Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2016)07495),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja neuvoston ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan ja 64 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2016 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1675(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita, ja erityisesti sen liitteen,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 19. syyskuuta 2016 päivätyn yhteisen kirjeen, joka koskee komission delegoitua asetusta (EU) 2016/1675, ja komission jäsenen Jourován 26. lokakuuta 2016 antaman asiaa koskevan vastauksen,

–  ottaa huomioon parlamentin kahden erityisvaliokunnan, veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän valiokunnan sekä rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkintavaliokunnan tekemän työn ja tähänastiset päätelmät,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission ehdotuksesta COM(2016)0450 ja erityisesti sen 3.8 kohdan, joka koskee suurriskisten kolmansien maiden luetteloa,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 3 kohdan,

A.  toteaa, että delegoidun asetuksen, sen liitteen ja delegoidun asetuksen muuttamisesta annetun delegoidun asetuksen tarkoituksena on yksilöidä suurriskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita siinä, miten torjutaan rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, jotka uhkaavat EU:n rahoitusjärjestelmää ja joiden vuoksi direktiivin (EU) 2015/849 (neljäs rahanpesun vastainen direktiivi) nojalla EU:n velvoittamien yhteisöjen on tehostettava asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä;

B.  toteaa, että viimeisin komission delegoitu asetus (EU) 2016/1675 direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita, on ollut voimassa 23. syyskuuta 2016 alkaen;

C.  toteaa, että komission delegoitu asetus (EU) 2016/1675 on edelleen voimassa, vaikka asetus delegoidun asetuksen muuttamisesta hylätään;

D.  toteaa, että maiden luettelo vastaa myös komission 24. marraskuuta 2016 hyväksymässä muutetussa delegoidussa asetuksessa tehdyn muutoksen jälkeen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) 28. kokouksessaan 19.–21. lokakuuta 2016 yksilöimien maiden luetteloa;

E.  toteaa, että kuten neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1675 perusteluissa (C(2016)4180) toistetaan, komission arviointi on riippumaton prosessi; toteaa, että komissio on näin ollen vapaa ylittämään FATF:n normit joko säilyttämällä kolmannen maan luettelossaan, vaikka FATF olisi poistanut sen, tai ottamalla mukaan muita kolmansia maita edellyttäen, että tämä on neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityisten perusteiden mukaista;

F.  toteaa, että komission arviointi on riippumaton prosessi, joka on toteutettava kattavasti ja puolueettomasti siten, että kaikkia kolmansia maita arvioidaan direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa määriteltyjen samojen kriteerien perusteella;

G.  katsoo, että komission arvioinnin on oltava täysin riippumaton ja epäpoliittinen prosessi;

H.  ottaa huomioon, että komissio toteaa 26. lokakuuta 2016 päivätyssä kirjeessään, että sen on yksilöitävä suurriskiset maat yksinomaan neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa lueteltujen, ainoastaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien puutteiden perusteella;

I.  toteaa, että parlamentin kahden erityisvaliokunnan, veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän valiokunnan sekä rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkintavaliokunnan keräämä aineisto osoittaa, että 9 artiklan 2 kohdan useiden näkökohtien osalta voi todella löytyä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä puutteita joissakin maissa, joita ei ole sisällytetty suurriskisten kolmansien maiden luetteloon;

J.  toteaa lisäksi, että parlamentti katsoo, että neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo perusteista ei ole (”erityisen”) tyhjentävä ja että verorikosten kaltaiset rahanpesun esirikokset ovat näiden perusteiden mukaisia ja ne olisi otettava asianmukaisesti huomioon komission riippumattomassa prosessissa;

K.  toteaa, että parlamentti yhtyy komission 26. lokakuuta 2016 päivätyssä kirjeessään esittämään käsitykseen, että veronkierto ja rahanpesu eivät tosiaankaan osu aina yhteen, mutta on täysin eri mieltä siitä, että on mahdollista tehdä ehdoton ero yhteistyöhaluttomien verotusalueiden sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien puutteiden välillä erityisesti silloin, kun on kyse epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamiseen liittyvistä vaatimuksista;

L.  toteaa, että parlamentti odottaa, että komissio tekee oman arviointinsa ja välttää turvautumista yksinomaan ulkoisiin tietolähteisiin;

1.  vastustaa komission delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja ilmoittamaan sille, että delegoitu asetus ei voi tulla voimaan;

3.  pyytää komissiota esittämään uuden delegoidun säädöksen, jossa otetaan huomioon edellä esitetyt huolenaiheet;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73. (2) EUVL L 254, 20.9.2016, s. 1.