Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2307(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0037/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0037/2017

Keskustelut :

PV 14/02/2017 - 18
CRE 14/02/2017 - 18

Äänestykset :

PV 15/02/2017 - 7.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0039

Hyväksytyt tekstit
PDF 244kWORD 63k
Keskiviikko 15. helmikuuta 2017 - Strasbourg
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2017 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat
P8_TA(2017)0039A8-0037/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. helmikuuta 2017 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2017 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat (2016/2307(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 145, 148, 152, 153 ja 174 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklan syrjäisimpien alueiden erityisasemasta,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (Yhteisvastuu),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon ILO:n yleissopimuksen nro 102 sosiaaliturvan vähimmäistasosta ja ILO:n suosituksen nro 202 sosiaalisen suojelun kansallisista vähimmäistasoista,

–  ottaa huomioon uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen tavoitteen 1 (poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta) ja erityisesti tavoitteen 3 (toteuttaa kansallisesti asianmukaiset sosiaaliturvajärjestelmät ja -toimenpiteet, sosiaaliturvan vähimmäistasot mukaan lukien, sekä saavuttaa merkittävä vakuutussuoja köyhille ja huono-osaisille vuoteen 2030 mennessä),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/112/EU ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”,

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0725),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2016)0726),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroalueelle tavoitteeksi positiivinen finanssipolitiikan viritys” (COM(2016)0727),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission asiakirjan ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2017” (COM(2016)0728),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun luonnoksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (COM(2016)0729),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2017 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2016)0730),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016)0581),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon: ”Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus: tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” (COM(2016)0603),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen” (COM(2016)0127) ja sen liitteet,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (COM(2015)0701),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2016)0071) ja siitä 15. syyskuuta 2016 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan(1),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus” (COM(2013)0690),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Mahdollisuuksia nuorille -aloite” (COM(2011)0933),

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” (COM(2010)0758) ja siitä 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman(2),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen 2008/867/EY työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä(3),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 laatiman kertomuksen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina (13414/2015),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2016 painopisteiden täytäntöönpano”(4),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Pakolaiset: sosiaalinen osallisuus ja integroituminen työmarkkinoille”(5),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2016 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat”(6),

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2015 annetun työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon aiheesta ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2015 painopisteiden täytäntöönpano”,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2015 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat(7),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta(8),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman epätasa-arvoisuuden ja erityisesti lapsiköyhyyden vähentämisestä(9),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja Eurooppa 2020 -strategian arvioinnista(10),

–  ottaa huomioon neuvostolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen O-000121/2015 – B8-1102/2015 ja sen johdosta 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman neuvoston suosituksesta pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä(11),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luominen 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä”(12),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta innovoinnista työttömyyden torjunnassa(13),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 -strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista(14),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2014 antamansa päätöslauselman nuorten työllisyydestä(15),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi?”(16),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman osuus- ja yhteisötaloudesta(17),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien komitean loppupäätelmät Euroopan unionin ensimmäisestä kertomuksesta (syyskuu 2015),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 3/2015 ”EU:n nuorisotakuu: toiminta käynnistetty mutta edessä täytäntöönpanoon kohdistuvia riskejä”(18),

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2016 julkaistun asiakirjan ”Employment and Social Developments in Europe (ESDE) Quarterly Review – Autumn 2016”,

–  ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) vuosien 2010 ja 2015 viidennen ja kuudennen Euroopan työoloja koskevan kyselytutkimuksen(19),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2016 julkaistun OECD:n asiakirjan ”Employment Outlook 2016”,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2014 julkaistun tulojen eriarvoisuutta koskevan OECD:n työasiakirjan ”Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth”,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2014 annetun sosiaalisen suojelun komitean raportin riittävästä sosiaaliturvasta pitkäaikaishoidon tarpeisiin ikääntyvässä yhteiskunnassa,

–  ottaa huomioon työssä käyvien perheiden kohtaamia työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä haasteita koskevan etenemissuunnitelman ja kuulemisen,

–  ottaa huomioon Portugalille ja Espanjalle osoitettujen varojen maksamisen keskeyttämistä koskevan jäsennellyn vuoropuhelun puitteissa 3. lokakuuta ja 8. marraskuuta 2016 pidetyt kokoukset,

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2017 painopisteistä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0037/2017),

A.  toteaa, että unionin työttömyys on vuoden 2013 jälkipuoliskosta lähtien vähentynyt hitaasti, vuodesta 2013 lähtien on syntynyt 8 miljoonaa uutta työpaikkaa ja syyskuussa 2016 työttömyysaste oli 8,6 prosenttia eli alimmillaan sitten vuoden 2009; ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri, sillä 14,8 prosenttia 15–29-vuotiaista ei ole työelämässä tai koulutuksessa(20)(21); toteaa, että vaikka työttömyys on kokonaistasolla vähenemään päin, joissakin jäsenvaltioissa se on edelleen valitettavan korkea; ottaa huomioon, että työssäkäyvien köyhyys on edelleen yleistä;

B.  ottaa huomioon, että naisten työllisyysaste on yleisesti alhaisempi kuin miesten ja että vuonna 2015 EU:n 28 jäsenvaltiossa 20–64-vuotiaisten miesten työllisyysaste oli 75,9 prosenttia ja naisten puolestaan 64,3 prosenttia; toteaa, että sukupuolten välinen ero työsaannissa on yhä huomattava, mikä on edelleen yksi merkittävimmistä sukupuolten tasa-arvon esteistä, ja että tarvitaan kiireesti toimia naisten ja miesten työllisyysasteen eron kaventamiseksi;

C.  toteaa, että jos nykyisiä suuntauksia vahvistetaan riittävällä julkisella politiikalla, Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu 75 prosentin työllisyysastetta koskeva tavoite on todella saavutettavissa;

D.  toteaa, että nuorisotyöttömyysaste on EU:ssa 18,6 prosenttia ja euroalueella 21 prosenttia; ottaa huomioon, että nuoria on työttöminä kaikkiaan 4,2 miljoonaa, joista 2,9 miljoonaa euroalueella; toteaa, että nuorisotyöttömyyden taso on edelleen selvästi korkeampi kuin vuonna 2008, jolloin se oli alimmillaan, mikä korostaa sitä, että painopisteenä olisi oltava nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpano ja täysipainoinen käyttö jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että matalat palkat, jotka joskus ovat köyhyysrajan alapuolella, palkattomat harjoittelut, laadukkaan koulutuksen puute ja työtä koskevien oikeuksien puute ovat valitettavasti edelleen luonteenomaisia nuorisotyöllisyydelle;

E.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien arvioidaan maksavan EU:lle 153 miljardia euroa (1,21 prosenttia BKT:stä) vuodessa etuuksina ja menetettyinä ansioina ja veroina, kun taas arvioidut kokonaiskustannukset nuorisotakuujärjestelmien perustamisesta euroalueelle olisivat 21 miljardia euroa vuodessa eli 0,22 prosenttia BKT:stä;

F.  ottaa huomioon, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä, joka oli ennätyslukemissa vuonna 2015, jatkaa vähenemistään; ottaa huomioon, että kyseisessä tilanteessa on kuitenkin edelleen 6,6 miljoonaa 15–24-vuotiasta eli 12 prosenttia tämän ikäryhmän väestöstä;

G.  toteaa, että ensisijainen vastuu nuorisotyöttömyyden poistamisesta on jäsenvaltioilla, joiden on kehitettävä työmarkkinoiden sääntelykehyksiä, koulutusjärjestelmiä ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa sekä pantava niitä täytäntöön;

H.  ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt ovat edelleen erittäin syrjäytyneitä työmarkkinoilta ja ettei viime vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon edistystä osittain siksi, että asianmukaisiin tukitoimenpiteisiin ei investoitu; katsoo, että tämä johtaa usein köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen ja vaikuttaa siten kielteisesti Eurooppa 2020 -tavoitteisiin;

I.  ottaa huomioon, että työmarkkinoiden rakenteelliset haasteet, kuten vähäinen osallistuminen sekä osaamiseen ja pätevyyteen liittyvä kohtaanto-ongelma, ovat edelleen huolenaiheina monissa jäsenvaltioissa;

J.  toteaa, että pitkäaikaistyöttömyys (eli yli vuoden kestänyt työttömyys) laski vuositasolla 0,7 prosenttia vuoden 2016 ensimmäiseen neljännekseen saakka ja että pitkäaikaistyöttömiä oli tuolloin 4,2 prosenttia työvoimasta; toteaa, että erittäin pitkäaikaisen työttömyyden (jolloin työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta) osuus aleni 2,6 prosenttiin työvoimasta; toteaa kuitenkin, että erittäin pitkään työttömänä olleiden määrä on edelleen suuri: heitä on noin 10 miljoonaa; katsoo, että pitkäaikaistyöttömyys on erityisesti nuorten ja iäkkäiden työnhakijoiden ongelma, sillä 30 prosenttia 15–24-vuotiaista ja 64 prosenttia 55–64-vuotiaista on ollut työnhakijana yli vuoden; ottaa huomioon, että monia työmarkkinoiden ulkopuolella olevia iäkkäämpiä työntekijöitä ei sisällytetä työttömyystilastoihin; ottaa huomioon, että työttömyyden taso ja sen yhteiskunnalliset seuraukset ovat erilaisia eri Euroopan maissa ja että on olennaisen tärkeää ottaa huomioon erityiset mikrotaloudelliset olosuhteet;

K.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategiassa pyritään vähentämään köyhyyttä niin, että saataisiin vähintään 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskin piiristä vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että tämän tavoitteen toteutuminen on vielä kaukana ja että siksi tarvitaan lisätoimia; ottaa huomioon, että vuonna 2015 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa oli 119 miljoonaa ihmistä eli noin 3,5 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2014; toteaa, että 32,2 miljoonaa vammaista oli tässä tilanteessa EU:ssa vuonna 2012; toteaa, että vuonna 2013 EU:n 28 jäsenvaltiossa 26,5 miljoonaa lasta oli vaarassa ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä; katsoo, että suuri eriarvoisuus heikentää kansantalouden tuottoa ja mahdollisuuksia kestävään kasvuun;

L.  katsoo, että pitkäaikaistyöttömien tukeminen on olennaisen tärkeää, sillä muuten tilanne alkaa vaikuttaa heidän itseluottamukseensa, hyvinvointiinsa ja tulevaan kehitykseensä, mikä saattaa heidät köyhyys- ja syrjäytymisvaaraan ja vaarantaa kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden sekä Euroopan sosiaalisen mallin;

M.  katsoo, että työmarkkinavuoropuhelun heikkenemisellä on kielteinen vaikutus työntekijöiden oikeuksiin, EU-kansalaisten ostovoimaan ja kasvuun;

N.  toteaa, että EU:ssa on eräitä myönteisiä kehityssuuntauksia, jotka antavat osviittaa Euroopan talouden palautumiskyvystä ja elpymisestä;

O.  ottaa huomioon, että yhteisötaloudesta, jossa on mukana kaksi miljoonaa yritystä, jotka työllistävät yli 14,5 miljoonaa ihmistä unionissa, on tullut merkittävä ala, joka edistää EU:n palautumiskykyä ja taloudellista elpymistä;

P.  ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa kasvu on edelleen vähäistä ja että EU:n vuoden 2016 kasvuaste on jopa laskenut ja vakiintunut kahteen prosenttiin huolimatta myönteisistä väliaikaisista merkeistä, ja toteaa tämän siten osoittavan, että EU voi tehdä vielä enemmän taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen edistämiseksi, jotta siitä tulee aiempaa kestävämpää keskipitkällä aikavälillä;

Q.  panee merkille, että kuten Euroopan komissio on todennut(22), työllisyyteen liittyvät ja sosiaaliset erot jäsenvaltioissa ja niiden välillä jatkuvat ja sosiaalinen kehitys viittaa edelleen jatkuviin eroavuuksiin kaikkialla EU:ssa haitaten kasvua, työllisyyttä ja koheesiota; toteaa, että yhteiskunnat, joille on leimallista korkea tasa-arvo ja investoiminen ihmisiin, selviytyvät paremmin kasvua ja työllisyyden joustavuutta tarkasteltaessa;

R.  ottaa huomioon, että pimeä työ on edelleen todellisuutta, jolla on vakavia vaikutuksia talousarvioon, sillä se johtaa verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen menetykseen sekä vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, tuottavuuteen, työn laatuun ja osaamisen kehittämiseen;

S.  ottaa huomioon, että syrjäisimmillä alueilla on niiden erityisominaisuuksiin liittyviä valtavia vaikeuksia, jotka rajoittavat niiden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia; ottaa huomioon, että näillä alueilla työttömyys, nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat EU:n suurimpia ja monissa tapauksissa yli 30 prosenttia;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan strategisten investointien rahastossa (ESIR) on jo hyväksytty 69 hanketta 18 maassa ja allekirjoitettu 56 tointa ja että tämän odotetaan johtavan yli 22 miljardin euron investointeihin ja siihen, että mukana on noin 71 000 pk-yritystä;

U.  toteaa, että työikäisen väestön ja työvoiman osuus pienenee edelleen monissa jäsenvaltioissa; katsoo, että naisten osallistuminen työmarkkinoille on jäsenvaltioille mahdollisuus selvitä tilanteesta ja vahvistaa työvoimaa EU:ssa; katsoo, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden jatkuva saapuminen voisi myös auttaa vahvistamaan työvoimaa EU:ssa;

V.  ottaa huomioon, että EU:lla on edessään väestörakenteen haasteita, jotka eivät liity yksinomaan ikääntyvään väestöön ja syntyvyyden laskuun vaan myös muihin tekijöihin, kuten väestökatoon;

W.  ottaa huomioon, että sukupuolten välinen palkkaero on tällä hetkellä 16 prosenttia ja sukupuolten välinen eläke-ero 38 prosenttia, mikä merkitsee, että naisilla on ikääntyessään suurempi vaara ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä yhteiskunnasta;

X.  ottaa huomioon, että sosiaaliturvajärjestelmän tarjoaminen ja hallinta kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että unioni koordinoi niitä mutta ei yhdenmukaista;

Y.  ottaa huomioon, että naisten terveiden elinvuosien odote taantui 62,6 ikävuodesta vuonna 2010 61,5 ikävuoteen vuonna 2013 mutta on noussut hieman vuonna 2014 ja että miesten vastaava odote on pysytellyt 61,4 ikävuoden tuntumassa;

1.  pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan, että on tärkeää varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus keinona edistää osallistavampaa kasvua, että on tärkeää luoda osallistavia ja laadukkaita työpaikkoja ja kehittää osaamista ja että on tarpeen vahvistaa kilpailukykyä, innovointia ja tuottavuutta; kehottaa komissiota varmistamaan, että työmarkkinauudistuksiin liittyvissä maakohtaisissa suosituksissa korostetaan myös aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen merkitystä ja edistetään työntekijöiden oikeuksia ja työntekijöiden suojelua;

2.  pitää myönteisenä edistymistä eurooppalaisen ohjausjakson taloudellisen ja sosiaalisen pilarin välisen tasapainon saavuttamisessa ja toteaa komission ottaneen huomioon joitakin parlamentin pyynnöistä; painottaa kuitenkin, että tarvitaan lisää toimia keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun poliittisen näkyvyyden ja vaikutuksen parantamiseksi; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta jatkamalla Euroopan tilasto-ohjelmaa vuosina 2018–2020 ja sisällyttämällä siihen uusia sosiaalisia indikaattoreita, joiden avulla esitetään työllisyystietoja ja sosiaalisia tietoja yhdistettyinä makrotaloudellisten tietojen kehitykseen, ja toteaa, että näin analyysi tarjoaa kattavan kuvan eri toimintapoliittisten valintojen keskinäisestä yhteydestä ja vaikutuksista; korostaa, että työllisyysindikaattorit olisi asetettava samaan asemaan talousindikaattorien kanssa, jolloin niiden avulla voitaisiin tehdä syvällisiä analyyseja ja korjaavia toimia asianomaisissa jäsenvaltioissa;

3.  korostaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa ei edelleenkään ole lapsikeskeistä lähestymistapaa, johon sisältyisi sitoutuminen lasten oikeuksiin sekä lasten köyhyyden torjunnan ja hyvinvoinnin edistämisen ottaminen mukaan kaikkiin asiaankuuluviin politiikanaloihin päätöksenteossa; korostaa, että huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi tarvitaan strategista lähestymistapaa ja selkeitä tavoitteita ja päämääriä;

4.  kehottaa luomaan ohjelmia, joilla tarjotaan tukea ja mahdollisuuksia osana EU:n integroitua suunnitelmaa varhaislapsuuteen investoimiseksi ja lapsiköyhyyden torjumiseksi muun muassa ottamalla käyttöön lapsitakuu, jolla pannaan täysimääräisesti täytäntöön komission suositus lapsiin investoimisesta, jotta varmistetaan, että jokaiselle köyhyysvaarassa olevalle lapselle Euroopassa (mukaan lukien pakolaiset) taataan maksuton terveydenhuolto, maksuton opetus, maksuton lastenhoito, asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus;

5.  korostaa, että sijoittaminen sosiaaliseen kehitykseen edistää talouskasvua ja lähentymistä; panee merkille OECD:n(23) ja IMF:n(24) viimeaikaiset tutkimukset, joissa korostetaan, että sosiaalinen eriarvoisuus Euroopassa haittaa talouden elpymistä; kehottaa tehostamaan toimia köyhyyden ja kasvavan eriarvoisuuden torjumiseksi ja lisäämään tarvittaessa investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin ja talouskriisin pahimmin koettelemille tarkoitettuun tukeen; kehottaa komissiota varmistamaan, että maakohtaisissa suosituksissa on erityisenä painopisteenä eriarvoisuuden torjuminen;

6.  kehottaa komissiota ja neuvostoa parantamaan strategiaa sukupuolten tasa-arvoa koskevasta keskeisestä tavoitteesta; kannattaa sitä, että komission vuotuisia kertomuksia naisten ja miesten tasa-arvosta käytetään eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä edistämään sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamista; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuoliulottuvuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen kansallisiin uudistusohjelmiinsa sekä vakaus- ja lähentymisohjelmiinsa asettamalla tavoitteita ja määrittämällä toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan vallitseviin sukupuolieroihin; kehottaa komissiota edelleen esittämään maakohtaisia suosituksia lastenhoitopalvelujen ja pitkäaikaishoidon parantamisesta, sillä näillä voi olla myönteinen vaikutus naisten työmarkkinoille osallistumiseen; muistuttaa kehottaneensa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen käyttämistä tarvittaessa eurooppalaisen ohjausjakson seurantamenettelyssä; ehdottaa Euroopan tasa-arvoinstituutin ottamista tiiviimmin mukaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

7.  korostaa, että julkinen ja yksityinen velka on joissakin jäsenvaltioissa liian suuri, mikä heikentää investointeja, talouskasvua ja työllisyyttä;

8.  katsoo, että työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sisältämät tiedot ovat hyödyllisiä mutta ne eivät riitä työllisyys- ja sosiaalisen tilanteen kehityksen arviointiin EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täydentämään tulostaulua tiedoilla työllisyyden ja köyhyyden laadusta ja keskittymään erityisesti moniulotteiseen lapsiköyhyyteen;

9.  kehottaa komissiota määrittämään ja arvioimaan määrällisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsitettään ottaen huomioon sekä työllisyys- että sosiaalipolitiikan, joihin se tähtää vuoden 2016 vuotuisessa kasvuselvityksessä ja eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

10.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vauhdittamaan kaikkien sellaisten ohjelmien täytäntöönpanoa, jotka voivat edistää kunnollisten, laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luomista kaikille väestöryhmille ja erityisesti nuorille; korostaa, että nuorisotyöttömyys pysyttelee edelleen 18,6 prosentissa, vaikka työttömyys EU:ssa on hienoisessa laskussa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan ohjelmien hallintoviranomaisten aktiivisemman seurannan;

11.  korostaa, että nuorisotakuun täytäntöönpanoa olisi tehostettava kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja jatkettava vähintään vuoteen 2020 saakka siten, että työmarkkinaosapuolet ovat siinä aktiivisesti mukana ja julkisia palveluja vahvistetaan, ja painottaa sen merkitystä koulutuksesta työelämään siirtymisen kannalta; kehottaa komissiota teettämään vaikutustutkimuksia, jotta voidaan määrittää tarkasti, mitä tuloksia on tähän mennessä saatu aikaan, ja toteuttaa lisätoimenpiteitä, sekä ottamaan huomioon odotetun tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen sekä edistämään hyvien käytäntöjen jakamista ja sellaisten työryhmien järjestämistä, jotka kokoavat yhteen kaikki asianomaiset toimijat ja joiden tarkoituksena on lisätä tämän välineen tehokkuutta; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että nuorisotakuu on täysin avoin kaikille ryhmille, myös haavoittuvassa asemassa oleville ja vammaisille henkilöille; painottaa, että näin ei ole kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan tilanteen mahdollisimman pian, koska se on vastoin YK:n vammaisyleissopimusta; painottaa tarvetta varmistaa, että nuorisotakuu tavoittaa moninkertaisen syrjäytymisen ja äärimmäisen köyhyyden vaarassa olevat nuoret; huomauttaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin naisiin ja tyttöihin, joilla voi olla sukupuoleen liittyviä esteitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan riittävästi rahoitusta nuorisotakuulle, jotta se voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja jotta voidaan auttaa vielä useampia nuoria;

12.  panee merkille 500 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahojen hyväksymisen nuorisotyöllisyysaloitteeseen vuodeksi 2017; korostaa, että tämä määrä ei ole riittävä ja sitä on lisättävä ja se on turvattava nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; toteaa kuitenkin myös, että nuorisotyöllisyysaloitteen riittävästä lisärahoituksesta tämän monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmakauden loppuun asti olisi päästävä sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä;

13.  korostaa kulttuurialan ja luovien toimialojen potentiaalia nuorisotyöllisyyden kannalta; tähdentää, että kulttuurialan ja luovien toimialojen edistämisen ja niihin tehtävien investointien jatkaminen saattaa edistää merkittävästi investointeja, kasvua, innovointia ja työllisyyttä; kehottaa komissiota sen vuoksi tarkastelemaan erityismahdollisuuksia, joita kulttuuriala ja luovat toimialat kokonaisuudessaan, myös kansalaisjärjestöt ja pienyhdistykset, tarjoavat esimerkiksi nuorisotyöllisyysaloitteen yhteydessä;

14.  painottaa, että riittämättömät investoinnit julkiseen koulutusjärjestelmään saattavat heikentää unionin kilpailuasemaa ja vähentää unionin työvoiman työllistettävyyttä; painottaa tarvetta investoida ihmisiin elinkaaren mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä osallistamisen edistämiseksi nuorella iällä; korostaa lisäksi, että on tarpeen torjua stereotypioita pienestä pitäen koulussa edistämällä sukupuolten tasa-arvoa kaikilla koulutustasoilla;

15.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimintapolitiikkoja, joilla pannaan täytäntöön ja seurataan entistä osallistavampia sosiaaliturvajärjestelmien ja tulotuen muotoja, jotta voidaan varmistaa, että näillä järjestelmillä tarjotaan kunnollinen elintaso työttömille ja köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleville sekä pääsy koulutukseen ja mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille;

16.  pitää työllisyysasteen nousua myönteisenä; panee kuitenkin merkille, että työllisyysasteen nousuun jäsenvaltioissa on liittynyt epätyypillisten ja epävirallisten työsuhteen muotojen lisääntyminen, mukaan lukien nollatuntisopimukset; korostaa, että luotujen työpaikkojen kestävyyden ja laadun olisi oltava painopisteenä; on erittäin huolissaan siitä, että korkea työttömyys jatkuu erityisesti kriisistä edelleen kärsivissä maissa; on tietoinen ilmiöstä, jossa palkkojen ja työolojen heikkeneminen on johtanut työssäkäyvien köyhyyteen, ja toteaa, että sitä on käsiteltävä kaikkien työllisyyttä ja sosiaaliturvaa edistävien toimien yhteydessä; kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia sekä pysymään avoimina uusille ratkaisuille ja toimintamalleille, jotta saavutettaisiin Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu 75 prosentin työllisyysastetta koskeva tavoite, muun muassa keskittymällä ryhmiin, jotka osallistuvat työmarkkinoille vähiten, kuten naisiin, iäkkäisiin työntekijöihin, matalan osaamistason työntekijöihin ja vammaisiin henkilöihin; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään elinikäisen oppimisen ja tehokkaan täydennyskoulutuksen tarjontaa;

17.  katsoo, että muuttoliikkeellä voi olla tärkeä rooli, muun muassa koulutusjärjestelmien kautta, jos toimia täydennetään tehokkaalla julkisella varainkäytöllä korkealaatuisten sosiaalisten ja ympäristöllisesti kestävien investointien tekemiseksi niin, että työntekijät voidaan integroida työmarkkinoille ja työttömyyttä voidaan vähentää;

18.  toteaa, että naiset ovat edelleen aliedustettuja työmarkkinoilla; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ennakoivia toimintalinjoja ja asianmukaisia investointeja, jotka on tarkoitettu ja suunniteltu edistämään naisten osallistumista työmarkkinoille; korostaa, että työ- ja yksityiselämän tasapainon parantaminen on olennaisen tärkeää pyrittäessä lisäämään naisten osallistumista työmarkkinoille; huomauttaa tässä yhteydessä, että joustavat työjärjestelyt, kuten etätyö, joustava työaika ja lyhennetty työaika, voivat komission mukaan olla merkittävässä roolissa; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että palkallisen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan tarjoaminen jäsenvaltioissa on omiaan lisäämään naisten osallistumista työmarkkinoille; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita määrittämään asianmukaiset toimintalinjat, joilla tuetaan naisia ja miehiä pääsemään ja palaamaan työmarkkinoille sekä pysymään ja etenemään niillä perhe- ja hoitovapaiden jälkeen kestävässä ja laadukkaassa työssä; pitää valitettavina sukupuolten välisiä eroja työllisyysasteessa, palkoissa ja eläkkeissä; kehottaa laatimaan toimintalinjoja, joilla kannustetaan ja tuetaan naisia rakentamaan uraa yrittäjinä, helpotetaan rahoituksen saatavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä tarjotaan yksilöllistä koulutusta;

19.  toteaa kuitenkin, että työllisyystuen ja aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen parantamista koskevien toimenpiteiden on oltava osa laajempaa oikeuksiin keskittyvää lähestymistapaa, jolla voidaan puuttua sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen ja jossa otetaan huomioon lapset ja perheet ja heidän erityistarpeensa;

20.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja tarkastelemaan uusia innovatiivisia menetelmiä mukautuvien ja joustavien työmarkkinoiden kehittämiseksi, jotta vastataan maailmanlaajuisen talouden asettamiin haasteisiin ja varmistetaan samalla korkeat työelämän normit kaikille työntekijöille;

21.  suhtautuu myönteisesti EU:n jäsenvaltioille annettuun muistutukseen siitä, että sosiaaliturvajärjestelmien on perustuttava vahvoihin sosiaalisiin normeihin ja että työ- ja yksityiselämän tasapainon edistäminen ja syrjintään puuttuminen edistää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi myös kasvua; korostaa, että vanhempien palaamista työmarkkinoille olisi tuettava luomalla edellytykset laadukkaalle ja osallistavalle työllisyydelle ja työympäristölle, jotta vanhemmat voisivat saada työ- ja vanhempainroolinsa tasapainoon;

22.  toteaa, että työpaikkojen luomisen ohella pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille integroiminen yksilöllisten kohdistettujen toimenpiteiden ja etenkin aktiivisen työllisyyspolitiikan avulla on yksi merkittävä tekijä torjuttaessa heidän köyhyyttään ja sosiaalista syrjäytymistään, jos kunnollista työtä on riittävästi saatavilla; huomauttaa, että painopisteen olisi oltava siinä, että parannetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada aikaan kunnollisia työpaikkoja; korostaa, että työmarkkinoilta kauimpana olevien integroimisella on kaksinkertainen hyötyvaikutus, sillä se hyödyttää sekä ihmisiä itseään että vakauttaa sosiaaliturvajärjestelmiä ja tukee taloutta; katsoo, että on välttämätöntä ottaa huomioon näiden kansalaisten sosiaalinen tilanne ja heidän erityistarpeensa ja seurata EU-tasolla paremmin kansallisella tasolla täytäntöönpantuja toimintapolitiikkoja;

23.  korostaa epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankittujen taitojen ja osaamisen sekä niiden tunnustamisen ja sertifioinnin, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien ja eurooppalaista koulutusyhteistyötä vuoteen 2020 saakka koskeviin strategisiin puitteisiin sisältyvien sitoumusten ja vertailuarvojen merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan epävirallisen ja arkioppimisen yhteydessä hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmiä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita panemaan täytäntöön toimintapolitiikkoja, joilla varmistetaan sekä kohtuuhintaisen laadukkaan ja osallistavan koulutuksen saatavuus että elinikäisen oppimisen lähestymistavan täytäntöönpano, jotta saadaan aikaan joustava oppimispolku, jossa edistetään yhdenvertaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tarjotaan työllistymismahdollisuudet kaikille;

24.  kehottaa luomaan ja kehittämään kumppanuuksia työnantajien, työmarkkinaosapuolten, julkisten ja yksityisten työllisyyspalvelujen, viranomaisten, sosiaalipalvelujen ja koulutuslaitosten välille, jotta voidaan tarjota työkalut, joiden avulla voidaan vastata paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä; muistuttaa, että henkilökohtainen ja yksilöllinen seuranta, jolla on mahdollista saada aikaan tehokkaita tuloksia pitkäaikaistyöttömien kannalta, on välttämätöntä;

25.  pitää valitettavana julkisten investointien jatkuvasti matalaa tasoa, sillä kyseiset investoinnit voivat olla tärkeä alkusysäys työpaikkojen luomiselle; korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ei ole synnyttänyt riittävästi investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin, ja pitää tätä hukattuna tilaisuutena, johon on tartuttava kiireellisesti;

26.  edellyttää toimintapolitiikkoja, joissa kunnioitetaan ja edistetään keskitettyä sopimista ja sen kattavuutta, jotta se tavoittaa mahdollisimman monet työntekijät, ja samalla myös pyritään parantamaan vähimmäispalkkatasoa asettamalla minimipalkat kunnolliselle tasolle työmarkkinaosapuolten myötävaikutuksella, ja katsoo, että kaikki tämä on tehtävä, jotta päästäisiin palkkojen heikentämiskilpailusta, tuettaisiin kokonaiskysyntää ja talouden elpymistä, vähennettäisiin palkkaeroja ja torjuttaisiin työssäkäyvien köyhyyttä;

27.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työntekijöillä, joilla on määräaikaista tai osa-aikatyötä koskevia työsopimuksia tai jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, on yhtäläiset oikeudet, myös irtisanomisen ja palkan osalta, sekä asiaankuuluva sosiaaliturva ja asiaankuuluvat koulutusmahdollisuudet ja että heille tarjotaan tarvittavat puitteet uran luomiseen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä koskevat puitesopimukset ja panemaan tehokkaasti täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla autetaan pakolaisia asettumaan maahan ja kotoutumaan, sekä varmistamaan julkisten palvelujen riittävät resurssit ja vaatimusten varhaisen ennakoinnin pakolaisten sujuvan kotoutumisen helpottamiseksi;

29.  pitää valitettavana, että köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien prosentuaalinen osuus on edelleen suuri; huomauttaa, että suuri eriarvoisuus ja köyhyys vaikuttavat sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja haittaavat sosiaalista ja poliittista vakautta; pitää valitettavana, että toimintapolitiikat, joilla pyritään puuttumaan tähän tehokkaasti, eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia riittävän taloudellisen vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi; pyytää jäsenvaltioita nopeuttamaan toimiaan, joiden avulla pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoite vähentää köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrää 20 miljoonalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään eriarvoisuuden vähentämistä prioriteettina; kehottaa tukemaan ja tunnustamaan paremmin kansalaisjärjestöjen, köyhyyden vastaista työtä tekevien järjestöjen ja köyhyydessä eläviä ihmisiä edustavien järjestöjen työn ja edistämään niiden osallistumista hyvien käytäntöjen vaihtoon;

30.  ilmaisee huolensa etnisten vähemmistöjen, erityisesti romaniyhteisöjen, vähäisestä osallistumisesta työmarkkinoille; kehottaa panemaan direktiivin 2000/78/EY asianmukaisesti täytäntöön; korostaa, että on tarpeen edistää erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen roolia näiden ihmisten työmarkkinoille osallistumisen edistämisessä ja lasten kouluun saamisen tukemisessa sekä koulunkäynnin keskeyttämisen torjumisessa, jotta tämä köyhyyden noidankehä saadaan rikottua;

31.  katsoo, että on tärkeää kuroa umpeen investointivaje, jotta voidaan luoda kestävää kasvua vaarantamatta jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä; korostaa tässä yhteydessä toimia, joilla taataan julkisen talouden vakauttaminen, joka on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edelleen pitää kiinni EU:lle ominaisesta Euroopan sosiaalisesta mallista;

32.  pitää valitettavana, että komission uusimmissa suosituksissa jätettiin huomiotta parlamentin pyyntö SEUT-sopimuksen 349 artiklan soveltamisen vahvistamisesta erityisesti ottamalla käyttöön eriytetyt toimenpiteet ja ohjelmat epäsymmetrian vähentämiseksi sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden maksimoimisesta EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä perustamaan erityisiä investointiohjelmia sellaisia alueitaan varten, joilla työttömyysaste on yli 30 prosenttia; toistaa komissiolle antamansa kehotuksen auttaa jäsenvaltioita ja Euroopan alueita, erityisesti syrjäisimpiä alueita, monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien investointiohjelmien suunnittelussa ja rahoittamisessa;

33.  toteaa, että EU:n työmarkkinoilla vallitsee edelleen epävakaa tilanne, jossa ei toisaalta ole kyetty löytämään ratkaisua edelleen korkeana pysyttelevään työttömyyteen ja jossa yrityksillä on toisaalta kysyntää ammattitaitoiselle ja sopivalle työvoimalle; kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioiden tasolla yhteistyömuotoja, joissa ovat mukana hallitukset, yritykset, mukaan lukien yhteisötalouden yritykset, koulutuslaitokset, yksilölliset tukipalvelut, kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet, jotka perustuvat parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja joiden tavoitteena on mukauttaa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä niin, että voidaan torjua osaamisen kohtaanto-ongelmaa ja täyttää työmarkkinoiden tarpeet;

34.  korostaa, että koulutus on perusoikeus, joka olisi taattava kaikille lapsille, ja että koulutuksen saatavuutta ja laatua koskeviin eroihin olisi puututtava, jotta voidaan vahvistaa koulutuksen takaamista kaikille ja vähentää koulun keskeyttämistä; korostaa, että osaamisen ja pätevyyden sovittaminen yhteen kysynnän ja työllistymismahdollisuuksien kanssa voi tukea osallistavien EU:n työmarkkinoiden luomista; katsoo, että yksilöllisiin tarpeisiin sekä yksilöllisen osaamisen arviointiin ja laajentamiseen keskittyvän opastuksen ja neuvonnan on oltava koulutusta ja osaamista koskevan toiminnan keskiössä jokaisen ihmisen koulutuksen alkuvaiheista lähtien; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusta vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita kaikkialla EU:ssa ja korostaa, että on tärkeää arvioida jäsenvaltioiden erilaisia työllisyystilanteita, jotta voidaan taata niiden erityisominaisuudet ja -piirteet;

35.  toteaa, että edistyminen uusissa teknologioissa ja EU:n teollisuuden digitalisointi ovat EU:lle huomattavia haasteita; korostaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden tuotantomallit, joita tuetaan niiden koulutusmalleilla, on suunnattava kohti suuren tuottavuuden aloja, erityisesti aloja, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikoihin ja digitalisointiin, jotta EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä voidaan parantaa;

36.  painottaa, että riittämättömät ja liian heikosti tarkennetut investoinnit digitaalisia taitoja, ohjelmointia ja STEM-aineita (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) koskevaan koulutukseen heikentävät unionin kilpailuasemaa, vähentävät ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja heikentävät työvoiman työllistettävyyttä; katsoo, että osaamisen kohtaannon parantaminen ja tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen parantaminen auttavat pyrkimyksissä poistaa osaamisvajeita ja ratkaista osaamisen kohtaanto-ongelmia Euroopan työmarkkinoilla ja helpottavat työnhakijoiden ja etenkin nuorten työnhakijoiden tilannetta; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle digitaalisia taitoja, ohjelmointia ja työnantajien kipeästi kaipaamaa osaamista koskevan kattavan koulutuksen kaikkien osalta ja säilyttämään samalla perinteisen koulutuksen korkealla tasolla sekä ottamaan digitaaliseen talouteen siirtymisen huomioon osaamisen täydentämisen ja uudelleenkoulutuksen yhteydessä, joissa ei saisi rajoittua vain tietämykseen käyttäjän kannalta;

37.  toteaa, että monissa jäsenvaltioissa tarvitaan lisätoimia työvoiman koulutuksen saralla, mukaan lukien aikuiskoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat mahdollisuudet; korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä, myös iäkkäämpien työntekijöiden kannalta, osaamisen mukauttamiseksi työmarkkinoiden tarpeisiin; kehottaa lisäämään naisille ja tytöille suunnattua tiedotusta STEM-aineista, jotta voidaan puuttua nykyisiin koulutukseen liittyviin stereotypioihin ja torjua pitkäaikaisia sukupuolten työllisyys-, palkka- ja eläke-eroja;

38.  panee merkille uusien teknologioiden arvon ja digitaalisen lukutaidon merkityksen ihmisten henkilökohtaisessa elämässä ja onnistuneessa integroitumisessa työmarkkinoille; ehdottaa siksi, että jäsenvaltiot lisäävät investointejaan parempaan tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuuriin ja liitettävyyteen koulutuslaitoksissa ja laativat tehokkaita strategioita, joilla hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet aikuisten arkioppimisen tukemisessa ja parannetaan heidän virallista ja epävirallista oppimista koskevia mahdollisuuksiaan;

39.  pitää myönteisenä Erasmus+-ohjelman panosta liikkuvuuden ja kulttuurivaihdon edistämisessä niin koko unionissa kuin kolmansien maiden kanssa; edellyttää avoimuutta, liikkuvuutta sekä osaamisen ja tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten välineiden parempaa markkinointia ja käyttöä, jotta voidaan helpottaa opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta; vahvistaa, että on taattava ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä epäedullisessa asemassa olevien nuorten ja syrjinnän eri muodoista kärsivien henkilöiden liikkuvuusmahdollisuudet;

40.  suhtautuu myönteisesti Pariisin sopimuksen tarjoamaan uuteen politiikka- ja investointikehykseen, joka edistää uusien työllisyysmahdollisuuksien luomista vähähiilisille ja vähäpäästöisille aloille;

41.  kehottaa komissiota korostamaan, että on tärkeää vähentää vammaisten henkilöiden kohtaamia sekä fyysisiä että digitaalisia esteitä jäsenvaltioissa;

42.  pitää myönteisenä, että lastenhoito, asuminen, terveydenhuolto ja koulutus on mainittu yksiselitteisesti laadukkaiden palvelujen saatavuuden parantamisen yhteydessä;

43.  muistuttaa, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on perussopimuksessa vahvistettu perusperiaate; pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan, että on tärkeää varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus tekemällä oikeudenmukaista yhteistyötä jäsenvaltioiden eri laitosten välillä; kehottaa siksi jäsenvaltioita takaamaan työsuojeluviranomaisille ja muille asiaankuuluville elimille riittävät resurssit ja kehottaa jäsenvaltioita myös parantamaan työsuojelutarkastuspalvelujen välistä rajatylittävää yhteistyötä sekä tietojen sähköistä vaihtoa, jotta voidaan parantaa sellaisten tarkastusten tehokkuutta, joiden tarkoituksena on torjua ja ehkäistä sosiaaliturvaan liittyviä petoksia ja pimeää työtä;

44.  tähdentää, että on tarpeen vauhdittaa kotimaista kysyntää edistämällä julkisia ja yksityisiä investointeja ja edistämällä sosiaalisesti ja taloudellisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja edistävät laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja, kestävää kasvua ja yhteiskunnallisia investointeja sekä vastuullista julkisen talouden vakauttamista ja vahvistavat siten yritysten ja julkisten palvelujen suotuisaa kehitystä kohti entistä suurempaa yhteenkuuluvuutta ja ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä; korostaa inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien tärkeää roolia osana yhteistä strategiaa; tähdentää myös, että unionin talouspolitiikka on suunnattava uudelleen sosiaaliseen markkinatalouteen;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla taataan digitaalisille työntekijöille samat oikeudet ja sama sosiaalisen suojelun taso kuin kyseisen alan muille vastaaville työntekijöille;

46.  toteaa, että mikroyritysten ja pk-yritysten osuus EU:ssa toimivista yrityksistä on yli 90 prosenttia ja että ne ovat EU:n talouden moottori, joka terveys- ja sosiaalipalvelujen ja yhteisö- ja yhteisvastuutalouden yritysten ohella edistää tehokkaasti kestävää ja osallistavaa kehitystä ja laadukkaiden työpaikkojen luomista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan päätöksenteossa paremmin huomioon mikroyritysten ja pk-yritysten edut soveltamalla pk-yritystestiä koko lainsäädäntöprosessin ajan ”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti; kehottaa niitä myös edistämään mikroyrityksille tarkoitettuja nykyisiä rahoitustuen muotoja, kuten työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa EaSI-ohjelmaa; katsoo, että on olennaisen tärkeää vähentää näiden yritysten hallinnollista rasitusta ja poistaa tarpeetonta lainsäädäntöä heikentämättä kuitenkaan työ- ja sosiaalisia oikeuksia; korostaa, että on helpotettava toisen mahdollisuuden tarjoamista ensimmäisessä yrityksessään epäonnistuneille rehellisesti toimineille ja työntekijöiden oikeuksia kunnioittaneille yrittäjille;

47.  korostaa, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvava ala, joka voi elvyttää taloutta ja lievittää samalla huono-osaisuutta, sosiaalista syrjäytymistä sekä muita yhteiskunnallisia ongelmia; toteaa siksi, että yrittäjyyskoulutukseen olisi sisällytettävä sosiaalinen ulottuvuus ja siinä olisi käsiteltävä sellaisia aiheita kuin reilua kauppaa, yhteisötalouden yrityksiä ja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, kuten osuuskuntia, jotta voidaan pyrkiä kohti entistä sosiaalisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää taloutta;

48.  kehottaa komissiota ja neuvostoa selvittämään, miten tuottavuutta voidaan lisätä investoimalla inhimilliseen pääomaan, ja ottamaan siinä huomioon, että osaavimmat, hyvin integroituneet ja tyytyväiset työntekijät pystyvät parhaiten vastaamaan yritysten ja palvelujen vaatimuksiin ja haasteisiin;

49.  kannustaa jäsenvaltioita keskittymään itsenäisten ammatinharjoittajien asemaan, jotta heille voidaan varmistaa asianmukainen sosiaaliturva sairauden, tapaturmien, työttömyysvakuutuksen ja eläkeoikeuksien osalta;

50.  muistuttaa, että on tärkeää panna täytäntöön todellinen yrittäjyyskulttuuri, joka kannustaa nuoria ihmisiä pienestä pitäen; kehottaa siksi jäsenvaltioita mukauttamaan koulutusohjelmiaan tämän periaatteen mukaisesti; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että on tärkeää luoda yrittäjyyttä edistäviä kannustimia, erityisesti panemalla täytäntöön verosääntöjä ja vähentämällä hallinnollista rasitusta; kehottaa komissiota toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toimenpiteitä, joilla tarjotaan aiempaa paremmin tietoa kaikista EU:n rahastoista ja ohjelmista, jotka voivat tehostaa yrittäjyyttä, investointeja ja rahoituksen saatavuutta, kuten Erasmus nuorille yrittäjille;

51.  korostaa vipuvaikutusta, joka unionin talousarviolla on kansallisiin talousarvioihin; painottaa unionin talousarvion täydentävää roolia unionin tavoitteiden saavuttamisessa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 esitettyjen sosiaalipoliittisten toimien mukaisesti ja toteaa, että näillä pyritään luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja kaikkialle EU:hun;

52.  on huolissaan toimenpideohjelmien täytäntöönpanon viivästymisestä nykyisellä ohjelmakaudella; panee merkille, että syyskuuhun 2016 mennessä toimivaltaisista viranomaisista oli nimetty ainoastaan 65 prosenttia, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään aktiivisemmin Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) ja nuorisotyöllisyysaloitetta, jotta voidaan käsitellä työllisyyteen liittyviä ja sosiaalisia painopistealoja ja tukea niiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa, joissa käsitellään kattavasti sosiaali- ja työllisyysasioita; korostaa samalla kuitenkin, että näitä rahastoja ei pitäisi käyttää pelkästään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, sillä tämän seurauksena muita tärkeitä investointialoja saattaa jäädä ulkopuolelle; korostaa, että tarvitaan lisätoimia menettelyjen yksinkertaistamiseksi, erityisesti horisontaalisten ja alakohtaisten varainhoitosääntöjen osalta, ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksen saantia haittaavien esteiden poistamiseksi;

53.  panee merkille, että EU:n ja euroalueen talouskasvu on edelleen vaatimatonta; korostaa, että on investoitava tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen; toteaa, että EU:n vuoden 2017 talousarviossa on osoitettu 21 312,2 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina kilpailukykyyn, kasvuun ja työpaikkoihin esimerkiksi Horisontti 2020-, COSME- ja Erasmus+ -ohjelmien välityksellä;

54.  korostaa, että rahoituksen saatavuutta on mahdollista helpottaa ja investointeja ja siten myös yrittäjyyttä edistää unionin erilaisilla rahastoilla ja ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Erasmus yrittäjille, Euroopan työnvälitysverkosto EURES, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin ohjelma (EaSI) ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR); muistuttaa kumppanuusperiaatteen, täydentävyysperiaatteen, alhaalta ylös -lähestymistavan ja asianmukaisten resurssien kohdentamisen sekä rahastojen edunsaajien raportointivelvollisuuksien ja tietojen keräämisen asianmukaisen tasapainon merkityksestä; kehottaa komissiota varmistamaan unionin varojen käytön tiiviin seurannan vaikuttavuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota antamaan maakohtaisia suosituksia unionin varojen käytöstä, jotta lisätään sosiaalisten ja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kattavuutta ja vaikuttavuutta kansallisella tasolla;

55.  pitää myönteisenä, että vuonna 2017 talousarvioesityksen määrärahojen lisäksi nuorisotyöllisyysaloitteeseen on myönnetty 500 miljoonan euron lisämäärärahat ja kasvua ja työpaikkojen luomista koskevien keskeisten aloitteiden tehostamiseen 200 miljoonaa euroa; muistuttaa, että olisi hyödynnettävä paremmin koulutusta, kulttuuria, urheilua ja nuorisoa koskevia käytettävissä olevia määrärahoja ja aloitteita ja että tarvittaessa olisi lisättävä näiden alojen investointeja erityisesti aihealueisiin, joilla voidaan edistää suoraan Eurooppa 2020-strategian tavoitteita (esimerkiksi koulunkäynnin keskeyttämisen torjuminen, korkeakoulutus, nuorten työllisyys, ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen ja liikkuvuus), jotta kehitetään kestävyyttä ja vähennetään työttömyyttä erityisesti nuorten ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, estetään radikalisoitumista ja varmistetaan sosiaalinen osallisuus pitkällä aikavälillä;

56.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen laajentaa ESIR-rahastoa ja kaksinkertaistaa sen määrä siten, että se on 630 miljardia euroa vuonna 2022, ja samalla parantaa maantieteellistä ja alakohtaista kattavuutta; toteaa, että ESIR-rahasto ei ole tähän mennessä onnistunut erityisen hyvin sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen parantamisessa unionin jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä eikä sosiaalisen infrastruktuurin käsittelyssä; muistuttaa, että useimmat hankkeet hyväksytään Länsi-Euroopan taloudellisesti terveemmillä alueilla, mikä syventää investointikuilua jäsenvaltioiden välillä ja vahvistaa epätasapainoa EU:ssa; pyytää komissiota auttamaan heikompia alueita hakuprosessissa mutta olemaan muuttamatta sitä perusehtoa, että hankkeiden valinta perustuu pelkästään niiden laatuun; kehottaa komissiota kiireellisesti tukemaan sitä, että yhteisötalouden yritykset ja pk-yritykset voivat saada rahoitusta ESIR-rahastosta; kehottaa komissiota ja Euroopan investointipankkia toteuttamaan ennakoivia lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot ja alat ovat asianmukaisesti ESIR-rahaston kohteena, erityisesti ne, jotka osallistuvat suoraan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen käsittelyyn; korostaa, että on vahvistettava hallinnollisia valmiuksia, kuten investointineuvontakeskusta; pitää valitettavana, että ei ole saatavilla tietoja työpaikoista, joita ESIR-rahaston investointien tuloksena odotetaan syntyvän; kehottaa komissiota seuraamaan ja valvomaan ESIR-rahastosta tehtäviä investointeja ja mittaamaan niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja varmistamaan, että ESIR-rahasto ei ole päällekkäinen nykyisten rahoitusohjelmien kanssa tai korvaa suoraa julkista rahoitusta; toistaa kehotuksensa investoinneista inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, lastenhoito ja kohtuuhintainen asuminen;

57.  huomauttaa, että syrjäisimmillä alueilla on monia rakenteellisia rajoituksia, joiden pysyvyys ja yhdistelmät rajoittavat vakavasti niiden kehitystä; kehottaa komissiota tehostamaan SEUT-sopimuksen 349 artiklan soveltamista;

58.  korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on saatava aikaan voimakkaampi sitoumus SEUT-sopimuksen 174 artiklan soveltamisesta; korostaa, että suurempi alueellinen yhteenkuuluvuus tarkoittaa suurempaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja pyytää siksi tekemään asianomaisille alueille, erityisesti laajakaistaverkon osalta, strategisia investointeja, joiden tarkoituksena on lisätä niiden kilpailukykyä, parantaa niiden elinkeino- ja aluerakennetta ja lopulta vakauttaa niiden väestöpohja;

59.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kaikki hallintotasot ja asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan investointien esteiden selvittämiseen ja keskittymään kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleviin alueisiin ja aloihin sekä julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistävien asianmukaisten välineiden saataville asettamiseen;

60.  pyytää komissiota panemaan täytäntöön väestökatoa ja hajanaisuutta torjuvia politiikkoja; korostaa, että Euroopan unionin koheesiopolitiikan painopisteisiin olisi kuuluttava väestökadosta kärsivien alueiden huomioon ottaminen;

61.  korostaa, että julkisen, solidaarisen ja riittävän työ- ja vanhuuseläkkeen yleinen saatavuus on taattava kaikille; toteaa, että jäsenvaltioilla on haasteita eläkejärjestelmien kestävyyden vahvistamisessa, mutta korostaa, että on tärkeää turvata eläkejärjestelmien solidaarisuus vahvistamalla tulopuolta nostamatta välttämättä eläkeikää; korostaa sellaisten julkisten ja työeläkejärjestelmien merkitystä, jotka tarjoavat riittävät, selvästi köyhyysrajan ylittävät eläketulot ja antavat eläkeläisille mahdollisuuden säilyttää elintasonsa; katsoo, että paras tapa varmistaa kestävät, turvalliset ja riittävät eläkkeet naisille ja miehille, on nostaa yleistä työllisyysastetta ja lisätä laadukkaita työpaikkoja kaikenikäisille, parantaa työoloja ja ‑ehtoja ja sitoutua tarvittaviin julkisiin lisämenoihin; katsoo, että eläkejärjestelmien uudistuksissa olisi keskityttävä muun muassa tosiasialliseen eläköitymisikään ja otettava huomioon työmarkkinasuuntaukset, syntyvyys, terveys- ja varallisuustilanne, työolot ja ‑ehdot ja elatussuhde; katsoo, että näissä uudistuksissa on myös otettava huomioon miljoonien sellaisten eurooppalaisten työntekijöiden, erityisesti naisten, nuorten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, tilanne, jotka joutuvat epävarmoihin, epätyypillisiin työsuhteisiin, tahtomattaan työttömiksi tai tekemään lyhennettyä työaikaa;

62.  huomauttaa jäsenvaltioille, että koska unionin kansalaiset ikääntyvät ja sen vuoksi epävirallisen ja virallisen hoidon tarpeet lisääntyvät, on tarpeen investoida kansanterveyden edistämiseen ja tautien ehkäisyyn ja samalla varmistettava sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys, turvallisuus, riittävyys ja vaikuttavuus ja laadukkaiden pitkäaikaisten sosiaalipalvelujen tarjoaminen tulevina vuosikymmeninä sekä parannettava niitä; kannustaa siksi jäsenvaltioita kehittämään strategioita, joilla varmistetaan kyseisten järjestelmien ja palvelujen riittävä rahoitus, henkilöstö ja kehitys ja laajennetaan sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta yhteiskunnan ja yksilöiden eduksi; kehottaa erityisesti komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia

   edistämään kaikkien ikäryhmien työllisyysasteen nostamista
   tekemään työtä sukupuolten erottelun ja sukupuolten palkkaeron poistamiseksi
   mukauttamaan työmarkkinoita iäkkäitä työntekijöitä varten luomalla ikääntymisen kannalta suotuisat työolot, jotta he voivat työskennellä lakisääteiseen eläkeikään asti
   torjumaan ikään liittyviä stereotypioita työmarkkinoilla
   varmistamaan työsuojelua koskevat elinkaarimallit ja ennaltaehkäisevän toimintamallin
   keskittymään hoivasta vastaavien henkilöiden työ- ja yksityiselämän tasapainoon laatimalla asianmukaisia hoito- ja vapaajärjestelmiä ja tukemalla omaishoitajia
   tukemaan työnantajia, erityisesti pk-yrityksissä, ja tiedottamaan heille siitä, miten työympäristöä voidaan parantaa, jotta kaikenikäiset työntekijät pysyvät tuottavina
   tukemaan julkisia työllisyyspalveluja, jotta ne voivat tarjota tarkoituksenmukaista tukea iäkkäille työnhakijoille
   investoimaan kaikenikäisten työntekijöiden elinikäiseen oppimiseen sekä työpaikalla että sen ulkopuolella ja edistämään sitä sekä kehittämään järjestelmiä osaamisen tunnustamista ja sertifiointia varten
   auttamaan iäkkäitä työntekijöitä pysymään aktiivisena pidempään ja valmistautumaan eläkkeeseen sellaisten työntekijälähtöisten joustavien työolojen avulla, jotka mahdollistavat työajan lyhentämisen työelämästä eläkkeelle siirtymisen aikana

63.  korostaa, että komission on asuntojen hintakehityksen lisäksi seurattava asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen kehittymistä jäsenvaltioissa; kehottaa toteuttamaan kiireellisiä toimia, joilla puututaan asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen yleistymiseen monissa jäsenvaltioissa; on huolissaan monien pankkien taseissa olevien järjestämättömien lainojen suuren määrän mahdollisista sosiaalisista seurauksista ja erityisesti komission lausunnosta, jonka mukaan myyntiä erikoistuneille laitoksille, jotka eivät ole pankkeja, olisi edistettävä, mikä voisi johtaa häätöaaltoihin; kannustaa jäsenvaltioita, komissiota ja EIP:tä käyttämään ESIR-rahastoa sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin, muun muassa siihen, että taataan riittävä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille;

64.  panee huolestuneena merkille, että joissakin jäsenvaltioissa palkat eivät riitä varmistamaan ihmisarvoista elämää, minkä vuoksi työntekijöistä tulee ”työssäkäyviä köyhiä” ja mikä estää työttömiä palaamasta työmarkkinoille; tukee tässä yhteydessä keskitetyn sopimisen tehostamista;

65.  kannustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön tarvittavat toimenpiteet pakolaisten sekä etniseen vähemmistöön kuuluvien tai maahanmuuttajataustaisten ihmisten sosiaalisen osallisuuden takaamiseksi;

66.  pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 korostetaan, että on edistettävä vero- ja etuusuudistuksia, joilla pyritään työhön kannustamisen parantamiseen ja työn tekemiseen kannattavaksi, koska verojärjestelmillä voidaan myös osaltaan torjua tuloeroja ja köyhyyttä sekä lisätä maailmanlaajuista kilpailukykyä; kehottaa jäsenvaltioita siirtymään asteittain työn verotuksesta muihin verolähteisiin;

67.  edellyttää terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiin uudistuksia, joissa keskitytään kehittämään sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä, pitämään yllä laadukkaita yleisesti saatavilla olevia terveydenhuoltopalveluja ja vähentämään eriarvoisuutta terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa;

68.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan yhdessä työvoiman liikkuvuuden esteiden poistamiseksi ja varmistamaan, että EU:n liikkuvia työntekijöitä kohdellaan samalla tavoin kuin ei-liikkuvia työntekijöitä;

69.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa aktiivisten ja kestävien työmarkkinatoimien kattavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta; suhtautuu myönteisesti siihen, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 kehotetaan kehittämään lisää toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan heikossa asemassa olevien ryhmien, erityisesti vammaisten henkilöiden, pääsyä työmarkkinoille, koska sillä on pitkäaikainen myönteinen taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus;

70.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia sosiaalisia normeja omien maakohtaisten suositustensa perusteella kansallisen toimivaltansa sekä taloudellisen ja finanssipoliittisen tilanteensa mukaisesti ja ottamaan erityisesti käyttöön riittävää vähimmäistuloa koskevat järjestelmät, jotka kattavat ihmisen koko elinkaaren, jos niitä ei ole olemassa, ja korjaamaan riittävää vähimmäistuloa koskevissa järjestelmissä olevat puutteet, jotka liittyvät riittämättömään kattavuuteen tai käyttöasteen vähäisyyteen;

71.  pitää myönteisenä komission aloitetta kuulemismenettelyn alulle panemiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista; katsoo, että tällä aloitteella olisi voitava edistää joustavampien taitojen ja osaamisen, elinikäistä oppimista koskevien toimien ja laadukkaiden työpaikkojen aktiivisen tukemisen kehittämistä;

72.  toistaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan talous- ja raha-asioiden valiokunnalle osoittamassa uusimmassa lausunnossa komissiolle esitetyn pyynnön harkita sosiaalista epätasapainoa koskevan menettelyn käyttöönottoa maakohtaisten suositusten laatimisessa, jotta voidaan välttää kilpaileminen alhaisimmalla sääntelytasolla sosiaali- ja työllisyysindikaattorien tehokkaaseen käyttöön makrotalousvalvonnan puitteissa perustuvien vaatimusten osalta;

73.  kehottaa jäsenvaltioita korostamaan entistä enemmän köyhyyden noidankehän rikkomista ja tasa-arvon edistämistä; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille voimakkaampia suosituksia sosiaalisesta osallisuudesta ja suojelusta, muutenkin kuin vain työvoiman osalta, ja erityisesti lapsiin investoimisesta;

74.  pitää myönteisenä, että työmarkkinaosapuolet, kansalliset parlamentit ja muut asiaa koskevat kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät otetaan mukaan talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin; muistuttaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa on keskeisen tärkeää, jotta saadaan aikaan kestäviä muutoksia, jotka hyödyttävät kaikkia, ja että ne ovat välttämättömiä EU:n ja kansallisen politiikan vaikuttavuuden ja riittävyyden edistämisen kannalta ja niihin olisi sen vuoksi pyrittävä ohjausjakson kaikissa vaiheissa; korostaa, että osallistumisesta on tehtävä entistä vaikuttavampaa varmistamalla asianmukainen ajoitus, kaikkien asiakirjojen saatavuus ja vuoropuhelu keskustelukumppanien kanssa asianmukaisella tasolla;

75.  palauttaa mieliin erilaiset pyynnöt toimintasuunnitelmasta, jossa Euroopan parlamentin asemaa vahvistetaan ja sen kanta otetaan huomioon ennen kuin neuvosto tekee päätöksen; kehottaa lisäksi asettamaan työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan samanarvoiseen asemaan talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa, niiden erityinen toimivalta huomioon ottaen, aina kun parlamenttia pyydetään antamaan lausunto eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa;

76.  katsoo, että olisi kutsuttava koolle sosiaaliasioita käsittelevä EU:n valmistelukunta, jossa työmarkkinaosapuolten, kansallisten hallitusten ja parlamenttien sekä EU:n toimielinten edustajat keskustelisivat Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuudesta ja rakenteesta ja johon myös yleisö voisi osallistua;

77.  kehottaa jälleen kerran vahvistamaan TSTK-neuvoston asemaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

78.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0355.
(2)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 57.
(3)EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0416.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0297.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0059.
(7)EUVL C 316, 30.8.2016, s. 83.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0033.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0401.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0384.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0389.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0321.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0320.
(14)EUVL C 289, 9.8.2016, s. 19.
(15)EUVL C 224, 21.6.2016, s. 19.
(16)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394.
(17)EUVL C 76 E, 25.3.2010, s. 16.
(18)http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR15_03/SR15_03_FI.pdf
(19)http://www.eurofound.europa.eu/european-working-conditions-surveys-ewcs
(20)https://www.eurofound.europa.eu/young-people-and-neets-1
(21)Ks. Eurofoundin raportti nuorisotyöttömyydestä.
(22)Yhteinen työllisyysraportti 2016, s. 2.
(23)OECD:n raportti: ”In it together: why less inequality benefits all”, 2015.
(24)IMF:n raportti: ”Causes and Consequences of Income Inequality”, kesäkuu 2015.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö