 1–4 kohdassa määrätyt toimivaltuudet on soveltuvin osin myös henkilöillä, jotka johtavat puhetta työjärjestyksessä määriteltyjen elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa. 5.  Edellä 1–4 b kohdassa määrätyt toimivaltuudet on soveltuvin osin myös henkilöillä, jotka johtavat puhetta työjärjestyksessä määriteltyjen elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa. 6.  Istunnon puheenjohtaja voi tilanteen vaatiessa ja jäsenten menettelysääntöjen rikkomisen vakavuuden huomioon ottaen pyytää ennen seuraavaa istuntojaksoa tai asianomaisen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan seuraavaa kokousta puhemiestä ryhtymään 166 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. 6.  Istunnon puheenjohtaja voi tilanteen vaatiessa ja jäsenten menettelysääntöjen rikkomisen vakavuuden huomioon ottaen pyytää ennen seuraavaa istuntojaksoa tai asianomaisen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan seuraavaa kokousta puhemiestä ryhtymään 166 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin. Tarkistus 184 Euroopan parlamentin työjärjestys 166 artikla 166 artikla 166 artikla Seuraamukset Seuraamukset 1.  Erityisen vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos jäsen häiritsee parlamentin toimintaa 11 artiklassa määriteltyjen periaatteiden vastaisesti, puhemies tekee asianomaista jäsentä kuultuaan perustellun päätöksen asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä ja ilmoittaa siitä kyseiselle jäsenelle sekä niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin tämä kuuluu, ennen kuin ilmoittaa asiasta täysistunnossa. 1.  Vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos jäsen häiritsee parlamentin toimintaa 11 artiklassa määriteltyjen periaatteiden vastaisesti, puhemies tekee perustellun päätöksen asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä. Puhemies pyytää asianomaista jäsentä esittämään kirjallisia huomautuksia ennen päätöksen tekemistä. Puhemies voi poikkeuksellisesti päättää järjestää asianomaisen jäsenen suullisen kuulemisen. Päätöksestä ilmoitetaan kyseiselle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai kiireellisissä tapauksissa vahtimestarien välityksellä. Kun kyseiselle jäsenelle on ilmoitettu, puhemies ilmoittaa kaikista jäsenelle määrätyistä seuraamuksista parlamentissa, ja asiasta ilmoitetaan niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin jäsen kuuluu. Kun seuraamus on lopullinen, se pidetään näkyvästi julkaistuna parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan. 2.  Käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko se ollut tilapäistä, toistuvaa vai jatkuvaa, sekä sen vakavuusaste työjärjestyksen liitteenä olevien suuntaviivojen mukaisesti21. 2.  Käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko se ollut tilapäistä, toistuvaa vai jatkuvaa, sekä sen vakavuusaste. On erotettava toisistaan yhtäältä näkyvyyttä tavoittelevat toimet, jotka voidaan hyväksyä, kunhan ne eivät ole loukkaavia, panettelevia, rasistisia tai muukalaisvihamielisiä ja pysyvät kohtuuden rajoissa, ja toisaalta toimet, joilla häiritään aktiivisesti parlamentin toimintaa. 3.  Seuraamus voi olla yksi tai useampi seuraavista: 3.  Seuraamus voi olla yksi tai useampi seuraavista: a)  huomautus; a)  huomautus; b)  päivärahan pidättäminen vähintään kahden ja enintään kymmenen päivän ajaksi; b)  päivärahan pidättäminen vähintään kahden ja enintään kolmenkymmenen päivän ajaksi; c)  määräaikainen kielto osallistua mihinkään parlamentin toimintaan tai toiminnan osaan vähintään kahden ja enintään kymmenen parlamentin tai minkä tahansa sen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan peräkkäisen kokous- tai istuntopäivän ajan, rajoittamatta kuitenkaan jäsenen oikeutta äänestää täysistunnossa jäsenten käyttäytymissääntöjä tarkoin noudattaen; c)  määräaikainen kielto osallistua mihinkään parlamentin toimintaan tai toiminnan osaan vähintään kahden ja enintään kolmenkymmenen parlamentin tai minkä tahansa sen elimen, valiokunnan tai valtuuskunnan peräkkäisen kokous- tai istuntopäivän ajan, rajoittamatta kuitenkaan jäsenen oikeutta äänestää täysistunnossa jäsenten käyttäytymissääntöjä tarkoin noudattaen; d)  puheenjohtajakokoukselle 21 artiklan mukaisesti tehtävä ehdotus siitä, että asianomainen jäsen pidätetään tai erotetaan yhdestä tai useammasta tehtävästä, joissa jäsen parlamentissa toimii. d a)   jäsenelle asetettava kielto edustaa parlamenttia parlamenttien välisessä valtuuskunnassa, parlamenttien välisessä kokouksessa tai missään toimielinten välisissä yhteyksissä enintään yhden vuoden ajan; d b)   kun kyseessä on luottamuksellisuutta koskevien velvollisuuksien noudattamatta jättäminen, luottamukselliseen tai turvallisuusluokiteltuun tietoon tutustumista koskevien oikeuksien rajoittaminen enintään yhden vuoden ajan. 3 a.   Edellä 3 kohdan b–d b alakohdassa vahvistetut toimenpiteet voidaan määrätä kaksinkertaisina, jos rikkomus toistuu tai jos jäsen kieltäytyy noudattamasta 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutettua toimenpidettä. 3 b.   Puhemies voi lisäksi 21 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen tehdä puheenjohtajakokoukselle ehdotuksen siitä, että jäsen pidätetään tai erotetaan yhdestä tai useammasta tehtävästä, jossa jäsen parlamentissa toimii. __________________ 21 Katso liite XV. Tarkistus 185 Euroopan parlamentin työjärjestys 167 artikla 167 artikla 167 artikla Sisäiset oikeussuojakeinot Sisäiset oikeussuojakeinot Asianomainen jäsen voi kahden viikon kuluessa puhemiehen määräämän seuraamuksen tiedoksisaannista hakea siihen muutosta puhemiehistölle osoitetulla oikaisuvaatimuksella, joka keskeyttää seuraamuksen täytäntöönpanon. Puhemiehistö voi neljän viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä peruuttaa tai vahvistaa määrätyn seuraamuksen tai lieventää sitä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenen oikeutta turvautua ulkoisiin oikeussuojakeinoihin. Jos puhemiehistö ei tee päätöstä määräajassa, seuraamus raukeaa. Asianomainen jäsen voi 166 artiklan 1–3 a kohdan mukaisesti kahden viikon kuluessa puhemiehen määräämän seuraamuksen tiedoksisaannista hakea siihen muutosta puhemiehistölle osoitetulla oikaisuvaatimuksella, joka keskeyttää seuraamuksen täytäntöönpanon. Puhemiehistö voi neljän viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä tai, jos puhemiehistö ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan peruuttaa tai vahvistaa määrätyn seuraamuksen tai muuttaa sitä, tämän kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenen oikeutta turvautua ulkoisiin oikeussuojakeinoihin. Jos puhemiehistö ei tee päätöstä määräajassa, seuraamuksen katsotaan rauenneen. Tarkistus 186 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa VII – luku 5 – otsikko PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTÄMINEN PÄÄTÖSVALTAISUUS, TARKISTUKSET JA ÄÄNESTÄMINEN Tarkistus 187 Euroopan parlamentin työjärjestys 168 artikla 168 artikla 168 artikla Päätösvaltaisuus Päätösvaltaisuus 1.  Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan. 1.  Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan. 2.  Parlamentti on päätösvaltainen, kun kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa. 2.  Parlamentti on päätösvaltainen, kun kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa. 3.  Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, jollei puhemies vähintään 40 jäsenen ennen äänestyksen aloittamista esittämästä pyynnöstä totea, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos äänestys osoittaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen, otetaan äänestys seuraavan istunnon esityslistalle. 3.  Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, jollei puhemies vähintään 40 jäsenen ennen äänestyksen aloittamista esittämästä pyynnöstä totea, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä jäseniä ei ole läsnä, puhemies julistaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen, ja äänestys otetaan seuraavan istunnon esityslistalle. Päätösvaltaisuuden toteamispyynnön voi esittää ainoastaan vähintään 40 jäsentä. Poliittisen ryhmän puolesta esitettyä pyyntöä ei oteta käsiteltäväksi. Äänestystulosta todettaessa on 2 kohdan mukaisesti laskettava mukaan kaikki istuntosalissa läsnä olevat ja 4 kohdan mukaisesti kaikki päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet. Koneäänestysjärjestelmää ei voida käyttää tähän tarkoitukseen. Istuntosalin ovia ei saa sulkea. Koneäänestysjärjestelmää voidaan käyttää 40 jäsenen vähimmäismäärän tarkistamiseen, mutta sitä ei voida käyttää päätösvaltaisuuden tarkistamiseen. Istuntosalin ovia ei saa sulkea. Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä jäseniä ei ole läsnä, puhemies ei julista äänestystulosta vaan toteaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. 3 kohdan viimeistä virkettä ei sovelleta äänestettäessä menettelyä koskevista esityksistä vaan ainoastaan varsinaisesta asiasta äänestettäessä. 4.  Päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet lasketaan läsnä oleviksi 2 kohdan mukaisesti, vaikka he eivät enää olisikaan istuntosalissa. 4.  Päätösvaltaisuuden toteamista pyytävien jäsenten on oltava läsnä istuntosalissa, kun pyyntö esitetään, ja heidät lasketaan läsnä oleviksi 2 ja 3 kohdan mukaisesti, vaikka he sen jälkeen poistuisivatkin istuntosalista. Päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneiden jäsenten on oltava läsnä istuntosalissa, kun pyyntö esitetään. 5.  Jos läsnä on vähemmän kuin 40 jäsentä, puhemies voi todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. 5.  Jos läsnä on vähemmän kuin 40 jäsentä, puhemies voi todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Tarkistus 188 Euroopan parlamentin työjärjestys 168 a artikla (uusi) 168 a artikla Vähimmäismäärät 1.   Jollei toisin mainita, tässä työjärjestyksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä: a)   ’alhaisella vähimmäismäärällä’ tarkoitetaan yhtä kahdeskymmenesosaa parlamentin jäsenistä tai yhtä poliittista ryhmää; b)   ’keskitason vähimmäismäärällä’ tarkoitetaan yhtä kymmenesosaa parlamentin jäsenistä; tämä jäsenmäärä voi koostua yhdestä tai useammasta poliittisesta ryhmästä tai yksittäisistä jäsenistä taikka näiden yhdistelmästä; c)   ’korkealla vähimmäismäärällä’ tarkoitetaan yhtä viidesosaa parlamentin jäsenistä; tämä jäsenmäärä voi koostua yhdestä tai useammasta poliittisesta ryhmästä tai yksittäisistä jäsenistä taikka näiden yhdistelmästä. 2.   Jos sovellettavan vähimmäismäärän saavuttamisen toteaminen edellyttää jäsenen allekirjoitusta, allekirjoitus voi olla joko käsinkirjoitettu tai sähköisessä muodossa parlamentin sähköisellä allekirjoitusjärjestelmällä tuotettu. Jäsen voi sovellettavien määräaikojen kuluessa peruuttaa allekirjoituksensa, mutta hän ei voi enää uusia sitä myöhemmin. 3.   Jos vähimmäismäärän saavuttaminen edellyttää poliittisen ryhmän tukea, ryhmä toimii puheenjohtajansa välityksellä tai puheenjohtajan tähän tehtävään nimittämän henkilön välityksellä. 4.   Poliittisen ryhmän tuki lasketaan seuraavasti keskitason ja korkeaa vähimmäismäärää sovellettaessa seuraavasti: –   jos työjärjestyksen artiklaan, jossa kyseinen vähimmäismäärä vahvistetaan, vedotaan istunnon tai kokouksen kuluessa: kaikki tuen antavaan ryhmään kuuluvat fyysisesti läsnä olevat jäsenet; –   muissa tapauksissa: kaikki tukensa esittävään ryhmään kuuluvat jäsenet. Tarkistus 189 Euroopan parlamentin työjärjestys Horisontaalinen yhdenmukaistaminen Työjärjestyksen artiklat ja 168 a artiklassa vahvistettuja vähimmäismäärien uusia määritelmiä koskevat tarkistukset yhdenmukaistetaan horisontaalisesti. A.  Seuraavassa luetelluissa artikloissa tai seuraavia artikloja koskevissa tarkistuksissa ilmaus ”poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä”, olipa se missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. 15 artiklan 1 kohta 38 artiklan 2 kohta 38 a artiklan 1 kohta (uusi) 59 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 59 artiklan 1 kohdan 4 alakohta (uusi) 59 artiklan 1 a kohdan 1 alakohta (uusi) 59 artiklan 1 b kohdan 4 alakohta (uusi) 59 artiklan 1 b kohdan 5 alakohta (uusi) 63 artiklan 4 kohta ja 78 e artiklan 2 kohta 67 a artiklan 1 kohdan 1 alakohta (uusi) ja 68 artiklan 1 kohta 67 a artiklan 2 kohdan 1 alakohta (uusi) 67 a artiklan 4 kohdan 1 alakohta (uusi) 69 artiklan 1 kohta 81 artiklan 2 kohta 88 artiklan 1 kohdan 2 alakohta 105 artiklan 3 ja 4 kohta 105 artiklan 6 kohdan kolmas luetelmakohta 106 artiklan 4 c kohdan 2 alakohta (uusi) 108 artiklan 2 kohta 108 artiklan 4 kohta 113 artiklan 4 a kohta (uusi) 118 artiklan 5 kohdan 1 alakohta 121 artiklan 3 kohta 122 artiklan 3 kohta 122 a artiklan 4 kohta (uusi) 123 artiklan 2 kohta 128 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 135 artiklan 1 kohta 135 artiklan 2 kohta 137 artiklan 2 kohdan 3 alakohta 138 artiklan 2 kohdan 3 alakohta 150 artiklan 2 kohta 150 artiklan 3 kohta 152 artiklan 1 kohta 153 artiklan 1 kohta 154 artiklan 1 kohta 169 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 170 artiklan 4 kohdan 1 alakohta 174 artiklan 5 kohta 174 artiklan 6 kohta 176 artiklan 1 kohta 180 artiklan 1 kohta 187 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 188 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohta 189 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 190 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 190 artiklan 4 kohta 226 artiklan 4 kohta 231 artiklan 4 kohta Liitteessä XVI olevan 1 c kohdan 7 alakohta Työjärjestyksen 88 artiklan 4 kohdassa ja 113 artiklan 4 a kohdassa ilmaus ”vähintään 40 jäsentä”, olipa se missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. B.  Työjärjestyksen 50 artiklan 1 kohdassa ja 50 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa ilmaus ”vähintään kymmenesosa valiokunnan jäsenistä”, olipa se missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”valiokunnassa vähintään keskitason saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. Työjärjestyksen 73 a artiklan 2 kohdassa ja 150 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa ilmaus ”poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina kymmenesosa parlamentin jäsenistä”, olipa se missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. Työjärjestyksen 210 a artiklan 4 kohdassa ilmaus ”kolme [...] valiokunnan jäsentä” korvataan ilmauksella ”valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampia poliittisia ryhmiä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. C.  Työjärjestyksen 15 artiklan 1 kohdassa ilmaus ”viidesosa parlamentin jäsenistä” korvataan ilmauksella ”vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. Työjärjestyksen 182 artiklan 2 kohdassa ja 180 a artiklan 2 kohdassa ilmaus ”vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä” korvataan ilmauksella ”vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. Työjärjestyksen 191 artiklan 1 kohdassa ilmaus ”poliittisen ryhmän tai 40 jäsenen” korvataan ilmauksella ”vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittavan määrän jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. Työjärjestyksen 204 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa ja 208 artiklan 2 kohdassa ilmaus ”vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä” tai ”kuudesosa jäsenistä”, olivatpa ne missä tahansa taivutusmuodossa, korvataan ilmauksella ”valiokunnassa vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. Työjärjestyksen 208 artiklan 3 kohdassa ilmaus ”neljäsosa valiokunnan jäsenistä ” korvataan ilmauksella ”valiokunnassa vähintään korkean vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä”. Samalla on tehtävä tarvittavat kieliopilliset muutokset. D.  Vähimmäismäärien horisontaalinen yhdenmukaistaminen ei vaikuta edellä lueteltujen artiklojen ja tarkistusten hyväksymiseen, hylkäämiseen eikä muuttamiseen muilta, vähimmäismääriin liittymättömiltä osin. (Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.) Tarkistus 190 Euroopan parlamentin työjärjestys 169 artikla 169 artikla 169 artikla Tarkistusten jättäminen ja esittely Tarkistusten jättäminen ja esittely 1.  Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. 1.  Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi. Kaikkien allekirjoittajien nimet julkaistaan. Tarkistukset jätetään käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina. Tarkistukset jätetään käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina. Työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lainsäädännöllisiin asiakirjoihin esitettyihin tarkistuksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. Tarkistuksen laatija vastaa perusteluista eikä niistä äänestetä. Ehdotuksiin oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi esitettyihin tarkistuksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. Tarkistuksen laatija vastaa perusteluista eikä niistä äänestetä. 2.  Jollei 170 artiklassa määrätyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksella voidaan pyrkiä muuttamaan mitä tahansa tekstin osaa, ja se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista. 2.  Jollei 170 artiklassa määrätyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksella voidaan pyrkiä muuttamaan mitä tahansa tekstin osaa, ja se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista. Tekstillä tarkoitetaan tässä ja 170 artiklassa päätöslauselmaesitystä, luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädösehdotusta kokonaisuudessaan. Tekstillä tarkoitetaan tässä ja 170 artiklassa päätöslauselmaesitystä, luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai ehdotusta oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi kokonaisuudessaan. 3.  Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. 3.  Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle. 4.  Tarkistuksen laatija tai laatijan sijaisekseen nimeämä jäsen voi esitellä tarkistuksen keskustelun aikana. 4.  Tarkistuksen laatija tai laatijan sijaisekseen nimeämä jäsen voi esitellä tarkistuksen keskustelun aikana. 5.  Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, jollei toinen jäsen ota tarkistusta heti nimiinsä. 5.  Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, jollei toinen jäsen ota tarkistusta heti nimiinsä. 6.  Tarkistuksista voidaan äänestää vasta sen jälkeen, kun ne on painettu ja jaettu kaikilla virallisilla kielillä, jollei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos vähintään 40 jäsentä sitä vastustaa. Parlamentti välttää päätöksiä, jotka asettaisivat tiettyä kieltä käyttävät jäsenet kohtuuttoman epäedulliseen asemaan. 6.  Tarkistuksista voidaan äänestää vasta sen jälkeen, kun ne on asetettu saataville kaikilla virallisilla kielillä, jollei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos vähintään 40 jäsentä sitä vastustaa. Parlamentti välttää päätöksiä, jotka asettaisivat tiettyä kieltä käyttävät jäsenet kohtuuttoman epäedulliseen asemaan. Kun läsnä on vähemmän kuin 100 parlamentin jäsentä, parlamentti ei voi päättää toisin, jos vähintään kymmenesosa läsnä olevista jäsenistä sitä vastustaa. Kun läsnä on vähemmän kuin 100 parlamentin jäsentä, parlamentti ei voi päättää toisin, jos vähintään kymmenesosa läsnä olevista jäsenistä sitä vastustaa. Puhemiehen ehdotuksesta suullinen tarkistus tai muu suullinen muutos rinnastetaan tarkistukseen, jota ei ole jaettu kaikilla virallisilla kielillä. Jos puhemies katsoo, että tällainen tarkistus tai muutos voidaan ottaa käsiteltäväksi 170 artiklan 3 kohdan nojalla ja jollei sitä ole vastustettu 169 artiklan 6 kohdan nojalla, siitä äänestetään laadittua äänestysjärjestystä noudattaen. Puhemiehen ehdotuksesta suullinen tarkistus tai muu suullinen muutos rinnastetaan tarkistukseen, jota ei ole asetettu saataville kaikilla virallisilla kielillä. Jos puhemies katsoo, että tällainen tarkistus tai muutos voidaan ottaa käsiteltäväksi 170 artiklan 3 kohdan nojalla ja jollei sitä ole vastustettu 169 artiklan 6 kohdan nojalla, siitä äänestetään laadittua äänestysjärjestystä noudattaen. Valiokunnassa äänimäärä, joka on tarpeen tällaista tarkistusta tai muutosta koskevan äänestyksen toimittamisen vastustamiseksi, vahvistetaan 209 artiklan nojalla suhteessa äänimäärään, jota sovelletaan täysistunnossa, tarvittaessa pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun. Valiokunnassa äänimäärä, joka on tarpeen tällaista tarkistusta tai muutosta koskevan äänestyksen toimittamisen vastustamiseksi, vahvistetaan 209 artiklan nojalla suhteessa äänimäärään, jota sovelletaan täysistunnossa, tarvittaessa pyöristettynä ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun. Tarkistus 191 Euroopan parlamentin työjärjestys 170 artikla 170 artikla 170 artikla Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi 1.  Tarkistusta ei oteta käsiteltäväksi, jos 1.  Rajoittamatta niiden lisäehtojen soveltamista, joista määrätään valiokunta-aloitteisia mietintöjä koskevassa 52 artiklan 2 kohdassa ja tarkistuksia neuvoston kantaan koskevassa 69 artiklan 2 kohdassa, tarkistusta ei oteta käsiteltäväksi, jos a)  se ei suoranaisesti liity tekstiin, jota sillä pyritään muuttamaan; a)  se ei suoranaisesti liity tekstiin, jota sillä pyritään muuttamaan; b)  sen tarkoituksena on poistaa tai korvata teksti kokonaisuudessaan; b)  sen tarkoituksena on poistaa tai korvata teksti kokonaisuudessaan; c)  sen tarkoituksena on muuttaa useampaa kuin yhtä tekstin artiklaa tai kohtaa; tämä määräys ei koske kompromissitarkistuksia eikä tarkistuksia, joilla pyritään muuttamaan tietty sanamuoto samalla tavoin koko tekstissä; c)  sen tarkoituksena on muuttaa useampaa kuin yhtä tekstin artiklaa tai kohtaa; tämä määräys ei koske kompromissitarkistuksia eikä tarkistuksia, joilla pyritään muuttamaan tietty sanamuoto samalla tavoin koko tekstissä; c a)   sen tarkoituksena on muuttaa ehdotusta unionin lainsäädännön kodifioimiseksi; edellä olevaa 103 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin; c b)   sen tarkoituksena on muuttaa unionin lainsäädännön uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa muuttumattomiksi jätettyjä osia; edellä olevaa 104 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa ja 104 artiklan 3 kohdan kolmatta alakohtaa sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin; d)  on todettu, että vähintään yhden virallisen kielen sanamuoto ei edellytä tarkistusta tekstiin, jota tarkistuksella pyritään muuttamaan; tällöin puhemies etsii asianomaisten kanssa sopivan kielellisen ratkaisun asiaan. d)  sillä pyritään vain varmistamaan tekstin kielellinen oikeellisuus tai terminologian yhtenäisyys kielellä, jolla tarkistus on jätetty käsiteltäväksi; tällöin puhemies etsii asianomaisten kanssa sopivan kielellisen ratkaisun asiaan. 2.   Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa. 3.  Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi. 3.  Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi. Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. 4.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, jolla pyritään korvaamaan valiokunnan mietintöön sisältyvä päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön. 4.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen, jolla pyritään korvaamaan valiokunnan mietintöön sisältyvä päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön. Tällöin ryhmä tai kyseiset jäsenet eivät saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia. Tällöin ryhmä tai kyseiset jäsenet eivät saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Vaihtoehtoinen päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia. Edellä olevaa 123 artiklan 4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Yhteisiä päätöslauselmaesityksiä koskevaa 123 artiklan 4 ja 4 a kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. 4 a.   Tarkistuksia voidaan puhemiehen suostumuksella poikkeuksellisesti jättää käsiteltäväksi tarkistusten jättämisen määräajan päätyttyä, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on ilmennyt teknisiä ongelmia. Puhemies päättää, voidaanko tällaiset tarkistukset ottaa käsiteltäväksi. Puhemiehen on saatava parlamentin suostumus ennen kuin hän voi toimittaa äänestyksen näistä tarkistuksista. Kompromissitarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskevaa päätöstä tehtäessä voidaan soveltaa seuraavia yleisiä arviointiperusteita: –   kompromissitarkistukset liittyvät yleensä sellaisiin tekstin osiin, joihin on esitetty tarkistuksia ennen tarkistusten jättämisen määräajan päättymistä, –   kompromissitarkistuksia jättävät käsiteltäväksi yleensä parlamentin enemmistöä edustavat poliittiset ryhmät, asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat, esittelijät tai valmistelijat taikka muiden tarkistusten laatijat, –   kompromissitarkistukset johtavat yleensä muiden samaa tekstikohtaa koskevien tarkistusten peruuttamiseen. Ainoastaan puhemies voi ehdottaa, että kompromissitarkistus otetaan huomioon. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on saatava parlamentin suostumus tähän tiedustelemalla, vastustaako joku äänestyksen toimittamista. Jos äänestystä vastustetaan, parlamentti päättää asiasta annettujen äänten enemmistöllä. Tarkistus 192 Euroopan parlamentin työjärjestys 171 artikla 171 artikla 171 artikla Äänestysmenettely Äänestysmenettely 1.  Mietinnöistä äänestettäessä sovelletaan seuraavaa menettelyä: 1.  Parlamentille annetuista teksteistä äänestettäessä sovelletaan seuraavaa menettelyä, jollei tässä työjärjestyksessä erityisesti toisin määrätä: a)  ensiksi äänestetään mahdollisista tarkistuksista tekstiin, jota asiasta vastaavan valiokunnan mietintö käsittelee, a)  ensiksi äänestetään tarpeen mukaan mahdollisista tarkistuksista ehdotukseen oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi, b)  seuraavaksi äänestetään mahdollisesti muutetusta tekstistä kokonaisuudessaan, b)  seuraavaksi äänestetään tarpeen mukaan mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta kokonaisuudessaan, c)  tämän jälkeen äänestetään tarkistuksista päätöslauselmaesitykseen tai luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, c)  tämän jälkeen äänestetään mahdollisista tarkistuksista päätöslauselmaesitykseen tai luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, d)  lopuksi äänestetään päätöslauselmaesityksestä tai luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi kokonaisuudessaan (lopullinen äänestys). d)  lopuksi äänestetään päätöslauselmaesityksestä kokonaisuudessaan (lopullinen äänestys). Parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista. Parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista. 2.   Toisessa käsittelyssä sovelletaan seuraavaa menettelyä: a)  jos ei ole tehty ehdotusta neuvoston kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi, se katsotaan hyväksytyksi 76 artiklan mukaisesti; b)  neuvoston kannan hylkäämistä koskevasta ehdotuksesta äänestetään ennen mahdollisia tarkistuksia (katso 68 artiklan 1 kohta); c)  jos neuvoston kantaan on esitetty useita tarkistuksia, niistä äänestetään 174 artiklan mukaisessa järjestyksessä; d)  jos parlamentti on äänestänyt neuvoston kannan tarkistamisesta, voidaan tekstistä kokonaisuudessaan äänestää ainoastaan 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 3.   Edellä 72 artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan kolmanteen käsittelyyn. 4.  Äänestettäessä lainsäädäntöteksteistä sekä päätöslauselmaesityksistä, jotka eivät liity lainsäädäntöön, keskeisistä osista äänestetään ennen johdanto-osan viitteitä ja kappaleita. Tarkistukset raukeavat, jos ne ovat ristiriidassa aiemman äänestyksen tuloksen kanssa. 4.  Äänestettäessä ehdotuksista oikeudellisesti velvoittaviksi säädöksiksi sekä päätöslauselmaesityksistä, jotka eivät liity lainsäädäntöön, keskeisistä osista äänestetään ennen johdanto-osan viitteitä ja kappaleita. 4 a.   Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa. 5.  Äänestyksen yhteydessä puheenvuoron saa käyttää ainoastaan esittelijä tuodakseen julki valiokuntansa kannan äänestettäviin tarkistuksiin. 5.  Äänestyksen yhteydessä puheenvuoron saa käyttää ainoastaan esittelijä tai hänen asemestaan valiokunnan puheenjohtaja. Tämä voi tuoda julki valiokuntansa kannan äänestettäviin tarkistuksiin. Tarkistus 193 Euroopan parlamentin työjärjestys 172 artikla 172 artikla Poistetaan. Tasan menevät äänestykset 1.   Äänten mennessä tasan 171 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti toimitetussa äänestyksessä teksti palautetaan kokonaisuudessaan valiokuntaan. Samaa menettelyä sovelletaan myös 3 ja 9 artiklan mukaisiin äänestyksiin sekä 199 artiklan ja 212 artiklan mukaisiin lopullisiin äänestyksiin siten, että kahden viimeksi mainitun artiklan osalta asia palautetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi. 2.   Äänten mennessä tasan äänestettäessä esityslistasta kokonaisuudessaan (152 artikla), pöytäkirjasta kokonaisuudessaan (192 artikla) tai 176 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä tekstistä, teksti katsotaan hyväksytyksi. 3.   Kaikissa muissa tapauksissa teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi äänten mennessä tasan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä edellyttävien artiklojen soveltamista. 172 artiklan 3 kohdan on tulkittava tarkoittavan sitä, että kun äänet menevät tasan 141 artiklan 4 kohdan mukaisesta suosituksesta olla esiintymättä tuomioistuinkäsittelyssä Euroopan unionin tuomioistuimessa, tämä ei merkitse sitä, että annettaisiin suositus, että parlamentti esiintyy kyseisessä käsittelyssä. Tällaisessa tapauksessa on katsottava, ettei asiasta vastaava valiokunta ole antanut suositusta. Tarkistus 194 Euroopan parlamentin työjärjestys 173 artikla 173 artikla Poistetaan. Äänestysperiaatteet 1.   Mietinnöstä äänestetään asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella. Valiokunta voi antaa kyseisen tehtävän puheenjohtajalleen ja esittelijälleen. 2.   Valiokunta voi suositella, että kaikista tai useista tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja että ne joko hyväksytään, hylätään tai mitätöidään. Valiokunta voi myös ehdottaa kompromissitarkistuksia. 3.   Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee äänestystä yhtenä ryhmänä, tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja ensin. 4.   Jos asiasta vastaava valiokunta ehdottaa kompromissitarkistusta, mainitusta kompromissitarkistuksesta äänestetään ensin. 5.   Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan erillinen äänestys. 6.   Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä tarkistuksista yhtenä ryhmänä tai äänestettäessä kompromissitarkistuksesta. Tarkistus 195 Euroopan parlamentin työjärjestys 174 artikla 174 artikla 174 artikla Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys 1.  Tarkistukset ovat etusijalla siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseistä tekstiä. 1.  Tarkistukset ovat etusijalla siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseistä tekstiä. 2.  Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, muut tarkistukset katsotaan hylätyiksi; jos se hylätään, äänestetään seuraavalla sijalla olevasta tarkistuksesta ja vastaavasti jokaisesta jäljellä olevasta tarkistuksesta. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, puhemies päättää siitä. Jos kaikki tarkistukset hylätään, alkuperäinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei asetetun määräajan kuluessa ole pyydetty erillistä äänestystä. 2.  Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, muut tarkistukset katsotaan hylätyiksi; jos se hylätään, äänestetään seuraavalla sijalla olevasta tarkistuksesta ja vastaavasti jokaisesta jäljellä olevasta tarkistuksesta. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, puhemies päättää siitä. Jos kaikki tarkistukset hylätään, alkuperäinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei asetetun määräajan kuluessa ole pyydetty erillistä äänestystä. 3.  Puhemies voi äänestyttää ensin alkuperäisestä tekstistä tai alkuperäisestä tekstistä vähiten poikkeavasta tarkistuksesta ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta. 3.  Jos puhemies katsoo tämän helpottavan äänestystä, hän voi kuitenkin äänestyttää ensin alkuperäisestä tekstistä tai alkuperäisestä tekstistä vähiten poikkeavasta tarkistuksesta ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta. Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut samaa tekstiä koskevat tarkistukset raukeavat. Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut samaa tekstin osaa koskevat tarkistukset raukeavat. 4.   Puhemiehen ehdotuksesta voidaan poikkeuksellisesti äänestää keskustelun päättymisen jälkeen käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on ilmennyt teknisiä ongelmia. Puhemiehen on saatava parlamentin suostumus näistä tarkistuksista toimitettavaan äänestykseen. Puhemies päättää 170 artiklan 3 kohdan mukaisesti siitä, otetaanko tarkistukset käsiteltäväksi. Puhemies päättää tämän kohdan mukaisesti keskustelun päättymisen jälkeen jätettyjen kompromissitarkistusten hyväksyttävyydestä tapauskohtaisesti sen perusteella, ovatko tarkistukset luonteeltaan kompromisseja. Ainoastaan puhemies voi ehdottaa, että kompromissitarkistus otetaan huomioon. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on saatava parlamentin suostumus tähän. Puhemies tiedustelee, vastustaako joku äänestyksen toimittamista. Jos äänestystä vastustetaan, parlamentti päättää asiasta annettujen äänten enemmistöllä. 4 a.   Kompromissitarkistuksista äänestetään ensin. 4 b.   Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä kompromissitarkistuksesta. 5.  Jos asiasta vastaava valiokunta on jättänyt käsiteltäviksi joukon tarkistuksia tekstiin, jota mietintö koskee, puhemies äänestyttää niistä yhtenä ryhmänä, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai jollei muita tarkistuksia ole jätetty käsiteltäviksi. 5.  Jos asiasta vastaava valiokunta on jättänyt käsiteltäviksi joukon tarkistuksia tekstiin, jota mietintö koskee, puhemies äänestyttää niistä yhtenä ryhmänä, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä ole pyytänyt tietyistä kohdista erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä tai jollei muita kilpailevia tarkistuksia ole jätetty käsiteltäviksi. 6.  Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan. Siinä tapauksessa hän noudattaa 5 kohdassa määrättyä menettelyä. Tarkistusten laatijat voivat ehdottaa äänestystä yhtenä ryhmänä, jos heidän tarkistuksensa ovat toisiaan täydentäviä. 6.  Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä. Tarkistusten laatijat voivat myös ehdottaa äänestystä yhtenä ryhmänä, jos heidän tarkistuksensa ovat toisiaan täydentäviä. 7.  Puhemies voi tarkistuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen. 7.  Puhemies voi tarkistuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen. Nämä yhtenä ryhmänä äänestettävät tarkistukset voivat koskea alkuperäisen tekstin eri osia. Nämä yhtenä ryhmänä äänestettävät tarkistukset voivat koskea alkuperäisen tekstin eri osia. 8.  Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä tarkistuksia, niistä äänestetään yhtenä tarkistuksena. 8.  Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä tarkistuksia, niistä äänestetään yhtenä tarkistuksena. 8 a.   Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan erillinen äänestys. Tarkistus 196 Euroopan parlamentin työjärjestys 175 artikla 175 artikla 175 artikla Täysistuntotarkistusten käsittely valiokunnassa Täysistuntotarkistusten esikäsittely valiokunnassa Kun täysistunnon käsiteltäväksi jätettyyn mietintöön on esitetty enemmän kuin 50 tarkistusta ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan kyseisten tarkistusten ja pyyntöjen käsittelemiseksi. Jos tarkistusta taikka kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä ei tässä vaiheessa kannata vähintään yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä, siitä ei äänestetä täysistunnossa. Kun valiokunnan parlamentin käsiteltäväksi jättämään tekstiin on esitetty enemmän kuin 50 tarkistusta ja kohta kohdalta -äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä, puhemies voi asianomaisen valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan ja äänestämään kustakin kyseisestä tarkistuksesta ja pyynnöstä. Jos tarkistusta taikka kohta kohdalta ‑äänestystä tai erillistä äänestystä koskevaa pyyntöä ei tässä vaiheessa kannata vähintään yksi kolmasosa valiokunnan jäsenistä, siitä ei äänestetä parlamentissa. Tarkistus 197 Euroopan parlamentin työjärjestys 176 artikla 176 artikla 176 artikla Kohta kohdalta -äänestys Kohta kohdalta -äänestys 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta ‑äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa. 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta ‑äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi tekstikohtaa tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joilla on oma merkityksensä ja/tai normatiivinen arvonsa. 2.  Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö on esitettävä äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnön hyväksymisestä. 2.  Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö on esitettävä viimeistään äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnön hyväksymisestä. Tarkistukset 198 ja 347 Euroopan parlamentin työjärjestys 178 artikla 178 artikla 178 artikla Äänestäminen Äänestäminen 1.  Parlamentissa äänestetään yleensä kättä nostamalla. 1.  Parlamentissa äänestetään yleensä kättä nostamalla. Puhemies voi kuitenkin koska tahansa päättää, että äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä. 1 a.   Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi. Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa käyttää puheenvuoroa, ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi. 1 b.   Laskettaessa, onko teksti hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet, paitsi jos perussopimuksissa määrätään erityisestä enemmistöstä. 2.  Jos puhemies katsoo, että äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksenä, tai jos kyseinen järjestelmä on epäkunnossa, seisomaan nousten. 2.  Jos puhemies katsoo, että kättä nostamalla toimitetun äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksenä, tai jos kyseinen järjestelmä on epäkunnossa, seisomaan nousten. 2 a.   Puhemies toteaa äänestystuloksen ja julistaa sen. 3.  Äänestystulos kirjataan. 3.  Äänestystulos kirjataan. Tarkistus 199 Euroopan parlamentin työjärjestys 179 artikla 179 artikla 179 artikla Lopullinen äänestys Lopullinen äänestys Kun parlamentti tekee päätöksen mietinnön pohjalta, toimitetaan yksi äänestys ja/tai lopullinen äänestys nimenhuutoäänestyksenä 180 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkistuksista toimitetaan nimenhuutoäänestys ainoastaan työjärjestyksen 180 artiklan mukaisesti tehdyn pyynnön perusteella. Kun parlamentti tekee päätöksen mietinnön pohjalta, toimitetaan kertaäänestys ja/tai lopullinen äänestys nimenhuutoäänestyksenä 180 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 179 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 179 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. Tarkistus 200 Euroopan parlamentin työjärjestys 179 a artikla (uusi) 179 a artikla Tasan menevät äänestykset 1.   Äänten mennessä tasan 171 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti toimitetussa äänestyksessä teksti palautetaan kokonaisuudessaan valiokuntaan. Samaa menettelyä sovelletaan myös 3 ja 9 artiklan mukaisiin äänestyksiin. 2.   Äänten mennessä tasan äänestettäessä 176 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä tekstistä teksti katsotaan hyväksytyksi. 3.   Kaikissa muissa tapauksissa teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi äänten mennessä tasan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä edellyttävien artiklojen soveltamista. Työjärjestyksen 179 a artiklan 3 kohdan on tulkittava tarkoittavan sitä, että kun äänet menevät tasan 141 artiklan 4 kohdan mukaisesta suosituksesta olla esiintymättä tuomioistuinkäsittelyssä Euroopan unionin tuomioistuimessa, tämä ei merkitse sitä, että annettaisiin suositus, että parlamentti esiintyy kyseisessä käsittelyssä. Tällaisessa tapauksessa on katsottava, ettei asiasta vastaava valiokunta ole antanut suositusta. Puhemies voi äänestää, mutta hänen äänensä ei ole ratkaiseva. (Kaksi viimeksi mainittua alakohtaa lisätään tulkintoina.) Tarkistus 201 Euroopan parlamentin työjärjestys 180 artikla 180 artikla 180 artikla Äänestys nimenhuudon mukaan Äänestys nimenhuudon mukaan 1.  Työjärjestyksen 118 artiklan 5 kohdan ja 119 artiklan 5 kohdan ja 179 artiklan mukaisten tapausten lisäksi äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. 1.  Työjärjestyksen mukaisten tapausten lisäksi äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti viimeistään äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 180 artiklan 1 kohdan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. Äänestystä nimenhuutoäänestyksenä koskevia 180 artiklan säännöksiä ei sovelleta 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3, 6 ja 8 kohdassa säädettyihin mietintöihin jäsenen koskemattomuutta koskevissa menettelyissä. 1 a.   Kukin poliittinen ryhmä voi esittää enintään sata nimenhuutoäänestystä koskevaa pyyntöä istuntojaksoa kohden. 2.  Nimenhuutoäänestys toimitetaan koneäänestyksenä. Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä. 2.  Nimenhuutoäänestys toimitetaan koneäänestyksenä. Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, nimenhuuto voidaan suorittaa aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä. Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä ”puolesta”, ”vastaan” tai ”tyhjää”. Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä ”puolesta”, ”vastaan” tai ”tyhjää”. Laskettaessa, onko esitys hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet. Puhemies toteaa äänestystuloksen ja julistaa sen. Äänestystulos esitetään istuntopöytäkirjassa poliittisten ryhmien mukaan, jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä mainiten myös, miten kukin jäsen on äänestänyt. 2 a.   Äänestystulos esitetään istuntopöytäkirjassa poliittisten ryhmien mukaan, jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä mainiten myös, miten kukin jäsen on äänestänyt. Tarkistus 202 Euroopan parlamentin työjärjestys 180 a artikla (uusi) 180 a artikla Salainen äänestys 1.   Nimityksiä koskevat äänestykset toimitetaan salaisena äänestyksenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 1 kohdan ja 204 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Äänestystulosta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan äänestysliput, joissa on ehdokkaan nimi. 2.   Äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä myös, jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä ennen äänestyksen aloittamista. 3.   Salaista äänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden. 4.   Kahdesta kahdeksaan arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet, paitsi jos toimitetaan koneäänestys. Ehdokkaat eivät saa toimia ääntenlaskijoina tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä. Salaiseen äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin. Tarkistus 203 Euroopan parlamentin työjärjestys 181 artikla 181 artikla 181 artikla Koneäänestys Koneäänestysjärjestelmän käyttö 1.  Puhemies voi milloin tahansa päättää, että 178, 180 ja 182 artiklassa tarkoitetut äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä. Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, äänestys toimitetaan 178 artiklan, 180 artiklan 2 kohdan tai 182 artiklan mukaisesti. Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä. 1.  Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä. 2.  Koneäänestyksen tulos merkitään pöytäkirjaan ainoastaan lukuina. 2.  Koneäänestyksen tulos merkitään pöytäkirjaan ainoastaan lukuina, paitsi jos se koskee nimenhuutoäänestystä. Jos kuitenkin on pyydetty 180 artiklan 1 kohdan mukaista nimenhuutoäänestystä, äänestystulos esitetään istuntopöytäkirjassa poliittisten ryhmien mukaan, jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. 3.   Jos läsnä olevien jäsenten enemmistö sitä pyytää, toimitetaan nimenhuutoäänestys 180 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää voidaan käyttää enemmistön toteamiseen. 3 a.   Puhemies voi milloin tahansa päättää, että vähimmäismäärä tarkistetaan koneäänestyksellä. Tarkistus 204 Euroopan parlamentin työjärjestys 182 artikla 182 artikla Poistetaan. Salainen äänestys 1.   Nimityksiä koskevat äänestykset toimitetaan salaisena äänestyksenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 1 kohdan, 199 artiklan 1 kohdan ja 204 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Äänestystulosta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan äänestysliput, joissa on ehdokkaana olevan jäsenen nimi. 2.   Äänestys voidaan toimittaa salaisena äänestyksenä myös, jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä ennen äänestyksen aloittamista. Jos vähintään viidesosa parlamentin jäsenistä pyytää ennen äänestyksen aloittamista sen toimittamista salaisena, salainen äänestys on toimitettava. 3.   Salaista äänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden. 4.   Kahdesta kahdeksaan arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet, paitsi jos toimitetaan koneäänestys. Ehdokkaat eivät saa toimia ääntenlaskijoina tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä. Salaiseen äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin. Tarkistus 205 Euroopan parlamentin työjärjestys 182 a artikla (uusi) 182 a artikla Äänestystä koskevat epäselvyydet 1.   Puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi voidaan käyttää työjärjestyspuheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä. 2.   Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkistamista koneäänestyksellä. 3.   Puhemies päättää julistetun tuloksen pätevyydestä. Puhemiehen päätös on lopullinen. Tarkistus 206 Euroopan parlamentin työjärjestys 183 artikla 183 artikla 183 artikla Äänestysselitykset Äänestysselitykset 1.  Yleiskeskustelun päätyttyä jäsen voi antaa enintään yhden minuutin pituisen suullisen selityksen lopullisesta äänestyksestä tai enintään 200 sanan pituisen kirjallisen selityksen, joka kirjataan sanatarkkoihin istuntoselostuksiin. 1.  Äänestyksen päätyttyä jäsen voi antaa enintään yhden minuutin pituisen suullisen selityksen parlamentin käsiteltäväksi jätetystä kohdasta toimitetusta kertaäänestyksestä ja/tai lopullisesta äänestyksestä. Kukin jäsen voi antaa enintään kolme suullista äänestysselitystä istuntojaksoa kohden. Kuka tahansa jäsen voi antaa tällaisesta äänestyksestä enintään 200 sanan pituisen kirjallisen äänestysselityksen, joka lisätään jäsenen sivulle parlamentin verkkosivustolla. Poliittinen ryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen äänestysselityksen. Poliittinen ryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen äänestysselityksen. Äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen äänestysselityksen alettua. Äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen käsiteltävän kohdan ensimmäisen äänestysselityksen alettua. Äänestysselitys voidaan antaa mistä tahansa parlamentin käsiteltäväksi jätetystä aiheesta toimitetusta lopullisesta äänestyksestä. Sovellettaessa tätä artiklaa ilmaisu ”lopullinen äänestys” ei viittaa äänestystyyppiin vaan tarkoittaa mistä tahansa käsiteltävästä kohdasta toimitettavaa viimeistä äänestystä. Äänestysselitys voidaan antaa mistä tahansa parlamentin käsiteltäväksi jätetystä kohdasta toimitetusta kertaäänestyksestä ja/tai lopullisesta äänestyksestä. Sovellettaessa tätä artiklaa ilmaisu ”lopullinen äänestys” ei viittaa äänestystyyppiin vaan tarkoittaa mistä tahansa käsiteltävästä kohdasta toimitettavaa viimeistä äänestystä. 2.  Äänestysselityksiä ei sallita menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä. 2.  Äänestysselityksiä ei sallita salaisen äänestyksen tai menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä. 3.  Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädösehdotus tai mietintö on otettu parlamentin esityslistalle 150 artiklan mukaisesti, jäsenet voivat antaa kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti. 3.  Kun asia on otettu parlamentin esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua, jäsenet voivat antaa vain kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti. Suullisten tai kirjallisten äänestysselitysten on liityttävä suoraan äänestyksen kohteena olevaan tekstiin. Suullisten tai kirjallisten äänestysselitysten on liityttävä suoraan parlamentin käsiteltäväksi jätettyyn kohtaan. Tarkistus 207 Euroopan parlamentin työjärjestys 184 artikla 184 artikla Poistetaan. Äänestystä koskevat epäselvyydet 1.  Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi. 2.  Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa käyttää puheenvuoroa, ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi. 3.  Puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi voidaan käyttää työjärjestyspuheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä. 4.  Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkistamista koneäänestyksellä. 5.  Puhemies päättää julistetun tuloksen pätevyydestä. Puhemiehen päätös on lopullinen. Tarkistus 208 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa VII – luku 6 – otsikko LUKU 6 LUKU 6 MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT TYÖJÄRJESTYSPUHEENVUOROT JA MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT Tarkistus 209 Euroopan parlamentin työjärjestys 185 artikla 185 artikla 185 artikla Menettelyä koskevat esitykset Menettelyä koskevat esitykset 1.  Seuraavat menettelyä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden: 1.  Seuraavat menettelyä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden: a)  esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi (187 artikla) a)  esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi (187 artikla) b)  esitys valiokuntakäsittelyyn palauttamisesta (188 artikla) b)  esitys valiokuntakäsittelyyn palauttamisesta (188 artikla) c)  esitys keskustelun päättämisestä (189 artikla) c)  esitys keskustelun päättämisestä (189 artikla) d)  esitys keskustelun ja äänestyksen lykkäämisestä (190 artikla) tai d)  esitys keskustelun ja äänestyksen lykkäämisestä (190 artikla) tai e)  esitys istunnon keskeyttämisestä tai päättämisestä (191 artikla). e)  esitys istunnon keskeyttämisestä tai päättämisestä (191 artikla). Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan yksi puhuja esityksen puolesta ja yksi puhuja esitystä vastaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä voi käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron. Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan yksi puhuja esitystä vastaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä voi käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron. 2.  Puheaika on enintään yksi minuutti. 2.  Puheaika on enintään yksi minuutti. Tarkistus 210 Euroopan parlamentin työjärjestys 186 artikla 186 artikla 184 a artikla Työjärjestyspuheenvuorot Työjärjestyspuheenvuorot 1.  Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomiseen. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa. 1.  Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomiseen. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa. 2.  Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden. 2.  Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin tai menettelyä koskeviin esityksiin nähden. 3.  Puheaika on enintään yksi minuutti. 3.  Puheaika on enintään yksi minuutti. 4.  Puhemies päättää viipymättä työjärjestyspuheenvuorojen aiheuttamista toimenpiteistä työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään heti työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä. 4.  Puhemies päättää viipymättä työjärjestyspuheenvuorojen aiheuttamista toimenpiteistä työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään heti työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä. 5.  Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin mutta viimeistään 24 tunnin kuluttua työjärjestyspuheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. 5.  Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin mutta viimeistään 24 tunnin kuluttua työjärjestyspuheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Työjärjestyspuheenvuoroa koskevan pyynnön on liityttävä käsiteltävänä olevaan esityslistan kohtaan. Puhemies voi myöntää muuta aihetta koskevan työjärjestyspuheenvuoron sopivaksi katsomanaan ajankohtana, esimerkiksi sen jälkeen kun kyseinen esityslistan kohta on saatu käsiteltyä tai ennen istunnon keskeyttämistä. Työjärjestyspuheenvuoroa koskevan pyynnön on liityttävä käsiteltävänä olevaan esityslistan kohtaan. Puhemies voi myöntää muuta aihetta koskevan työjärjestyspuheenvuoron sopivaksi katsomanaan ajankohtana, esimerkiksi sen jälkeen kun kyseinen esityslistan kohta on saatu käsiteltyä tai ennen istunnon keskeyttämistä. (Tämä artikla siirretään muutettuna 185 artiklan edelle.) Tarkistus 211 Euroopan parlamentin työjärjestys 187 artikla 187 artikla 187 artikla Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi 1.  Esityslistan kohtaa koskevan keskustelun alussa voidaan esittää, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Esityksestä äänestetään heti. 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun alussa, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Esityksestä äänestetään heti. Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. 2.  Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy suoraan seuraavaan esityslistan kohtaan. 2.  Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy suoraan seuraavaan esityslistan kohtaan. Tarkistus 212 Euroopan parlamentin työjärjestys 188 artikla 188 artikla 188 artikla Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun alkamista pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun alkamista pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. Aikomuksesta pyytää valiokuntakäsittelyyn palauttamista on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. Aikomuksesta pyytää valiokuntakäsittelyyn palauttamista on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. 2.  Myös poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai sen aikana pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. Esityksestä äänestetään heti. 2.  Myös poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai sen aikana pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. Esityksestä äänestetään heti. 3.  Pyyntö voidaan esittää vain kerran kussakin näistä menettelyvaiheista. 3.  Pyyntö voidaan esittää vain kerran kussakin näistä menettelyvaiheista. 4.  Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen keskeyttää asiasta käytävän keskustelun. 4.  Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen keskeyttää asian käsittelyn. 5.  Parlamentti voi asettaa määräajan, johon mennessä valiokunnan on esitettävä päätelmänsä. 5.  Parlamentti voi asettaa määräajan, johon mennessä valiokunnan on esitettävä päätelmänsä. Tarkistus 213 Euroopan parlamentin työjärjestys 190 artikla 190 artikla 190 artikla Keskustelun ja äänestyksen lykkääminen Keskustelun tai äänestyksen lykkääminen 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi keskustelun alussa esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään heti. 1.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi keskustelun alussa esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään heti. Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään 24 tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä viipymättä parlamentille. 2.  Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykättyä keskustelua jatketaan määrättynä ajankohtana. 2.  Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykättyä keskustelua jatketaan määrättynä ajankohtana. 3.  Jos esitys hylätään, sitä ei voida esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. 3.  Jos esitys hylätään, sitä ei voida esittää uudelleen saman istuntojakson aikana. 4.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai äänestyksen aikana esittää äänestyksen lykkäämistä. Esityksestä äänestetään heti. 4.  Poliittinen ryhmä tai vähintään 40 jäsentä voi ennen äänestystä tai äänestyksen aikana esittää äänestyksen lykkäämistä. Esityksestä äänestetään heti. Parlamentin päätöksessä keskustelun lykkäämisestä myöhemmälle istuntojaksolle ilmoitetaan se istuntojakso, jonka esityslistalle keskustelu otetaan; kyseisen istuntojakson esityslista laaditaan työjärjestyksen 149 ja 152 artiklan mukaisesti. Tarkistus 214 Euroopan parlamentin työjärjestys 191 artikla 191 artikla 191 artikla Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, jos parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai 40 jäsenen pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään heti. Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, jos parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai 40 jäsenen pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään heti. Jos esitetään pyyntö keskeyttää tai päättää istunto, pyyntöä koskeva äänestysmenettely on käynnistettävä ilman aiheetonta viivytystä. Olisi käytettävä tavanomaisia keinoja, joilla ilmoitetaan täysistuntoäänestyksistä, ja nykyisen käytännön mukaisesti jäsenille olisi annettava riittävästi aikaa saapua istuntosaliin. Jos esitetään pyyntö keskeyttää tai päättää istunto, pyyntöä koskeva äänestysmenettely on käynnistettävä ilman aiheetonta viivytystä. Olisi käytettävä tavanomaisia keinoja, joilla ilmoitetaan täysistuntoäänestyksistä, ja nykyisen käytännön mukaisesti jäsenille olisi annettava riittävästi aikaa saapua istuntosaliin. Sitä vastaavasti, mitä 152 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, jos pyyntö keskeyttää tai päättää istunto hylätään, samanlaista pyyntöä ei saa esittää uudelleen saman päivän aikana. Työjärjestyksen 22 kohdan 1 kohdan tulkinnan mukaisesti puhemiehellä on toimivalta lopettaa tämän artiklan nojalla esitettyjen pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen Sitä vastaavasti, mitä 149 a artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, jos pyyntö keskeyttää tai päättää istunto hylätään, samanlaista pyyntöä ei saa esittää uudelleen saman päivän aikana. Työjärjestyksen 164 a artiklan mukaisesti puhemiehellä on toimivalta lopettaa tämän artiklan nojalla esitettyjen pyyntöjen kohtuuttoman runsas käyttäminen Tarkistus 215 Euroopan parlamentin työjärjestys 192 artikla 192 artikla 192 artikla Pöytäkirjat Pöytäkirjat 1.  Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, jossa esitetään istunnon kulku, parlamentin päätökset ja puhujien nimet. 1.  Jokaisesta istunnosta asetetaan saataville vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, jossa esitetään istunnon kulku, puhujien nimet ja parlamentin päätökset, mukaan lukien mahdollisista tarkistuksista toimitettujen äänestysten tulokset. Lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä tässä määräyksessä tarkoitettuja päätöksiä ovat myös kaikki parlamentin hyväksymät tarkistukset, vaikka kyseinen komission ehdotus lopulta hylättäisiinkin 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai neuvoston kanta hylättäisiin 68 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 1 a.   Luettelo parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevista asiakirjoista julkaistaan pöytäkirjassa. 2.  Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi. 2.  Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi. 3.  Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää aiheesta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron. 3.  Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää aiheesta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron. 4.  Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4.  Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tarkistus 216 Euroopan parlamentin työjärjestys 194 artikla 194 artikla 194 artikla Sanatarkat istuntoselostukset Sanatarkat istuntoselostukset 1.  Jokaisesta istunnosta laaditaan monikielisen asiakirjan muodossa sanatarkka istuntoselostus, jossa kaikki puheenvuorot esitetään alkuperäisellä kielellä. 1.  Jokaisesta istunnosta laaditaan monikielisen asiakirjan muodossa sanatarkka istuntoselostus, jossa kaikki puheenvuorot esitetään alkuperäisellä virallisella kielellä. 1 a.   Puhemies voi poistattaa sanatarkoista selostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman ennalta myönnettyä lupaa tai joiden kesto ylittää jäsenelle myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa. 2.  Puhujat voivat tehdä oikaisuja kirjalliseen muotoon saatettuihin puheenvuoroihinsa viiden työpäivän kuluessa. Oikaisut on toimitettava tässä määräajassa pääsihteeristölle. 2.  Puhujat voivat tehdä oikaisuja kirjalliseen muotoon saatettuihin puheenvuoroihinsa viiden työpäivän kuluessa. Oikaisut on toimitettava tässä määräajassa pääsihteeristölle. 3.  Monikieliset sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä ja niitä säilytetään parlamentin arkistossa. 3.  Monikieliset sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä ja niitä säilytetään parlamentin arkistossa. 4.  Ote sanatarkoista istuntoselostuksista käännetään mille tahansa viralliselle kielelle jäsenen pyynnöstä. Tarvittaessa käännös toimitetaan lyhyellä toimitusajalla. 4.  Ote sanatarkoista istuntoselostuksista käännetään mille tahansa viralliselle kielelle jäsenen pyynnöstä. Tarvittaessa käännös toimitetaan lyhyellä toimitusajalla. Tarkistus 217 Euroopan parlamentin työjärjestys 195 artikla 195 artikla 195 artikla Keskustelujen audiovisuaalinen tallenne Keskustelujen audiovisuaalinen tallenne 1.  Parlamentin verkkosivustolla esitetään reaaliaikaisena lähetyksenä parlamentin keskustelut alkuperäisillä kielillä sekä monikielinen äänite, joka sisältää kaikki tulkkaukset. 1.  Parlamentin verkkosivustolla esitetään reaaliaikaisena lähetyksenä parlamentin keskustelut alkuperäisillä kielillä sekä monikielinen äänite, joka sisältää kaikki tulkkaukset. 2.  Heti istunnon jälkeen keskusteluista tuotetaan ja asetetaan parlamentin verkkosivustolla saataville hakemistolla varustettu alkuperäiskielinen audiovisuaalinen tallenne, joka sisältää monikielisen äänitteen kaikista tulkkauksista. Tallenne on saatavilla verkkosivustolla kuluvan ja seuraavan vaalikauden ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Se linkitetään monikielisiin sanatarkkoihin istuntoselostuksiin heti, kun ne ovat saatavilla. 2.  Heti istunnon jälkeen keskusteluista tuotetaan ja asetetaan parlamentin verkkosivustolla saataville hakemistolla varustettu alkuperäiskielinen audiovisuaalinen tallenne, joka sisältää monikielisen äänitteen kaikista tulkkauksista. Tallenne on saatavilla verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan ja seuraavan vaalikauden ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Se linkitetään monikielisiin sanatarkkoihin istuntoselostuksiin heti, kun ne ovat saatavilla. Tarkistus 218 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa VIII – luku 1 – otsikko VALIOKUNNAT – ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄT VALIOKUNNAT Tarkistus 219 Euroopan parlamentin työjärjestys 196 artikla 196 artikla 196 artikla Pysyvien valiokuntien asettaminen Pysyvien valiokuntien asettaminen Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia, joiden toimivalta määritellään tämän työjärjestyksen liitteessä22. Valiokuntiin valitaan jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua. Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia. Näiden tehtävät määritellään tämän työjärjestyksen liitteessä22, joka hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. Valiokuntiin valitaan jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua. Pysyvän valiokunnan toimivalta voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä. Pysyvän valiokunnan tehtävät voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä. __________________ __________________ 22 Katso liite VI. 22 Katso liite VI. Tarkistus 220 Euroopan parlamentin työjärjestys 197 artikla 197 artikla 197 artikla Erityisvaliokuntien asettaminen Erityisvaliokunnat Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa erityisvaliokuntia, joiden toimivalta, kokoonpano ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään; valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan 12 kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä. 1.   Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa erityisvaliokuntia, joiden tehtävät, jäsenten määrä ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään. Koska työjärjestyksen mukaisesti erityisvaliokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään valiokuntien asettamisen yhteydessä, parlamentti ei voi myöhemmin laajentaa eikä rajoittaa valiokuntien toimivaltaa. 1 a.   Erityisvaliokuntien toimikausi saa olla korkeintaan 12 kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä. Jollei parlamentin päätöksessä erityisvaliokunnan asettamisesta toisin todeta, sen toimikausi alkaa kulua sen järjestäytymiskokouksen ajankohdasta. 1 b.   Erityisvaliokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille. Tarkistukset 221 ja 307 Euroopan parlamentin työjärjestys 198 artikla 198 artikla 198 artikla Tutkintavaliokunnat Tutkintavaliokunnat 1.  Parlamentti voi, jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä unionin oikeuden rikkomisesta tai unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta hallinnollisesta epäkohdasta, johon Euroopan unionin toimielin tai laitos, jäsenvaltion julkinen hallinto tai sellainen henkilö, jolla on unionin oikeuden mukaisesti toimivalta panna täytäntöön unionin oikeuden määräyksiä tai säännöksiä, on ilmeisesti syyllistynyt. 1.  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan ja Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY 2 artiklan mukaisesti parlamentti voi tehtäviään suorittaessaan, jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan unionin toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla unionin oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai epäkohdasta. Päätös tutkintavaliokunnan asettamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa. Parlamentti huolehtii lisäksi asianmukaisesti siitä, että päätös saatetaan tiedoksi mahdollisimman laajalti. Tarkistuksia ei voida esittää tutkinnan kohteena olevaan aiheeseen, sellaisena kuin neljäsosa parlamentin jäsenistä sen on määritellyt, eikä 10 kohdassa asetettuun määräaikaan. 1 a.   Päätös tutkintavaliokunnan asettamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. 2.  Tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan tämän työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa tai tämän työjärjestyksen liitteenä olevassa, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksessä23 erityisesti toisin määrätä. 2.  Tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa ja päätöksessä 95/167/EY, Euratom, EHTY erityisesti toisin määrätä. 3.  Tutkintavaliokunnan asettamista koskevassa pyynnössä on määriteltävä tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta ja, jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan kokoonpanosta 199 artiklan mukaisesti. 3.  Tutkintavaliokunnan asettamista koskevassa pyynnössä on määriteltävä tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta ja, jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan jäsenten määrästä. 4.   Tutkintavaliokunnan työ päättyy sen antaessa kertomuksensa viimeistään 12 kuukauden kuluttua. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti kolmella kuukaudella. Tutkintavaliokunnassa saavat äänestää ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissa ollessaan pysyvät varajäsenet. 4 a.   Tutkintavaliokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille. 4 b.   Tutkintavaliokunnassa saavat missä tahansa sen menettelyn vaiheessa äänestää ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissa ollessaan varajäsenet. 5.  Tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä vastuualueita, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat yksityiskohtaisen selvityksen. 5.  Tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä vastuualueita, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat yksityiskohtaisen selvityksen. Kokousten välillä valiokunnan puheenjohtajisto käyttää kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka on vahvistettava seuraavassa kokouksessa. 5 a.   Kokousten välillä valiokunnan koordinaattorit käyttävät kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka on vahvistettava seuraavassa kokouksessa. 6.   Jos tutkintavaliokunta katsoo, että sen oikeuksia on loukattu, se pyytää puhemiestä ryhtymään asianmukaisiin toimiin. 7.  Tutkintavaliokunta voi kuulla 2 kohdassa mainitun päätöksen 3 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä tai henkilöitä tai pyytää näiltä asiakirjoja. Unionin toimielimet ja laitokset vastaavat jäsentensä ja virkamiestensä matka- ja oleskelukustannuksista. Euroopan parlamentti korvaa muiden tutkintavaliokuntaan kuultavaksi saapuvien henkilöiden matka- ja oleskelukustannukset asiantuntijoiden kuulemiseen sovellettavien sääntöjen mukaan. Tutkintavaliokuntaan todistamaan kutsutuilla henkilöillä on samat oikeudet kuin heillä olisi todistajina kotimaansa tuomioistuimissa. Todistajille on ilmoitettava näistä oikeuksista ennen todistajanlausunnon antamista valiokunnassa. Eri kielten käyttämisen osalta tutkintavaliokunta soveltaa 158 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto 7.  Eri kielten käyttämisen osalta tutkintavaliokunta soveltaa 158 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto –  voi rajoittaa tulkkauspalvelut tutkintaan osallistuvien henkilöiden virallisiin kieliin, jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian luottamuksellisuuden säilyttämiseksi, ja –  voi rajoittaa tulkkauspalvelut tutkintaan osallistuvien henkilöiden virallisiin kieliin, jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian luottamuksellisuuden säilyttämiseksi, ja –  tekee päätöksen vastaanotettujen asiakirjojen käännättämisestä siten, että valiokunta voi saattaa tehtävänsä päätökseen tehokkaasti ja nopeasti ja että asianmukaista salassapitovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta noudatetaan. –  tekee päätöksen vastaanotettujen asiakirjojen käännättämisestä siten, että valiokunta voi saattaa tehtävänsä päätökseen tehokkaasti ja nopeasti ja että asianmukaista salassapitovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta noudatetaan. 8.   Tutkintavaliokunnan puheenjohtaja ja puheenjohtajisto huolehtivat yhdessä työhön liittyvän salassapitovelvollisuuden tai luottamuksellisuuden noudattamisesta ja tiedottavat asiasta ajoissa jäsenille. Valiokunnan puheenjohtajan on myös muistutettava erikseen edellä mainitun päätöksen 2 artiklan 2 kohdan määräyksistä. Tämän työjärjestyksen liitteessä VII olevan A osan määräyksiä sovelletaan. 9.   Toimitettujen salaisten tai luottamuksellisten asiakirjojen käsittelyssä varmistetaan teknisin toimenpitein, että ainoastaan tutkinnasta vastaavat jäsenet saavat tutustua henkilökohtaisesti asiakirjoihin. Kyseiset jäsenet sitoutuvat tämän artiklan mukaisesti siihen, etteivät he salli kenenkään muun tutustua salaisiin tai luottamuksellisiin tietoihin, ja siihen, että he käyttävät näitä tietoja ainoastaan tutkintavaliokunnalle annettavaan kertomukseensa. Kokoukset pidetään sellaisella tavalla varustetuissa tiloissa, että asiattomat eivät voi kuulla asian käsittelyä. 9 a.   Jos epäilyt unionin oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta rikkomuksesta tai epäkohdasta viittaavat siihen, että jäsenvaltion elin tai viranomainen saattaisi olla vastuussa, tutkintavaliokunta voi pyytää asianomaisen jäsenvaltion parlamenttia yhteistyöhön tutkinnassa. 10.  Saatuaan työnsä päätökseen tutkintavaliokunta antaa parlamentille kertomuksen työnsä tuloksista ja sisällyttää siihen tarvittaessa myös vähemmistöön jääneet mielipiteet 56 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Kertomus julkaistaan. 10.  Tutkintavaliokunnan työ päättyy sen esittäessä kertomuksensa työnsä tuloksista viimeistään 12 kuukauden kuluttua sen järjestäytymiskokouksesta. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti kolmella kuukaudella. Kertomukseen voidaan tarvittaessa sisällyttää vähemmistöön jääneet mielipiteet 56 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Kertomus julkaistaan. Tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää kertomuksesta keskustelun sen antamista seuraavan istuntojakson aikana. Tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää kertomuksesta keskustelun sen antamista seuraavan istuntojakson aikana. Valiokunta voi myös antaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan unionin tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille. 10 a.   Valiokunta voi myös antaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan unionin tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille. 11.  Puhemies kehottaa liitteen VI mukaista asiasta vastaavaa valiokuntaa valvomaan toimenpiteitä, joihin tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella on ryhdytty ja tarvittaessa laatimaan asiasta selvityksen, ja huolehtii muulla tavoin asianmukaisesti siitä, että tutkinnan tulokset johtavat käytännön toimiin. 11.  Puhemies kehottaa liitteen VI mukaista asiasta vastaavaa valiokuntaa valvomaan toimenpiteitä, joihin tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella on ryhdytty ja tarvittaessa laatimaan asiasta selvityksen, ja huolehtii muulla tavoin asianmukaisesti siitä, että tutkinnan tulokset johtavat käytännön toimiin. Ainoastaan puheenjohtajakokouksen tekemään tutkintavaliokunnan kokoonpanoa koskevaan ehdotukseen (3 kohta) voidaan esittää tarkistuksia 199 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkistuksia ei voida esittää tutkinnan kohteena olevaan aiheeseen, sellaisena kuin neljäsosa parlamentin jäsenistä sen on määritellyt (3 kohta), eikä 4 kohdassa asetettuun määräaikaan. __________________ 23 Katso liite VIII. (Edellä 1 kohdan toinen alakohta lisätään tulkintana.) Tarkistus 222 Euroopan parlamentin työjärjestys 199 artikla 199 artikla 199 artikla Valiokuntien kokoonpano Valiokuntien kokoonpano 1.  Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimettyä ehdokkaansa valitaan valiokuntien ja tutkintavaliokuntien jäsenet. Puheenjohtajakokous antaa parlamentille ehdotuksensa. Valiokuntien kokoonpano heijastaa mahdollisuuksien mukaan parlamentin kokoonpanoa. 1.  Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet nimittävät valiokuntien, erityisvaliokuntien ja tutkintavaliokuntien jäsenet. Puheenjohtajakokous asettaa määräajan, jonka kuluessa poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet ilmoittavat nimityksistään puhemiehelle, joka sen jälkeen ilmoittaa niistä parlamentille. Poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen säilyttää paikkansa parlamentin valiokunnissa kaksi ja puoli vuotta kestävästä toimikaudestaan jäljellä olevan ajan. Jos jäsenen poliittisen ryhmän vaihdosta kuitenkin seuraa, että poliittiset kannat eivät ole tasapuolisesti edustettuina valiokunnassa, puheenjohtajakokous antaa 1 kohdan toisessa virkkeessä mainitun menettelyn mukaisesti uusia ehdotuksia valiokunnan kokoonpanoksi siten, että asianomaisen jäsenen henkilökohtaiset oikeudet turvataan. Poliittisten ryhmien suhteelliset osuudet valiokunnissa jaettavana olevista paikoista eivät saa poiketa lähimmästä tarkoituksenmukaisesta kokonaisluvusta. Jos poliittinen ryhmä päättää olla ottamatta paikkoja valiokunnassa, kyseiset paikat jätetään vapaiksi ja valiokunnan kokoa pienennetään vastaavalla paikkamäärällä. Poliittiset ryhmät eivät saa vaihtaa paikkoja keskenään. 1 a.   Valiokuntien kokoonpano heijastaa mahdollisuuksien mukaan parlamentin kokoonpanoa. Poliittisten ryhmien osuudeksi valiokunnissa jaettavana olevista paikoista tulee suhteellisen laskutavan antamaa lukua lähin suurempi kokonaisluku tai lähin pienempi kokonaisluku. Jos poliittiset ryhmät eivät pääse yhteisymmärrykseen suhteellisesta painotuksestaan yhdessä tai useammassa valiokunnassa, puheenjohtajakokous tekee asiasta päätöksen. 1 b.   Jos poliittinen ryhmä päättää olla ottamatta paikkoja valiokunnassa tai ei nimitä jäseniään puheenjohtajakokouksen asettamassa määräajassa, kyseiset paikat jätetään vapaiksi. Poliittiset ryhmät eivät saa vaihtaa paikkoja keskenään. 1 c.   Jos jäsenen poliittisen ryhmän vaihdosta seuraa, että paikat eivät jakaudu suhteellisesti valiokunnassa 1 a kohdassa määritellyllä tavalla, eivätkä poliittiset ryhmät pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten kyseisessä määräyksessä vahvistettujen periaatteiden noudattaminen voitaisiin varmistaa, puheenjohtajakokous tekee tarvittavat päätökset. 1 d.   Kaikista päätetyistä muutoksista poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimityksiin ilmoitetaan puhemiehelle, joka ilmoittaa niistä parlamentille viimeistään seuraavan istunnon alussa. Kyseiset päätökset tulevat voimaan päivänä, jona niistä on ilmoitettu. 1 e.   Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää kuhunkin valiokuntaan enintään yhtä monta varajäsentä kuin poliittisella ryhmällä tai sitoutumattomilla jäsenillä on oikeus nimittää valiokuntaan varsinaisia jäseniä. Puhemiehelle ilmoitetaan asiasta. Varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä, varsinaisen jäsenen poissa ollessa, osallistua äänestykseen. 1 f.   Tapauksissa, joissa varsinainen jäsen on poissa eikä varajäseniä ole nimitetty, tai heidän poissa ollessaan, varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun poliittisen ryhmänsä jäsenen tai, jos jäsen on sitoutumaton, jonkun muun sitoutumattoman jäsenen, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Valiokunnan puheenjohtajalle ilmoitetaan asiasta äänestyksen alkamiseen mennessä. Tämän artiklan 1 f kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa sijainen. 2.   Puheenjohtajakokouksen ehdotuksiin sallitaan ainoastaan tarkistukset, jotka vähintään 40 jäsentä on jättänyt käsiteltäväksi. Parlamentti äänestää tarkistuksista salaisessa äänestyksessä. 3.   Puheenjohtajakokouksen ehdottamat jäsenet katsotaan valituiksi, mahdollisin 2 kohdan mukaisin tarkistuksin. 4.   Jos poliittinen ryhmä ei nimeä 1 kohdan mukaisesti ehdokkaita tutkintavaliokuntaan puheenjohtajakokouksen asettamassa määräajassa, puheenjohtajakokous esittää parlamentille ainoastaan sille määräaikaan mennessä ilmoitetut ehdokkaat. 5.   Puheenjohtajakokous voi väliaikaisesti päättää täyttää valiokunnassa vapautuneet paikat nimitettävien henkilöiden suostumuksella 1 kohdan mukaisesti. 6.   Muutokset annetaan parlamentin vahvistettaviksi seuraavassa istunnossa. Tämän artiklan mukaisesti –   valiokunnan jäsenyys tai varajäsenyys edellyttää tietyn poliittisen ryhmän jäsenyyttä; –   poliittisen ryhmän varsinaisten jäsenten määrän muuttuessa valiokunnassa muuttuu vastaavasti niiden pysyvien varajäsenten enimmäismäärä, jotka poliittinen ryhmä voi kyseiseen valiokuntaan nimittää; –   poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen ei voi säilyttää alkuperäisessä ryhmässä saamaansa valiokunnan jäsenyyttä tai varajäsenyyttä; –   valiokunnan jäsen ei voi missään tapauksessa olla toiseen poliittiseen ryhmään kuuluvan jäsenen varajäsen. (Kaksi viimeksi mainittua numeroimatonta artiklan kohtaa lisätään tulkintoina.) Tarkistus 223 Euroopan parlamentin työjärjestys 200 artikla 200 artikla Poistetaan. Varajäsenet 1.   Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää valiokuntiin yhtä monta pysyvää varajäsentä kuin niillä on valiokunnassa varsinaisia jäseniä. Puhemiehelle ilmoitetaan asiasta. Pysyvillä varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä, varsinaisen jäsenen poissa ollessa, osallistua äänestykseen. Mikäli valiokunnan varsinaisen jäsenen toimi vapautuu, samaan poliittiseen ryhmään kuuluvalla pysyvällä varajäsenellä on tilapäisesti oikeus osallistua äänestykseen varsinaisen jäsenen sijaan siihen saakka, kunnes varsinaiselta jäseneltä vapautunut paikka on täytetty väliaikaisesti 199 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai, jos paikkaa ei täytetä väliaikaisesti, siihen saakka, kunnes uusi varsinainen jäsen on nimitetty. Tämä oikeus perustuu parlamentin päätökseen valiokunnan jäsenmäärästä ja sillä pyritään takaamaan se, että äänestykseen voi osallistua asianomaisen poliittisen ryhmän jäseniä yhtä monta kuin ennen valiokunnan jäsenen toimen vapautumista. 2.   Kun varsinainen jäsen on poissa eikä pysyviä varajäseniä ole nimitetty tai heidän poissa ollessaan valiokunnan varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun poliittisen ryhmänsä jäsenen, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Sijaisen nimi on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle ennen toimitettavien äänestysten alkua. Tämän artiklan 2 kohta koskee sitoutumattomia jäseniä soveltuvin osin. Tämän artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa sijainen. * * * Näihin määräyksiin sisältyy kaksi asiaa, jotka määritellään tämän artiklan tekstissä selvästi: –   poliittisella ryhmällä ei saa olla valiokunnassa enempää pysyviä varajäseniä kuin sillä on varsinaisia jäseniä; –   ainoastaan poliittisilla ryhmillä on oikeus nimittää pysyviä varajäseniä sillä ehdolla, että ne ilmoittavat siitä puhemiehelle. Tästä seuraa, että –   pysyvä varajäsenyys edellyttää tietyn poliittisen ryhmän jäsenyyttä; –   poliittisen ryhmän varsinaisten jäsenten määrän muuttuessa valiokunnassa muuttuu vastaavasti niiden pysyvien varajäsenten enimmäismäärä, jotka poliittinen ryhmä voi kyseiseen valiokuntaan nimittää; –   poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen ei voi säilyttää alkuperäisessä ryhmässä saamaansa varajäsenyyttä; –   valiokunnan jäsen ei voi missään tapauksessa olla toiseen poliittiseen ryhmään kuuluvan jäsenen varajäsen. Tarkistus 224 Euroopan parlamentin työjärjestys 201 artikla 201 artikla 201 artikla Valiokuntien tehtävät Valiokuntien tehtävät 1.  Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin tai istuntokauden keskeytysten aikana puhemiehen puheenjohtajakokouksen puolesta niille lähettämiä asioita. Erityisvaliokuntien ja tutkintavaliokuntien vastuualueet määritellään niiden asettamisen yhteydessä; näillä valiokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille. 1.  Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin tai istuntokauden keskeytysten aikana puhemiehen puheenjohtajakokouksen puolesta niille lähettämiä asioita. (Katso 197 artiklan tulkinta.) 2.   Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin täysistunnossa. Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai, jos tällaista suositusta ei esitetä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi. Valiokuntien puheenjohtajat voivat sopia toisten valiokuntien puheenjohtajien kanssa asian antamisesta tietyn valiokunnan käsiteltäväksi edellyttäen, että tarvittaessa saadaan lupa valiokuntien yhteistyömenettelyyn 54 artiklan perusteella. 3.  Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä asiaa, yksi valiokunnista nimetään asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja muilta pyydetään lausunto. 3.  Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä asiaa, yksi valiokunnista nimetään asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja muilta pyydetään lausunto. Asian saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti enintään kolmeen valiokuntaan, jollei perustelluista syistä päätetä poiketa tästä säännöstä 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Asian saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti enintään kolmeen valiokuntaan, jollei päätetä poiketa tästä säännöstä 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. 4.  Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät voi tehdä päätöksiä yhdessä. 4.  Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät voi tehdä päätöksiä yhdessä, paitsi jos sovelletaan 55 artiklan määräyksiä. 5.  Valiokunta voi parlamentin puhemiehistön suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän. 5.  Valiokunta voi parlamentin asiaankuuluvien elinten suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän. Tarkistus 225 Euroopan parlamentin työjärjestys 201 a artikla (uusi) 201 a artikla Toimivaltakysymykset 1.   Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kohtaa, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan valiokuntien puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän viikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin parlamentissa. 2.   Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden viikon kuluessa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi antamisesta valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen perusteella tai, jos tällaista suositusta ei esitetä, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan suosituksesta. Jos puheenjohtajakokous ei tee päätöstä tämän määräajan kuluessa, suositus katsotaan hyväksytyksi. 3.   Valiokuntien puheenjohtajat voivat sopia toisten valiokuntien puheenjohtajien kanssa asian antamisesta tietyn valiokunnan käsiteltäväksi edellyttäen, että tarvittaessa saadaan lupa valiokuntien yhteistyömenettelyyn 54 artiklan perusteella. Tarkistus 226 Euroopan parlamentin työjärjestys 202 artikla 202 artikla Poistetaan. Valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta Yksi tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti asetetuista valiokunnista vastaa valtakirjojen tarkastuksesta ja vaalien lainmukaisuudesta esitettyjä vastalauseita koskevien päätösten valmistelusta. Tarkistus 227 Euroopan parlamentin työjärjestys 203 artikla 203 artikla 203 artikla Alivaliokunnat Alivaliokunnat 1.  Pysyvä valiokunta tai erityisvaliokunta voi työskentelynsä sitä vaatiessa nimittää puheenjohtajakokouksen luvalla yhden tai useamman alivaliokunnan ja määritellä samalla niiden kokoonpanon 199 artiklan mukaisesti ja niiden vastuualueet. Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään valiokunnalle, joka ne on asettanut. 1.  Alivaliokuntia voidaan asettaa 196 artiklan mukaisesti. Pysyvä valiokunta tai erityisvaliokunta voi myös työskentelynsä sitä vaatiessa ja puheenjohtajakokouksen luvalla nimittää yhden tai useamman alivaliokunnan ja määritellä samalla niiden kokoonpanon 199 artiklassa vahvistettujen asiaa koskevien määräysten mukaisesti ja niiden vastuualueet, jotka kuuluvat päävaliokunnan vastuualueisiin. Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään päävaliokunnalleen. 2.  Alivaliokuntiin sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokuntiin. 2.  Alivaliokuntiin sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokuntiin, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 2 a.   Alivaliokunnan varsinaiset jäsenet valitaan päävaliokuntaan kuuluvien jäsenten keskuudesta. 3.  Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn. 3.  Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn. 4.   Näiden määräysten soveltamisella on varmistettava alivaliokunnan ja sen valiokunnan, jonka alaisuuteen alivaliokunta on asetettu, keskinäinen riippuvuus. Tätä tarkoitusta varten kaikki alivaliokunnan jäsenet valitaan päävaliokuntaan kuuluvien jäsenten keskuudesta. 4 a.   Päävaliokunnan puheenjohtaja voi antaa alivaliokuntien puheenjohtajien osallistua koordinaattoreiden työskentelyyn tai antaa heidän johtaa päävaliokunnassa sellaisista asioista käytäviä keskusteluja, jotka kuuluvat erityisesti kyseisten alivaliokuntien toimialaan, edellyttäen, että tämä menettely saatetaan valiokunnan puheenjohtajiston harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Tarkistus 228 Euroopan parlamentin työjärjestys 204 artikla 204 artikla 204 artikla Valiokuntien puheenjohtajistot Valiokuntien puheenjohtajistot Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on valittu 199 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä eri äänestyskierroksilla valittavista varapuheenjohtajista. Parlamentti päättää valittavien varapuheenjohtajien määrästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. 1.  Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on nimitetty 199 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä valiokuntaan kuuluvien varsinaisten jäsenten keskuudesta eri äänestyskierroksilla valittavista varapuheenjohtajista. Parlamentti päättää valittavien varapuheenjohtajien määrästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Parlamentin moninaisuuden on näyttävä kunkin valiokunnan puheenjohtajistossa. Puheenjohtajistossa ei saa olla pelkästään naisia tai miehiä, eivätkä varapuheenjohtajat saa olla kaikki samasta jäsenvaltiosta. Ainoastaan valiokunnan varsinaiset jäsenet, jotka on valittu 199 artiklan mukaisesti, voivat tulla valituksi valiokunnan puheenjohtajistoon. Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin. 2.  Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, valinta vahvistetaan suosionosoituksin. Jos jollakin äänestyskierroksella on useampi kuin yksi ehdokas tai jos vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä sitä pyytää, vaali toimitetaan kuitenkin salaisena äänestyksenä. Muussa tapauksessa tai jos vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä sitä pyytää, vaali suoritetaan salaisena äänestyksenä. Jos ehdokkaita on ainoastaan yksi, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö; huomioon otetaan ainoastaan äänet puolesta ja vastaan. Jos ehdokkaita on ainoastaan yksi, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö; huomioon otetaan ainoastaan äänet puolesta ja vastaan. Jos ensimmäisellä äänestyskierroksella on useampi kuin yksi ehdokas, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö edellisen alakohdan määritelmän mukaisesti. Toisella äänestyskierroksella julistetaan valituksi ehdokas, joka saa suurimman äänimäärän. Äänten mennessä tasan valitaan vanhin ehdokkaista. Jos ehdokkaita on useampi kuin yksi, ensimmäisellä äänestyskierroksella valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö. Toisella äänestyskierroksella julistetaan valituksi ehdokas, joka saa suurimman äänimäärän. Äänten mennessä tasan valitaan vanhin ehdokkaista. Jos tarvitaan toinen äänestyskierros, voidaan asettaa uusia ehdokkaita. Tämä työjärjestyksen määräys ei estä päävaliokunnan puheenjohtajaa antamasta alivaliokuntien puheenjohtajien osallistua puheenjohtajiston työskentelyyn tai valtuuttaa heidät johtamaan sellaisista asioista käytäviä keskusteluja, jotka kuuluvat erityisesti kyseisten alivaliokuntien toimialaan, vaan päinvastoin sallii tämän menettelyn edellyttäen, että se saatetaan koko puheenjohtajiston harkittavaksi ja että puheenjohtajisto hyväksyy sen. 2 a.   Valiokuntiin sovelletaan soveltuvin osin seuraavia parlamentin toimihenkilöitä koskevia määräyksiä: 14 artikla (Väliaikainen puheenjohtajuus), 15 artikla (Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset), 16 artikla (Puhemiehen vaali – avauspuhe), 19 artikla (Toimihenkilöiden toimikausi) ja 20 artikla (Vapautuvat toimet). Tarkistus 229 Euroopan parlamentin työjärjestys 205 artikla 205 artikla 205 artikla Valiokunnan koordinaattorit ja varjoesittelijät Valiokunnan koordinaattorit 1.  Poliittiset ryhmät voivat valita yhden jäsenistään koordinaattoriksi. 1.  Poliittiset ryhmät voivat nimetä yhden jäsenistään kussakin valiokunnassa koordinaattoriksi. 2.  Valiokunnan puheenjohtaja pyytää tarvittaessa valiokunnan koordinaattoreita valmistelemaan päätöksiä, jotka valiokunnan on määrä tehdä, erityisesti sovellettavasta menettelystä ja esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittämisestä. Valiokunta voi valtuuttaa koordinaattorit tekemään tiettyjä päätöksiä, lukuun ottamatta mietintöjen, lausuntojen ja tarkistusten hyväksymistä koskevia päätöksiä. Varapuheenjohtajat voidaan kutsua valiokunnan koordinaattoreiden kokouksiin neuvonantajina. Koordinaattorit pyrkivät yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyteen ei päästä, he voivat toimia vain sellaisen enemmistön tuella, joka selvästi edustaa valiokunnan suurta enemmistöä, kun otetaan huomioon eri poliittisten ryhmien suhteellinen osuus. 2.  Valiokunnan puheenjohtaja pyytää tarvittaessa valiokunnan koordinaattoreita valmistelemaan päätöksiä, jotka valiokunnan on määrä tehdä, erityisesti sovellettavasta menettelystä ja esittelijöiden ja valmistelijoiden nimittämisestä. Valiokunta voi valtuuttaa koordinaattorit tekemään tiettyjä päätöksiä, lukuun ottamatta mietintöjen, päätöslauselmaesitysten, lausuntojen ja tarkistusten hyväksymistä koskevia päätöksiä. Varapuheenjohtajat voidaan kutsua valiokunnan koordinaattoreiden kokouksiin neuvonantajina. Jos yksimielisyyteen ei päästä, koordinaattorit voivat toimia vain sellaisen enemmistön tuella, joka selvästi edustaa valiokunnan suurta enemmistöä, kun otetaan huomioon eri poliittisten ryhmien suhteellinen osuus. Puheenjohtaja ilmoittaa valiokunnassa kaikista koordinaattoreiden päätöksistä ja suosituksista, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, jollei niitä vastusteta, sekä mainitaan valiokunnan kokouksen pöytäkirjassa. 3.   Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koordinaattorit koolle valmistelemaan komission jäsenehdokkaiden kuulemisten järjestämistä. Kuulemisten jälkeen koordinaattorit kokoontuvat arvioimaan ehdokkaita liitteessä XVI määrätyn menettelyn mukaisesti. 4.   Poliittiset ryhmät voivat nimetä kutakin mietintöä varten varjoesittelijän, joka seuraa mietinnön käsittelyn etenemistä ja pyrkii valiokunnassa sovitteluratkaisuihin ryhmän puolesta. Heidän nimensä on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle. Valiokunta voi koordinaattoreiden ehdotuksesta erityisesti päättää, että varjoesittelijä on mukana pyrittäessä pääsemään sopimukseen neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Sitoutumattomat jäsenet eivät muodosta 32 artiklan mukaista poliittista ryhmää eivätkä voi siten nimetä joukostaan koordinaattoreita, jotka ovat ainoita jäseniä, joilla on oikeus osallistua koordinaattoreiden kokouksiin. Sitoutumattomat jäsenet eivät muodosta 32 artiklan mukaista poliittista ryhmää eivätkä voi siten nimetä joukostaan koordinaattoreita, jotka ovat ainoita jäseniä, joilla on oikeus osallistua koordinaattoreiden kokouksiin. Koordinaattoreiden kokouksien tehtävänä on valmistella valiokunnan päätöksiä, eikä niillä voida korvata valiokunnan kokouksia ilman nimenomaista valtuutusta. Näin ollen koordinaattoreiden kokouksissa tehtäviä päätöksiä varten on oltava etukäteen annettu valtuutus. Jos tällaista valtuutusta ei ole, koordinaattorit voivat hyväksyä ainoastaan suosituksia, joihin tarvitaan valiokunnalta virallinen hyväksyntä jälkikäteen. Kaikissa tapauksissa sitoutumattomien jäsenten tiedonsaanti on taattava syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti välittämällä tietoa ja asettamalla sitoutumattomia jäseniä edustava sihteeristön jäsen koordinaattoreiden kokouksiin. Kaikissa tapauksissa sitoutumattomien jäsenten tiedonsaanti on taattava syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti välittämällä tietoa ja asettamalla sitoutumattomia jäseniä edustava sihteeristön jäsen koordinaattoreiden kokouksiin. Tarkistus 230 Euroopan parlamentin työjärjestys 205 a artikla (uusi) 205 a artikla Varjoesittelijät Poliittiset ryhmät voivat nimetä kutakin mietintöä varten varjoesittelijän, joka seuraa mietinnön käsittelyn etenemistä ja pyrkii valiokunnassa sovitteluratkaisuihin ryhmän puolesta. Heidän nimensä on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle. Tarkistus 231 Euroopan parlamentin työjärjestys Osa VIII – Luku 2 – otsikko LUKU 2 Poistetaan. VALIOKUNNAT – TOIMINTA Tarkistus 232 Euroopan parlamentin työjärjestys 206 artikla 206 artikla 20