Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/3029(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1341/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1341/2016

Keskustelut :

PV 14/12/2016 - 23
CRE 14/12/2016 - 23

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0510

Hyväksytyt tekstit
PDF 176kWORD 49k
Torstai 15. joulukuuta 2016 - Strasbourg
Talidomidin uhrien tukeminen
P8_TA(2016)0510B8-1341/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. joulukuuta 2016 talidomidin uhrien tukemisesta (2016/3029(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Talidomidi-säätiötä koskevan säädöksen (Thalidomide Foundation Act) tulevan tarkistamisen, jonka yhteydessä Saksan hallitus voi antaa niille talidomidin uhreille, joille on myönnetty korvauksia tuomioistuinten nimittämistä trustijärjestelyistä tai jotka saavat korvauksia kansallisista järjestelyistä, kollektiivisen mahdollisuuden saada rahoitusta saksalaisen Talidomidi-säätiön (Conterganstiftung) erityisestä terveysrahastosta,

–  ottaa huomioon 5. elokuuta 2010 annetun Espanjan kuninkaan asetuksen nro 1006/2010, jossa säädetään avun myöntämisestä talidomidista kärsineille henkilöille Espanjassa vuosina 1960–1965,

–  ottaa huomioon arviot talidomidin uhrien lukumäärästä EU:ssa (Saksassa noin 2 700 (lähde: Saksan hallitus), Italiassa noin 500 (lähde: VITA – Associazione Vittime Italiane Thalidomide), Yhdistyneessä kuningaskunnassa 500, Ruotsissa 100 (lähde: DLA Piperin tutkimus) ja Espanjassa 200 (lähde: Avite Spain)),

–  ottaa huomioon Heidelbergin yliopiston raportin ”Wiederholt durchzuführende Befragungen zu Problemen, speziellen Bedarfen und Versorgungsdefiziten von contergangeschädigten Menschen (2010–2013)” (toistuvasti tehtävät kyselytutkimukset talidomidin uhrien ongelmista, erityistarpeista ja hoidon puutteista), jossa yksilöidään talidomidin uhrien kasvavia terveysongelmia ja erityistarpeita ja heille annettavan tuen puutteita,

–  ottaa huomioon Fireflyn raportin tammikuulta 2015, jossa korostetaan talidomidin uhrien fyysisen ja psyykkisen terveydentilan heikkenemistä ja heidän tarpeitaan tulevaisuudessa(1),

–  ottaa huomioon Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion terveysministeriön teettämän tutkimuksen toukokuulta 2015, jossa tutkittiin talidomidin uhrien elämänlaatua ja heidän tulevia tarpeitaan (Kölnin yliopiston raportti)(2),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajien avoimet kirjeet, joissa korostetaan, että talidomidin uhrit kärsivät kroonisista lamauttavista kivuista ja että heidän tarpeisiinsa ei ole vastattu,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentissa Brysselissä 27. toukokuuta 2015 järjestetyn lehdistötilaisuuden, jossa kaikkia poliittisia ryhmiä edustavat Euroopan parlamentin jäsenet korostivat, että talidomidin uhrien on saatava tukea terveysongelmiinsa(3),

–  ottaa huomioon, että syyskuussa 2015 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Euroopassa hyväksyttiin ensimmäiset lääkkeitä koskevat säädökset unionin kansalaisten suojelemiseksi, ja toteaa, että järjestetyt juhlallisuudet olivat tunnustus siitä, että tehokas lääkealan lainsäädäntö olisi estänyt raskaudenaikaisesta talidomidin käytöstä johtuneet tuhannet lapsikuolemat ja synnynnäiset epämuodostumat,

–  ottaa huomioon talidomidista komissiolle esitetyn kysymyksen (O‑000035/2016 – B8‑0120/2016) ja siitä täysistunnossa 9. maaliskuuta 2016 käydyn keskustelun,

–  ottaa huomioon kansainvälisen lakiasiaintoimiston Ince and Co.:n 5. maaliskuuta 2015 päivätyn kirjeen, jossa kuvataan, miten lääkealan valvonnan puute ja talidomidin vaikutuksia koskevien todisteiden hävittäminen vaikuttivat lääkkeen uhrien terveyteen(4),

–  ottaa huomioon Saksan liittohallituksen kesäkuussa 2016 antaman lausunnon, jossa todettiin, että vastuu on kannettava ja talidomidin uhreille on myönnettävä tukea siten, että siitä ei aiheudu byrokratiaa(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Chemie Grünenthal GmbH -yhtiö markkinoi talidomidia 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa turvallisena lääkkeenä, joka auttaa aamupahoinvointiin, päänsärkyyn, yskään, unettomuuteen ja vilustumiseen; toteaa, että monissa Euroopan maissa tuhannet vauvat syntyivät kuolleina tai niillä oli epämuodostumia raskaana olevien naisten käytettyä lääkettä;

B.  toteaa, että talidomidiskandaalin ajalta olevat, kansainvälisen lakiasiaintoimiston Ince and Co.:n riippumattomasti todentamat asiakirjat osoittavat, että Saksan liittovaltio laiminlöi vakavasti lääkealan tehokkaan valvonnan Saksan liittotasavallassa ja että tilanne poikkesi muista maista, esimerkiksi Yhdysvalloista, Ranskasta, Portugalista ja Turkista;

C.  ottaa huomioon, että riippumattomasti todennettu tutkimus(6) osoittaa vääjäämättömällä tavalla, että 1970-luvulla Saksan liittotasavalta puuttui Chemie Grünenthal GmbH ‑yhtiön (talidomidin saksalainen valmistaja) vastaiseen rikosoikeudelliseen menettelyyn, minkä seurauksena valmistajan syyllisyyttä ei pystytty osoittamaan tässä menettelyssä; panee lisäksi merkille, että toteutettiin toimenpiteitä, joilla estettiin siviilioikeudellisten menettelyjen käynnistäminen yhtiötä vastaan, ja toteaa, että tämä on hyvinkin saattanut estää uhreja saamasta oikeutta tai asiaankuuluvaa taloudellista tukea nykyisiin ja tuleviin terveysongelmiinsa;

D.  ottaa huomioon, että äskettäisissä riippumattomissa raporteissa, joita on julkaistu Saksassa (Heidelbergin yliopiston raportti ja Kölnin yliopiston raportti) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Fireflyn raportti), todetaan, että talidomidin uhrit tarvitsevat lisätukea terveysongelmiinsa, liikkuvuuteen ja itsenäiseen asumiseen, sillä vammat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne rappeuttavat nopeasti heidän elimistöään, ja tukea ei ole annettu heidän syntymästään lähtien;

E.  toteaa, että vaikka Saksalla on erityinen vastuu, muutkin valtiot ovat velvollisia varmistamaan omien talidomidin uhriensa oikeudenmukaisen kohtelun;

F.  on tietoinen siitä, että Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat ovat avoimissa kirjeissä tukeneet pyrkimyksiä talidomidin uhrien terveydellisiin tarpeisiin vastaamiseksi;

G.  palauttaa mieliin Brysselissä toukokuussa 2015 järjestetyn lehdistötilaisuuden, jota Euroopan parlamentin kaikki poliittiset ryhmät tukivat ja jossa korostettiin talidomidin uhrien terveyteen liittyviä merkittäviä tarpeita, joihin ei ole vastattu;

H.  palauttaa mieliin, että komissio juhlisti Brysselissä syyskuussa 2015 ensimmäisen lääkealaa koskevan EU:n säädöksen hyväksymistä, ja toteaa, että kyseisen säädöksen hyväksyminen johtui suurelta osin talidomidiskandaalista; tähdentää, että sääntelyn rakenteita on tämän jälkeen kehitetty ja sääntelyllä on merkittävällä tavalla onnistuttu suojelemaan miljoonia unionin kansalaisia vastaavilta skandaaleilta viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana mutta samaan aikaan talidomidin uhrit ovat joutuneet elämään lääkkeen kivuliaitten ja lamauttavien seurausten kanssa;

I.  palauttaa mieliin, että maaliskuun 2016 Strasbourgin täysistunnossa käydyssä keskustelussa Euroopan parlamentin jäsenet kaikista poliittisista ryhmistä korostivat, että talidomidin uhrien tarpeisiin on vastattava kiireesti, ja että terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komission jäsen Vytenis Andriukaitis totesi olevansa tietoinen toiveesta löytää kaikille talidomidin uhreille asianmukainen ratkaisu, joka parantaisi heidän elämänlaatuaan;

J.  panee merkille, että Euroopan parlamentilla ja komissiolla on nyt tilaisuus ja niillä on tahtoa oikaista epäonnistuneen lääkevalvonnan vääryydet ja tämän jälkeen tapahtunut todisteiden hävittäminen, joka johti talidomiditragediaan, ja toteaa, että tämä on eettisten ja humanitaaristen standardien mukaista;

K.  vahvistaa Saksan liittohallituksen kesäkuussa 2016 antaman lausunnon(7), että sen on kannettava vastuu ja tarjottava taloudellista tukea, ilman että edellytetään hankalia hallinnollisia menettelyjä ja pitkäkestoisia yksilöllisiä testauksia;

L.  panee merkille, että Saksan liittohallitus myös tunnusti kesäkuussa 2016, että Saksan Talidomidi-säätiötä koskevaa säädöstä (Thalidomide Foundation Act) oli tarkistettava ja säädöksen tarkistaminen voitiin tehdä ennen tammikuuta 2017;

M.  panee merkille, että monet uhrit eri puolilla EU:ta eivät usein pysty hakemaan rahoitusta sosiaalipalvelujen kattamiseksi, ja toteaa, että tämä on nyt 50–60-vuotiaiden uhrien suurin yksittäinen huolenaihe, sillä he tarvitsevat näitä palveluja yhä enemmän tulevina vuosina, sillä heidän hoitajansa, jotka ovat usein kumppaneita tai sukulaisia, saattavat itse sairastua tai kuolla;

1.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota koordinoimaan toimenpiteitä ja välineitä talidomidin uhrien tunnustamiseksi virallisesti ja korvausten maksamiseksi;

2.  kehottaa Saksan liittohallitusta hyödyntämään Talidomidi-säätiötä koskevan säädöksen (Thalidomide Foundation Act) tulevan tarkistamisen tarjoaman mahdollisuuden ja antamaan niille talidomidin uhreille, joille on myönnetty korvauksia tuomioistuinten nimittämistä trustijärjestelyistä tai jotka saavat korvauksia kansallisista järjestelyistä, mahdollisuuden saada rahoitusta saksalaisen vammaisille henkilöille tarkoitetun Talidomidi-säätiön (Conterganstiftung) erityisestä terveysrahastosta;

3.  vaatii, että talidomidin uhreille Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Espanjassa, Italiassa, Espanjassa ja muissa jäsenvaltioissa on annettava mahdollisuus saada järjestelystä rahoitusta kollektiivisesti, jos heidät on heidän omassa maassaan vilpittömässä mielessä tunnustettu talidomidista kärsineiksi henkilöiksi;

4.  pyytää Espanjan viranomaisia tarkistamaan hallituksen vuonna 2010 käynnistämää prosessia ja helpottamaan talidomidin espanjalaisten uhrien asianmukaista tunnistamista ja korvausten maksamista heille kansallisesta järjestelmästä, kuten Espanjan kongressin yksimielisesti 24. marraskuuta 2016 hyväksymässä talidomidista kärsineiden henkilöiden suojelua koskevassa muussa kuin säädösehdotuksessa (161/000331) ilmoitettiin;

5.  vaatii komissiota luomaan Euroopan tasolla yleisen menettelyn, jonka mukaisesti kaikki talidomidista kärsineet unionin kansalaiset saisivat saman korvaussumman riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he tulevat, ja laatimaan unionin ohjelman talidomidin uhrien ja heidän perheidensä avustamiseksi ja tukemiseksi (mihin kuuluu sekä rahallinen tuki että hyvinvointi);

6.  pyytää Grünenthal-yhtiötä kantamaan vastuunsa ja tarjoamaan asianmukaisen korvauksen ja hoidon niille uhreille, jotka on vielä tunnustettava, ja tarkistamaan uhrin aseman tunnustamista koskevaa menettelyä sekä aloittamaan uhrien kanssa vuoropuhelun aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioille.

(1)http://www.thalidomidetrust.org/wp-content/uploads/2014/01/Firefly-report-March-2015.pdf
(2)http://www.thalidomidetrust.org/wp-content/uploads/2016/04/The-Cologne-Report.pdf
(3)http://www.fiftyyearfight.org/latest/europe-speaks-loudly-with-one-voice:-press-conference
(4)http://www.fiftyyearfight.org/images/Appendix_1._Ince_letter.pdf
(5)http://www.bmfsfj.de/BMFSFJ/kinder-und-jugend,did=225796.html
(6)http://www.fiftyyearfight.org/images/Appendix_1._Ince_letter.pdf
(7)https://www.bmfsfj.de/bmfsfj/aktuelles/alle-meldungen/leistungen-sollen-gerechter-verteilt-werden/90418?view=DEFAULT

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö